28 päivänä lokakuuta 1975 *

Transkriptio

1 RUTILI v. MINISTRE DE L'INTÉRIEUR YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO 28 päivänä lokakuuta 1975 * Asiassa 36/75, jonka Tribunal administratif de Paris on saattanut ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa riita-asiassa Roland Rutili, Gennevilliers, vastaan Ministre de l'intérieur ennakkoratkaisun ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklan tulkinnasta, YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN, toimien kokoonpanossa: presidentti R. Lecourt, jaoston puheenjohtaja H. Kutscher sekä tuomarit A. M. Donner, J. Mertens de Wilmars, P. Pescatore, M. Sørensen ja A. J. Mackenzie Stuart, julkisasiamies: H. Mayras, kirjaaja: A. Van Houtte, on antanut seuraavan tuomion <textnote>*oikeudenkäynrikieli:</textnote> ranska. 497

2 TUOMIO ASIA 36/75 1 Tribunal adrninistratif de Paris on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen , ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla kaksi ennakkoratkaisukysymystä ETY:n perustamissopimuksen 48 artiklan yleistä järjestystä koskevan poikkeuksen tulkinnasta, ottaen huomioon tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet, erityisesti työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta 15 päivänä lokakuuta 1968 annetut neuvoston asetuksen (ETY) N: o 1612/68 ja neuvoston direktiivin 68/360/ETY (EYVL N:o L 257, s. 2 ja 13). 2 Nämä kysymykset ovat tulleet esille muutoksenhakuasiassa, jossa Ranskan tasavallassa asuva Italian kansalainen on hakenut muutosta päätökseen, jolla hänelle on myönnetty ETY:n jäsenvaltion kansalaisen oleskelulupa, jossa häneltä on kuitenkin evätty oleskelulupa tiettyjen Ranskan departementtien alueella. 3 Tribunal administratifin oikeudenkäyntiasiakirjoista ja yhteisöjen tuomioistuimessa esitetyistä suullisista lausunnoista on käynyt ilmi, että pääasian kantajalle on vuonna 1968 annettu ensin karkotusmääräys ja sen jälkeen määräys, jolla hänen oleskelunsa on rajoitettu määrättyyn departementtiin. 4 Tämä toimenpide on korvattu neljää departementtia koskevalla oleskelukiellolla; näiden joukossa on departementti, jossa asianosaisella on kotipaikka ja jossa hänen perheensä edelleen oleskelee. 5 Oikeudenkäyntiasiakirjoista ja yhteisöjen tuomioistuimelle annetuista tiedoista ilmenee myös, että pääasian kantajaa vastaan kohdistettujen toimenpiteiden perustelut on ilmoitettu asianosaiselle yleisluontoisesti Tribunal administratifissa aloitetun menettelyn yhteydessä, eli tapahtuneen valituksen jättämisen jälkeen. 6 Tribunal administratifin sisäasiainministeriöltä saamista tiedoista, joiden oikeellisuuden pääasian kantaja kiistää, ilmenee, että asianosaisen vuosina 1967 ja 1968 harjoittamasta poliittisesta ja ammattiyhdistystoiminnasta on kanneltu ja että hänen oleskelunsa päätöksessä mainituissa departementeissa on katsottu olevan "luonteeltaan yleistä järjestystä vaarantavaa". 7 Ratkaistakseen tämän valituksen yhteydessä jäsenvaltioiden työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden osalta esille tulleet yhteisöoikeudelliset kysymykset, Tribunal adrninistratif on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle kaksi kysymystä perustamissopimuksen 48 artik- 498

3 RUTILI v. MINISTRE de L'INTÉRIEUR lassa ilmaistun yleistä järjestystä koskevan poikkeuksen laajuuden täsmentämiseksi. Ensimmäinen kysymys 8 Ensimmäisessä kysymyksessä kysytään, koskeeko perustamissopimuksen 48 artiklassa oleva ilmaisu "yleisen järjestyksen vuoksi perustelluin rajoituksin" vain sellaista sääntelyä, jolla kukin jäsenvaltio on päättänyt rajoittaa muiden jäsenvaltioiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja oleskelua alueellaan, vai myös tällaista sääntelyä sovellettaessa tehtyjä yksittäispäätöksiä. 9 Perustamissopimuksen 48 artiklan 1 kohdan mukaan turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhteisössä. 10 Saman artiklan 2 kohdan mukaan tämä merkitsee kaiken kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän poistamista työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa. 11 Artiklan 3 kohdan mukaan tämä sisältää työntekijöiden oikeuden liikkua vapaasti jäsenvaltioiden alueella, oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi sekä työsuhteen päätyttyä jäädä jäsenvaltion alueelle. 12 Perustamissopimuksen 7 artiklan mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on yleisesti kiellettyä tämän sopimuksen soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen erityismääräysten soveltamista. 13 Perustamissopimuksen 48 artiklan 3 kohdan mukaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, erityisesti heidän vapauttaan liikkua jäsenvaltioiden alueella, voidaan rajoittaa yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden vuoksi perustelluin rajoituksin. 14 Useita soveltamistoimenpiteitä on toteutettu maimttujen määräysten täytäntöönpanemiseksi, kuten erityisesti neuvoston asetus (ETY) N:o 1612/68 ja neuvoston direktiivi 68/360/ETY, jotka koskevat työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. 15 Yleistä järjestystä koskevaa poikkeusta on tarkennettu ulkomaalaisten liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamisesta 499

4 TUOMIO ASIA 36/75 25 päivänä helmikuuta 1964 annetulla neuvoston direktiivillä 64/221/ETY (EYVL 1964, s. 850). 16 Kaikki nämä määräykset vaikuttavat poikkeuksetta siten, että ne asettavat jäsenvaltioille velvoitteita. Näin ollen tilanteessa, jossa ilmenisi, että jonkin jäsenvaltion muiden jäsenvaltioiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja oleskelua sen alueella rajoittavat lait tai asetukset ovat ristiriidassa jonkin mainitun velvoitteen kanssa, kansallisten tuomioistuinten asiana on soveltaa kansallisen oikeuden säännösten edellä sellaisia yhteisön oikeuden säännöksiä, joihin voidaan vedota tuomioistuimessa. 17 Siltä osin kuin perustamissopimuksen määräyksillä ja johdetun yhteisön oikeuden säännöksillä pyritään säätelemään yksityisten oikeussubjektien oikeusasemaa ja varmistamaan heidän suojelunsa, kansallisten tuomioistuinten tehtävänä on myös tutkia yksittäispäätösten yhteensoveltuvuus asiaa koskevien yhteisön oikeuden säännösten kanssa. 18 Näin on paitsi perustamissopimuksen 7 ja 48 artiklassa ja asetuksessa (ETY) N:o 1612/68 vakiinnutettujen syrjintäkiellon ja vapaan liikkuvuuden sääntöjen osalta, myös direktiivin 64/221/ETY säännösten osalta, joilla pyritään määrittelemään yleistä järjestystä koskevan poikkeuksen laajuus ja varmistamaan liikkumisvapautta ja oleskeluoikeutta rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi joutuneille henkilöille tietty prosessuaalinen vähimmäissuoja. 19 Tämä päätelmä perustuu samassa määrin jäsenvaltioiden kansalaisten niiden oikeuksien kunnioittamiseen, jotka johtuvat perustamissopimuksesta ja asetuksesta (ETY) N:o 1612/68 sekä direktiivin 64/221/ETY 3 artiklan nimenomaisesta säännöksestä, jonka mukaan yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi käyttöön otettujen toimenpiteiden "on perustuttava yksinomaan kyseisen yksilön omaan käyttäytymiseen". 20 Tätä näkemystä vahvistaa vielä se, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoa koskevissa kansallisissa säännöksissä kansallisille viranomaisille yleensä varataan sellaista harkintavaltaa, joka saattaisi jäädä kaiken oikeudellisen valvonnan ulkopuolelle, jos tuomioistuimet eivät voisi tutkia perustamissopimuksen 48 artiklan 3 kohdassa ilmaistun poikkeuksen nojalla tehtyjä yksittäispäätöksiä. 21 Ensimmäiseen kysymykseen on syytä vastata, että 48 artiklassa oleva ilmaisu "yleisen järjestyksen vuoksi perustelluin rajoituksin" koskee paitsi lakeja ja asetuksia, joilla kukin jäsenvaltio rajoittaa muiden jäsenvaltioiden kansalais- 500

5 RUTILI v. MINISTRE DE L'INTÉRIEUR ten vapaata liikkuvuutta ja oleskelua alueellaan, myös näitä lakeja ja asetuksia sovellettaessa tehtyjä yksittäispäätöksiä. Toinen kysymys 22 Toisessa kysymyksessä pyydetään täsmentämään, mikä merkitys on perustamissopimuksen 48 artiklan 3 kohdassa -"yleisen järjestyksen vuoksi perustelluin rajoituksin" -annettava sanalle "perustelluin". 23 Tässä määräyksessä ilmaisu "perustellut rajoitukset" merkitsee sitä, että hyväksyttäviä ovat vain sellaiset erityisesti jäsenvaltioiden kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun kohdistuvat rajoitukset, jotka täyttävät kansallisessa laissa ja yhteisön oikeudessa asetetut vaatimukset. 24 Tässä suhteessa on otettava huomioon toisaalta aineellisoikeudelliset säännöt ja toisaalta luonteeltaan muotoseikkoja koskevat tai prosessuaaliset säännöt, jotka vaikuttavat jäsenvaltioille 48 artiklan 3 kohdassa varatun yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevan toimivallan käyttöön. 25 Lisäksi on tutkittava niitä yhteisön oikeuteen liittyviä erityisongelmia, jotka aiheutuvat siitä, että Tribunal administratifm käsiteltäväksi saatettu toimenpide koskee oleskelukieltoa, joka on rajoitettu koskemaan tiettyä osaa kansallisesta alueesta. Yleisen järjestyksen vuoksi käyttöön otettujen toimenpiteiden perusteleminen aineellisoikeudelliselta näkökannalta 26 Jäsenvaltiot ovat periaatteessa 48 artiklan 3 kohdassa mainitun poikkeuksen nojalla vapaita määrittelemään kansallisten tarpeidensa mukaisesti yleisen järjestyksen vaatimukset. 27 Tätä käsitettä on yhteisön oikeuteen liittyvissä asioissa ja erityisesti siksi, että se muodostaa poikkeuksen työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja vapaan liikkuvuuden perusperiaatteista, tulkittava suppeasti siten, etteivät jäsenvaltiot voi kukin yksinään määritellä sen laajuutta ilman yhteisön toimielinten valvontaa. 501

6 TUOMIO ASIA 36/75 28 Näin ollen jäsenvaltioiden kansalaisten oikeutta päästä toisen jäsenvaltion alueelle, oleskella siellä ja liikkua siellä voidaan rajoittaa vain, jos heidän läsnäolonsa tai käyttäytymisensä muodostaa todellisen ja riittävän vakavan uhan yleiselle järjestykselle. 29 Tässä suhteessa direktiivin 64/221/ETY 3 artiklassa asetetaan jäsenvaltioille velvoite perustaa tämä harkinta yhteisön oikeuden antaman suojan piiriin kuuluvan henkilön henkilökohtaisiin olosuhteisiin eikä yleisiin harkintaperusteisiin. 30 Saman direktiivin 2 artiklassa määrätään lisäksi, että yleisen järjestyksen perustetta ei saa käyttää muuhun kuin varsinaiseen tarkoitukseensa siten, että niihin "vedottaisiin taloudellisten päämäärien vuoksi". 31 Samoin, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 8 artiklan mukaan, jossa taataan tasa-arvoinen kohtelu ammattiyhdistysten jäsenyyden ja siihen kuuluvien oikeuksien käyttämisen osalta, ei yleisen järjestyksen perusteeseen voida vedota vain näiden oikeuksien käyttämisen takia. 32 Kokonaisuudessaan nämä ulkomaalaisten valvontaa koskevan jäsenvaltioiden toimivallan rajoitukset ovat erityinen ilmaus kaikkien jäsenvaltioiden ratifioiman, Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen 8, 9, 10 ja 11 artiklassa sekä Strasbourgissa 16 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitetun saman yleissopimuksen lisäpöytäkirjan N: o 4 2 artiklassa ilmaistusta yleisemmästä periaatteesta. Näiden määräysten samansisältöisten sanamuotojen mukaan mainituissa artikloissa taattujen oikeuksien käytölle ei saa yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaatimusten nojalla asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat tarpeellisia näiden vaatimusten suojelemiselle "demokraattisessa yhteiskunnassa". Yleisen järjestyksen vuoksi käyttöön otettujen toimenpiteiden perusteleminen prosessuaaliselta näkökannalta 33 Direktiivin 64/221/ETY johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen mukaan tavoitteena on muun muassa se, että "kussakin jäsenvaltiossa muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla tulee olla käytössään riittävät oikeussuojakeinot hallintoviranomaisten -- tekemiin päätöksiin nähden" yleisen järjestyksen suojelemisella perusteltujen toimenpiteiden osalta. 502

7 RUTILI v. MINISTRE DE L'INTÉRIEUR 34 Asianosaisella on saman direktiivin 8 artiklan mukaan oltava häntä koskevien päätösten osalta "samat hallintotoimia koskevat oikeussuojakeinot kuin kyseisen valtion kansalaisilla". 35 Mikäli tämä on laiminlyöty, asianosaisella on 9 artiklan mukaan oltava vähintäänkin mahdollisuus esittää puolustuksensa perusteena olevat näkökohdat muulle toimivaltaiselle viranomaiselle kuin sille, jonka toimenpide on hänen vapauttaan rajoittanut. 36 Lisäksi asianosaiselle on 6 artiklan mukaan ilmoitettava ne seikat, joihin häntä koskeva päätös perustuu, jollei tämä ole ristiriidassa kyseessä olevan valtion turvallisuusetujen kanssa. 37 Näistä säännöksistä ilmenee, että jokaisen niiden mukaista oikeussuojaa saavan henkilön on saatava hyväkseen se kaksinkertainen suoja, joka muodostuu rajoittavan päätöksen perusteluvelvollisuudesta sekä muutoksenhakumahdollisuudesta. 38 On täsmennettävä, että jäsenvaltioiden on annettava kaikki ne säännökset, joita rajoittavan toimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilön mainitun kaksinkertaisen suojelun saamisen varmistaminen edellyttää. 39 Tämä vaatimus edellyttää jäsenvaltioilta erityisesti sitä, että samalla hetkellä kun asianosaiselle ilmoitetaan hänen vapauttaan rajoittavasta toimenpiteestä, hänelle ilmoitetaan myös päätöksen täsmälliset ja täydelliset perustelut hänen puolustuksensa tehokkaan valmistelun mahdollistamiseksi. Erityisesti tiettyyn osaan kansallista aluetta rajoitettujen oleskelu/deltojen perusteleminen 40 Tribunal administratifin esittämät kysymykset ovat tulleet esille sellaisen toimenpiteen yhteydessä, jolla oleskelu on kielletty tietyssä rajoitetussa osassa kansallista aluetta. 41 Ranskan tasavallan hallitus on vastauksena yhteisöjen tuomioistuimen esittämään kysymykseen ilmoittanut, että mainitun kaltaisiin toimenpiteisiin voidaan maan omien kansalaisten osalta ryhtyä joko tiettyjen rikostuomioiden liitännäisrangaistuksena tai poikkeustilan julistamisen jälkeen. 503

8 TUOMIO ASIA 36/75 42 Säännökset, joissa sallitaan ulkomaiden kansalaisten tietyille alueille pääsyn kieltäminen, perustuvat erityisesti tätä koskeviin lakeihin tai asetuksiin. 43 Tässä suhteessa Ranskan tasavallan hallitus kiinnittää huomion sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen liittyvää jäsenvaltioiden kansalaisten liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella koskevien rajoitusten poistamiseksi 25 päivänä helmikuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/220/ETY (EYVL 1964, s. 845) 4 artiklaan, jonka mukaan "yksittäisiä yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen perustuvia toimenpiteitä lukuun ottamatta oleskeluoikeuden on oltava voimassa jäsenvaltion koko alueella". 44 Tämä säännös on ominainen kyseiselle direktiiville, jota sovelletaan vain sijoittautumisen ja palvelujen tarjoamisen alalla, eikä sitä ole otettu työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskeviin direktiiveihin -erityisesti nykyisin voimassaolevaan direktiiviin 68/360/ETY - eikä toisaalta sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen liittyvään 21 päivänä toukokuuta 1973 annettuun neuvoston direktiiviin 73/148/ETY (EYVL N:o L 172, s. 14), jolla on sillä välin korvattu direktiivi 64/220/ETY. 45 Komission suullisen käsittelyn aikana ilmaiseman näkemyksen mukaan tämän säännöksen puuttuminen nykyisin sovellettavista sijoittautumista ja palvelujen tarjoamista koskevista direktiiveistä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jäsenvaltioilla olisi lainkaan valtaa kieltää muiden jäsenvaltioiden kansalaisten oleskelua rajatuilla alueensa osilla. 46 Oikeus jäsenvaltioiden alueelle pääsyyn ja vapaaseen oleskeluun ja liikkumiseen siellä on perustamissopimuksessa määritelty viittaamalla näiden valtioiden koko alueeseen eikä niiden sisäiseen aluejakoon. 47 Perustamissopimuksen 48 artiklan 3 kohdassa ilmaistulla poikkeuksella on yleisen järjestyksen suojelun osalta sama laajuus kuin niiden oikeuksien käytöllä, joihin kohdistuvat rajoitukset mainittu kohta tekee mahdolliseksi. 48 Tästä seuraa, että oleskelukielto voidaan 48 artiklan 3 kohdan poikkeuksen nojalla julistaa vain kansalliseen alueeseen kokonaisuudessaan. 49 Tiettyihin kansallisen alueen osiin rajoitettujen osittaisten oleskelukieltojen osalta on yhteisön oikeuden suojelemia henkilöitä kohdeltava perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisesti ja tämän artiklan soveltamisalalla yhdenvertaisesti kyseisen jäsenvaltion kansalaisten kanssa. 504

9 RUTILI v. MINISTRE DE L'INTÉRIEUR 50 Tästä seuraa, että jäsenvaltio voi määrätä alueellisesti rajoitettuun oleskelukieltoon liittyviä toimenpiteitä toisen jäsenvaltion kansalaiselle, johon sovelletaan perustamissopimuksen määräyksiä vain samoilla edellytyksillä, joiden täyttyessä kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan kyseisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin. 51 Toiseen kysymykseen on vastattava, että yleisen järjestyksen suojeluun tähtäävien toimenpiteiden perusteluja on arvioitava ottaen huomioon kaikki ne yhteisön oikeuden säännöt, joilla pyritään toisaalta rajoittamaan jäsenvaltioiden yksinomaista harkintavaltaa tällä alalla ja toisaalta takaamaan tässä suhteessa rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden oikeuksien suojelu. 52 Tällaiset rajoitukset ja takeet ovat erityisesti seurausta jäsenvaltioille asetetusta velvoitteesta perustaa toteutetut toimenpiteet yksinomaan niiden kohteina olevien henkilöiden käyttäytymiseen, pidättyä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka perustuvat muihin syihin kuin yleisen järjestyksen vaatimuksiin tai jotka loukkaavat ammattiyhdistysten jäsenyyteen liittyvien oikeuksien käyttämistä, ilmoittaa viivytyksettä kaikille rajoittavien toimenpiteiden kohteiksi joutuneille henkilöille - jollei tämä ole ristiriidassa kyseisen valtion turvallisuusetujen kanssa - ne seikat, joihin tehty päätös perustuu, ja lopuksi varmistaa muutoksenhakukeinojen tehokas käyttäminen. 53 Jäsenvaltio voi määrätä alueellisesti rajoitettuun oleskelukieltoon liittyviä toimenpiteitä toisen jäsenvaltion kansalaiselle, johon sovelletaan perustamissopimuksen määräyksiä, vain samoilla edellytyksillä, joiden täyttyessä kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan kyseisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin. Oikeudenkäyntikulut 54 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Ranskan tasavallan ja Italian tasavallan hallituksille ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. 55 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe Tribunal administratif de Paris'ssa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi Tribunal administratifin asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. 505

10 TUOMIO ASIA 36/75 Näillä perusteilla YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN on ratkaissut Tribunal administratif de Paris'n tekemällään päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti: 1) Perustamissopimuksen 48 artiklassa oleva ilmaisu "yleisen järjestyksen vuoksi perustelluin rajoituksin" koskee paitsi lakeja ja asetuksia, joilla kukin jäsenvaltio rajoittaa muiden jäsenvaltioiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja oleskelua alueellaan, myös näitä lakeja ja asetuksia sovellettaessa tehtyjä yksittäispäätöksiä. 2) Yleisen järjestyksen suojeluun tähtäävien toimenpiteiden perusteluja on arvioitava ottaen huomioon kaikki ne yhteisön oikeuden säännöt, joilla pyritään toisaalta rajoittamaanjäsenvaltioiden yksinomaista harkintavaltaa tällä alalla ja toisaalta takaamaan tässä suhteessa rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden oikeuksien suojelu. Tällaiset rajoitukset ja takeet ovat erityisesti seurausta jäsenvaltioille asetetusta velvoitteesta perustaa toteutetut toimenpiteet yksinomaan niiden kohteina olevien henkilöiden käyttäytymiseen, pidättyä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka perustuvat muihin syihin kuin yleisen järjestyksen vaatimuksiin tai jotka loukkaavat ammattiyhdistysten jäsenyyteen liittyvien oikeuksien käyttämistä, ilmoittaa viivytyksettä kaikille rajoittavien toimenpiteiden kohteiksi joutuneille henkilöille - jollei tämä ole ristiriidassa kyseisen valtion turvallisuusetujen kanssa - ne seikat, joihin tehty päätös perustuu, ja lopuksi varmistaa muutoksenhakukeinojen tehokas käyttäminen. Jäsenvaltio voi määrätä alueellisesti rajoitettuun oleskelukieltoon liittyviä toimenpiteitä toisen jäsenvaltion kansalaiselle, johon sovelletaan perustamissopimuksen määräyksiä, vain samoilla edellytyksillä, joiden täyttyessä kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan kyseisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin. 506

11 RUTILI v. MINISTRE DE L'INTÉRIEUR Lecourt Kutscher Donner Mertens de Wilmars Pescatore Sørensen Mackenzie Stuart Julistettiin Luxemburgissa 28 päivänä lokakuuta A. Van Houtte kirjaaja R. Lecourt presidentti 507