Laitoshoidon paikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi ja Suolahden palvelukeskuksen muutto Attendon vuokratiloihin

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta liite nro 9 (1/9) Laitoshoidon paikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi ja Suolahden palvelukeskuksen muutto Attendon vuokratiloihin Suolahden palvelukeskus tänään ja muutostarpeen taustat Suolahden palvelukeskus toimii Suojarinteen alueen kiinteistössä, jonka käyttöikä on tullut elinkaarensa päähän. Suolahden palvelukeskuksen kiinteistö on puitteiltaan ja kunnoltaan sellainen, että sitä ei ole tarkoituksenmukaista korjata. Suolahden palvelukeskuksessa toimii tällä hetkellä kaksi ympärivuorokautisen hoidon yksikköä: Tupasvilla ja Silkkivilla. Tupasvilla on 25-paikkainen laitoshoidon yksikkö, jossa henkilöstömitoitus on 0,6 ja Silkkivilla on 19-paikkainen dementiayksikkö, jonka henkilöstömitoitus on 0,58. Tupasvilla on yksi Äänekosken kaupungin kolmesta pitkäaikaista laitoshoitoa tarjoavasta yksiköstä. Muut laitoshoidon yksiköt sijaitsevat Äänekoskella: 15-paikkainen Muistola ja 24-paikkainen Hoivala. Lisäksi laitoshoitoa toteutetaan Äänekosken terveyskeskussairaalassa. Ikääntyneiden ympärivuorokautisiksi laitos- ja asumispalveluiksi lasketaan vanhainkodit, tehostettu palveluasuminen ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoito (THL 2014). Äänekosken terveyskeskussairaalan hoito ei ole tarkoitettu pitkäaikaishoidon järjestämiseen vaan akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon. Muuton yhteydessä Tupasvillan laitoshoidon yksikkö on tarkoitus muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Silkkivillan asukkaiden hoito on jo nykyisissä tiloissa tehostettua palveluasumista. Laitospaikkojen muutos koskee 25 paikkaa. Samassa yhteydessä on suunniteltava, kuinka huomioidaan yksiköstä vähenevän 4 paikan järjestäminen muutoksen yhteydessä. Vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) yhtenä tavoitteena on ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan uudistaminen. Vanhuspalvelulain (luku 3 ja 14 ) mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain jos siihen on erittäin painavat lääketieteelliset tai asiakasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Tällä muutoksella tavoitellaan asumisen kodinomaisuutta, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi tavoite on saada asukkaille omat huoneet, jotka mahdollistavat asukkaiden yksityisyyden ja yksilöllisen huomioinnin. Jokaisella asukkaalla on tavoitteen mukaisesti oltava oma huone ja wctilat/kylpyhuone ellei asukas nimenomaan halua asua toisen asukkaan kanssa. Pariskunnille on lain mukaan järjestettävä mahdollisuus yhteisasumiseen. Suolahden palvelukeskuksen kiinteistössä ikääntyneiden asuminen on ollut laitosmaista tilojen fyysisten puitteiden ja vahvan hoivakulttuurin myötä. Laitosmaisen hoivakulttuurin käytännöt voivat pahimmillaan estää laissa ja laatusuosituksissa esille nostetun yksilöllisen hoivan ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Suolahden palvelukeskuksen molemmat yksiköt ovat olleet mukana vanhustenhuoltoon suunnatussa kulttuurinmuutoksessa, jonka tavoitteena on ollut kehittää elämänmyönteistä ja asiakkaat ja yksilöllisesti huomioivaa hoivakulttuuria kaikissa arjen tuen yksiköissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toteuttanut vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaa ja arviointia. Osana vanhuspalvelulain yleistä toimeenpanon tukea seurataan ja arvioidaan myös palvelurakenteen muutoksen

2 Perusturvalautakunta liite nro 9 (2/9) etenemistä. Aiemmat seurannat on toteutettu vuosina 2013, 2014 ja Seuraava seuranta- ja arviointitutkimus tehdään tänä vuonna osana ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaiken-ikäisten omaishoidon vahvistaminen kärkihanketta. Koska suurin osa Äänekosken ympärivuorokautista hoitoa tuottavista yksiköistä ovat jo nyt tehostettua palveluasumista ja vain muutama yksikkö tuottaa palvelua laitoshoitona, toteutuu tämänhetkisessä tilanteessa satunnainen epätasa-arvo kuntalaisten kesken. Uusi pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseva asiakas sijoittuu sen hetkisen asiakaspaikkatilanteen sanelemana joko laitoshoitoon laitoshoidon maksuperusteiden mukaan tai tehostetun palveluasumisen hoivaan tehostetun palveluasumisen maksuperusteiden mukaisesti vaikka palvelun tarve ja sen keskeinen sisältö ovat sijoituspaikasta riippumatta samat. Tässä kohden lain vaatimus laitoshoidon perusteeksi erityisen painavista syistä ei toteudu, koska nykyään lähes kaikki asiakkaat on mahdollista hoitaa tehostetussa palveluasumisessa. Käytännössä tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että todellisesti laitoshoitoa tarvitseva asiakas saattaa joutua odottamaan vapautuvaa laitospaikkaa, koska paikkoja ei ole vapaana edellä mainituista syistä. Suunnitellut muutokset Muutoksen tarkoitus on, että toiminnalle saadaan toimivat, terveet, asianmukaiset ja nykyaikaiset tilat sekä asiakkaille että työntekijöille. Uusi tila mahdollistaa samanaikaisesti Tupasvillan osalta muutoksen laitoshoidosta tehostetuksi asumispalveluksi ja edistää palvelurakenteen keventämistä lain edellyttämässä muodossa. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012.) Muutoksella pyritään yhdistämään Suolahden palvelukeskuksen kahden eri yksikön toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä yhtenäistää henkilöstön ja asiakkaiden asemaa sekä mahdollistaa mm. sen, että asukassijoittelu tapahtuu jouhevammin ja asiakkaiden ei tarvitse muuttaa yksiköstä toiseen kokonaisvoinnin heikentymisen vuoksi. Muutoksella pyritään vahvistamaan laitoshoidon kulttuurin todellista ja oikeaa muutosta kohti yksilöllistä ja asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa asumista. Uudet vuokrattavat tilat Äänekosken kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen vuokrata Suolahden palvelukeskuksen yksiköille vuokratilat Attendo Oy:lle valmistuvasta kiinteistöstä Suolahden keskustassa osoitteessa Asemakatu 6. Tilat ovat rakennettu tehostettuun palveluasumiseen ikäihmisille. Ne toimivat kahdessa kerroksessa ja alakertaan on sijoitettu 18 asuinhuonetta ja yläkertaan 22 huonetta. Kiinteistössä on 40 yhden hengen huonetta. Kerroksien välillä kulkee hissi ja molemmissa kerroksissa on yleiseen käyttöön tarkoitetut oleskelu- ja ruokailutilat. Uusien tilojen osalta vaaditaan, että asukashuoneiden, käytävien, yhteistilojen ja piha-alueiden on oltava esteettömiä ja turvallisia. Tilojen mitoituksen on oltava riittävä asumisen laadun, tilojen joustavan käytön ja hoitohenkilökunnan työskentelyn kannalta. Rakennetut tilat täyttävät uudelle toimintayksikölle määritetyt vaatimukset. Yhteiset tilat ovat avarat ja mahdollistavat yhteisöllisyyden ja erilaisten aktiviteettien sekä yhteisten ateriahetkien toteutumisen.

3 Perusturvalautakunta liite nro 9 (3/9) Huoneisiin voi väliaikaisesti sijoittaa kaksi asukasta ns. ylimenokauden ajaksi. Huoneet ovat kuitenkin tarkoitettu pidemmällä aikavälillä yhden hengen huoneiksi. Aluehallintovirasto vaatii kaupungilta samanlaisia tilaratkaisuja kuin yksityiseltäkin palveluntuottajalta, joten pidemmällä aikavälillä tehostetun palveluasumisen huoneissa voi asua vain yksi henkilö, pariskunta tai asukkaat, jotka itse ehdottomasti haluavat asua yhdessä toisen asukkaan kanssa. Asiakas Riippumatta siitä tuotetaanko ympärivuorokautinen hoito laitoshoitona vai tehostettuna palveluasumisena, on palvelun tarkoituksena jokapäiväisen mielekkään arjen sujuminen turvallisessa asuinympäristössä. Ympärivuorokautisen hoivan kokonaisuudessa asiakkaalle tarjotaan asunto, ravitsemus, hygienia ja sosiaalinen kanssakäyminen. Merkittävimmän erot tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon välillä asiakkaalle liittyvät itsemääräämisoikeuden toteutumiseen, asuntoon, maksujen määräytymiseen sekä lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas solmii vuokrasopimuksen tiettyyn asuntoon, josta tulee asiakkaan henkilökohtainen koti. Laitoshoidossa asukkaalle myönnetään hoitopaikka ja tarpeen vaatiessa asukasta voidaan siirtää huoneesta toiseen tai asumaan toisen kanssa samassa huoneessa asiakasta itseään kuulematta. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaan vuokraama huone säilyy hänellä itsellään koko ajan ja siirtoja toiseen huoneeseen ei voida neuvottelematta tehdä. Itsemääräämisoikeus toteutuu merkittävästi vahvempana tehostetussa palveluasumisessa kuin laitoshoidossa. Maksut ja sosiaalietuudet Asiakkaan hoivan palvelumaksu määräytyy laitoshoidossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 7 c :n mukaan. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksu, joka voi olla enintään 85% hoidossa olevan nettokuukausituloista. Maksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää vähintään 108. Perittävä maksu ei saa ylittää henkilön hoivan tuottamiseen käytettäviä reaalikustannuksia. (Laki sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734). Maksut sisältävät kaiken hoidon ja hoivan, lääkekustannukset, laitosvaatteet, hoitotarvikkeet ja tavanomaiseen elämiseen liittyvät kustannukset. Tehostetun palveluasumisen maksuihin sovelletaan asetusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, jonka mukaan hoivan kuukausimaksu saa olla enintään korkein maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä bruttokuukausituloista. Tuloista vähennetään lain säätämä osuus 576 /kk ja maksu on 35% tulorajan ylittävältä osuudelta. Riippumatta siitä, mitä maksujen määräytymisperustetta käytetään, ovat maksut yksilöllisiä kunkin asiakkaan tulotason mukaan. Tehostetussa palveluasumisessa ei laki määrää henkilökohtaiseen käyttöön jäävää osuutta, mutta kunnat määrittelevät asiakasmaksut ja käyttövaran kuntakohtaisesti. Äänekosken perusturvalautakunta on määrittänyt käyttövaraksi tehostetussa palveluasumi-

4 Perusturvalautakunta liite nro 9 (4/9) sessa vähintään 180 /kk. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaalle turvataan käyttövaran 180 /kk suuruinen osuus hänen omaan käyttöönsä laskemalla tarvittaessa asiakasmaksuja siihen saakka, kunnes käyttövara todellisuudessa jää asukkaan käytettäväksi. Tehostetussa palveluasumisessa maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Käytännössä enimmäishinta tulee laskutettavaksi vasta suurilla kuukausituloilla, kun tulot ovat n /kk tai sen yli. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa itse vuokran, palveluasumisen maksun, ateriapaketin (Äki: 16,50 /vrk) sekä peruspaketin (Äki: 84,50 /kk). Peruspaketti Äänekoskella sisältää mm. asunnon siivouksen, hygieniapalvelut, vuodevaatteet, pesulaput, peruspesuaineet ja wc-paperit. Tehostetussa palveluasumisessa asukas maksaa itse tarvitsemansa lääkkeet, mutta lääkekustannukset kerryttävät KELA:n lääkemaksukattoa. Vuosittaisen lääkemaksukaton täyttyessä 605,13 /v., asiakas maksaa loppuvuodelta omavastuuosuuden käyttämistään lääkkeistä 2,5 /lääke/ostokerta. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas on oikeutettu samoihin terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisiin ilmaisiin hoitotarvikkeisiin (esim. vaipat, katetrit, diabeteksen hoitotarvikkeet, haavanhoitotuotteet) samoilla perusteilla kuin kotona asuvien asukkaiden osalta. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaalla on myös oikeus käyttää perusterveydenhuollon myöntämiä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Lisäksi asiakasmaksuun on mahdollista hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaista maksunalennusta erillisellä hakemuksella. Asiakkaalla on oikeus hakea myös toimeentulotukea olosuhteiden niin vaatiessa. Asiakkaalla on oikeus hakea KELA:n eläkkeensaajan asumistukea, joka on enimmillään 85% vuokrasta ja siihen kiinteästi liittyvistä kustannuksista, esim. vesi. Asumistuen määrään vaikuttavat asukkaan asumismenot, perhesuhteet, vuositulot sekä omaisuus. Asumistukea ei lasketa asiakasmaksua määrättäessä asiakkaan tuloksi. Asukasta ja omaisia avustetaan tarvittaessa tuen hakemisessa henkilökunnan toimesta. Asukkaalla on oikeus myös KELA:n eläkkeensaajan hoitotukeen, jota voidaan hakea kattamaan palveluasumisen hoivapalveluiden menoja. Yleensä ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevat henkilöt ovat oikeutettuja ylimpään tai toiseksi korkeimpaan hoitotukeen. Hoitotuki huomioidaan asiakasmaksua määrättäessä asiakkaan tuloksi. Asukasta ja omaisia avustetaan tarvittaessa tuen hakemisessa henkilökunnan toimesta. Henkilöstö Suositukset henkilöstömitoituksesta eivät ole riippuvaisia siitä, tuotetaanko ympärivuorokautinen hoito ja hoiva laitoshoitona vai tehostettuna palveluasumisena. Tarvittava hoitajamitoitus suhteutetaan aina sekä asiakasmäärään että asiakkaiden hoidolliseen vaativuuteen, esim. muistisairaiden osalta suositus 0,6 tt/as. Tarkoituksena on säilyttää sama hoitajamitoitus kuin nykyisissä yksiköissäkin on. Mahdollinen muutos tehostetun palveluasumisen yksiköksi ei vaikuta henkilöstömitoitukseen eikä työehtoihin. Merkittävin muutos henkilöstöön on ajatus yhdestä yksiköstä kahden sijaan ja uudenlaisen hoivakulttuurin omaksuminen ja edistäminen. Henkilöstölle on järjestetty kaksi yhteistoimintamenettelyn mukaista neuvottelua muuttoa valmisteltaessa. Koko Suolahden palvelukeskuksen henkilöstö tulee olemaan vahvasti mukana suunniteltaessa uuden yksikön toimintaa. Tätä varten henkilöstölle järjestetään

5 Perusturvalautakunta liite nro 9 (5/9) kehittämisiltapäiviä jokaisessa kolmen viikon työvuorojaksossa loppuvuodelle 2018, jolla mahdollistetaan koko henkilöstön mukana oleminen työn kehittämiseen. Iltapäivissä yhteisesti pohditaan laitoskulttuurin ja tehostetun palveluasumisen eroja, vahvuuksia ja uhkia sekä mitä tarkoittaa asiakastyön ja henkilöstön näkökulmalta se, että ajatus on siirtyä yhdeksi yksiköksi. Iltapäivien tavoitteena on myös kartoittaa henkilöstön tuen ja koulutuksen tarpeita muutostilanteessa ja uudenlaisen toimintatavan omaksumisessa. Lisäksi perustetaan suunnitteluryhmä, joka valmistelee käytännön muuttoa koskevia asioita. Ryhmään valitaan henkilöstön osallistujat Suolahden palvelukeskuksen molemmista yksiköistä. Palveluasumisen tuottamisen kustannusten vaikutus kaupungin kustannuksiin Palvelun tuottamisen kustannukset ovat kunnalle erilaiset sen mukaan, onko kyseessä laitoshoito vai tehostettu palveluasuminen. Tuottamisen nettokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi maksutuottojen kertymä ja erilaiset lääkemenot. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa lääkekustannukset itse ja KELA maksaa normaalin lääkekorvauksen käytössä olevista reseptilääkkeistä ja tukee lääkkeiden hankintaa lääkemaksukaton täyttyessä. Tupasvillassa lääkehoitoon ja hoitotarvikkeisiin käytetyt kustannukset v olivat n lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Suunnitelman mukaiset henkilöstökulut asumispaikkaa kohden tulevat säilymään nykyisellä tasolla. Kiinteistöstä aiheutuneet kulut tulevat osin pienenemään mm. korjauskustannuksien osalta. Uusien tilojen vuokrahinta on /kk ja kalustevuokra /kk. Kalusteisiin sisältyvät mm. yleisten tilojen kalusteet, hoitosängyt, yksikössä käytettävät apuvälineet, hälytysjärjestelmä sekä mm. astiat. Tilojen kiinteistön hoito kuuluu vuokranantajalle, mutta siivous ja ateriapalvelut tuotetaan kaupungin toimesta. Tiloista asukkailta peritään vuokraa omasta huoneesta (21 m2) ja jyvitetään osa yhteisien tilojen vuokrasta asukkaille (15 m2/as.), koska kaikki tilat ovat asukkaiden käytössä. Vuokraa peritään jokaiselta asukkaalta 36 m2:ltä, hinta 15,1 /m2. Vuokran tason määrittää Äänekosken kaupungin tekninen toimiala. Vuokran määrä ei ylitä KELA:n Äänekosken kaupungin alueella hyväksymää enimmäismäärää 544,42 /kk. Mikäli vuokran määrä on Kelan hyväksymä enimmäismäärä 544,42 /kk, kertyy kaupungille vuokratuloja asuntojen vuokrista ,80 /kk ja kaupungin osuudeksi koko kiinteistön vuokrasta jää 7423,20 /kk + kalustevuokra /kk. Kaupungille tulee maksettavaksi osa tilojen kokonaisvuokrasta, koska mm. henkilöstön tiloja, keittiötiloja ja varastotilojen vuokria ei tarkoituksenmukaista jyvittää asukkaille. Vuonna 2017 Suolahden palvelukeskuksen tiloista aiheutuneita kuluja vyörytettiin tiloissa toimiville yksiköille (vyörytykset sisälsivät rakennusten poistokuluja, kiinteistön ylläpidon kuluja sekä kiinteistöstä aiheutuneita kunnossapidon kuluja.) Siivouksesta aiheutuneet kustannukset ovat poistettu näistä vyörytyseristä. Kokonaisuutenaan uusiin tiloihin muuttaminen ei tule merkittävästi kasvattamaan kaupungille aiheutuvia kokonaiskustannuksia kiinteistön osalta. Toiminnan muutokset tulevat näkymää palvelurakenteen keventymisenä ja kustannusten säästönä, koska myös muita tahoja kuin kaupunki itse on maksajana mm. vuokrakustannuksien osalta.

6 Perusturvalautakunta liite nro 9 (6/9) Alla on kolme esimerkkiä muutoksen vaikutuksesta asiakasmaksuun, kunnan tulokertymään ja asiakkaalle käyttöön jäävään varaan hoitomaksun määräytymisen jälkeen. A: Keskituloinen, bruttotulot 1200 /kk, nettotulot 1115 /kk Tehostettu Laitoshoito Tulot (brutto) Tulot (netto) Eläke 1200 Eläke 1115 Hoitotuki 324,85 Hoitotuki 324,85 Asumistuki 257,31 Asumistuki ei kuulu laitoshoitoon Yht. 1524,85 + Yht. 1439,85 as.tuki 257,31 Käytössä olevat varat nettotuloista 1439,85 + as.tuki 257,31= 1697,16 Tulot 1524,85 Tulot 1439,85 Tuloraja x 85% = 948,85 = 1223,87 x 35% = 332,10 Käyttövaraa asiakkaalle jää vuokra 544,42 ateriat 501,88 (365x16,5/12) peruspaketti 84,50 Menot yht. 1462, , ,87= 215,98 Asukkaalla käytössä varaa Käyttövaraa asiakkaalle jää 1439,85 + as.tuki 257,31= 1697, , ,90 = 234,26

7 Perusturvalautakunta liite nro 9 (7/9) B: Pienituloinen takuueläkkeen saaja, bruttotulot 775 /kk, nettotulot 775 /kk Tehostettu Laitoshoito Tulot (brutto) Tulot (netto) Eläke 775 Eläke 775 Hoitotuki 324,85 Hoitotuki 324,85 Asumistuki 419,52 Asumistuki ei kuulu laitoshoitoon Yht. 1099,85 + Yht. 1099,85 as.tuki 419,52 Käytössä olevat 1519,37 varat nettotuloista Tulot 1099,85 Tulot 1099,85 Tuloraja x 85% = 523,85 = 934,87 x 35% = 183,35 Käyttövaraa asiakkaalle jää vuokra 544,42 ateriat 501,88 (365x16,5/12) peruspaketti 84,50 Menot yht. 1314, ,85-934,87= 164,98 Asukkaalla käytössä varaa Käyttövaraa asiakkaalle jää 1099,85 + as.tuki 419,52= 1519, , ,17 = 205,22

8 Perusturvalautakunta liite nro 9 (8/9) A: Suurituloinen, bruttotulot 2000 /kk, nettotulot 1700 /kk Tehostettu Laitoshoito Tulot (brutto) Tulot (netto) Eläke 2000 Eläke 1700 Hoitotuki 324,85 Hoitotuki 324,85 Asumistuki Tulot liian suuret asumistukeen Asumistuki ei kuulu laitoshoitoon Yht. 2324,85 Yht. 2024,85 Käytössä olevat varat nettotuloista 2024,85 Tulot 2324,85 Tulot 2024,85 Tuloraja x 85% = 1748,85 = 1721,12 x 35% = 612,10 Käyttövaraa asiakkaalle jää vuokra 544,42 ateriat 501,88 (365x16,5/12) peruspaketti 84,50 Menot yht. 1742, , ,12= 303,73 Asukkaalla käytössä varaa nettona Käyttövaraa asiakkaalle jää 2024, , ,97= 281,95 Käytännön järjestelyt muuttoa koskien Muuton uusiin tiloihin ja toiminnallisen muutoksen on tarkoitus toteutua mahdollisimman nopealla aikataululla talon valmistumisen jälkeen. Talon on arvioitu olevan valmis lokakuun loppuun mennessä Kaikki Suolahden palvelukeskuksessa asuvat asukkaat muuttavat uusiin tiloihin yksikön muuton yhteydessä. Muuttoa ennen asukkaille ja heidän läheisiään tiedotetaan muuttoon liittyvistä asioista kirjeitse, yhteisessä tilaisuudessa sekä jokaisen asukkaan kanssa erikseen pidettävässä hoitosuunnitelmapalaverissa. Asukasta ja hänen läheistään avustetaan muuttoon liittyvissä käytännön asioissa henkilöstön toimesta (esim. asumistukien hakeminen, muuttoilmoitukset jne.) kunkin asukkaan kanssa erikseen sovitulla tavalla. Palvelukeskuksen johtaja Sirpa Halla-aho toimii muuton valmistelun ja

9 Perusturvalautakunta liite nro 9 (9/9) muuton aikana erillisenä projektityöntekijänä ja muuton koordinoijana asukkaisiin, heidän läheisiinsä ja henkilökuntaan nähden. (Valmistelu: Vt. palvelujohtaja Saara Paananen p )