KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2018 1

Transkriptio

1 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta AIKA klo 19:40-21:01 PAIKKA Kunnanvirasto OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Peltoniemi Toni puheenjohtaja Penttilä Sanna varapuheenjohtaja Hartikainen Irmeli jäsen Koskinen Mika jäsen Pia-Lena Närhi pöytäkirjanpitäjäa Tero Uusitalo pöytäkirjanpitäjä Kettu Terttu varajäsen POISSA Kontio Sonja jäsen Mäki-Petäjä Pertti jäsen Pihlajamaa Taneli jäsen Ranta-Aho Minna jäsen Kaunisto Ilmo jäsen Mäkelä Sami kunnanhallituksen edustaja ALLEKIRJOITUKSET Toni Peltoniem Pia-Lena Närhi Tero Uusitalo Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Terttu Kettu Sanna Penttilä PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Ilmoitustaulunhoitaja Annika Rauma

2 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2018 2

3 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 4 26 VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN TIEDOTTAMINEN LAUTAKUNNALLE 27 KAUSTISEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSTEN LUONNOS JA NIIDEN PERUSTELUT 28 LAUSUNTO KELIBER OY:N KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA 29 LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA KELIBER OY KALAVEDEN TUOTANTOLAITOS (RIKASTAMO) KAUSTINEN JA KOKKOLA 30 KAUSTISEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLUPA KAUSTISEN MONITOIMEN JÄTTEENKÄSITTELY SEKÄ ROMUAJONEUVOJEN JA RAKENNUSPUUJÄTTEEN KERÄYSTOIMINNALLE KIINTEISTÖILLÄ KOMPOSTOINTIPAIKKA JA HARJULA FINDEST LAUSUNTO LAUSUNTO KAUSTISEN POHJAVESIALUEIDEN UUDELLEENLUOKITUKSESTA 34 LAUSUNTO KELIBER OY:N SYVÄJÄRVEN AVOLOUHOKSEN YMPÄRISTÖLUPAAN SEKÄ SYVÄJÄRVEN JA HEINÄJÄRVEN MÄÄRÄAIKAISEN KUIVATTAMISEN VESILUPAAN 35 YMPÄRISTÖTOIMEN TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT

4 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS YMPLTK Valmistelija rakennustarkastaja Tero Uusitalo puh Kokouskutsu on lähetetty lautakunnan jäsenille Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla. Esitys Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.

5 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA YMPLTK Valmistelija rakennustarkastaja Tero Uusitalo puh Esitys Päätös Ympäristölautakunta valitsee kaksi jäsentään tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöy tä kir jan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitiin Sanna Penttilä ja Terttu Kettu.

6 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN TIEDOTTAMINEN LAUTAKUNNALLE YMPLTK Valmistelija rakennustarkastaja Tero Uusitalo puh Kuntalain 51 :n mukaan lautakunta, lautakunnan puheenjohtajat, tai johtosäännössä määrätty viran haltija voivat ottaa lautakunnan käsiteltäväksi asian, joka kuntalain nojalla on siirretty lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toi mivaltaan ja joissa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 mo mentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole il moittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa kuntalain 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1. lain tai asetuksen mukaista lupaa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita, eikä 2. yksikköön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. Kunnanhallitus tai lautakunta voi tällöin kumota alemman toimielimen päätöksen, muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Kokouksessa esitellään seuraavat viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat: 1. Rakennustarkastajan viranhaltijapäätökset :t / Ympäristösihteerin viranhaltijapäätökset :t -/20xx Esitys Päätös Lautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset tiedokseen ja toteaa että se ei käytä otto-oikeuttaan viranhaltijoiden päätöksiin. Hyväksyttiin.

7 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta KAUSTISEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSTEN LUONNOS JA NIIDEN PERUSTELUT YMPLTK Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Liite 5 Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 202 :n mukaan kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kun taa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (ym pä ris tön suo je lu määräyk set). Ympäristönsuojelumääräyksillä tarkennetaan säädöksissä asetet tu ja velvoitteita. Määräyksillä ei voida lieventää lain vaatimuksia. Vastaa via säännöksiä ovat kunnan jätehuoltomääräykset ja ra ken nus jär jes tykset sekä osittain myös kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 202 :n mukaan määräykset voivat koskea seu raavia asioita: toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä ase makaa va-alu een ulkopuolella; sellaisten alueiden määrittelyä, joilla ympäristön erityisen pi laan tumis vaa ran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, ve sistöön taikka ojaan, lähteeseen, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon; sellaisten alueiden ja vyöhykkeiden määrittelyä, joilla lannan ja lannoit tei den sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten ai nei den käyttöä rajoitetaan; valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista; vesien ja meriympäristön tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukai sen vesienhoitosuunnitelman tai merenhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Esitys Päätös Ympäristölautakunta päättää hyväksyä ympäristönsuojelumääräysten luonnoksen ja nii den perustelut sekä asettaa luonnoksen yleisesti nähtäville 30 päivän ajanksi ja pyytää luonnoksesta tarvittavat lausunnot. Hyväksyttiin YMPLTK Ympäristölautakunta on asettanut ympäristönsuojelumääräykset nähtäville ja pyytänyt luonnoksesta lausuntoja ja mielipiteitä. Luonnos on ollut nähtävillä Kaustisen kunnan teknisessä toimessa sekä kunnan nettisivuilla Asiasta on jätetty yksi lausunto määräajan kuluessa.

8 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Alla lyhyt yhteenveto annetuista kommenteista sekä ympäristötoimen kommentit niihin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto Ympäristötoimi toteaa, että ELY-keskuksen antamat kommentit pyritään ottamaan huomioon ympäristönsuojelumääräysten jatkokäsittelyssä. Ehdotus muutetuksi ympäristönsuojelumääräykseksi ja niiden perusteluiksi on liitteenä Kaikki tehdyt muutokset ovat kursiivilla. Osa muutosehdotuksesta on ns. lakipykälien muutoksia. Jotkut muutokset kohdistuvat kieliasuun, jolloin määräystä ei ole muutettu, mutta tekstiä on yritetty muokata helpommaksi luettavaksi joko muotoilemalla teksti uudestaan. Esitys, yt Päätös Ympäristönsuojelumääräyksissä on huomioitu lausunnot ja Kaustisen ympäristölautakunta päättää hyväksyä ympäristönsuojelumääräykset ja niiden perustelut ja esittää ne edelleen kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ja että kunnanhallitus asettaa ne yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot. Hyväksyttiin.

9 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta LAUSUNTO KELIBER OY:N KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA YMPLTK Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi on tunnettu jo vuosikymmenien ajan litium pitoisen mineraalin, spodumeenin, esiintymisestä. Nykyisin Keski-Pohjanmaalta löydetyt litiumspodumeenivarannot ovat Euroopan merkittävimpiä. Keski-Pohjanmaan yli 500 m²:n litiumprovinssista on tutkittu vain murto-osa. Potentiaali uusien litiumesiintymien löytymiseen on merkittäviä. Litiumprovinssi sijoittuu Kaustisen lisäksi Halsuan, Kruunupyyn, Toholammin ja Kokkolan alueille. Keliber Oy on suomalainen kaivosyhtiö, joka etsii ja kehittää Keski-Pohjanmaan litiumrikkaita spodumeenipegmatiittiesiintyymiä. Keliber suunnittelee Syväjärven, Läntän, Rapasaaren sekä Outoveden esiintymien hyödyntämistä. Louhinta on suunniteltu käynnistettävän ensimmäiseksi Syväjärven louhokselta. Louhittava malmi kuljetetaan Kalaveden kylään rakennettavalle Keliber Oy:n rikastamolle ja tuotantolaitokselle. Louhittava malmimineraali on spodumeeni (litiumalumiinisilikaatti). Yhtiön päätuote on erityispuhdas litiumkarbonaatti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi-hankkeen toteuttamisen vaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia YVA-menettelystä annetun lain (468/1994) ja asetuksen (713/2006) edellyttämällä tavalla. Tässä YVA:ssa tarkasteltavana on louhostoiminta Syväjärven, Läntän, Rapasaaren sekä Outoveden louhosalueilla. Kalaveden tuotantolaitoksen osalta on käynnistetty syksyllä 2016 erillinen YVA-hanke. YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja edesauttaa niiden yhtenäistä huomioon ottamista osana hankkeen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia. Menettelyn avulla pyritään lisäksi parantamaan kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankesuunnitteluun ja sen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Arviointi on edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Varsinainen arviointityö on tehty Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi-hankkeen arviointiohjelman ja yhteysviranomaisten antaman lausunnon mukaisesti. Keliber Oy:n Syväjärven, Läntän, Rapasaaren sekä Outoveden louhosalueet sijoittuvat Kaustisen kunnan sekä Kokkolan kaupungin alueille. Rakentamisvaiheessa louhosalueilta poistetaan pintamaita, rakennetaan louhosalueiden sisäiset tiestöt, kenttä- ja läjitysalueet, vesien käsittelyrakenteet sekä muu tarvittava infra. Toimintavaiheessa louhitaan malmia avolouhintana, kuljetetaan malmi Kala veden tuotantolaitokselle käsiteltäväksi. Toiminnan päätyttyä louhosalueet suljetaan. Tavoitteena on saattaa louhosalueet yleisen turvallisuuden edellyttämään tilaan sekä kunnostaa, siistiä ja maisemoida alueet. Ensisijaisena tarkoituksena toimenpiteille on estää päästöjen muodostuminen ja toissijaisena tarkoituksena täyttää avolouhokset vähitellen vedellä ja muodostaa avolouhosten kohdalle järvi.

10 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Louhosalueet ovat pääsääntöisesti käytössä yksi kerralla ja toiminta-ajat louhoksilla vaihtelevat 2-6 vuoden välillä, poikkeuksena Outovesi, jossa on arvioitu 6 kk tuotantoa vastaava malmimäärä. Louhosalueilta johdetaan vedet ympärysojalla alapuolisiin vesistöihin. Varastointialueilta kootaan vedet kokoomaojien kautta selkeytysaltaisiin, josta vedet johdetaan maastoon. Louhokselta pumpataan vedet selkeytysaltaisiin ennen maastoon johtamista. Syväjärven avolouhos sijoittuu osittain Syvä järven ja Heinäjärven kohdalle, minkä vuoksi järvet on kuivattava louhostoiminnan ajaksi. Malmin kuljetukset Kalaveden tuotantolaitokselle sekä muihin hankkeeseen liittyviin kuljetuksiin käytetään pääosin olemassa olevaa tieverkostoa, eli kantatie 63 (Toholammintie) sekä yhdystietä (Läntäntie). Läntäntietä joudutaan louhosalueen kohdalla siirtämään siten, että tielinjaus kulkee louhosalueen eteläpuolta. Rapasaaren, Syväjärven ja Outoveden louhosalueille liikennöidään Toholammintieltä pohjoiseen johtavan metsäautotien kautta. Reitti on osittain jo käytössä ja osittain joudutaan rakentamaan uutta metsäautotietä. Louhosalueille sijoitetaan räjähdysainevarasto sekä toimisto- ja sosiaalitilat ja urakoitsijoiden huoltosuojat. Lyhyestä toiminta-ajasta johtuen alueille ei rakenneta kiinteitä rakenteita. YVA-selostuksessa arvioituja YVA-hankevaihtoehtoja ovat kolme (VE1, VE2, VE3) sekä ns. 0-vaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta. Keski-Pohjan maan litiumprovinssin ympäristövaikutukset eri hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittävä eikä niillä ole arvioitu olevan suuria kielteisiä vaikutuksia. Esitys, ympltk Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan: Vesistöasiat: Louhosalueiden koko valuma-alueen vesimäärät tulee selvittää tarkemmin ja selvittää miten valuma-alueen vedet johdetaan louhoksien ohitse. Näiden ohitusten vaikutukset mm. luonnonsuojelualueeseen tulee selvittää tarkemmin. Lisäksi tulee selvittää mitkä vaikutukset näillä valumavesillä on purkujokiin. Louhosalueille on varattu pienehköt vesienkäsittelyalueet louhos-alueilta tuleville vesille. Kaikki louhosalueelta tulevat vedet tulee käsitellä ja alueella tulee olla varastointikapasiteettia niin louhoksesta pumpattavalle vedelle kuin myös varastointikasojen suotovesille ja hulevedelle. Kiisuliuskeille mainitaan tiiviiden alustojen rakentamista, kiisuliuskevarastokasoista suotautuu myös vesiä, jotka tulee johtaa ja käsitellä louhosalueella. Outoveden alueella mainitaan happamia sulfaattimaita, käsittelytavat ei ole mainittu lainkaan. Miten estetään näiden maiden hapettuminen kun maat kaivetaan pois? Ympäristölautakunnan mielestä laskeutusaltaat ja kasvillisuuskenttä ei ole riittävä vesienkäsittelymenetelmä louhosalueilla huomioiden purkuvesistöjen koko, vesimäärät ja purkuvesistöjen nykyinen kunto. Kaikki purkuvesistöt (Ullavanjoki, Köyhäjoki ja Perhojoki) ovat taimenjokia, jotka ovat herkkiä mm. typen suhteen. Typpikuormitus mainitaan paikoin merkittäväksi, jolloin typpikuormitus tulee vähentää purkuvesistä. YVA:ssa mainitaan myös purkuvesistöjen olevan virtaamavesistöjä jotka purkautuvat mm. Kuhalampeen ja Isojärveen, jotka kärsivät jo nyt rehevöitymisestä.

11 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta YVA:ssa mainitaan ohimennen myös mahdollisesta liettymistä. Liettyminen tulee olemaan ongelmallinen ko. purkuvesistöissä, eteenkin Köyhäjoki on vähävetinen joki. Kiintoainemäärä tulee näin ollen saada hallintaan purkuvesistä. Lisäksi tulee selvittää louhosalueilta tulevat kokonaispäästöt ja kokonaisvesimäärät, läjitysalueilta suotovesiin liukenevat haitta-aineiden kokonaismäärät sekä mahdollisten happamien sulfaattimaiden ja kiisuliuskeiden haitta-aineiden yhteisvaikutus. Louhosalueet on YVA:ssa aika tarkkaan määriteltyjä alueita. Miten huomioidaan YVA:ssa louhosten mahdolliset laajentumiset? Mitkä nämä vaikutukset ovat ja mihin suuntaan louhosalueet mahdollisesti laajenevat? Syvä- ja Heinäjärvi tullaan kuivattamaan, kuivatetaanko molemmat järvet kokonaan? Miten kuivatus vaikuttaa Ruohojärvien yhteydessä oleviin alapuolisiin vesistöihin, lisääntyykö virtaama kun miltei koko valuma-alueelta ohitetaan vedet ojituksin? Suomesta löytyy tapauksia missä oletetaan että louhos on ns. turvallisella etäisyydellä luonnonsuojelualueelta ja ruhjeet huomioiden on arvioitu ettei louhostoiminnalla ole vaikutusta vesitaseeseen/ruhjetta pitkin ei juurikaan tulisi vettä louhokseen. Rapasaaren tapauksessa on todettu yksi ruhjevyöhyke kohti louhosta, mutta GTK:n arvion mukaan virtaama olisi 3-5,7, lisäksi raportin mukaan ruhjevyöhykkeen suunta ei yksiselitteisesti määritetty. Mikäli ruhjevyöhyke tuottaa enemmän vettä kuin arvioitu, onko tämä huomioitu Rapasaaren louhoksen yhteydessä? Moreenin läjitys louhoksen ja Natura-alueen väliin voi tuoda Natura-alueelle suojaa mm. pölyn ja melun osalta. Moreenimäki toimisi samalla myös pohjavesivarantona ja puskurina Natura-alueen suolle. Lisäksi tulisi huomioida sivukivien läpi suotautuva vesi ja sen laatu sekä mahdolliset sivukivistä liukenevat haitta-aineet ja niiden vaikutukset vesistöihin. Natura-alueen pohjavesitarkkailu, onko tästä suunnitelmaa? Onko tehty toimenpide-ehdotuksia mahdollisille vesitaseen muutoksille Natura-alueelle ja miten ehkäistään näitä muutoksia? Liikenne Selostuksessa on esitetty, että Syväjärven ja Outoveden kiisuliuskeet mahdollisesti vietäisiin Kokkolaan ja sijoitettaisiin siellä veden alle. Mitä kautta nämä kuormat ajetaan Kokkolaan ja mikäli ajoreitti on Kaustisen keskustan läpi, miten paljon se lisää raskasajoneuvojen määrää päiväsaikaan Kaustisen keskustassa ja mihin aikaan vuorokaudessa kuormat ajetaan Kokkolaan? Mitkä ovat liikenteen vaikutukset reitin varrella asuville mökkiläisille ja ympärivuotisille asukkaille? Turvallisuuden kannalta niin tulee tarkistaa miten ajetaan Outovedelle. Kaavan mukaan ajetaan louhosalueen läpi moreeniläjityksen ja louhoksen vierestä. Liikennettä Outovedelle ei ole paljon, mutta turvallisuus tulee huomioida. Outovesi Outoveden läjitysalueiden happamoittavat vaikutukset: miten estetään

12 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta happamoituminen ja metallikuormitus? Onko alueen taustapitoisuuksien ja happamoitumisen yhteisvaikutusta arvioitu? Ympäristölautakunta ilmaisi huolensa 2016 ympäristökatselmuksen yhteydessä siitä mahdollisuudesta, että Outovesi kuivuu louhostoiminnan alkaessa. Järvi on kirkasvetinen pohjavesijärvi ja tällä alueella harvinainen juuri kirkasvetisyytensä vuoksi. Miten varmistetaan ettei Outovesi kuivu? Louhostoiminnan jälkeinen aika Voidaanko käyttää louhostoiminnan sivukiviä toiminnan loputtua esim. louhosten osittaiseen täyttämiseen? Ja mikäli sivukiville löydetään muuta käyttöä muualta, mitä kautta nämä toimitetaan esim. Kokkolaan? Ja miten tämä liikenne vaikuttaa kokonaisliikennemäärään Kaustisen keskustan alueella? Päätös Hyväksyttiin.

13 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA KELIBER OY KALAVEDEN TUOTANTOLAITOS (RIKASTAMO) KAUSTINEN JA KOKKOLA YMPLTK Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Keliber Oy suunnittelee Kalaveden tuotantolaitoksen (rikastamo) rakentamista Kaustisen kunnan alueelle noin 5 km kuntakeskuksesta itään. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei nykytilassa varastoida vastaavanlaista kaivannaisjätettä. Hankealueen pohjoisreunalla on Kaustisen vanhan kaatopaikka, eli alue on ollut jätehuoltokäytössä aikaisemminkin. Tuotantolaitoksen mineraali- ja hydrometallurgisessa prosessissa syntyville kaivannaisjätteille ei hankealueen läheisyydessä ole nykytilassa vaihtoehtoista sijoituspaikkoja. Sorttauksen sivukiviä ja magneettista jaetta ei kuitenkaan loppu sijoiteta alueelle lainkaan ja rikastushiekalle sekä analsiimihiekalle selvitetään mahdollisia hyötykäyttökohteita myös hankealueen ulkopuolelta. Kalaveden tuotantolaitoksella murskataan malmikivi ennen rikastusta ja sivukiviaines erotetaan optisella sorttauksella ja murske jauhetaan. Rikastus Kalaveden tuotantolaitoksella perustuu vaahdotukseen. Rikastusprosessin tuote on spodumeenirikaste. Kemianlaitoksella spodumeenirikasteen kiderakenne muutetaan korkeassa lämpötilassa alfaspodumeenista betaspodumeeniksi, mikä liuotetaan ja liuoksesta kiteytetään lopullinen tuote, litiumkarbonaatti. Prosessissa tarvittava raakavesi otetaan Vissavedestä, josta rakennetaan putkilinja tuotantolaitoksella sijaitsevalle vesienpuhdistuslaitokselle. Osa tuotannosta raakavedestä kierrätetään takaisin prosessiin ja osa vesistä johdetaan käsittelyn jälkeen putkella Kalavedenojaan. Tuotantolaitokselle tuleva ja lähtevä raskas liikenne on toimintavaiheessa lähinnä malmi-, kemikaali-, polttoaine- sekä valmiin litiumtuotteen kuljetuksia. Lisäksi liikennettä aiheutuu työmatkaliikenteestä. Toiminta-vaiheen kesto on vähintään 11 vuotta. Toiminnan päätyttyä tuotantoalueen rakennukset tukitoimintoineen puretaan ja ne siirtyvät osittain tai kokonaan muuhun teollisuuskäyttöön. Allasalueet suljetaan viranomaisen hyväksymän sulkemissuunnitelman mukaan. Lopuksi koko tuotantoalue maisemoidaan. Arvioitavat vaihtoehdot ovat VE0, VE1 ja VE2. Vaihtoehdossa VE0 tuotantolaitosta ei rakenneta, mutta louhostoiminta ja malmintuotanto käynnistyvät kuitenkin yhtiön louhoksilla. VE1 vaihtoehdossa tuotantolaitosalue rakennetaan tarvittavine laitoksineen Kalaveden-. Tuotantolaitoksella vastaanotetaan ja rikastetaan t/a malmia. Raakavesi tuotantolaitokselle otetaan Vissavedestä. Rikastusprosessissa muodostuva rikastushiekka läjitetään rikastushiekka-altaille ns. allasvarastointia ( märkäläjitys ). Altaan rikastushiekasta erotetaan vesi, joka johdetaan takaisin rikastamon vesikiertoon. VE2 vaihtoehdossa rakennetaan tuotantolaitos tarvittavine laitoksineen

14 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Kalavedelle ja muu on sama kuin VE1, paitsi rikastushiekan käsittely. VE2 vaihtoehdossa rikastushiekka käsitellään siten, että hiekka on kuivempaa ja läjitys tehdään ns. kuivaläjityksenä allasalueelle. Suunnittelun edetessä havaittiin että vaihtoehdon VE2 kuivaläjitys tulisi todennäköisesti muodostamaan merkittävää pölyhaittaa ympäristöön, minkä estämiseksi jouduttaisiin kastelemaan tai muulla tavoin hallitsemaan pölyämistä. Näistä syistä vaihtoehdon VE1 märkäläjitysvaihtoehto nousi päävaihtoehdoksi ja suunnittelun kohteeksi. Tuotantolaitos ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Pohjaveden laatuun kohdistuvia vaikutuksia voi aiheuta lähinnä allas- ja läjitysalueilta ja niiden arvioidut vaikutukset rajoittuvat tuotantolaitosalueelle. VE1 vaihtoehdon vaikutukset pohjaveteen ovat todennäköisesti pienemmät kuin VE2 vaihtoehdon. Lausunto, ympltk Kalaveden tuotantolaitoksen toiminta-aikainen vaikutus vesistöihin: Poistovedet sisältävät merkityksellisiä määriä fosfaattia, ja fosfaatin ja erityisesti fosfaattifosforin pitoisuuslisäys on arvioitu merkittäväksi keski- ja alivirtaamatilanteissa Kalavedenojassa ja Köyhäjoessa. Kalavedenoja ja Köyhäjoki lasketaan virtavesistöiksi, jolloin katsotaan ettei ravinnelisäys vaikuta ko. vesistöjen tilaan, vaan vaikutukset kohdistuvat Kuhalampeen (Isojärveen). Ravinnelisäyksen ollessa osittain merkittävä, miten se katsotaan vaikuttavan Köyhäjoen tilaan tulevaisuudessa? Köyhäjokea on kunnostettu ja 2017 koekalastuksen yhteydessä joesta on löydetty myös taimia, jotka ovat herkkiä ravinnelisäyksien suhteen. Miten toiminta-aikainen vedenkäsittely voisi tehostaa fosfaatin, fosforin ja sulfaatin vähentämiseksi poistovedestä? Kuhalammen rehevöityminen saattaa aiheuttaa ongelmia Kuhalammen alapuolisissa vesistöissä. Kuhalammen alapuoliset vesistöt ovat suhteellisen matalia ja reheviä. Ympäristölautakunta katsoo fosfori, fosfaatti ym. ravinteiden lisäyksen heikentävän olennaisesti kunnostettujen vesistöjen niin ekologista kuin kemiallista kuntoa ja esittää, että toiminnasta syntyvien ravinteiden tulee poistaa tehokkaammin prosessivesistä ja alueelta tulevista vesistä ennen maastoon pääsyä. Kalavedenoja, Köyhäjoki ja Tastulanoja ovat suhteellisen vähävetisiä, miten estetään ko. vesistöjen liettyminen tuotantoalueelta johdettavista vesistä? Purkuvesistä tulee poistaa kiintoaine, jottei vähävetiset purkuvesistöt liettyisi. Mikäli tulevaisuudessa voidaan todeta, että toiminta on aiheuttanut liettymistä purkuvesistöissä, miten yhtiö korjaa tilanteen? Käsitelläänkö tuotantoalueen hulevedet ennen maastoon päästyä? Tuotantoalueen ympäröivän valuma-alueen estoa tuotantoalueelle ei ole tarkemmin esitelty. Miten ja minne nämä vedet johdetaan ja minkälaisista vesimääristä on kyse? Liikenteen vaikutuksessa ei ole huomioitu lainkaan louhosalueilta mahdollisesti hyötykäyttöön menevät sivukivet ja kiisuliuskeen mahdollinen loppusijoittaminen Kokkolaan. Miten tämä mahdollinen raskasajoneuvoliikenne vaikuttaa kokonaisliikenteeseen Kaustisen keskustan läpi? Miten liikenteestä aiheutuva melu on huomioitu lähialueen asutuksessa? Tehdasprosessi kuvataan tapahtuvan lähes kokonaan suljetuissa tiloissa. Miten varmistetaan ettei meluhaitta ulotu lähiasutukseen? Toiminta-alueen

15 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta läheisyydessä on noin 0,8-1,5 km:n etäisyydellä turkistarhoja. Turkistarhoilla on rauhoitettu aika penikoinnin aikana. Miten varmistetaan, etteivät tarha-alueet häiriinny melusta tänä aikana? Melua tärkeämpi seikka on tärinän vaikutukset tarha-alueelle. Miten ne on huomioitu/ratkaisu? Lisäksi onko lähimmän tarha-alueen kaivo huomioitu YVA:ssa? Vissavedestä otettava vesi on aiheuttanut kansalaisissa huolta Vissaveden virkistyskäytön huonontumisesta mikäli vedenpinta alenee. Mikä on lopullinen vaikutus Vissaveden vedenpinnankorkeuteen tuotannossa. Alueen malmivaranto on arvioitu riittävän 11 vuotta ja tuotantoa olevan myös 11 vuotta. Alueiden tutkimusten perusteella malmia on enemmänkin, miten varmistetaan alueiden hoito 11 vuoden kuluttua ja miten toiminnan jatkuminen vaikuttaa esim. Kaustisen keskustan läpi ja mahdollisesti Jylhän kautta tulevaan raskas-ajoneuvoliikenteeseen? Minne loppusijoitetaan rikastamon alueella muodostuva prosessihiekka ja mitkä ovat hiekan haitallisten aineiden määrät? Myös näiden kasojen vesienhallinta ja -käsittelyä ei ole käsitelty riittävästi YVA:ssa. Miten ja minne vedet johdetaan ja miten ne käsitellään? Päätös Hyväksyttiin.

16 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta KAUSTISEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS YMPLTK Valmistelija: Rakennustarkastaja Tero Uusitalo Liite 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki ( 14 ) edellyttää, että jokaisessa kunnassa on oltava rakennusjärjestys. Tarkoituksena on antaa lainsäädäntöä ja muita säännöksiä tai normeja täydentäviä määräyksiä ja ohjeita paikalliseen rakentamiseen. Rakennusjärjestyksen tehtävänä on myös osaltaan informoida rakentamista suunnittelevia tahoja hyvän elinympäristön toteuttamiseen ja sen säilyttämiseen. Rakentamisessa ja sen suunnittelemisessa on pyrittävä laadukkaaseen toteuttamiseen, jolla suunnittelu ja rakentamisprosessin eri vaiheet voidaan toteuttaa siten, että edellä mainitut sekä kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Keskeiset lähtökohdat rakentamiselle todetaan usein yleis- tai asemakaavoituksen yhteydessä. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät yleispiirteisiä kaavoja ja antavat osaltaan tasapuoliset ratkaisuperusteet myöskin kaavoittamattomilla haja-asutusalueilla. Kaustisen kunnan ja Vetelin kunnan välinen rakennusvalvontatehtävien yhteensovittaminen on aiheuttanut sen, että on tarkoituksenmukaista laatia uusi, samankaltainen rakennusjärjestys molempiin kuntiin. Rakennusjärjestyksellä osaltaan ohjataan toimivan asumis-, elinkeino- ja vapaa-aikaympäristön rakentumiseen ja ylläpitoon. Voimassa oleva Kaustisen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty ja muutos Lakimuutosten myötä rakennusjärjestys on osittain vanhentunut. Rakennusjärjestysluonnos on laadittu saman sisältöisinä sekä Kaustisen että Vetelin kuntiin. Pienten rakennusten ja rakennelmien lupakäytäntöjä on kevennetty sekä osittain vapautettu lupakäsittelystä valtakunnallisen tavoitteiden mukaisesti. Esitys Päätös Kaustisen kunnan ympäristölautakunta päättää hyväksyä rakennusjärjestysluonnoksen ja kuuluttaa rakennusjärjestyksestä sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnilman ja luonnoksen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää tarvittavat lausunnot. Hyväksyttiin YMPLTK Liite Ympäristölautakunta on asettanut rakennusjärjestyksen nähtäville ja pyytänyt luonnoksesta lausuntoja ja mielipiteitä. Luonnos on ollut nähtävillä

17 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaustisen kunnan teknisessä toimessa sekä kunnan nettisivuilla Ely-keskus, museovirasto ja maakuntamuseo ovat jättäneet luonnoksesta lausunnot. Kopio lausunnoista on esitylistan oheismateriaalina. Alla lyhyt tiivistelmä annetetuista lausunnoista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto Kaustisen kunnan rakennusjärjestysluonno on rakenteeltaan systemaattinen ja kattava. Sen määräykset tarkentavat paikalliset olosuhteet huomioivaa rakentamista. Kaavoitukseen liittyvässä päätöksenteossa määräykset selkeyttää ja sujuvoittaa myös kunta-alueen suunnittelussa kulttuuri- ja luonnonarvojen huomiointia kaavaan. Museoviraston lausunto Museovirasto tarkastelee asiaa argeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain 1 :n mukaisesti automaattisesti rauhoitettuja ilman erillistä suojelupäätöstä heti loytyessään. Muuttuvaa maankäyttöä suunniteltaessa tulee lähtökohtana olla, ettei muinaismuistolain suojaamien kohteiden kohdalle osoiteta uutta rakentamista. Tietoja tällä hetkellä tunnetusta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä Kaustisen kunnan alueelta on saatavilla kaikille avoimen kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta osoitteesta Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon lausunto Maakuntamuseo tarkastelee asiaa kulttuuriympäristön ja -maiseman vaalimisen näkökulmasta. Maakuntamuseo esittää seuraavia lisäyksiä rakennusjärjestykseen. Rakentaminen tulee suunnitella siten, että kunnan osa-alueiden arvokkaat ominaispiirteet tulevat säilymään. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että rakennus sopeutuu tyyliltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään alueen ominaispiirteisiin. Kunnan eri osa-alueiden arvokkaita ominaispiirteitä ovat mm. Kaustisen kirkonmäki (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY 2009), sekä maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ja maisema-alueet, sekä kunnan muut vanhat kyläalueet, talonpoikaistyyliset ja muut arvokkaat pihapiirit, kiviaidat, avoimet peltomaisemat ja jokivarsialueet. Rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huomioitava, ettei sillä turmella historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta eikä kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita (MRA 67 )

18 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Esitys, Rak,tark Päätös Rakennusjärjestykseen on huomioitu annetut lausunnot ja Kaustisen ympäristölautakunta päättää hyväksyä rakennusjärjestyksen ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen hy väk syt tä väk si ja että kunnanhallitus asettaa sen yleisesti nähtäväksi 30 päi vän ajaksi ja pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot. Hyväksyttiin.

19 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPA KAUSTISEN MONITOIMEN JÄTTEENKÄSITTELY SEKÄ ROMUAJONEUVOJEN JA RAKENNUSPUUJÄTTEEN KERÄYSTOIMINNALLE KIINTEISTÖILLÄ KOMPOSTOINTIPAIKKA JA HARJULA YMPLTK Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Dnro 36/ /.2017 Asia Kaustisen Monitoimi Oy on jättänyt ympäristölupahakemuksen koskien jätteiden siirtokuormausaluetta. Samassa hakemuksessa ehdotetaan myös kahden muun, voimassa olevan luvan yhdistämistä yhdeksi luvaksi. Voimassa olevat luvat ovat auton romutus ja puhtaan purkupuukeräys kiinteistöllä Kompostipaikka ja lämpövoimalan tuhkavarasto kiinteistöllä Harjula Nyt haettava uusi lupa on kiinteistöllä Harjula RN:o 10:123. Toiminnat sijoittuvat Ylijoen turkistarha-alueen kupeeseen Salonkylä-Järvelä osayleiskaavan merkinnällä ME (turkiseläinten suuryksikön aluetta). Autoromutuspuolella käsitellään vuosittain noin 150 tonnia autoromuja, noin 100 tonnia muuta metallia ja tonnia puhdasta purkupuuta. Lisäksi alueella voidaan varastoida tonnia puuhaketta. Siirtokuormausalueella varastoidaan viikottain noin 10 tonnia energiajätettä ja 5 tonnia biojätettä. Tuhkavarastolla vastaanotetaan noin tonnia tuhkaa vuodessa. Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 sekä liitteen 2 taulukon kohta 13 f) mukaisesti. Kaustisen kunnan ympäristölautakunta on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohdan 12 b) perusteella. Hakemus on tullut vireille Kaustisen kunnan ympäristölautakunnalle ja sitä on täydennetty 9.4 ja Hakemuksesta on kuulutettu Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetsivuilla välisenä aikana. Hakemuksen johdosta ei ole tullut yhtään huomautusta tai muistutusta. Ympäristölupahakemuksen vireilletulo- ja lupapäätöksen julkipanokuulutuksen julkaisemisesta ei aiheudu perittäviä kuluja (kuulutukset on julkaistu Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetissä Kaustisen kunnan kotisivuilla). Esitys, yt Ympäristölautakunta päättää myöntää Kaustisen Monitoimi Oy:lle ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen (713/2014) 1 taulukon 2 kohdan 13 d ja 13 f tarkoittaman ympäristöluvan autopurkamolle ja jätteen ammattimaiselle tai laitosmaiselle käsittelytoiminnalle pöytäkirjaliitteen 1 mukaisesti. Lupahakemuksen tarkoittamia toimintoja on harjoitettava vireille tulleen hakemuksen, hakemuksesta annettujen lausuntojen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muuta johdu. Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetaan lupamääräyksiä

20 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta ankarampia tai poikkeavia säännöksiä, on niitä tämän luvan estämättä noudatettava. Päätös Hyväksyttiin.

21 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta FINDEST LAUSUNTO YMPLTK Viite Asia Dnro LSSAVI/5128/2917 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö Findest Protein Oy:n ympäristöluvan muutoshakemukselle koskien renderöintilaitosta ja sen yhteydessä toimivalle jätevedenpuhdistamolle. Tiivistelmä Findest Protein Oy:n ympäristölupahakemuksesta Findest Protein Oy:n voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laitoksessa voidaan käsitellä tn sivutuotteita vuodessa. Vuonna 2016 käsitelty sivutuotemäärä oli tn. Findest Protein Oy:n tuotantotekniikat ja prosessit, ilma- ja jätevesipäästöjen ja jätteiden vähentämiseen tähtäävät toimet sekä energian käyttöön liittyvät toimenpiteet vastaavat EU:n komission alaa koskevassa asiakirjassa esitettyä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tällä hetkellä Findest Protein Oy käsittelee 3 luokan eläinperäisiä sivutuotteita (EY asetus 1069/2009) ja jalostaa 3 eläinperäiset sivutuotteet valkuaisrehuksi, sen raaka-aineeksi tai lannoitteeksi sekä fossiilisia polttoaineita korvaavaksi eläinrasvaksi. Vuonna 2016 tuotanto oli noin tn. Elintarviketurvallisuusvirasto ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Sivutuotteiden käsittelyssä käytetään painesterilointia, missä raaka-aineet kuumennetaan ja kuivataan korkeassa paineessa (3 bar) ja lämpötilassa (133oC). Painesterilointia käytetään niille materiaaleille, jotka sen lainsäädännön mukaan vaativat, muutoin käsittely voidaan toteuttaa ilman painesterilointiakin. Hajupäästöt Findest Protein Oy:n hajupäästöt ovat aiemmin olleet suurin toiminnasta aiheutuva haitta paikkakunnalla. Nykyään hajupäästöistä ei ole aiheutunut ongelmaa. Tuotantotiloista kerättävä ilma johdetaan biosuotimeen ja lauhduttimilla lauhtumatta jäävä kaasu puhalletaan STEP:n kattilalaitoksen tulipesään. Kattilan seisakkiaikana lauhtumaton kaasu puhalletaan varakattilan tulipesään. Ilmaan kohdistuvaa päästöä tarkkaillaan tällä hetkellä kerran vuodessa tehtävällä päästömittauksella. Jäteveden puhdistamo Findest Protein Oy:n renderöintilaitoksella muodostuvat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi laitosalueella sijaitsevalle kemiallisbiologiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistusprosessi käsittää rasvan ja kiintoaineen erotuksen (tasauksen), kaksivaiheisen biologisen käsittelyn, kiintoaineen koaguloinnin ja selkeytyksen. Biologiset vaiheet on toteutettu kantoaineprosessina, missä valtaosa vedenpuhdistuksesta vastaavista mikro-organismeista on kiinnittyneenä ilmastusaltaassa olevien kantoainekappaleiden pinnalle. Ensimmäisessä biologisessa vaiheessa poistetaan valtaosa orgaanisesta aineesta ja toisessa vaiheessa ammoniumtyppi muutetaan nitraattimuotoon (nitrifikaatio). Ylijäämäliete pumpataan välivarastoon ja edelleen biokaasulaitokselle käsittelyyn. Rikkihappoa (väkevyys 93 %)

22 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta lisätään emäksiseen lauhdeveteen niin, että puhdistamolle tulevan veden ph on 7-8. Fosforihappoa (väkevyys 85 %) lisätään kantoaineprosessiin. Lipeää (50 %) käytetään nitrifikaatiovaiheen neutralointiin. Rauta- tai alumiinipohjaista primäärikoagulanttia lisätään veteen kiintoaineen erotuksen tehostamiseksi ja ylimääräisen fosforin poistamiseksi. Puhdistetut jätevedet johdetaan Perhonjokeen Kaustisen-Vetelin jätevedenpuhdistamon purkupisteestä 150 m alavirtaan. Jätevedenpuhdistamon toimintaa ja päästöjä tarkkaillaan viranomaisten hyväksymällä tavalla. Lisäksi Findest Protein Oy osallistuu Perhonjoen vesistön yhteistarkkailuun. Sosiaali- ja toimistotilojen saniteettijätevedet (noin 100 m3/vuosi) kootaan erikseen umpikaivoon ja viedään käsiteltäväksi Kaustisen-Vetelin jätevedenpuhdistamolle. Jätehuolto Ympäristölupahakemuksen mukaisessa tilanteessa Findest Protein Oy:n toiminnassa muodostuu metalli- ja yhdyskuntajätteitä noin 75 tn/vuosi, jotka toimitetaan hyötykäyttöön ja loppusijoitetaan kaatopaikalle. Jäteöljyt (noin 1 tn/vuosi) toimitetaan hyväksyttyyn vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Kuumennuskäsitelty eläinjäte, jota ei pystytä prosessoimaan tuotteeksi, toimitetaan kaatopaikalle. Lisäksi jätevedenpuhdistuksessa muodostuu rasva- ja biolietettä noin 2000 m3/vuosi, joka toimitetaan biokaasulaitoskäsittelyyn. Melu Findest Protein Oy:n sivutuotteiden käsittelylaitoksen ja jätevedenpuhdistamon melua aiheuttavat toiminnat on sijoitettu rakennusten sisälle ja osa laitteista on äänieristetty. Findest Protein Oy:n toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä aidatun alueen laidalla asutukselle asetettuja ohjearvoja raskaasta liikenteestä johtuvia hetkellisiä ylityksiä lukuun ottamatta. Melussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Liikenne Liikennöinti Findest Protein Oy:hyn hoidetaan pääteitä pitkin, jotta liikenteen aiheuttamat haitat asutukselle ja palveluille olisivat mahdollisimman pienet. Findest Protein Oy:n toiminnasta johtuva liikennemäärä muodostaa vain pienen osuuden Kaustisen kunnan alueen teiden liikennemääristä. Jylhäntielläkin, jonka on käytetyistä teistä pienin, Findest Protein Oy:n osuus on 5 % kokonaisliikennemäärästä. Liikenteen osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lausunto Findest Protein esittää harvennettuja hajupäästötarkkailuja. Kaustisen kunnan ympäristölautakunta katsoo, ettei hajupäästötarkkailujen harventaminen ole perusteltua kunnalle tulevien hajuvalitusten perusteella. Lähimmät isoimmat asuinalueet (Uutela, Oosinharju, Puumala, Luomala, Känsälä ja Ylijoki) ovat noin 1,5 km:n etäisyydellä ja hajuhaitoista valitetaan myös Kaustisen keskustan alueella tuulen ollessa Findest Protein Oy:lta päin. Myös esimerkiksi Opistonmäelle haju jää pitkäksikin aikaa. Viimeaikaisten valitusten perusteella hajut ovat voimistuneet viimeisen puolen vuoden aikana. Kaustisen kunnan ympäristölautakunta kyseenalaistaa hajumittausten tulokset ja tarkkailupaikat. Mitataanko hajua riittävän laajalta alueelta ja niinä aikoina kun on todettu hajua esiintyvän? Esimerkiksi perjantaisin klo 16 jälkeen tulee paljon ilmoituksia hajusta.

23 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Kaustisen ympäristölautakunta ei hyväksy hajumittausten harventamista. Lisäksi lautakunta pitää hajunpoistojärjestelmän 10 v kunnostusväliä liian pitkänä. Ympäristölupahakemuksen mukaan kuumennuskäsitelty prosessiin kelpaamaton eläinjäte toimitetaan kaatopaikalle. Jätelain mukaan kaatopaikat eivät enää saa vastaanottaa eloperäistä jätettä. Minne nämä jätteet toimitetaan? Päätös Hyväksyttiin.

24 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta LAUSUNTO KAUSTISEN POHJAVESIALUEIDEN UUDELLEENLUOKITUKSESTA YMPLTK Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Asia Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pohjavesialueet rajataan ja luokitellaan uudelleen. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidonja merenhoidon järjestämisestä annetun lain uudessa luvussa 2a. Uuden lainsäädännön myötä kaikkia pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta. Samalla tarkastellaan pohjavesialueilla esiintyviä pohjavesistä riippuvaisia ekosysteemejä. Pohjavesien suojelun parantamisen lisäksi tavoitteena on myös parantaa pohjavesialueella toimivien henkilöiden oikeusturvaa säätämällä osallistumismahdollisuudesta ja tiedottamisesta pohjavesialueiden luokitusta valmisteltaessa. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) luokittelee pohjavesialueet seuraavasti: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1. kohdassa tarkoitettuun käyttöön E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa, että pohjavesialueiden luokituksella (1-, 2- ja E-luokalla) on informatiivinen arvo, koska pohjavettä ja kyseessä olevia ekosysteemejä suojeleva lainsäädäntö on voimassa luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolellakin. Pohjavesialueiden luokitusmuutoksia koskevat aineistot ovat nähtävillä Kaustisen kunnanviraston aukioloaikoina, osoitteessa Kappelintie 13, Kaustinen. Pohjavesialueiden muutosehdotukset ja niiden peustelut liitteenä.

25 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Pohjavesialueiden rajaus- ja luokitustarkastukset Kaustisen kunnassa Pohjavesialueen Tunnus Nykyinen Uusi luokka Lisätietoja nimi luokitus Alikola Ei luokiteltu 1 Uusi pohjavesialue Kausti II 1E Luokitusmuutos Koppelonharju I 2E Luokitusmuutos Oosinharju I 1 Luokitus pysyy samana Peltokydönharju I 1 Luokitus pysyy samana Åsen I 1 Luokitus pysyy samana, mutta yhdistetään A ja B alueet -> Åsen Kirkkoharju Ei luokiteltu 2 Uusi pohjavesialue Pläkkisenharju II Pääsijaintikunn aksi tulee Kruunupyy. Rajaukset ja luokitukset käsitellään myöhemmin Kruunupyyn pohjavesialueid en kuulemisessa Viiperinoosi A ja B A ja B I Pääsijaintikunn aksi tulee Kruunupyy. Rajaukset ja luokitukset käsitellään myöhemmin Kruunupyyn pohjavesialueid en kuulemisessa Lausunto Kaustisen kunta harkitsee Kirkkoharjulle mahdollisesti varavedenottopaikkaa. Kunta tulee tekemään lisätutkimuksia tälle alueelle.

26 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Oosinharjun pohjavesialue ulottuu Pränssön turkistarha-alueelle. Rajaa siirrettiin nykyiselle kohdalle (suurin piirtein tietä pitkin menemään) muutama vuosi sitten. Tarha-alueen ja Oosinharjun välillä on suoalue, joka on ojitettu siten, ettei siitä valu vettä kohti Oosinharjua. Oosinharjun suuntaan menevät ojat on tukittu ja vedet ojattu pohjavesialueelta poispäin. Ympäristölautakunta esittää Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tämän rajan muuttamista site, että turkistarha-alue jäisi kokonaisuudessaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesirajaksi on tarhaajien osalta esitetty menevän suo/rämereunaa (harjun/mäen alareunaan) pitkin. Turkistarha-alueella on tehty koekuoppia tarhojen rakentamisen yhteydessä ja tällöin on todettu että maaperä on tiivistä silttimoreenia. Päätös Hyväksyttiin. Jakelu Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sähköisesti

27 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta LAUSUNTO KELIBER OY:N SYVÄJÄRVEN AVOLOUHOKSEN YMPÄRISTÖLUPAAN SEKÄ SYVÄJÄRVEN JA HEINÄJÄRVEN MÄÄRÄAIKAISEN KUIVATTAMISEN VESILUPAAN YMPLTK Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Viite LSSAVI 3331/2018 Asia Keliber Oy hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa Syväjärven avolouhoksen toiminnalle, joka sisältää malmin ja sivukiven louhinnan ja sivukiven läjityksen sivukivialueelle sekä toiminnan käynnistämiseen tarvittavien alueella tehtävien rakentamistoimenpiteiden suorittamiselle. Lisäksi haetaan vesilain (587/2011) mukaista lupaa louhosalueelle sijoittuvien Syväjärven ja Heinäjärven määräaikaiselle kuivattamiselle. Syväjärven louhosalueen pohjoisosa sijoittuu pääosin Kokkolan kaupungin alueelle ja louhosalueen eteläosa sekä apualue (malminkuljetusreitti Toholammintielle) Kaustisen kunnan alueelle. Kaivoslain mukainen kaivosalueen (louhosalueen) pinta-ala 166,30 ha. Kaivoslupaan haetaan apualueeksi tieyhteys Toholammintielle, jonka pinta-ala 16,09 ha. Louhosalueen rakentaminen on suunniteltualoitettavan vuonna 2018 ja tuotannollinen toiminta vuonna Louhoksen tuotannollisen toiminnan kestoksi on arvioitu noin 4 vuotta. Ennen louhinnan aloittamista rakentamisen aikana louhosalueelta poistetaan pintamaita rakentamisen edellyttämässä laajuudessa, rakennetaan louhosalueen sisäiset tiestöt, kenttä- ja läjitysalueet, vesienkäsittelyrakenteet sekä muu tarvittava infra, kuten sähkölinjat. Ennen louhostoiminnan aloittamista Syväjärvi ja Heinäjärvi (Ruohojärvet) kuivatetaan pumppaamalla vedet alapuoliseen vesistöön. Syväjärven louhosalueen ympärille kaivetaan eristysoja, jolla estetään jatkossa valuma-alueelta tulevien vesien päätyminen kuivattuihin järviin. Järvien kuivaamisella varmistetaan toiminnan turvallisuus. Alkuvaiheessa vettä pumpataan järvistä kuivatusojan ja laskeutusaltaan kautta Ruohojärvenojaan ja loppuvaiheessa osa vesistä johdetaan Ruohojärvenojaan pintavalutuskentän kautta. Järvien kuivattamisen jälkeen niihin rakennetaan suunnitelmien mukaiset padot estämään vesien pääsy osin järvien kohdalle sijoittuvaan avolouhokseen. Patojen rakentamisen jälkeen järvistä poistetaan sedimentti padon louhoksen puolelle jäävästä osasta. Sedimentti läjitetään rakennettavalle läjitysalueelle. Ruohojärvet on tarkoitus kuivata syksyllä 2018 noin kahden kuukauden kuluessa, jolloin virtaamat ovat keskivirtaaman luokkaa. Ruohojärvenojan keskimääräinen alivirtaama on 4 l/s, keskivirtaama 43 l/s ja keskiylivirtaama 398 l/s. Mikäli pumppaus tapahtuu yhtäaikaisesti molemmista järvistä, on pumpattava vesimäärä noin 25 l/s/järvi. Täydellä teholla pumpattaessa pumppausvirtaama on yhteensä 50 l/s. Ennakkotarkkailutulosten perusteella Ruohojärvistä pumpattavien vesien ei arvioida vaikuttavan alapuolisten vesistöjen (Ullavanjoki, Perhonjoki) vedenlaatuun, eikä siten myöskään vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Järvien kuivattaminen ei myöskään vaikuta merkittävästi alapuolisten vesistöjen kalastoon tai kalastukseen. Kuivattamisen myötä Ruohojärvien kalasto ja pohjaeläimistö häviävät.

28 KAUSTISEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristölautakunta Hakija tekee hankealueen korento- ja sukeltajaselvitykset kesän 2018 aikana. Toimintavaiheen aikana Syväjärven louhokselta louhitaan malmia avolouhintana. Avolouhoksen pinta-ala on noin 15,7 ha ja louhoksen syvyys noin 100 m. Vuosittainen malmin louhintamäärä on maksimissaan t/a, keskimäärin t/a. Louhosalueen toiminnoista louhintaa (poraukset, räjäytykset), malmin ja sivukiven murskausta, lajittelua sekä malmin ja kiisuliuskeen kuljetuksia tehdään arkipäivisin (maanantai-perjantai) kahdessa vuorossa kello 7 22 välisenä aikana. Kiviaineksia (malmi, sivukivi) lastataan ja kuljetetaan louhosalueen sisällä ympäri vuorokauden arkipäivisin (maanantai-perjantai). Poikkeustilanteissa louhosalueella voidaan toimia myös viikonloppuisin vastaavasti kahdessa vuorossa klo Louhittava malmi kuljetetaan Keliber Oy:n Kalaveden rikastamolle käsiteltäväksi metsäautotien sekä Toholammintien (kantatie 63) kautta. Malmikuljetuksia on noin 4 kuormaa tunnissa (yhdensuuntainen liikenne) eli yhteensä noin 61 kuormaa vuorokaudessa (yhdensuuntainen liikenne). Kiisuliuske kuljetetaan louhosalueelta Kokkolan satamaan metsäautotien, Toholammintien (kantatie 63) ja valtatien 13 kautta. Kiisuliuskeen kuljetuksia on noin 1,5 kuormaa tunnissa (yhdensuuntainen liikenne) eli yhteensä noin 20 kuormaa vuorokaudessa (yhdensuuntainen liikenne). Malmin louhinnan yhteydessä muodostuu sivukiveä, jota hyödynnetään louhosalueen rakentamisessa. Sivukiveä hyödynnetään myös louhosalueen ulkopuolisen kuljetusreitin rakennusmateriaalina sekä muissa louhosalueen ulkopuolisissa rakennuskohteissa. Sivukivi, jota ei hyödynnetä, läjitetään louhosalueelle sijoittuvalle sivukiven läjitysalueelle. Syväjärven louhoksella muodostuva kiisuliuske-sivukivi toimitetaan hyötykäyttöön Kokkolan Sataman satamarakenteisiin sataman luvan mukaiseen käyttöön. Louhosalueella muodostuvat vedet käsitellään alueella, minkä jälkeen ne johdetaan Ruohojärvenojaan. Toiminnan päätyttyä louhosalue suljetaan. Sulkemistoimenpitein saatetaan alue yleisen turvallisuuden edellyttämään tilaan sekä kunnostetaan, siistitään ja maisemoidaan koko louhosalue. Toiminnan päätyttyä louhosalueelta poistetaan rakenteet tarvittavilta osin. Sivukiven läjitysalueet ja mahdolliset pintamaiden läjitysalueet maisemoidaan lopulliseen muotoonsa. Kun avolouhoksen kuivanapitoon liittyvät pumppaukset lopetetaan ja Syvä- ja Heinäjärveen rakennetut padot puretaan, täyttyvät avolouhos sekä järvet vähitellen vedellä ja alueelle muodostuu yksi nykyistä laajempi ja syvempi järvi. Avolouhoksen täyttyminen vedellä kestää louhoksen tulevan tilavuuden perusteella arvioituna noin 5-10 vuotta. Louhosalueella muodostuvat suotovedet sivukivi- ja läjitysalueilta johdetaan tarvittavien käsittelyjen kautta ympäristöön myös toiminnan päätyttyä. Toiminnan aikana avolouhokseen kertyvät vedet ja muut louhosalueen vedet johdetaan rakennettavien ojien, altaiden ja pintavalutuskenttien kautta Ruohojärvenojaan. Avolouhoksesta pumpattavat kuivatusvedet ovat rauta- ja typpipitoisia ja läjitysalueiden suotovedet arseeni- ja typpipitoisia. Muiden haitta-aineiden pitoisuuksien arvioidaan olevan kohtalaisen vähäisiä. Ensimmäisten toimintavuosien aikana louhosalueelta vesistöön johdettavissa vesissä arvioidaan esiintyvän korkeita typpipitoisuuksia. Typpi