TÄSSÄ TIEDOTTEESSA. Toiminnanjohtajan terveiset. Tiedotuksia. Yhdistysten Teemahankkeet. Digialusta. Terveiset Karhuseudun vuosikokouksesta

Transkriptio

1 TÄSSÄ TIEDOTTEESSA Toiminnanjohtajan terveiset Tiedotuksia Yhdistysten Teemahankkeet Digialusta Terveiset Karhuseudun vuosikokouksesta Terveisiä Leader-hankkeista Suomen Älykkäin kylä Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), PORI puh. (02) karhuseutu@karhuseutu.fi, etunimi.sukunimi@karhuseutu.fi facebook.com/karhuseutu toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa maksatusneuvoja Niina Harju hankeneuvoja Lauri Penkkimäki kv-koordinaattori Jaana Mälkki ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta ESR-hanketyöntekijä Marko Juutilainen ESR-hanketyöntekijä Outi Rantanen /

2 Sankariyhdistyksiä ja loistavia ideoita Oletko Sinä huomannut, että porukassa syntyy monia uusia ideoita? Tarvitaan vain mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä - tapahtuu se sitten sattumanvaraisesti uimarannalla, nuokkarilla, toripäivillä tai varta vasten järjestetyssä ideointi-illassa tai vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Lennokkaimmistakin ajatuksista syntyy yhteisen pohdinnan tuloksena loistavia toteutuskelpoisia ideoita. Me uskomme Leader-ryhmissä siihen, että Sinulla on yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa paras tietämys siitä mitä omassa lähiympäristössäsi tulisi tehdä, jotta palveluja, harrastusmahdollisuuksia ja hyvinvointia voitaisiin parantaa. Tarvitaan siis oman porukan innostusta ja uskoa idean toteuttamiseen niin jatkokehittelyyn löytyy apua paikallisesta Leader-ryhmästä. Idean toteutuksessa tarvitaan monesti yhteistyökumppaneita, esimerkiksi kuntaa, paikallisia asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä. Leader-ryhmä toimiikin usein eri toimijoiden yhdistäjänä ja tietopankkina asioista, joita tarvitaan idean toteuttamiseksi. Osa ideoista toteutuu ilman rahallista tukea esimerkiksi innokkaiden talkoolaisten voimin, toisiin asioihin rahallisen Leader-tuen saaminen on puolestaan välttämätöntä, jotta idea saadaan toteutettua. Leader-ryhmien hallitusten tärkeänä tehtävänä onkin myöntää Leader-rahaa hyville uusille ideoille, joilla saadaan alueelle pysyvää myönteistä muutosta aikaiseksi. Pian ilmestyy Sankari-yhdistykset lehti, joka tarjoaa useita makupaloja siitä mitä voidaan Leader-rahoituksella tukea. Toteutettuja ideoita on monia, niistä kannattaa parastaa omalle alueelle sopivimmat ideat. Jos mielessäsi on jokin ratkaisematon asia niin kurkkaa muiden ideoita maaseutu.fi sivuilta tai pirautahan lähimpään Leader-ryhmään. Sankari-yhdistykset lehti julkaistaan sähköisenä kesäkuun aikana sivuilla ja sitä on saatavilla toimistolta ja erilaisissa tapahtumissa painettuna versiona. Kaikki ideat vaativat myös pyyteetöntä tekemistä yhteisen hyvän eteen eli talkootöitä. Talkoot ovat hauska tapa viettää aikaa yhdessä, ideoida uusia tuulia ja tutustua uusiin ihmisiin. Voimme kaikki olla ylpeitä alueellamme toimivista Sankariyhdistyksistä, jotka järjestävät monipuolista toimintaa, harrastusmahdollisuuksia, palveluja, toisistamme huolehtimista, kokoontumispaikkoja, tapahtumia ja lisäksi monia muita toimintoja alueellamme. Kiitos teille kaikille Sankariyhdistysten ahkerille vapaaehtoisille, jotka mahdollistatte Karhuseudun mahtavan maaseudun! Keväisin terveisin, Salme Pihlajamaa, Leader Karhuseudun toiminnanjohtaja

3 Huomio Karhuseudun alueen pienyrittäjä! Karhuseudun alueelle on tulossa n. 50 hengen kansainvälinen ryhmä. Vierailemme Reposaaressa, jossa kv-vieraillamme on mahdollisuus ostaa tuliaisia. Vierailu liittyyn LINC seminaariin ( jossa olemme osajärjestäjänä. Haluatko tulla esittelemään ja myymään tuotteitasi klo välisenä aikana Reposaaren Kukka ja Lahjatavara, konttorinkatu 1, (ent. ympäristötutkimuskeskuksen pihapiiri) Olet tervetullut mukaan, paikka on maksuton. Ilmoittautumiset viimeistään 9.6. Salme Pihlajamaa p , salme.pihlajamaa@karhuseutu.fi

4 KARHUSEUDUN TOIMISTON KESÄAIKA Karhuseudun toimisto on kokonaan suljettu heinäkuun ajan lomien vuoksi. Porukastamme joku saattaa olla lomalla jo kesäkuussakin tai vielä elokuun puolella, joten älkää jättäkö asioiden hoitamista viime tippaan! Oikein aurinkoista kesää kaikille! TIEDOTTEEN SÄHKÖISTYMINEN Karhuseudun tiedotetta ollaan pikkuhiljaa suunnittelemassa sähköiseen muotoon, eli jatkossa se tulisi pääsääntöisesti uutiskirjeenä sähköpostiin. Tämä helpottaisi myös teidän jäsenyhdistystemme työtä, eli voisitte helpommin jakaa tietoa tarvittaessa myös omalle jäsenistöllenne. Tähän uudistukseen liittyy se, että keräämme syksyllä kaikilta jäseniltämme sähköpostiosoitteita. Tulet siis saamaan meiltä erillisen viestin postissa, jolla pyydämme päivittämään kaikki jäsentietosi ja antamaan sähköpostiosoitteesi käyttöömme. Mutta siitä lisää kesälomien jälkeen. Ihan unholaan ei toki paperinen versiokaan tiedotteestamme jää, se tullee jatkossa ilmestymään tuhtina lukupakettina parisen kertaan vuodessa.

5

6 Digialusta tekee tuotteita ja osaamista tunnetuksi paikallisesti ja kansainvälisesti Leader Karhuseudun Rural Flavours -hankkeella edistetään alueen osaamisen ja tuotteiden tunnettuutta ja parannetaan saavutettavuutta. Rakennettavalla digitaalisella alustalla nostetaan esille mm. paikallista ruokaa ja palveluita niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Leader Karhuseudun toiminnan vahvuus perustuu laajoihin yhteistyöverkostoihin ja sitoutuneisiin paikallistoimijoihin sekä hyviin kansainvälisiin suhteisiin. Nyt Karhuseutu luo alueensa toimijoille suunnatun digitaalisen alustan, joka tekee paikallisia tuotteita ja palveluita paremmin tunnetuksi niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Alustan avulla pyritään kuvaamaan alueemme monitasoista ja heterogeenistä maaseutua uskottavasti. Tarkoituksena on, että digitaalinen alusta jää elämään ja toimii jatkossa keskeisenä kehitystyökaluna alueemme elinvoimaisuuden edistämisessä. Digitaalisen alustan rakentaminen toteutetaan osana kansainvälistä Rural Flavours - hanketta, jossa tavoitteena on edistää alueen osaamisen ja tuotteiden tunnettuutta. Hankkeen avulla haluamme parantaa maaseudun palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Esille nostetaan muun muassa paikallista ruokaa, käsityötuotteita, aktiviteetteja, tapahtumia, innovaatioita ja maaseutumatkailun palveluita sekä alueen osaamista. Karhuseudun alueella on monipuolista osaamista niin yhteisöissä kuin yrityksissäkin. Osaamisen esille nostaminen on tärkeää. Tietoisuus lähialueen tuotteista ja palveluista lisää paikallisten kuluttajien kiinnostusta omaa aluetta kohtaan. Lisäksi tunnettuuden edistäminen auttaa paikallisia toimijoita löytämään myös uusia kumppanuuksia, jotka yhä useammin ovat kansainvälisiä. Hankkeessa on mukana partnereina Espanjasta, Virosta, Kyprokselta, Portugalista ja Kroatiasta. Hyvien käytäntöjen vaihtoa edistetään esimerkiksi Local Flavours - festivaaleihin ja -seminaareihin osallistumalla. Näitä järjestetään jokaisessa partnerimaassa. Kansainvälisten kumppaneiden kautta alueemme osaaminen ja brändi saavat paremmin näkyvyyttä myös partnerimaissa. Karhuseutu haluaa entistä aktiivisemmin rakentaa brändistään uudenlaista nykypäivän kehittäjäorganisaatiota. Puhtaan rahoittajan roolin sijaan Karhuseutu toimii useiden erilaisten työkalujen avulla maaseudun uskottavana ja modernina kehittäjänä. Lauri Penkkimäki hankeneuvoja ja Rural Flavours - hankevetäjä Leader Karhuseutu Digialusta kokoaa yhteen Karhuseudun alueen tuotteet, tapahtumat ja osaamisen. Esimerkiksi lähiruokaan liittyen.

7

8 Seikkailupuisto Huikee ja Tuomaalan monitoimiareena valittiin Vuoden hankkeiksi Leader Karhuseutu palkitsi vuosikokouksessaan Reposaari-talolla 28.huhtikuuta kaksi Vuoden hanketta. Yrityshankkeista palkittiin Seikkailupuisto Huikee ja yhteisöhankkeista Tuomaalan kyläyhdistyksen monitoimiareena. Leader Karhuseutu palkitsi vuosikokouksensa yhteydessä kaksi vuonna 2017 valmistunutta hanketta. Yrityshankkeista palkittiin huhtikuussa 2017 Porin Yyteriin avattu ekologinen huvipuisto Seikkailupuisto Huikee. Leader Karhuseutu myönsi yritykselle perustamistukea asiantuntijapalveluihin seikkailupuistokonseptin kehittämiseksi ja investointitukea puiston rakentamiseen. Kyseessä on aivan uudenlainen yritys Porin seudulla, jota nuoret yrittäjät pyrkivät koko ajan kehittämään. Perustamistuen tavoitteena on mahdollistaa yrityksen ulkopuolisen asiantuntijan käyttö niin, että yritys pääsee alussa juuri oikeaan suuntaan ja syntyy hienoja onnistumistarinoita. Onnistumistarina on tässä syntynyt, Leader Karhuseudun toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa perustelee valintaa. Pihlajamaa muistuttaa, että Leader-tuella on iso kerrannaisvaikutus. Huikee on esimerkki siitä, miten nuoret yrittäjät toimivat matkailun edistäjinä ja merkittävinä työllistäjinä alueella. Kahden veljeksen luotsaama puisto on jo rikastuttanut koko Yyterin aluetta, aktivoinut muita yrittäjiä sekä lisännyt alueen toimijoiden yhteistyötä. Seikkailupuisto Huikee pyrkii koko ajan uudistumaan. Tästä osoituksena ovat mm. talven ajan kauppakeskus Puuvillassa toiminut etäpiste sekä alkavalla kaudella starttaavat ohjelmapalvelut, kuten Fatbike-Safarit. Ensi kesänä Huikee tulee työllistämään 19 työntekijää. Varsinkin tulevalla kaudella pystymme tarjoamaan hyvinkin laajasti tekemistä alueella. Yritysten välillä on aikaisempaan verrattuna huomattavasti aktiivisempi keskusteluyhteys johtuen muun muassa Visit Porin toiminnasta. Yhteistyötä teemme tiivisti esimerkiksi Yyterin Hotellin kanssa, kertoo Seikkailupuisto Huikeen toimitusjohtaja Ekku Lehtonen. Vuoden yhteisöhankkeena palkittiin kokemäkeläisen Tuomaalan kyläyhdistyksen Leader-tuella rakennettu monitoimiareena. Talviaikaan kokoontumispaikkana toimineelle jääkiekkokaukalolle kaivattiin kesäajan vastinetta, joten kylällä päätettiin rakentaa monitoimiareena monipuolista harrastamista mahdollistamaan. Nyt on lapsilla ja myös aikuisilla paikka, jossa pelata. Käyttöä on ilta-ajan lisäksi koulun välitunneilla. Talkoihin osallistui paljon enemmän porukkaa, kuin osasimme ajatella ja areena valmistui nopeammalla aikataululla, kuin alun perin piti. Myös vanhempaintoimikunta oli mukana toteuttamassa. Kyläyhdistys on viime vuodet vähän uinunut, mutta hankkeen myötä saatiin taas eloa yhdistykseen, Marika Rautava Tuomaalan kyläyhdistyksestä sanoo. Hanke on osoitus kylällä vallitsevasta yhteisöllisyydestä. Iso porukka oli tekemässä areenaa talkoilla. Yhteisöllinen toiminta ja sen lisääntyminen on yksi onnistumisen mittari Leader-hankkeissa, Salme Pihlajamaa sanoo.

9 Leader Karhuseudun toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa (vasen) ja puheenjohtaja Timo Wallin ojensivat Vuoden hanke -tunnustuksen Tuomaalan kyläyhdistyksen Marika Rautavalle ja Miret Seppälälle. Uusia varajäseniä hallitukseen Leader Karhuseudun hallituksessa tapahtui muutoksia. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Wallin Porista. Uusina hallitukseen valittiin varajäseniksi Ilkka Äijälä Ulvilasta, Pekka Niemelä ja Timo Widbom Porista, Matti Luotola Luvialta sekä ja Annukka Heine Harjavallasta. Leader Karhuseudun hallitus: puheenjohtaja Timo Wallin, Pori Varsinaiset jäsenet: Hanna Anttila, Ulvila Vesa Löfström, Pori (Lavia) Ansa Kulmala, Pori (Noormarkku) Seija Hakala, Harjavalta Viliina Välimäki, Pori Mikko Kivinen, Pori Krista Tupala, Ulvila Kauko Ketola, Kokemäki Jonna Heikkilä, Nakkila Risna Aho, Luvia

10 Varajäsenet: Raila Järvi, Kokemäki Päivi Myllykoski, Nakkila Aila Korkeaoja, Pori Kaarina Talola, Pori (Lavia) Ilkka Äijälä, Ulvila Pekka Niemelä, Pori (Noormarkku) Timo Widbom, Pori Matti Luotola, Luvia Annukka Heine, Harjavalta Maarit Kuja-Kanto, Ulvila Karhuseudun uusi hallitus valmiina tekemään päätöksiä

11 YYTERIN ALUEEN ENNALLISTAMISEEN JA HOI- TOON LIITTYVÄT HANKKEET Porin kaupungin Ympäristö- ja lupapalvelut toimiala toteuttaa kaksi Yyterin alueen ennallistamiseen ja hoitoon liittyvää hanketta, joille on saatu EUrahoitusta Leader toimintaryhmä Karhuseudulta: Leader kansainvälinen yhteistyöhanke: Coastal and Dune Management Leader-investointihanke: Rannikko- ja dyynialueen käyttö, hoito ja hallinta Yyterinniemellä Aikataulu Hankkeiden toteuttamisaika on Yhteistyötahot Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Porin Pyrintö ry, Porin Seudun Ympäristöseura ry, Yyterin Alueen Asukkaat ry Hankkeiden yhteiskuvaus Yyterin Sannat ovat Etelä- Suomen laajin yhtenäinen dyynialue, ja se on jo vuosikymmeniä ollut tunnettu valtakunnallisesti merkittävänä virkistyskohteena. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet dyynialueen merkittävät luontoarvot sekä dyynien pitkään jatkunut kuluminen ja kasvipeitteen vaurioituminen liiallisen virkistyskäytön seurauksena luvulla Yyterin rantojen ongelmaksi on myös noussut Itämeren rehevöitymisestä johtuva levien ja vesikasvien runsastuminen. Dyynialueen lähellä sijaitseva lietealue on pitkään tunnettu kansallisestikin yhtenä arvokkaimmista lintualueista ja sen virkistyskäyttö on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti Porin kaupungin ympäristöviraston rakennettua alueelle uuden luontoreitin, jossa on varustuksena lankonkeja, luontotorneja ja lavoja. Aluetta uhkaa kuitenkin ruovikoituminen.

12 Coastal and Dune Management -hanke on kansainvälinen Leader-hanke, jossa eri osapuolina ovat Porin kaupungin (päävastuutaho) lisäksi kumppanit Latviasta, Pohjois-Irlannista ja Virosta. Hankkeen aikana eri osapuolten edustajat vierailevat toistensa luona perehtymässä paikallisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuihin sekä osallistuvat toimenpiteisiin. Seminaari Porissa järjestettiin seminaari, jossa oli viisi osallistujaa Virosta, seitsemän Latviasta ja viisi Pohjois-Irlannista. Suomalaisia Yyterin hoitamisesta kiinnostuneita osallistujia oli 21 henkilöä. Hankkeen allekirjoittaja, toimialajohtaja Ulla- Kirsikka Vainio Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluista avasi seminaarin toivottamalla etenkin ulkomaalaiset vieraat tervetulleeksi. Ensimmäisen seminaariesitelmän piti Luken tutkijaprofessori Juha Hiedanpää, joka on pitkään seurannut ja tutkinut erilaisten käyttäjäryhmien huomioimista Yyteriniemen ja yleisimminkin maankäytön suunnittelussa ja ympäristöasioiden hallinnassa. Hän määritteli kansalaisyhteiskunnan muotoja ja niiden huomioimisen edellytyksiä ja tärkeyttä. Koska luonto ja monet sen tarjoamat ekosysteemipalvelut (esimerkiksi maisema) eivät ole kenenkään omaisuutta, tulee luonnon arvokkaiden ominaisuuksien hallinta tehdä yhteistyössä kaikkien osapuolien, myös kansalaisjärjestöjen kanssa. Seuraavaksi Seppo Salonen Porin kaupungin suunnittelu- ja kehittämisyksiköstä kertoi Yyterin käytön historiasta viimeisen sadan vuoden ajalta. Piknikeistä, tanssilavasta, juhannusjuhlista, moottoripyöristä ja rock konserteista nähtiin historiallisia kuvia. Massatapahtumien kävijämäärien nousu huipentui vuoden 2011 rantajalkapalloturnaukseen, jonka seurauksena dyynit kärsivät huomattavia vahinkoja. Vuonna 2013 Porin kaupunki teki rauhoituspäätöksen 66 ha:n alueesta, joka kuuluu myös Natura 2000 ohjelmaan. Tulevaisuuden

13 haasteena on sovittaa alueen virkistyskäyttö siten, että suojelluille luontotyypeille ei aiheudu palautumattomia muutoksia. Yyterissä tarvitaan myös aktiivisia hoitotoimia epäsuotuisien muutosten estämiseksi. Alueen kehittäminen tulee tehdä luonnon ehdoilla ja käyttäjien mielipiteitä huomioiden. Turun yliopiston maatieteen ja geologian laitoksen professori Jukka Käyhkö piti esitelmän dyynimuodostelmien kehittymisestä ja siihen vaikuttavista prosesseista Suomessa. Rannikon aktiivisten dyynien lisäksi Suomessa on sisämaan stabiileja puustoisia dyynejä ja Lapin osittain tai ajoittain aktiivisia dyynejä. Dyynien muodostumiseen Pohjois-Euroopassa on vaikuttanut mannerjään lajittuneiden maa-aineisten irtoaminen ja kasautuminen. Vielä nykyäänkin maan kohoaminen vaikuttaa dyynien kehitykseen Pohjoismaiden rannikoilla. Sen sijaan Baltiassa ja Pohjois-Irlannissa maan kohoaminen on niin vähäistä, että sillä ei ole merkitystä dyynien kehitykseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa puolestaan toiseen suuntaan, koska meren pinta nousee, mutta toistaiseksi Itämeren pinnan tason lyhytaikainen vaihtelu peittää pidemmän ajan kehityksen. Tuulen ja raekoon vaikutus dyynin syntyyn ja siirtymiseen on laskettavissa matemaattisilla kaavoilla. Vedenalaiset hiekkasärkät vaikuttavat osaltaan dyynien kehitykseen Yyterissä. Yyterissä voidaan luokitella pääasiassa neljänlaisia dyynejä: 1. liikkuvat alkiovaiheen dyynit 2. liikkuvat rantakaura/rantavehnä dyynit (valkoiset dyynit) 3. kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) 4. metsäiset dyynit. Lisäksi esiintyy pienialaisia dyynien kosteita painanteita. Kaikkiaan Yyterissä dyynejä on 93 ha eli lähes 1 km 2. Aikaisemmin Porissa työskennellyt, nykyään Nokialla vaikuttava Antti Mäkelä on tehnyt Yyterin Santojen luonnonhoitosuunnitelman ja Yyterin Santojen luonnonhoitotoimenpiteiden seurantaraportin 2016, joissa on kuvattu alueen kehitystä 1940 luvulta alkaen. Ilmakuvista voidaan nähdä rannansiirtyminen ja uusien dyynien syntyminen maankohoamisen ja sedimentin kertymisen seurauksena. Myös metsittyminen näkyy ilmakuvissa alueen luontaisena kehityksenä. Esidyynien vaurioituminen ja rantavehnäkasvustojen kuluminen rannan keskiosassa 2000 luvulla näkyvät ilmakuvissa selvästi. Rehevöityminen ja järviruo on sekä osmankäämin leviäminen näkyvät hiekkarannan pohjoispään kuvissa. Dyynien luonnonhoitotoimenpiteet aloitettiin vuonna 2013 istuttamalla rantavehnää ja asentamalla tuuliaitoja hiekan kerryttämiseksi. Suurella osalla alueesta kehitys on kuitenkin jatkunut samansuuntaisena kuin aikaisemmin, eli esidyynien jyrkät merenpuoleiset sivut erodoituvat ja akkumulaatio jatkuu dyynin suojapuolelle. Lisäksi eroosio saattaa olla leviämässä uusille alueille. Esidyynien kasvipeitettä ja siinä tapahtuneita muutoksia on selvitetty ilmakuvista vuosilta 2008, 2013 ja Dyynien muodon muutoksia on tutkittu la-

14 serkeilausaineistosta vuosilta 2008, 2015 ja 2016 sekä ilmakuvista vuosilta 2013 ja Vuonna 2017 korkeusprofiili mitattiin RTK-GPS:llä. Tuuliaidan vaikutusta hiekan sitomiseen on tutkittu tarkoilla korkeusmittauksilla. Pahimmillaan esidyynien korkeus on alentunut 3-5 metriä ja ne ovat siirtyneet paikoin 20 metriä kohti sisämaata. Tuuliaidoilla ja rantavehnäistutuksilla kehitys on saatu paikoittain pysäytettyä ja osittain käännettyä jopa takaisin päin, kun kasvillisuuden peittävyys on kasvanut ja hiekkaa on alkanut kertyä tuuliaitojen taakse ja kasvillisuuden sitomiin kohtiin. Santojen pohjoisosassa ns. purjelautailurannalla aloitettiin luonnonhoitotoimenpiteet myös vuonna 2013 poistamalla järviruoko- ja osmankäämikasvusto juurineen traktorikaivurilla. Vuosina 2014 ja 2015 kasvustot niitettiin ja lisäksi rantaan ajautunut levä on kerätty vuosittain, jotta rannalle ei tulisi uutta ravinnetta. Levää on rannalle kertynyt vaihtelevia määriä, ilmeisesti lähinnä tuulioloista riippuen. Levämassaa on kerätty mm. kauhakuormaajalla, jolloin sen mukana kertyy huomattava määrä hiekkaa. Lisäksi levää on kerätty käsiharavilla, jolloin levä saadaan kasattua pois puhtaampana. Vuoden 2016 havaintojen mukaan alueella on tapahtunut tavoiteltuja muutoksia. Järviruokokasvustoja kasvoi enää muutamassa saarekkeessa alueen pohjoisosassa. Hiekkarannoille tyypilliset lajit, kuten merisinappi ja suola-arho, ovat lisääntyneet vuoteen 2015 verrattaessa. Purjelautailurannan eteläosassa on käynnistynyt aktiivinen dyynikehitys, ja alueelle on syntynyt useita pieniä alkiodyynejä rantavehnän ja merisinapin ympärille. Vuonna 2016 alueen keskiosasta löytyi myös useita uposlehtisiä lajeja, kuten tähkä-ärviä, hentosätkin ja isohaura, joita ei ole esiintynyt aikaisemmin. Seminaarissa Ilkka Jussila Porin kaupungin Suunnittelu- ja kehittämisyksiköstä kertoi, että vuonna 2017 käynnistyneissä Leader hankkeissa näitä hyviksi havaittuja luonnonhoitotoimenpiteitä jatketaan, jotta ennallistamisessa saavutettu kehitys saadaan etenemään. Lisäksi tehdään muutamia uusia toimenpiteitä jo aikaisemmin havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Hankkeissa dyynien kasvillisuuden elinvoimaisuuden parantamista jatketaan kylvämällä ja istuttamalla rantavehnää. Olemassa olevaa lankonkia nostamalla edistetään esidyynissä olevan suurimman aukon kuromista umpeen. Purjelautailurannalle kertyy useita eri levälajeja tuulista ja levien irtoamisesta riippuen. Levä- ja kasvimassan poistamista jatketaan ja kehitetään siinä käytettäviä menetelmiä. Massa tulisi myös hyödyntää nykyisen kaatopaikalle ajamisen sijasta, ja siksi levänäytteistä tehdään ravinneanalyysit, joiden perusteella voidaan arvioida massan käyttöä.

15 Massaltaan ehkä eniten kertyy kahta eri ahdinpartoihin kuuluvaa viherlevää. Näistä levistä koetettiin ottaa näytteitä noin 2-3 m syvästä vedestä , mutta tuolloin levää ei ollut riittävästi. Yhteen näytteeseen tarvitaan 2 kg levää, koska se on hyvin vesipitoista ja analyyseihin tarvitaan 200 g kuiva-ainetta. Rannalle ajautunut viherlevä hajoaa nopeasti ja sekoittuu hiekkaan. Puna- ja ruskolevälajit säilyvät rannalla pidempään, ja ilmeisesti niiden mukana rannalle ajautuu suuret määrät putkilokasvien siemeniä, jotka itävät rehevöityneellä rannalla. Rannalla on itänyt yli 50 lajia, joista osa on tyypillisiä rantojen lajeja ja osa peltojen ruderaattikasveja. Entisen tanssilavan kohdalla on tapahtunut nopeaa metsittymistä 2000 luvulla. Vuoden 2016 kasvillisuusselvityksessä alueelta havaittiin yhteensä 27 putkilokasvilajia. Erityisen nopeasti on lisääntynyt mänty ja lehtipuulajeina myös hieskoivu, harmaaleppä, haapa ja raita kasvavat alueella. Useiden alueelle levinneiden pajulajien ympärille on alkanut kehittyä ns. pajudyynejä, jotka eivät ilmeisesti kuulu alueen alkuperäisiin dyynityyppeihin. Lehtipuukarike omalta osaltaan rehevöittää ja nopeuttaa alueen metsittymistä. Hankkeessa alueen puustoa harvennetaan huomattavasti ja lehtipuusto sekä pajut poistetaan lähes täysin.

16 Yyterin korkeimman dyynin Keisarinpankin päälle on vuosikymmeniä sitten levitetty sepeliä, jolla on haluttu estää dyynin kulumista. Osittain sepeli on siinä toiminutkin, ja ruohokasvillisuus on sitonut sen pakalleen. Paikoitellen sepeliä on kuitenkin valunut dyynin rinteeseen, jossa se voi jopa lisätä eroosiota kohdissa, joissa urheilijat harjoittelevat mäki-intervallia. Hankkeessa kerätään sepeli pois talkoilla ja kun sepeli on saatu pääosin poistettua, voidaan alas valunutta hiekkaa kuljettaa takaisin rinteeseen. Yyterin hiekkaranta-alueen eteläpäässä sijaitsee ns. Yyterin lietteet, jossa ongelmana on aikaisemmin täysin avoimen lieterannan umpeenkasvu rehevöitymisen ja maankohoamisen seurauksena. Ruovikkoa on niitetty vuosittain Porin kaupungin ja Porin lintutieteellisen yhdistyksen toimesta vuodesta 2011 alkaen. Hankkeissa jatketaan niittoa ja tehdään alueen indikaattorilajien kartoitus sekä maastomalli, joiden perusteella niittoa voidaan paremmin kohdentaa ja kehittää alueen niittykasvilajistoa. Päivän päätteeksi käytiin tutustumassa esi- ja alkiodyyneihin ja niillä tehtyihin kunnostuksiin. Pohjois-Irlannin partnerit tarjoilivat rannalla maistiasia sikäläisestä syötävästä levästä, joka maistuikin hyvin vahvasti mereltä. Retkeilypäivä Ulkomaalaisten partnerien ohjelmassa oli toisena päivänä retkeily Yyterin niemellä hyvien lintuoppaiden johdolla. Huhtalan Langouran lintutornilta käveltiin lietteiden useiden lintutornien ja Munakarin kautta Yyteri Beach alueelle, jossa oli mahdollisuus kiipeillä Seikkailupuisto Huikeen kiipeilyradoilla. Kymmenen ulkomaalaista partneria ja muutama suomalainen kokeilivat tätä hienoa ajanvietettä, joka on tehty täysin turvalliseksi valjailla ja turvavaijereilla. Kävely jatkui metsäisen dyynialueen kautta Keisarinpankille ja edelleen Yyterin hotellille. Pieni ryhmä jatkoi vielä ns. purjelautailurannalle, jossa mietittiin ratkaisuja leväongelmaan. Virossa ja Latviassa levää kertyy paljon laajemmille alueille, ja todettiin, että Yyterissä ongelma on vielä hallittavissa. Lämmin kevätpäivä päätettiin Porin kaupungin edustussaunalla Vähä-Katavassa, jossa saatiin hyvää kalaruokaa ja rannan jäätäkin saatiin rikottua sen verran, että innokkaimmat pääsivät pulikoimaan. Ilkka Jussila, Porin kaupunki

17 Teidän kylänne Suomen älykkäin? Ilmoittaudu mukaan kisaan! Suomen älykkäintä kylä -kilpailu on kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintapojen kehittämiseen ja luomiseen. Mukaan voi ilmoittautua mennessä. Osallistuville kylille tarjolla on ohjausta, ideoita, vertaistukea, verkostoitumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi, esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen, kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri. Älykkäin kylä -kilpailun järjestää maaseutuverkosto yhteistyössä rakennerahastojen (ESR, EAKR), meri- ja kalatalousrahaston, liikenne- ja viestintäministeriön, Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja Suomen kylät ry:n kanssa. Osallistuvan kylän kannalta suuri järjestäjäjoukko tarkoittaa sitä, että tietoa ja ratkaisuja on tarjolla monesta suunnasta. Älykkäisiin kyliin panostetaan koko EU:ssa. Taustalla on Euroopan komission huhtikuussa 2017 käynnistämä aloite, jossa panostetaan tulevaisuuden kyliin ja halutaan huomioida digitalisaatiota edistävien investointien, saavutettavuuden ja osaamisen tukeminen. Mukaan voi ilmoittautua elokuun 2018 loppuun saakka. Ilmoittaudu mukaan jo nyt, sillä keväällä kylille on tarjolla esimerkiksi webinaareja ja keskusteluja. Suomen älykkäin kylä valitaan asiantuntevan raadin päätöksellä vuoden 2019 lopussa. Lisätietoja: Lauri Hyttinen Verkostoasiantuntija, Verkostopalvelut