Vaasan hallinto-oikeus

Transkriptio

1 Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1(19) Antopäivä Päätösnumero /0182/1 Diaarinumero 00210/17/5115 Asia Valitus ympäristölupa-asiassa, Porrasnevan turvetuotanto, Evijärvi ja Kauhava Muutoksenhakija ja luvan hakija Päätös, johon on haettu muutosta Vapo Oy, Jyväskylä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto nro 8/2017/1 Aluehallintovirasto on Vapo Oy:n hakemuksesta osittain muuttanut Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöstä nro 49/2012/2, jota sekä Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään nro 14/0133/1 että korkein hallinto-oikeus päätöksellään taltionro 2509 ovat osittain muuttaneet. Vapo Oy:n hakemus on koskenut lupamääräyksiä 5 ja 6. Vapo Oy on hakemuksessaan vaatinut lupamääräyksen 5 toisen kappaleen muuttamista kuulumaan seuraavasti: Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkon 3 eteläosalla, kun tuulee lännen ja luoteen väliltä ja lohkon 7 länsiosalla, kun tuulee kaakosta. Lupamääräys 5 kuului seuraavasti: Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkolla 3, kun tuulee lounaan ja pohjoisen väliltä ja lohkolla 7, Osoite Puhelin Telekopio Sähköposti Korsholmanpuistikko vaasa.hao@oikeus.fi PL VAASA

2 2 (19) kun tuulee pohjoisen ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä luvan saajan hallussa olevan alueen puusto on säilytettävä. Aluehallintovirasto on muuttanut lupamääräystä 5 tuulirajoitusta koskevin osin. Muutettu lupamääräyksen 5 toinen kappale kuuluu seuraavasti: Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkolla 3, kun tuulee lännen ja luoteen väliltä ( ), lohkolla 7a, kun tuulee pohjoisen ja koillisen väliltä ( ), lohkolla 7b, kun tuulee koillisen ja idän väliltä ( ) ja lohkolla 7c, kun tuulee idän ja kaakon väliltä ( ). Edellä mainitut lohkot 7a 7c on merkitty päätöksen liitteenä olevaan karttaan. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin, kun se on koskenut lupamääräyksen 6 muuttamista siten, että sen toinen ja kolmas kappale poistetaan. Lupamääräys 6 kuuluu seuraavasti: Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoalueen lohkoilla 3 ja 7 ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo Lohkon 1 lounaispuolella olevan kalasääsken pesän ympärille on jätettävä vähintään 400 metrin suojavyöhyke. Lisäksi kalasääsken pesimäaikana ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia lohkolla 1 eikä lohkolla 2 liitekartasta ilmenevällä alueella. Aluehallintoviraston perustelut nyt kysymyksessä olevalta osalta Lupamääräyksen 5 muuttamisen osalta aluehallintovirasto on perustellut päätöstä sillä, että voimassa olevassa ympäristöluvassa lupamääräyksen 5 tuulirajoituksia voidaan muuttaa tuotantolohkon eri osia koskevin täsmennyksin ja sallimalla pölyämistä aiheutuva toiminta silloin, kun tuulen suunta ei ole asutukseen päin. Esimerkiksi pohjoistuulella toiminnasta lohkolla 3 ei aluehallintoviraston arvion mukaan voi aiheutua pölyhaittaa lohkon 3 kaakkoispuolella sijoittuvalle lähiasutukselle. Muutettu lupamääräys mahdollistaa tuotantoalueen loppuun tuottamisen nykyistä nopeammalla aikataululla ilman, että muutetun lupamääräyksen takia pölyhaitta lähiasutuksella havaittavasti lisääntyisi

3 Vaatimukset hallinto-oikeudessa 3 (19) nykytilanteeseen verrattuna. Kokonaisuutena arvioituna ympäristölle ja lähiasutukselle aiheutuva haitta on sitä vähäisempi, mitä nopeammin tuotantoalue saadaan tuotettua loppuun. Kun toimintaa harjoitetaan lupamääräyksessä edellytetysti, ei toiminnasta jatkossakaan aiheudu lähiasutukselle eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräystä ei ole voitu muuttaa hakemuksen mukaiseksi, sillä silloin toiminnasta olisi voinut aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa lähiasutuksen pihapiirissä. Arviossa on otettu huomioon, että lähiasutuksen ja tuotantoalueen välinen alue on osin harvapuustoista. Lupamääräyksen 6 osalta aluehallintovirasto on perustellut päätöstään sillä, että korkein hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä (taltionro 2509) määrännyt kalasääsken pesinnän turvaamiseksi jätettävän suojavyöhykkeen laajuudesta. Päätöksen perusteluissa on todettu, että suojavyöhykkeen määräämistä voidaan pitää perusteluna siitä huolimatta, että pesinnässä olleen tauon perusteella on epävarmaa, tuleeko kalasääski käyttämään pesäpuuta pesintään tulevina vuosina. Perustelujen mukaan, jos myöhemmin käy ilmi, että kalasääski on pysyvästi siirtynyt pesimään muualla, on yhtiöllä ympäristönsuojelulain nojalla mahdollisuus hakea ympäristöluvan muuttamista suojavyöhykettä koskevan lupamääräyksen 6 osalta. Hakija on noin kaksi kuukautta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen hakenut muutosta suojavyöhykkeeseen. Aluehallintovirasto katsoo, että korkein hallinto-oikeus on termillään myöhemmin tarkoittanut useamman vuoden aikajaksoa. Jo korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen aikoihin on ollut tiedossa, että kalasääski ei ole pesinyt tai rakentanut pesää lohkon 1 lähellä vuoden 1996 jälkeen. Lisäksi kun otetaan huomioon, että jo korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen aikaan on ollut epävarmaa, tuleeko kalasääski myöhemmin pesimään pesässä, ei hakijan selvityksessä lohkon 1 läheisyydessä sijaitsevan kalasääsken pesän kunnosta ole sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tulisi muuttaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen aikoihin lohkolla 5 sijainnut kalasääsken tekopesäpuu oli kaatunut ja siten ei myöskään sillä, onko lohkolla 5 nykyään kalasääsken tekopesä, ole asiassa merkitystä. Tuotantoalueen ja lähiasutuksen välisen maaston avoimuudesta johtuen yöaikaisiin toimintarajoituksiin ei ole syytä tehdä lievennyksiä lähiasutukselle toiminnasta aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Yöaikaisen toimintakiellon poistamisesta aiheutuisi tuotantoalueen ja lähiasutuksen etäisyys huomioon ottaen kohtuutonta meluhaittaa. Vapo Oy on vaatinut, että hallinto-oikeus kumoaa aluehallintoviraston muutoshakemuksen hylkäävän päätöksen ja muutoshakemuksen hyväksyen: 1. muuttaa 5. lupamääräyksen 2. kappaleen 1. lauseen kuulumaan seuraavasti: Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkon 3 eteläosalla, kun tuulee lännen ja luoteen väliltä ja lohkon 7 eteläosan länsiosalla, kun tuulee kaakosta.

4 2. poistaa 6. lupamääräyksestä 2. kappaleen, joka kuuluu seuraavasti: Tuotantoalueen lohkoilla 3 ja 7 ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo (19) 3. poistaa 6. lupamääräyksestä 3. kappaleen, joka kuuluu seuraavasti: Lohkon 1 lounaispuolella olevan kalasääsken pesän ympärille on jätettävä vähintään 400 metrin suojavyöhyke. Lisäksi kalasääsken pesimäaikana ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia lohkolla 1 eikä lohkolla 2 liitekartasta ilmenevällä alueella. Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt seuraavaa: 1. Aluehallintovirasto on pääosin hylännyt ja vähäisemmältä osin hyväksynyt muutoshakemuksen lohkoa 3 koskevilta osin. Vapo Oy katsoo, että vaatimus on tullut esitetyssä muodossaan hylätyksi kokonaan. Hakija on hakemuksessaan esittänyt toimintarajoitteen vain lohkon asutusta lähinnä olevalle eteläosalle. Kuten muutoshakemuksen liitteenä olevasta rajoitealue-esityksestä ilmenee, vallitsevina olevat länsituulet lohkon 3 keskiosan pohjoispuoleisten alueiden kohdalla suuntautuvat Lepistönmäen kyläasutuksen pohjoispuoleisia asumattomia alueita kohden, jolloin lohkon pohjoisosalla harjoitettava tuotanto ei voi aiheuttaa pölyhaittaa asutukselle. Lohkon pohjoisosan suunnasta tulevat luoteistuulet suuntautuvat osaksi asutuksen länsipuolelle ja tuolloin osaksi asutuksen ohi. Lisäksi luoteistuulet ovat tuotantokaudella selvästi länsituulia vähäisempiä ja niiden aikana toiminta sijoittuisi siinä määrin etäälle ja suojaisasti asutuksesta, ettei kohtuuton haitta ole mahdollinen. Kohtuuttoman pölyhaitan estämiseksi toimintaa ei ole välttämätöntä rajoittaa koko lohkolla 3, koska lohkon keskiosa sijoittuu noin 500 metrin ja pohjoisosa noin metrin etäisyydelle asutuksesta. Rajoitealueen etelärajan ollessa lohkon nykyisessä noin keskiosalle sijoittuvassa katkaisussa, etäisyys lähimpään asuttuun kohteeseen olisi noin 430 metriä ja muihin selvästi pidempi. Tuotannon keskeyttäminen koko lohkolla länsi- ja luoteistuulten ajaksi ei ole tarpeellista. Luoteistuulilla Lepistönmäen asutuksen ja lohkon 3 pohjoisosan välinen yli 500 metrin etäisyys ja välimaastoon jäävä puustoinen alue osaltaan varmentavat, ettei kohtuuton pölyhaitta ole mahdollinen. Lohkon olemassa oleva katkaisukohta toimisi toimintarajoitealueen rajana ilman rakentamistöitä. Aluehallintovirasto on pääosin hylännyt ja vähäiseltä osin hyväksynyt muutoshakemuksen lohkoa 7 koskevilta osin. Vapo Oy kuitenkin katsoo, että vaatimus on tullut esitetyssä muodossaan hylätyksi kokonaan. Hakija ei ole muutoshakemuksessaan esittänyt jätettäväksi toimintarajoitetta lohkolle 7a (läntinen 4,5 ha:n uloke lohkon pohjoisosassa) ja lohkolle 7 b seuraavista syistä: Lohko 7a Lohkon 7a pohjoisosan läntinen uloke, noin 4,5 ha, sijoittuu vain länsipäästään asutuksen pohjoispuolelle. Alueella suoritettava konetyömäärä on kuivallakin jaksolla vain noin viisi tuntia viikossa. Koska tuotanto tapahtuu lähimmillään noin 250 metrin ja etäisimmillään noin 650 metrin etäisyydellä lähimmästä

5 5 (19) asutusta kohteesta, ei toiminta lohkon 7 pohjoisosan olosuhteissa saata aiheuttaa kohtuutonta pölyhaittaa. Kun tarkastellaan lohkoa 7 ja sen ympäristössä olevan asutuksen sijoittumista kokonaisuutena, eivät pohjoistuulet voi olla asutukselle kohtuutonta pölyhaittaa aiheuttava tuuliolosuhde. Lohko 7b Koska asutuksen itäpuolelle sijoittuva lohkon kapeahko keskiosa on lähimmilläänkin yli 500 metrin etäisyydellä asutuksesta, eivät koillis- ja itätuulet lohkon 7 keskiosan olosuhteissa voi kuljettaa turvepölyä haitallisessa määrin asutukselle saakka. Ilmakuvasta on havaittavissa, että lohkojen 7a ja 7b sekä asutuksen väliin pölyn leviämistä estävästi edullisimpaan sijaintiin aivan lohkoihin rajautuvasti jää jokseenkin laaja-alaisesti puustoista aluetta. Myös asutuksen itäpuolella lohkoja vasten ja koko niiden osuudella on metriä leveä puustoinen kaistale. Lohko 7c Vapo Oy on hakemuksessaan esittänyt toimintarajoitteen vain lohkon 7c asutusta lähinnä olevalle länsiosalle seuraavasti: Lohkon 7 eteläosassa länsireunan yläosa sijoittuu suhteessa Ruuhisen alueella olevaan asutukseen siten, että tuotannossa muodostuvaa turvepölyä voi haitallisessa määrin kulkeutua asutukselle tuulen ollessa kaakosta. Länsireunan eteläosa sijoittuu jo 850 metrin etäisyyteen. Etäisyyden ollessa yli 500 metriä kohtuuton pölyhaitta ei lohkon 7 olosuhteissa ole mahdollinen. Ilmakuvasta on havaittavissa, että lohkon 7c ja asutuksen väliin pölyn leviämistä estävästi edullisimpaan sijaintiin aivan lohkoon rajautuvasti jää jokseenkin laaja-alaisesti puustoista aluetta. Myös asutuksen itä- ja kaakkoispuolella asutuksen ja tuotantoalueen välisessä maastossa on puustoisia alueita. Rajoittamalla toimintaa muutoshakemuksessa esitetyllä tavalla estetään kohtuuttoman pölyhaitan aiheutuminen asutukselle. 2. Muutoshakemuksessa asiasta on esitetty seuraavasti: Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi (Turveteollisuusliitto ry 2002). Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n Hämeen ympäristökeskuksen toimialueella Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevan Väärälammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa mittauksiin perustuen tekemästä selvityksestä (Lepola ja Ristolainen 2001) ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriin tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä

6 6 (19) tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Lohkojen 3 ja 7 asutukseen sijoittuminen huomioon ottaen toiminnasta ei saata aiheutua sellaista meluhaittaa, jota olisi tarpeen rajoittein estää. Lohkon 3 kaakkoispuolella lyhin etäisyys on noin 350 metriä ja lohkon 7 länsipuolella pohjoisosan läntisestä ulokkeesta noin 250 metriä. Pääosalta lohkojen alueita läheisyyteen ei sijoitu ollenkaan asutusta. Toiminnan rajoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Pölyä muodostavalle toiminnalle esitetyt rajoitteet osaltaan vähentävät meluvaikutusta asutuksen suuntaan. Asutuksen ja tuotantoalueen välisessä maastossa on edellä tarkoitettuja puustoisia alueita, jotka estävät työkoneiden äänien asutuksen suuntaan leviämistä. Toimintarajoitteet osaltaan vähentävät asutukseen kohdistuvaa meluvaikutusta. Yöaikanakaan melun vaikutus ei voi olla niin kuuluvalla tai häiritsevällä tasolla, että sitä olisi tarpeen rajoittaa. Porrasnevan ympäristö on maatalousvaltaista aluetta ja erityisesti sekä Ruuhisen että Lepistönmäen asutuksen välittömässä läheisyydessä on laajoja peltoalueita. Maataloudessa ja turvetuotannossa käytetään samalaisia vetokoneita, eikä työkoneiden meluvaikutuksenkaan osalta ole sanottavia eroja. Porrasnevan toiminta ei ole tuonut sanottavaa muutosta ympäristön toimintoihin ja niiden aiheuttamiin ääniin. Seudulla ei ole loma-asutusta. Yli sietämisvelvollisuuden menevää meluhaittaa ei muutoshakemuksessa esitetyllä tavoin toimittaessa aiheudu. Vastaavissa olosuhteissa harjoitetun toiminnan osalta ei ole asetettu meluun liittyviä toimintarajoitteita. Vastaavanlaisissa tilanteissa on asetettu yksinomaan toimintarajoite pölyä muodostavalle toiminnalle. 3. Kalasääsken pesinnän suojaamista koskevat ratkaisut niin Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Vaasan hallinto-oikeuden kuin myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä on perustettu olettamiin, että lajilla on asumiskelpoinen vaihtopesä tuotantolohkon 1 lounaispuolella, reviiri edelleenkin Porrasnevalla ja laji voi vielä palata pesimään vaihtopesään, jossa sillä on viimeksi ollut poikasia tuottanutta pesintää vuonna 1994 eli 22 vuotta sitten. Vastaava olettama on ollut myös vireille pannusta ympäristölupahakemuksesta lausuneilla ja myös hakijalla lupamenettelyn alkuaikoina. Tuolloin pesintätauko on kuitenkin ollut edellä mainittua noin puolta lyhyempi ja pesintäolosuhteet ajankohdan mukaiset muutoinkin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään muutoshakemuksessa hakija on muun muassa teettämiensä lisäselvitysten perusteella todennut, ettei lajin ole enää mahdollista palata pesimään kohteeseen, koska olosuhteet pesinnälle ovat vaihtopesässä ja sitä kannattelevassa pesäpuussa lakanneet, laji on useita vuosia sitten pysyvästi siirtynyt pesimään toisaalle uuteen reviiriin ja yleisesti ottaen viimeisestä pesinnästä on kulunut liian pitkä aika pesinnän uudelleen käynnistymiseksi, jolloin kysymys on hylätystä ja tarkoitukseensa soveltumattomasta vaihtopesästä sekä pesinnän vaihtopesässä vuonna 1986 käynnistänyt sääksipari on tuhoutunut. Olosuhteet pesinnän uudelleen alkamisen ja onnistumisen kannalta ovat kuluneiden lukuisten vuosien aikana muuttuneet niin merkittävästi, ettei pesinnän

7 7 (19) käynnistyminen vaihtopesässä enää ole mahdollista. Asian käsittelyn aikaisemmissa vaiheissa käsillä ei ollut pesintäolosuhteiden muuttumiseen liittynyttä tarkempaa selvitystä, vaan asiaa on tarkasteltu ja se on ratkaistu mainittujen olettamien perusteella. Aluehallintovirasto on jättänyt kokonaan huomioimatta Vapo Oy:n esittämän lisäselvityksen, joka antaa vaihtopesän ja Porrasnevan sääksireviirin tilanteesta olettamiin nähden toisenlaisen käsityksen, ja ratkaissut asian aikaisempien päätösten, erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen perusteella ja lisäksi siinä virheellisessä käsityksessä, että korkein hallinto-oikeus olisi jotenkin ajallisesti rajoittanut tai siirtänyt muutoshakemuksen tekemismahdollisuuden usean vuoden päähän päätöksensä antamisajankohdasta. Lisäselvitys nimenomaisesti tuo esiin sellaista uutta tietoa, jonka nojalla toimintarajoite korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen sisältyvän ohjeenkin mukaan voidaan nopeastikin poistaa. Muutoshakemus ei siis ole ennenaikainen. Riidatonta on, ettei vaihtopesässä ole ollut poikastuotantoa vuoden 1994 eikä pesinnän yritykseen viittaavaa vuoden 1996 jälkeen. Thermopolis Oy:n selvityksen mukaan vuosina 2014 ja 2015 suoritetun tarkkailun perusteella pesintää ei ole noinakaan vuosina ollut. Vaihtopesä ei enää ole pesintäkelpoinen, koska pesä ja sitä kannatteleva pesäpuu ovat hyvin huonokuntoiset ja koska pesältä ei nykyisellään ole esteetöntä näkyvyyttä ympäristöön johtuen siitä, että pesä on jäänyt viereisten puiden latvusten alapuolelle. Pöyry Finland Oy:n selvityksen perusteella Luonnontieteellisen keskusmuseon tietojen mukaan vaihtopesää lähimmät tunnetut neljä pesää, jotka ovat lähimmät aktiiviset sääksen pesät 10 km:n etäisyydellä vaihtopesästä, sijaitsevat Porrasnevalta pohjoiseen ja pohjoisluoteeseen. Vapo Oy:n mittausten mukaan lähimmät kaksi pesää ovat noin 5 kilometrin ja kaksi muuta noin 6 ja 7,5 kilometrin etäisyydellä vaihtopesästä. Koska pesät sijaitsevat verrattain kaukana Porrasnevan alueesta sijaitsevien erämaisten suo- ja metsätalousalueiden piirissä tai toistensa läheisyydessä reviirin tai reviirit muodostaen, ne eivät osaksikaan voi muodostaa asuttua reviiriä Porrasnevalle. Porrasnevan lohkon 5 vaihtopesässä viimeinen poikasia tuottanut pesintä on tapahtunut vuonna Pesä on vuoden 2009 aikana tullut pysyvästi pesintäkelvottomaksi pesäpuun kaatumisen vuoksi. Porrasnevan aktiivisen reviirin sääksipari on tuolloin siirtynyt pysyvästi pesimään muualle, mistä nämä mahdollisesti uudet, aktiiviset reviirit ovat osoituksena. Pesinnän käynnistymisen ja poikastuotannon alkamisajankohtaa koskevat tiedot antaisivat tähän jonkinasteista varmennusta. Sääksiparin etäämmällekin siirtyminen on tietenkin mahdollista. Lisäksi on todettu, että vaihtopesäpuuta ympäröivä puusto on kasvanut selvästi pesäpuuta korkeammaksi, koska pesä on estänyt pesäpuun pituuskasvun. Koska pesä sijaitsee arviolta 3 5 metriä ympäröivää puustoa matalammalla, pesältä ei ole esteetöntä näkymää tai kulkua, joka on sääksen pesälle tyypillistä ja pesinnän onnistumiselle välttämätöntä. Porrasnevaa ei voida pitää nykyisellään sääksen kannalta tärkeänä alueena, eikä selvityksessä tullut vastaan mitään sellaista, joka osoittaisi, että alueella on pysyvä sääksireviiri. Myöskään lohkon 5 tekopesäaihioon ei voi liittyä mitään sellaista, joka osoittaisi Porrasnevalla olevan aktiivinen sääksireviiri.

8 8 (19) Asian käsittely hallinto-oikeudessa Evijärven kunnalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on lausuntonaan viitannut päätökseensä ja katsonut, ettei valituksessa ole esitetty uusia asiaan vaikuttavia seikkoja. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto Evijärven kunnan ja Kauhavan kaupungin terveydensuojeluviranomaisena on antamassaan vastineessa esittänyt, että Vapo Oy:n Porrasnevan turvetuotantoalueen lupaehtoja ei ole syytä muuttaa, ettei lähiasutukselle aiheudu melusta ja pölystä terveyshaittaa. Evijärven kunnan tekninen lautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on antamassaan vastineessa uudistanut kaiken aiemmin asiassa lausumansa ja korostanut edelleen, että Porrasnevan turvetuotannosta ei saa aiheutua kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukseen nähden lähimmiltä tuotantoalueilta. Asutukseen päin puhaltavien tuulten aikana pölyn leviämistä voidaan estää tuotannon rajoittamisella. Lohkolla 1 sijaitsevan kalasääsken pesän osalta on esitetty, että pesä sijaitsee pienessä saarekkeessa keskellä tuotantokuntoon valmisteltua turvetuotantoaluetta. Ympäristösihteerin keväällä 2016 tekemän tarkastuksen yhteydessä ei ole näkynyt viitteitä siitä, että pesässä olisi ollut elämää. Pesäpuu on jäänyt muiden saarekkeella kasvavien puiden latvusten alapuolelle. Turvetuotanto tulisi mahdollistaa tuotantoon raivatuilla tuotantokentillä niin, että luonnontilaiset suot säästyisivät kalasääskien sekä muiden lintujen ja eläinten elinympäristöinä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antamassaan vastineessa esittänyt, että toimenpiderajoitukset tulee säilyttää lohkojen 3 ja 7 alueella tuotantoalueen sijoittuessa lähelle asutusta. Tuotantoalueella tai sen ulkopuolisilla alueilla ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia aluehallintoviraston tai hallinto-oikeuden antamien päätösten jälkeen, jotka voisivat vaikuttaa lupaharkintaan melu- ja pölyhaittojen vähentämisen suhteen. Koskien vaatimusta sääksenpesän suojavyöhykkeen ja tuotantorajoitusten poistamiseksi, on muutoksenhakija pyrkinyt osoittamaan, että lohkon 1 lounaispuolinen pesä ei ole enää sääksen pesintään soveltuva. Perusteluina esitetään, että pesä ja sitä kannatteleva pesäpuu ovat hyvin huonokuntoiset, ja pesältä ei nykyisellään ole esteetöntä näkyvyyttä ympäristöön johtuen siitä, että pesä on jäänyt viereisten puiden latvusten alapuolelle. Lisäksi muutoksenhakija on pyrkinyt osoittamaan, että laji on useita vuosia sitten pysyvästi siirtynyt pesimään toisaalle uuteen reviiriin. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksen pesärekisterin mukaan 8 kilometrin säteellä lohkon 1 lounaispuolisesta pesästä on lohkolla 5 olevan pesäpuun lisäksi Porrasnevan reviirin ulkopuolella viisi sääksenpesää, joista neljässä on ollut onnistuneita pesintöjä 2000-luvulla. Rekisteritietojen tarkastelu osoittaa,

9 9 (19) että Porrasnevan reviirin sääksi on mitä ilmeisimmin lohkon 1 lounaispuolisen pesän hylättyään siirtynyt pesimään lohkon 5 pesään, koska vuonna 2000 pesintä onnistui kaikista edellä tarkoitetuista pesistä (1+5) vain siinä luvulla onnistuneita pesintöjä oli lohkon 5 pesän lisäksi useissa edellä mainituista pesistä (vuosina kolmessa samanaikainen pesintä). Kahdeksan kilometrin säteellä Porrasnevasta voi siis olla kolme erillistä sääksireviiriä. Muutoksenhakijan olettamus ja väite siitä, että Porrasnevan reviirin sääksi olisi siirtynyt pysyvästi käyttämään toista reviiriä, ei siis välttämättä pidä paikkaansa. Lohkolla 5 olleen asutun pesäpuun kaaduttua sääksi on ELY-keskuksen pesäntarkastajilta saamien tietojen mukaan saattanut aluksi itse rakentaa uuden pesäpohjan läheiseen puuhun, vaikka sitä on ilmeisesti ihmisen toimesta myöhemmin pyritty vahvistamaan, kuten valituksen liitteenä oleva sääksiselvitys osoittaa. On varsin mahdollista, että sääksen pesintäyritykset uudessa lohkon 5 pesässä ovat toistaiseksi kariutuneet kriittiseen aikaan tapahtuneen häirinnän vuoksi. Lohkolla on tehty muun muassa erilaisia turpeenottoa valmistelevia ympäristönmuutostöitä, joiden ajankohdasta ELY-keskuksella ei ole tietoa. Toistaiseksi ei ole todisteita siitä, että sääksi olisi pysyvästi hylännyt Porrasnevan reviirin, jossa sillä on ollut kaksi vaihtopesää, ja siirtynyt pesimään muualle. Korkein hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä taltionumero 2509 todennut, että mikäli myöhemmin käy ilmi, että sääksi on pysyvästi siirtynyt pesimään muualla, on yhtiöllä ympäristönsuojelulain nojalla mahdollisuus hakea ympäristöluvan muuttamista suojavyöhykettä koskevan lupamääräyksen 6 osalta. Muutoksenhakija on noin kaksi kuukautta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen hakenut muutosta suojavyöhykkeeseen. ELY-keskus yhtyy aluehallintoviraston näkemykseen siitä, että korkein hallinto-oikeus on termillään myöhemmin tarkoittanut useamman vuoden aikajaksoa. Muutoksenhakijan vaatimus aluehallintoviraston päätöksen 6. lupamääräyksen 3. kappaleen poistamisesta on perusteettomana hylättävä. Vapo Oy on antamassaan vastaselityksessä vaatinut, että vastineissa ja lausunnossa esitetyt yhtiön valituksen osaksi tai kokonaan hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset hylätään ja yhtiön valitus hyväksytään kaikilta osin. Vastaselityksessä on muun ohella esitetty, että pölyä ja melua ympäristöön aiheuttavaa toimintaa sekä vuorokautista työaikaa koskevien rajoitteiden ei ole Porrasnevalla tarpeen olla tiukemmat kuin muilla turvetuotantoalueilla, joilla olosuhteet ovat likimäärin vastaavat. Toiminnan vuorokautinen rajoittaminen, mikä lupakäytännössä on hyvin poikkeuksellista, ei ole Porrasnevallakaan tarpeen. Kohtuuton pöly- ja meluhaitta estyy asetettua vähäisemmällä toiminnan rajoittamisella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä asettanut pölyä ja melua ympäristöön aiheuttavalle toiminnalle rajoitteet koko lohkolle 3, vaikka lohkon keskiosa sijoittuu 500 metrin ja pohjoispää metrin etäisyyteen lähimmästä asumuksesta. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt hakemuksen lohkon noin 4 ha:n suuruisen eteläosan osalta yksinomaan toiminnasta asutukselle aiheutuvasta pölyhaitasta johtuen, mutta pysyttänyt voimassa aluehallintoviraston lohkon keski- ja pohjois-

10 10 (19) osallekin asettamat toimintarajoitteet sekä pölyn että melun osalta. Lyhin etäisyys asutukseen on hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vähintään 500 metriä, mikä ELY-keskuksen vastineen mukaan ei täyty. Muutoshakemuksessa ja valituksessa rajaus on vallitsevan lupakäytännön mukaisesti tehty 500 metrin etäisyyteen lähimmästä asumuksesta. Muutoin yksinomaan kaakkoispuolelle sijoittuva asutus sijoittuu etäämmälle. Esitetty rajoitealue käsittää luvaltaan evättyä aluetta, mutta sillä ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, koska alue on rajattu pois tuotantoalueesta. Lohkon 7 (7a 7c) osalta hakemus ja valitus ovat myös hyvin perustellut. Päätökset koskevat jo käynnistyneen toiminnan jatkamista. Porrasneva ei ole uusi tuotantoalue. Korkein hallinto-oikeus ei ole antamassaan päätöksessä asettanut määräaikaa, jonka jälkeen ympäristölupaan voidaan hakea muutosta. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään yksinomaan lausunut, millä edellytyksin toiminnanharjoittaja voi pätevästi hakea muutosta ympäristölupaan. Samalla korkein hallinto-oikeus on tullut lausuneeksi, millä edellytyksin lupaa voidaan muuttaa. Tämä on ollut lähtökohtana muutoshakemuksen tekemiselle. Pesintä on mahdollista silloin, kun olosuhteet ja tekijät onnistuvalle pesinnälle ovat olemassa. Tuolloin alueella voi olla esimerkiksi sääksen reviiri, jonka elinkelpoisuutta asutut ja pesimiselle soveltuvat vaihtopesät sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämät pesintä- ja poikastuotantotiedot ilmentävät. Pesintä ei ole mahdollista silloin, kun olosuhteet onnistuvalle pesinnälle lakkaavat. Näistä Porrasnevankin reviiriin liittyvistä samoista seikoista ei asian aikaisemmissa käsittelyaiheissa ollut kattavaa ja tarkempaa tietoa. Myös ajan kuluminen on vaikuttanut. Yhtiö on selvityksin osoittanut, etteivät lohkojen 1 ja 2 pesäpuu ja pesä enää ole pesinnälle soveltuvat ja että pesintä jo pelkästään näistä syistä johtuen ei voi alkaa kohteessa uudelleen. ELY-keskus on hyväksynyt tämän, koska ei ole vastineessa esittänyt päinvastaista käsitystä asiasta. Pesintä lohkojen 1 ja 2 (vaihto)pesässä ei voi alkaa uudelleen, vaikka sääksellä olisi toisaalla Porrasnevan alueella reviiri vaihtopesineen. Yhtiö on huomauttanut, että 6. lupamääräyksen 3. kappaleella tarkoitetaan suojata yksinomaan lohkojen 1 ja 2 pesäpuussa ja siinä olevassa pesässä tapahtuvaa pesintää sanottujen lohkojen toiminnasta pesinnälle todennäköisesti aiheutuvalta häiriöltä. Mikäli pesintä on pysyvästi lakannut, ei häiriön sille aiheuttaminen ole enää mahdollista. Tuolloin suojavyöhykkeen ja toimintarajoitteiden voimassa pitämiselle ei ole järkeviä syitä. Sääksipari ei ole pesinyt lohkojen 1 ja 2 vaihtopesässä vuoden 1994 jälkeen eli 22 vuoteen. Pesinnän kyseessä olevassa vaihtopesässä vuonna 1986 käynnistymisen ja sukukypsyysiän 3 vuodessa saavuttamisen perusteella sääksipari tulisi tänä vuonna 34 vuoden ikään. Kun sääksen tiedossa oleva elinikä on noin vuotta, sääksipari on kuollut jo useita vuosia sitten. Vuoden 1994 jälkeinen pesintäjakso joko uudessa reviirissä toisaalla tai lohkon 5 vaihtopesässä vuoteen 2009 saakka eivät anna aihetta tarkastella asiaa toisin. Pesintä ei siis voi käynnistyä uudelleen sääksiparin kuolemisesta johtuen. Lohkon 5 asuttua poikasia tuottanutta vaihtopesää ei enää ole. Lohkolla 5 ei ole uutta asuttua tai asumiskelpoista vaihtopesää eikä lajin alueella oleskelusta

11 11 (19) ole edes havaintoa tai merkkejä maastossa. Poikastuotantoakaan ei ole. Lohkojen 1 ja 2 vaihtopesä on asumiskelvoton, eikä pesintä tai pesinnän siinä uudelleen alkaminen ole enää mahdollista. Tuolloin se ei myöskään voi toimia vaihtopesänä millekään muulle vaihtopesälle. Lohkon 5 ja lohkojen 1 ja 2 pesien välinen etäisyys on noin metriä. Se on lähes kaksi kertaa pidempi verrattuna siihen pisimpään etäisyyteen lohkojen 1 ja 2 pesästä, johon saakka (noin 1 kilometri) on katsottu riittäväksi 1.5. ja välisenä aikana rajoittaa toimintaa sanotuilla lohkoilla. Mikäli lohkolla 5 olisi asuttu sääksen vaihtopesä, häiriöttömän pesinnän turvaaminen ei edellyttäisi toiminnan rajoittamista millään tavoin etäällä olevilla lohkoilla 1 ja 2. Tässä valitusasiassa ei ole mahdollista lohkoon 5 perustuen vaatia rajoitteita lohkoille 1 ja 2. Muutoshakemus ja siihen annetusta päätöksestä tehty valitus koskevat lohkoille 1 ja 2 asetettujen rajoitteiden poistamista, koska niiden voimassa pitämiselle ei ole sääksen pesinnän suojaamiseen liittyviä perusteita. Vapo Oy on toimittanut lisäselvityksenä Thermopolis Oy:n raportin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut ELY-keskuksen päätöksen koskien kalasääsken pesinnän tarkkailusuunnitelmaa Porrasnevan turvetuotantoalueella ja siihen liittyvän Vapo Oy:n esityksen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut lisäselvityksenä ELY-keskuksen päätökseen liittyviä asiakirjoja. Vapo Oy on toimittanut lisäselvityksenä Varsinais-Suomen ELYkeskukselle osoittamansa luonnonsuojelulain 49 :ä koskevan poikkeuslupahakemuksen lohkon 5 sääksen pesän osalta. Vapo Oy on toimittanut Pöyry Finland Oy:n sääksiselvityksen ja sääksiselvitykseen liittyvän valokuva-aineiston kokonaisuudessaan. Kauhavan kaupunki on antamassaan vastineessa esittänyt, että kaupungilla on alueen länsipuolella vireillä tuulivoiman rakentamista ohjaavan osayleiskaavan laatiminen. Kaavoitus on edennyt syksyn 2017 kuluessa kaavaehdotusvaiheeseen ja on enää ainoastaan hyväksymiskäsittelyä vailla. Kaupungin intressi antaa vastine kytkeytyy tavoitteeseen saada tuulivoimayleiskaava hyväksytyksi ja lainvoimaiseksi. Ympäristölupamääräyksiä tulisi muuttaa etenkin lupamääräyksen 6 osalta siten, että sen rajoittavat vaikutukset puretaan, koska edellytykset sääksen pesinnälle lohkon 1 pesällä ovat käyneet mahdottomiksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä esitetty edellytys, jonka mukaan, jos myöhemmin käy ilmi, että sääksi on pysyvästi siirtynyt pesimään muualla, on mahdollisuus muuttaa ympäristöluvan rajoituksia suojavyöhykettä koskevan lupamääräyksen 6 osalta. On virheellistä olettaa, että korkein hallinto-oikeus olisi edellyttänyt termillään myöhemmin jotain tiettyä määräaikaa. Termin täyttyminen viittaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstekstissä, ei määräaikaan, vaan

12 12 (19) Hallinto-oikeuden ratkaisu ainoastaan edellytysten täyttymiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen johdosta ja jälkeen on Vapo Oy teettänyt kolme erillistä ammattilaisten laatimaa sääksiselvitystä, joissa on tutkittu ja osoitettu perusteellisesti niiden perustelujen heikkous ja osittain paikkansapitämättömyys, joihin aluehallintovirasto on päätöksessään tukeutunut. Kauhavan kaupunki on liittänyt vastineeseen muun muassa Thermopolis Oy:n sääksiselvityksen ja Lakeuden Luontokartoituksen sääksiselvityksen Vapo Oy on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäselvitysten 7.6. ja sekä Kauhavan kaupungin vastineen johdosta antamassaan vastaselityksessä muun ohella esittänyt, että Kauhavan kaupungin vastineessa ovat oikein huomioituna ne keskeiset seikat, joihin Vapo Oy:n lupamääräysten muutoshakemus ja valitus kalasääsken pesintää koskevien rajoitteiden poistamisen osalta perustuvat. Kauhavan kaupungin tuulivoiman rakentamista ohjaavan yleiskaavan rajoitealueiden vierialueelta esilletulo on lisäaspekti tarpeettomien rajoitteiden painavuudesta ja laajemmastakin vaikutuksesta. Vapo Oy:n mukaan lohkon 5 vaillinainen tekopesä ei voi eikä saa vaikuttaa valitusasiassa annettavan ratkaisun lopputulokseen. Vapo Oy on toimittanut lisäselvityksenä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen päätöksen yhtiön luonnonsuojelulain 49 :ään perustuvasta poikkeuslupahakemuksesta. Vapo Oy on toimittanut lisäselvitystä. 1. Hallinto-oikeus hylkää lupamääräyksen 5 muuttamista koskevan vaatimuksen. 2. Hallinto-oikeus muuttaa lupamääräyksen 6 toista kappaletta ja poistaa lupamääräyksestä 6 sen kolmannen kappaleen. Lupamääräys kuuluu muutettuna seuraavasti (muutokset kursiivilla): 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoalueen lohkojen 3 ja 7 sillä osalla, joka sijaitsee alle 500 m:n päässä asuinrakennuksista tai loma-asunnoista, ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo (poistettu tekstiä)

13 13 (19) Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa: 1) terveyshaittaa; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 48 :n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luonnonsuojelulain 39 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Luonnonsuojelulain 39 :n 2 momentin mukaan sellainen suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu. Luonnonsuojeluasetuksen 19 :n mukaan luonnonsuojelulain 39 :n 2 momentissa tarkoitettu suuri petolintu on muun muassa sääksi (Pandion haliaetus).

14 14 (19) Porrasnevan turvetuotantoalue Porrasnevan tuotantoalue sijaitsee Evijärven kunnan ja Kauhavan kaupungin alueella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 2509 mukainen tuotantoalueen kokonaispinta-ala auma-alueineen on noin 246 ha. Porrasnevan tuotantoalue muodostuu lohkoista 1 7. Turvetuotanto on alkanut vuonna Pölyämistä koskevat määräykset lohkoilla 3 ja 7 Porrasnevan tuotantoalueen lähistöllä, alle 500 metrin päässä tuotantoalueen lohkoista 3 ja 7 sijaitsee useita asuinkiinteistöjä. Lohkon 3 eteläosan kaakkoispuolella lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 230 metrin etäisyydellä vesiensuojelurakenteista ja noin 320 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lohkon 7a eteläpuolella lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lohkon 7b länsipuolella lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lohkon 7c luoteiskulmalla lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 330 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Hallinto-oikeus katsoo, että tuotannosta lähiasutukselle aiheutuvien kohtuuttomien pölyhaittojen ehkäisemiseksi on ollut tarpeen rajoittaa tuotantoa koko lohkon 3 alueella, kun tuulee lännen ja luoteen väliltä ottaen huomioon, että lohkon 3 ja asutuksen väliset maa-alueet eivät ole luvan haltijan hallinnassa eikä luvan haltija voi sen vuoksi päättää alueella olevan metsän käsittelystä. Lisäksi tuotannosta lähiasutukselle aiheutuvien kohtuuttomien pölyhaittojen ehkäisemiseksi on ollut tarpeen rajoittaa tuotantoa lohkoilla 7a c aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla ottaen huomioon, että lohkojen 7a c ja asutuksen väliset maa-alueet eivät ole kaikilta osin luvan haltijan hallinnassa eikä luvan haltija voi sen vuoksi päättää alueella olevan metsän käsittelystä. Näillä perusteilla hallinto-oikeus hylkää tuulirajoitusten muuttamista koskevat vaatimukset. Yöaikainen kunnostus- ja tuotantotoiminta Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013 ja vastaava 2/2015) mukaan turvetuotannon aiheuttamat meluhaitat painottuvat ilta- ja yöaikaan ja melun leviämisen kannalta suotuisiin olosuhteisiin. Melusta aiheutuvaa haittaa voidaan pienentää suojavyöhykkeiden lisäksi ajoittamalla meluisimmat työvaiheet asutuksen läheisyydessä päiväaikaan sekä käyttämällä vähän meluavia koneita. Yöaikaisen melusuojavyöhykkeen tulee olla vähintään 500 metriä. Porrasnevan turvetuotantoalue on ollut pitkään käytössä. Kun otetaan myös huomioon aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 6 ensimmäisessä kappaleessa määrätyt päivä- ja yömelun rajat, hallinto-oikeus katsoo, että lupamääräyksen toisessa kappaleessa yöaikaista toimintaa rajoittava ehdoton määräys on näissä olosuhteissa tarpeellinen vain sillä osalla tuotantoaluetta, joka

15 15 (19) on 500 metriä lähempänä asutusta. Turvetuotantoalueen lohkojen 3 ja 7 sekä asutuksen väliset maa-alueet eivät kaikilta osin ole luvan haltijan hallinnassa eikä hakija voi sen vuoksi päättää alueilla olevan metsän käsittelystä. Valituksessa ei ole esitetty muitakaan melua vähentäviä toimenpiteitä. Hallinto-oikeus katsoo, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi yöaikaisen melua aiheuttavan toiminnan etäisyyden asutuksesta on syytä olla vähintään 500 metriä. Kalasääsken pesäpuut Porrasnevan turvetuotantoalueella lohkojen 1 ja 2 läheisyydessä, lohkon 1 lounaiskulmassa sijaitsee kalasääsken pesäpuu. Lohkolla 5 sijaitseva kalasääsken pesäpuu on vuonna 2009 kaatunut. Lohkolle 5 on sittemmin rakennettu tekopesä. Asiassa on kysymys lohkojen 1 ja 2 läheisyydessä sijaitsevasta kalasääsken pesäpuusta. Lohkojen 1 ja 2 läheisyydessä olevalla pesällä on pesintää ollut viimeksi vuonna 1994 ja vuosina 1995 ja 1996 pesintää on yritetty. Lohko 1 on sarkaojitettu ja peruskuivatettu vuosina , minkä jälkeen alue on ollut lepotilassa. Tuotanto on alkanut vuonna Pesintävuosina suolla ei ole ollut toimintaa. Pöyry Finland Oy:n päivätystä sääksiselvityksestä ilmenee, että selvitystä varten on pyydetty Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sääksen reviiri- ja rengastustiedot viimeisten 17 vuoden ajalta, vuosilta Niiden mukaan lähimmän 10 kilometrin päässä Porrasnevalta on tiedossa neljä aktiivista sääksen pesää, joissa on pesitty vielä Ne kaikki sijaitsevat Porrasnevalta pohjoiseen tai pohjoisluoteeseen, lähimmillään 4,3 kilometrin päässä. Lisäksi 7 kilometrin päässä koillisessa sijaitsee sääksen pesä, jossa ei ole kuitenkaan pesitty vuoden 2006 jälkeen. Porrasnevan alueella, mutta myös Porrasnevan itä-, etelä- ja länsipuolella on laajoja alueita, joilla sääksi ei pesi. Sääksiselvityksestä ilmenee myös, että sääksi ei ole pesinyt vuoden 1996 jälkeen lohkojen 1 ja 2 lähellä sijaitsevalla vanhalla pesällä. Pesäpuu sijaitsee pienessä, muutaman aarin metsäsaarekkeessa tuotantoalueen kupeessa olevalla avosuolla. Metsäsaareke koostuu noin metrisistä kapeista männyistä. Pesäpuu sijaitsee aivan keskellä metsäsaareketta siten, että pesäpuuta ympäröivä puusto on kasvanut selvästi pesäpuuta korkeammaksi, koska pesä on estänyt puun pituuskasvun. Pesä sijaitsee arviolta 3 5 metriä ympäröivää puustoa matalammalla. Pesän ympäristöstä tai lähimaastosta noin 50 metrin säteellä, ei ole löytynyt viitteitä sääksen läsnäolosta tai pesinnästä. Selvityksen mukaan lohkojen 1 ja 2 läheisyydessä oleva entinen pesä on jäänyt metsäsaarekkeen sisälle siten, että pesäpuuta ympäröivä puusto on kasvanut useita metrejä pesää korkeammalle. Sääksi rakentaa pesänsä käytännössä poikkeuksetta ympäristön korkeimpaan puuhun ja nimenomaan puun ylimmille latvaoksille, johon se voi laskeutua millä tuulella tahansa ja josta on esteetön näkymä kaikkiin suuntiin. Myöskään kolme haastateltua kokenutta, enimmillään vuosikymmeniä sääksiä rengastanutta ja satoja sääksenpesiä tarkastanutta

16 16 (19) sääksirengastajaa eivät olleet koskaan kohdanneet pesää, jolta ei olisi esteetöntä näkymää ja kulkua. Kuvattujen piirteiden johdosta selvityksessä on todettu, että tarkastetut pesät eivät ole asuttuja. Lohkojen 1 ja 2 läheinen entinen pesä ei sovellu sääksen pesäpuuksi, ei edes vaihtopesäksi. Selvityksessä on todettu, että Porrasnevaa ei voida pitää nykyisellään sääksen kannalta tärkeänä alueena, eikä selvityksessä ole tullut vastaan mitään sellaista, joka osoittaisi, että alueella on pysyvä sääksireviiri. Thermopolis Oy:n raportista ilmenee, että tarkkailukäynnillä vuonna 2014 pesän sisälle ei ole käynnin aikana pystytty katsomaan, sillä pesäpuu on ollut lahoamaisillaan ja puu olisi voinut kaatua, jos siihen olisi kiivetty. Vuoden 2015 tarkkailukäyntien perusteella on todettu, että alueella ei ollut tapahtunut muutoksia, ja pesä on ollut asumaton. Raportin yhteenvedossa on todettu, että tekopesä on hyvin huonokuntoinen ja se on ollut pesimätön todennäköisesti useita vuosia. Kalasääski suosii pesäpaikkoja, joilta on esteetön näkyvyys ympäristöön. Pesä on jäänyt viereisten puiden latvusten alapuolelle, mikä on omiaan vähentämään pesän soveltuvuutta kalasääskelle. Raportin laatija on pitänyt siksi pesintäyrityksiä epätodennäköisenä. Lähiympäristössä ei ole korvaavaa puustoa, jonne voisi perustaa uuden aidon pesän tai tekopesän. Lähimmät käytössä olevat kalasääsken pesät sijaitsevat muutamia kilometrejä alueesta pohjoiseen. Thermopolis Oy:n päivätyn raportin mukaan tekopesän kunnossa ei ole tapahtunut muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna eikä kevään 2017 havaintojen perusteella pesintää ei ole ollut käynnissä. Asiassa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, että Porrasnevan turvetuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 läheisyydessä oleva pesäpuu, huomioon ottaen sääksen reviiritilanne Porrasnevan alueella, pesän huonokuntoisuus, pesän sääkselle epäedullinen sijainti useita metrejä ympäröivää puustoa matalammalla ja se, että pesäpuuta ei ole käytetty pesintään noin 20 vuoteen, ei ole luonnonsuojelulain 39 :n 2 momentissa tarkoitettu suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä. Lisäksi, kun otetaan huomioon, että pesäpuun läheisyydessä ei ole pesintään soveltuvia pesäpuita, pesäpuuta ja sen ympäristöä ei voida pitää kalasääsken elämänkierron kannalta tärkeänä paikkana. Turvetuotanto ei edellytä tämän pesäpuun osalta suojavyöhykettä eikä pesimäaikaa koskevia tuotantorajoituksia, koska kysymyksessä ei ole luonnonsuojelulain 39 :n 2 momentissa tarkoitettu rauhoitettu pesäpuu. Tämän vuoksi hallinto-oikeus hyväksyy valituksen lupamääräyksen 6 kolmannen kappaleen poistamista koskevan vaatimuksen osalta. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Julkipano Päätöksestä ilmoittaminen Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Evijärven kunnanhallituksen ja Kauhavan kaupunginhallituksen on viipymättä

17 17 (19) ilmoitettava tästä päätöksestä ilmoitustauluillaan. Muutoksenhaku Ympäristönsuojelulain 190 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä HallJp (01.18).

18 Diaarinumero 00210/17/ (19) Asian ovat ratkaisseet lainoppinut hallinto-oikeustuomari Sinikka Kangasmaa, tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Susanna Airiola sekä asessori Janika Gummerus. Sinikka Kangasmaa Susanna Airiola Janika Gummerus Hallinto-oikeuden esittelijä Maria Åttman-Huhtamäki Toimituskirjan antaja: Hanna-Maria Haapamäki lainkäyttösihteeri

19 Diaarinumero 00210/17/ (19) Jakelu Päätös ja maksu Vapo Oy, maksutta Asiamies: Lakimies, VT Martti Patrikainen Jäljennös maksutta Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Evijärven kunnan terveydensuojeluviranomainen Kauhavan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Evijärven kunta Evijärven kunnanhallitus Ilmoitustaulu Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupunginhallitus Ilmoitustaulu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, sähköisesti Ympäristölupavastuualue Suomen ympäristökeskus, sähköisesti H-MH