Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193
|
|
- Jaana Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193 että kohtuuden nimissä näille maille ei vielä voida asettaa päästörajoitusvelvoitteita, vaan niillä olisi oikeus pyrkiä nostamaan elintasoaan ja samalla lisätä henkeä kohti laskettuja päästöjään edes hiukan lähemmäksi koko ihmiskunnan keskiarvoa. Toisaalta kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt saadaan kertomalla henkeä kohti lasketut päästöt alueen väestömäärällä. Kun verrataan eri valtioitten henkilökohtaisten päästöjen (kuva 11.3) jakaumaa väestönkasvuun (kuva 11.4), huomataan karttakuvien olevan likimain toistensa peilikuvia. Maailman köyhimmissä maissa Afrikassa ja osassa Etelä-Aasiaa ihmiset tuottavat kasvihuonekaasuja kaikkein vähiten, mutta toisaalta juuri näillä alueilla väestö kasvaa nopeimmin ja sen myötä myös pienhiukkaspäästöt. Kun katsotaan kauemmaksi tulevaisuuteen ja oletetaan sikäläisenkin elintason aikaa myöten kohentuvan, näissä maissa kokonaispäästöt uhkaavat kasvaa kaikkein eniten. Henkeä kohti laskettujen päästöjen puristamisen asemesta köyhät maat voisivatkin antaa panoksensa ilmastotalkoisiin toisella tavalla, hillitsemällä väestönkasvua. Jos väestömäärä on onnistuttu pitämään kohtuullisena, järkevänsuuruinen maakohtainen päästökiintiö ei myöhemminkään kohtuuttomasti jarruttaisi elintason kohottamista. Köy- Prosentteina ilmaistu väestönkasvu eri puolilla maailmaa Kuva 11.4 Esimerkiksi kolmen prosentin vuotuinen väestönkasvu merkitsee, että ihmisten määrä kaksinkertaistuu 23 vuodessa ja nelinkertaistuu 46 vuodessa. Tällaista hälyttävää vauhtia väestö kasvaa monissa Afrikan ja Lähi-idän maissa.
2 194 Muutamme ilmastoa himpien kehitysmaitten asukkailla on yhtäläinen halu ja oikeus saavuttaa aikaa myöten tyydyttävä elintaso, mutta maapallollemme olisi kohtalokasta, jos tämän tavoitteen aikanaan toteutuessa näitten maitten väestömäärä olisi kasvanut nykyiseen verrattuna moninkertaiseksi. Väestönkasvun hillitseminen tietysti edellyttäisi, että rikkaat maat olisivat valmiit antamaan köyhille kehitysmaille kaiken mahdollisen tuen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Energiaa voidaan säästää... Lyhyellä aikavälillä kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan tehokkaimmin leikata säästämällä energiaa ja tuottamalla entistä suurempi osa energiasta muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Mahdollista on myös poistaa hiilidioksidia savukaasuista tai kasvien yhteyttämistä hyödyntämällä suoraan ilmakehästä. Energian säästö on monissa tapauksissa helppo ja taloudellinen keino vähentää päästöjä. Energian käyttö ei ole yhteiskunnassamme vielä kovin tehokasta. Tätä havainnollistaa hyvin esimerkki sähkövalaistuksesta. Jos sähkö tuotetaan hiilivoimalassa, parhaimmillaankin noin 40 % hiilen sisältämästä energiasta saadaan muutettua sähköksi. Hehkulamppu puolestaan muuttaa valoksi vain 10 % sähköenergiasta, loppu 90 % vapautuu lämpönä. Jos asunnossa valot palavat neljässä huoneessa, joista ihmisiä on vain yhdessä, 3 4 valaistuksesta on päällä turhaan. Ottamalla huomioon kaikki nämä häviöt nähdään, että alkuperäisestä hiilen sisältämästä energiasta hyödynnetään valona vain 1 %. Peräti 99 % siitä menee hukkaan. Energiatehokkuutta voidaan parantaa kaikissa käyttöketjun osissa. Esimerkissämme pelkästään turhien valojen sammuttaminen nelinkertaistaisi energiatehokkuuden. Loisteputkivalaisimissa ja energiansäästölampuissa sähköstä syntyy valoa paljon paremmalla hyötysuhteella kuin hehkulampuissa tosin loppuun palanut loisteputki on sisältämänsä elohopean takia ongelmajätettä. Voimalankin hyötysuhdetta voidaan oleellisesti parantaa lämmön ja sähkön yhteistuotannolla, niin kuin Suomessa on yleisesti jo tehtykin. Tällöin iso osa siitä polttoaineen energiasta, josta fysiikan lakien mukaisesti on mahdoton saada sähköä, hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämmön käyttöä voidaan puolestaan edistää suunnittelemalla yhdyskunnat tiiviiksi. Tämä vähentää myös liikenteen päästöjä,
3 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 195 Satelliittikuva Nepalin ja Bangladeshin alueelta Himalajan eteläpuolelta. Kotit alouksien polttopuista on kertynyt savua koko alueen ylle. Se muuttaa paikallisesti ilmastoa. Kehittyvissä maissa hiili dioksidipäästöt ovat toistaiseksi melko pieniä, mutta esimerkiksi polttopuun käytöstä ilmakehään vapautuu suuria määriä haitallisia pienhiukkasia. Kuva 11.5 kun matkat asunnon, työpaikan ja erilaisten palvelujen välillä on mahdollista taittaa kävellen tai julkisin kulkuneuvoin. Lentäen matkustaminen tuottaa ilmakehään paljon hiilidioksidia. Fyysisen matkustamisen vaihtoehdoksi on esitetty virtuaalista matkailua. Toki ihmiset kaipaavat myös todellista irtautumista kotiympyröistä, mitä virtuaalimatkailu ei korvaa. Kestävä suuntaus olisi se, että matkoja tehtäisiin vähemmän, mutta kohteessa viivyttäisiin vastaavasti kauemmin. tai tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä Vaikka kuinka säästettäisiin, kokonaan ilman energiaa yhteiskunnan pyörät eivät pyöri. Tarvitaan siis myös sellaisia energiantuotantotapoja, jotka synnyttävät mahdollisimman vähän kasvihuonekaasuja. Energiantuotanto ei kuitenkaan voi koskaan olla ympäristölle täysin haitatonta. Esimerkiksi vesivoimalan pystyttäminen mullistaa ympäristöä rakennusvaiheessa, vaikka käynnistämisen jälkeen voimala jauhaakin sähköä
4 196 Muutamme ilmastoa Kuva 11.6 Kolmen rotkon pato Keski-Kiinassa on maailman suurin vesivoimalaitos. Kuvassa vasemmalla joki ennen voimalaitoksen valmistumista, oikealla valmiina toukokuussa ilman päästöjä. Jos voimalan yhteyteen rakennetaan isoja patoaltaita, niistä kyllä saattaa vapautua ilmakehään metaania. Tuulivoimala rumentaa joidenkin mielestä maisemaa, mutta tätä haittaa voidaan vähentää sijoittamalla voimalat tarkoituksenmukaisesti. Tuulivoiman ongelmana on huoltovarmuus. Tyynellä säällä sähköä ei saada, joten tuulivoima vaatii tuekseen säätökapasiteettia, jolla voidaan korvata saamatta jäänyt energia. Ongelmaksi asia tulee vasta, jos tuulienergian osuus sähköntuotannossa kasvaa huomattavaksi. Biopolttoaineita ihmiskunta on käyttänyt aina tulen keksimisestä alkaen. Niistä itsestään ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Palamisen yhteydessä vapautuva hiilidioksidi on nimittäin jo etukäteen otettu pois ilmakehästä polttoaineena käytettyjen kasvien kasvaessa. Metaania sen sijaan voi muodostua, esimerkiksi poltettaessa huonosti kuivattua puuta kituliaalla, savuttavalla liekillä. Isommissa polttolaitoksissa tätä ongelmaa ei ole. Koneellistetussa biopolttoaineen viljelyssä ja korjuussa voi kyllä syntyä hiilidioksidipäästöjä, samoin polttoainetta jalostettaessa ja kuljetettaessa. Jos viljelyssä käytetään ylen määrin typpilannoitusta, muodostuu myös dityppioksidipäästöjä. Lisäksi biopolttoaineitten kasvatus vaatii paljon maata. Tuotantoa lisättäessä saatetaan joutua uhraamaan luonnontilaisia alueita, esimerkiksi hakkaamaan metsiä polttopuuksi tai raivaamaan niitä viljelmien tieltä. Ennen erilaisten biopolttoaineitten laajempaa käyttöönottoa olisikin syytä tutkia, missä määrin kunkin polttoaineen käyttö oikeasti auttaa
5 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 197 vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja mitä muita ympäristövaikutuksia tuotannolla on. Väestön kasvu ja ravitsemustason paraneminen heikentää biopolttoaineitten tuotantomahdollisuuksia. Tällöin yhä suurempi osa maapinta-alasta joudutaan varaamaan elintarviketuotantoon ja vastaavasti vähemmän maata jää polttoainekasveille. Aurinko on lähivuosimiljardeina energianlähteenä ehtymätön, mutta energiaa saadaan pinta-alayksikköä kohti melko vähän. Aurinkokeräimet muuntavat energian suoraan lämmöksi, esimerkiksi rakennuksia ja käyttövettä lämmittämään. Aurinkopaneelien avulla auringon säteilystä saadaan sähköä, tosin vielä tätä nykyä huonohkolla hyötysuhteella. Suurimittainen aurinkosähkön tuotanto vaatisi isoja investointeja ja paljon pinta-alaa. Tulevaisuudessa aurinko kuitenkin lienee merkittävä ener gian lähde niillä ilmastovyöhykkeillä, joille aurinko suo säteitään auliisti ympäri vuoden. Pohjoisilla alueilla ongelmana on, että energian tarve on suurimmillaan talvella, jolloin auringonpaistetta saadaan perin niukasti. Satelliittikuva maissin ja vehnän viljelyksistä Kansasissa USA:ssa. Vielä vähän aikaa sitten alue oli niukkakasvuista preeriaa. Kuva 11.7
6 198 Muutamme ilmastoa Ydinvoima on tehokas energianlähde, ja tekniikka on jo pitkälle kehitettyä. Voimaloitten rakentaminen vaatii kuitenkin isot investoinnit, ja rahaa on varattava myös radioaktiivisten jätteitten asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteitten joutuminen vääriin käsiin olisi tuhoisaa. Yhteiskunnan pitäisi säilyä vakaana koko voimalan käyttöiän ja sen ylikin, kunnes jätteet on saatu sijoitettua turvallisesti esimerkiksi peruskallion uumeniin. Turve on Suomessa polttoaineena tärkeämpi kuin useimmissa muissa maissa. Turpeen poltto tuottaa runsaasti hiilidioksidia, tuotettuun energiamäärään verrattuna jopa enemmän kuin kivihiili. Toisaalta luonnontilainen suo päästää ilmakehään varsin paljon metaania, kun taas tyhjiinkaivetulta suolta kaasua vapautuu paljon vähemmän. Kun otetaan huomioon eri tekijät, näyttää kuitenkin siltä, että turpeen käyttö polttoaineena on useimmissa tapauksissa ilmastonsuojelun kannalta epäedullista. Luonnonsuojelumielessä vaa assa painaa myös se, että turvetuotannon yhteydessä suon luontaiset kasvi- ja eläinlajit joutuvat väistymään. Alueellisesti merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä voivat olla myös vuorovesi-, aalto- ja geoterminen energia. Tuliperäisillä alueilla, kuten Islannissa, geotermistä lämpöä on hyödynnetty jo kauan. Hiilidioksidin talteenottajia ja geoinsinöörejä Fossiiliset polttoaineetkin on periaatteessa mahdollista saada päästöttömiksi, jos hiilidioksidi poistetaan savukaasuista. Hiilidioksidi voidaan ottaa talteen jo ennen polttamista, esimerkiksi jalostettaessa maakaasusta vetyä. Hiilidioksidin talteenotto vaatii kuitenkin energiaa, jolloin voimalaitoksen hyötysuhde samalla alenee ja polttoainetta tarvitaan enemmän. Talteenotettu hiilidioksidi voidaan upottaa syvälle valtamereen tai pumpata maan uumeniin käytöstä poistetuilla öljykentillä. Tietysti olisi kyettävä varmistamaan, ettei hiilidioksidi aikaa myöten tihku takaisin ilmakehään, jolloin toimenpiteen tuottama hyöty menetetään. Kun fossiilisia polttoaineita poltetaan ja syntynyt hiilidioksidi poistetaan kierrosta, verotetaan samalla ilmakehän happivarantoa; palaminenhan sitoo happea. Tämä ei kuitenkaan ole vakava huolenaihe. Jos fossiilisia polttoaineita kulutettaisiin nykyistä vauhtia vielä tuhat vuotta ja kaikki syntynyt hiilidioksidi otettaisiin talteen, alenisi ilmakehän
7 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 199 happipitoisuus noin 0,4 prosenttiyksiköllä, kun nykyinen pitoisuus on 21 %. Hapen osapaine meren pinnan tasolla olisi tuolloin sama kuin tätä nykyä noin 150 metrin korkeudella. Hengitettäessä ei eroa huomaisi. Jo ilmakehään päässyttä hiilidioksidia on mahdollista sitoa kasvipeitteeseen. Tämä onnistuu esimerkiksi metsittämällä uudelleen alueita, joilta puut on historian saatossa hakattu. Monissa Euroopan maissa metsien pinta-ala onkin viime vuosikymmeninä lisääntynyt ja olemassa olevat metsät ovat järeytyneet. Pieni siivu eurooppalaisten hiilidioksidipäästöistä on näin saatu poistettua ilmakehästä. Valitettavasti metsä ei sido hiilidioksidia ikuisesti. Täyteen kokoonsa kasvaneesta vanhasta metsästä vapautuu kuolleen kasviaineksen hajotessa suunnilleen yhtä paljon hiilidioksidia kuin puut yhteyttäessään sitovat. Vanha metsä siis toimii edelleen hiilen varastona, mutta lisää hiilidioksidia se ei enää itseensä sido. Hiilidioksidin tehokas sitominen kasvaviin puihin vaatisi suuria metsäpinta-aloja. Siellä missä väestö kasvaa nopeasti, uusille metsille ei välttämättä löydy tilaa. Päinvastoin entisiäkin metsiä häviää asutuksen ja viljelmien tieltä, jolloin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Tätä nykyä metsien hävitys, lähinnä trooppisilla alueilla, tuottaa niin paljon hiilidioksidia, että se vastaa arviolta viidesosaa kaikista ihmiskunnan aikaansaamista päästöistä. Määrä on paljon pienempi kuin fossiilisista polttoaineista ilmoille pääsevä, mutta ei silti merkityksetön. Vastaavasti on arvioitu, että jos metsiä suojeltaisiin tehokkaasti ja aukeita alueita metsitettäisiin uudelleen siellä missä se on mahdollista, voitaisiin kuluvan vuosisadan alkupuolen aikana sitoa metsiin ehkä kymmenesosa ihmiskunnan samana aikana tuottamasta hiilidioksidista. Metsitys on siis yksi apukeino ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa, mutta yksinään se ei riitä. Geoinsinööreiksi kutsutut tutkijat ovat esittäneet, että ilmaston lämpenemistä pyrittäisiin torjumaan peukaloimalla maapallon lämpötaloutta, esimerkiksi rajoittamalla auringon säteilyn pääsyä maapallolle. Erään ehdotuksen mukaan ilmakehän yläosiin päästettäisiin leijailemaan valtava määrä vedyllä täytettyjä alumiinipalloja. Pallojen kiiltävä metallipinta heijastaisi osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Samaan päästäisiin vapauttamalla stratosfääriin rikkidioksidia, jolloin syntyvät sulfaattihiukkaset jäähdyttäisivät ilmastoa (luku 3). Maapallo on iso, joten tehokkaasti toimiakseen geoinsinööritekniikka vaatii valtavia ponnistuksia. Otetaan esimerkiksi ajatus, että
8 200 Muutamme ilmastoa maapalloa kiertämään rakennettaisiin auringon säteilyn varjostin, jonka tehtävänä olisi kumota hiilidioksidin määrän kaksinkertaistumisen aiheuttama lämmittävä vaikutus, 4 W/m 2. Laskelmien mukaan tällaisen päivänvarjon halkaisijan pitäisi olla yli km, siis samaa luokkaa kuin Kuun läpimitta. Varjostimen rakentaminen avaruuteen olisi niin iso urakka, että sen rinnalla Kiinan muurin tai Egyptin pyramidien pystyttäminen olisi verrattavissa lasten hiekkalaatikkoleikkeihin. Geoinsinööritekniikalla voi myös olla yllättäviä ilmastollisia sivuvaikutuksia. Erilaiset auringon säteilyn varjostimet ja himmentimet esimerkiksi vähentävät veden haihduttamiseen tarjolla olevan auringon säteilyenergian määrää. Veden kiertokulku maapallolla voisi häiriintyä vakavasti. Jotkut nykyisin rehevät seudut saattaisivat jopa kuivua autiomaiksi. Kaikesta huolimatta auringon säteilyyn puuttuminen on yksi hätävarakeino, johon kukaties joskus tulevaisuudessa voidaan joutua turvautumaan, mikäli ilmaston lämpenemistä ei mitenkään muuten saada hallintaan. Erilaisten toimenpiteitten kaikki mahdolliset seuraukset on kuitenkin selvitettävä etukäteen. Joka tapauksessa kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen olisi paljon luonnonmukaisempi ja turvallisempi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Rajoitukset eivät koske vain hiilidioksidia Hiilidioksidin päästöjen leikkaaminen on siis välttämätöntä, jotta hallitsematon ilmaston lämpeneminen voidaan ehkäistä. Silti muittenkin kasvihuonekaasujen päästöihin kannattaa puuttua sikäli kuin se on mahdollista. Näin pystytään hidastamaan kasvihuonekaasujen yhteenlasketun lämmitysvaikutuksen kasvua. Samalla saadaan hiukan lisäaikaa hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen. Kaikkein pisimmälle on päästy eräitten halogenisoitujen hiilivetyjen, CFC-kaasujen, päästöjen rajoittamisessa. Päästöjä on saatu vähennettyä niin voimakkaasti, että ponnistusten tulos näkyy jo kaasujen pitoisuuksien orastavana laskuna. Päästörajoitukset toteutettiin alun alkaen stratosfäärin otsonikerroksen suojelemiseksi, ja hyöty ilmastolle tuli ikään kuin kylkiäisenä. CFC-kaasuja on edelleen käytössä mm. jääkaappien kompressoriputkissa, mutta käytöstä poistettujen laitteitten asianmukaisella käsittelyllä voidaan välttää näitten kaasujen joutuminen ilmakehään.
9 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 201 CFC-kaasuja on korvattu toisilla halogenisoiduilla hiilivedyillä, HCFC-kaasuilla, jotka ovat otsonikerrokselle vähemmän haitallisia. Nämäkin ovat kaikki kasvihuonekaasuja, mutta monet niistä ovat onneksi melko lyhytikäisiä. Halogenisoitujen hiilivetyjen päästöjä on ollut paljon helpompi leikata kuin hiilidioksidipäästöjä. Näitä kaasuja käytetään vain tiettyihin erityistarkoituksiin, ja monissa tapauksissa ne voidaan aika helposti vaihtaa muihin yhdisteisiin. Rajoitukset eivät ole tulleet kovin kalliiksi kansantaloudelle eivätkä juuri ole näkyneet arkielämässämme. Myös metaanin päästöistä osa on suhteellisen helposti ehkäistävissä. Maakaasun sisältämää metaania ei joudu ilmakehään, jos laitteet ovat kunnossa ja putket ehjiä. Kompostoimalla biojäte kaatopaikalle hautaamisen asemesta metaanin muodostumista vähennetään tehokkaasti. Isoilla kaatopaikoilla metaania voidaan jopa kerätä talteen ja käyttää polttoaineena. Myös elintarvikkeitten tuotannossa syntyy metaania, esimerkiksi riisipelloilla ja lehmien suolistossa. Elintarvikkeitten tuleva kysyntä riippuu mm. väestökehityksestä. Päästöjä rajoitettaessa metaani on sikäli kiitollinen kohde, että päästöjen pieneneminen johtaa nopeasti myös kaasun pitoisuuden laskuun ilmakehässä. Tämä johtuu metaanin lyhyehköstä eliniästä (luku 3). Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet Jokainen meistä voi omassa elämässään vähentää kasvihuonekaasujen syntyä, vaikka ongelman valtavuus voi toisinaan saada yksilön tuntemaan vaikutuskeinonsa olemattomiksi. Pienistäkin puronhaaroista, jos niitä on riittävän monta, kertyy kuitenkin melkoisia jokia. Pienikin leikkaus päästöissä tekee tulevaisuudestamme piirun verran miellyttävämmän. Kun riittävän moni kuluttaja suosii ilmastolle edullisia tavaroita ja palveluita, tällaisille hyödykkeille syntyy aikaa myöten yhä lisää tarjontaa. Lisääntynyt tarjonta parantaa laatua ja pudottaa hintoja. Kun ympäristöystävälliset tuotteet ja palvelut tulevat hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan kyllin houkutteleviksi, niitä päätyvät valitsemaan muutkin kuin ympäristötietoiset kuluttajat. Kuluttajien tiedostava etujoukko voi siis toimillaan ohjata markkinoita ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Jos yhteiskunnassa on riittävän paljon ihmisiä, jotka omilla toimillaan pyrkivät hillitsemään kasvihuoneilmiön voimistumista, tämä
10 202 Muutamme ilmastoa jää tuskin huomaamatta poliitikoiltakaan. Ison ihmisjoukon äänet kiinnostavat puolueita, mikä edistää päästöjä rajoittavien toimien ottamista hallitusohjelmiin. Suojellakseen ilmastoa yksilön kannattaa pyrkiä kohtuuteen kaikenlaisessa aineellisessa kulutuksessa. Kotona energian kulutusta voi vähentää alentamalla sisälämpötilaa ja suosimalla vähän energiaa kuluttavia laitteita. Suora sähkölämmitys on ilmaston kannalta huono vaihtoehto; parempia ovat kaukolämpö, maalämpöpumput ja polttopuu. Ekosähköä ostamalla voi edistää tuulivoiman ja muitten saastuttamattomien sähköntuotantotapojen leviämistä. Autoilu ja lentäen matkustaminen ovat suuripäästöisiä liikkumismuotoja. Julkista liikennettä suosimalla päästöt saa putoamaan murtoosaan, käveltäessä tai pyöräiltäessä kasvihuonekaasupäästöjä ei synny ensinkään. Mikäli mahdollista, asuinpaikka kannattaa valita joukkoliikenteen ulottuvilta. Jos ammatti tai syrjäinen asuinpaikka vaatii autoilua, vähäkulutuksinen auto laskee päästöjä. Ympäristöystävällinen lomailija suosii matkakohteita, joihin pääsee meritse tai maitse kulkevilla joukkoliikennevälineillä. Kuva 11.8 Reittilentokoneiden jättämiä vesihöyryvanoja taivaalla
11 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 203 Kasvihuoneilmiön voimistumiseen vaikuttavat myös elintarvikkeitten kasvatuksessa, kuljetuksessa, jalostuksessa ja säilytyksessä syntyneet päästöt. Esimerkiksi lentoteitse kaukaa tuotu ravinto ja talvipakkasilla myös kotimaiset kasvihuonevihannekset kantavat isoa energiareppua. Ihmisen elimistössä ravinnon sisältämä hiili toki hapettuu hiilidioksidiksi, mutta tämä ilmiö on yksi haara hiilen luonnollisessa kiertokulussa, eikä siten jouduta kasvihuoneilmiön voimistumista. Aina ei ole helppo tietää, mikä teko on oikeasti ympäristön kannalta hyväksi, mikä ei. Esimerkiksi biopolttoainetta käyttävä autoilija säästää fossiilisten polttoaineitten kulutuksessa, mutta samalla biopolttoaineen tuotantomaassa viljelmien perustaminen voi tuhota alkuperäistä luontoa. Yhteenveto Kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen näyttäisi olevan toteutettavissa ilman kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia. Monista rajoitustoimista on suoranaista hyötyäkin: energiakustannuksia säästyy, ympäristön tila kohenee, kansanterveys paranee, uusia elinkeinomahdollisuuksia syntyy. Toisaalta ilmastonmuutos kaikkine seurauksineen tulee aikaa myöten todella kalliiksi, eikä kaikkia menetyksiä edes voida mitata rahassa, esimerkkeinä inhimilliset kärsimykset ja luonnon köyhtyminen. Jos sukupolvemme ei ole valmis tekemään vaadittavaa varsin kohtuullista sijoitusta ilmastonsuojeluun, kuvamme tulevien polvien silmissä ei ole kaunis. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ei välttämättä tee elämästä ankeaa. Energiaa säästävät toimet vähentävät rahanmenoa, etenkin energian hinnan kaiken aikaa noustessa. Uuden tekniikan ja energiantuotantotapojen ansiosta elintaso voi nousta edelleen, ja voimme saada paljon kaikkea hyvää elämäämme vähäisemmälläkin energiankulutuksella. Sivistyksen, kulttuurin ja terveydenhoidon tarjoaminen ihmisille ei vaaranna kestävää kehitystä.
12
13 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 205 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää miten voimme sopeutua muuttuvaan ilmastoon? Ilmaston muuttumista voi verrata sairauteen, jossa potilaana on koko maapallo. Sairauden puhkeamisen ensi oireet ovat jo nähtävissä, ja potilaan tila huononee koko ajan. Ilmasto lämpenee vääjäämättä jo tähänastisten kasvihuonekaasupäästöjen takia, ja lähivuosikymmeninä päästöt todennäköisesti vielä pikemminkin lisääntyvät kuin vähenevät. Päästöjen hillitseminen on tietysti ensiarvoisen tärkeää, sillä se määrää kuinka vakavaksi sairaus lopulta kehittyy. Koska taudin puhkeamista ei voida enää estää, meidän täytyy miettiä, miten opimme elämään sairauden kanssa. Tässä luvussa esitetään joukko esimerkkejä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia voitaisiin yrittää lieventää. Tähän nostetut ajatukset ovat toki vain huippu siitä ideoitten jäävuoresta, jonka eri alojen asiantuntijat aikaa myöten tuottavat. Itse asiassa ilmastonmuutos joudutaan ottamaan huomioon lähes aina, kun laaditaan suunnitelmia pitemmälle kuin vuoden päähän tulevaisuuteen. Tässä luvussa tarkastellaan aluksi asioita suppeasti Suomen näkökulmasta, sen jälkeen laajemmin koko maapallon kannalta. Suomi selviää alkuun kohtuullisesti Suomea ilmastonmuutos kohtelee näennäisesti hellävaraisemmin kuin useimpia muita maita, ja monilla elämänalueilla lämpötilojen noususta voi olla etuakin. Tämä toki pätee ainoastaan sillä varauksella,
14 206 Muutamme ilmastoa että maamme ajatellaan olevan eristyksissä muusta maailmasta. Kuten luvussa 10 todettiin, mekin saamme aikaa myöten kärsiä ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista seurauksista. Maatalous on hyvä esimerkki elinkeinosta, jota kasvukausien piteneminen ja lämpeneminen auttaa (kuva 12.1). Jos ilmasto lämpenee voimakkaasti (A2-skenaario), vuosisadan lopulla Etelä-Suomen lämpösumma olisi astepäivää, eli samaa luokkaa kuin tätä nykyä Kuva 12.1 Kasvukauden lämpösumma (a) vuosina sekä odotettavissa oleva lämpösumma vuosina (b) B1-skenaarion ja (c) A2-skenaarion toteutuessa luvun lopun lämpösumma on laskettu havaittujen kuukausikeskilämpötilojen perusteella, tulevaisuuden lämpösummat lisäämällä havaittuihin keskilämpötiloihin 19 ilmastonmuutosmallin keskiarvona saatu lämpötilan nousu.
15 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 207 Keski-Euroopassa. Lämpenemistä on mahdollista hyödyntää viljelemällä lämpimämpiin oloihin soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita. Esimerkiksi tätä nykyä meillä käytetään öljykasvintuotannossa viileässä ilmastossamme hyvin menestyvää rypsiä, mutta jo lähivuosikymmeninä todennäköisesti siirrytään lämpimämpään ilmastoon paremmin sopivaan rapsiin. Rapsi on jo tällä hetkellä rypsiä tärkeämpi öljykasvi mm. Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Jotta uusia olosuhteita voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, olisi kyettävä jalostamaan sellaisia rapsilajikkeita, jotka hyötyisivät pohjoisten kesiemme valoisuudesta ja samalla sopisivat optimaalisesti kasvamaan tulevassa ilmastossa. Kasvinjalostajat ovatkin yksi esimerkki ilmastotiedon soveltajista, jotka tarvitsisivat mahdollisimman luotettavaa tietoa tulevista lämpötilojen ja sademäärien muutoksista. Ilmastonmuutos parantaa myös monivuotisten puutarhakasvien viljelymahdollisuuksia. Voidaan esimerkiksi ruveta kasvattamaan uusia nykyistä satoisampia hedelmäpuulajikkeita, joille ilmastomme on Satelliittikuvat Suomesta kesällä ja talvella Kuva 12.2
16 208 Muutamme ilmastoa nykyään liian ankara. Tässä on kuitenkin varovaisuus paikallaan. Ilmastonmuutos on vasta oraalla, ja lähivuosikymmeninä saattaa vielä esiintyä ankaria pakkastalvia, jotka olisivat tuhoisia herkille lajikkeille. Vesistöjen säännöstelyohjeita joudutaan ilmaston muuttuessa tarkistamaan. Talvisin on odotettavissa entistä runsaampia ja olomuodoltaan vetisempiä sateita, jolloin järvistä on varaa juoksuttaa vettä nykyistä enemmän. Talvitulvien varalta patoaltaissa pitäisi olla tilaa ylimääräiselle vedelle, ja tarvittaessa patoja on vahvistettava. Toisaalta lumen vähetessä kevättulvat helpottuvat. Tulvavesille ei tarvitse tehdä tilaa entiseen malliin pudottamalla järvien pintaa keväällä. Keväistä juoksutusta vähentämällä voidaan samalla estää veden pinnan liiallista laskua kesäisin: lämmenneessä ilmastossahan vettä haihtuu järvistä kesällä selvästi nykyistä enemmän. Puun korjuu käy koneita kantavan roudan vähetessä hankalammaksi. Joudutaan kehittämään uusia, maaperälle ja puitten juuristolle hellävaraisempia korjuu- ja kuljetusmenetelmiä, jotta savottatyöt luonnistuisivat kaikkialla myös sulan maan aikaan. Lumen vähetessä ainakin Etelä-Suomen talviurheilukeskuksissa hiihtäjät ja laskettelijat saattavat vähitellen joutua siirtymään keinolu- Kuva 12.3 Satelliittkuva Bangladeshista Kuvassa Ganges- ja Jamunajoet yhtyvät ennen laskemistaan Bengalin lahteen muodostaen laajan suistoalueen.
17 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 209 mille maanalaisiin putkiin. Niissä sivakointi ei tarjoa kovin kummoisia luontoelämyksiä, ja lisäksi lumetus ja jäähdytys tällaisessa keinomaailmassa vaatii taas lisää energiaa. Perinteisen talvimatkailun painopiste siirtyykin yhä selvemmin Lappiin. Keski-Euroopan ja Etelä-Suomen lumiliikuntakeskusten kuihtuessa pohjoisen matkailuyrittäjät saavat aluksi kilpailuetua, mutta kun ilmasto lämpenee kylliksi, voi hiihtotaitoinen väki käydä etelässä vähiin. Myös mahdolliset tulevaisuuden päästörajoitukset vaikeuttavat kaukana asutuskeskuksista sijaitsevien matkailukeskusten toimintaa, kun suuret turistijoukot eivät enää saapuisi sinne lentäen tai omilla autoillaan. Rakennusten ei tarvitse tulevaisuudessa kestää yhtä kovia pakkasia kuin nykyisin, mutta toisaalta sateiset talvet ja nollan molemmin puolin pyörivät lämpötilat rasittavat rakenteita. Tulville alttiille jokivarsille rakentaminen on entistä riskialttiimpaa. Rannikkoalueilla on hyvä ottaa huomioon mahdollisuus, että meren pinnan kohoaminen (luku 9) voi olla nopeampaa kuin nykyisten mallitulosten valossa näyttää. Tällöin meren tulviminen voi olla uhkana maamme etelärannikolla, missä maa kohoaa hitaammin kuin Pohjanlahden rannoilla. Kehitysmaissa keinot vähissä Suomessa jääkauden jälkeinen maan kohoaminen helpottaa meren pinnan noususta koituvaa uhkaa, mutta useimmissa muissa maissa asiat eivät ole yhtä hyvin. Meriveden hyökkäystä voidaan yrittää torjua suojaamalla alavia rannikkoalueita patojen avulla. Esimerkiksi Hollannissa tätä keinoa on käytetty jo iät ja ajat. Monilla muilla alueilla, kuten Aasian alavilla rannikkoalueilla, patoaminen on paljon hankalampaa. Esimerkiksi Bangladeshin rannikko on sokkeloista jokisuistomaata, jossa pitkän merenrantaviivan ohella olisi padottava myös valtaisa joukko jokien haaroja. Lisäksi alueella sataa kesäisin paljon. Patojen taakse satavat vedet pitäisi saada nostettua maavallien toiselle puolelle, mikä vaatii laajaa ja paljon energiaa kuluttavaa pumppujärjestelmää. Maa on perin köyhä, eikä pääomia tällaiseen valtaisaan rakennusurakkaan helposti löydy. Padot nielisivät myös paljon maapinta-alaa, eikä ylikansoitetussa maassa olisi helppo löytää patojen alta muuttaville ihmiselle uutta asuin- ja viljelymaata. Jos Bangladeshissa ongelmana on veden ylenmääräisyys, monia muita alueita maailmassa uhkaa lisääntyvä kuivuus. Ongelmaa on
18 210 Muutamme ilmastoa mahdollista helpottaa keinokastelulla, jos tarkoitukseen on saatavissa makeaa vettä. Järkevä kastelutekniikka, kuten veden ohjaaminen suoraan kasvien juurille sen sijaan että sitä roiskutellaan ylt ympäri, säästää kasteluvettä. Valitettavasti ilmaston lämmetessä veden haihtuminen ja samalla kasteluveden tarve kasvaa jyrkästi. Kastelun lisääminen voi johtaa maaperän ja pohjavesien suolaantumiseen, sillä makeassakin vedessä on pieniä määriä suoloja, jotka jäävät jäljelle veden haihtuessa. Kuivuuden vaivaamilla alueilla voidaan toisaalta vaihtaa viljeltäviä kasveja. Esimerkiksi hirssi selviää paljon vähemmällä vedellä kuin riisi, joskin sen hehtaarisatokin on pienempi. Vettä runsaasti tarvitsevia viljelykasveja voidaan yrittää jalostaa vähemmän janoisiksi. Monilla kasveilla kovin suurten muutosten aikaansaaminen on kuitenkin hidasta tai mahdotontakin, kun kasvin koko fysiologia on kehittynyt sopeutumana kosteaan ilmastoon. Ehkä enemmän toiveita herättää kuivien alueitten luonnonkasvien jalostaminen kokonaan uusiksi ravinto- ja energiakasveiksi. Köyhissä maissa maataloustuotannon sopeutumista ilmastonmuutokseen rajoittaa pääomien puute ja alhainen koulutustaso, monissa tapauksissa myös maanomistusolot, maataloustuotteitten viennistä saatavan valuutan tärkeys sekä perinnäiset tavat ja asenteet. Hankalimmassa tilanteessa ovat pienviljelijät. Monia ilmastonmuutoksen terveydellisiä haittoja, esimerkiksi tartuntatautien leviämistä, voidaan periaatteessa torjua hyvinkin tehokkaasti nykyaikaisen lääketieteen keinoin. Jälleen heikoimmassa asemassa ovat köyhimmät kehitysmaat. Eliölajien katoamista maapallolta voidaan yrittää hidastaa perustamalla luonnonsuojelualueita ja siirtämällä eläimiä ja kasveja alueille, joilla ne pystyvät tulemaan toimeen uudessa ilmastossa. Ongelmana on, että eri lajit ovat luonnossa monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Pitäisi siis kyetä kerralla siirtämään kokonainen kasveista, eläimistä ja pieneliöistä koostuva eliöyhteisö, missä on haastetta kerrakseen. Kaikille lajeille ei lämmenneellä maapallolla enää löydy kelvollista elinympäristöä. Periaatteessa mahdollinen mutta kalliiksi käyvä vaihtoehto on keinotekoisen elinympäristön luominen. Tällaisissa eläintarhamaisissa olosuhteissa voitaneen kenties pelastaa jääkarhut sukupuutolta, mutta tuskin kokonaista napa-alueen ekosysteemiä. Ympäristöpakolaisuuden hillitsemisessä keskeiseksi keinoksi on esitetty väestönkasvun hillintää. Mitä vähemmän väestöä ilmaston-
19 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 211 muutoksesta kärsivällä alueella on, sitä helpompi ihmisten on löytää itselleen elinmahdollisuuksia ja sitä pienempi on niitten ihmisten määrä, joilla on tarve pyrkiä pois alueelta. Koulutustasoon panostaminen paitsi vähentää syntyvyyttä myös antaa ihmisille paremmat mahdollisuudet löytää uusia elinkeinoja, jos esimerkiksi maatalouden tai kalastuksen harjoittaminen käy mahdottomaksi. Kaikkein ankarimmin ilmastonmuutoksesta kärsiviä alueita joudutaan kokonaan evakuoimaan. Papua-Uudelle-Guinealle kuuluvat Carteret-atollisaaret on jo osittain (tämän kirjan ilmestyessä ehkä kokonaan) tyhjennetty asukkaista, koska merivesi uhkaa peittää saariston alleen vuoden sisällä. Tyynen valtameren keskellä sijaitseva, alavista korallisaarista koostuva Tuvalun valtio on sopinut, että saarten asukkaat voivat siirtyä Uuteen-Seelantiin, kun elämä käy meren pinnan noustessa saarilla mahdottomaksi. Vaikka tässä tapauksessa muutto tapahtuukin ikään kuin sukulaisten luo Uuden-Seelannin alkuperäisväestökin kuuluu polynesialaisiin kansoihin kotimaan katoaminen aaltojen alle ja siirtyminen aivan uuteen ympäristöön tulee olemaan asukkaille rankka koettelemus. Katoavathan kotimaansa merelle menettävältä kansalta kaikki kulttuurin, historian ja entisen elämäntavan fyysiset puitteet hautausmaineen ja muistomerkkeineen. Pienten saarivaltioitten väestömäärä on niin vähäinen, että hallittu evakuoiminen on mahdollista toteuttaa. Mutta kun puhutaan runsasväestöisistä maista, kymmenistä ja sadoista miljoonista tai jopa miljardeista ihmisistä, on vaikea kuvitella mistään päin maapalloa löytyvän valtiota tai valtioita, jotka olisivat valmiita ottamaan vastaan näin valtavia väestömääriä. Tällainen siirtolaisten vyöry tuhoaisi yhteiskunnan rakenteet vastaanottajamaassakin. Siitäkin syystä rikkaitten maitten kannattaisi tehdä parhaansa kehitysmaitten taakan helpottamiseksi vähentämällä omia päästöjään ja tukemalla kehitysmaita päästöjen hillinnässä, mutta myös auttamalla kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Mikäli tilanne kehitysmaissa päästetään kriisiytymään, hinta voi olla kallis.
20
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotSUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA
SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotKatsaus maailman tulevaisuuteen
Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT
ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT Page 1 of 19 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ILMASTOTEKOJA VAI JOTAKIN MUUTA -SEMINAARI 12.X 2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 19 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotJohdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...
OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI
VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotMTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS
MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta
LisätiedotHallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotBiokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto
Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotKiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
Lisätiedot