HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTAVIRASTO. Pihlajasaaren väylän perustaminen HAKEMUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 HAKEMUSSUUNNITELMA

3 HAKEMUSSUUNNITELMA 2/17 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS 5 2 HANKKEEN YLEISET TIEDOT Luvan hakijan tiedot Aikaisemmat hakemukset Pihlajasaaren väylän sijainti Muut liittyvät hankkeet 6 3 VENEVÄYLÄN SUUNNITELMA Tehdyt tutkimukset Väylän linjaus Väylän mitoitus Turvalaitetyöt Kaapelit ja putkijohdot Kustannusarvio 7 4 SELVITYS HANKEALUEEN LÄHEISYYDESSÄ KULKEVISTA VÄYLISTÄ : Stora Bodö-Teerisaari : Lokkiluoto-Saukonnokka : Länsisataman laiturin väylä : Rysäkarin väylä : Husunkiven 8,9 m väylä : Hernesaari-Harakka 8 5 VESISTÖ Yleiskuvaus Virtaukset Veden laatu Merenhoitosuunnitelma Tulvariskien hallintasuunnitelma 10 6 VESIALUEIDEN OMISTUSSUHTEET, KAAVOITUS JA SUOJELUALUEET Vesialueiden omistussuhteet Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suojelualueet Läntisen Pihlajasaaren lehto Läntisen Pihlajasaaren merenrantaniitty Muut luontoarvot Kulttuuriympäristö 15

4 HAKEMUSSUUNNITELMA 3/17 7 LINNUSTO, KALASTO JA KALASTUS Hankealueen linnusto Hankealueen kalasto Kalastus 16 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA VESILIIKENNE Tulevan väylän liikenne Veneväylän vaikutukset Aikataulu 17 9 LUVAN MYÖNTÄMISEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET 17 LIITTEET Suunnitelmapiirustukset ASU Yleiskartta 1: Liite 1 ASU Väyläsuunnitelmapiirustus 1:4 000 Liite 2 ASU Kaapeli- ja johtokartta 1:4 000 Liite 3 Omistajaselvitys ASU Kiinteistörekisterikartta 1:6 000 Liite 4 Omistajaluettelo Liite 5 MUUT LÄHTEET Jaakonaho, Jussila & Rantakokko Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 97/2015. Haikonen, Helminen, Vatanen, Jaatinen, Karppinen & Kervinen Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosina 2012 ja Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsingin kaupungin liikuntavirasto Saaristo-opas Guide to the Archipelago. Inkala Hernesaaren osayleiskaava-alueen virtausmalliselvitys. Suomen ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy / Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikuntavirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja MA-arkkitehdit Pihlajasaaren yleissuunnitelma. Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Helsingin kaupungin liikuntaviraston julkaisuja, sarja B.

5 HAKEMUSSUUNNITELMA 4/17 Vahtera, Muurinen, Räsänen & Pääkkönen Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Vahtera & Lukkari Pääkaupunkiseudun merenpohjien tila ja fosforin sisäinen kuormitus. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2015. Vahtera Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Veden fysikaalinen, kemiallinen ja hygieeninen laatu, vesieliöstö, pohjan laatu ja eliöstö sekä haitta-aineet. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Vatanen & Haikonen Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 71.

6 HAKEMUSSUUNNITELMA 5/17 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Pihlajasaari on Helsingin kaupungille kuuluva virkistysalue Hernesaaren edustalla, noin kolmen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Virkistysalue koostuu Itäisestä Pihlajasaaresta ja Läntisestä Pihlajasaaresta. Läntisen Pihlajasaaren pohjoisrannalla sijaitsee yhteysvenelaituri sekä vierasvenelaituri, mutta näille ei johda merkittyä väylää. Tämä vesilain mukaista lupakäsittelyä varten laadittu hakemussuunnitelma koskee Pihlajasaaren yhteysvenelaiturille johtavan veneväylän perustamista ja määräämistä yleiseksi paikallisväyläksi. Pihlajasaaren väylälle ajetaan Stora Bodö-Teerisaari tai Lokkiluoto-Saukonnokka väylältä. Pihlajasaarten edustalla on matalikkoja ja veneilijät ovat raportoineet pohjakosketuksista matalikkojen kohdalla puutteellisen merkinnän seurauksena. Perustettava väylä tulee pääsääntöisesti kokoamaan Pihlajasaareen suuntautuvan vesiliikenteen yhdelle kulkuväylälle. Tämä tulee vähentämään hajaliikennettä muilla vesialueilla, mikä parantaa turvallisuutta. Väylän perustamisen myötä kulku Pihlajasaareen tulee olemaan turvallisempaa ja vaaralliset matalikot saadaan merkittyä selkeästi. Väylän perustamisesta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheudu merkittävää haittaa vesistölle ja muulle ympäristölle, kalastolle tai niiden käytölle. Hankkeesta ei etukäteen arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. Pihlajasaari on suosittu virkistysalue ja saareen johtavalla vesialueella on kesäisin vilkas veneliikenne, joten väylän perustaminen parantaa vesiliikenteen turvallisuutta. Pihlajasaaren väylä on tarkoitus merkitä ja ottaa käyttöön mahdollisimman pian lupapäätöksen saatua lainvoiman. 2 HANKKEEN YLEISET TIEDOT 2.1 Luvan hakijan tiedot Helsingin kaupungin liikuntavirasto Osoite: PL 4800, HELSINGIN KAUPUNKI Yhteyshenkilö: Jussi Mäkinen Puhelin: Sähköposti: jussi.makinen2@hel.fi 2.2 Aikaisemmat hakemukset Pihlajasaaren väylän perustamiselle haettiin vesilupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille tulleella hakemuksella (diaarinumero ESA- VI/9493/2015). Hakemus kuitenkin peruutettiin johtuen alueella tehdyistä kaapelirakennustöistä, jotka nyt on saatu päätökseen. Tämä hakemus pohjautuu pitkälti edelliseen hakemukseen. Hakemuksen tiedot on päivitetty vastaamaan nykyistä

7 HAKEMUSSUUNNITELMA 6/17 tilannetta ja hakemusta on täydennetty Aluehallintoviraston edelliseen hakemuksen esittämän täydennyspyynnön mukaisesti. 2.3 Pihlajasaaren väylän sijainti Pihlajasaaren väylä sijaitsee Helsingin Länsisatamasta noin kilometrin etelään. Väylä alkaa Lokkiluoto-Saukonnokka väylän ja Stora Bodö-Teerisaari väylän risteyksestä ja johtaa Läntisen Pihlajasaaren pohjoisrannalla sijaitsevalle yhteysvenelaiturille. Pihlajasaaren väylän pituus on noin 550 m. Väylän sijainti on esitetty yleiskartassa ASU (liite 1) satamakartalla Muut liittyvät hankkeet Lokkiluoto-Saukonnokka väylää on levennetty ruoppaamalla Pihlajasaarten koillispuolella. Hanketta koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston antama lupapäätös (diaarinumero ESAVI/8227/2014). Väylän reunalinjan ja kahden turvalaitteen siirrot ruopatulla alueella on vahvistettu Pihlajasaaren väylän suunnitelmassa on esitetty uusi, vahvistettu tilanne. 3 VENEVÄYLÄN SUUNNITELMA Pihlajasaaren väylä on suunniteltu Veneväylien suunnitteluohjeen mukaisesti (Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2006). Vedenkorkeuden vertailutason on vuoden 2015 keskivedenkorkeus (MW2015), mikä vastaa +0,20 metriä N2000- korkeujärjestelmässä. Käytetty koordinaattijärjestelmä on KKJ, kaista Tehdyt tutkimukset 3.2 Väylän linjaus 3.3 Väylän mitoitus Suunniteltu väyläalue ja sen lähialueet on monikeilaluodattu vuonna 2015 Meritaito Oy:n toimesta. Väyläsuunnitelmassa esitetyt syvyystiedot perustuvat tähän luotaukseen. Lokkiluoto-Saukonnokka väylään liittyvällä ruopatulla alueella syvyystiedot ovat muuttuneet luotauksen jälkeen. Perustettavan väylän linjaus- ja väyläalue on esitetty väyläsuunnitelmapiirustuksessa ASU (liite 2). Väylä alkaa olemassa olevien Lokkiluoto-Saukonnokka väylän ja Stora Bodö-Teerisaari väylän risteyksestä ja päättyy Pihlajasaaren yhteysvenelaiturin edustalle. Tärkeimpinä veneväylän mitoitusarvoina voidaan pitää väylän leveyttä sekä kulku- ja haraussyvyyttä. Väylän haraussyvyys, eli varmistettu vesisyvyys, määritellään lisäämällä kulkusyvyyteen ns. varavesi. Varaveden määrä riippuu veneväylillä väylän kulkusyvyydestä. Lisäksi merialueilla varaveteen lisätään ylimääräinen 20 cm kompensoimaan vertailutasoa matalammalla olevaa meriveden pintaa eli ns. miinusvettä.

8 HAKEMUSSUUNNITELMA 7/ Turvalaitetyöt Perustettavan väylän kulkusyvyydeksi (ks) on määritelty 2,4 m. Kun otetaan huomioon varavesi 0,4 m ja merilisä 0,2 m, väylän haraussyvyydeksi (hs) muodostuu -3,0 m (MW2015). Tämän syvyisen veneväylän suunnitteluohjeiden mukainen minimileveys on 20 m ja normaalileveys m. Perustettavan väylän leveys on koko matkalta 40 m tai suurempi. Väylälle esitetään väyläluokaksi väyläluokkaa VL5, veneväylät. Perustettava väylä on suunniteltu merkittäväksi kahdella uudella valaisemattomalla kelluvalla turvalaiteella (itäviitta ja pohjoisviitta). Erikoismerkki nro 79161, joka nykyisin on merkitsemässä matalikkoa Pihlajasaaren edustalla, poistetaan. Poistettava viitta on hakijan omistama. 3.5 Kaapelit ja putkijohdot 3.6 Kustannusarvio Suunnitellulla väyläalueella ja sen läheisyydessä kulkevat kaapelit ja putkijohdot nykytilanteessa on esitetty piirustuksessa ASU (liite 3). Tiedot on saatu Helsingin kaupungilta Alueelta on poistettu kaapeleita ja johtoja ja rakennettu uusia vuonna 2016, joten merikartalla näkyvät kaapelit ja johdot saattavat erota nykyisestä tilanteesta. Piirustuksessa ASU esitetyt hankealueella kulkevat käytössä olevan kaapelit ja putkijohdot (tietoliikennekaapeli, sähkökaapeli, paineviemäri ja vesijohto) omistaa Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Väylällä ei suoriteta ruoppaustöitä, joten kaapeleihin ja putkijohtoihin ei kohdistu muutoksia. Hakija huolehtii siitä, että väylän turvalaitetyöt sekä mahdolliset tankoharaukset suoritetaan siten, ettei niistä aiheudu haittaa kaapeleille ja putkijohdoille. Väylän toteutuksen kustannusarvio on (alv 0 %) ja se koostuu kelluvien turvalaitteiden hankinnasta, asentamisesta ja siirtämisestä. Kustannusarvio perustuu Liikenneviraston julkaisuun Vesiväylät Rakennuskustannusten arviointiohje (Liikenneviraston ohjeita 16/2012). 4 SELVITYS HANKEALUEEN LÄHEISYYDESSÄ KULKEVISTA VÄYLISTÄ Pihlajasaaren väylän läheisyydessä kulkevat väylän on esitetty väyläsuunnitelmapiirustuksessa ASU (liite 2) : Stora Bodö-Teerisaari Stora Bodö-Teerisaari väylän kulkusyvyys on 2,4/3,0 m ja haraussyvyys 3,0/3,4/3,6 m. Väylän kokonaispituus on 15,6 km ja se alkaa Stora Bodön edus-

9 HAKEMUSSUUNNITELMA 8/17 talta Stora Herrö-Bodökobben (nro 4525) ja Kytä Stora Bodö (nro 4535) väylien risteyksestä ja päättyy Santahaminan länsipuolelle Kuninkaansalmen veneväylälle (nro 4588). Väylän omistaa Liikennevirasto. Väylä kuuluu väyläluokkaan VL4, veneilyn runkoväylät. Väylä on valaisematon ja se on merkitty kelluvilla ja kiinteillä turvalaitteilla : Lokkiluoto-Saukonnokka Lokkiluoto-Saukonnokka väylän kulkusyvyys on 8,9 m ja haraussyvyys 9,8 m. Väylän kokonaispituus on 4,7 km ja se alkaa Rysäkarin väylältä (nro 4610) Itäisen Pihlajasaaren itäpuolella. Väylän toinen haara päättyy Länsisataman laiturin väylälle (nro 4685) Hernesaaren edustalle ja toinen haara Saukon väylälle (nro 4720) Länsisataman edustalle. Väylän omistaa Helsingin Satama. Väylä kuuluu väyläluokkaan VL2, kauppamerenkulun 2-lk väylät. Väylä on valaistu ja se on merkitty kelluvilla ja kiinteillä turvalaitteilla : Länsisataman laiturin väylä Länsisataman laiturin väylän kulkusyvyys on 8,9 m ja haraussyvyys 9,8 m. Väylän kokonaispituus on 2,1 km ja se alkaa Helsingin länsisataman väylältä (4710) ja päättyy Länsisataman edustalle. Väylän omistaa Helsingin Satama. Väylä kuuluu väyläluokkaan VL1, kauppamerenkulun 1-lk väylät. Väylä on valaistu ja se on merkitty kelluvilla ja kiinteillä turvalaitteilla : Rysäkarin väylä Rysäkarin väylän kulkusyvyys on 7,3/8,0 m ja haraussyvyys 8,3/9,15/10,2 m. Väylän kokonaispituus on 10,7 km. Toinen haara alkaa Etelä-Suomen talviväylältä (nro 4455) ja toinen Helsingin länsisataman väylältä (nro 4710) ja väylä päättyy Lokkiluoto-Saukonnokka väylälle (nro 4715). Väylän omistaa Liikennevirasto. Väylä kuuluu väyläluokkaan VL2, kauppamerenkulun 2-lk väylät. Väylä on valaistu ja se on merkitty kelluvilla ja kiinteillä turvalaitteilla : Husunkiven 8,9 m väylä Husunkiven 8,9 m väylän kulkusyvyys on 8,9 m ja haraussyvyys 9,8 m. Väylän kokonaispituus on 4,0 km ja se alkaa Särkän 9,6/7,9m väylältä (4790) päättyy Lokkiluoto-Saukonnokka väylälle (nro 4715). Väylän omistaa Helsingin kaupunki. Väylä kuuluu väyläluokkaan VL1, kauppamerenkulun 1-lk väylät. Väylä on valaistu ja se on merkitty kelluvilla ja kiinteillä turvalaitteilla : Hernesaari-Harakka Hernesaari-Harakka väylän kulkusyvyys on 1,8 m. Väylän kokonaispituus on 2,0 km. Väylä alkaa ja päättyy Stora Bodö-Teerisaari väylälle (nro 4570) ja se kiertää Sirpalesaaren ja Uunisaaret pohjoispuolelta. Väylän omistaa Helsingin kaupunki.

10 HAKEMUSSUUNNITELMA 9/17 5 VESISTÖ 5.1 Yleiskuvaus 5.2 Virtaukset 5.3 Veden laatu Väylä kuuluu väyläluokkaan VL5, veneväylät. Väylä on valaisematon ja se on merkitty kelluvilla turvalaitteilla. Helsingin edustan saaristo on melko harvaa ja alueella kulkee kaakko-luode suuntaisia syvänteitä, joita pitkin ravinteikas vesi kumpuaa pintaan sisemmällä saaristossa. Veden vaihtuvuus on pääasiassa hyvä. (Vahtera ym. 2014). Helsingin edustalla on suojaisia sisälahtia, joita seuraa rikkonainen välisaaristo sekä ulkosaaristo. Välisaariston vesisyvyys on keskimäärin 19 m ja ulkosaariston 42 m. (Vahtera 2014). Saaristo on kallioista. Ulkosaaristossa kasvillisuus on hyvin niukkaa, kun taas metsäisiä saaria esiintyy etenkin sisäsaaristossa. Suolapitoisuus on Helsingin edustalla avomerellä noin 6 promillea ja laskee lähes nollaan sisälahdille päin mentäessä. (Saaristo-opas 2010). Merialue on rehevöitynyttä ja siellä havaitaan säännöllisesti kohonneita ravinnepitoisuuksia. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat suojaisilla sisälahdilla. Vedenlaatua seurataan säännöllisesti. (Vahtera ym. 2014). Vesialueella kulkee useita vilkkaasti liikennöityjä laiva- ja veneväyliä. Vesistöä käytetään laajasti myös virkistykseen ja kalastukseen. Merivirrat kulkevat Suomenlahdella idästä länteen päin. Paikallisesti ja hetkellisesti virtaussuuntiin vaikuttavat useat eri tekijät. Tuuliolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti pintavirtausten suuntaan. Veden vaihtuvuus on harvalla saaristoalueella hyvä ja viipymä keskimäärin 0 5 päivää. Sisälahdilla vesi vaihtuu hitaammin ja viipymä on jopa kymmeniä päiviä. (Inkala 2011). Sisäsaaristoon suuntautuvaa kumpuamista tapahtuu kaakko-luode suuntaisten syvänteiden kautta. (Vahtera ym. 2014). Helsingin edustalla seurataan vedenlaatua säännöllisesti erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti useiden tahojen toimesta. Osa tarkkailusta on ympäristö- ja vesilupien mukaista velvoitetarkkailua. (Vahtera 2014). Vesialuetta kuormittavat erityisesti yhdyskuntajätevedet ja hajakuormitus (Vahtera ym. 2014). Helsingin Länsisataman ja Eteläsataman läheisyydessä on myös havaittu potkurivirtausten aiheuttamaa veden ja pohjasedimentin sekoittumista ja ajoittaista jätevesikuormitusta. Paikoitellen merenpohjassa on havaittu laajojakin hapettomia tai vähähappisia alueita. (Vahtera & Lukkari 2015). Pihlajasaaria ympäröivä vesialue kuuluu pohjoispuolella Ympäristöhallinnon määrittämiin Suvisaaristo-Lauttasaari ja Kruunuvuorenselkä vesimuodostumiin (tyyppi Suomenlahden sisäsaaristo) ja eteläpuolella Helsinki-Porkkala vesimuodostumaan (Suomenlahden ulkosaaristo). Näiden kaikkien vesimuodostumien ekologinen tila on arvioitu välttäväksi perustuen biologisiin, fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-

11 HAKEMUSSUUNNITELMA 10/17 morfologisiin tekijöihin. Tilaluokka vaihtelee tekijästä riippuen ja Suvisaaristo- Lauttasaari ja Helsinki-Porkkala vesimuodostumissa kokonaisravinnepitoisuudet ja veden sameus ilmentävät välttävää tilaa ja Kruunuvuorenselällä huonoa tilaa. Kaikissa vesimuodostumissa a-klorofyllipitoisuus ilmentää välttävää tilaa ja pohjaeläintulokset hyvää tilaa. Vesienhoidon tavoitteiden mukaan vesimuodostumien tila tulisi nostaa luokkaan hyvä vuoteen 2027 mennessä. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä). Hankkeella ei hakijan näkemyksen mukaan vaaranneta vesienhoidon tavoitteita tai heikennetä veden laatua. 5.4 Merenhoitosuunnitelma Merenhoidon tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään asettamalla tavoitteita meren tilan parantamiseksi sekä ryhtymällä toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeeseen liittyviä meren tilaa mahdollisesti heikentäviä tekijöitä ovat veneilyyn liittyvät meren ja rantojen roskaantuminen, merenpohjan häiriintyminen veneilyn aiheuttamien virtausten ja aaltoilun vaikutuksesta sekä vedenpäällinen ja vedenalainen melu. Väylää käyttävät alukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja mahdolliset haittavaikutukset kohdistuvat lähinnä väylälle ja sen läheiselle vesialueelle, joten erityisiä haittoja ei katsota syntyvän. Lisäksi alueella on jo nykyisellään vesiliikennettä. Roskaantumiseen liittyviä haittoja pyritään vähentämään tarjoamalla veneilijöille Pihlajasaaren virkistysalueella asianmukaiset jätteenkäsittelyjärjestelmät. Vesiliikenteen keskittyminen uudelle väylälle vähentää merenpohjan häiriintymistä ja melua muilla vesialueilla. Hakija katsoo, että hankkeella ei vaaranneta merenhoitosuunnitelman tavoitteita. 5.5 Tulvariskien hallintasuunnitelma Helsingin ja Espoon rannikkoalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille Suunnitelmassa on tunnistettu tulvariskialueet sekä laadittu niille tulvariskien hallintasuunnitelma. Hankealue ei ole suunnitelman mukaan erityinen tulvariskialue. (Jaakonaho ym. 2015). Hakija katsoo, hanke ei aiheuta tulvariskejä eikä hankkeeseen liittyen ei tarvita erityisiä tulvariskien hallintatoimenpiteitä. Väylän suunnittelussa on otettu huomioon merenpinnan korkeuden vaihtelut ja merkitsemällä väylä Pihlajasaareen parannetaan veneilyn turvallisuutta myös huonolla kelillä. Hakija vastaa siitä, että väylä on asianmukaisesti merkitty ja kunnossapidetty myös mahdollisten meritulvien ja myrskyjen jäljiltä. 6 VESIALUEIDEN OMISTUSSUHTEET, KAAVOITUS JA SUOJELUALUEET 6.1 Vesialueiden omistussuhteet Perustettavan väylän ja sen lähialueiden omistusselvitys on esitetty erillisessä kiinteistörekisterikartassa ASU (liite 4) ja siihen liittyvässä omistajaluettelossa (liite 5). Rekisterikartalla väyläalue on esitetty mustalla katkoviivalla. Väylä ja väyläalue sijaitsevat kiinteistöjen ja alueella. Kiinteis-

12 HAKEMUSSUUNNITELMA 11/ Kaavoitus Maakuntakaava töt omistaa Helsingin kaupunki. Omistajatiedot on hankittu Maanmittauslaitokselta Hankealue sijaitsee Uudellamaalla, jolle Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan, joka on saanut lainvoiman (KHO). Kaavaa on myöhemmin täydennetty 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavalla. Kuvassa 1 on esitetty ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Pihlajasaaret on kaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi sekä virkistysalueeksi. Jätevesitunneli on kaavassa merkitty kulkemaan hankealueen läpi ja Pihlajasaarten välistä. Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajaus sekä alueellisesti merkittävä veneilyn runkoväylä kulkevat osittain hankealueella Pihlajasaarten pohjoispuolella. Valmisteilla on lisäksi 4. vaihemaakuntakaava, joka on ollut lausunnoilla ja julkisesti nähtävillä vuonna Kaava on tarkoitus viimeistellä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Ote kaavaehdotuksesta on kuvassa 2. Hankealue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (Merellinen Helsinki). Helsinki-Tallinna tunnelin ohjeellinen linjaus kulkee hankealueen läpi. Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien tai vireillä olevien maakuntakaavojen kanssa

13 HAKEMUSSUUNNITELMA 12/17 Kuva 1. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kuva 2. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta.

14 HAKEMUSSUUNNITELMA 13/ Yleiskaava Hankealueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, joka tuli lainvoimaiseksi (kuva 3). Yleiskaavassa lupahakemuksen mukainen väyläalue on merkitty vesialueeksi. Kaavamääräysten mukaan alueelle saa rakentaa tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoiminnan käyttöön sekä laivaväyliä ja liikenteelle tarpeellisia siltoja. Pihlajasaaret on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Väyläalue sisältyy myös Helsinki-puistona kehitettävään alueeseen. Kuva 3. Ote Helsingin vuoden 2002 yleiskaavasta. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden yleiskaavan, joka ei ole vielä lainvoimainen. Ote uudesta yleiskaavasta on esitetty kuvassa 4. Kaavassa hankealue on merkitty vesialueeksi. Hanke on voimassa olevan yleiskaavan sekä vahvistamattoman uuden yleiskaavan mukainen.

15 HAKEMUSSUUNNITELMA 14/ Asemakaava 6.3 Suojelualueet Kuva 4. Ote Helsingin uudesta yleiskaavasta. Hankealue ei sijaitse asemakaava-alueella Läntisen Pihlajasaaren lehto Läntisen Pihlajasaaren lounaisosassa sijaitseva noin 0,47 hehtaarin kokoinen lehto on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuksen rauhoituspäätöksellä Kohteen luontoarvoihin kuuluu erityisesti rehevä lehtokasvillisuus. Suunniteltu väyläalue sijaitsee noin 450 metrin päässä suojelualueesta Läntisen Pihlajasaaren merenrantaniitty Läntisen Pihlajasaaren itärannalla sijaitseva noin 0,25 hehtaarin kokoinen merenrantaniitty on luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi, joka on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä Suunniteltu väyläalue sijaitsee noin 250 metrin päässä suojelualueesta.

16 HAKEMUSSUUNNITELMA 15/ Muut luontoarvot 6.4 Kulttuuriympäristö Helsingin kaupungin ympäristökeskus on määrittänyt Itäisen Pihlajasaaren, Lasimestarinleton ja Pihlajakarin ympäristön linnustollisesti arvokkaiksi kohteiksi. Osa Läntisestä Pihlajasaaresta ja Itäisestä Pihlajasaaresta on määritetty tärkeäksi lepakkoalueeksi. Väylän hankealueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan. Itäisen Pihlajasaaren koillisrannalla, joidenkin kymmenien metrien etäisyydellä suunnitellusta väyläalueesta, sijaitsee kaksi mahdollista muinaisjäännöstä ja yksi muinaisjäännöksen löytöpaikka. Läntisen Pihlajasaaren etelärannalla, noin 550 metrin päässä hankealueesta, sijaitsee yksi kiinteä muinaisjäännös (hylky) ja yksi mahdollinen muinaisjäännös. Lisäksi Itäinen Pihlajasaari kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Väylän perustamisen ei katsota vaarantavan merenalaista kulttuuriympäristöä, sillä ruoppaustöitä ei suoriteta. 7 LINNUSTO, KALASTO JA KALASTUS 7.1 Hankealueen linnusto Tärkeimmät linnustoalueet Pihlajasaarten ympäristössä ovat Pihlajasaarten ympärillä olevat pikkuluodot sekä Itäinen Pihlajasaari ja erityisesti Pihlajasaarenlahti. Itäisellä Pihlajasaarella on tavattu metsä- ja rantaympäristön peruslajiston lintulajeja sekä pesimälinnustona tukkakoskelo, kalatiira, lapintiira, sirittäjä, mustapääkerttu, satakieli ja luhtakerttunen. Pienillä kallioluodoilla pesii perussaaristolinnusto ja siellä on havaittu myös lapintiira, kalalokkikolonia, haahka, meriharakka ja punajalkaviklo. (Liikuntavirasto ym. 2001). Kalatiira lapintiira ja ovat EU:n lintudirektiivin lajeja. Tukkakoskelo, haahka ja punajalkaviklo ovat uhanalaisia lajeja. Hankkeen ei katsota vaarantavan hankealueen ja sen lähistön linnustoa, sillä hanke ei merkittävästi lisää lintuja mahdollisesti häiritsevää vesiliikennettä. 7.2 Hankealueen kalasto Helsingin edustalla yleisiä kalalajeja ovat silakka, kilohaili, kuore, ahven, kuha, kiiski, särki, lahna, salakka ja karisiika. Rehevöityminen on vaikuttanut alueen kalalajistoon, joka on rehevöitymisen seurauksena särkikalapainotteista. Ahven, kuha ja kuore lisääntyvät pääasiassa lahtialueilla, kun taas silakka kutee pääasiassa väli- ja ulkosaaristossa, josta poikaset siirtyvät rannikolle. Suurin osa tunnetuista yleisten kalalajien poikastuotantoalueista sijoittuu lahtialueille sekä väli- ja ulkosaariston saarten rannoilla. Helsingin merialueelle on viime vuosina istutettu meritaimenen poikasia ja siianpoikasia. (Haikonen ym. 2014, Vatanen & Haikonen 2012).

17 HAKEMUSSUUNNITELMA 16/ Kalastus Helsingin edustan merialueilla toimi vuosina tehtyjen kyselyjen perusteella 4 ammattikalastajaa. Yleisin pyyntiväline oli harva verkko, käytössä oli myös rysiä ja silakkaverkkoja. Tärkein saalislaji on kuha, muita tärkeitä saalislajeja ovat ahven, siika ja lahna. Saalismäärät ovat vuosina vaihdelleet välillä kg. Pyyntipaikat sijaitsivat yleisimmin Seurasaaren selällä, Laajalahdella, Vanhankaupunginlahdella sekä Laajasalon ympäristössä. (Haikonen ym. 2014). Hankealueella ja sen läheisyydessä ei nykyisin toimi ammattikalastajia (tiedonanto, Helsingin kaupungin liikuntavirasto ). Helsingin edustan merialueilla harrastetaan runsaasti vapaa-ajankalastusta ja vuonna 2007 kalastuslupia myytiin 8000 kappaletta Helsingin kaupungin vesialueille. Suosituimmat kalastusmuodot ovat onginta ja pilkintä jokamiehenoikeudella, viehekalastus sekä kalastus harvoilla verkoilla. Suosituimmat kalastusalueet ovat Kallahden- ja Skatanselkä ja merkittävimmät saalislajit kuha, ahven, siika, hauki, lahna, särki, taimen ja silakka. Vuoden 2003 saalismääräksi vapaa-ajan kalastajat ilmoittivat kyselyssä kg ja vuonna kg. (Vatanen & Haikonen 2012). 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA VESILIIKENNE 8.1 Tulevan väylän liikenne Pihlajasaari on kaikille avoin Helsingin kaupungin ylläpitämä suosittu virkistysalue, jolla on myös ravintolatoimintaa ja leirintäalue. Vuonna 2016 pääasiallisella käyttökaudella toukokuusta syyskuuhun Pihlajasaaren virkistysalueella oli kävijöitä henkilöä, vierasveneitä 2711 kpl, yöpyneitä veneitä 626 kpl, telttoja 167 kpl ja uimareita 1990 henkilöä (käyttötilasto, Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2016). Pihlajasaaren vierasvenelaiturissa on paikka 48 veneelle. Kesäkaudella vuonna 2016 vesibussi liikennöi Pihlajasaareen 12 kertaa vuorokaudessa Merisatamasta ja yhdeksän kertaa Ruoholahdesta. Virkistysalueen käyttömäärien oletetaan pysyvän ennallaan tai kasvavan hieman. Käyttötilastojen perusteella arvioidaan, että väylää käyttää kesäkaudella keskimäärin venettä päivittäin sekä vesibussi noin 20 kertaa päivässä. 8.2 Veneväylän vaikutukset Hakijan näkemyksen mukaan hankkeella ei ole vaikutusta kalastoon, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen tai kulttuuriympäristöön eikä se häiritse vallitsevia luontoarvoja, koska väylällä ei suoriteta ruoppaustöitä eivätkä alueen olosuhteet muutu veneväylän merkitsemisen johdosta. Veneväylän perustaminen takaa turvallisen kulun Pihlajasaarelle ja parantaa Pihlajasaaren virkistysalueen kulkuyhteyksiä. Veneväylän perustaminen estää seisovien pyydysten käytön väyläalueella, mikä vaikeuttaa kalastusta. Toisaalta vene-

18 HAKEMUSSUUNNITELMA 17/ Aikataulu liikenteen keskittyminen merkitylle veneväylälle helpottaa vastaavasti ympäröivän vesialueen käyttöä kalastukseen. Pihlajasaaren väylä on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman pian tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ennen väylän käyttöönottoa väylän vesisyvyys varmistetaan Liikenneviraston edellyttämällä tavalla ja väylästä laaditaan väyläpäätöshakemus Liikenneviraston vahvistettavaksi. Väyläpäätöksen vahvistamisen jälkeen väylä merkitään maastoon kelluvilla turvalaitteilla ja otetaan käyttöön. 9 LUVAN MYÖNTÄMISEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Hakijan näkemyksen mukaan oikeudelliset edellytykset esitetyn väylän määräämiseksi yleiseksi paikallisväyläksi ovat olemassa, koska: vesistön osa on tarpeen pitää avoinna yleistä veneliikennettä varten (VL 10 luvun 2 ), hankkeesta yleisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin (VL 3 luvun 4 ), hanke ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa (VL 3 luvun 5 ), hanke ei aiheuta haittaa liikenteelle vesistössä, uitolle tai muulle kulkuyhteydelle (VL 3 luvun 13 ). Hakijan näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu sanottavia vaikutuksia vesistölle tai kalastolle ja kalastukselle, joten ei ole tarpeen määrätä tarkkailuvelvoitetta (VL 3 luvun 11 ), kalatalousvelvoitetta tai kalatalousmaksua (VL 3 luvun 14 ). Vesialueet ovat hakijan omistuksessa, joten korvattavaa edunmenetystä kalastusoikeuden käyttämisen vaikeutumisesta ei tule määrätä (VL 10 luvun 9 ). Helsingissä Laatinut Tarkastanut Emmi Pesonen väyläsuunnittelija Matti Karttunen projektipäällikkö