Palo- ja äänitekninen tyyppihyväksyntä

Transkriptio

1 V I E M Ä R Ö I N T I JÄ R J E S T E L M ÄT K Ä S I K I R J A Palo- ja äänitekninen tyyppihyväksyntä Uponor-kiinteistöviemäröintijärjestelmän suunnittelu ja asennus 02 I

2

3 Uponor-kiinteistöviemäröintikäsikirja Sisällysluettelo Sivu 1. Johdanto 3 2. Uponor ja ympäristö 4 3. Yleistä Uponor-kiinteistöviemäreistä 5 4. Suunnittelun lähtökohdat Äänitekniset vaatimukset Suunnittelun perusteet Suunnittelun eteneminen Jätevesiviemärien äänitekninen osastointi Äänitekninen sijoittaminen Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen pikavalintataulukko eristetyllä ja eristämättömällä pystykokoojaviemärillä Suojarakenteen valinta Valintataulukot Kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien sijoittaminen Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja sivusiirto Ääni- ja palotekninen suojaus Yleistä Pystyviemärin palotekninen suojaus Vaakaviemärin palotekninen osastointi Palomansetin käyttö paloteknisessä osastoinnissa Osastoimattoman rakenteen läpivienti Esimerkkipiirustuksia kytkentä- ja kokoojaviemärien sijoittamisesta Tekniset tiedot Standardit ja hyväksynnät Merkinnät Tekniset ominaisuudet ja mitat Viemärimateriaalien kemiallinen kestävyys 64 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

4 6 Virtaustekninen suunnittelu ja mitoittaminen Yleistä Jäykkyysluokat Liitostavat Viemärin suunnanmuutokset Puhdistusluukut Normivirtaamat ja mitoitusvirtaama Kytkentäviemärin mitoittaminen Kokoojaviemärin mitoittaminen Tuuletusviemärin mitoittaminen Alipaineventtiilin mitoittaminen Sadevesiviemärin mitoittaminen 70 7 Lämpölaajeneminen ja kannakointi Lämpölaajenemisen huomioiminen Lämpölaajenemisen hallinta Kannakointi rakennuksen sisäpuolella Kannakointi ja jäte- sekä sadevesiviemärin sijoittuminen alapohjan alapuolelle ja rakennuksen ulkopuolelle kaivantoon Rakennuksen perusmuurin läpiviennit Asentaminen Yleistä Käsittely, kuljetus ja varastointi Muhviliitokset ja liittäminen eri viemärimateriaaleihin Kannakointi Liittyminen vesi- ja viemärikalusteisiin Yleistä Liittäminen eri kalusteisiin Vesivahinkojen ennalta ehkäisy Viemärien vesi- ja kosteudeneristeen läpiviennit Uponor-lattiakaivot ja niiden asentaminen (Vieser) Palomansetin asentaminen Tuuletusviemärin ja alipaineventtiilin asentaminen Puhdistusluukkujen sijoittaminen ja viemärien puhdistaminen Vesilukkojen ja lattiakaivojen huoltaminen Vesilukot Lattiakaivot Viemäriasennusten mallityöselostus 104 Oikeudet muutoksiin pidätetään. 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

5 1. Johdanto Viranomaismääräykset ja muut suunnitteluperusteet sekä muutokset asiakastarpeissa asettavat paineita rakentamisen eri toimintojen sekä valittavien järjestelmien kehittämiselle. Rakentamisessa käytettäviä tuotteita, materiaaleja sekä taloteknisiä järjestelmiä ja työmenetelmiä kehitetään rakennusyritysten, tuoteteollisuuden sekä suunnittelijoiden että viranomaisten kesken ja yleensä valvonnan alaisena. Uponor Suomi Oy on yhteistyössä muiden tahojen kanssa suorittanut vuosina laajoja ja kattavia tutkimuksia asuinkerrostalojen jätevesiviemärien ääniteknisistä toteutustavoista. Tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän päivän asuinkerrostalorakentamisessa äänitekniset määräykset eivät yleensä tule riittävästi huomioiduksi. Viemärijärjestelmien osalta tämä johtuu osittain siitä, että ratkaisut ovat perustuneet olettamuksiin tutkitun tiedon puuttuessa. Toinen syy ääniteknisten määräysten puutteelliseen huomioimiseen on se, että kaikki ovat tyytyneet näin on aina tehty ratkaisuihin. On tärkeää, että jokainen suunittelusta asennukseen asti vastaa osaltaan siitä, että määräykset tulevat täytetyiksi ja tilaaja eli asiakas voi olla varma lopputuotteen toimivuudesta jo hankkeen alkuvaiheessa, osana laadunvarmistusketjua. Tämä käsikirja on Uponor-viemärien suunnittelua ja asentamista varten. Koska markkinoilla olevien muoviviemäreiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan, soveltuvat nämä ohjeet ainoastaan Uponor-viemäreille. Uponor-viemäröintijärjestelmä on polypropeenista valmistettu erilaisten rakennusten viemäröintiin tarkoitettu täydellinen viemäröintijärjestelmä. Käsikirjan avulla suunnittelija, urakoitsija ja viranomainen löytävät työssään tarvitsemansa tiedot ja ohjeet helposti. Tässä käsikirjassa esitetyt ohjeet soveltuvat kaikenlaisille rakennuksille kuten pien- ja rivitaloille, asuinkerrostaloille, liikerakennuksille, teollisuusrakennuksille, majoitus- sekä julkisille rakennuksille. Kuitenkin käsikirjassa esitetyt ratkaisut ovat ääniteknisesti vaativammista rakennuksista kuten esim. asuinkerrostaloista. Myös rivitalorakentamisessa ääni- ja palotekniset vaatimukset tulee täyttyä. Ratkaisut saattavat poiketa jonkin verran tässä käsikirjassa esitetyistä ohjeista. Pientaloissa tms. eivät ääni- ja palotekniset vaatimukset aina ole yhtä tiukkoja, joten niissä käytettävät ratkaisut valitaan tapauskohtaisesti. Puurakenteisissa rakennuksissa voidaan tämän käsikirjan ohjeita noudattaa soveltuvin osin. Luonnollisesti joidenkin ohjeiden yksityiskohdissa saattaa olla pieniä tapauskohtaisia eroja, mutta asiasisällöltään ja pääkohdiltaan ohjeet soveltuvat kaikenlaisille rakennuksille. Esitetyt ohjeet soveltuvat uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä perusparantamiseen. Peruskorjauksessa ja perusparantamisessa tulee suunnittelu ja asennus aina tehdä ko. rakennuksen edellyttämän tason mukaan huomioiden kaikki niihin vaikuttavat asiat. Mikäli tästä oppaasta ei löydy tarvittavaa tietoa, ottakaa yhteyttä Uponor Suomi Oy tekniseen neuvontaan. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

6 2. Uponor ja ympäristö Useiden vuosien ajan olemme kehittäneet toimintojamme niin, että myös ympäristöasioille asetetut tavoitteet toteutuvat. Vuonna 2000 Uponorissa vahvistettiin uusi ympäristöohjelma, joka määrittelee uudelleen konsernin ympäristötoiminnan päälinjat ja tavoitetason sekä asettaa samalla mittarit toiminnan seurannalle. Ohjelman keskeisenä ajatuksena on sitoutuminen entistä aktiivisemmin huomioimaan oman toiminnan ympäristövaikutukset. Työympäristön kehittämisessä haluamme tulla johtavaksi ympäristöystävällisten ratkaisujen tarjoajaksi omalla alallamme. Ympäristöasiat ovat osa toimintajärjestelmäämme, joka kattaa laatujärjestelmän SFS-EN ISO 9001:2000 sekä SFS-EN ISO standardien vaatimukset Nastolan ja Forssan tehtailla. Toimintapolitiikkamme tavoitteena on varmistaa yrityksen asema luotettavana korkealaatuisten muovisten putkistojärjestelmien toimittajana valituilla liiketoiminta-alueilla mahdollisimman ympäristöystävällisellä tavalla. Laatujärjestelmälle olemme saaneet hyväksynnän jo vuodesta 1991 ja vastaavasti ympäristöjärjestelmälle vuodesta Uponorin tavoitteena on viedä ympäristön huomioiminen viranomaismääräyksiä pidemmälle, ja olla siten alansa edelläkävijä myös tällä alueella. Ympäristöohjelman mukaisesti lisäämme henkilöstön tietoisuutta: vastuu toiminnan ympäristövaikutuksista on kaikkien yhteinen asia. Työsuojelullemme olemme määritelleet myös omat tavoitteemme. Lue lisää konsernin ympäristösivuilta Päätavoitteitamme: ympäristötuotteiden kehittäminen oman tuotantoprosessin jatkuva kehittäminen syntyvien jätteiden minimointi kierrätysmuovien hyödyntäminen 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

7 3. Yleistä Uponor-kiinteistöviemäreistä Yleistä Uponor-viemäröintijärjestelmä on täydellinen kokonaisjärjestelmä, johon kuuluvat putket, yhteet, palomansetit, lattiakaivot, vesilukot ja tiivisteet. Uponor-putket ja yhteet valmistetaan polypropeenista (PP), joka on ympäristöystävällinen materiaali huomattavasti kehittyneemmillä ominaisuuksilla kuin PVC. Uponor-viemäröintijärjestelmällä on Suomen Ympäristöministeriön myöntämä tyyppihyväksyntä. Uponor-viemäröintijärjestelmä on tarkoitettu korvaamaan PVC- ja valurautaviemärit. Toteutettaessa oikein suunniteltua ja asennettua viemäröintijärjestelmää Uponor-viemäreillä tulevat ääni ja palotekniset vaatimukset kilpailukykyisesti huomioiduiksi. Argumentteja Uponor-viemäreistä: Kestää hyvin kuumaa ja kylmää Vaivaton asentaa, myös ahtaissa paikoissa Katkaisu helposti tavallisella käsisahalla, ei tulitöitä Nopea asennus, taloudellinen lopputulos Kestää hyvin erilaisia kemikaaleja Syöpymätön, materiaalipinnat pysyvät sileinä Tarkat liitokset, virtaus on laminaarista Materiaali ei johda ääntä Ääni- ja palosuojaus toteutettavissa suojarakenteella Milloin käytetään Uponor-viemäriä? Uponor-viemärit soveltuvat jäte- ja sadevesien poisjohtamiseen erilaisissa rakennuksissa (pien- ja rivitalot, asuinkerrostalot, liikerakennukset, teollisuusrakennukset jne.) sekä uudisrakentamiseen, peruskorjaukseen että perusparantamiseen. Uponor-viemäriputkista ja -osista koostuu kiinteistöviemäröintijärjestelmä, jota käytetään rakennuksen viemäröintijärjestelmänä yleensä seuraavissa tapauksissa; - Rakennusten pystykokoojaviemäreinä, kun hormitilan seinärakenne tai viemärin eristys on ääniteknisesti ns. raskasrakenteinen eli hyvin ääntä eristävä. - Rakennusten vaakakokooja- ja kytkentäviemäreinä, jos em. viemärit sijaitsevat ääniteknisesti raskasrakenteisen kerroslattian, kotelon, alakaton, betonivalun tms. sisällä tai viemäri on eristetty ääniteknisesti. - Rakennusten vaakakokooja- ja kytkentäviemäreinä, kun viemärit sijaitsevat maassa, alapohjan alapuolella tms. paikassa, jossa viemärin toiminnasta syntyvä ääni ei aiheuta häiriötä. - Rakennusten pystykokoojaviemäreinä, kun hormitilan seinärakenne tai viemärin eristys on ääniteknisesti ns. kevytrakenteinen eli heikosti ääntä eristävä. - Rakennusten vaakakokooja- ja kytkentäviemäreinä, jos viemärit sijaitsevat ääniteknisesti kevytrakenteisen kerroslattian, kotelon, alakaton tms. sisällä. - Saneerauskohteissa, joihin perinteisesti olisi valittu valurautaviemäri. - Rakennusten sisäpuolisissa kattosadevesiviemärijärjestelmissä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

8 4. Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Äänitekniset vaatimukset Vesi- ja viemärilaitteiden käyttö aiheuttaa yleensä aina jonkin verran ääntä. Kokonaisuutta ajatellen on huomattavasti järkevämpää ja edullisempaa estää häiritsevän äänen syntyminen ääniteknisesti oikealla suunnittelulla ja toteutuksella kuin yrittää erilaisilla keinoilla vaimentaa syntyvää ääntä. Syntyneen äänen vaimennuskeinot jälkikäteen ovat yleensä hankalia ja kalliita sekä yleensä enemmän tai vähemmän kompromisseja. Lisäksi niiden toimivuus ja kunnollinen toteutus on usein epävarmaa. Suoritettujen tutkimusten perusteella todetaan, että kaikki viemärit materiaalista riippumatta tarvitsevat ääniteknisen suojauksen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 esitetään rakennuksien viemärilaitteiden suunnittelussa ja asennuksessa noudatettavat akustiset vaatimukset. Keskiäänitasovaatimus L A, eq, T (db) tarkoittaa laitteen käytöstä aiheutuvaa keskiäänitasoa sinä aikana, jonka laite on toiminnassa. Enimmäisäänitasovaatimus L A, max (db) tarkoittaa laitteen käytön aikana esiintyvää suurinta äänitasoa. Käytännössä keskiäänitasovaatimus kohdistuu ensisijaisesti jatkuvasti toimiviin laitteisiin ja enimmäisäänitasovaatimus hetkellisesti toimiviin laitteisiin. Taulukko 1. Viemärilaitteet luetaan yleensä hetkellisesti toimiviin laitteisiin. Tällöin ääniteknisen suojauksen lähtökohtana on se, että niiden käytöstä aiheutuva ääni ei saa ylittää huonetilan enimmäisäänitasovaatimusta. Vaikka enimmäisäänitaso on viemärien ääniteknisessä suojauksessa määräävämpi kriteeri, tulee myös keskiäänitasovaatimus huomioida. Tässä oppaassa esitetyillä ääniteknisillä suojausvaihtoehdoilla myöskään keskiäänitasovaatimusta ei ylitetä. Tila Keskiäänitasovaatimus Enimmäisäänitasovaatimus L A, eq,t (db) L A,max (db) Keittiö Muut asuinhuoneet Äänitasovaatimukset koskevat toisessa asuinhuoneistossa tapahtuvasta vedenlaskusta aiheutuvaa ääntä mitattavassa asuinhuoneistossa. Asuinrakennuksen LVIS-laitteiden ja muiden niihin rinnastettavien laitteiden aiheuttama suurin sallittu äänitaso sisustetussa asunnossa. 4.2 Suunnittelun perusteet Uponor-viemärit on tarkoitettu ns. normaalien jätevesien ja sadevesien viettoviemämäröintiin, joilla tarkoitetaan asuin-, toimisto-, hotelli-, liike- yms. rakennusten jäte- ja sadevesiä. Ongelmajätevesien tms. erikoistapausten kohdalla viemäröinti selvitetään kohdekohtaisesti. Uponor-viemäröintijärjestelmän suunnittelussa ja asentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, D1, E1 ja E7 määräyksiä ja ohjeita sekä tätä käsikirjaa. Uponor-viemäriputkista ja -osista koostuu kiinteistöviemäröintijärjestelmä, jota käytetään rakennuksen viemäröintijärjestelmänä. Viemäröintijärjestelmään vaikuttavat oleellisesti pystykokoojaviemärien sijoituspaikat sekä viemärien äänitekninen suojaus. Uponor-viemäröintijärjestelmä täyttää sille asetetut jäykkyysvaatimukset maassa ja rakennuksessa. Uponor-viemäröintijärjestelmää yhteineen voidaan käyttää rakennuksen ala- ja välipohjassa, välipohjan ylä- ja alapuolella sekä maahan asennettuna kiinteistön alueella. 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

9 Uponor-viemäreitä voidaan käyttää myös rakennusten sisäpuolisissa kattosadevesijärjestelmissä. Kattosadevesiviemärien kannakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kohdassa 8.3 (sivu 78) Muhviliitokset ja liittäminen eri viemärimateriaaleihin on käsitelty laajemmin sisäpuolisia kattosadevesiputkituksia Suunnittelun eteneminen Jotta em. asiat tulevat huomioiduiksi oikeassa järjestyksessä, tulisi suunnittelun edetä seuraavasti: 1. Suunnittelun aluksi LVI-suunnittelija valitsee pystykokoojaviemärien ja hormitilojen paikat ottaen huomioon, että: 2. LVI-suunnittelija valitsee valintataulukoita apuna käyttäen arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa viemärien suojarakenteet ottaen huomioon, että: 3. LVI-suunnittelija laatii kohteen suunnitelmat kohtien 1 ja 2 mukaan valittujen suunnittelu- ja mitoitusohjeiden perusteella. 1.1 hormitila rajoittuu äänitasovaatimuksiltaan toisarvoiseen tilaan (WC, vaatehuone tms.) 1.2 hormitila on mahdollisimman etäällä äänitasovaatimuksiltaan vaativista tiloista (makuuhuone, olohuone tms.) 2.1 valintavaihtoehdot vaikuttavat aina toisiinsa 2.2 hyvin ääntä eristävällä hormitilan seinärakenteella voidaan korvata pystykokoojaviemärin äänitekninen mineraalivillaeristys 3.1 Uponor-viemäröintiijärjestelmä voidaan ääniteknisesti osastoida esim. niin, että ääniteknisesti vaativissa tiloissa käytetään raskaalla mineraalivillaeristeellä eristettyä viemäriä (esim. pystykokoojaviemärien suorat putkiosuudet ja tarvittaessa kytkentäviemärit). 1.3 pystykokoojaviemärissä on mahdollisimman vähän sivusiirtoja ja ne pyritään sijoittamaan varastoon tms. tilaan 2.3 kun käytetään ääniteknisesti mineraalivillaeristettyä pystykokoojaviemäriä, ei hormitilan seinärakenteen tarvitse niin paljon äänieristää 1.4 pystykokoojaviemärin pohjakulma pyritään sijoittamaan betonisen alapohjan alapuolelle 2.4 valintaan vaikuttavat myös sen tilan äänitasovaatimukset, johon hormitilan seinärakenne rajoittuu. 1.5 pohjakulma varustetaan betonisella äänenvaimentimella. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

10 4.2.2 Jätevesiviemärien äänitekninen osastointi Vaihtoehto 1. - Hormitilan seinärakenne ääntä eristävänä rakenteena. Vaihtoehto 2. - Hormitilaa ympäröivän huonetilan seinärakenne ääntä eristävänä rakenteena. Tässä käsikirjassa on esitetty viemärin ääniteknisen suojausvaihtoehdon 1 erilaisia rakennevaihtoehtoja. Käytettäessä ääniteknistä suojausvaihtoehtoa 2 on huonetilan seinärakennetta valittaessa huomioitava kaikki ko. seinärakenteen ääneneristävyyteen vaikuttavat asiat kuten sivutiesiirtymä, liittymät muihin rakenteisiin, saumojen tiivistys, läpivientien tiivistys jne. Valittaessa äänitekniseksi suojaustavaksi vaihtoehto 2 (huonetilan seinärakenne ääntä eristävä rakenne) tulee huomioida, että ko. huonetilan seinärakenteessa oleva ovi (A), siirtoilmalaite tms. rakenneosa/ laite ei saa heikentää seinärakenteen ääneneristävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ko. huonetilan oven on oltava ns. ääntäeristävä ovi ja perinteinen ovirako oven alapuolella ei sovellu siirtoilmareitiksi. Siirtoilmareitti on toteutettava riittävän ääneneristävyyden omaavalla siirtoilmalaitteella. 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

11 4.2.3 Äänitekninen sijoittaminen Viemärien suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa viemärien sijoittaminen niin, ettei häiritsevää ääntä synny eikä tarvita erityisiä äänenvaimennuskeinoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pystyviemärin sijoittamisen lisäksi pohjakulman sijoittamiseen, sillä pystyviemäri ja pohjakulma ovat ääniteknisesti suurimmat ongelmakohdat. Tämän vuoksi pystykokoojaviemäri sijoitetaan ensisijaisesti hormitilaan, joka rajoittuu ääniteknisesti äänitasovaatimuksiltaan toisarvoisiin tiloihin (WC, vaatehuone jne.) ja osastoiviin betonisiin rakenteisiin. Hormitila sijoitetaan mahdollisimman kauas ääniteknisesti vaativista tiloista (makuuhuone, olohuone jne.). Hormitilan sijoittamisessa tulee lisäksi huomioida, että vesi- ja lämpöjohtojen tulee olla helposti avattavissa. Myös hormitilaan asennettava vesi- ja lämpöjohtojen vuotovesikaukalon ja sen poistoputken sijoittaminen voivat vaikuttaa hormitilan sijoittamiseen. Jos hormitila on varustettu porraskäytävään avautuvalla huolto-ovella, voidaan huolto suorittaa asukkaita häiritsemättä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

12 4.2.4 Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen pikavalintataulukko eristetyllä ja eristämättömällä pystykokoojaviemärillä Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen valinnan helpottamiseksi on laadittu hormitilan ääniteknisen seinärakenteen pikavalintataulukko. Pystykokoojaviemärin hormitilan seinärakenteeseen rajoittuvan tilan enimmäisäänitasovaatimuksen kohdalta nähdään ääniteknisen suojauksen perusvaihtoehdot symbolisesti esitettynä. Symbolien avulla voidaan valita ko. kohteeseen ääniteknisesti parhaiten soveltuva seinärakenteen perusvaihtoehto. Symbolien yhteydessä hormitilan seinärakenteen ja koteloinnin rakennevaihtoehtojen numerot ja numeroiden selitykset löytyvät taulukosta 2 sekä kuvien numerot, joista löytyvät ko. vaihtoehdon tarkemmat rakenteet ja eristykset tarkkoine asennuspiirustuksineen. Näiden piirustusten ja taulukon 2 pohjalta tehdään lopullinen hormitilan seinärakenteen valinta. Allaolevassa taulukossa on selvitetty esimerkinomaisesti ääniteknisen suojauksen valintatavat. Esimerkki: 1. Valitaan tästä sarakkeesta enimmäisäänitasovaatimuksen mukaisesti lähtötilanne. Tässä esimerkissä se on 30 db(a). Pikavalintataulukot ovat seuraavilla sivuilla. 2. Enimmäisäänitasovaatimuksen viereisillä sarakkeilla on viisi perusvaihtoehtoa, joista valitaan sopiva hormitilan suojarakenne. Tässä esimerkissä valitaan keskimmäinen sarake. Ääniteknisesti vaativimman tilan suurin sallittu äänitaso L A,max Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen perusvaihtoehdot 30 db(a) Kuvat 7-9 (sivut 20-22), (sivut 32-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 21➊, 21➋, 22➊, 12➋, 23➊, 17➋ 25➊, 6➋, 26➊, 7➋, 27➊, 11➋ Vaihtoehdot 16, 9, 10, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 12➋, 22➊ Vaihtoehdot 9 3. Valittuun hormitilaan liittyvät suojarakennevaihtoehdot ovat hormitilakuvan alapuolella olevassa sarakkeessa. Valitun vaihtoehdon tarkemmat rakenteet löytyvät sivulta 13 taulukon 2 osasta C. Rakenteisiin liittyvät piirustukset kuvat 1-22 ovat sivuilla Näiden vaihtoehtojen ja niihin liittyvien kuvien perusteella valitaan lopullinen seinärakenne. Tässä esimerkissä se on vaihtoehto 28 ja siihen liittyvä kuva 7, sivu 20. Katso myös kohta 4.4 (sivu 47) Ääni- ja palotekninen suojaus. 1 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

13 Taulukko 2 Ääniteknisiin vaatimuksiin perustuva Uponor-viemäröintijärjestelmän hormitilan seinärakenteen pikavalintataulukko A Ääniteknisesti vaativimman tilan suurin sallittu äänitaso L A,max Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen perusvaihtoehdot 45 db(a) Kuvat 1-22 (sivut 14-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 1, 2➊, 3➋, 4➊, 5➋, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 1, 3, 5, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 2➊, 3➋ Vaihtoehdot 3 40 db(a) Kuvat 1 (sivu 14), 4-5 (sivut 17-18) 7-22 (sivut 20-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 1, 9➊, 2➋, 10➊, 4➋, 6, 7, 11➊, 8➋ Vaihtoehdot 1, 3, 5, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 9➊, 2➋ Vaihtoehdot 3 38 db(a) Kuvat 1 (sivu 14), 4-5 (sivut 17-18), 7-9 (sivut 20-22), 12 (sivu 25), (sivut 27-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 1, 12➊, 13➋, 14➊, 10➋, 6, 7, 15➊, 8➋ Vaihtoehdot 1, 3, 5, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 12➊, 13➋ Vaihtoehdot 3 35 db(a) Kuvat 7-9 (sivut 20-22), 12 (sivu 25), (sivut 27-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 16➊, 1➋, 12, 17, 18➊, 6➋, 19➊, 7➋, 20➊, 8➋, Vaihtoehdot 1, 2➊, 3➋, 4➊, 5➋, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 12 Vaihtoehdot 2➊, 3➋ U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

14 Taulukko 2 Ääniteknisiin vaatimuksiin perustuva Uponor-viemäröintijärjestelmän hormitilan seinärakenteen pikavalintataulukko B Ääniteknisesti vaativimman tilan suurin sallittu äänitaso L A,max Uponor-viemäröintijärjestelmän ääniteknisen suojauksen perusvaihtoehdot 33 db(a) Kuvat 7-9 (sivut 20-22), (sivut 28-30), (sivut 32-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 21➊, 16➋, 22➊, 12➋, 23➊, 17➋ 18➊, 6➋, 19➊, 7➋, 20➊, 8➋ Vaihtoehdot 1, 9➊, 2➋, 24➊, 4➋, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 12➋, 22➊ Vaihtoehdot 9➊, 2➋ 30 db(a) Kuvat 7-9 (sivut 20-22), (sivut 32-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 21➊, 21➋, 22➊, 12➋, 23➊, 17➋ 25➊, 6➋, 26➊, 7➋, 27➊, 11➋ Vaihtoehdot 16, 9, 10, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 12➋, 22➊ Vaihtoehdot 9 28 db(a) Kuvat 7-9 (sivut 20-22), (sivut 32-35) Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka Vaihtoehdot 21, 22, 23➊, 17➋, 25➊, 6➋ 26➊, 7➋, 27➊, 11➋ Vaihtoehdot 16, 9, 6, 7, 8 Vaihtoehdot 28 Vaihtoehdot 12➋, 22➊ Vaihtoehdot U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

15 Hormitilan seinärakenteen tai koteloinnin rakennevaihtoehdot ja paloluokka (pikavalintataulukko C) Vaihtoehto 1 5 mm tasoite + 75 mm tiili, EI 30, kuva 1 (sivu 14) Vaihtoehto 2 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30, kuva 2 (sivu 15) ja kuva 9 (sivu 22) Vaihtoehto 3 rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15 Vaihtoehto 4 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm ilmaväli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30, kuva 3 (sivu 16) Vaihtoehto 5 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm ilmaväli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15 Vaihtoehto 6 5 mm tasoite + 68 mm kevytsorabetoni, (esim. Aco), EI 30, kuva 4 (sivu 17) Vaihtoehto 7 5 mm tasoite + 70 mm betoni, EI 30, kuva 5 (sivu 18) Vaihtoehto 8 5 mm tasoite + 68 mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 60, kuva 6 (sivu 19) Vaihtoehto 9 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45, kuva 10 (sivu 23) Vaihtoehto 10 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm mineraalivilla + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30, kuva 11 (sivu 24) Vaihtoehto 11 5 mm tasoite + 88 mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 90, kuva 13 (sivu 26) Vaihtoehto 12 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45, kuva 8 (sivu 21), kuva 12 (sivu 25) Vaihtoehto 13 rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30 Vaihtoehto 14 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 0,8 mm ohutlevy + 50 mm mineraalivilla + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30 Vaihtoehto 15 5 mm tasoite mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 120 Vaihtoehto 16 5 mm tasoite + 85 mm tiili, EI 60, kuva 18 (sivu 31) Vaihtoehto 17 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm mineraalivilla + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45, kuva 14 (sivu 27) Vaihtoehto 18 5 mm tasoite + 92 mm kevytsorabetoni, (esim. Aco), EI 60, kuva 15 (sivu 28) Vaihtoehto 19 5 mm tasoite + 80 mm betoni, EI 60, kuva 16 (sivu 29) Vaihtoehto 20 5 mm tasoite mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 240, kuva 17 (sivu 30) Vaihtoehto 21 5 mm tasoite mm tiili, EI 180, kuva 19 (sivu 32) Vaihtoehto 22 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 60 Vaihtoehto 23 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm mineraalivilla + 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 60 Vaihtoehto 24 0,8 mm muovipinnoitettu teräslevykasetti + 50 mm ilmaväli + 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45 Vaihtoehto 25 5 mm tasoite mm kevytsorabetoni (esim. Aco), EI 60, kuva 20 (sivu 33) Vaihtoehto 26 5 mm tasoite mm betoni, EI 90, kuva 21 (sivu 34) Vaihtoehto 27 5 mm tasoite mm kevytbetoni (esim. Siporex), EI 240, kuva 22 (sivu 35) Vaihtoehto 28 Betoninen RB-hormielementti ja kevytbetoninen Aco-seinäelementti, EI 120, kuva 7 (sivu 20) Ääneneristävyys edellyttää, että seinärakenteen läpiviennit sekä liittymät muihin rakenteisiin ovat ehdottoman tiiviit ja että ääni ei sivutiesiirtymänä esim. ilmastointikanaviston kautta kierrä seinärakennetta. Seinärakenteen/koteloinnin toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita. Märkätiloissa käytettävän rakennuslevyn on oltava kyseiseen tilaan soveltuva ja veden-/kosteudenkestävä. Useampi kerroksisen levyrakenteisen seinämän rakennuslevyt voivat olla eri materiaalia; esim. sisempi levy 13 mm kipsilevy ja ulompi levy vastaavat ääni- sekä palotekniset ominaisuudet omaama levy. Märkätiloissa uloimman levyn on oltava lisäksi vedenkestävä. Pysty- ja vaakakokoojaviemärien palotekninen suojaus kohdan 4.4 mukaan, mikäli osastoivan välipohjan läpiviennissä ei käytetä palomansettia. Jos viemärit ääni-/paloeristetään mineraalivillalla, äänitekninen suojaus taulukon rakenteiden ja kuvan 34/E (sivu 52) mukaan. Viemärin eristyksen paino 100 kg/m 3 Tiilen paino 1500 kg/m 3 Seinärakenteen eristyksen paino 40 kg/m 3 Rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy tai rakennuslevy, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet) Kevytsorabetoni, paino 1200 kg/m 3 (esim. Aco-elementti tai muu kevytsorabetoni, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet) Kevytbetoni, paino 500 kg/m 3 (esim. Siporex tai muu kevytbetoni, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet) Hormitilan kaikki seinät valitaan ääniteknisesti vaativinta tilaa vasten olevan seinämän mukaan. Esitettyjä hormitilan seinärakenteita vastaavat tiili- ja elementtirakenteet on esitetty mainituissa kohdissa. Varmista, että valittu seinärakenne täyttää vaaditun paloteknisen osastointivaatimuksen kohdasta 4.4 (sivu 47) Ääni- ja palotekninen suojaus. ➊ Pohjakulman kaksi yläpuolista kerrosta. ➋ Pohjakulman kahden yläpuolisen kerroksen yläpuolella olevat kerrokset Taulukko 2. Uponor pystykokoojaviemärin hormitilan seinärakenteen rakennevaihtoehdot. Pohjakulman ja vaakasiirron äänitekninen suojaus on esitetty kohdassa Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja vaakasiirto. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

16 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - ohutsaumamuurattu tiili 75 mm (paino 1500 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Muuratun rakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 1. Esimerkki kiviaineisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a). 1 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

17 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä 18 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 2. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksella 45 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

18 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - Ilmaväli 50 mm - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino 18 kg/m 3 ) Paloluokka EI Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa ( 100 kg/m 3 ) 2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro , asennuksen helpottamiseksi 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla. 14. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-kulmayhde ø75-45, nro Uponor-haarayhde ø110/75-45, nro Uponor-viemäri ø75, nro Uponor-viemäri ø110, nro Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni-ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 3. Esimerkki elementtirakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksella 45 db(a). 1 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

19 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytsorabetoni 68 mm, esim.aco (paino 1200 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 4. Esimerkki kevytsorabetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor -viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a) ja 38 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

20 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - betoni 70 mm Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 5. Esimerkki betonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a) ja 38 db(a). 1 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

21 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytbetoni 68 mm, esim. Siporex (paino 500 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putkit 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 6. Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksella 45 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

22 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE 1.1 Betoninen RB-hormielementti 1.2 Kevytbetoninen Aco-seinäelementti Paloluokka EI Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 3. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Uponor-viemäri ø110, nro ääni-/paloeristettynä 50 mm mineraalivillalla ( 100 kg/m 3 ) 5. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 6. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) eristettynä 7. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro eristettynä 8. Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) eristettynä 9. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro eristettynä 10. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi eristettynä 11. Uponor-palomansetti, nro Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Välipohjan kohdalla ei ole betonista valettua osastoivaa palokatkoa. Kuva 7. Esimerkki betonisesta RB-hormielementistä/kevytbetonisesta Aco-seinäelementistä eristetyn Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a), 33 db(a), 30 db(a) ja 28 db(a). 2 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

23 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä 18 kg/m 3 ) - 50 mm mineraalivilla (paino yhteensä 40 kg/m 3 ) Paloluokka EI Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 3. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 6. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat (sivut 76-77). 7. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 8. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 10. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi 12. Betonista valettu osastoiva palokatko Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Kuva 8. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a), 33 db(a), 30 db(a) ja 28 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

24 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino 18 kg/m 3 ) Paloluokka EI Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 3. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Uponor-viemäri ø110, nro ääni-/paloeristettynä 50 mm mineraalivillalla ( 100 kg/m 3 ) 5. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 6. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) eristettynä 7. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro eristettynä 8. Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) eristettynä 9. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro eristettynä 10. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi eristettynä 11. Betonista valettu osastoiva palokatko Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 9. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristetyn Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a), 33 db(a), 30 db(a) ja 28 db(a). 2 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

25 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - 3 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä 27 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 10. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a) ja 40 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

26 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - 50 mm mineraalivilla (paino 40 kg/m 3 ) - rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino 9 kg/m 3 ) Paloluokka EI Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa ( 100 kg/m 3 ) 2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla. 14. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-kulmayhde ø75-45, nro Uponor-haarayhde ø110/75-45, nro Uponor-viemäri ø75, nro Uponor-viemäri ø110, nro Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 11. Esimerkki elementtirakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a) ja 40 db(a). 2 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

27 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä 18 kg/m 3) - 50 mm mineraalivilla (paino yhteensä 40 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 12. Esimerkki levyrakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a) ja 35 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

28 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytbetoni 88 mm, esim. Siporex (paino 500 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 13. Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a) ja 40 db(a). 2 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

29 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - 50 mm mineraalivilla (paino 40 kg/m 3 ) - 2 x rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino yhteensä 18 kg/m 3 ) Paloluokka EI Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa ( 100 kg/m 3 ) 2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla. 14. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-kulmayhde ø75-45, nro Uponor-haarayhde ø110/75-45, nro Uponor-viemäri ø75, nro Uponor-viemäri ø110, nro Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 14. Esimerkki elementtirakenteisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a) ja 35 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

30 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytsorabetoni 92 mm, esim. Aco (paino 1200 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa"kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 15. Esimerkki kevytsorabetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a) ja 33 db(a). 2 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

31 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - betoni 80 mm Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 16. Esimerkki betonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a) ja 33 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

32 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytbetoni 150 mm, esim. Siporex (paino 500 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 17. Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a) ja 33 db(a) U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

33 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - ohutsaumamuurattu tiili 85 mm (paino 1500 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 18. Esimerkki kiviaineisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a) ja 35 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

34 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - ohutsaumamuurattu tiili 130 mm (paino 1500 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kuva 19. Esimerkki kiviaineisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a), 33 db(a), 30 db(a) ja 28 db(a). 3 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

35 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytsorabetoni 120 mm, esim. Aco (paino 1200 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta Kuva 20. Esimerkki kevytsorabetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a), 33 db(a), 30 db(a) ja 28 db(a). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

36 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - betoni 100 mm Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta Kuva 21. Esimerkki betonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a), 33 db(a), 30 db(a) ja 28 db(a). 3 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

37 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - pinnoite (esim. laatoitus kylpyhuoneessa ja maalaus vaatehuoneessa) - kylpyhuoneessa vedeneristys - tasoite 5 mm - kevytbetoni 200 mm, esim. Siporex (paino 500 kg/m 3 ) Paloluokka EI Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-viemäri ø110, nro Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Uponor-palomansetti, nro Palomansetti voidaan korvata viemärin paloteknisellä suojaverhoilulla ja/tai paloeristyksellä, katso kuvat 33 ja 34 (sivut 51 ja 52). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro Uponor-viemäri ø110, nro Uponor-paisunta/liitosyhde ø110, nro asennuksen helpottamiseksi Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Katso palomansetin tarkemmat asennusohjeet kohdasta 8.7 (sivu 98) "Palomansetin asentaminen". Seinärakenteen saumojen, liitosten toisiin rakenteisiin sekä tasoitekerroksen on oltava ilmatiiviitä. Lisäksi läpiviennit tiivistetään esim. joustavalla massalla ilmatiiviksi. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta Kuva 22 Esimerkki kevytbetonisesta seinärakenteesta eristämättömän Uponor-viemärin yhteydessä enimmäisäänitasovaatimuksilla 45 db(a), 40 db(a), 38 db(a), 35 db(a), 33 db(a), 30 db(a) ja 28 db(a).. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

38 4.3 Suojarakenteen valinta Pystykokoojaviemärin ja hormitilan seinärakenne valitaan LVI-suunnittelijan ja arkkitehdin sekä rakennesuunnittelijan yhdessä sopiman pystykokoojaviemärin sijainnin mukaan (katso kohta 4.2 sivu 6). Hormitilan kaikki seinät valitaan ääniteknisesti vaativinta tilaa vas- ten tulevan seinän mukaan, jotta ääni ei pääse kiertämään huonommin eristävän rakenteen kautta Valintataulukot Kohdassa (sivu 10) esitetyn pikavalintataulukon avulla valitaan kohteeseen soveltuvin seinärakenteen perusvaihtoehto. Pikavalintataulukossa on mainittuna taulukoiden ja kuvien numerot, joiden avulla löytyy valitulle vaihtoehdolle tarkemmat rakennepiirustukset. Taulukoissa on esitettynä tilojen eri enimmäisäänitasovaatimukset täyttäviä hormitilan seinärakenteita. Taulukoihin on valittu yleisimpiä seinärakennevaihtoehtoja, joilla vaadittu ääneneristävyys saavutetaan. Jos käytetään jotain muuta rakennetta tai materiaalia kuin valintataulukoissa esitettyjä, on niiden täytettävä taulukossa 3 esitetyt vaatimukset. Hormitilaan rajoittuvien tilojen ääniteknisesti vaativimman tilan enimmäisäänitasovaatimuksen mukaan valitaan rakennevaihtoehto. Valitusta taulukosta nähdään eristämättömien ja eristettyjen viemärien edellyttämät hormitilan seinämärakenteet ko. äänitasovaatimuksella. Erityisen tärkeää kaikissa ääniteknisissä suojauksissa on rakenteen ehdoton tiiviys. Kaikki saumat, saumat muihin rakenteisiin ja läpiviennit on tiivistetävä erikseen joustavalla massalla. Muuten ääni karkaa vuotokohdista pilaten pahimmassa tapauksessa koko ääneneristyksen. Joustavan massan valinnassa on huomioitava rakenteen edellyttämä palonkestävyys. Mahdollinen vuotovesikaukalon poistoputki on varustettava vesilukolla tms. ääntävaimentavalla laitteella. Vaihtoehtoisesti voidaan poistoputki johtaa ääniteknisesti osastoituun tilaan tai muuhun tilaan, jossa se ei aiheuta ääniongelmia. Lisäksi on tärkeää, että ääni ei sivutiesiirtymänä ilmanvaihtokanaviston, sivuavan rakenteen tms. kautta kierrä suojarakennetta. Hormitilan seinärakenne merkitään LVI-suunnitelmiin ja arkkitehti- sekä rakennesuunnitelmiin. Eristämättömien ja eristettyjen viemärien sekä seinärakenteiden vaihtoehtoja huonetilojen eri äänitasovaatimuksilla on esitetty taulukossa 2 (sivut 11-13) ja kuvissa 1-22 (sivut 14-35). Rakennetyyppi Suojarakenteen materiaalin perusvaatimukset Levyrakenteinen seinämä Kivirakenteinen seinämä - käytettävän levyn on täytettävä tarvittavat ääni- ja palotekniset vaatimukset (esim. 13 mm kipsilevy tai vastaava) - rakenteessa käytettävän eristeen on oltava mineraalivillaa, jonka ominapaino 40 kg/m 3. Lisäksi eristeen on täytettävä palotekniset vaatimukset. - käytettävän materiaalin ominaispaino 1500 kg/m 3. Jos käytetään ominaispainoltaan kevyempää materiaalia, on seinämän paksuutta lisättävä vastaavasti, jotta seinämän ominaispainovaatimus täyttyy. Taulukko 3. Viemärien suojarakenteiden materiaalien ominaisvaatimukset. 3 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

39 4.3.2 Kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien sijoittaminen Tässä esitetyt ohjeet koskevat ainoastaan yläpuolella olevan huoneiston kytkentä- ja vaakakokoojaviemäreiden sijoittamista ja suojausta. Mikäli kytkentä- ja vaakakokoojaviemäreihin liittyy alaslasketussa kattorakenteessa tai kotelossa pystykokoojaviemärin pohjakulma tai sivusiirto, tehdään äänitekninen suojaus kuvien 28 ja 29 (sivut 45 ja 46) mukaan. Yläpuolisen huoneiston kytkentäja vaakakokoojaviemärien ollessa toisen huoneiston puolella alaslasketussa kattorakenteessa tai kotelossa (kuva 23, sivu 40), valitaan suojarakenne taulukoiden 4 ja 5 (sivut 38 ja 39) mukaisesti. Mikäli viemärit sijaitsevat toisen huoneiston puolella alakattorakenteessa, joka ei ole tiivis, on viemärit koteloitava katon sisällä taulukoiden 4 ja 5 (sivut 38 ja 39) mukaisilla suojarakenteilla. Jos em. kytkentä- ja vaakakokoojaviemärit sijaitsevat betonivalussa niin, että viemärin ympärillä on vähintään 15 mm betonia, ei niitä tarvitse äänieristää (kuva 24, sivu 41). Jos em. kytkentä- ja vaakakokoojaviemärit sijaitsevat ns. kerroslattiassa, on kerroslattian rakennusteknisissä materiaalivalinnoissa huomioitava kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien muodostaman melun vaimentaminen tai vaihtoehtoisesti viemärit on kokonaisuudessaan verhoiltava ääniteknisellä suojarakenteella. Alaslasketun kattorakenteen tai kotelon yhteydessä pystykokoojaviemärin suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjarakenteesta aina seuraavaan osastoivaan välipohjaan asti. Alaslasketun katon tai kotelon sekä kerroslattian sisällä suojarakenteeseen tehtävät putkija ilmastointikanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi. Kun alaslaskettu katto- tai kotelorakenne on kylpyhuoneessa tai vastaavassa märkätilassa ja se on ohjeiden mukaan rakennettu ilmatiiviiksi, on huolehdittava kyseisen rakenteen ilmatilan tuuletuksesta esim. viereisen kuivan tilan puolelta. Tuuletusventtiileiden valinnassa on huomioitava, että venttiilit eivät saa heikentää seinärakenteen ääneneristävyyttä. Tuuletusventtiili toimii tarkastusluukkuna, jonka kautta on mahdollista tarkistaa, onko alaslasketussa kattotai kotelorakenteessa olevissa vesitai viemäriputkissa vuotoja. Tuuletusviemärin äänitekninen suojaus tehdään asuintiloissa kuten ko. linjan pystykokoojaviemärinkin suojaus. Ullakolla tms. ääniteknisesti toisarvoisessa tilassa tuuletusviemärin suojaukseksi riittää paloeristys. Sadevesiviemärin äänitekniseksi suojaukseksi riittää 13 mm kipsilevyrakenne, kun sadevesiviemärin lämpöeristeenä käytetään 50 mm mineraalivillaa, jonka paino on 80 kg/m 3. Sadevesiviemärin lämmöneristeen pinnoitteen tulee aina olla höyrytiivis kondensoitumisen estämiseksi. Sadevesien pystykokoojaviemärin pohjakulma tai sivusiirto ei tarvitse ääniteknistä suojabetonointia (äänenvaimenninta). U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

40 Tilan suurin sallittu enimmäisäänitaso L A,max 45 db(a) Ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot ja paloluokka Märkätiloissa huomioitava veden-/kosteudeneristys! Viemärimateriaali ja viemärin mahd. eristys UPONOR Vaihtoehto 1: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15 UPONOR + 50 mm mineraalivillaeriste Vaihtoehto 1: rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli 40 db(a) UPONOR Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30 UPONOR + 50 mm mineraalivillaeriste Vaihtoehto 1 rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli 38 db(a) UPONOR Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30 UPONOR + 50 mm mineraalivillaeriste Vaihtoehto 1: rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 15 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli Viemärin eristyksen paino 100 kg/m 3 Paneelin paino 9 kg/m 2 Suojarakenteen eristyksen paino 40 kg/m 2 Rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy tai muu rakennuslevy, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet. Ääneneristävyys edellyttää ehdotonta tiiveyttä ja toteutusta niin, että ääni ei sivutiesiirtymänä ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. kautta kierrä suojarakennetta. Taulukon rakennevaihtoehdoissa paneelikatto on tiivistetty, jolloin se voidaan huomioida ääneneristyksessä. Reunoilta auki olevaa paneelikattoa (yleensä kosteat tilat) ei huomioida ääneneristyksessä vaan ääntä eristävä rakenne on tehtävä omana rakenteena alakaton sisään. Suojarakenteen/koteloinnin toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita. Palotekninen suojaus kohdan 4.4 (sivu 47) mukaan, jos osastoivan välipohjan läpiviennissä ei käytetä palomansettia. Jos viemärit ääni-/paloeristetään mineraalivillalla, äänitekninen suojaus taulukon rakenteiden ja kuvan 34 (sivu 52) mukaan. Pantaliitoksin tehty valurautaviemäri edellyttää vastaavan ääniteknisen suojauksen kuin Uponor-viemäri. Suojarakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin suojarakenteenkin. Mikäli alaslasketun kattorakenteen yläpuolelle jäävä tila halutaan tuulettaa, voidaan se toteuttaa niin, että esim. "kuivaan" huonetilaan rajoittuvan väliseinän yläosaan asennetaan riittävän äänenvaimennuskyvyn ja paloluokan omaava läpivienti ja venttiili. Taulukko 4. Uponor-kytkentäviemärien sekä vaakakokoojaviemärien ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot alaslasketussa katossa/kotelossa. Mikäli putouskorkeus on 1 m, äänitekninen suojaus toteutetaan kuten pystykokoojaviemärin ja sen pohjakulman sekä vaakasiirron äänitekninen suojaus. 3 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

41 Tilan suurin sallittu enimmäisäänitaso L A,max Ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot ja paloluokka Märkätiloissa huomioitava veden-/kosteudeneristys! Viemärimateriaali ja viemärin mahd. eristys 35 db(a) UPONOR Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30 UPONOR + 50 mm mineraalivillaeriste Vaihtoehto 1: 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI db(a) UPONOR Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 30 UPONOR + 50 mm mineraalivillaeriste Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) El 45 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) El db(a) UPONOR Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45 UPONOR + 50 mm mineraalivillaeriste Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI db(a) UPONOR Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) + 50 mm mineraalivilla, EI 45 UPONOR + 50 mm mineraalivillaeriste Vaihtoehto 1: 3 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 45 Vaihtoehto 2: 18 mm paneeli + 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy), EI 30 Viemärin eristyksen paino 100 kg/m 3 Paneelin paino 9 kg/m 2 Suojarakenteen eristyksen paino 40 kg/m 2 Rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy tai muu rakennuslevy, jolla on vastaavat ääni- ja palotekniset ominaisuudet. Ääneneristävyys edellyttää ehdotonta tiiveyttä ja toteutusta niin, että ääni ei sivutiesiirtymänä ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. kautta kierrä suojarakennetta. Taulukon rakennevaihtoehdoissa paneelikatto on tiivistetty, jolloin se voidaan huomioida ääneneristyksessä. Reunoilta auki olevaa paneelikattoa (yleensä kosteat tilat) ei huomioida ääneneristyksessä vaan ääntä eristävä rakenne on tehtävä omana rakenteena alakaton sisään. Suojarakenteen/koteloinnin toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita. Palotekninen suojaus kohdan 4.4 (sivu 47) mukaan, jos osastoivan välipohjan läpiviennissä ei käytetä palomansettia. Jos viemärit ääni-/paloeristetään mineraalivillalla, äänitekninen suojaus taulukon rakenteiden ja kuvan 34 (sivu 52) mukaan. Pantaliitoksin tehty valurautaviemäri edellyttää vastaavan ääniteknisen suojauksen kuin Uponor-viemäri. Suojarakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin suojarakenteenkin. Mikäli alaslasketun kattorakenteen yläpuolelle jäävä tila halutaan tuulettaa, voidaan se toteuttaa niin, että esim. "kuivaan" huonetilaan rajoittuvan väliseinän yläosaan asennetaan riittävän äänenvaimennuskyvyn ja paloluokan omaava läpivienti ja venttiili. Taulukko 5. Uponor-kytkentäviemärien sekä vaakakokoojaviemärien ääniteknisen suojauksen rakennevaihtoehdot alaslasketussa katossa/kotelossa. Mikäli putouskorkeus on 1 m, äänitekninen suojaus toteutetaan kuten pystykokoojaviemärin ja sen pohjakulman sekä vaakasiirron äänitekninen suojaus. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

42 1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 75 mm:n muurattu tiiliseinä + tasoite. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla. 2 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 2 x 13 mm kipsilevy + 50 mm mineraalivilla. 3 Uponor-viemäri ø Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi. Alaslasketun katon rakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Kaksinkertaisen levyrakenteen molempien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Alaslaskettuun kattoon tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin alaslasketun kattorakenteen. Vaakasuoran osastoivan rakennusosan läpimenokohdassa viemäri on ympäröitävä betonivalulla, joka on leveydeltään vähintään 300 mm. Alaslasketun kattorakenteen yhteydessä suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjarakenteesta aina seuraavaan osastoivaan välipohjaan asti. Myös alaslasketun kattorakenteen osalla suojarakenteeseen tehtävät putki- ja kanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi. Mikäli alaslasketun kattorakenteen yläpuolelle jäävä tila halutaan tuulettaa, voidaan se toteuttaa niin, että esim. kuivaan huonetilaan rajoittuvan väliseinän yläosaan asennetaan riittävän äänenvaimennuskyvyn ja paloluokan omaava läpivienti ja venttiili. Kuva 23. Esimerkki Uponor-viemärin asennuksesta alaslasketun kattorakenteen sisään, palonkestoaika 60 minuuttia. 4 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

43 1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 75 mm muurattu tiiliseinä. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla. 2 Uponor-viemäri ø Uponor-viemäri ø Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi. 5 Uponor-haarayhde ø110/ Uponor-kulmayhde. Kuva 24. Esimerkki Uponor-kytkentä- ja vaakakokoojaviemärin asennuksesta betonisen välipohjan sisään, palonkestoaika enintään 60 minuuttia. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

44 1 Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 85 mm:n betoniseinä + tasoite. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla. 2 Kerroslattiarakenne; esim.: - lattiapinnoite (esim. muovimatto) - 2 x 15 mm kipsilevy (paino yhteensä 30 kg/m 2 ) - harvalaudoitus tai metalliorret K mm mineraalivilla - puu- tai teräsrunko K Uponor-viemäri ø110 4 Uponor-palomansetti (voidaan asentaa myös valun alapintaan) 5 Uponor-viemäri ø110 6 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi 7 Uponor-haarayhde ø110/ Uponor-kulmayhde ø Lattiarakenteen levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Kaksinkertaisen levyrakenteen molempien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Lattiarakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat äänitekniset vaatimukset kuin lattiarakenteenkin. Kerroslattiarakenteen yhteydessä suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjarakenteesta aina seuraavaan välipohjaan asti. Myös kerroslattian osalla suojarakenteeseen tehtävät putki- ja kanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi. Kerroslattian rakennusteknisissä materiaalivalinnoissa on huomioitava kytkentä- ja vaakakokoojaviemärien muodostaman melun vaimentaminen tai vaihtoehtoisesti viemärit on kokonaisuudessaan verhoiltava ääniteknisellä suojarakenteella. Kuva 25. Esimerkki Uponor-kytkentä- ja vaakakokoojaviemärin asennuksesta ns. kerroslattian yhteydessä. Palomansetilla saavutetaan vaadittava palo-osastointiluokka. 4 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

45 4.3.3 Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja sivusiirto Pystykokoojaviemärin pohjakulma ja sivusiirto ovat kohtia, joissa virtaavan aineen massasta ja nopeudesta johtuen syntyy usein voimakasta ääntä. Tästä johtuen pystykokoojaviemäri pyritään ensisijaisesti sijoittamaan niin, että pystyosalla ei ole sivusiirtoja ja pohjakulma tulee alapohjan alapuolelle. Alapohjan alapuolella oleva pystykokoojaviemärin pohjakulma tehdään aina mahdollisimman loivana ja varustetaan betonisella äänenvaimentimella kuvan 26 mukaisesti. Pohjakulman tai sivusiirron betonista äänenvaimenninta käytetään, kun rakennuksessa on vähintään kaksi kerrosta. 1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. 2 Tiivistys joustavalla massalla. 3 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri mineraalivillalla, paino 100 kg/m 3. 4 Mineraalivillaeriste betonivalun ja lattiakaivon/kytkentäviemärin V75 välissä. 5 Uponor-viemäri ø110 + tarpeenmukainen äänitekninen mineraalivillaeriste. 6 Uponor-kulmayhde ø Uponor-viemäri ø Uponor-haarayhde ø110/ Kylpyhuone-elementin lattia. Vaakaviemärin sivuilla on oltava vähintään 100 mm betonia. Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa kiertää seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni alapohjassa ja se on raudoitettava alapohjasta. Kuva 26. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman loivakaarisesta toteutuksesta betonisen alapohjan alapuolella. Pohjakulman yläpuolista huoneistoa palvelevia viemäreitä ei liitetä pystykokoojaviemäriin, vaan ne johdetaan alapohjan alapuolelle ja liitetään betonisen äänenvaimentimen jälkeiseen vaakaviemäriin. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

46 Pystykokoojaviemärin sivusiirto huonetilassa Mikäli pohjakulma tai sivusiirto joudutaan pakottavasta syystä sijoittamaan huonetilaan, tulee se ensisijaisesti sijoittaa ääniteknisesti toisarvoiseen tilaan, esim. varastoon, kuva Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. 2 Tiivistys joustavalla massalla. 3 Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri mineraalivillalla, paino 100 kg/m 3. 4 Mineraalivillaeriste betonivalun ja lattiakaivon/kytkentäviemärin ø75 välissä. 5 Uponor-viemäri ø110 + tarpeenmukainen ääni- ja palotekninen mineraalivillaeriste. 6 Uponor-kulmayhde ø Uponor-palomansetti. 8 Betonin pääsy putken ja mansetin väliin on estettävä tiivistämällä väli joustavalla palosuojamassalla. 9 Kylpyhuone-elementin lattia. Vaakaviemärin sivuilla on oltava vähintään 100 mm betonia. Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa kiertää seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni välipohjassa ja se on raudoitettava välipohjasta. Kuva 27. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman loivakaarisesta toteutuksesta varaston tms. katossa. Pohjakulman yläpuolista huoneistoa palvelevia viemäreitä ei liitetä pystykokoojaviemäriin, vaan ne johdetaan alapohjan alapuolelle ja liitetään betonisen äänenvaimentimen jälkeiseen vaakaviemäriin. Viemärien palosuojaus kohdan 4.4 (sivu 47) mukaan. 4 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

47 Pystykokoojaviemärin sivusiirto huonetilassa Pystykokoojaviemärin pohjakulman tai sivusiirron sijoittamista asuinhuoneistoon tulee ehdottomasti välttää. Mikäli pohjakulman tai sivusiirron ainoa sijoituspaikka on asuinhuoneisto, on pohjakulma sekä sivusiirto tehtävä mahdollisimman loivana ja varustettava ko. huoneiston osalla betonisella äänenvaimentimella, kuvat 28 ja 29. Pohjakulman ja sivusiirron jälkeen pystykokoojaviemäri äänieristetään huonetiloissa vastaavasti kuin ko. linjan pystykokoojaviemäri, alapohjan alapuolella se ei tarvitse äänieristystä. Pohjakulman betonisen äänenvaimentimen lopullinen toteutustapa on sovittava yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa ja se on esitettävä LVI- ja rakennesuunnitelmissa. Pohjakulma tai sivusiirto väestönsuojan paputilassa on kiinnitettävä tukevasti välipohjaan ja väestönsuojan rakenteisiin. 1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. 2 Kylpyhuone-elementin lattia. 3 Paikallavalu (= suojabetoni). 4 Alaslaskettu katto tai vastaava pintaverhous. 5 Uponor-viemäri ø Uponor-kulmayhde ø Uponor-palomansetti. 8 Betonin pääsy putken ja mansetin väliin estettävä tiivistämällä väli joustavalla palosuojamassalla. 9 Uponor-sovitusputki ø Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi. 11 Kiintopidin. Vaakaviemärin sivuilla oltava vähintään 100 mm betonia. Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni välipohjassa ja se on raudoitettava välipohjasta. Kuva 28. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman tai sivusiirron toteuttamisesta asuinhuoneiston katossa. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

48 1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. Seinärakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. 2 Kylpyhuone-elementin lattia. 3 Ontelolaattaan tehdyn asennusuran paikallavalu (= suojabetoni). 4 Mahdollinen lisäeristys ja pintaverhous (esim. alaslaskettu katto). 5 Uponor-viemäri ø110 6 Uponor-kulmayhde ø Uponor-palomansetti 8 Betonin pääsy putken ja mansetin väliin estettävä tiivistämällä väli joustavalla massalla. 9 Ontelolaatta 10 Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi 11 Kiintopidin Betonisen äänenvaimentimen on oltava tiukasti kiinni välipohjassa. Seinärakenteen seinämään tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Ontelolaatan alapuolelle tehdään 50 mm:n lisäeristys, jos viemärin alapuolisen betonin kokonaisvahvuus on mm ja 100 mm:n lisäeristys, jos alapuolisen betonin kokonaisvahvuus on alle 50 mm. Lisäeristys tehdään betonista tai mineraalivillalevyistä (tiheys 100 kg/m 3 ). Kuva 29. Esimerkki pystykokoojaviemärin pohjakulman tai sivusiirron toteuttamisesta asuinhuoneiston katossa. 4 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

49 4.4 Ääni- ja palotekninen suojaus Yleistä Rakennuksen paloluokka ja paloosastot ryhmitellään niiden pääkäyttötarkoituksen mukaan RakMK:n osassa E1 esitettyjä määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Paloluokat ja palo-osastot esitetään arkkitehti-/ rakennepiirustuksissa. Viemärin palosuojauksen lähtökohtana on rajoittaa palon sekä savun kehittymistä ja estää palon leviäminen määrätyn ajan osastosta toiseen viemäriverkoston ja läpivientien kautta. Osastoivien läpivientien ja osastoa jakavien rakennusosien luokkavaatimukset on esitetty taulukossa 6. Yleensä asuinkerrostalot ovat P1- luokan rakennuksia ja palo-osastoitu huoneistoittain. Rivitalot tai vastaavat ovat yleensä P2-luokan rakennuksia ja palo-osastoitu huoneistoittain. P3-luokan rakennuksia ovat yleensä omakotitalot. Viemärien ääni- ja palotekninen suojaus toteutuu usein samalla suojauksella. Joskus suojauksella on kuitenkin tarkoitus toimia joko viemärin paloteknisenä suojauksena tai ääniteknisenä suojauksena. Tämän vuoksi viemärin ääni- ja palotekninen suojaus tulee aina tehdä suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Rakennuksen paloluokka P1 (palonkestävä) Palokuorma MJ/m 2 P2 (paloa pidättävä) Kerrosluku yli alle P3 (paloa hidastava) Osastoivat rakennusosat kerroksissa El 120 El 90 El 60 El 60 El 30 El 30 - osiin jakavat rakennusosat (majoitushuoneiden seinät ja ovet) El 15 El 15 El 15 X El 15 El 15 Osastoivat rakennusosat ullakoilla El 30 El 30 El 30 El 30 El 30 El 30 - osiin jakavat rakennusosat E 15 E 15 E 15 E 15 E 15 E 15 Osastoivat rakennusosat kellarissa El 120 El 90 El 60 El 120 El 60 El 60 X = ei mahdollinen R kantavuus E tiiviys I eristävyys Merkintöjen R, REI, RE, EI, E jälkeen ilmoitetaan palonkestävyysaika minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 tai 240. Näin muodostuva merkintä on rakennusosan paloluokka. Taulukko 6. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset. Tämän käsikirjan ääni- ja palotekniset suojausohjeet koskevat vain Uponor-viemäreitä, joiden ulkohalkaisija on mm. Näiden ohjeiden lisäksi tulee noudattaa RakMK:n osissa C1, C2, D1, E1 ja E7 annettuja määräyksiä ja ohjeita. Jos viemäri palvelee vain yhtä paloteknistä osastoa, ei sitä tarvitse suojata kuin pintakerrosvaatimusten täyttämiseksi. RakMK:n osassa E1 kohdassa 8.2 esitettyjen pintakerrosvaatimusten täyttämiseksi viemärit on yleensä verhoiltava vähintään määräykset täyttävällä kotelolla (esim. kipsilevy) tai pinnoitteella (esim. paloluokiteltu PVC-pinnoite). Tuotanto- ja varastotilojen paloturvallisuusohjeet on esitetty RakMK:n osassa E2 ja autosuojien osassa E4. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

50 Sairaanhoito-, huolto- ja rangaistuslaitosten sekä majoitusliikkeiden huoneistoissa, asuntoloissa ja kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella olevissa kellarikerroksissa viemärien tulee aina täyttää pintakerrosvaatimukset. Suojaverhousta ei kuitenkaan vaadita yhden asuinhuoneiston rakennuksissa ja huoneistoittain osastoiduissa rakennuksissa, joita ei ole suunniteltu P2-luokan rakennukseksi. Jos viemärin katsotaan olevan ns. vähäinen rakennusosa, sen ei yleensä tarvitse täyttää em. pintakerrosvaatimusta (vrt. E1/8.2.4). Putkiläpiviennit eivät saa olennaisesti heikentää rakennusosan osastoivuutta (E1/7.4.1). Uponor-viemärin palosuojauksessa voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoja: 1. Viemärin suojaaminen paloluokitellulla mineraalivillalla (esim. PV-100 VM, 100 kg/m 3 ). 2. Rakenteellinen suojaus, eli viemärin kotelointi riittävän palosuojan antavilla materiaaleilla tai viemärin sijoittaminen palamattoman rakenteen (esim. betoni) sisään. 3. Tyyppihyväksyttyjen palomansettien käyttö osastoivien rakenteiden lävistyksissä. Viemärien ääni- ja palosuojauksen tarkoituksena on estää äänen ja tulipalon siirtyminen suojauksen läpi. Tämän vuoksi suojaus on tehtävä ehdottoman tiiviiksi, sillä pienikin vuoto voi pilata koko suojauksen. Lisäksi suojaus tulee tehdä niin, ettei ääni tai tulipalo pääse kiertämään suojausta. Suojarakennetta valittaessa tulee huomioida myös äänitekniset vaatimukset. Läpiviennissä ja sen tiivistyksessä käytettävien materiaalien tulee olla palonkestäviä ja tyyppihyväksyttyjä. Suojauksen toteuttamisessa on aina noudatettava suojausmateriaalien ja -tarvikkeiden valmistajan ohjeita. Ääni- ja paloeristysvilla sidotaan sinkityllä teräslangalla tai ompelemalla verkko sinkityllä teräslangalla valmistajan ohjeiden mukaisesti. Oleellista on, että eristykseen ei jää aukkoja tai rajoja ja että eristys pysyy viemärin mahdollisesta lämpöliikkeestä huolimatta paikallaan. Ääni- ja/tai paloeristettyjen Uponor-viemärien kannakkeiden tulee täyttää myös ääni- ja palotekniset vaatimukset Pystyviemärin palotekninen suojaus Osastoitaessa Uponor-pystykokoojaviemäri hormi- tai kotelorakenteella tulee rakenteen täyttää vähintään palo-osastointia vastaavat palotekniset vaatimukset. Suojarakenteen palonkestoaikaa mitoitettaessa tulee muistaa, että osastoivan rakenteen molemmilla puolilla olevien suojarakenteiden palonkestoajat voidaan laskea yhteen. Rakenteellinen suojaus voi olla kiviaineinen tai levyrakenteinen, kuvat 1 ja 2 (sivut 14 ja 15). Rakenteen saumat, saumat muihin rakenteisiin ja läpiviennit tulee tiivistää joustavalla massalla ilmatiiviiksi. Kiviaineinen seinä pinnoitetaan tasoitteella tai rappauksella. Hormitila katkaistaan pystysuunnassa osastoivan rakennusosan kohdalla vähintään 80 mm paksulla betonista, kevytsorabetonista tai kipsistä valetulla palokatkolla. P2- ja P3-luokan rakennuksissa suojakotelon katkaisu osastoivan rakennusosan kohdalla voidaan tehdä myös palamattomalla mineraalivillalla (esim. PV-100 VM, 100 kg/m 3 ), kuva 31 (sivu 50). Vaakasuoran osastoivan rakenteen (paloluokka EI60) läpi menevät kalusteeseen päättyvät viemärit eivät tarvitse palosuojausta, kun viemäri läpimenokohdassa on ympäröity vähintään 200 mm paksulla ja vähintään 300 mm leveällä betonivalulla (kuva 23, sivu 40). 4 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

51 1. HORMITILAN SEINÄRAKENNE - muovipinn. teräslevykasetti (s = 0,8 mm) - rakennuslevy, esim. 13 mm kipsilevy (paino 9 kg/m 3 ) Paloluokka EI Seinärakenteen ja välipohjan välinen tiivistys koko hormin ympäri min. villa ( 100 kg/m 3 ) 2.2 Tiivistys joustavalla massalla koko seinän osalla 3. Vesijohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 4. Lämpöjohdot ja vuotovesiallas, josta näkyville tuleva putki 5. Uponor-paisunta-/liitosyhde ø110, nro , asennuksen helpottamiseksi 6. Ilmanvaihtokanava, paloeristys RakMK:n osa E7 mukaisesti 7. Viemärin palo- ja äänieriste 50 mm mineraalivilla (paino 100 kg/m 3 ). 8. Kannake, liukuohjain (LVI-nro ) eristettynä 9. Uponor-haarayhde ø110/110-45, nro eristettynä 10. Kannake, kiintopidin (LVI-nro ) eristettynä 11. Betonista valettu osastoiva palokatkovalu 12. Uponor WC-suorayhde ø110, nro Läpiviennin tiivistys joustavalla massalla. 14. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro eristettynä 15. Uponor-kulmayhde ø110-45, nro eristettynä 16. Uponor-haarayhde ø110/75-45, nro eristettynä 17. Uponor-viemäri ø75, nro Uponor-viemäri ø110, nro Hormitilan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava, että RakMK:n edellyttämät vesi- ja lämmityslaitteiden tarkastettavuus, huollettavuus sekä vuotojen havaittavuus on huomioitu. Seinärakenteen ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Moninkertaisen levyrakenteen kaikkien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Hormin avattavan seinän tai seinärakenteeseen tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat ääni- ja palotekniset vaatimukset kuin seinärakenteen. Ääni ei saa "kiertää" seinärakennetta ilmastointikanaviston, sivuavan rakenteen tms. sivutien kautta. Kotelorakenteen toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita. Kuva 30. Esimerkki Uponor-viemärin ääni- ja paloteknisestä suojauksesta äänitasovaatimuksella 45 db(a) paloeristysvillalla ja levyrakenteisella elementtihormirakenteella, palonkestoaika enintään 30 minuuttia. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

52 1 de Uponor-viemäri 2 Palamaton mineraalivilla (paksuus yhteensä 150 mm) 3 Suojakotelo ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan 4 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan 2 3 de Kuva 31. Suojakotelon katkaisu osastoivan puurakenteisen välipohjan kohdalla P2-luokan rakennuksessa. 1. Välipohja EI Palamaton mineraalivilla. 3. Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan. 4. Vaakaviemärillä on oltava vähintään EI 15-luokan suojaverhous (esim. 13 mm kipsilevy). Kuva 32. Pystykokoojaviemärin läpivienti paloa hidastavan tai paloa pidättävän rakennuksen osastoivan (EI 30) puuvälipohjan läpi. 5 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

53 A. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärin suojarakenteella, vaakaviemäri betonivalussa. B. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärin suojarakenteella, vaakaviemäri betonirakenteisen välipohjan sisällä. C. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärissä olevalla palomanetilla, vaakaviemärit betonirakenteisen välipohjan sisällä tai välipohjan ylä-/alapuolella. D. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärin suojarakenteella ja suojarakenteen lävistävässä vaakaviemärissä olevalla palomansetilla. Vaakaviemärit välipohjan ylä- tai alapuolella. Viitenumeroihin liittyvät tekstit seuraavalla sivulla kuvan 34 yhteydessä. Kuva 33. Eristämättömän Uponor-viemärin pystyviemärin palo-osastointi. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

54 E. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärin ja hormissa olevan vaakaviemärin paloeristyksellä. Vaakaviemärit betonirakenteisen välipohjan sisällä tai välipohjan ylä-/alapuolella. F. Uponor-viemärin palo-osastointi pystykokoojaviemärin suojarakenteella ja vaakaviemärin paloeristyksellä. Vaakaviemäri välipohjan alapuolella. 1. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten ja pintakerrosvaatimusten mukaan (taulukko 2, sivut 11-13). 2. Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan (taulukko 2, sivut 11-13). 3. Osastoiva betonivalu 80 mm. 4. Osastoiva betoninen välipohja, jos välipohjassa viemärien läpivientejä (kuva 23, sivu 40). 5. Osastoiva betoninen välipohja 200 mm, jos välipohjassa viemärien läpivientejä (kuva 23, sivu 40). 6. Vaakaviemärin vaihtoehtoinen sijoituspaikka. 7. Betoninen suojakerros 15 mm. 8. Palomansetti, voidaan asentaa myös välipohjan alapinnan alapuolelle. 9. Palomansetti (kuva 106, sivu 99). 10. Betonivalu. 11. Osastoiva betoninen välipohja. 12. Osastoiva betoninen välipohja 160 mm. 13. Osastoiva betoninen välipohja 200 mm. 14. Palo- ja äänieristys 50 mm mineraalivilla ( 100 kg/m 3 ). 15. Osastoivan betonisen välipohjan läpiviennit (kuva 23, sivu 40). Kuva 34. Paloeristetyn Uponor-viemärin pystyviemärin palo-osastointi. 5 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

55 1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 75 mm:n muurattu tiiliseinä + tasoite. Läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla. 2 Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaisesti esim. 2 x rakennuslevy. Levykerrokset on asennettava toisiinsa nähden limittäin ja molempien levykerrosten saumat, läpiviennit sekä saumat muihin rakenteisiin on tiivistettävä joustavalla massalla. 3 Uponor-viemäri 4 Uponor-viemäri + palo- /äänieriste 50 mm mineraalivilla 100 kg/m 3. 5 Uponor-haarayhde ø110/ Uponor-kulmayhde ø Uponor-paisunta/liitosyhde ø110 asennuksen helpottamiseksi. Alaslasketun katon rakenteiden ja levyjen saumat, saumat muihin rakenteisiin sekä läpiviennit tiivistetään joustavalla massalla. Kaksinkertaisen levyrakenteen molempien levykerrosten saumat sekä läpiviennit tiivistetään erikseen ja levykerrokset asennetaan niin, että saumat ovat eri kohdissa. Alaslaskettuun kattoon tehtävän tarkastusluukun tulee täyttää samat äänitekniset vaatimukset kuin alaslasketun kattorakenteen. Vaakasuoran osastoivan rakennusosan läpimenokohdassa viemäri on ympäröitävä betonivalulla, joka on leveydeltään vähintään 300 mm. Alaslasketun kattorakenteen yhteydessä suojarakenteen seinämä on tehtävä osastoivasta välipohjarakenteesta aina seuraavaan osastoivaan välipohjaan asti. Myös alaslasketun kattorakenteen osalla suojarakenteeseen tehtävät putki- ja kanavaläpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviiksi. Suojarakenteen toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita. Kuva 35. Pystyviemäriin liittyvän kytkentä- ja vaakaviemärin palosuojaus paloeristeellä, palonkestoaika enintään 60 minuuttia. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

56 4.4.3 Vaakaviemärin palotekninen osastointi Kun osastoivan välipohjan lävistävä Uponor-pystykokoojaviemäri on palo-osastoitu suojarakenteella tai paloeristeellä, tulee myös siihen liittyvä vaakaviemäri palo-osastoida suojarakenteella tai paloeristeellä, kuvat 23 (sivu 40), 24 (sivu 41) ja 35 (sivu 53). Paloa pidättävissä (P2-luokka) ja paloahidastavissa (P3-luokan) rakennuksissa, joissa vaakaviemäri on sijoitettu osastoivan puurakenteisen välipohjan sisään, hyväksytään vaakaviemärin suojaukseksi EI 15-luokan suojaverhous. Osastosta toiseen menevät vaakaviemärit (esim. vaakakokoojaviemäri kellarin katossa) palo-osastoidaan palomansetilla, suojarakenteella tai paloeristyksellä samalla periaatteella kuin pystyviemärikin, kuva 36. A Palo-osastointi vaakaviemärin suojakoteloinnilla. B Palo-osastointi vaakaviemärin paloeristyksellä C Palo-osastointi osastoivassa rakenteessa olevalla palomansetilla. 1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, taulukot 4 ja 5, sivut Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, taulukko 2, sivut Pystykokoojaviemärin pohjakulman betoninen äänenvaimennin (kuva 27, sivu 44) mm mineraalivilla ( 100 kg/m 3 ) + paloluokiteltu PVC-pinnoite tai kotelointi 13 mm kipsilevyllä. Lisäkotelointi ääniteknisten vaatimusten mukaan, taulukot 4 ja 5, sivut Palomansetti (katso Palomansetin käyttö paloteknisessä osastoinnissa ). 6 Osastoiva välipohja. 7 Osastoiva väliseinä. 8 Pintakerrosvaatimusten mukainen verhous tarvittaessa esim. rakennuslevyllä. Vaakaviemärin äänitekninen suojaus ko. tilan ääniteknisten vaatimusten mukaan. Kuva 36. Uponor-vaakaviemärin palo-osastoinnin perusvaihtoehdot, palonkestoaika 60 minuuttia. 5 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

57 1 Uponor-viemäri max ø110 2 Osastoiva pystysuora rakennusosa 3 Teräksinen suojaputki s 1 mm 4 Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan 5 Tiivistys palamattomalla rakennustarvikkeella Kuva 37. Vaakaviemärin palokatko teräksisellä suojaputkella osastoivan seinän kohdalla, palonkestoaika 60 minuuttia, kun ei käytetä palonkestoajaltaan vastaavaa palomansettia tai paloeristystä. Kotelorakenteen toteuttamisessa on aina noudatettava valmistajan ohjeita. 1 Suojarakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, esim. 85 mm muurattu tiiliseinä + tasoite. 2 Pohjakulman betoninen äänenvaimennin 3 Osastoiva välipohja 4 Tiivistys joustavalla massalla 5 Levyrakenteinen suojakotelo ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy + 50 mm mineraalivilla ( 100 kg/m 3 ). 6. Osastoiva väliseinä. Kuva 38. Esimerkki vaakaviemärin ääni- ja paloteknisestä suojauksesta levyrakenteisella kotelolla, palonkestoaika enintään 90 minuuttia. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

58 4.4.4 Palomansetin käyttö paloteknisessä osastoinnissa Tyyppihyväksyttyä palomansettia käytetään viemärin läpiviennissä sen lävistäessä paloa osastoivan seinän ala- tai välipohjan. Tyyppihyväksytyllä palomansetilla saavutetaan viemärin läpiviennille ko. rakennetta vastaava palonkestoaika, kuitenkin enintään 90 minuuttia. Palomansetin toiminta perustuu mansetissa olevan aineen kuumuudessa tapahtuvaan paisumiseen. Putken ympärillä olevan mansetin massa laajenee tulipalossa puristaen putken kasaan ja tukkien läpivientiaukon. Kun pystykokoojaviemärissä käytetään osastoivan ala- tai välipohjan kohdalla palomansettia, ei pystyviemäri tarvitse paloeristystä/-suojausta, vaan pintakerrosvaatimusten mukainen suojakotelo tai pinnoite riittää. Tällöin myöskään pystykokoojaviemäriin liittyvä osastoivan välipohjan ylätai alapuolella oleva vaakaviemäri ei tarvitse paloeristystä (vrt. kuva 33, sivu 51). Osastoivan välipohjan alapuolella olevaan vaakakokoojaviemäriin liittyvien kytkentäviemärien välipohjan läpivientien tulee kuitenkin täyttää kuvassa 23 (sivu 40) esitetyt läpivientikohdan vaatimukset. Kuitenkin ääniteknisistä syistä viemärit yleensä vaativat eristävyydeltään paremman suojauksen kuin paloteknisessä mielessä. Suojaus valitaan ko. tilan äänitasovaatimusten mukaan. Palomansetti asennetaan rakenteen sisään tai sen pintaan. Mansetti asennetaan putken päälle. Tarkemmat mansetin asennusohjeet ja asennusvaihtoehtoja on esitetty kohdassa 8.7 (sivu 98) Palomansetin asentaminen. 1 Vaakaviemäri voidaan sijoittaa myös osastoivan välipohjan yläpuolelle tai välipohjavaluun. 2 Osastoiva välipohja, läpiviennit kuvan 23 (sivu 40) mukaan. 3 Palomansetti (voidaan asentaa myös betonivalun alapintaan). 4 Palomansetti. 5 Seinärakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan. 6 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaan. 7 Osastoiva palokatkovalu 80 mm. Palomansetin tarkemmat asennusohjeet eri asennusvaihtoehdoilla on esitetty kohdassa 8.7 (sivu 98) Palomansetin asentaminen. Palomansetti pystykokoojaviemärissä osastoivan välipohjan kohdalla. Palomansetti pystykokoojaviemäriin liittyvässä vaakaviemärissä hormitilan osastoivan seinän kohdalla. Kuva 39. Palomansetin sijoitusperiaate Uponor-viemärien yhteydessä. 5 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

59 4.4.5 Osastoimattoman rakenteen läpivienti Osastoimattoman kevyen rakenteen läpi viemäriputki viedään yleensä ilman eristettä, poikkeuksena kondensioeristys, joka viedään rakenteen läpi katkeamattomana. Eristämättömän viemärin läpivienti tehdään niin, että putki ei ole kiinni rakenteessa. 1 seinärakenne 2 peitelaippa 3 viemäriputki 4 tiivistys joustavalla massalla Putkelle tehdään hieman isompi reikä, joka tiivistetään putken ja rakenteen välistä joustavalla massalla. Kuva 40. Esimerkki osastoimattoman kevyen seinän läpiviennin tiivistämisestä joustavalla massalla. 1 seinärakenne 2 peitelaippa 3 viemäriputki 4 tiivistys joustavalla massalla 5 eristys (esim. solukumi) Läpivientiin asennetaan putken päälle eristys, joka irrottaa putken seinärakenteesta. Kuva 41. Esimerkki osastoimattoman kevyen seinän läpiviennin tiivistämisestä eristeellä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

60 4.5 Esimerkkipiirustuksia kytkentä- ja kokoojaviemärien sijoittamisesta TEKNIIKKATILA: 1. ovi EI porrastilan seinä EI 30 TALOTEKNIIKKATILA ON SIJOITETTU PORRASTILAN PUOLELLE TAI VAIHTOEHTOISESTI HUONEISTON JA PORRASTILAN VÄLISEN OSASTOIVAN SEINÄRAKENTEEN YHTEYTEEN. Kuva 42. Asuinkerrostalon talotekniikkatila, osastointi talotekniikkatilan ja huoneiston välisessä seinässä. 5 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

61 TALOTEKNIIKKATILA ON SIJOITETTU PORRASTILAN PUOLELLE TAI VAIHTOEHTOISESTI HUONEISTON JA PORRASTILAN VÄLISEN OSASTOIVAN SEINÄRAKENTEEN YHTEYTEEN. Kuva 43. Asuinkerrostalon talotekniikkatila, osastointi talotekniikkatilan ja huoneiston välisessä seinässä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

62 TALOTEKNIIKKATILA ON SIJOITETTU PORRASTILAN PUOLELLE TAI VAIHTOEHTOISESTI HUONEISTON JA PORRASTILAN VÄLISEN OSASTOIVAN SEINÄRAKENTEEN YHTEYTEEN. Kuva 44. Asuinkerrostalon talotekniikkatila, osastointi talotekniikkatilan ja huoneiston välisessä seinässä. 6 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

63 TEKNIIKKATILA: 1. ovi EI porrastilan seinä EI välipohjien kohdalla osastoiva betonivalu TALOTEKNIIKKATILA ON SIJOITETTU PORRASTILAN PUOLELLE TAI VAIHTOEHTOISESTI HUONEISTON JA PORRASTILAN VÄLISEN OSASTOIVAN SEINÄRAKENTEEN YHTEYTEEN. Kuva 45. Asuinkerrostalon talotekniikkatila, osastointi talotekniikkatilan ja huoneiston välisessä seinässä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

64 5. Tekniset tiedot Tässä osassa on esitetty Uponorviemäröintijärjestelmien tekniset ominaisuudet, mitat ja kemialliset kestävyydet. Muovisten putkijärjestelmien ja niihin liittyvien tarvikkeiden tuotekehitys, valmistus ja markkinointi toteutetaan sekä laatu että ympäristöjärjestelmästandardien, ISO 9001:2000 ja ISO 14001:1996 mukaisesti. 5.1 Standardit ja hyväksynnät Uponor-viemäriputket ja yhteet valmistetaan ja mitoitetaan eurooppalaisen EN 1451-standardin mukaisesti. Uponor-viemäröintijärjestelmällä on Suomen Ympäristöministeriön myöntämä palo- ja äänitekninen tyyppihyväksyntä. Uponor-viemäriputkien ja yhteiden laatu ja ominaisuudet täyttävät myös NKB-tuotesäännön vaatimukset. Kumitiivisteiden mitoitus ja materiaalit ovat standardin EN 681-1:n mukaiset. Niiden valmistaja vastaa osaltaan standardissa esitettyjen vaatimusten täyttymisestä. Hyväksynnät ja niihin liittyvät standardit Uponor-viemäröintijärjestelmille Suomessa on esitetty alla. Tuoteryhmä Laajuus Hyväksynnät Vaatimusstandardit ja määräykset Uponor putket DN32-75 > SN4 STF YM74/6221/2004 SFS EN , Suomen rakentamismääräyskokoelma putket DN110 > SN8 STF YM74/6221/2004 SFS EN , Suomen rakentamismääräyskokoelma yhteet DN > SN8 STF YM74/6221/2004 SFS EN , Suomen rakentamismääräyskokoelma Uponor yhteet (160) S16 Insta Cert 4010 EN SBC Merkinnät Putkissa ja yhteissä olevat merkinnät toteutetaan siten, että ne ovat luettavissa varastoinnin, sään, normaalin käsittelyn sekä asennuksen ja käytön aikana. Merkintöjen perusteella tulee selvitä ainakin standardeissa ja hyväksynnöissä määritellyt valmistaja ja paikka sekä ajankohta, materiaali, koko, hyväksynnät jne. B C A D E F C H I F G J D E I H Putkissa olevat merkinnät tulostetaan mustesuihkukirjoittimella pysyvästi tuotteeseen. Pienemmät putkipituudet varustetaan keltapohjaisella tarralla, jossa merkinnät kuten alla. B C Kuva 46. Uponor-viemäriputken merkinnät. I D Merkintöjen selitykset A valmistajan logo B kansalliset hyväksyntämerkinnät Yhteiden merkinnät leimataan valmistusvaiheessa C vaatimusstandardi pysyvästi tuotteeseen. D tuotenimike, kierrätysmerkki ja valmistusmateriaalitunnus Kuva 47. Uponor-yhteiden merkinnät. E koko ja seinämävahvuus tai s-sarja F standardin (C) mukainen jäykkyysluokka G standardin (C) mukainen käyttöalueen tunnus H muita tuotteessa vaadittavia merkintöjä; kuten MFR-luokka, palonkesto, kelpoisuus kylmään ilmastoon (*) I valmistusajankohta ja tuotantolaitoksen koodi J EAN-viivakoodi 6 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA B

65 5.3 Tekniset ominaisuudet ja mitat Ominaisuus Uponor-kiinteistöviemärit Perusraaka-aine Väri Tiheys 900 kg/m 3 Vetolujuus Kimmomoduli Lämpölaajeneminen Polypropeeni (PP-kopolymeeri) ø32 = harmaa (myös valkoinen) ø50, ø75 ja ø110 = harmaa 30 MPa 1200 MPa 0,1 mm/m C Käyttölämpötilat ø32- Jatkuva Hetkellinen ø Jäykkyysluokat ja hyväksyntöjen Putket ø32 - ø75 > SN 4 ja ø110 > SN 8 mukainen käyttöalue Yhteet ø32 - ø110 > S-16 (SN 8) Koot ø32 - ø50 > 'B' Koot ø78 - ø160 > 'BD' Pintakerroksen syttymisherkkyysluokka/palonlevittämisluokka E1/1997 sovelletaan 2/ rakentamiseen asti Ulko- Sisä- Enimmäis- Seinämän Lämpö- Muhvin halkaisija halkaisija läpimitta paksuus pitenemisvara pituus d e (mm) d i (mm) d o (mm) e (mm) L 2 (mm) L 1 (mm) 32 28,4 43 1, ) ,4 64 1, ) ,8 90 2, ) , , ) 58 1) Paisuntavarat oikealla asennussyvyysmerkin mukaisella asennuksella. B = Hyväksytään vain rakennukseen BD = Hyväksytään sekä rakennukseen että maahan kiinteistön alueella Taulukko 7. Uponor-viemärin tekniset ominaisuudet. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

66 5.4 Viemärimateriaalien kemiallinen kestävyys Polypropeeni-viemäriputken kemiallinen kestävyys yleisimmillä aineilla on esitetty taulukossa 8. Ilmoitetut kestävyydet koskevat 100 % liuoksia. Jos liuospitoisuus on eri kuin 100 %, ota yhteys Uponorin tekniseen neuvontaan. Tiivisteinä käytettävä materiaali on normaalisti luonnonkumin ja styreenibutadieemi-kumin seos NR/SBR. Erikoistiivisteen (mainittava tilattaessa) materiaali on aksyylinitriittibutdieemikumia NBR, joissa on tunnisteena keltainen täplä. Tiedot on tarkoitettu suuntaa-antaviksi eikä Uponor ota vastuuta niiden oikeellisuudesta yksittäistapauksissa. A = erittäin kestävä B = kestävä C = rajoitetusti kestävä D = ei kestävä Uponor-polypropeeniviemäriputket Tiivisteet huonelämpötilassa Aine Lämpötila Kestävyys NR/SBR NBR Alumiinisulfaatti C B A B Ammoniakki, vesipitoinen C B B B Aniliinivärit +20 C C B D Asetoni C B B/C D Bensiini, lyijypitoinen +20 C C D A Diesel-polttoaine D A Boorihappo, vesipitoinen C B A A Elohopea, elohopeakloridi C B A A Etikka (etikkahappo 3,5-5%) C B B B Etyylialkoholi, etanoli +20 C B A B Glykoli C B B B Hiiva, vesipitoinen C B A A Isopropanoli C B A B Kalanmaksaöljy C A Kalsiumkloridi, vesipitoinen C B A A Maito C B A A Margariini D A Merivesi C B A A Moottoriöljyt C B D A Muste A A Natriumkloridi, vesipitoinen C B A A Olut C B A A Omenahappo, hydroksimeripihkahappo C B A A Pellavaöljy C B D A Risiiniöljy C A Saippualiuokset C B A A Tärpätti +20 C D D A Viina, viinahappo +20 C B A A Voiteluöljyt +20 C C D A Taulukko 8. Uponor-polypropeeniviemäriputken kemiallinen kestävyys ja tiivisteiden kemiallinen kestävyys huonelämpötilassa. 6 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

67 6. Virtaustekninen suunnittelu ja mitoittaminen 6.1 Yleistä 6.2 Jäykkyysluokat Uponor-viemärit mitoitetaan kuten muoviviemärit yleensäkin oheisia taulukoita apuna käyttäen. Uponorviemärit mitoitetaan viettoviemäreinä, paineviemäreiksi ne eivät sovellu. Viemärien käytössä tulee aina huomioida viemärille asetettavat jäykkyysvaatimukset. Viemäriltä vaadittava vähimmäisjäykkyysluokka selviää taulukosta 9 asennuspaikan ja -syvyyden perusteella. Todella matalilla kaivuusyvyyksillä pitää suunnittelijan tapauskohtaisesti selvittää kantavuus-, routivuus-, sulanapitoseikat ennen putkistovalintoja. Asennuspaikka Asennussyvyys Jäykkyysluokka Rakennuksen sisällä tai alapuolella SN 4 (M) Piha-alueella, kevyen liikenteen väylällä tms. 0,8...6 m SN 4 (M) kevyen kuormituksen alueella > 6 m SN 8 (T) Tiellä, kadulla, pysäköintialueella, tavaraliikennettä m SN 8 (T) tms. raskaan kuormituksen alueella > 6 m SN 16 (E) Taulukko 9. Viettoviemärin jäykkyysluokkavaatimus eri asennuspaikoissa. 6.3 Liitostavat Uponor-viemärin liittäminen tehdään ensisijaisesti kumirengastiivisteliitoksina. Putkien ja yhteiden muhveissa on tiivisteet valmiina paikoilleen asennettuna. Tiiviste on irrotettavissa puhdistusta tai vaihtoa varten. Vakiotiiviste on luonnonkumin ja styreenibutadieenikumin seosta (NR/SBR). Tilauksesta on saatavana akryylinitriilibutadieeni-kumista (NBR) valmistettu öljynkestävä tiiviste, jossa on tunnisteena keltainen täplä. Uponor-viemärien liitos voidaan tehdä myös pusku- tai sähköhitsaamalla. Liimausta ei suositella. Uponor-viemärit voidaan liittää lähes kaikkiin eri materiaalia oleviin viemäriputkiin. 6.4 Viemärin suunnanmuutokset Viemärin suunnanmuutokset tehdään tehdasvalmisteisia viemäriyhteitä käyttäen. Tässä esitettyjen suunnanmuutosohjeiden lisäksi noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräyksiä ja ohjeita. Vaakakokoojaviemärien ja pystykokoojaviemärien suunnanmuutokset tehdään 45 yhteillä tai loivemmilla yhteillä. Kytkentäviemärien suunnanmuutokset tehdään pääsääntöisesti 45 yhteillä tai poikkeustapauksissa loivakaarisilla 88,5 yhteillä. Jyrkkää 88,5 -kulmaa käytetään vain WC-istuimen kytkentäviemärin ensimmäisenä osana. Vaakaviemärin liitos pystyviemäriin voidaan tehdä 45 -haarayhteen ja 45 -muhvikulman/kulmayhteen avulla tai poikkeustapauksessa käyttämällä 88,5 -loivakaarista muhvihaaraa/haarayhdettä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

68 6.5 Puhdistusluukut Jätevesi- ja sadevesiviemärit tulee varustaa suljettavilla puhdistusaukoilla, joista viemäriverkosto voidaan kauttaaltaan puhdistaa. Puhdistusaukot sijoitetaan taulukon 10 mukaan niin, että niiden luo on helppo päästä ja että puhdistusvälineiden käyttö on mahdollista. Lisäksi tulee huomioida hygieeniset ja terveydelliset näkökohdat eli puhdistusaukkoa ei sijoiteta esim. keittiöön tms. tilaan. Puhdistusluukkujen sijoittamisessa tulee huomioida myös palo- ja äänitekniset reunaehdot. Lisäksi on huomioitava seuraavaa: - rakennuksen perusmuurin lävistävä viemäri varustetaan välittömästi perusmuurin ulko- tai sisäpuolisella puhdistusaukolla - perusmuurin sisäpuolella olevan viimeisen puhdistusaukon ja ulkopuolella olevan ensimmäisen puhdistusaukon välinen etäisyys saa olla enintään 20 m - tonttiviemärissä tulee olla vähintään yksi puhdistusaukko (tarkastuskaivo) - tonttiviemärin viimeisen puhdistusaukon etäisyys tonttiviemärin ja yleisen viemärin liitoskohdasta ei yleensä saa olla enempää kuin 20 m. Viemärin sijainti Viemärin laatu Puhdistusaukon Puhdistus- Huomautuksia laatu aukkojen välit enintään Rakennuksessa Kytkentäviemäri Vesilukko Vesilukot varustetaan puhdistusmahdollisuuksin. Pystykokoojaviemäri Puhdistusyhde Asennetaan jokaisen pystyviemärin ala- ja yläosaan, li säksi aina joka 5. kerrokseen. Vaakakokoojaviemäri Puhdistusyhde 20 m Alapohjan alla Vaakakokoojaviemäri Puhdistusyhde tai Puhdistusyhteen ympärille puhdistusputki 20 m asennetaan vähintään. ø600 mm suojakaivo Rakennuksen perus- Vaakakokoojaviemäri Tarkastuskaivo 40 m Tarkastuskaivon koon tulee muurin ulkopuolella olla vähintään DN 400 mm Taulukko 10. Viemärien puhdistusluukut ja niiden sijoittaminen. 6.6 Normivirtaamat ja mitoitusvirtaama Viemäri mitoitetaan siihen liitettyjen viemäripisteiden normivirtaamien summan mukaan. Viemäripisteiden käyttö ei kuitenkaan ole samanaikaista, joten normivirtaamien summa (taulukko 11) muutetaan mitoitusvirtaamaksi (kuva 49, sivu 69). Mitoitusvirtaama huomioi viemäripisteiden todennäköisen samanaikaisen käytön. Jos mitoitusvirtaama on pienempi kuin suurimman yksittäisen viemäripisteen normivirtaama, käytetään mitoitusvirtaamana ko. normivirtaamaa. Asuinhuoneiston kylpy-, suihku- tai WC-tilassa viemärin mitoituksessa otetaan huomioon vain suurin lattiakaivoon tuleva viemäripisteen normivirtaama. Viemäripiste Kylpyamme 0,9 Pesuallas 0,3 Pesuistuin 0,3 Suihku 0,6 Suihkuallas 0,9 Tasapohja- tai kaatoallas 0,6 WC-istuin 1,8 Normivirtaa- Huomauma dm 3 /s tuksia Astianpesuallas - kotitalous 0,6 - ammattikäyttö, 2-altainen 0,6 1) - ammattikäyttö, 3-altainen 0,9 1) Pesukone - kotitalous 0,6 2) - pesutupa 1,2 DN 100-lattiakaivoon Astianpesukone - kotitalous 0,6 2) - ravintola 1,2 DN 100-lattiakaivoon Virtsalo - huuhteluventtiilillä 0,6 - huuhteluhanalla 0,3 Pesukouru/metri 0,6 Samanaikaisuuskerroin = 1 Juoma-allas - 3) Lattiakaivot - 4) Taulukko 11. Viemäripisteiden normivirtaamat. 1) Ravintolakäytössä rasvaerottimen kautta. 2) Ei oteta mitoituksessa huomioon viemäröitäessä toisen viemäripisteen vesilukkoon. 3) Virtaamaa ei oteta huomioon mitoituksessa. 4) Viemäröitäessä lattiakaivon kautta mitoituksessa otetaan huomioon vain lattiakaivoon tulevat todelliset viemäripisteiden normivirtaamat. Lattiakaivoon johdettujen virtaamien summa saa olla enintään 1,2 dm 3 /s DN 75-lattiakaivossa ja 1,5 dm 3 /s DN 100-lattiakaivossa. Tyyppihyväksytyissä lattiakaivoissa voidaan kuitenkin sallia myös muita, hyväksyntäehdoissa mainittuja virtaamia ja kokoja. 6 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

69 6.7 Kytkentäviemärin mitoittaminen Kytkentäviemäri mitoitetaan yleensä tuulettamattomana, taulukko 12. Poikkeustapauksissa esim. sallitun vaakapituuden ylittyessä, voidaan kytkentäviemäriin liittää tuuletusviemäri tai alipaineventtiili. Tällöin kytkentäviemäri mitoitetaan kuvan 49 (sivu 69) mitoitusdiagrammin mukaan. Kaltevuus tuulettamattomalle ja tuuletetulle kytkentäviemärille saadaan kuvan 49 diagrammista. Normi- Viemäripiste Putkikoko d e vähintään Pituus virtaama tuulettamattomana dm 3 /s enintään (m) toisen viemäripisteen omaan vesilukkoon vesilukon jälkeen vaaka- pituus putouskorkeus vesilukkoon 1) 0,3 Pesuistuin Pesuallas Virtsalo huuhteluhanalla 2) eh ,6 Astianpesuallas 2) - kotitalous eh altainen eh Astianpesukone, kotitalous Pesukone, kotitalous Pesukouru, 1 m eh Pylväsvirtsalo 2) eh Tasapohja- tai kaatoallas Virtsalo huuht. venttiilillä 2) eh ,9 Kylpyamme t. suihkuallas 3) ,2 Pesukouru 2 m eh Astianpesukone - ravintolassa tms. 4) Pesukone 5) - pesutuvassa tms. 5) Lattiakaivo ,5 Lattiakaivo ,8 WC-istuin eh ,7 Pesukouru 4,5 m eh ) Laskettu vesilukon vedenpinnasta alkaen. 2) Ei lattiakaivoon. 3) Yleensä ei omaa vesilukkoa. 4) Yleensä DN-100 lattiakaivoon ja tarvittaessa rasvanerottimen kautta. 5) Kourun kautta lattiakaivoon. eh = Ei hyväksytty asennus Taulukko 12. Tuulettamattoman kytkentäviemärin koko, pituus ja putouskorkeus. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

70 6.8 Kokoojaviemärin mitoittaminen Kokoojaviemäri mitoitetaan tuuletettuna tai tuulettamattomana. Mahdollisimman iso osa viemäriverkostosta tulisi olla tuuletettua sen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Kokoojaviemärin mitoituksessa tulee huomioida taulukossa 13 esitetyt rajoitukset. Tuulettamaton kokoojaviemäri mitoitetaan kuvan 48 mukaan. Kaltevuus tuulettamattomalle kokoojaviemärille saadaan kuvan 49 (sivu 69) mitoitusdiagrammista. Sijainti Tuuletus Asento Viemäröitävä yksikkö Ei liitäntää kylpyammeelta d e 50 d e 75 d e 110 Liitäntä kylpyammeelta Rakennuk- Tuuletettu Vaakaviemäri WC x sessa Astianpesuallas x Pystyviemäri, WC jossa vaakaosa Astianpesuallas x Pysty- WC viemäri Astianpesuallas Tuulettamaton Vaaka- WC viemäri Astianpesuallas x Pystyviemäri, WC jossa vaakaosa Astianpesuallas x Pysty- WC viemäri Astianpesuallas x Maassa* Tuuletettu - WC x - Astianpesuallas x Tuulettamaton - WC Astianpesuallas x x = liitäntöjen lukumäärät määräytyvät normivirtaamien mukaan tavallista mitoitusmenetelmää noudattaen. * Maahan asennettavan viemärin vähimmäiskoko on perusmuurin sisäpuolella d e 50 ja sen ulkopuolella d e 75. Taulukko 13. WC-istuinten ja astianpesuallasliitäntöjen sallittu määrä vesilukkojen tyhjentymisvaara ja viemärin kerrostumisvaara huomioituna. Koko Suurin sallittu normivirtaamien Suurin sallittu vaakasuora Suurin sallittu putouskorkeus d e summa (dm 3 /s) pituus (L) vesilukon ja tuuletetun (H)vesilukon ja tuuletetun kokoojaviemärin (B) välillä kokoojaviemärin (B) välillä 50 1,2 10 m 2 m 75 2,5 10 m 4 m 110 6,3 10 m 4 m ,6 rajoittamaton 4 m D C D L B H A B C D L H Tuulettamaton kokoojaviemäri Tuuletettu kokoojaviemäri Epäedullisin viemäripiste Kytkentäviemäri Vesilukon ja tuuletetun kokoojaviemärin välinen suurin sallittu vaakapituus. Vesilukon ja tuuletetun kokoojaviemärin välinen suurin sallittu putouskorkeus. Mitoituksessa on otettava huomioon alla esitetty rajoitus. Vedenpinta ylimmässä vesilukossa > 1,5 m A B Jos WC-laitteen tuulettamattoman viemärin (A) putouskorkeus (H) on suurempi kuin 1,5 m, muut kytkentäviemärit saa liittää viemäriin (A) ainoastaan viivoitetulla alueella. 1,0 m Kuva 48. Tuulettamattoman kokoojaviemärin mitoitus. 6 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

71 Jätevesien tuuletettu kokoojaviemäri mitoitetaan kuvan 49 mitoitusdiagrammin mukaan. Mitoitusdiagrammin alapuolella on esitetty normivirtaamien summaasteikot. Siirtämällä normivirtaamien summa ko. luokan asteikolta kohtisuoraan diagrammin alareunan mitoitusvirtaama-asteikolle, saadaan normivirtaamien summaa vastaava mitoitusvirtaama. Vaakaviemäri ja sen kaltevuus mitoitetaan kuvan 49 varsinaisen diagrammin avulla. Pystyviemäri mitoitetaan diagrammin yläpuolella olevan asteikon avulla. Kuva 49. Uponor-kokoojaviemärin mitoitusdiagrammi. 6.9 Tuuletusviemärin mitoittaminen Rakennuksen viemäriverkosto varustetaan tuuletusviemärillä tai viemäreillä, jotta se toimisi kaikissa olosuhteissa moitteettomasti. Joka rakennuksessa tulee olla vähintään yksi suoraan ulkoilmaan yhteydessä oleva tuuletusviemäri. Tuuletusviemäri mitoitetaan taulukon 14 mukaan. Normivirtaamien summa Putkikoko (dm 3 /s) vähintään (d e ) 5 75 > Taulukko 14. Tuuletusviemärin mitoitus Lisäksi tulee tuuletusviemärin mitoittamisessa huomioida seuraavat asiat: Kylmässä tilassa (ullakolla, vesikatolla tms.) tuuletusviemärin on oltava d e 110 ja se on lämpöeristettävä Enintään kolme tuuletusviemäriä saa liittää yhteiseksi d e 110-kokoiseksi vesikaton läpimeneväksi tuuletusviemäriksi Tuuletusviemärin vaakaosa tulee asentaa nousevaksi Tuuletusviemärit tehdään hyväksyttyjä putkimateriaaleja ja liitostapoja käyttäen Tuuletusviemärin suuaukon vähimmäisetäisyys - vesikatosta 0,5 m - savuhormin suuaukosta ja poistoilma-aukosta 1 m - yläpuolella olevasta avattavasta ikkunasta vaakasuunnassa 5 m - ilman sisäänottoaukosta vaakasuunnassa 8 m. Vesikaton yläpuolella olevaan tuuletusviemärin osaan tiivistyy pakkasella vettä, joka saattaa jäätyä haitaten tuuletusviemärin toimintaa. Pitkällä pakkasjaksolla saattaa tuuletusviemäri jäätyä jopa kokonaan umpeen. Tämä jäätymisongelma voidaan poistaa asentamalla tuuletusviemärin päälle tuuletusviemärin jäätymissuoja, kuva 50. Patentoitu tuuletusviemärin jäätymissuoja toimii tuuletusviemärin suojana, jolloin viemäri ei jäädy. Lisäksi vaakasuora yläosa tehostaa tuuletusviemärin toimintaa. Tuuletusviemärin jäätymissuoja sopii d e 110-muoviviemärin ja DN 100-valurautaviemärin päälle, Kuva 50. Tuuletusviemärin jäätymissuoja tuuletusviemäriin asennettuna. joten se sopii uudisrakennusten lisäksi useimpiin saneerauskohteisiin. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

72 6.10 Alipaineventtiilin mitoittaminen Alipaineventtiiliä käytetään pääsääntöisesti suoraan ulkoilmaan yhteydessä olevan tuuletusviemärin rinnalla. Pienehkö viemäriverkosto voidaan paikallisen viranomaisen luvalla tuulettaa yksistään alipaineventtiilin avulla. Alipaineventtiilillä voidaan parantaa tuulettamattoman kokooja-/kytkentäviemärin toimintaa; - kun viemäri on vaakapituudeltaan lähellä sallittua enimmäispituutta - kun on epäilystä, että viemäri ei ilman tuuletusta toimisi kunnolla ja tuuletusviemärin johtaminen vesikatolle on kohtuuttoman hankalaa (esim. saneerauksissa) Kerrosten lukumäärä enintään (kellari mukaan lukien) ei rajoituksia ,7 m ,7 m - jos on vaarana, että esim. WC-istuimen käyttö tyhjentää lähellä olevan kalusteen (esim. lattiakaivo) vesilukon Alipaineventtiili sijoitetaan kaikkien viemäripisteiden (joita se palvelee) ylimmän vesipinnan yläpuolelle. Putkikoko d e Tuuletusputki Pituus enintään Taulukko 15. Alipaineventtiilillä varustetun tuuletusputken koko ja enimmäispituus. Alipaineventtiili sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole jäätymisvaaraa ja jossa se on helposti huollettavissa. Sitä ei kuitenkaan tule sijoittaa oleskelu-, ruokailu-, keittiö- tms. tiloihin. Alipaineventtiili sopii d e 110, 75 ja 50-viemäreihin. Alipaineventtiilejä tulee käyttää ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa Sadevesiviemärin mitoittaminen Tässä osassa esitetään viettoviemäröintiin perustuvan normaalin sadevesiviemärin mitoitus. Umpivirtausjärjestelmät mitoitetaan laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti ja hyväksytetään paikallisella viranomaisella. Sadevesiviemäri mitoitetaan mitoitusvirtaaman perusteella, joka saadaan vieressä olevalla kaavalla. Sadevesiviemärien koot ja kaltevuudet saadaan kuvan 51 mitoitusdiagrammista. Pystysadevesiviemäri mitoitetaan diagrammin yläpuolella olevan asteikon avulla. Q = q s ( k 1 A 1 + k 2 A ) dm 3 /s jossa Q = mitoitusvirtaama (dm 3 /s) q s = mitoitussade 0,015 dm 3 /s m 2 k i = valumiskerroin A i = pinta-ala (m 2 ), vaakatasoon projisoituna Mitoitussateena q s käytetään yleensä 0,015 dm 3 /s m 2. Tulvimisen haitallisuudesta riippuen ja muiden veden poistumisteiden ollessa tukittu, voidaan paikallisen viranomaisen luvalla käyttää arvoja 0, ,010 dm 3 /s m 2. Valumiskertoimen arvoja: k = 1,0 (katot, asfaltti-, betonija muut tiiviit päällysteet) k = 0,7 (sorapäällysteet) k = 0,3 (nurmikot ja päällystämättömät pinnat) Sadevesiviemärit varustetaan puhdistusaukoin taulukossa 10 (sivu 66) esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Lämpimään tilaan asennettu sadevesiviemäri eristetään vähintään lämmöneristeellä kondensoitumisen estämiseksi, ellei sitä palo- tai äänieristetä. Kuva 51. Mitoitusdiagrammi Uponor-sadevesiviemäreille. 7 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

73 7. Lämpölaajeneminen ja kannakointi 7.1 Lämpölaajenemisen huomioiminen Uponor-viemäriputken lämpölaajeneminen kompensoidaan yleensä viemärin muhvissa olevalla paisuntavaralla. Jos muhvin paisuntavara ei riitä (esim. viemäriä käytetään lämpötilan käyttöalueen max. rajoilla), käytetään ko. viemäriosuudella erillistä paisuntayhdettä lämpölaajenemisen vastaanottajana. Uponor-viemäriputken lämpölaajeneminen saadaan suoraan oheisesta Uponor-viemäriputken lämpölaajenemisdiagrammista. t on asennuslämpötilan ja suurimman käyttölämpötilan ero. Muista, että asennus talvella kasvattaa lämpötilaeroa. 1 ø75- ja ø110 Uponormuhvien lämpölaajenemisvara 2 ø32- ja ø50 Uponormuhvien sekä Uponorpaisuntamuhvien lämpölaajenemisvara 1 2 Mitoitusesimerkki: Putken pituus on 4 m ja viemäröitävän veden lämpötilaero 50 C. Pystyasteikolta nähdään, että lämpölaajeneminen viivojen leikkauskohdassa on 12 mm. Uponor-putkissa d e 75 ja 110 yhden muhvin lämpölaajenemisvara riittää ottamaan sen vastaan. 7.2 Lämpölaajenemisen hallinta Uponor-viemäriputkien lämpöliike kompensoidaan yleensä viemärin muhvissa olevalla paisuntavaralla. Uponor-viemärien paisuntatavarat löytyvät kohdasta 5.3 (sivu 63) Tekniset ominaisuudet ja mitat. Jos Uponor-viemärin muhvin paisuntavara ei jostain syystä riitä (esim. jos viemäriputkea käytetään lämpötilan käyttöalueen max. rajalla), suositellaan ko. putkiosuudella käytettäväksi erillistä paisuntayhdettä. a = paisuntavara b = asennussyvyys (vähimmäismitta). Liitos-/paisuntayhde ➀ työnnetään putken muhvin ➁ pohjaan asti. Viemäriputki ➂ työnnetään liitos-/paisuntayhteeseen ➀ asennusmerkkiin asti. Liitos-/paisuntayhde ➀ lukitaan paikoilleen ohjaavalla kannakkeella ➄ ja kiintopitimellä/-pisteellä ➃, joka lukitaan putkeen. Kuva 52. Uponor-viemärin paisuntayhteen asennus. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

74 7.3 Kannakointi rakennuksen sisäpuolella Uponor-viemäriputkien kannakointivälit on esitetty taulukossa 16. Lisäksi pystyviemäriin tulee asentaa joka kerrosväliin kannake estämään viemärin värähtelyä ja värähtelyn etenemistä rakenteisiin, mikäli kerroskorkeus on 3 metriä tai enemmän. Viemärin värähtely saattaa aiheuttaa viemäriäänien siirtymistä huonetilojen puolelle. Viemäriputkiston kannakoinnissa saa käyttää ainoastaan muovisille viemäriputkille tarkoitettuja tehdasvalmisteisia kannakkeita, jotka ympäröivät putken kokonaan. Koukkujen tms. käyttäminen on kiellettyä. Lisäksi kannakkeiden tulee olla portaattomasti säädettävissä kaltevuuden aikaansaamiseksi. Tarkemmat kannakointiohjeet ja suositeltavat kannaketyypit on esitetty asennusohjeissa. Putkikoko ø Suurin sallittu kannakeväli Vaakaviemäri Pystyviemäri L 1 L 2 L 1 L 2 L 1 L 1 L ,50 m 2,00 m 1,00 m 2,00 m 50 0,50 m 2,00 m 1,50 m 2,00 m 75 1,00 m 3,00 m 2,00 m 3,00 m = kiintopidin = liukuohjain 110 1,00 m 3,00 m 2,00 m 3,00 m 160 2,00 m 3,00 m 2,60 m 3,00 m Pystyviemäriin asennetaan kannake joka kerrosväliin, mikäli kerroskorkeus on 3,0 m. Välipohjan kohdalle asennetaan kannake, mikäli välipohjan kohdalle ei asenneta osastoivaa betonivalua, joka samalla toimii viemärin kiintopisteenä. Taulukko 16. Uponor-viemäriputkien kannakevälit ja kiintopistevälit rakennuksessa. 1 kiintopiste 2 liukukannake 3 lämpöliikkeen vastaanottava muhvi Viemärin lämpölaajenemista varten jätetään liikevara muhviin tai käytetään erillistä paisuntayhdettä. Kiintopisteiden ja lämpöliikkeen sallivilla kannakkeilla ohjataan lämpöliike haluttuun kohtaan. Kannake sijoitetaan muhvin tai yhteen välittömään läheisyyteen, mieluiten muhvin juureen. Jatkuva putkiyhteiden jono kannakoidaan joka toisen yhteen kohdalta. Haarakohdat kannakoidaan niin, ettei haarayhde pääse liikkumaan. Kuva 53. Esimerkki vaakaviemärin haaroituksen kannakoinnista. Kattosadevesiputkistojen kannakointiin tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota ja varmistaa kannakoinnin, kiintopisteiden ja lämpölaajenemisesta aiheutuvan paisuntavaran riittävyys. 7 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

75 Pystyviemäri kannakoidaan joka kerroksen kohdalta (esim. välipohjavalu). Pystyviemärin pohjakulman tai sivusiirron suojabetonointi korvaa ko. kohdan kannakoinnin Kannakkeet tulee kiinnittää riittävän massiiviseen rakenteeseen kuten betoninen välisenä tai välipohja. Jos kannakkeita ei voida kiinnittää suoraan massiiviseen rakenteeseen, asennetaan hormitilaan betonisiin välipohjiin tiukasti kiinnitetty tukeva teräspalkki, johon kannakkeet kiinnitetään. Kannakoinnissa on ensisijaisesti käytettävä ns. järjestelmäkannakointia, jossa lämmitys- ja käyttövesiputkilla, viemäreillä sekä ilmakanavilla on yhteinen kannatuskisko. Kannakoinnin on kestettävä putkien, nesteen (yleensä veden), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen, virtaavan nesteen ja syövyttävien olosuhteiden aiheuttamat vaikutukset. Kannakoinnin vaativin kohta ja kiinnitysalustan asettamat vaatimukset on selvitettävä. Kannakkeen kiinnitys rakenteisiin tehdään rakennesuunnittelijan ja kannakevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Viemärien kannakoinnissa on huomioitava mahdollisen eristyksen vaatimat tilat, taulukko 17. Lisätietoja kattosadevesiviemärien asennuksesta on kohdassa 8.3 (sivu 78) Muhviliitokset ja liittäminen eri viemärimateriaaleihin. s = a = b = eristyspaksuus eristettävien putkien väli eristettävän putken ja rakenteen väli Putken halkaisija d u mm Sarja 21 Sarja 22 Sarja 23 Sarja 24 Sarja 25 s a b s a b s a b s a b s a b mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm Taulukko 17. Viemärien eristyspaksuudet ja asennusväli huomioiden eristyksen vaatima tila. 7.4 Kannakointi ja jäte- sekä sadevesiviemärien sijoittuminen alapohjan alapuolelle ja rakennuksen ulkopuolelle kaivantoon Rakennuksen alle tulevat viemärit tulee valita taulukon 9 (sivu 65) mukaan. Rakennuksen alle tulevat viemäriasennukset jakautuvat kahteen perustapaukseen alapohjan mukaan eli 1. Maanvaraisen, ei-kantavan alapohjan alle asennettavat viemärit 2. Kantavan alapohjan (maanvarainen tai perustusten varassa oleva tuuletettu alapohja) alle asennettavat viemärit. Maanvaraisen, ei-kantavan alapohjan alle tulevat viemärit asennetaan yleensä alapohjan tasaussorakerrokseen. Tällöin viemäri ei tarvitse eristystä eikä kannakointia, vaan viemäri asennetaan tasaussorakerroksen oikeaan kaltevuuteen tehdylle asennuspedille. Viemärien kannakointi tässäkin tapauksessa parantaa laatua ja vähentää työvirheistä aiheutuvia pohjaviemäritukoksia. Nykyisin murskeen käyttö täyttömaana on yleistynyt, jolloin huomio kiinnittyy pohjaveden kapillaarinousun katkaisuun. Heikosti kantavassa maaperässä viemärille tehdään arina kuten rakennuksen ulkopuolelle asennettavalle viemärille. Kantavan alapohjan (maanvaraisen tai perustustenvaraisen) alle tulevat viemärit kannakoidaan kantavasta alapohjasta taulukon 18 (sivu 74) mukaan, jos niiden päälle tulee peitemaata. Jos kantavan alapohjan alle tulevat viemärit ovat ns. tuuletetussa alapohjassa ilman peitemaata, tulee ne lämpö-/ paloeristää ja kannakoida taulukossa 16 (sivu 72) esitetyillä kannakeväleillä. Kantavan alapohjan alapuolella viemäreiden kannakkeiden ja kiinnitystarvikkeiden kaikkien osien on oltava haponkestävää terästä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

76 Viemärin koko Suurin sallittu Kannakkeen Kannakkeiden vähimmäis- Kannakkeen (ø mm) peitesyvyys leveys määrä kpl/putkiosan pituus vähimmäis- (mm) (mm) kantavuus 1 m 2 m 5 m kn/putkimetri 75 ja T Pääsääntöisesti viemärit kannakoidaan, ja myös jokainen viemäriosa tulee kannakoida. Mikäli peitesyvyys 200 mm, käytetään normaalia vaakaviemärin kannakeväliä ja kiintopisteväliä. Katso taulukko 16 (sivu 72). Taulukko 18. Uponor-viemäriputkien kannakointivälit kantavan alapohjalaatan alla. Peitemaa hiekkaa, painuva maa, ilman tukiarinaa. Rakennuksen ulkopuolelle tulevat maahan asennettavat viemärit valitaan taulukon 9 (sivu 65) mukaan. Jos viemärit asennetaan routarajan yläpuolelle, on viemärit lämpöeristettävä eristyskourulla ja/tai eristyslevyllä. Painumattomaan maahan viemärit asennetaan oikeaan kaltevuuteen tehdyn viemärikaivannon pohjalle tehdyn tasauskerroksen päälle. Maanvaraisen ja maanvastaisen alapohjalaatan tasaus- tai täyttökerroksena käytetään nykyisin usein raekooltaan 6-30 mm murskattua kiviainesta. Jos raekoko halkaisijaltaan alle 200 mm putkille on suurempi kuin 16 mm, tulee viemärikaivannon tasaus- ja alkutäyttökerros olla hienojakoisempi, raekooltaan 16 mm mursketta tai luonnon kiviainesta 20 mm. Riippuen käytet- tävistä materiaaleista tulee viemärikaivannon tasaus- sekä alapohjalaatan täyttökerroksen välissä käyttää suodatinkangasta, jolla estetään hienojakoisemman materiaalin huuhtoutuminen pois ja kaivannon painuminen. Maa-ainesten toimittajalta saa tarvittaessa tietoa sen kapillaarisuudesta ja suodatinkankaan tarpeellisuudesta. Maaperätutkimusraporteissa on yleensä otettu kantaa viemärikaivantojen ja viemäriputkien perustamistapoihin. Viemärikaivannon eri osat ovat: Tasauskerros eli putken alapuolinen täyttö. Alkutäyttö eli putken sivuille ja alapuolelle 300 mm tuleva täyttö. Lopputäyttö eli alkutäytön päälle tuleva täyttö. 1 Lopputäyttö 2 Alkutäyttö 3 Tasauskerros 4 Vesijohto 5 Ei koneellista tiivistystä 6 Sadevesiviemäri 7 Jätevesiviemäri Jos viemärit ja vesijohdot asennetaan routarajan yläpuolelle, tulee ne lämpöeristää kaivannon leveydeltä esim mm styroxlevyllä ja/tai styrox-kourulla (eristeet R-luokkaa). Kuva 54. Viemärikaivannon täytöt ja viemärien etäisyydet kaivannon reunoista sekä muista viemäreistä ja vesijohdoista. Tasauskerros tehdään maapohjan, massanvaihdon tai erilaisten perustamisratkaisujen päälle. Halkaisijaltaan alle 200 mm putkille käytetään tasauskerroksena suhteistunutta hiekkaa tai raekooltaan 20 mm luonnonkiviainesta. Raekooltaan 16 mm murskattua kiviainesta voidaan käyttää d e 110 putkille. Halkaisijaltaan mm putkille suurin sallittu raekoko on 0,1 x putken ulkohalkaisija. Alkutäytön materiaalin tulee täyttää samat vaatimukset kuin tasauskerrosmateriaalin. Materiaali ei saa olla jäätynyttä! Lopputäytössä käytetään liikennealueilla olosuhteet huomioiden tiivistyskelpoista materiaalia. Liikennealueiden ulkopuolella voidaan lopputäytössä käyttää kaivuumaita. Lopputäytön vaatimukset ovat: - Putken kohdalta mitattuna ei metrin paksuisessa kerroksessa saa olla halkaisijaltaan yli 300 mm kiviä. - Suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. - Materiaalin oltava sekarakeista, jotta ei muodostu tyhjätiloja ja epätasaista routanousua. Jos lopputäyttö ei liikennealueen ulkopuolella tiivistetä, otetaan painuminen huomioon jättämällä kaivannon kohta ympäristöä korkeammaksi. 7 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

77 Tiivistäminen eri kerrosten osalla tehdään yleensä koneellisesti. Täytöt tiivistetään kerroksina, joiden paksuus riippuu maalajista ja tiivistysmenetelmästä. Ensimmäinen alkutäyttökerros tiivistetään, kun se ulottuu enintään putken puoliväliin. Tiivistettäessä tulee varoa, ettei putki siirry pois paikaltaan. Putket asennetaan tasauskerroksen päälle niin, ettei muhvi kanna. Muhvien kohdalle tehdään syvennys, jotta putki asettuu koko pituudeltaan tasauskerroksen päälle. Putken muhviin työntämisessä tavallisin apuväline on rautakanki, kangen ja putken väliin asennetaan lauta suojaamaan viemärin päätä. Asennuksen yhteydessä on varottava, ettei liitokseen pääse hiekkaa. Asennettaessa viemäreitä alle -15 C:een lämpötiloissa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja alle -20 C:een lämpötiloissa ei asennusta suositella lainkaan. Jos asennus ja täyttö lykkääntyy, on huolehdittava ettei kaivannon pohja jäädy. Tarvittaessa kaivannon pohja lämpöeristetään. Tiivistysmassa tai -tapa Tiivistys- Täyttökerroksen paksuus (cm) ajokertojen määrä Nimitys Massa (t) tai staattisen viivamassan suuruus (t/m) Hiekka, sora, somero ja hieno murske Hiekka, moreeni, soramoreeni Käsijuntta * 15 kg Konejuntta * 80 kg Täryjuntta * 50 kg Tärylevy * 50 kg Tärylevy * 100 kg Tärylevy 400 kg Pienjyrät 0,5-2 tn * Käytetään yleensä vain pienissä ja ahtaissa kohteissa sekä täydentämään muita tiivistysvälineitä. Taulukko 19. Viemärikaivannon täyttökerrosten paksuudet ja tiivistystavat eri täyttömateriaaleilla. Siltti, kuivakuorija kova savi, silttimoreeni Todella matalilla kaivuusyvyyksillä suunnittelijan tulee selvittää kantavuus-, routivuus-, jäykkyys-, sulanapito yms. seikat tapauskohtaisesti. Jos viemärit asennetaan maahan, joka saattaa painua, on tasauskerroksen alapuolelle tehtävä tukirakenne eli kaivanto on perustettava. Kaivannon perustaminen tehdään maaperätutkimuksen pohjalta laaditun perustamissuunnitelman mukaan. Perustuksen päälle tehtävän kaivannon täytöt yms. tehdään kuten tavallisen viemärikaivannon vastaavat työvaiheet. Jos viemäri joudutaan asentamaan pohjaveden pinnan alapuolelle, on viemäri ankkuroitava niin, ettei pohjaveden noste nosta putkea kaarelle. Pohjaveden noste ja ankkuroimistapa tulee selvittää tapauskohtaisesti rakennesuunnittelijan kanssa. 1 lämmöneriste, esim. 2 x 50 mm esim. styrox (luokka R) 2 hiekkainen sora ø 0-8 mm 3 muu täyttö maanrakennussuunnitelmien mukaan 4 sadevesiviemäri 5 jätevesiviemäri 6 tasauskerros 7 suodatinkangas 8 vesijohto 9 kuumasinkitty teräspoimulevyrakenteinen putkijohtoarina (s 0,7 m). Levyt vähintään 200 mm limityksellä poikkisuunnassa ja 500 mm pituussuunnassa. Täyttö tulee tehdä kerroksittain. Kuva 55. Putkiarina. Arina voidaan tehdä sinkitystä profiiliteräslevystä, betonista tai sopivasta maa-aineskerroksesta. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

78 Kuva 56. Viemäriputkien ohjeellisia perustamismenetelmiä. Huomioi riittävä peitesyvyys. 7.5 Rakennuksen perusmuurin läpiviennit 1 viemäriputki 2 joustava eriste, esim. solukumi 3 perustus 4 liikuntasauma/eriste Kuva 57. Maahan asennetun viemäriputken läpivienti liikuntasaumallisen rakenteen läpi, palo-osastoimaton rakenne Lävistysyhde 2 Villa-, hamppu- tms. täytesuojana hiekalta 3 Maa tiivistettävä huolellisesti 4 Sisäpuolella tarra, joka osoittaa putken asennussuunnan Kuva 58. Maahan asennetun viemärin läpivienti lävistysyhteellä, osastoimaton rakenne. 2 3 Rakennuksen alle asennettavien viemäreiden lävistäessä pystysuora rakennusosa kuten perustus, tulee huolehtia ettei täyttömaan mahdollinen painuminen tai liikuntasauman liike vahingoita viemäriä. Kuvassa 57 on läpivienti tiivistetty joustavalla eristeellä, joka antaa joustovaraa rakenteen liikkumisen tai täyttömaan painumisen varalle. Läpiviennin on vastattava tiiviydeltään lävistettävän rakennusosan vaatimuksia. Kun varmistetaan ettei viemäri ja rakenne pääse liikkumaan eri tahtiin voidaan läpivienti tehdä lävistysyhteellä, kuva 58. Läpivientiyhde voidaan asentaa suoraan valuun tai varata valuun aukko, johon läpivienti asennetaan ja aukko jälkivaletaan tiiviisti. 7 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

79 8. Asentaminen 8.1 Yleistä KVV-työnjohtaja KVV-työnjohtajaa koskevat määräykset on esitetty RakMK:n osassa D6. Erityisesti KVV-työnjohtajan tehtäviin ja vastuuseen kuuluu varmistaa, että tuotteet, materiaalit ja järjestelmät: - ovat hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisia - ovat laadultaan ja ominaisuuksiltaan testattuja sekä hyväksyttyjä - soveltuvat kyseessä olevaan asennukseen. 8.2 Käsittely, kuljetus ja varastointi Uponor-viemärit ovat hyvin iskunkestäviä, mutta niidenkin käsittelyssä, kuljetuksissa ja varastoinnissa on aina noudatettava riittävää varovaisuutta ja huolellisuutta huomioiden seuraavat asiat: Putkia ei saa vetää maata pitkin, heitellä, kolhia tai päästää hankautumaan teräviä reunoja tms. vasten. Putkinipun takimmaisenkin kauluksen on oltava kuljetuslavan sisäpuolella. Kuorman purkaminen kippaamalla on kielletty. Kuorma puretaan trukilla tai nosturilla leveitä nostoliinoja käyttäen. Pitkäaikaisessa varastoinnissa on putket suojattava auringonvalolta. Muhvilliset putket varastoidaan niin, ettei muhviin kohdistu kuormitusta (muhvit salkojen ulkopuolelle). Päällekkäin olevat putkiniput on pinottava niin, että puukehikot ovat kohdakkain. Puukehikko ei saa painaa alemman putkinipun putkia. Alle -15 C:een lämpötiloissa on käsittelyssä noudatettava erityistä huolellisuutta alentuneen iskunkestävyyden vuoksi. Alle -20 C:een lämpötiloissa ei suositella käsittelyä tai asennusta lainkaan. Putkitoimitus on aina tarkastettava ja toimituksen vauriot tai puutteellisuus on merkittävä rahtikirjaan. Kuljetusvaurioista tehdään vahinkoilmoitus kuljetusliikkeelle 7 vrk:n kuluessa kuljetuksen päättymisestä. Jos putkeen syntyy naarmuja (syvyys yli 10 % seinämävahvuudesta) tai muodonmuutoksia (deformoituminen), on vauriot aina tutkittava ja käyttötarkoitus huomioiden putki on jätettävä asentamatta. Putkiin ei saa varastoinnissa kohdistua pitkäaikaista taipumaa ja putkipinon enimmäiskorkeus on 2,2 metriä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

80 8.3 Muhviliitokset ja liittäminen eri viemärimateriaaleihin Putki katkaistaan kohtisuoraan sahalla, jonka terän hammasjako on hieno (1-2 mm) tai muovisten viemäriputkien katkaisuun tarkoitetulla erityisellä katkaisulaitteella. Jos putki katkaistaan kulmahiomakoneen katkaisulaikalla, laikka pyöräytetään putken ympäri putken liiallisen lämpenemisen estämiseksi. Katkaisussa syntynyt jäyste poistetaan putken ulko- ja sisäpinnalta. Samalla tarkastetaan silmämääräisesti, ettei putken liitospinnalla ole pituussuuntaisia naarmuja. Katkaistun pään viistäminen helpottaa putken asentamista ja tiiviste pysyy varmemmin paikoillaan. Putkien liitokset tehdään ensisijaisesti putkissa ja yhteissä valmiina olevilla liitosmuhveilla, joissa on tehtaalla paikoilleen asennettu kumitiiviste. Haaroittaminen valmiista Uponorviemäristä tehdään helposti Uponorviemärijärjestelmän liitos- tai paisuntayhteen avulla, kuvat 60 ja 61.. Haaroitusta ja liitoksia tehtäessä tulee huomioida putkiston lämpölaajeneminen. Liitos- tai paisuntayhde tulee lukita oikealle paikalle kiintopisteenä toimivalla kiintopitimellä. Putkien liitos voidaan tehdä myös hitsaamalla. Uponor-viemäri voidaan liittää yleisesti käytettyihin viemäreihin (valurauta, muut muovit, betoni, Rst. yms.) yleensä Uponor-viemärin muhvin tai erityisen liitososan avulla. Jos toinen viemärimateriaali on seinämävahvuudeltaan tai kooltaan sellainen, että liitos ei Uponor-viemärin muhvin tai erityisosan avulla onnistu, tulee ottaa yhteys Uponorin tekniseen neuvontaan. Valurautaviemärin liitos tehdään - muhvisella jatkoyhteellä - kuppi- ja O-rengastiivisteellä - pantaliittimellä. Oleellisia asioita eri viemärimateriaalien toisiinsa liittämisessä ovat; liitos on tiivis, osat ovat puhtaita ja liitoskohtaan ei synny virtausta rajoittavaa haitallista porrastusta. Puhdista muhvi ja pistopää. Jos tiiviste on irronnut tai irrotettu puhdistusta varten, aseta se oikein päin paikalleen. Tee pistopäähän asennussyvyysmerkintä ja tarkista, että liitospinta on naarmuton. Sivele pistopäähän liukuainetta. Työnnä pistopää muhvin asennusmerkkiin asti. Kuva 59. Muhviliitoksen tekeminen Kattosadevesiviemäröinnissä tulee käyttää ruostumattomia teräksestä valmistettuja kattokaivoja, joiden ruostumaton viemäriputkiosuus jatkuu yli vaakakulman. Tästä eteenpäin kattosadevesiviemäröinti toteutetaan Uponor-viemäriputkilla. Kattosadevesiputkistojen kannakointiin tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota ja varmistaa kannakoinnin, kiintopisteiden ja lämpölaajenemisesta aiheutuvan paisuntavaran riittävyys. Kiintopidin Kiintopidin a Katkaisupituus = L + b b L Katkaisupituus = a + L + b b L Kuva 60. Haaroitus muhvihaaran ja liitos-/paisuntayhteen avulla. Kuva 61. Haaroitus haarayhteen, kaksoismuhvin ja liitos- sekä paisuntayhteen avulla. 7 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

81 1 2 1 Valurautaviemäri (ei liukastetta) 2 Uponor-viemäri Valurautaviemäri työnnetään yhteen pohjaan, jolloin tiiviste pyörähtää tarkoitetulla tavalla muhvin sisempään uraan. Uponor-viemäri työnnetään yhteeseen asennusmerkkiin asti. Kuva 62. Valurauta- ja Uponor-viemärien liittäminen jatkoyhteellä, jossa on kumitiiviste molemmille putkille (koot 75/70 ja 110/100 putkille). O-rengas työnnetään noin 15 mm Uponor-putken päälle ja kuppitiiviste painetaan Uponorputken päälle. Uponor-putki työnnetään tiivisteineen valurautamuhvin pohjaan. Varmista, että O-rengas on kunnolla paikoillaan. Liitoksen molemmin puolin asennetaan kiintopisteenä toimivat kannakkeet, jotta lämpöliike ei tapahdu tässä liitoksessa. Kuva 63. Uponor-putken liittäminen valurautaviemärin muhviin O-renkaan ja kuppitiivisteen avulla. 8.4 Kannakointi Viemärien suositeltavat kannakemallit on esitetty kuvassa 64. Kannakkeen ääneneristys toteutetaan asentamalla putken ja kannakkeen väliin sekä yläpään kiinnityksen väliin eristekumi. Muttereita ei saa kiristää liian tiukkaan, tarvittaessa käytetään lukkomutteria kiinnityksen varmistamiseksi. Jos ääneneristystä ei tarvita, jätetään eristekumit pois. Irtopidintä käytetään silloin, kun viemäriputken sallitaan lämpöliikkeen vuoksi liikkua putken pituussuuntaan. Irtopidin saadaan kuvan 64 kannakkeilla asentamalla kannakkeen osien väliin ns. korotuspalat, jotka rajoittavat kiinnittymistä putken ympärille. Vaihtoehtoisesti irtopidin voidaan tehdä ns. heilurikannakkeena, jossa kannakkeen varsi sallii putken lämpöliikkeen, kuva 67 (sivu 80). Kiintopidintä käytetään silloin, kun tietyn kohdan tulee pysyä paikoillaan, esim. muhvi tai haaroituskohta. Kun kiintopitimeen kohdistuva voima on pieni, voidaan kiintokannake tehdä kuvassa 64 esitetyillä kannakkeilla. Jos kiintopidin tehdään kierretangolla, ei ø10 mm kierretanko saa olla yli 6 cm pidempi. Kiintopidin saadaan kiristämällä kannake tiukasti putkea vasten niin, että kannake ei liiku. Putken ja kannakkeen välissä voidaan käyttää eristyskumia, mutta kannakkeen kiinnityksessä kiskoon, rakenteeseen yms. ei eristyskumia käytetä. Kiintopistettä käytetään silloin, kun kiinnityskohtaan kohdistuu suuri voima, kuvat 68 (sivu 80) ja 69 (sivu 81). Pystyviemärin pohjakulma tai sivusiirron betoninen äänenvaimennin riittää yleensä pystyviemärin kiintopisteeksi, kuvat 26, 27, 28 ja 29 (sivut 43, 44, 45 ja 46). Pelkkiä metallisia kannakkeita käytettäessä niiden sisäkulmien on oltava pyöristettyjä ja sisäpintojen sileitä. Seinäkiinnitys Kattokiinnitys Kuva 64. Vaaka- ja pystyviemärille suositeltavia kannakemalleja. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

82 1 viemäriputki 2 kannake 3 lukitusruuvi 4 korotuspala 5 eristekumi Kiinto/irtopidin LVI-koodi Kiintopidin Irtopidin DN32/M8-kierretanko (= 80 mm) DN50/M8-kierretanko (= 80 mm) DN75/M8, M10-kierretanko (= 60 mm) DN110/M8, M10-kierretanko (= 60 mm) DN160/M8, M10-kierretanko (= 60 mm) Kantavan alapohjan alapuolelle viemäreitä asennettaessa on kannakkeiden ja kiinnitystarvikkeiden kaikkien osien oltava haponkestävää terästä. Kannakkeet kiinnitetään alapohjaan kuvassa 66 esitetyillä tavoilla tai asentamalla viemäri suojavalun sisään, kuva 65. Jos viemärit asennetaan pohjaveden pinnan alapuolelle, käytetään kannakoinnissa kuvan 65 mukaista rakenteellista suojausta tai kannakointia, joka estää nosteen aiheuttaman viemärin liikkeen. 1 pintalaatta 2 eriste 3 kantava betonilaatta 4 viemärin suojavalu 5 viemäri 6 alkutäyttö Kuva 65. Viemärin tukeminen suojavalun avulla. Suojavalu rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan, kuitenkin a 50 mm. Kuva 66. Kannakkeen kiinnitys alapohjaan. Kiinnitys voidaan tehdä myös kiila-ankkurilla. 1 = eriste Kuva 67. Lämpöliikkeen salliva kierretankokannakointi l = putkiosuuden lämpöpiteneminen (mm). Kuva 68. Esimerkki vaakaviemärin kiintopisteestä. 8 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

83 1 kiintopisteenä toimiva kannake 2 liukuohjaimena toimiva kannake Kannakkeen toimiessa liukuohjaimena tulee kannake kiinnittää putkeen niin, että se sallii viemärin pituussuuntaisen liikkeen (esim. korotuspala sankojen väliin). Kuva 69. Esimerkki vaakaviemärin kiintopisteestä. 8.5 Liittyminen vesi- ja viemärikalusteisiin Yleistä Liitettäessä viemäri kalusteeseen tulee käyttää tähän tarkoitettuja osia. Liittämisen yhteydessä tulee lisäksi noudattaa läpivienneistä annettuja ohjeita. Liitettäessä viemärikaluste (WC-istuin, lattiakaivo, pesuallas tms.) pystykokoojaviemäriin kytkentäviemärillä, on liitoskohdan alapinnan ja ko. viemärikalusteen vesilukon vesipinnan korkeuseron oltava vähintään 100 mm, katso kuvat 72 ja 73 (sivu 82). 1 osastoiva betoninen välipohja 2 Uponor ø 110 Matalaa 88,5 -muhvikulmaa saa käyttää vain WC:n pystykytkentäviemämärin suunnanmuutoksena. Kuva 70. WC-istuimen liittäminen viemäriin Uponor WC-mansetin ja matalan WC-muhvikulman avulla välipohjassa Liittäminen eri kalusteisiin WC-istuin liitetään viemäriin kuvien 70 ja 71 mukaisesti. Kun WC-istuimen yhde on taaksepäin, tehdään liitos kuvien 72 ja 73 (sivu 82) mukaisesti. 1 osastoiva betoninen välipohja 2 Uponor-viemäri ø osastoiva betoninen jälkivalu 4 suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan esim. mineraalivilla 50 mm (tiheys 40 kg/m 3 ) ja 2 x kipsilevy Kuva 71. WC-istuimen liittäminen viemäriin osastoivan välipohjan alapuolella. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

84 1 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. 2 Uponor-viemäri ø mm palo- ja äänieristys (voidaan korvata palomansetilla, katso kuvat 33 ja 34, sivut 51 ja 52) 3 Uponor-haarayhde 4 Uponor-kulmayhde 5 WC-yhdyskappale a = vesilukon vesipinnan ja liitoskohdan alapinnan väli 100 mm. Kuvan esimerkissä olevan WCistuimen liitosyhteen kautta saattaa häiritsevä ääni siirtyä huonetilaan, jossa WC-istuin sijaitsee. Tällöin on tarvittaessa kyseinen huonetila ääniteknisesti osastoitava. Kuva 72. WC-istuimen kytkentäviemärin liittäminen pystykokoojaviemäriin loivakaarisella 88,5 kulmayhteellä, kun WC-istuimen liitosyhde on taaksepäin. 1 Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. 2 Uponor-viemäri + 50 mm palo- ja äänieristys (voidaan korvata palomansetilla, katso kuvat 33 ja 34, sivut 51 ja 52) 3 Uponor-haarayhde 4 Uponor-kulmayhde 5 WC-suorayhde, lyhyt a = vesilukon vesipinnan ja liitoskohdan alapinnan väli 100 mm. Kuvan esimerkissä olevan WC-istuimen liitosyhteen kautta saattaa häiritsevä ääni siirtyä huonetilaan, jossa WC-istuin sijaitsee. Tällöin on tarvittaessa kyseinen huonetila ääniteknisesti osastoitava. Kuva 73. WC-istuimen kytkentäviemärin liittäminen pystykokoojaviemäriin 45 kulmayhteellä, kun WC-istuimen liitosyhde on taaksepäin. 8 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

85 5 1. Väli-/alapohja 2. Uponor-viemäri ø50 3. Liitosyhde 4. Suojakerros väh. 15 mm betonia 1. Väli-/alapohja 2. Uponor-viemäri ø75 3. Liitosyhde 4. Kaapiston alalevy 5. Suojakerros väh. 15 mm betonia Kuva 74. Pesualtaan liittäminen viemäriin liitosyhteen avulla. Kuva 75. Astianpesualtaan liittäminen viemäriin liitosyhteen avulla. 1 Hormirakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti 2 Mikäli lattiakaivollisen huonetilan betonilattia toteutetaan uivana rakenteena esim. ontelolaattaelementin päälle, on varmistuttava siitä, että uivan lattian lämpöliike ei vaurioita lattiakaivoa. a = vesilukon vesipinnan ja liitoskohdan alapinnan väli 100 mm. Kuva 76. Lattiakaivon kytkentäviemärin liittäminen 45 -haarayhteellä pystykokoojaviemäriin. Pesuallas liitetään viemäriin liitosyhteen avulla, kuva 74. Jos altaan alla on alasokkelilla varustettu kaapisto, tuodaan viemäri alalevyn läpi ja liitosyhde asennetaan alalevyn yläpuolelle, kuva 75. Viemärille voidaan tehdä pienehkö sivusiirto kaapiston alasokkelissa. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

86 Pyykinpesukone Pyykinpesukone voidaan liittää viemäriverkostoon seuraavilla tavoilla: viemäröintikulmalla, kuva 77 pesukonesuppilolla, kuva 79 vesilukollisella pesukonesuppilolla, kuva 78 viemäröintirenkaalla, kuva 85 (sivu 86). Pesukoneen poistoviemärin kaltevuuden tulee olla vähintään 10. Puhdistuksen helpottamiseksi ø32 viemärin suunnanmuutokset tulee tehdä 45 tai sitä loivemmilla yhteillä. Viemärit, suppilot, vesilukot, viemäröintikulmat jne. on tuettava niin, etteivät ne pääse liikkumaan. Astianpesukone voidaan periaatteessa liittää viemäriverkostoon kuten pyykinpesukone, mutta yleensä se liitetään astianpesualtaan vesilukkoon, kuva 86 (sivu 86). < 3m Kuva 77. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon viemäröintikulmalla ja kulmaliittimellä < 3m 1. Uponor-viemäri ø32 2. Liitosyhde ø32/50 3. Uponor-viemäri ø50 (max. 3 m) Kuva 78. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon vesilukollisella pesukonesuppilolla. Kuva 79. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon pesukonesuppilolla. WC-istuin ja tuuletusviemäri Supistusyhteen asennus tehdään niin, että erikokoisten viemärien yläpinnat ovat samalla tasolla ja laajennus tulee alapuolelle, kuva 81 (sivu 85). Näin estetään mahdollinen takaisinvirtaus. Tuuletusviemärin liittäminen vaakaviemäriin tehdään ennen viimeistä viemäripistettä, kuva 82 (sivu 85). Tällä tavalla estetään jätteen kerrostuminen tuuletusviemärin kuivaan haaraan. Lisäksi on suositeltavaa kytkeä tuuletusviemäri vaakaviemärin keskilinjan yläpuolelle. 8 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

87 Kuva 81. Supistusyhteen asennus. Tv Tv Oikein Väärin Kuva 80. Kytkentäviemärin liittäminen WC-istuimeen tuulettamattomaan viemäriin. Kuva 82. Tuuletusviemärin liittäminen vaakakokoojaviemäriin Vesivahinkojen ennalta ehkäisy Vahinkojen ennalta ehkäisy tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että niihin tiloihin, joissa sijaitsee pyykinpesukone, astianpesukone, lämminvesivaraaja, pyykinkuivausrumpu, kurahuoltopiste tms. laite, asennetaan lattia- tai kuivakaivo. Lisäksi ko. tilan vesieristyksen tulee olla kaukalomainen, jossa reunat on nostettu seinille. Kuraeteisen lattian ja seinien vesieristyksen tulee olla tehty kuten märkätiloissa Viemärien vesi- ja kosteudeneristeen läpiviennit Tässä esitettyjen asennuspiirutusten rakenteet ovat esimerkkejä, joten rakenteet, vedeneristykset yms. tulee aina tarkentaa kohteen rakennesuunnittelijalta. Viemärien läpiviennit pyritään ensisijaisesti sijoittamaan hormitilaan, jolloin lattian läpiviennit tehdään hormin sisällä. Vaihtoehtoisesti esim. kylpyhuoneen viemärit voidaan sijoittaa ns. asennusseinän sisään ja lattian läpiviennit tehdään asennusseinän sisällä. Näin vältytään tekemästä märkätilan lattiaan läpivientejä. 1 ø 32 viemäri 2 liitosyhde ø 32/50 3 lattiapinnoitteena ja vedeneristeenä toimiva muovimatto 4 tiivistys joustavalla massalla 5 ø 50 viemäri 6 betoninen välipohja 7 lattiapinnoite, esim. laatta 8 vedeneristys Kuva 83. Esimerkki kytkentäviemärin läpiviennistä kostean tilan betonirakenteisessa välipohjassa. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

88 Mikäli märkätilan lattiaan pitää kuitenkin tehdä läpivienti, tuodaan viemäi lattiapinnan yläpuolelle ja vesieristys sekä pinnoite tiivistetään huolellisestiviemärin juureen. Vedeneristeen läpimenevä osa on yleensä pesualtaan tms. kytkentäviemäri tai lattiakaivo. Oleellisinta vedeneristeen läpiviennissä on se, että läpivienti täyttää ko. rakenteelle asetetut vedeneristysvaatimukset. Viemäriputken läpiviennissä veden-/kosteudeneriste liitetään vesitiiviisti viemäriputkeen. Vesitiiviin liitoksen tulee olla myös joustava, jotta viemäriputken ja rakenteiden liikkuminen ei heikennä liitoksen tiiveyttä, kuvat 83 (sivu 85) ja ø 32 viemäri 2 liitosyhde ø 32/50 3 lattiapinnoitteena ja vedeneristeenä toimiva muovimatto 4 tiivistys joustavalla massalla 5 Uponor-viemäri ø 50 6 puurakenteinen välipohja (rakennesuunnitelmien mukaan) 7 lattiapinnoite, esim. laatta 8 vedeneristys Kuva 84. Esimerkki kytkentäviemärin läpiviennistä kostean tilan puurakenteisessa välipohjassa. 1 Viemäröintirengas 2 Vedeneristys 3 Tiivis liitos (esim. letkupitimellä) 4 ø32 viemäri lattiakaivon sivuliittymään 5 Poistoletku, max. 3 m 6 Poistoletkun pysyvä kiinnitys a Poistoletkun ylimmän kohdan ja vesilukon vesipinnan väli 200 mm Kuva 85. Pesukoneen liittäminen viemäriverkostoon pesualtaan vesilukon yhteyteen asennetulla viemäröintirenkaalla. 1 Poistoletkun pysyvä kiinnitys 2 Tiivis liitos (esim. letkupitimellä) 3 Kaukalomainen edestä avoin vedeneristys, joka on kallistettu kuivakaivoon päin 4 Seinämässä aukko, josta mahdollinen vuotovesi pääsee kaivoon 5 Kuivakaivo kosteusanturilla tai mahdollisen vuotoveden ohjaus vedeneristyksen avulla näkyville 2 1 a 3 a Poistoletkun ylimmän kohdan ja vesilukonvesipinnan väli 200 mm 4 5 Kuva 86. Astianpesukoneen liittäminen viemäriverkostoon astianpesualtaan vesilukon pesukoneliitäntään. 8 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

89 8.6 Uponor-lattiakaivot ja niiden asentaminen (Vieser) Muovisen lattiakaivon asentaminen ja vedeneristyksen tiivistäminen Tässä esitetyt asennuspiirustukset ovat esimerkkejä. Lopulliset rakenteet, vedeneristystavat yms. tulee aina tarkentaa kohteen rakennesuunnittelijalta. Tyyppihyväksytyssä Uponor-lattiakaivojärjestelmässä saa käyttää vain siihen kuuluvia Uponor-tuotteita. Lattiakaivon roskaantumisen estämiseksi valusuoja tulee pitää paikallaan mahdollisimman pitkään. Kun valusuoja on poistettu, tulee kaivon ja ritiläkannen väliin asentaa suojamuovi, joka poistetaan vasta loppusiivouksen yhteydessä. Lattiakaivo liitetään viemäriin sopivaa kulmayhdettä tai muhvikulmaa käyttäen, jolloin kaivo saadaan suoraan ja oikealle paikalle. Sivuliitännät (2 x ø32) ovat tehtaalla toimitetuissa lattiakaivoissa suljetut. Jos ne otetaan käyttöön, ne avataan lyömällä sivuliitäntäputken sisältä tylpällä puikolla ja poistamalla jäysteet. Avaaminen tehdään ennen kaivon asentamista paikalleen ja avaamisen jälkeen tulee varmistaa, ettei kaivo ole vahingoittunut avaamisen yhteydessä. Vahingoittunutta kaivoa ei tule asentaa. Betonivaluun lattiakaivo asetetaan oikeaan korkeuteen laittamalla kaivon alle sopivan korkuinen ø110-viemäriputken pätkä tai tiili, kuva 87. Puu- tai styrox-koroketta ei saa käyttää! Kaivo asetetaan vaakasuoraan ja sidotaan raudoitusverkkoon sidelangoilla kaivon pitämiseksi sivuttaissuunnassa oikeassa paikassa. Betonimassan noste ja verkon liikkuminen on huomioitava. Kuva 87. Sivuliitännän avaaminen ja lattiakaivon tukeminen betonivalun yhteydessä. Kuva 88. Lattiakaivon tukeminen puulattian yhteydessä. Kuva 89. Lattialevyn kiinnitys kaivon laippaan ja tukipalkkiin. Puulattiaan lattiakaivo kiinnitetään laipastaan lattiapalkkeihin oikeaan korkeuteen, kuva 88. Kaivo tulee aina tukea vähintään kolmelta sivulta. Tarvittaessa kaivolle asennetaan puusta tukipalkit, jotta kaivo saadaan oikealle paikalle. Kaivoa ei saa tukea pohjasta puurakenteen mahdollisen painumisen vuoksi. Lattialevyyn tehdään ø170 mm reikä kaivon kohdalle. Levy asennetaan paikalleen ja kiinnitetään kaivon laippaan sekä tukipalkkeihin 6-8:lla 4 x 30 mm ruuveilla, kuva 89. Varo, etteivät ruuvit osu viemäriputkiin! Kaivon ja lattialevyn väli täytetään elastisella tiivistys- tai tasoitemassalla. Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukko Uponor-lattiakaivoihin on saatavana Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukko. Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukon käyttökohteet: Kuva 90. Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukko. Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukko on tarkoitettu käytettäväksi lattiakaivoissa, joiden käyttö on vähäistä tai tilapäistä. Esimerkiksi: - vapaa-ajan asunnot - kodinhoitohuoneet - IV-konehuoneet - oppilasasuntolat - toimistot U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

90 Tuotteessa on patentoitu läppämekanismi, joka avautuu vedenvirtauksesta ja sulkeutuu virtauksen lakattua. Läppä hidastaa voimakkaasti vesilukossa olevan veden haihtumista. Se estää viemärihajujen pääsyä huonetilaan jopa kaivon vesilukon ollessa täysin kuiva. Muovisen vesitiiviin korokerenkaan asentaminen Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukon virtaamat: Vaakakaivo 50 0,8 l/s Vaakakaivo 75 1,2 l/s Pystykaivo 2,1 l/s Erinomaisten virtaamaominaisuuksien vuoksi Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukon voi asentaa huoleti myös päivittäin käytössä oleviin suihkutiloihin. Uponor-lattiakaivon erikoisvesilukon asennus: Kaivon vakiovesilukko nostetaan pois ja Uponor-erikoisvesilukko painetaan tilalle. Tuote soveltuu kaikkiin mustiin sivuliitännällisiin Uponor-lattiakaivoihin. Vesitiiviillä korokerenkaalla voidaan kaivon korkeutta nostaa vesieristyksen alapuolella. Asennus aloitetaan poistamalla lattiakaivosta valusuoja, ritiläkansi ja kiilarengas. Korokerengas katkaistaan oikeaan mittaan sahaamalla vaakasuorien merkkiviivojen mukaan. Katkaisun suurin sallittu vinous on ± 1 mm. Katkaisupinnasta poistetaan sahausjäysteet ja mukana tullut tukirengas asennetaan korokerenkaan pohjaan. Tarkista, että kaivon tiiviste on ehjä ja paikallaan huuli alaspäin. Korokerengas painetaan paikalleen kaivoon jättäen painaumavara (max. 4 mm) rakenteiden mahdollisen painumisen/ kutistumisen vuoksi, kuva 91. Korokerenkaan paikallaan ja suorassa pysyminen voidaan varmistaa sitomalla korokerengas ja kaivo laipoistaan toisiinsa sidontalangalla tai kiinnittämällä ne laipoistaan rakenteeseen (3:sta kohdasta). Lattiakaivon valusuoja, ritiläkansi ja kiilarengas asetetaan takaisin korokerenkaaseen. Kuva 91. Vesitiiviin korokerenkaan asennus lattiakaivoon betonilattiassa. Matalan korokerenkaan asentaminen Uponor-matala korokerengas 12 mm voidaan asentaa Uponor-lattiakaivoon tai korokerenkaaseen. Matala korokerengas korottaa lattiakaivoa 12 mm. Matala profiili helpottaa ja nopeuttaa esim. kaatokorjauksien tekoa uudisrakennuksissa ja sähkölattialämmityksen asentamista saneerauskohteisiin. Korokerenkaan yläosaan liitetään vedeneristyskerros tuotteen mukana tulevalla kiilarenkaalla. Kuva 92. Matalan korokerenkaan asentaminen Uponor-lattiakaivoon. 8 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

91 Muovisen valukorotusrenkaan/ neliökannen asentaminen Valukorotusrengasta tai neliökantta käytetään laatoitettavan lattian yhteydessä ja se asennetaan vedeneristyksen yläpuolelle, jonka asennus on tarkemmin esitetty kohdassa Vedeneristyksen tiivistäminen eri lattiarakenteessa. Valukorotusrengas asennetaan paikalleen laatoituksen yhteydessä tai kuten neliökansikin. Valukorotusrenkaan koroke katkaistaan tarvittaessa sopivaan korkeuteen ja sahausjäysteet poistetaan. Valukorotusrengas kiinnitetään laastilla kuten neliökansikin. Lattialaatan saumauksen yhteydessä valukorotusrenkaan/neliökannen ja laatoituksen väli saumataan elastisella massalla, kuva 100 (sivu 95). Uponor-lattiakaivot voidaan asentaa betoni- ja puurakenteiseen lattiaan. Tärkeintä on, että vedeneristys liitetään tiiviisti ja oikein lattiakaivoon. Uponor-lattiakaivojärjestelmä koostuu seuraavista tuotteista: - lattiakaivot - märkäkaivot - kuivakaivot - korokerengas - valukorotusrengas - neliökansi kehysosalla - vesieristyslaippa Pintavalu ja korokerengas 1 Lattiapinnoitteena ja vedeneristyksenä toimiva muovimatto 2 Tiiviste 3 Kiilarengas 4 Lattiakaivo 5 Korokerengas 6 Lattiakaivon kansi Betonilattia Kuva 93. Lattiakaivon ja vesieristyksen liittäminen. Puurakenteinen lattia Tyyppihyväksytyssä Uponor-lattiakaivojärjestelmässä saa käyttää vain siihen kuuluvia Uponor-tuotteita. Lattiakaivossa ja korokerenkaassa vesieristeenä toimiva muovimatto (paksuus 1-2 mm) asennetaan kuvan 94 mukaisesti. Asennusohjeissa on esitetty tarkemmat asennuspiirustukset eri lattiarakennevaihtoehdoilla sekä vedeneristyslaipan asennus. Lattiakaivojen mukana toimitetaan asennusohjeet. Neliökantta valittaessa ja asennettaessa tulee huomioida, että kaivon vesilukon irrottaminen puhdistusta varten onnistuu neliökannen aukosta. 1. Lattialaatta 2. Tiivistys joustavalla massalla 3. Kiinnityslaasti 4. Uponor-vedeneristyslaippa + vedeneristysmassa 5. Uponor-valukorotusrengas 6. Tiiviste 7. Kiilarengas 8. Uponor-lattiakaivo 9. Uponor-kansi pyöreä halkaisija 145 mm tai neliö, jossa sivun mitta 160 mm tai 200 mm 10. Neliökannen kehys 11. Uponor-neliökansi Kuva 94. Lattiakaivon ja vedeneristyksen liittäminen valukorotusrenkaan ja neliökannen yhteydessä. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

92 ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet 2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja tiivistehuuli alaspäin 3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta 4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa 5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin 6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Kuva 95. UPONOR-lattiakaivon liittäminen vedeneristyksenä toimivaan muovimattoon betonilattiassa. 9 0 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

93 ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet 2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja tiivistehuuli alaspäin 3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta 4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa 5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin 6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Kuva 96. UPONOR-lattiakaivon ja vesitiiviin korokerenkaan liittäminen vedeneristeenä toimivaan muovimattoon betonilattiassa. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

94 ASENNUSOHJEET: 1. Levitä tasoite kaivon ympärille ja hio lattialevyn reuna poistaen epätasaisuudet 2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja huuli alaspäin 3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta. 4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa 5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin 6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen Muista, että puulattia-asennuksissa kaivo tuetaan laipoista. Kaivoa ei saa tukea pohjasta puumateriaalin mahdollisen painumisen vuoksi Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Kuva 97. UPONOR-lattiakaivon liittäminen vedeneristeenä toimivaan muovimattoon puulattiassa. 9 2 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

95 ASENNUSOHJEET: 1. Levitä kuitulaasti, saumausnauha ja tasoite kaivon ympärille. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet 2. Puhdista kaivo ja varmista, että tiiviste on paikallaan ja tiivistehuuli alaspäin 3. Levitä matto ja liimaa se alustaan. Älä levitä liimaa kaivon sisäpinnoille. Erillisen tiivisteen ansiosta mattoliitos on tiivis ilman liimausta ja ylimääräinen kuivunut liima saattaa jopa haitata kiilarenkaan asennusta 4. Leikkaa mattoon kaivon keskelle halkaisijaltaan noin 80 mm reikä tai kaksi ristiin menevää viiltoa 5. Lämmitä maton reunoja lämminilmapuhaltimella ja painele mattoa alaspäin 6. Aseta kiilarengas kansineen kaivon suulle ja paina paikalleen tasaisesti jalalla painaen. Varmista, että kiilarengas on pohjassa ja leikkaa ylimääräinen matto kiilarengasta myöten pois ja aseta ritilä paikalleen Muista, että puulattia-asennuksissa kaivo tuetaan laipoista. Kaivoa ei saa tukea pohjasta puumateriaalin mahdollisen painumisen vuoksi Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmaton ja tarvikevalmistajien käyttöohjeita Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Painumavara max. 4 mm Korokerenkaan asennus Kuva 98. UPONOR-lattiakaivon ja korokerenkaan liittäminen vedeneristeenä toimivaan muovimattoon kipsilevylattiassa. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

96 ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet 2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle 3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas 4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin 5. Asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen 6. Levitä laasti, asenna neliökansi korokkeineen paikalleen ja pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen. Saumaa lattialaatan ja neliökannen väli elastisella saumausmassalla Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita Täytä neliökannen korokkeen laipan ja vedeneristyksen väli huolellisesti laastilla täyteen Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Neliökannen asennus. Kuva 99. UPONOR-lattiakaivon ja neliökannen liittäminen vedeneristysmassaan vedeneristyslaipan avulla betonilattiassa. 9 4 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

97 ASENNUSOHJEET: 1. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet 2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle. 3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas 4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin 5. Anna massan kuivua ja asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen 6. Levitä laasti, asenna valukorotusrengas paikalleen ja vala pintavalu 7. Pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen ja saumaa lattialaatan ja valukorotusrenkaan väli elastisella saumausmassalla. Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Valukorotusrenkaan asennus. Kuva 100. UPONOR-lattiakaivon ja valukorotusrenkaan liittäminen vedeneristysmassaan vedeneristyslaipan avulla käytettäessä pyöreää kaivon kantta. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

98 ASENNUSOHJEET: 1. Levitä tasoite kaivon ympärille ja hio lattialevyn reuna poistaen epätasaisuudet 2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle 3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas 4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin 5. Anna massan kuivua ja asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen 6. Levitä laasti, asenna neliökansi korokkeineen paikalleen ja pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen ja saumaa lattialaatan ja neliökannen väli elastisella saumausmassalla Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita Täytä neliökannen korokkeen laipan ja vedeneristyksen väli huolellisesti laastilla täyteen Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Neliökannen asennus. Kuva 101. UPONOR-lattiakaivon ja neliökannen liittäminen vedeneristysmassaan vedeneristyslaipan avulla puulattiassa. 9 6 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

99 ASENNUSOHJEET: 1. Levitä kuitulaasti, saumausnauha ja tasoite kaivon ympärille. Hio kaivon ympärystä poistaen epätasaisuudet 2. Levitä vedeneristysmassaa lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen hieman vedeneristyslaipan ulkohalkaisijaa leveämmälle alueelle 3. Avaa vedeneristyslaipan pakkaus vasta nyt, sillä tarttumisen takia on tärkeää, että laippa on puhdas 4. Aseta vedeneristyslaippa paikoilleen ja levitä vedeneristysmassaa valmistajan ohjeita noudattaen niin, että massaa tulee laipan molemmin puolin 5. Anna massan kuivua ja asenna lattiakaivon kiilarengas paikalleen 6. Levitä laasti, asenna valukorokerengas paikalleen ja pinnoita lattia pinnoitevalmistajan ohjeita noudattaen. Saumaa lattialaatan ja neliökannen väli elastisella saumausmassalla Noudata kaivon mukana seuraavaa asennusohjetta ja vedeneristysmassan valmistajan ohjeita Tämä asennusohje soveltuu kaikille UPONOR-lattiakaivotyypeille Painumavara max. 4 mm Korokerenkaan asennus. Kuva 102. UPONOR-lattiakaivon ja valukorokerenkaan liittäminen vedeneristysmassan ja vedeneristyslaipan avulla puulattiassa. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

100 8.7 Palomansetin asentaminen Viemärien osastoivien rakenteiden läpivienneissä voidaan käyttää myös palomansetteja. Uponor-viemärien yhteydessä tulee käyttää tyyppihyväksyttyjä palomansetteja ja niiden asennuksessa tulee tämän oppaan lisäksi noudattaa palomansetin valmistajan ohjeita. Palomansetti valitaan putkikoon mukaan, taulukko 20. Palomansetit soveltuvat käytettäviksi kaikkien yleisesti käytössä olevien rakennusmateriaalien (betoni, kevytbetoni, tiili, kipsilevy jne.) yhteydessä. Palomansetin kiinnityksessä käytetään mansetin valmistajan esittämiä kiinnitystarvikkeita. Palomansetti asennetaan putken päälle kuvan 103 ohjeiden mukaisesti. Mansetti soveltuu rakenteen pintaan tai rakenteen sisään asennettavaksi, kuvat 104, 105 ja 106 (sivu 99). Uponor-palomansetti Palomansetti Palomansetti Kiinnitysputkelle ulkohalkaisija pituus koukkuja mm mm kpl DN ,4 2 DN ,4 3 DN ,4 3 DN ,2 4 Läpivientiaukko ei saa olla suurempi kuin palomansetin ulkomitta. Asennettaessa palomansetti betonivälipohjaan, tulee laatan paksuus olla vähintään 150 mm. Laattaan asennetaan 1 mansetti laatan alapuolelle. Palomansetin alapinnan etäisyys valun alapinnasta saa olla enintään 40 mm, kun palomansetti on valun sisällä. Taulukko 20. Palomansetin valintataulukko. Asennettaessa mansetti betonivalun sisään, on mansetti tuettava esim. valumuotilla tai sidelangalla niin, että se pysyy paikallaan. Valun yhteydessä on mansetin ja putken väli tiivistettävä joustavalla palonkestävällä massalla ilmatiiviiksi, jotta betonia ei pääse ko. väliin. Palomansettia tai sen metallista ulkokuorta ei saa kolota, leikata, taivutella. Asennusohje 1. Täytä putken ja aukon väli esim. mineraalivillalla ja palomassalla, jotta läpiviennistä tulee kaasutiivis. 4. Aseta kiinnityskoukut paikoilleen, käytä kaikki pakkauksessa olleet koukut 2. Puhdista putken pinta roiskeista ja muusta liasta. 5. Kiinnitä mansetti alustaan. Valitse kiinnike alusmateriaalin mukaan, muovitulppia ei saa käyttää. Jos mansetti asennetaan kipsilevyseinään, on se läpipultattava kierretangoin seinän lävitse. 3. Aseta mansetti putken ympärille ja purista se kiinni. 6. Merkitse läpivienti ohjeiden mukaisesti. Mansetti loksahtaa lukittuessan. Kuva 103. Palomansetin asennus. Valuun asennettaessa on mansetti tuettava niin, että se pysyy paikallaan. 9 8 U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

101 1. Palomansetti 2. Osastoiva seinä, paksuus vähintään 100 mm ja enintään mansetin pituus + 80 mm. 3. Uponor-viemäriputki 4. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) 5. Palomansetin ja putken väli tiivisteään ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä massalla. 1. Palomansetti 2. Osastoiva seinä 3. Uponor-viemäriputki 4. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy) 5. Putken ja rakenteen väli on tiivistettävä ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä massalla. Jos seinä on niin paksu, että mansetin etäisyys on yli 40 mm toisesta seinäpinnasta, on käytettävä mansettia seinän molemmilla puolilla. Kuva 104. Esimerkki palomansetin asennuksesta viemärin läpivientiin osastoivan betonirakenteisen seinän yhteyteen. 1. Seinärakenne ääni- ja paloteknisten vaatimusten mukaisesti. 2. Peitelaippa. 3. Palomansetti. 4. Mansetin kiinnityskoukku on kiinnitettävä rakenteeseen metallisella levyjen läpi menevällä kipsilevyankkurilla. 5. Mansetin ja rakenteen väli on tiivistettävä ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä Uponor palosuojamassalla. 6. Uponor-viemäri. 7. Uponor-pistoyhde, lukitus kiintopitimellä. 8. Uponor-paisuntamuhvi. Kuva 105. Esimerkki palomansetin asennuksesta viemärin läpivientiin levyrakenteisen osastoivan hormiseinämän sisällä. 1. Palomansetti. 2. Osastoiva seinä 100 mm 3. Uponor-viemäriputki 4. Suojarakenne ääniteknisten vaatimusten mukaan, esim. 2 x rakennuslevy (esim. 13 mm kipsilevy). 5. Kierretanko M6 + aluslevy + mutteri M6. 6. Putken ja rakenteen väli on tiivistettävä ilmatiiviiksi joustavalla palonkestävällä Uponor palosuojamassalla. Mansetit kiinnitetään rakenteen läpi M6-kierretangolla valmistajan ohjeiden mukaan. Kuva 106. Esimerkki palomansetin asennuksesta viemärin läpivientiin levyrakenteisen osastoivan seinän pinnalle. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

102 8.8 Tuuletusviemärin ja alipaineventtiilin asentaminen Tuuletusviemäri asennetaan samoja ohjeita, kannakkeita tms. noudattaen kuin jätevesiviemäritkin. Se asennetaan jatkuvasti nousevaksi. Kylmissä tiloissa (ullakolla, vesikatolla tms.) tuuletusviemäri lämpöeristetään, jos sitä ei ääni- tai paloteknisistä syistä ole eristetty. Tuuletusviemärin vesikaton yläpuolinen osuus voidaan varustaa Uponortuuletusviemäri-jäätymissuojalla, kuva 107. Se katkaistaan sopivan pituiseksi mukana seuraavien tarkempien asennusohjeiden mukaisesti. Tuuletusviemärin höyrysulun läpivienti on tiivistettävä huolellisesti, jotta kosteutta sisältävä huoneilma ei pääse tiivistymään kosteudeksi kylmän putken pintaan ja aiheuttamaan kosteusvahinkoja. Läpivienti tiivistetään rakenteesta riippuen esim. ilmastointiteipillä tai joustavalla tiivistysmassalla. 1 Uponor-tuuletusviemärijäätymissuoja 2 Tuuletusviemäri 3 Vesikaton läpivientiosa vesikattomateriaalin mukaan. 4 Palo-/lämpöeristetty tuuletusviemäri. Kuva 107. Uponor-tuuletusviemäri-jäätymissuoja asennettuna tuuletusviemärin vesikaton yläpuolisen osan päälle. Alipaineventtiili on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa suoraan ulkoilman yhteydessä olevan tuuletusviemärin rinnalla. Alipaineventtiilillä voidaan parantaa esim. yksittäisen viemärihaaran toimivuutta, kun viemärihaara on vaikea liittää varsinaiseen tuuletusviemäriin. Alipaineventtiilin käyttöpaikkojen tulee olla harkittuja. Paikallisen viranomaisen luvalla voidaan pienehkö viemäröintitapaus hoitaa pelkästään alipaineventtiilillä. Alipaineventtiili sijoitetaan: - paikkaan, jossa ei ole jäätymisvaaraa - paikkaan, jossa alipaineventtiilin mahdollinen hajuvuoto ei aiheuta haittaa - sen palvelemien viemäripisteiden vesilukkojen vedenpinnan yläpuolelle. Alipaineventtiili asennetaan ø110, ø75 ja ø50 Uponor-viemäriputken muhvittomaan päähän tai ø75 putken muhviin, kuva 108. Venttiilin hattu voidaan tarvittaessa irrottaa venttiilin puhdistusta tai viemärin huuhtelua varten. Uponor-alipaineventtiilin tuuletusputken koko ja pituus määräytyvät taulukon 21 mukaan. PP PVC d e 110 Kerrosten lukumäärä (kellarikerros mukaan lukien) enintään d e 75 muhvi d e 75 d e 50 Kuva 108. Alipaineventtiilin asennus Uponor-viemäriputkeen. Tuuletusputki koko (mm) pituus enintään (m) ei rajoituksia , ,7 Taulukko 21. Uponor-alipaineventtiilin tuuletusputken koko ja pituus U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

103 8.9 Puhdistusluukkujen sijoittaminen ja viemärien puhdistaminen Viemärien puhdistusluukut on esitetty suunnitelmissa ja yleensä ne on sijoitettu pystyviemärien ala- ja yläpäihin ja vaakaviemäreihin. Asennuksen kannalta oleellisinta on, että puhdistusluukku asennetaan: - sellaiseen paikkaan, että sen edessä tai päällä on riittävästi tilaa tarkastusta ja puhdistusta varten - niin, että luukku ei ole rakenteiden, putkien yms. takana vaan helposti saatavilla - sellaiseen paikkaan, että viemärin tarkastus ja puhdistus ei aiheuta terveydellistä tai hygieenistä haittaa. Maassa olevan viemärin puhdistusputki tuodaan maanpinnalle ja varustetaan kannella. Alapohjan alapuolella oleva viemärin pu hdistusputki tuodaan lähelle alapohjaa ja putken kohdalle asennetaan kaasutiivis kansisto tai kaivo. Myös putki varustetaan kaasutiiviillä ja avattavalla 1 Uponor-viemäri ø110 2 Tarkastushaara 3 Nousuputki ø160 4 Muhvitulppa tai vastaava 5 Kansisto, tarkennetaan sijoituspaikan ja lattiarakenteen tai -pinnoitteen mukaan 6 Alapohja Kantavan alapohjan alla tai heikosti kantavassa maaperässä tarkastusputki kannakoidaan alapohjasta haponkestävillä teräskannakkeilla. Kuva 109. Esimerkki rakennuksen sisäpuolisesta puhdistusluukusta ja tarkastusputkesta. puhdistustulpalla.padotuskorkeuden alapuolella olevien puhdistusluukkujen tulee rakennuksessa olla paineenkestäviä. Viemäriverkoston puhdistaminen aloitetaan vesihuuhtelulla. Jos vesihuuhtelu ei auta, voidaan viemäritukos avata avausjousella. Avausjousta käytettäessä tulee varmistaa, että käytettävä kärkikappale soveltuu Uponor-viemäreille. Käytettäessä kemiallisia viemärin avausnesteitä on aina varmistettava aineen soveltuvuus Uponor-viemärille sekä kysyttävä lupa paikalliselta viemärilaitokselta Vesilukkojen ja lattiakaivojen huoltaminen Vesilukot nossa (kuvan 111 osoittamalla tavalla) ja puhdistamalla se kertyneestä liasta. Vesilukon kuppiosa (harmaa sisä- Vesilukot puhdistetaan, jos veden virtaus hidastuu tai vesilukot on osa) puhdistetaan altaan sisäpuolelta suositeltavaa puhdistaa ainakin kerran vuodessa. Puhdistuksen jälkeen esim. pulloharjalla suppilo-osan olles- tarkastetaan, että vesilukon liitokset eivät vuoda ja tarvittaessa kiristetään liitokset.uponor pullovesilukon puhdistus suoritetaan kiertämällä rungon alaosa auki ja puhdistamalla se kertyneestä liasta. Puhdistuksen jälkeen alaosa kierretään takaisin kiinni. Sihtiosa puhdistetaan kiertämällä se punaisen asennusavaimen avulla irti ja puhdistamalla se kertyneestä liasta. Samalla puhdistetaan runko-osa. Puhdistuksen jälkeen sihtiosa asennetaan takaisin paikoilleen asennusavaimen avulla. Sihdin lopullinen kiristäminen tehdään runkopuolelta kiertämällä. Uponor-pesualtaan erikoisvesilukon puhdistus suoritetaan nostamalla suppilo-osa kokonaisuudessaan ylös tulpan ollessa auki-asen- Kuva 110. Uponor-pullovesilukko sa irti. Puhdistuksen jälkeen suppiloosa asennetaan takaisin paikoilleen. Puhdistuksen jälkeen tarkastetaan, että vesilukon liitokset eivät vuoda ja tarvittaessa kiristetään liitokset. Kuva 111. Uponor-pesualtaan erikoisvesilukko. U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA

104 Uponor-vesilukon puhdistus suoritetaan seuraavasti: - Vesilukko irrotetaan pesupöydän altaista - Mallit 1-A ja 2-A ruuvimeisselin avulla - Mallit 1-B ja 2-B irrottamalla vesilukon mutteri pohjaventtiilistä - Vesilukko irrotetaan takana olevasta seinästä - Vesilukkoa taivutetaan ja poistetaan vesilukossa oleva vesi sekä roskat yms. alla olevaan astiaan (esim. pesuvati) - Irrotetaan teleskooppiosat y-haara, jatkokappale ja ylivuoto-osat. Vesilukko-osa jätetään paikoilleen. - Irrotetut osat (myös tiivisteet) puhdistetaan kertyneestä liasta. - Vesilukko-osa puhdistetaan kertyneestä liasta, tarvittaessa vesi- lukkoa voidaan taivuttaa puhdistuksen helpottamiseksi. Puhdistuksen jälkeen vesilukko kootaan ja kiinnitetään takaisin paikoilleen. Kokoamisen helpottamiseksi tiivisteet voidellaan astianpesuaineella tai saippualla. Tarkista myös, että vesilukon kiinnitys on asianmukainen. Saneeraus- ja S-vesilukkojen puhdistus suoritetaan avaamalla vesilukon mutterit ja valuttamalla vesi alla olevaan pesuvatiin. Tämän jälkeen irrotetaan vesilukkoosa ja puhdistetaan se kertyneestä liasta, puhdista myös sihtiosa ja poistoputken yläosa. H Kuva 112. Uponor-vesilukko, mallit 1-A ja 2-A. Kuva 113. Saneeraus-vesilukko. Kuva 114. S-vesilukko, malli AS-180-A ja AS-180-B Lattiakaivot Hajulukko Sivuliitäntöjen virtausohjuri Muovisten Uponor-lattiakaivojen puhdistus suoritetaan seuraavasti: - Poista lattiakaivon kansiritilä - Irrota hajulukko lattiakaivosta kahvasta nostamalla (Mikäli kaivossa ei ole kahvallista hajulukkoa, tartu hajulukon alaosasta kiinni. Taivuta alareunaa hieman lähtöputkea kohti ja nosta hajulukko vinossa asennossa ulos). Hajulukko voi olla tiukassa, mikäli se on ollut kauan irrottamatta. - Tartu kaivon sisällä olevan hajulukon alaosasta kiinni, taivuta alareunaa hieman lähtöputkea kohti ja nosta sisäosa vinossa asennossa ulos paikaltaan. - Irrota sivuliitäntöjen virtausohjurit. - Puhdista irrotetut osat, kaivo ja putkien suut kertyneestä liasta (esim. harjalla ja pesuaineella) - Huuhtele osat ja kaivo huolellisesti - Tarkista, että kaivon sisäosan harmaa huulitiiviste on paikoillaan ja kostuta se esim. saippualiuoksella - Asenna sivuliitäntöjen virtausohjurit paikoilleen - Kohdista sisäosa oikeaan asentoon ja paina se paikoilleen - Huuhtele kaivo vedellä, jotta vesilukko täyttyy. Jos kaivosta tulee puhdistuksen jälkeen hajua, tarkista seuraavat asiat: - Vesilukko-osa on kunnolla paikoillaan - Vesilukko-osan tiiviste on paikoillaan ja ehjä. Kuva 115. Uponor-lattiakaivo U P O N O R - K I I N T E I S TÖ V I E M Ä R Ö I N T I - K Ä S I K I R JA