Tiivistelmä keskusteluista
|
|
- Päivi Halttunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puimala Tiivistelmä keskusteluista Puimalan teemana oli segmentointi. Maakuntien edustajat puivat neljää teemaa 4-5 hengen ryhmissä. Keskustelua johti Katja Sankalahti. Teemat olivat: 1) miksi segmentoidaan, 2) segmentoinnin kriteerit, 3) segmentoinnin tietopohja ja 4) segmentoinnin seuraamukset. Lopuksi Taina Mäntyranta (STM), Paulus Torkki (Helsingin yliopisto), Leena Kuusisto (Pirkanmaa) ja Mikko Peltola (THL) reflektoivat käytyä keskustelua. Miksi segmentoidaan? - Segmentointia on perinteisesti tehty elinkaarimallin mukaisesti, mutta nyt ollaan pulassa, koska se ei riitä. Elinkaarimallin ryhmien sisällä on paljon erilaisia ryhmiä, esim. paljon palveluita tarvitsevia, satunnaisesti palveluja tarvitsevia tai niitä jotka eivät tarvitse ollenkaan palveluja. Segmentoinnin avulla voimme kohdentaa palveluja paremmin. - Ollaan mietitty segmentointia palvelutuotannon ja kustannusten kannalta. Osa asiakkaista voidaan esimerkiksi ohjata sähköisiin palveluihin, jotta jää tilaa niille jotka tarvitsevat enemmän vastakkain kohtaamista ja monia palveluja. On jo olemassa sähköisiä palveluja käyttävä sukupolvi, joka löytää sähköisistä palveluista haluamansa ja osaa näin tukea omaa tilannettaan. - Maakunnan tasolla vaikea muodostaa käsitystä, minkälainen maakunnan asukkaiden palvelutarve on. On tiettyjä indikaattoreita, joilla sitä voidaan tarkastella, mutta edellyttää tietynlaista segmentointia. Miten se tehdään, jotta se hyödyttäisi esimerkiksi palveluverkon rakentamista? - Asiakkaiden kuuleminen ja mukaan ottaminen segmentointia tehtäessä on tärkeää, heillä on aika selkeä kuva, millainen palvelun tulisi olla. Mutta miten järjestäjän näkökulmasta luodaan iso kuva, siinä on paljon kysymysmerkkejä? - Vaarana on että palvelut perustuvat vain asiantuntijatietoon asiakkaan kokemus palvelutarpeesta voi erota aika paljon asiantuntijatiedosta. - Asiakkaiden ja asukkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen on eri muodoissaan tärkeää, mutta ollaanko me loppujen lopuksi päästettyä heitä vaikuttamaan palvelujen sisältöön. Osallistaminen on otettava vakavasti palveluverkkoa rakennettaessa. - Yksi segmentoinnin tärkeä tarkastelukohde voisi olla se osa väestöä, joka jää palvelujen ulkopuolelle. Mitä ne ryhmät ovat? - Tarvitaanko yksi vai useita eri segmentaation näkökulmia? - Segmentointimallin tulisi olla selkeä siten, että ammattilaiset tunnistaa sen avulla erilaiset asiakkaat. - Keitä segmentointia tulisi olla suunnittelemassa; päättäjät, asiakkaat/asukkaat, jne.? - Tarvitaan suunnitelma, miten joidenkin ryhmien palvelutarve tutkitaan tarkemmin, esim. päihde- ja mielenterveysasiakkaat. - Pitäisi mennä asiakkaan ääreen miettimään segmentointia ja niiden ihmisten luo, jotka tekevät asiakastyötä, eikä lähteä ylhäältä päin. Esim. perusterveydenhuollossa miettiä sotekeskusasiakkuutta - Kyse on kokonaisesta toimintakulttuurin muutoksesta ja asiakkaan tarpeeseen perustuvasta palvelujen järjestämisestä. Tie on pitkä - Pirkanmaan Suuntima-malli on hyvä yhteistyön väline so ja te välillä. Ulkokaari: - Segmentointi on johdon työkalu hahmottaa tilannetta - On ymmärrettävä asiakastarpeita ja asiakkaiden käyttäytymistä; emme ole karkkikaupassa
2 - Segmentoinnin avulla voidaan saavuttaa sekä taloudellista hyötyä että asiakas saa tarvitsemansa palvelun. - Voiko järjestäjä vaatia palveluntuottajilta jonkinlaisen minimin segmentointiin nähden, jonka sisällä tuottaja voi toimia omalla tavallaan? Esim. Suuntima-malli - Ollaanko laatimassa kansallisia segmentoinnin muodostamisen minimikriteerejä, joka takaisi tasalaatuisuutta ja yhteismitallisuutta? Olisiko hyvä tavoite? Segmentoinnin kriteerit - Miten laajaan kokonaisuuteen ja mittaristoihin saadaan terveyden edistämisen palvelut mukaan? - Kouvolassa saatiin aktiiviasiakkaat eli paljon palveluta käyttävät asiakkaat ryhmiteltyä kahdeksaan segmenttiin. Näihin olisi pitänyt päästä pureutumaan syvemmälle. - Millaista segmentointia pitäisi olla palvelutuotannon alueella koko maakunnassa tai kunnittain? Käynnit, kuinka paljon käyntejä per asiakas, millaisilla diagnooseilla käydään -> millaista palvelua tietylle alueelle tulisi antaa, millaista henkilöstöä tulisi olla. Lähdetään liikkeelle siitä, mitä tarpeet ovat eri alueilla, ja lähdetään siltä pohjalta rakentamaan palveluverkkoa; mihin tarvitaan isompaa, mihin erikoistuneempaa palvelua - Positiiviset indikaattorit? - Segmentointi ei saa olla myöhässä, pitää pystyä ennakoimaan - Diagnoosilähtöisyys särähtää korvaan; miten saataisiin so ja te mukaan molemmat - Kroonisesti sairas kannattaa segmentoida sellaiseen asiakasryhmään, että tämä saa pysyvän hoitotiimin sote-keskuksessa. Näin vähennetään erikoissairaanhoidon tarpeetonta käyttöä., palvelu on parempaa. Näin toimien erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on pudonnut jopa 70%. - Mitä asiakkaan kanssa tehdään sitten, kun tämä on sitä mieltä että hän ei tarvitse palvelua mutta muiden mielestä hän tarvitsee? Asiakkaat eivät halua leimautua johonkin lokeroon Segmentointi ei saa johtaa holhoukseen. - Segmentointi on kohdentamista, ei leimaamista. - Miten saadaan ajoissa kiinni se segmentti, joka on vaarassa ajautua raskasiin palveluihin? Tämä on kustannustehokasta ja inhimillistä ihmisiäkin kohtaan. - Palvelun tuottajan on hyvä tietää, millaisia asiakkaita ja erityispiirteitä alueella on. Ulkokaari: - Asiakkaat ovat suhtautuneet asiakkuuden määrittelyyn ammattilaisen kanssa myönteisesti kokevat tulevansa kuulluksi. (Suuntima) - Riskien segmentointi interventiot Segmentoinnin tietopohja - Segmentointi ei voi olla irti tavoitteista eikä myöskään tietopohja. - Palvelutarve on aika abstrakti segmentoinnin kannalta. Ilmiöperustaisuus lähtökohdaksi? - Kuinka saadaan hajanaisesti eri järjestelmissä oleva tieto? Kuinka järjestäjä saa tietoa riittävän varhaisessa vaiheessa, että voidaan reagoida esim. resurssien allokointiin tai integraatioon? Toiminnan on oltava ketterää muuttumaan tiedon pohjalta. Tiedon keräämisestä, tarkoituksesta ja tasoisuudesta on sovittava. Tarvitaan ennakoivaa tietoa, ei vain korjaavaa - Segmentoinnin on oltava reaaliaikaista. - Sote-keskukset avainasemassa tuotannon tasolla tehtävässä segmentoinnissa tehtävä yhdessä asiakkaan kanssa. - Mille tasolle segmentointi voidaan viedä erikokoisissa maakunnissa?
3 - Järjestäjän ja tuottajan tasoilla tehtävä segmentointi ei ole sama asia. Tuottajalla on tietty autonomia. Profilointi ei ole palvelumuotoilukentällä haastava asia, seillä puhutaan siitä melko neutraalisti. - Kaksi segmenttiä voi olla leimaava. - Hyvinvoinnin indikaattoritieto on liian vanhaa, että sitä voisi hyödyntää. Tarvitaan uusia, yhdistelmäindikaattoreita, joita toki jo työstetään. Tällä hetkellä tietopohja on hajanainen. - Asiakkaalla oltava mahdollisuus myös tuottaa itse tietoa järjestelmään, että ei ole pelkästään asiantuntijoiden varassa. - Segmenttejä ei saisi nimetä leimaavasti. - Lainsäädännön vaikutus segmentointiin. Miten rajoittaa? Ulkorinki: - Segmentointia voi lähestyä hyvin erilaisista näkökulmista. Järjestäjän näkökulmasta segmentointi on välttämätöntä, jotta laaja-alaisesti palveluja tarvitsevien palveluintegraatio voidaan toteuttaa. - Järjestelmät perustuvat ajatukseen, että asiakas toimii rationaalisesti, mutta harvemmin oikeasti toimii niin. - Paljon palveluita käyttävät ovat monialaisia palvelujen käyttäjiä. Miten erillisten tai integroitujen so ja ja te järjestelmien lisäksi saadaan tieto kasvupalveluista. TE-palvelut ovat pitkällä asiakastietojen analysoinnissa. - Tietoa on paljon, mutta miten sitä analysoidaan ja miten tehdään johtopäätöksiä. Asiakassegmentoinnin perusteella voisimme esim. sanoa, että tämä ryhmä ei hyödy sote-palveluista. - Kova data ja laadullinen data saatava toimiaan yhteen sekä järjestämisen että tuottamisen tasoilla. Segmentoinnin seuraamukset - Miten eri segmentit huomioidaan palveluissa, onko vaarana että lokeroimme useita erilaisia palveluita käyttävät johonkin lokeroon ja lähdetään vain jotain polkua miten saadaan yhteistyö toimimaan ja eri toimijat keskustelemaan? - Tehokkaiden ja tuottavien yksiköiden kehittäminen jääkö syrjässä maaseudulla asuville digitaaliset palvelut? Yhdenvertaisuus maakunnan asukkaille? Lähipalvelujen tarve nousee reuna-alueiden puheenvuorissa jatkuvasti. - Jos mennään palvelujen käyttö edellä, niin ydinongelma voi jäädä huomaamatta. Miten väestötason tarve saadaan mukaan? Segmenttejä pitäisi miettiä palvelustrategian mukaisesti. Eri ryhmien haltuunotto maakuntatasolla - Voiko segmentointi tuottaa uudenlaista siiloutumista? - Segmentoinnin lisäksi huomioitava yksilöllisyys. - Miten segmentoinnissa huomioidaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin näkökulmat? - Miten palveluketjun tulee toimia tietyn segmentin kohdalla, kun on monituottajamalli? - Segmentoinnissa pystyttävä arvioimaan ihmisten toimintakykyä ja sosiaalista verkostoa. Ulkorinki: - Mitkä asiakkaat ei sovi mihinkään segmenttiin? Nuorten sijoittuminen segmentteihin? Väliinputoajat? - Kenellä on oikeus määritellä segmentti? Segmenttien määrittely palvelustrategiassa? Reflektointi Paulus Torkki: Asiakkaalta kerättävä tieto strukturoidussa muodossa on puute; tarve, toimintakyky jne. Kuluttajabusiness malliksi: sieltä voisi hakea mallia miten tarpeen mallinnusta tehdään ymmärtääkseen
4 kyseisen palvelun kannalta olennaiset asiakaskäyttäytymisen piirteet. Organisaatio segmentoi tavoitteiden pohjalta, oli kyse järjestäjästä tai tuottajasta. Mitä asiakas oikeasti tarvitsee? Tarvitaan huomattavasti enemmän asiakasymmärrystä. Mikko Peltola: Segmentointi on johtamistyön väline. Segmentointi tärkeä työväline siihen, minkälainen palveluverkko maakunnissa rakennetaan. Kriteerit, mitä pitää ottaa huomioon, kun segmentoidaan? Kapitaatioon tulee mukaan ikä, sukupuoli, sairastavuus, ehkä sosio-ekonomisia tekijöitä. Mahdollisesti palveluitakin voisi ajatella tässä mukaan. Keskustelun perusteella vaikutti siltä, että ei ole kunnon tietopohjaa, mistä segmentointia voisi tehdä. Mielestäni sitä voisi tehdä kansallisilla rekistereillä ainakin alkuun. Siellä on tieto laajasti siiloissa tapahtuneista palvelutapahtumista yksilötasolla pitkältä ajalta. Siitä pystyy aika monipuolisesti tarkastelemaan joko asiakkaan näkökulmasta sitä, mitä yksittäinen asiakas on tehnyt, miten hänen hoitopolkunsa on edennyt. Voidaan myös katsoa sairausryhmittäin samaa asiaa ja ryhmitellä tapahtumia tai polkuja esimerkiksi. Tai se voidaan tehdä alueen mukaan, alueen väestön palvelut, mitä he käyttivät. Vaihtoehtoja on aika paljon, mihin suuntaan edetä. Toki siellä on puutteita. Sosiaalihuollon avopalveluista meillä ei ole tällaista tietoa. Se pitäisi vielä ratkaista, että saataisiin täydellinen näkymä siihen, mitä tapahtuu. Mutta siellä on mukana myös kolmannen sektorin tuottamia palveluita, esimerkiksi sosiaalihuollon laitospuolelta. Aiotut seuraamukset on selkeitä: tehostettu palvelutuotanto, oikein kohdistetut palvelut väestölle ja asiakkaille. Yhteenveto: Segmentointiin on suuri tilaus ja se nähdään tarpeellisena, ja sitä halutaan. Se on myös positiivinen asia. Kapitaatiotyössa alkureaktio oli varsin negatiivinen ja konnotaatio on aika huono edelleen, mutta segmentoinnissa olisi mahdollisuus pysyä positiivisena ja painottaa sitä että tästä on hyötyä asiakaskunnalle. Ensisijaisesti siksi, että he saa parempia palveluita, toiseksi verovarojen käyttö tehostuu, ja heidän tarvitsee maksaa tästä vähemmän. Tämä on myös ennakoivaa siinä mielessä että rekistereistä katsotaan mitä on tapahtunut, mutta aina on mahdollista ennustaa sitä mitä seuraavaksi voi tapahtua. Tulevaisuudessa tässä voidaan nähdä tekoälyä mukana niin että pystytään ennustamaan, minkähän syyn takia ihminen seuraavaksi tulee lääkärille ja milloin hän tulee. Tähän on vielä matkaa, mutta on tulossa välineitä, jotka tässä saattaisi auttaa. Ongelma on se, että ne välineet ei ole vielä käytössä ja kaikki tieto ei ole vielä täydellisenä käytössä, mutta aika paljon on jo mahdollisuuksia. Olisi hyvä ottaa jokin kansallinen lähtökohta ensin ja kehittää välineistöä kansallisesta rekisteritiedosta, hyödyntää sitä ja tuottaa perusdataa maakunnille lähtökohdaksi, josta sitten voi ammentaa. Toki maakunnissa jo tehty pitäisi hyödyntää täällä yhtä lailla. Taina Mäntyranta: Olemme siirtymässä aikaan, jossa STM tai THL ei arvaile mitä kenttä tarvitsee, vaan maakunnat sanovat mitä he tarvitsevat. STM ja THL omassa roolissaan huolehtii, että ne työkalut on käytössä. On siis epätavallisen hyvä mahdollisuus miettiä mitä tarvitaan. Miten löydetään tai ennakoidaan ne, jotka tarvitsee jotakin enemmän tai vähän erilaista olemme rakentamassa TEAShanketta, joka kartoittaisi kaiken mitä on tehtynä maakunnissa KASTE-hankkeissa ja kansallisissa hankkeissa ja mitkä kannattaisi levittää laajemmin. (Tainan yhteenveto erillisenä dokumenttina Innokylän työtilan materiaaleissa.) Leena Kuusisto: Näen että tässä on kyse siitä, että joka tapauksessa hoitoa ja palvelua järjestellään. Tehdäänkö se jotenkin sovitusti, yhdessä ja näkyvästi vai meneekö se randomisti tapauskohtaisesti? Mitä haluaa järjestäjä, mitä asiakas, mitä ammattilaiset? Jäin miettimään, että onko meillä sitä voimavaratietoa olemassa siellä tietojärjestelmissä, mutta rohkenen epäillä. Sieltä löytyy paljon hyödyllistä tietoa minusta ja minun palvelujen käytöstä, mutta mikä mun elämäntilanne tällä hetkellä on ja mitkä mun voimavarat on, minkälaista tietoa sen arviointiin löytyy. Se on oleellista mun polkuni suunnittelussa, että mitkä mun henkilökohtaiset voimavarani ovat. Ammattilaisen näkökulmasta ajattelisin, että jos me segmentoidaan ja meillä on selkeät polut miten eri segmenttien kanssa toimitaan, niin silloin se vapauttaa myös
5 ammattilaisia, että voin jättää asiakkaan hyysäämättä eikä tarvitse kantaa ylihoitamisen taakkaa. Kun tehdään systemaattista ja segmentoidaan, niin voidaan myös tehdä näkyväksi sitä että mikä se meidän tän hetken palveluvalikoima on ja vastaako se asiakkaiden tarpeita, ja hyödyntää sitä keskustelussa poliittisten päättäjien kanssa. Eli löytää perusteluja sille, että meidän tän hetkinen palveluvalikoima ei vastaa sitä mitä me ajatellaan että tarvittaisiin. Pauluksen loppukommentti: Datasta nähdään, että joku on käyttänyt jonkun palvelun, mutta me ei nähdä kahta juttua/dimensiota: asiakkaan näkemys tarpeesta, järjestelmän näkemys tarpeesta. Segmentointi tulisi kohdistaa näihin kahteen jossa ei kohdata: ketkä mielestään tarvitsee palvelua, mutta ammattilaisten mielestä ei, ja toisin päin. Tämä on asiakastarvetiedon keruun pontti ja koplaaminen rekisteridataan, jolloin meillä olisi aika hyvä sauma ymmärtää väestötasolla asiakaskäyttäytymistä. Mikko: Siinähän on kyse vaikuttavuustutkimuksesta samalla, että pystytään katosmaan mistä tapahtumasta oli hyötyä asiakkaalle.
Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto
Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto Työpaja 2, 6.6.2018 1 Juha Koivisto Työpajan 1 koontia Asiakas keskiöön työskentelyssä; asiakasryhmät Tieto- ja muiden tarpeiden tuottaminen, yhteisten
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotPalvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto
Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto Verkoston tarkoitus, työskentelytavat ja THL-tiimi Työpaja 1, 17.4.2018 1 Juha Koivisto PKPK-verkoston tarkoitus PKPK-verkoston työskentely on osa
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus
Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.
LisätiedotPalvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta
Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä Teija Moisanen ja Pertti Virta Palvelukokonaisuudet ja -ketjut maakunnassamme Mitä tehty: Määritelty palvelukokonaisuuksia elinkaarimallin
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
LisätiedotTiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys. Työpaja I. Mikko Rotonen Timo Hakala
Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys Työpaja I Mikko Rotonen Timo Hakala 13.2.2018 Lähtökohdat SOTE tiedolla johtamisen selvitys- ja suunnitteluprojektit (STM) Järjestämisen
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotAsiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden
LisätiedotJärjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä
Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Muistio: 19.1.2016 klo 14.00-15.45 Pellava-kokouskeskus, nh. Tammer (Kelloportinkatu 1B, Tampere) 9.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet Petri
LisätiedotAsiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne SOTE KA asiakas- ja potilastiedon ensisijaisen käytön ryhmän kokous 23.1.2019 Jaakko Penttinen THL/OPER Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
Lisätiedottiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 1 2 3 Tiedonhallinnan säädökset
LisätiedotKokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset
Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset Päivi Hämäläinen Hankejohtaja, STM 1 27.2.2019 Hankejohtaja LT Päivi Hämäläinen, STM TAUSTA
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotUusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma
Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUDET JA KETJUT
PALVELUKOKONAISUUDET JA KETJUT Tarkka määrittely, villi länsi vai jotain siltä väliltä? 27.11.2018 Juha Koivisto 1 MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUU Maakunta vastaa siitä, että palvelut sovitetaan yhteen toimiviksi
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotLAUSUNTO. Helsinki SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Viite: STM/3421/2017
LAUSUNTO Helsinki 15.2.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: STM/3421/2017 Asia: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen erillisvalmistelun johtoryhmä ja valmisteluryhmät: Kommenttipyyntö - Ohjeistus
LisätiedotTYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?
TYKS Millaisia resursseja muutoksiin tarvitaan? Käynnistää yhteisesti palveluiden muodostaminen palveluiden luokittelu; THL palveluluokitukset palveluiden alle alapalveluita; keskeiset palvelut Palvelutietopaketit
LisätiedotTiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Työpaja 1 17.4.2018 16.4.2018 Valmistelutilanne Kainuun maakunnassa / Matti Heikkinen,
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotMuutokseen valmistautuminen etenee
Muutokseen valmistautuminen etenee Tampereen työmarkkinaseminaari 17.5.2017 Kari Hakari muutosjohtaja Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Kari Hakari Muutosjohtaja
LisätiedotHB-kokeilu. Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB. Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö
HB-kokeilu Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö Kainuun soten erityislasten omaishoidon HB-kokeilu AVAIN-asiakas Esko Pääskylä 11.4.2018 Kainuun sosiaali-
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotSOTE-KASVUPALVELUT YHDYSPINNAT. Katsaus työpajoihin
SOTE-KASVUPALVELUT YHDYSPINNAT Katsaus työpajoihin Henkilöasiakkaan palveluprosessi Työnvälityksen asiakkaan kanssa tehdään työllistymissuunnitelma Työtarjoukset / ehdolle asettelu / palkkatuki / starttiraha
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,
Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,
LisätiedotOhjeistus korvausmalleihin
Ohjeistus korvausmalleihin Vastaaja: - Vastaus: 15.02.2019, 15:25-15.02.2019, 15:37 1. Vastaajan tiedot Vastaajatahon virallinen nimi kirjanneen henkilön nimi vastuuhenkilön sähköposti vastuuhenkilön puhelinnumero
LisätiedotSIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino
SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon
LisätiedotTietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa Soili Partanen
Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa 5.6.2019 Soili Partanen Päätavoite Maksimoida väestön hyvinvointi niukkenevilla resursseilla Uudenmaan tietojohtamisen kehittämisen viitekehys Johtopäätökset
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä
LisätiedotMiten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja
Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan? Mitä vaikuttavuutta vertaillaan? Laatumääritelmät
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotTYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Tampere
TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Tampere 27.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen aamupäivän
LisätiedotVÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA
VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA PKPK verkoston työpaja 18.9.2018 19.9.2018 Laita data töihin / Mikko Peltola 1 TAVOITE Antaa perustietoa rekistereistä
LisätiedotTYP ajankohtaisia asioita
TYP ajankohtaisia asioita sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen 3 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 5 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa Palvelujen muutos- ja kehittämistyötä
LisätiedotSote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi
Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden
LisätiedotJärjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset
Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset 23.3.2017 Integroidut sote-palvelut Maakunnan vastuulla olevat kokonaisuudet Ikääntyneiden palvelut Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Vammaisten
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotSote-ilmapuntari. Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan. Soili Vento/ Entresote hanke
Sote-ilmapuntari Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan Soili Vento/ Entresote hanke Vastaajastatistiikka - kaikki vastaajat Vastaajaryhmä Linkin avanneet Vastaamassa
LisätiedotMinimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin
Minimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin taustaa minimitietolistauksille 21.2.2018 21.2.2018 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1 Taustaa: laki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotSoteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle
Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien
LisätiedotSuomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö - turvaverkko yrittäjille
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö - turvaverkko yrittäjille Yrittäjät yhdessä Miten palveluntuottajat menestyvät? Uusi sote- ja
LisätiedotRaportoinnin kehittäminen -Ilmiölähtöisyys sotetietopohjan. mittarivalinnoissa. Yhteistyökokous
Raportoinnin kehittäminen -Ilmiölähtöisyys sotetietopohjan mittarivalinnoissa Yhteistyökokous 4.10.2017 Miksi ilmiölähtöisyys, megatrendit? Asiakaspalaute puoltaa lähtemään ilmiölähtöiseen ei organisaatio
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotPirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen
Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut 1 5.2.2018 13.06.2017 asialistalla 1. Lyhyesti LAPE -kuulumisista kansallisella tasolla sekä Pirkanmaalla 2. Edellisen kokouksen tehtävän
LisätiedotJohtaminen ja tiedon toissijainen käyttö
Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö Erityisasiantuntija STM Sosiaali- ja terveydenhuollon ATKpäivät 2018 Jyväskylä 1 21.5.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö
LisätiedotMITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila
MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila SOTE-uudistus (hallinnolliset rakenteet) Kärkihankkeet (tulevaisuuden toimintamallit) ICT (tavoitteiden mahdollistaja) TOIMINNAN TARPEISTA ICT-TOTEUTUKSIIN Strategia ja
LisätiedotYhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet
Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry. (TAJA) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Niemi 3. Vastauksen
LisätiedotPalvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi
Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa Mari Niemi 5.12.2018 Miten olemme valmistelleet kokonaisuutta Valmistelua on tehty osin elämänkaarimallin, osin läpileikkaavien teemojen mukaisesti Tavoitteena
LisätiedotKOHTI LOPPURAPORTTIA
KOHTI LOPPURAPORTTIA 16.3.2017 24.3.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Loppuvaiheen yksinkertaistettu tavoite voisi olla mitä tehdään toisin kuin aiemmin Painetta tulee ennen kaikkea palveluiden integraatioon,
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotMiten Kanta-Hämeessä edetään? Oma Häme Jukka Lindberg Sote-muutosjohtaja
www.omahäme.fi Miten Kanta-Hämeessä edetään? Oma Häme 31.1.2018 Jukka Lindberg Sote-muutosjohtaja Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Sote I, II, III Oma
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotOmaa maakuntaa rakentamassa
Omaa maakuntaa rakentamassa 25.4.2018 LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Marina Kinnunen Eri skenaariot Pohjanmaan maakunnan näkökulmasta muutosjohtajan pohtimana Maakuntauudistus
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp.) ja valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Sote- ja maakuntauudistus etenevät mutta toiminnallinen uudistuminen vaatii vielä työtä hallituksen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Kuntoutuspäivät 2018 Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Tieto ratkaisee soten Työryhmä 4 Kuntoutuspäivät 2018 1 OHJELMA 9.00 Avaussanat Raimo Kalliokoski, puheenjohtaja, KTAY 9.10 Sote-tieto
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus ja kustannusvaikuttavuus STM näkökulma
Maakunta- ja sote-uudistus ja kustannusvaikuttavuus STM näkökulma 25.4. 2018 1 Tämä on se palvelujärjestelmä, jonka vaikuttavuuden seurantaa ja ohjausta STM:ssä ja VM:ssä valmistellaan Tästä näkökulmasta
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kari Haring 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen
Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen HYTE, TKI, YTA, Ympäristöpoliittinen, Kiinteistö ja arviointi - valmistelua jatkavat 1. vaiheen työryhmät Maakuntavaltuusto
LisätiedotVaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen
Vaikuttavat toimet teemapaja HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä 9.5.2019 Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen MITÄ VAIKUTTAVUUS ON Vaikuttavuus on palvelun tai toiminnan ansiosta tapahtunut muutos tavoitteeksi
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPalvelustrategian valmistelu
Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys
LisätiedotYksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua
Sote-arviointi 2019 21.5.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / arviointijohtaja Pekka Rissanen 1 Mitä sote-uudistus muuttaisi? Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Sote-uudistus
LisätiedotJärjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sosiaalihuollon palveluprosessit, päätöksenteko ja kehittämistyö muodostuvassa palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysvaliokunta maanantai 21.05.2018 klo 13:00 /HE 16/2018 vp Riitta Hakoma Järjestäminen:
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotKommenttipyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista
Kommenttipyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista 1. Vastaaja * Jarno Talvitie asiantuntija, elinkeinoasiat jarno.talvitie@hyvinvointiala.fi
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotJohdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa
Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa Yleislääkäripäivät 23.11. 2017 LT Päivi Hämäläinen, hankejohtaja STM Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri 1 23.11.2017 Päivi Hämäläinen
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi
Sosiaali ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote Kirsi Varhila Virpi Kölhi 1 26.5.2017 Mahdollisuuksien ikkuna on auki Toimintaympäristön muutos Digitalisaatio Virastouudistus 2 26.5.2017 Sotekeskustuottajat
LisätiedotPäivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto. Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut
Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut Sote-liikelaitos Liikelaitoksen toimipisteessä arvioidaan asiakkaan palvelutarve ja asiakkaalle tehdään
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
Lisätiedot