Sisällysluettelo MV, :30, Pöytäkirja

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MV, :30, Pöytäkirja -2 Pöytäkirjan kansilehti (sisällysluettelo) Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Ääntenlaskijain valitseminen Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Vuoden 2017 arviointikertomus Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Maakunnan tila kevät katsaus Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan hyväksyminen Merialuesuunnittelun eteneminen Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuutetun kyselyt Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu... 33

2 -2, MV :30 Sivu 1 Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

3 -1, MV :30 Sivu 2

4 -1, MV :30 Sivu Pöytäkirja 1/2018 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Turun kristillinen opisto PYKÄLÄT 1-18 Sivut 1-32 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Saapuvilla 89 jäsentä, liite 1 2 Saapuvilla 27 henkilöä, liite ALLEKIRJOITUKSET Pekka Myllymäki puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Maakuntavirasto Sirpa Koskinen Alvar Euro Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä liiton verkkosivuilla. Todistaa Hallintojohtaja

5 1, MV :30 Sivu 4 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen.

6 2, MV :30 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 63 :n mukaan kokous on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosivuilla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton verkkosivuille. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä tarkastetun pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä liiton verkkosivuilla on julkaistu ilmoitus tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 70 :n mukaan läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja varsinainen valtuutettu saapuu kesken kokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa maakuntavaltuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 102 jäsentä, jolloin vähintään 2/3 valtuutetuista on 68 jäsentä, joka on päätösvaltaisuuden ehto. (Kuntalaki 103) Ehdotus Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi läsnäolevat valtuutetut liitteen 1 2 mukaisesti. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja koska läsnä oli 86 valtuutettua myös päätösvaltaiseksi.

7 3, MV :30 Sivu 6 MAAKUNTAVALTUUSTON SIHTEERIN MÄÄRÄÄMINEN Asia Ehdotus Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 59 :n mukaan maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muista sihteerintehtävistä huolehtii maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija. Maakuntavaltuusto määrää sihteerin. Puheenjohtaja Pekka Myllymäen ehdotuksesta määrättiin maakuntavaltuuston sihteeriksi Petra Määttänen.

8 4, MV :30 Sivu 7 KOKOUSASIAIN ESITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 64 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 73 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Ehdotus Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä kokousasiain esittelyjärjestykseksi maakuntavaltuuston kokouskutsun yhteydessä toimitetun esityslistan mukaisen esittelyjärjestyksen.

9 5, MV :30 Sivu 8 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia: Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 81 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina klo Ehdotus Maakuntavaltuusto valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Maakuntavaltuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi valtuutettu Janne Sjölundin ehdotuksesta valtuutettu Sirpa Koskisen ja valtuutettu Raimo Löfstedin ehdotuksesta valtuutettu Alvar Euron.

10 6, MV :30 Sivu 9 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Maakuntavaltuusto valitsi ääntenlaskijoiksi valtuutettu Saara Ilvessalon ehdotuksesta valtuutettu Markku Lindbergin ja valtuutettu Markku Heikkilän ehdotuksesta valtuutettu Anna Mäkipään.

11 7, MV :30 EDUNV: 18/2018 Sivu 10 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa pidetään ajankohtainen katsaus. Maakuntahallitus päätti, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen tulee pitämään rehtori Kalervo Väänänen. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto toteaa, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää rehtori Kalervo Väänänen. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p ,

12 8, MV :30 HALL: 39/2018 Sivu 11 TURUN KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus Asia Turun kaupunginvaltuusto on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston varajäsenen Saara-Sofia Sirénin varajäsenen Minna Arven tilalle. Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Turun kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varajäseneksi Ville Laakson jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Turun kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Ville Laakson jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Ville Laakson jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Assistentti Heli Mäkynen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

13 9, MV :30 HALL: 46/2018 Sivu 12 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Maakuntahallitus Tiivistelmä Asia Varsinais-Suomen liiton toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on vastuualueittain selostettu maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä liiton talouden ja tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut. Tilikauden 2017 tulos on ,40 euroa alijäämäinen. Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto (mh ) päätti: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman , 2) että talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden ja 3) että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Maakuntavaltuusto vahvisti maakuntaliiton vuoden 2017 talousarvion alijäämäksi euroa. Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarviossa maakuntauudistuksen esivalmisteluun varattiin euroa ja talousarvion muutoksella (mv ) euroa lisää. Maakuntavaltuuston muutoksen jälkeen talousarvio oli euroa alijäämäinen, josta maakuntauudistuksen osuus oli euroa. Valtionvarainministeriö maksoi vuonna 2017 liitolle uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta yhteensä euroa. Esivalmisteluvaiheen on arvioitu kestävän asti. Valtionavustuksen ehtona on, että liitot maksavat omakustannusosuutena 10 % esivalmisteluvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Maakuntauudistuksen saamasta valtionrahoituksesta johtuen esivalmisteluun varattua kuntarahaa ei tarvittu arvioitua määrää. Joulukuussa maakuntavaltuusto (mv ) korjasi talousarvion arvioiduksi alijäämäksi kuntayhtymärahoitteisten toimintojen osalta euroa. Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 9 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Tilikauden 2017 tulos on ,40 euroa alijäämäinen, jolloin talousarvioon verrattuna alijäämä on ,60 euroa suunniteltua pienempi.

14 9, MV :30 HALL: 46/2018 Sivu 13 Valmistelija PM/EP/MK Maakuntajohtajan ehdotus Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2017 Muu tasekirjaan sisällytettävä aineisto on nähtävillä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2017 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä tiedoksi käyttötalouden toteutumisvertailun esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2017 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja alijäämäksi ,40 euroa, joka katetaan edellisten vuosien ylijäämätililtä. 3. allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Maakuntavaltuusto Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2017 Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2017 tilikauden tuloksen ja alijäämän ,40 euroa, joka katetaan edellisten vuosien ylijäämätililtä. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p ,

15 10, MV :30 HALL: 47/2018 Sivu 14 VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS Tarkastuslautakunta Asia Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava mm. ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä toiminnan järjestämisen tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, miten maakuntahallitus ja muut kuntayhtymän viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Kuluneen vuoden aikana tarkastuslautakunta on kuullut maakuntajohtajaa ja hallintojohtajaa sekä muita viranhaltijoita kuntayhtymän toiminnasta. Oheismateriaalina on tilintarkastajan laatima arviointikertomusluonnos vuodelta Valmistelija Ehdotus HL/hm Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen laatimista, ja allekirjoittaa arviointikertomuksen pidettävässä tarkastuslautakunnan kokouksessa. Tarkastuslautakunta kokoaa ja allekirjoittaa arviointikertomuksen 2017 seuraavassa kokouksessaan Tarkastuslautakunta Ehdotus Tarkastuslautakunta kokoaa ja allekirjoittaa arviointikertomuksen Pöytäkirjan liitteenä 1 29 on arviointikertomus Maakuntavaltuusto Oheismateriaalina on vuoden 2017 arviointikertomus. Tarkastuslautakunnan ehdotus Maakuntavaltuusto velvoittaa maakuntahallituksen ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta.

16 11, MV :30 HALL: 134/2018 Sivu 15 VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Tarkastuslautakunta Asia Tarkastuslautakunnalle on toimitettu tilinpäätös vuodelta 2017 ja se on esitelty lautakunnalle. Maakuntahallitus on allekirjoittanut tilinpäätöksen Tilintarkastuskertomus 2017 jaetaan kokouksessa. Valmistelija Ehdotus HL/hm Tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle tilintarkastuskertomukseen perustuen, että maakuntavaltuusto 1. merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedoksi, 2. hyväksyy tilinpäätöksen ja 3. myöntää vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille maakuntahallituksen jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Pöytäkirjan liitteenä 1 21 on tilintarkastuskertomus Maakuntavaltuusto Oheismateriaali: Tilintarkastuskertomus 2017 Tarkastuslautakunnan ehdotus Maakuntavaltuusto 1. merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedoksi, 2. hyväksyy tilinpäätöksen ja 3. myöntää vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille maakuntahallituksen jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta

17 12, MV :30 EDUNV: 18/2018 Sivu 16 MAAKUNNAN TILA KEVÄT KATSAUS Maakuntahallitus Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Kevään 2018 katsauksessa pureudutaan Varsinais-Suomen matkailun kehitykseen lentoliikenteen, yöpymisten ja satamien matkustajaliikenteen näkökulmista. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan työllisyys- ja väestökehityksen viimeisimpiä trendejä. JV/AV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Maakuntavaltuusto Oheismateriaalina on Maakunnan tila kevät katsaus. Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p ,

18 13, MV :30 MAANK: 91/2013 Sivu 17 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN HYVÄKSYMINEN Maakuntahallitus Asia Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Keskeisintä on luoda edellytykset MRL 1 :n mukaisesti hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle avoimeen, vuorovaikutteiseen prosessiin perustuvan suunnittelun avulla. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen juridinen sopimusasiakirja maakunnallisten ja valtakunnallisten alueidenkäyttöön kohdistuvien tavoitteiden edistämiseksi. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Kaavakartalla esitetään yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alue- ja yhdyskuntarakenteen periaatteista, alueiden käytöstä sekä liikennejärjestelmästä. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Vanhin on Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (MV / YM / KHO ). Seuraavana valmistui Salon seudun maakuntakaava (MV / YM / KHO ei valituksia ). Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat valmisteltiin rinnakkaisissa prosesseissa (MV / YM / KHO ). Varsinais-Suomen voimassa oleva lainvoimainen maakuntakaava on suurimmalta osin siten varsin tuore. Kokonaiskaavaa on täydennetty teemasisältöisillä Salo Lohja -oikoradan (MV / YM / KHO ) ja tuulivoiman vaihemaakuntakaavoilla (MV / YM / KHO ). Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on valmisteluvaiheessa (MV:n aloituspäätös ). Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (MV:n aloituspäätös ) keskitytään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverkkoanalyysi sekä vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Vaihemaakuntakaavan valmistelua ja sen perusteena olevia selvityksiä on tehty maakuntastrategian kumppanuushengessä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Taajamien maankäytön tarkistusten taustalla on laaja maakunnan keskusverkkoanalyysi, joka täydentää Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kunnan alueelle laadittua Turun kaupunkiseudun rakennemalli työtä. Konsulttitoimeksiantona tehdyssä kaupan palveluverkkoselvitystyössä keskeistä on ollut kunnista ja alan toimijoilta saadut tiedot kaupan nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Tärkeänä keskustelufoorumina etenkin luonnosvaiheessa on toiminut maakunnan alueidenkäytön yhteistyöryhmä. Liikennejärjestelmätyössä laadituille Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 ja Turun kaupunkiseudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma -asiakirjoille keskeisenä lähtökohtana on ollut maakuntastrategian aluerakenteen visio vetovoimaisesta ja yhtenäisestä asunto- ja työmarkkina-alueesta.

19 13, MV :30 MAANK: 91/2013 Sivu 18 Vaihemaakuntakaavan keskeinen tavoite on kehittää maakuntakaavoitusta aiempaa strategisemmaksi työkaluksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maakunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Tässä vaihemaakuntakaavassa haetaan uusia keinoja, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä maakunnan yhteisten, eri prosessien (maakuntastrategia, rakennemalli, liikennejärjestelmätyö, MAL-sopimus) yhteydessä päätettyjen linjausten ja tavoitteiden ajoittamiseksi ja konkretisoimiseksi maakuntakaavan vaikuttavuuden lisäämiseksi ja viestin terävöittämiseksi. Selvitykset osoittavat Varsinais-Suomen taajamien yhdyskuntarakenteen kehityksen olleen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana voimakkaasti laajenevaa, osin varsin suunnittelemattomasti hajaantuvaa. Vaihemaakuntakaavan strateginen tavoite on taajamien kasvun suuntaaminen nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Kasvulla sisäänpäin edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän tavoitteellinen kehittäminen ja parannetaan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen kannalta oleellista on odotusarvojen oikea mitoittaminen. Ylimitoitetut odotusarvot pysäyttävät rakenteiden luonnollisen uusiutumisen ja pakottavat hakemaan ratkaisuja olemassa olevan rakenteen ulkopuolelta. Maakunnan kehitykselle on tärkeää kuntien välinen terve kilpailu. Parhaiten siinä onnistutaan, kun jokaisella kehitettävällä alueella on oma identiteettinsä ja roolinsa osana kokonaisuutta ja halu vahvuuksiensa ja ominaispiirteittensä kehittämiseen yhteisillä pelisäännöillä. Kohdentamalla kilpailu keskeisten olemassa olevien taajama-alueiden kehittämiseen vahvistetaan samalla toimivaa keskusverkkoa ja koko seudun ja maakunnan yhteistä etua. Yhteiskunnan kyky sopeutua ennustettaviin tai näköpiirissä oleviin muutoksiin tapahtuu hitaasti ja rakenteiden muuttaminen tapahtuu vaiheittain. Siksi muutokset alue- ja yhdyskuntarakenteessa ovat hitaita. Aiemmilla ja tänään tehtävillä valinnoilla vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen. Kestävällä rakenteen kehittämisellä on suuri merkitys paitsi globaalien ilmastotavoitteiden toteutumisen myös asukkaiden omaisuusturvan ja kuntien yhdyskuntatalouden kannalta. Maakuntakaavoituksella on monta aikaulottuvuutta. Samanaikaisesti, kun strategisilla merkinnöillä tavoitellaan välttämättömiä suunnanmuutoksia ja asemoidutaan mahdollisiin suuriinkin automatisaation ja digitalisaation tuomiin toimintaympäristön muutoksiin, tulee kaavan mahdollistaa lähitulevaisuuden vaihtoehtoiset ratkaisut. Pitkään jatkunut laskusuhdanne on kääntänyt kaupunkiseutujen kasvun sisäänpäin ja hillinnyt 1980-luvulta jatkunutta yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä. Keskusta-alueita täydennysrakennetaan aktiivisesti, mutta samanaikaisesti niiden merkitys työpaikka-alueina on vähentynyt. Edellä mainittu yhdessä ostovoiman kehitysnäkymien ja muuttuvien kulutustottumusten kanssa ovat vähentäneet ja suunnanneet uudelleen kaupan ja palveluiden investointeja. Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus saattaa tuoda mukanaan kokonaan uusia alueidenkäytön haasteita. Talouden nyt näyttäessä odotettuja elpymisen merkkejä, on erityisen tärkeää pitää kiinni vaihemaakuntakaavan lähtökohtina olevista yhteisistä MALPE-tavoitteista kestäviin ja vetovoimaisiin taajamiin tukeutuvan Varsinais-Suomen rakentamiseksi. Tähän tarvitaan kaavamuodoista- ja -tasoista riippumatonta, maakuntastrategian kumppanuusfoorumeissa tehtävää laajaa suunnitteluyhteistyötä. Prosessi Vaihemaakuntakaavaprosessi on ollut pitkä. Yleiseksi haasteeksi tässä prosessissa on osoittautunut, miten sovittaa yhteen runsaat lähtökohta- ja selvitysmateriaalit, lainsäädäntö ja siinä tapahtuvat kaavaprosesseja nopeammat muutokset sekä samanaikaiset tavoitteet strategisemmasta, mutta ohjaavammasta alueidenkäytön suunnitelmasta. Luonnosvaiheen (kesä 2015) jälkeen on tullut useita maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kaavaprosessiin että kaavaratkaisuun. Maakuntakaavojen vahvistusmenet-

20 13, MV :30 MAANK: 91/2013 Sivu 19 telystä luopuminen (HE 114/2015 vp) muutti ehdotusvaiheen kuulemisen kaksivaiheiseksi ja vähittäiskaupan säädösten tarkistus (HE 251/2016 vp) muutti kaavaratkaisua kaupan merkintöjen osalta. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli MRA 13 :n mukaisesti lausunnoilla välisen ajan. Kuntien lausunnot olivat pääosin myönteisiä ja edellyttivät pieniä teknisiä tarkistuksia. Viranomaisten (mm. YM, LVM) lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kaavaratkaisun vaikutusten arviointiin. Erityisesti oltiin huolissaan kaupan ratkaisun liikenteellisistä vaikutuksista Raisiossa ja Kaarinassa. Merkintöihin liittyviä määräyksiä ja vaikutusten arviointia on näiltä osin tarkistettu ja täydennetty. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli maakuntahallituksen päätöksen ja MRL 65 ja MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 17 muistutusta (joista neljä oli nimetty lausunnoksi). Määräajan jälkeen tuli vielä Loimaan kaupungin lausunnoksi nimeämä kannanotto. Maakuntahallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet ja niiden perusteella tehtävät tarkistukset kokouksessaan Vaihemaakuntakaavan aiemmat tähänastiset viralliset käsittelyvaiheet: - maakuntahallitus / aloittaminen - maakuntavaltuusto / aloituspäätös - maakuntahallitus / valmistelutilanne - maakuntavaltuusto / valmistelutilanne - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu maankäyttöjaosto / osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - maankäyttöjaosto / valmisteluperiaatteet - maakuntahallituksen ja maankäyttöjaoston iltakoulu / periaatteet ja alustava kaavaluonnos - maakuntahallitus / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville - valmisteluvaiheen kuuleminen kesä-heinäkuu 2015 (MRL 62 ja MRA 30 ) (viisi yleisötilaisuutta, lausuntoja 48 kpl ja mielipiteitä 20 kpl) - maakuntavaltuusto / kaavaluonnoksen esittely - maankäyttöjaosto / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maankäyttöjaosto / kaupallisten vaikutusten arviointi - maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maakuntahallitus / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet - maankäyttöjaosto / MRL:n muutokset ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavavalmistelu - maankäyttöjaosto / vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu lausunnoille - maakuntahallitus / lausuntojen pyytäminen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta - maankäyttöjaosto / vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot - maankäyttöjaosto / vastineet vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin - maakuntahallitus / vaihemaakuntakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville - maankäyttöjaosto / yhteenveto nähtävilläoloaikana saadusta palautteesta - maakuntahallitus / vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja vastineet Kaava-aineisto Maankäyttö- ja rakennuslain 29 :n mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Oikeusvaikutteisia asiakirjoja ovat kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja - määräykset. Kaavakartta

21 13, MV :30 MAANK: 91/2013 Sivu 20 Vaihemaakuntakaavakartalla esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla tärkeimmät, näkyvät muutokset ovat - aktiivisen maankäytön merkintöjen ja niiden rajausten tarkistukset, - liikenneverkon merkintöjen tarkistukset liikennejärjestelmätyön ja erillisselvitysten mukaisesti, - seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainninohjaus ja mitoitus kaupan kehittämisen ja kilpailun turvaavilla merkinnöillä, sekä - uudet toteutuksen ajoitusta ohjaavat, maankäytön, liikenteen ja kaupan palveluita koskevat yhteensitovat, strategiset kehittämisperiaatemerkinnät. Lisäksi kaavassa on ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä harmonisoitu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä. Vaihemaakuntakaava kumoaa ja korvaa voimassa olevan maakuntakaavan - aktiivisen maankäytön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) - kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue - kehittämisperiaatemerkinnät - liikenteen merkintöjä - Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. Epävirallinen kaavakarttayhdistelmä Hyväksyttävä vaihemaakuntakaavakartta on himmeämpänä esitetyn, voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan päällä. Tästä johtuen kartta sisältää myös kumoutuvia/korvattavia merkintöjä. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä kaavamerkinnät ja - määräykset vihossa. Kaavakortit Kaavaratkaisussa käytettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. Selostus Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. Liitteet Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnos- ja ehdotusvaiheen palautteesta vastineineen. Oheismateriaalina Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Muu valmistelumateriaali (kaavaselostus, teemakartat, kaavakortit ja liitteet) ovat liiton extranetissä:

22 13, MV :30 MAANK: 91/2013 Sivu 21 Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen 2. esittää vaihemaakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi 3. valtuuttaa viraston tekemään kaava-asiakirjojen tarvittavan teknisen viimeistelyn ennen maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyä. Esko Kiviranta ehdotti, että Sauvon kunnan keskustaajamaan lisätään Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaan merkintä taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Suunnittelujohtaja Heikki Saarento esittelee vaihemaakuntakaavaehdotuksen. Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen. Varajäsen Alpo Lähteenmäen ehdotus valtuutettu Anna Mäkipään kannattamana: Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava hyväksytään siten muutettuna, että Uittamo-Hirvensalo tie- ja siltayhteyden linjaus poistetaan kaavasta. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Lähteenmäen muutosehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: JAA 56 Tyhjä 3 EI 8 Puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi suoritetussa äänestyksessä annetun viisikymmentä kuusi (56) JAA-ääntä, kolme (3) tyhjää ja kahdeksan (8) EI-ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntavaltuuston päätökseksi. Oheismateriaalina on äänestystulos. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

23 14, MV :30 MAANK: 81/2018 Sivu 22 MERIALUESUUNNITTELUN ETENEMINEN Maakuntahallitus Asia Merialuesuunnittelua koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Lakimuutoksen mukaan Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle tulee laatia merialuesuunnitelmat vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä. Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen. Tarkasteltavia käyttömuotoja ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin. Merialuesuunnitelmien laatimisesta vastaavat kahdeksan rannikon maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien liitot laativat suunnitelmat yhteistyössä, siten että Suomeen laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa. Lisäksi Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa. Maakuntavaltuustot hyväksyvät suunnitelmat kukin erikseen. Ympäristöministeriö vastaa suunnittelun kansainvälisestä ja rajat ylittävästä yhteistyöstä. Varsinais-Suomen liitto laatii yhdessä Satakuntaliiton kanssa suunnitelman, joka kattaa Saaristo- ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Varsinais-Suomen liitto toimii suunnitteluyhteistyön valtakunnallisena koordinaatioliittona. Merialuesuunnittelu sisältyy maakuntalakiluonnoksen mukaan myös tulevien maakuntien yhteistyötehtäviin. Varsinais-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan osaltaan Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnittelun käynnistämisestä. Asiaa käsiteltiin Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten yhteiskokouksessa toukokuussa Merialuesuunnittelu on edennyt suunnitellusti. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta myönnetyllä rahoituksella on Varsinais-Suomen liittoon palkattu yhteistyön koordinaattoriksi FM Pekka Salminen. Ensimmäisen suunnitteluvuoden aikana on organisoiduttu, koottu yhteistyöverkosto, rakennettu vuorovaikutusalustaa, määritelty lähtötietoja sekä keskusteltu sidosryhmien kanssa merialuesuunnittelun luonteesta ja asemasta. Merkittävä osa merialuesuunnitteluprosessia ovat sitä tukevat hankkeet. Varsinais-Suomen liitto on mukana seuraavissa (suluissa pääpartneri / rahoitus): - Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio (Varsinais-Suomen liitto / EMKR) - Plan4Blue (Suomen Ympäristökeskus / Central Baltic) - PanBalticScope (Satakuntaliitto, Ahvenanmaa / BSR) Parhaillaan laaditaan merialuesuunnittelun tilannekuvaa, joka koostuu ekologisesta tilannekuvasta, sinisen talouden tilannekuvasta ja merialueiden ominaispiirteiden kuvauksesta. Myöhemmin tänä vuonna työ jatkuu suunnittelualueiden tulevaisuusskenaarioiden laatimisella. Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueen sidosryhmille avoin aloitustilaisuus järjestetään Raumalla osana vuotuista Meremme tähden -tilaisuutta. Oheismateriaalia: Asia esitellään kokouksessa. Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus

24 14, MV :30 MAANK: 81/2018 Sivu 23 Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnittelun vaiheen tiedoksi 2. että merialuesuunnittelun etenemistä esitellään maakuntavaltuuston seuraavassa kokouksessa. Maakuntavaltuusto Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Pekka Salminen esittelee merialuesuunnittelun etenemistä. Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi merialuesuunnittelun etenemistä koskevan esittelyn. Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Pekka Salminen esitteli merialuesuunnittelun etenemisen. Oheismateriaalina on merialuesuunnittelun esittely. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p ,

25 15, MV :30 HALL: 77/2017 Sivu 24 VALTUUSTORYHMÄN TAI VALTUUTETUN ALOITTEET 2017 Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 92 :n mukaan maakuntahallituksen on vuosittain maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallitus on kokouksessaan käsitellyt seuraavan aloitteen: VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SAARISTON BRÄNDIÄ JA MATKAILUN KEHITTÄMISTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen Mikael Miikkola ja perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä on maakuntavaltuuston kokouksessa jättänyt aloitteen koskien Varsinais-Suomen saariston brändin vahvistamista ja ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Mikael Miikkola ja Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä Maailman kauneimman saariston positiivinen rakennemuutos Turku julkaisi elokuun puolivälissä 2017 kunnianhimoisen keskustavisio 2050 suunnitelman. Sen eräänä teemana on Turku maailmanluokan saaristokaupunki? Tulevaisuuden mahdollisuutena on luoda portti Eurooppaan ja saaristoomme. Visiossa polleasti korostetaan Turkua maailman kauneimman saariston pääkaupunkina. Sijaintimme maailman kauneimman saariston sydämessä sekä 800-vuotinen historiallinen keskusta antavat Turulle loistavan mahdollisuuden nousta omanlaiseksi kansainvälisesti tunnetuksi maaailmankaupungiksi, joka mahdollistaa maakunnan asukkaille sekä yrityksille hyvinvoivan elämän. Jotta visio saa lihakset ja jänteet, niin perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä esittää, että maakuntavaltuusto/maakuntaliitto ryhtyy pontevasti kokoamaan, raamittamaan sekä resurssoimaan ja aikatauluttamaan eri kuntiemme konkreettisia kesä- ja talviajan voimavaroja joita yhdistellen visio kalevalaisittain realisoidaan: Sanat teonsanoiksi, teonsanat toiminnaksi, jotta sanoma selkiäisi, todet muuttuisi teoksi. Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Matkailu on Varsinais-Suomessa yksi merkittävistä kasvualoista. Matkailun kehittämisessä hyödynnetään koko maakunnan vahvuuksia ja kehittämisen tavoitteena on kestävä kasvu, lisääntyneet matkailijavirrat sekä aluetaloudellisen vaikuttavuuden kasvu. Maakunta jakaantuu eri kehittämisvyöhykkeisiin kuten, kaupunkikeskuksiin, matkailukeskuksiin sekä luontovyöhykkeeseen. Vyöhykkeillä ovat omat kehittämistarpeensa ja niihin tulee kohdistaa tarvelähtöisiä toimia, joilla vahvistetaan saavutettavuutta, osaamista, tuotekehitystä ja markkinointia sekä edistetään investointeja. Koko maakunnan laajuisen matkailun kehittäminen edellyttää laajaa toimijoiden yhteistyötä, verkostojen hallintaa ja resurssien oikeaa kohdentamista. Alueen keskeiset haasteet matkailuelinkei-

26 15, MV :30 HALL: 77/2017 Sivu 25 non kehittämisessä ovat liittyneet mm. toimijoiden yhteistyön koordinointiin, alueen profiloitumiseen, saavutettavuuskysymyksiin sekä digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Varsinais-Suomen liiton osalta matkailuelinkeinon kehittämistä edistää maakunnallinen matkailufoorumi, joka kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Matkailufoorumi koostuu pääosin matkailualan julkisista toimijoista ja kehittäjistä sekä rahoitussektorin edustajista. Eräs keskeinen tavoite foorumin toiminnassa on selkeyttää eri toimijoiden roolituksia matkailuelinkeinon kehittämisessä. Varsinais- Suomen matkailufoorumi on matkailusektorin yhteistyöverkosto, joka tukee maakuntastrategian tavoitetta vetovoimaisen ympäristön ja matkailun synergiasta sekä edistää Varsinais-Suomen matkailuohjelman toteuttamista. Matkailufoorumi on kokoontunut vuonna 2018 kaksi kertaa täsmentäen alueellisia kehittämistavoitteita. Saariston brändäys ja markkinointi ovat olleet asialistalla. Foorumityöskentelyn avulla on mm. valmisteltu alueellista yhteistyöhanketta, joka osana valtakunnallista brändäystyötä voisi onnistuessaan merkittävästi tukea saariston profiloitumista matkailualueena. Valtakunnallisesti Visit Finland on jakanut Suomen kansainvälistä markkinointia varten neljään strategisesti profiloituun alueeseen, joita ovat Helsinki, Lappi, Järvi-Suomi ja Rannikko- ja saaristoalueet. Varsinais-Suomen saaristo on osa rannikko -ja saaristoaluetta. Valtakunnallinen profilointi ja brändäys tapahtuu näiden suuralueiden puitteissa mutta alueilla on mahdollisuus täsmentää ja korostaa omaa brändiään ja toimintamalliaan. Alueellisen brändäyshankkeen osalta on tehty alustavia yhteistyö -ja rahoitustiedusteluja. Asian valmistelu on kesken. Brändäystyötä tukevia keskeisiä elementtejä ovat mm. hyvä saavutettavuus, digitaaliset palvelut, tehokas markkinointi ja tuote -ja yrityskehittäminen sekä kestävän matkailun periaatteet Matkailufoorumi käsittelee myös näitä kysymyksiä. Turun kaupunki on lisäksi käynnistänyt Turun matkailun masterplan -työn, jonka keskeisiä lähtökohtia ovat saaristomatkailun kehittäminen ja erityisesti yhteydet Turusta saaristoon. Hanketta toteuttaa Turku Science Park Oy. Tapahtumakoordinaatiota hoitavat soveltuvin osin alueen kunnat, Turun kaupunki sekä, Visit Turku. Turun yliopisto on julkaissut raportin Varsinais-Suomen matkailun nykytila. Raportti kokoaa kattavasti maakunnan matkailun kehitystilanteen, keskeiset haasteet ja mahdollisuudet. Lisätietoa matkailuelinkeinosta, sen kehittämisestä ja markkinoinnista: Varsinais-Suomen matkailufoorumin www-sivut: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p ,

27 15, MV :30 HALL: 77/2017 Sivu 26 Maakuntahallitus on kokouksessaan käsitellyt seuraavan aloitteen: PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE: VARSINAIS-SUOMESSA VIRINNEEN POSITIIVISEN RAKENNEMUUTOKSEN TUKEMINEN JA VAUHDITTAMINEN MAAKUNNALLISILLA INFRA- JA KOULUTUSHANKKEILLA Asia Valmistelija Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti aloitteen maakuntavaltuustossa , että maakunta perustaa osaajistaan tarvittavat työryhmät ja lähtee edistämään aktiivisesti aloitteessa mainittujen infra- ja koulutushankkeita varsinaissuomalaisten ja Varsinais-Suomen parhaaksi. JV/NR/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy ja on jo syntynyt seuraavien vuosien aikana yhteensä jopa uutta työpaikkaa etenkin meri- ja autoteollisuuden, lääketeollisuuden ja rakentamisen aloilla. Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmän jättämässä valtuustoaloitteessa kiinnitetään huomiota maakunnan elinvoimaisuuden ja kehityksen kannalta tärkeään teemaan. Aihetta on painotettu myös Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Varsinais- Suomen maakuntaohjelmassa vuosille Maakuntaohjelman päivitys on perustunut muun muassa positiivisen rakennemuutoksen tuomiin tarpeisiin, valmistavan teollisuuden kasvunäkymiin, merialuesuunnittelun käynnistymiseen, aluerakenteellisesti oleellisten avausten kuten Tunnin juna ja Pohjoinen kasvuvyöhyke edistymiseen sekä kumppanuusstrategian mukaisten ohjelmien laadintaan ja jo edistyneisiin toimenpiteisiin. Aloitteessa esitetään positiivisen rakennemuutoksen tukemista ja vauhdittamista maakunnallisilla infra- ja koulutushankkeilla ja niiden aktiivisella edistämisellä. Keskeisiä ratkaisuja Varsinais- Suomen liiton näkökulmasta positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen ja kestävään toteutumiseen on osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen, liikenneyhteyksien lisääminen ja pendelöinnin sujuvoittaminen, kysyntää vastaava asuntotuotanto sekä alueen tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Positiivisen rakennemuutoksen tukeminen ja vauhdittaminen on keskeinen tavoite Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatyössä, kumppanuusverkostoissa ja suunnittelufoorumeissa. Liiton koolle kutsumana on toiminut positiivisen rakennemuutoksen työryhmä, jossa muutokseen liittyviä teemoja on koordinoitu ja linjattu. Työryhmässä on edustettuna kunnat, keskeiset yritykset ja koulutuksen järjestäjät. Aloitteen jättämisen jälkeen työryhmässä on noussut erityisesti esiin rekrytointitilanne ja tekniikan alan korkeakoulutus. Samoin teemoja on käsitelty Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kokouksissa sekä maakuntaohjelman jalkauttamista suunnittelevissa työpajoissa. Koulutuksen kehittämistä ja uudistamista seurataan maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa, johon kootaan yhteen maakunnan keskeiset koulutuksenjärjestäjät. Osana koulutuksen kehittämistä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelyä maakuntaan rakennetaan ennakointiakatemiaa, jonka on tarkoitus toimia osaamistarpeiden ennakoinnin tutkimuskeskittymänä. Ennakointiakatemialla pyritään lisäämään ennakointikyvykkyyttä ja valmiuksia vastata muuttuviin työvoimatarpeisiin suhdannevaihteluiden yli, sillä positiiviseen rakennemuutokseen vastaaminen edellyttää järjestelmällisesti tuotettua ajantasaista tietopohjaa.

28 15, MV :30 HALL: 77/2017 Sivu 27 Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitystyö on parhaillaan käynnissä ja strategiassa on tarkoitus päivittää maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Strategiaa on viime vuodet seurattu säännöllisesti mm. liikennestrategiafoorumissa, ohjausryhmässä sekä raportoitu maakuntahallitukselle. Liikennestrategialla pyritään ohjaamaan liikennepolitiikkaa muuta maankäyttöä, elinkeinoelämän tarpeita ja asukkaiden arjen sujuvuus huomioon ottaen. Liikennestrategian päivitykseen liittyy olennaisesti myös maakunnan liikenneinfrastruktuuri-investointien valmistelutyö. Tunnin junan rakentamispäätöksen edistäminen on maakunnan liikennetavoitteiden kärjessä. Samoin Turun kehätien (kt 40, E18) kehittäminen on tunnistettu merkittäväksi pullonkaulaksi elinkeinoelämän saavuttavuuden näkökulmasta. Viimeaikainen taloudellinen kehitys on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjonnan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Uudenkaupungin radan sähköistys on osa tähän haasteeseen reagointia. Radan sähköistyksen täysi hyödyntäminen tavaraliikenteen lisäksi paikallisjunaliikenteellä nostaisi maakunnan liikennejärjestelmän valmiutta myös tunnin junan näkökulmasta. Paikallisjunaliikennettä edistetään parhaillaan suunnittelun keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi on käynnistetty useita toimenpiteitä. Keskiössä ohjelman tavoitteiden edistämiselle ovat Varsinais-Suomen alueen eri toimijat esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden, elinkeinotoiminnan ja saavutettavuuden saralla. Kokoavana voimana työssä toimii maakunnan kumppanuusfoorumi, jonka puitteissa järjestetään suunnittelufoorumeita ja vahvistetaan kumppanuutta. Kasvun mahdollisuuksien hyödyntämiseksi on käynnistetty valtion ja Lounais-Suomen (Varsinais- Suomi ja Satakunta) yhteinen siltasopimusprosessi. Siltasopimus tarjoaa ratkaisuja positiiviseen rakennemuutokseen. Sopimus pitää sisällään alueellisen ja valtakunnallisen tason toimia muun muassa työvoiman saatavuuden, t&k-toiminnan, koulutuksen ja tietopohjan vahvistamiseksi. Myös kansainvälisten osaajien houkuttelu, saavutettavuus, asuminen ja alueen tunnettuus tunnistetaan kriittisiksi alueen vetovoimaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Siltasopimus toimii esikuvana muille alueille, joissa tarve osaavalle työvoimalle kasvaa nopeasti. Kun talous lähtee vauhtiin, on huolehdittava siitä, että resurssikysymykset eivät muodostu yrityksille uudeksi kasvun pullonkaulaksi. Varsinais-Suomen liitto yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa on reagoinut positiiviseen rakennemuutokseen vuoden 2016 loppupuolelta alkaen. Työtä kasvun esteiden poistamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen on tehty korkealla prioriteetilla. Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p , Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto toteaa 1) saariston brändiä ja matkailun kehittämistä koskevan aloitteen osalta suoritetut toimenpiteet ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. 2) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite: Varsinais-Suomessa virinneen positiivisen rakennemuutoksen tukemista ja vauhdittamista maakunnallisilla infra- ja koulutushankkeilla koskevan aloitteen osalta suoritetut toimenpiteet ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.