Suomen. evankelis-luterilaisen kirkon K I R K O L L I S K O K O U S. P ö y t ä k i r j a

Transkriptio

1 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon K I R K O L L I S K O K O U S P ö y t ä k i r j a Kevätistuntokausi 2016 ISSN Grano Oy Helsinki 2016

2

3 S I S Ä L L Y S 1 Toimikauden avaus Pöytäkirjan väliaikaiset tarkastajat Kirkolliskokouksen sihteeristö toimikaudella Ilmoitus valtakirjojen tarkastuksen tuloksesta Kirkolliskokouksen työjärjestys Kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jako toimikaudella Ensimmäisen varapuheenjohtajan vaali kaudeksi Toisen varapuheenjohtajan vaali kaudeksi Valitsijamiesten ja varavalitsijamiesten vaali kaudeksi Pöydällepanoja Pysyvien valiokuntien jäsenmäärien vahvistaminen Pöydällepanoja Valitsijamiesten puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Valiokuntien jäsenet ja kokoonkutsujat Pöydällepanoja Ilmoitukset valiokuntien puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista sekä laajennetun puhemiesneuvoston jäsenistä Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta Pöydällepanoja Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkko- hallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toiminta- kertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Lähetekeskustelu jatkuu Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna Kirkkohallituksen jäsenten vaali... 21

4 2 24 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vastaavalle ajalle Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen Pöydällepanoja Piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston taloudellinen tilanne Kirkkojen Maailmanneuvoston asiakirja Kirkko: yhteistä näkyä kohti Kyselytunti Pöydällepanoja Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta Pöydällepanoja Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta Lähetekeskustelu jatkuu Kirkolliskokouksen syysistuntokauden 2016 ja kevätistuntokauden 2017 ajankohdat Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen I käsittely Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vastaavalle ajalle Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta

5 3 48 Kirkolliskokouksen toimikaudella maksettavien palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten periaatteet Kirkolliskokouksen työskentelystä vuodelta 2016 maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset Ilmoitus pöytäkirjantarkastajien valinnasta Pöydällepanoja Kirkkohallituksen jäsenten vaali Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen II käsittely Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo Istuntokauden päättäminen... 44

6

7 LIITTEET I Kirkolliskokouksen kevätistuntokausi 2016 Kyrkomötets vårsession 2016 II Kirkkohallituksen esitykset 1/2016 Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen (D/120/ /2016, ) 2/2016 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen (DKIR/589/ /2016, KK ) 3/2016 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle (DKIR/740/ /2016, KK ) 4/2016 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen (DKIR/633/ /2016, KK ) III Kirkkohallituksen kirjeet 1/2016 Kirkolliskokouksen sihteeristö toimikaudella (DKIR/621/ /2016, KK ) 2/2016 Kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jako toimikaudella (DKIR/597/ /2016, KK ) 3/2016 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle (D/40/ /2016) IV Ilmoitukset kirkolliskokoukselle 1/2016 Piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi (kirkkohallitus) (D/290/ /2016, KK ) 2/2016 Kirkon eläkerahaston ja kirkon keskusrahaston taloudellinen tilanne (kirkkohallitus) (DKIR/753/ /2016, KK ) 3/2016 Kirkkojen maailmanneuvoston asiakirja Kirkko: yhteistä näkyä kohti (kirkkoneuvos Kääriäinen) (DKIR/828/ /2016, KK )

8 2 V Hiippakuntavaltuustojen ehdotukset 1/2016 Ehdotukset kirkkohallituksen jäseniksi (DKIR/526/ /2016, KK ) VI Hiippakuntavaltuustoesitykset 1/2016 Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun (Turun arkkihiippakunta) (DKIR/547/ /2016, KK ) 2/2016 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen (Porvoon hiippakunta) (DKIR/585/ /2016, KK ) 3/2016 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo (Lapuan hiippakunta) (DKIR/702/ /2016, KK ) VII Edustaja-aloitteet 1/2016 Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen (DKIR/701/ /2016, KK ) 2/2016 Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus (DKIR/958/ /2016, KK ) 3/2016 Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta (DKIR/959/ /2016, KK ) VIII Kirkolliskokouksen valiokuntien mietinnöt A. Hallintovaliokunnan mietinnöt 1/2016 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 2/2016) (DKIR/589/ /2016, KK ) B. Lakivaliokunnan mietinnöt 1/2016 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen (Kirkkohallituksen esitys 4/2016) (DKIR/633/ /2016, KK )

9 3 C. Talousvaliokunnan mietinnöt 1/2016 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle (Kirkkohallituksen kirje 3/2016) (D/40/ /2016, KK ) 2/2016 Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2015 (DKIR/817/ /2016, KK ) 3/2016 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 (DKIR/424/ /2016, KK ) D. Yleisvaliokunnan mietinnöt 1/2016 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo (Hiippakuntavaltuustoesitykset 2/2016 ja 3/2016) (DIR/585/ /2016, KK ja DKIR/702/ /2016, KK ) E. Kansliavaliokunnan mietinnöt 1/2016 Kirkolliskokouksen toimikaudella maksettavien palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten periaatteet (DKIR/867/ /2016, KK ) 2/2016 Kirkolliskokouksen työskentelystä vuodelta 2016 maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset (DKIR/867/ /2016, KK ) IX Valitsijamiesten ilmoitukset 1/2016 Valitsijamiesten puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (DKIR/1243/ /2016, KK ) 2/2016 Valiokuntien jäsenet ja kokoonkutsujat (DKIR/1243/ /2016, KK )

10 4 X Valitsijamiesten ehdotukset 1/2016 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle (Kirkkohallituksen esitys 3/2016) (DKIR/740/ /2016, KK ) 2/2016 Kirkkohallituksen jäsenten vaali (DKIR/526/ /2016, KK ) XI Puhemiesneuvoston ehdotukset 1/2016 Kirkolliskokouksen syysistuntokauden 2016 ja kevätistuntokauden 2017 ajankohdat (DKIR/964/ /2016, KK ) XII Puheenjohtajiston ehdotukset 1/2016 Pysyvien valiokuntien jäsenmäärät (DKIR/1243/ /2016, KK ) XIII Äänestyslistat 1/ ja 3/2016 4/ , Pysyvien valiokuntien jäsenmäärien vahvistaminen (Puheenjohtajiston ehdotus 1/2016) 41, Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta (Edustaja-aloite 3/2016) 53, Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen esityksestä 4/2016 II käsittely XIV Arkkipiispan puheet Istuntokauden avauspuhe Istuntokauden päätöspuhe XV Hakemistot Henkilöhakemisto Asiahakemisto

11 KOKOONTUMINEN Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen edustajat, jotka on kirkkolaissa säädetyssä järjestyksessä valittu vaalikaudeksi , kokoontuivat maanantaina 9 päivänä toukokuuta 2016 aloittamaan vuoden 2016 kirkolliskokouksen kevätistuntokautta Turun kaupunkiin Turun kristilliselle opistolle. Puhetta johti arkkipiispa Kari Mäkinen 1 19 ja 52 55, ensimmäinen varapuheenjohtaja Seija Kuikka ja toinen varapuheenjohtaja Johannes Leppänen Sihteerinä toimi kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoski ja notaarina ja tulkkina Jani Kairavuo. Istuntokauden aluksi edustajat esittivät valtakirjansa tarkastettaviksi kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoskelle ja notaari Jani Kairavuolle. AVAJAISMESSU Kirkolliskokouksen edustajat kokoontuivat klo Turun tuomiokirkkoon avajaismessuun. Messun toimitti piispa Peura avustajinaan Lapuan hiippakunnan kirkolliskokousedustajat. Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle tuotti 661,69 euroa. Messun päätyttyä edustajat siirtyivät kokouspaikalle Turun kristilliselle opistolle.

12 2 1 Toimikauden avaus Maanantaina 9 päivänä toukokuuta 2016 klo PÄIVÄJÄRJESTYS 1 Toimikauden avaus 2 Pöytäkirjan väliaikaiset tarkastajat 3 Kirkolliskokouksen sihteeristö toimikaudella Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi kirkolliskokouksen toimikauden ko-kouspaikalla Turun kristillisen opiston istuntosalissa klo Liite XIV 2 Pöytäkirjan väliaikaiset tarkastajat Puheenjohtaja ilmoitti kutsuneensa pöytäkirjan väliaikaisiksi tarkastajiksi edustajat Annika Määttäsen ja Bo-Göran Åstrandin. 3 Kirkolliskokouksen sihteeristö toimikaudella Puheenjohtaja ilmoitti, että kirkolliskokouksen pääsihteerinä toimii varatuomari Katri Kuuskoski. Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen kirje 1/2016. Liite III.1/2016 Kirkolliskokous merkitsi kirkkohallituksen päätöksen tiedoksi. Täysistunto päättyi klo

13 3 Maanantaina 9 päivänä toukokuuta 2016 klo PÄIVÄJÄRJESTYS 4 Ilmoitus valtakirjojen tarkastuksen tuloksesta 5 Kirkolliskokouksen työjärjestys 6 Kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jako toimikaudella Ensimmäisen varapuheenjohtajan vaali kaudeksi Toisen varapuheenjohtajan vaali kaudeksi Valitsijamiesten ja varavalitsijamiesten vaali kaudeksi Pöydällepanoja 4 Ilmoitus valtakirjojen tarkastuksen tuloksesta Pääsihteeri ilmoitti, että kirkolliskokouksessa ovat virkansa puolesta läsnä arkkipiispa Kari Mäkinen, piispat Samuel Salmi, Simo Peura, Matti Repo, Seppo Häkkinen, Björn Vikström, Irja Askola, Kaarlo Kalliala, Tapio Luoma ja Jari Jolkkonen sekä kenttäpiispa Pekka Särkiö. Valittujen kirkolliskokousedustajien osalta oli esitetty ja hyväksytty seuraavat valtakirjat: Turun arkkihiippakunta: Ville Auvinen, pastori, teologian tohtori Pekka Heikkilä, toimittaja Aarto Jalava, talouspäällikkö (el.) Mari Korhonen, varhaiskasvatuksen lehtori Erkki Koskenniemi, pastori, teologian tohtori Tuija Kruus, pastori Annika Määttänen, perheterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja Lauri Palmunen, valtiotieteiden maisteri

14 4 Pertti Rajala, maakuntajohtaja Tapani Rantala, rehtori, rovasti Harri Saine, erityisopettaja, kasvatustieteen tohtori Risto Tuori, asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti Tampereen hiippakunta Kari Aakula, toimitusjohtaja Aulis Ansaharju, diplomi-insinööri Elina Karttunen, erityisopettaja Jari Kemppainen, kirkkoherra, rovasti Marja-Leena Korpela, kotitalousopettaja, restonomi Aimo Koskelo, aluepäällikkö Varpu Lipponen, yliopettaja, terveystieteiden tohtori Leif Nummela, päätoimittaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto, teologian yo., kasvatustieteen maisteri Heikki Pelkonen, kirkkoherra Riku Rinne, koulu- ja nuorisotyön johtaja Ulla Ruusukallio, sairaalasielunhoitaja, pappi Niilo Räsänen, rehtori, teologian tohtori Olli-Pekka Silfverhuth, kirkkoherra Pekka Simojoki, muusikko Oulun hiippakunta Jukka Harvala, opettaja, yrittäjä Jukka Hautala, rehtori, teologian lisensiaatti Mikko A. Himanka, tekniikan lehtori, projektipäällikkö Janne Kaisanlahti, eduskunta-avustaja, oikeustieteen maisteri Sirkka-Liisa Myllylä, palvelukeskuksen johtaja (el.) Pauli Niemelä, kirkkoherra, teologian tohtori, filosofian maisteri Tuula Okkonen, historianopettaja, filosofian tohtori Helena Paalanne, seurakuntapastori, psykoterapeutti Pasi Palmu, piirivastaava, teologian maisteri Marianna Parpala, terveydenhoitaja, terveystieteiden yo. Antti Savela, laamanni Matti Taskila, rehtori Mikkelin hiippakunta Eeva-Riitta Hahtola, rehtori (el.) Sammeli Juntunen, kirkkoherra, dosentti Seija Kuikka, erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Olli Loikkanen, maanviljelijä Matti Perälä, teologian tohtori Ilkka Pöyhönen, professori emeritus

15 5 Risto Rasimus, seurakuntaneuvos Juha Tanska, kirkkoherra, teologian tohtori Liisa Teräslahti, kanttori, yrittäjä Porvoon hiippakunta Borgå stift Bror Gammals, toiminnanjohtaja (el.) Patrik Hagman, dosentti, teologi Rolf Steffansson, apulaistoiminnanjohtaja Göran Stenlund, toiminnanjohtaja Åsa A. Westerlund, lääkäri Bo-Göran Åstrand, kirkkoherra Kuopion hiippakunta Markku Huttunen, rakennusmestari, yrittäjä Aila Kemppainen, aluekappalainen, psykoterapeutti Matti Ketonen, lääkintöneuvos, dosentti Pekka Kosonen, lehtori, sosionomi yamk Oiva Malinen, lääninrovasti Aulikki Mäkinen, kirkkoherra, teologian tohtori Pekka Niiranen, toimittaja, teologian tohtori Marjatta Pulkkinen, toimittaja Tiina Reinikainen, yhteisen seurakuntatyön johtaja, pastori Eevi Väistö, seurakuntaneuvos, kasvatustieteen maisteri Lapuan hiippakunta Maria Kaisa Aula, valtiotieteiden lisensiaatti Marjatta Hautala, lehtori, kasvatustieteen maisteri Johannes Leppänen, kunnallisneuvos Mirjami Mäntymaa, lastenpsykiatrian ylilääkäri, lääketieteen tohtori Markku Orsila, perheneuvoja, pappi Erkki Puhalainen, kotimaantyön johtaja (el.) Matti Salomäki, tuomiorovasti Heikki Sariola, lääninrovasti, teologian tohtori Jouko Ylinen, maanviljelijä, seurakuntaneuvos Ilmari Ylä-Autio, varatuomari Helsingin hiippakunta Arto Antturi, kirkkoherra Jaana Hallamaa, professori Reino Halonen, yrittäjä Kirsi Hiilamo, vs. johtava perheneuvoja

16 6 Jouko Jääskeläinen, valtiotieteiden tohtori Johanna Korhonen, toimittaja, kirkkolaulaja Katri Korolainen, kärkihankekoordinaattori, filosofian maisteri Paula Lehmuskallio, sairaanhoitaja Jarmo Leppiniemi, professori emeritus Sami Ojala, liiketoimintajohtaja Marjaana Toiviainen, pastori, valtiotieteiden maisteri Jaakko Weuro, neuvotteleva virkamies, partiojohtaja Espoon hiippakunta Markku Jalava, viestintäpäällikkö Hannele Karppinen, terveyskeskuslääkäri Anna-Mari Kaskinen, kirjailija, päätoimittaja Päivi Linnoinen, kirkkoherra, teologian lisensiaatti Johanna Lumijärvi, käytännöllisen teologian yliopisto-opettaja, teologian maisteri Päivi Salli, toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Kalervo Salo, lääninrovasti, dosentti Heikki Sorvari, diplomi-insinööri Jouni Turtiainen, kirkkoherra Tapio Tähtinen, toimitusjohtaja Saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja Ulla-Maarit Magga ja hänen varaedustajansa olivat estyneitä osallistumaan kirkolliskokouksen kevätistuntoon. Valtioneuvosto oli määrännyt edustajakseen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen varaedustajinaan ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola. Lisäksi läsnä olivat kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sekä kirkkoneuvokset Leena Rantanen, Pirjo Pihlaja, Pekka Huokuna, Kimmo Kääriäinen ja Vuokko Piekkala. 5 Kirkolliskokouksen työjärjestys Puheenjohtaja ilmoitti, että kirkolliskokous on 4 päivänä marraskuuta 2009 vahvistanut itselleen työjärjestyksen, ja totesi, että mainittua työjärjestystä noudatetaan edelleen.

17 7 6 Kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jako toimikaudella Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen kirje 2/2016. Liite III.2/2016 Kirkolliskokous merkitsi asian tiedoksi. 7 Ensimmäisen varapuheenjohtajan vaali kaudeksi Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Silfverhuth, Niemelä, Kaskinen, Mäntymaa, Rantala, Kaisanlahti, M. Jalava, Ojansuu-Kaunisto, Pöyhönen, Westerlund, Tähtinen, Koskenniemi ja Rantala. Puheenjohtaja kutsui ääntenlaskijoiksi Helena Paalanteen, Pekka Kososen, Päivi Sallin, Pasi Palmun ja Heikki Sorvarin. Ääntenlaskijoiden puheenjohtajaksi puheenjohtaja nimesi Heikki Sorvarin. Umpilipuin toimitetussa äänestyksessä Seija Kuikka sai 61 ääntä ja Katri Korolainen 46 ääntä. Kirkolliskokous valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kaudeksi edustaja Seija Kuikan. 8 Toisen varapuheenjohtajan vaali kaudeksi Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Tähtinen, Rantala ja Puhalainen. Puheenjohtaja kutsui ääntenlaskijoiksi Helena Paalanteen, Pekka Kososen, Päivi Sallin, Pasi Palmun ja Heikki Sorvarin. Ääntenlaskijoiden puheenjohtajaksi puheenjohtaja nimesi Heikki Sorvarin. Umpilipuin toimitetussa äänestyksessä Johannes Leppänen sai 69 ääntä, Pertti Rajala 35 ääntä ja Katri Korolainen 3 ääntä, 1 hylätty. Kirkolliskokous valitsi toiseksi varapuheenjohtajaksi kaudeksi edustaja Johannes Leppäsen.

18 8 9 Valitsijamiesten ja varavalitsijamiesten vaali kaudeksi Edustaja Tuori käytti puheenvuoron työjärjestyksestä. Vaali toimitettiin ryhmittäin siten, että kukin ryhmä valitsi keskuudestaan niin monta valitsijamiestä kuin ryhmästä oli valittava. Eri vaalissa kukin ryhmä valitsi saman määrän varavalitsijamiehiä ja määräsi samalla heidän keskinäisen järjestyksensä. Valitsijamiehiksi kaudeksi valittiin seuraavat edustajat: Viralliset edustajat: Simo Peura, Seppo Häkkinen, Irja Askola Turun arkkihiippakunta: Pekka Heikkilä, Aarto Jalava, Tuija Kruus Tampereen hiippakunta: Olli-Pekka Silfverhuth, Marja-Leena Korpela, Heikki Pelkonen Oulun hiippakunta: Janne Kaisanlahti, Tuula Okkonen, Pauli Niemelä Mikkelin hiippakunta: Sammeli Juntunen, Liisa Teräslahti Porvoon hiippakunta: Åsa A. Westerlund, Bo-Göran Åstrand Kuopion hiippakunta: Marjatta Pulkkinen, Tiina Reinikainen Lapuan hiippakunta: Markku Orsila, Maria Kaisa Aula Helsingin hiippakunta: Kirsi Hiilamo, Jaakko Weuro, Arto Antturi Espoon hiippakunta: Tapio Tähtinen, Päivi Linnoinen Varavalitsijamiehiksi valittiin seuraavat henkilöt astumaan varsinaisten valitsijamiesten sijaan seuraavassa järjestyksessä: Viralliset edustajat: Kaarlo Kalliala, Björn Vikström, Matti Repo Turun arkkihiippakunta: Annika Määttänen, Tapani Rantala, Harri Saine Tampereen hiippakunta: Varpu Lipponen, Kirsi Ojansuu-Kaunisto, Kari Aakula

19 9 10 Pöydällepanoja Oulun hiippakunta: Helena Paalanne, Pasi Palmu, Sirkka-Liisa Myllylä Mikkelin hiippakunta: Matti Perälä, Eeva-Riitta Hahtola Porvoon hiippakunta: Rolf Steffansson, Bror Gammals Kuopion hiippakunta: Markku Huttunen, Oiva Malinen Lapuan hiippakunta: Matti Salomäki, Johannes Leppänen Helsingin hiippakunta: Jarmo Leppiniemi, Paula Lehmuskallio, Johanna Korhonen Espoon hiippakunta: Heikki Sorvari, Anna-Mari Kaskinen Valitsijamiesten kokoonkutsujaksi puheenjohtaja nimesi edustaja Tapio Tähtisen. Pantiin pöydälle seuraavaan täysistuntoon: Pysyvien valiokuntien jäsenmäärien vahvistaminen, puheenjohtajiston ehdotus 1/2016 Täysistunto päättyi klo Maanantaina 9 päivänä toukokuuta 2016 klo PÄIVÄJÄRJESTYS 11 Pysyvien valiokuntien jäsenmäärien vahvistaminen 12 Pöydällepanoja

20 10 11 Pysyvien valiokuntien jäsenmäärien vahvistaminen 12 Pöydällepanoja Käsittelyn pohjana oli puheenjohtajiston ehdotus 1/2016. Liite XII.1/2016 Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Ojansuu-Kaunisto, Vikström, Leppänen, Peura, Vikström, Juntunen, Jolkkonen, Kuikka ja Peura. Keskustelun aikana Peura ehdotti Vikströmin, Juntusen ja Jolkkosen kannattamana, että perustevaliokunnan jäsenmääräksi vahvistettaisiin 18 ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenmääräksi 14 jäsentä. Suoritetussa äänestyksessä Peuran ehdotus voitti puheenjohtajiston ehdotuksen äänin 80 27, 1 tyhjä. Äänestyslista, liite XIII.1/2016 Kirkolliskokous päätti vahvistaa pysyvien valiokuntien jäsenmääriksi seuraavat: käsikirjavaliokunta 11, perustevaliokunta 18, lakivaliokunta 18, hallintovaliokunta 16, talousvaliokunta 17, tulevaisuusvaliokunta 14, yleisvaliokunta 14, kansliavaliokunta 7 ja toimitusvaliokunta 5. Pantiin pöydälle seuraavaan täysistuntoon: Valitsijamiesten puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, valitsijamiesten ilmoitus 1/2016 Valiokuntien jäsenet ja kokoonkutsujat, valitsijamiesten ilmoitus 2/2016 Täysistunto päättyi klo

21 11 Tiistaina 10 päivänä toukokuuta 2016 klo 9.00 PÄIVÄJÄRJESTYS 13 Valitsijamiesten puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 14 Valiokuntien jäsenet ja kokoonkutsujat 15 Pöydällepanoja 13 Valitsijamiesten puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Käsittelyn pohjana oli valitsijamiesten ilmoitus 1/2016. Liite IX.1/2016 Valitsijamiehet olivat valinneet puheenjohtajakseen piispa Simo Peuran ja varapuheenjohtajakseen edustaja Tapio Tähtisen. Kirkolliskokous merkitsi ilmoituksen tiedoksi. 14 Valiokuntien jäsenet ja kokoonkutsujat Käsittelyn pohjana oli valitsijamiesten ilmoitus 2/2016. Liite IX.2/2016 Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Peura, Räsänen ja Peura. Valitsijamiehet olivat valinneet kirkolliskokouksessa asetettavien valiokuntien jäsenet ja kokoonkutsujat seuraavasti: Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Käsikirjavaliokunta Ville Auvinen Pekka Simojoki Mikko A. Himanka Pasi Palmu

22 12 Mikkelin hiippakunta Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Viralliset edustajat Liisa Teräslahti Göran Stenlund Aila Kemppainen Matti Salomäki Reino Halonen Anna-Mari Kaskinen (kokoonkutsuja) Irja Askola Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Viralliset edustajat Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Perustevaliokunta Lakivaliokunta Erkki Koskenniemi Tapani Rantala Jari Kemppainen Leif Nummela Helena Paalanne Pauli Niemelä Sammeli Juntunen Pekka Niiranen Matti Ketonen (kokoonkutsuja) Erkki Puhalainen Heikki Sariola Kirsi Hiilamo Marjaana Toiviainen Kalervo Salo Johanna Lumijärvi Matti Repo Björn Vikström Jari Jolkkonen Risto Tuori Heikki Pelkonen Marja-Leena Korpela Aulis Ansaharju Antti Savela (kokoonkutsuja) Janne Kaisanlahti Risto Rasimus Matti Perälä Rolf Steffansson Markku Huttunen Ilmari Ylä-Autio Maria Kaisa Aula

23 13 Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Viralliset edustajat Jouko Jääskeläinen Jaakko Weuro Jaana Hallamaa Päivi Linnoinen Kaarlo Kalliala Valtioneuvoston edustaja Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Viralliset edustajat Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Viralliset edustajat Hallintovaliokunta Talousvaliokunta Lauri Palmunen Annika Määttänen (kokoonkutsuja) Elina Karttunen Ulla Ruusukallio Matti Taskila Sirkka-Liisa Myllylä Juha Tanska Bo-Göran Åstrand Tiina Reinikainen Eevi Väistö Johannes Leppänen Arto Antturi Markku Jalava Päivi Salli Tapio Luoma Simo Peura Aarto Jalava Pertti Rajala Kari Aakula Aimo Koskelo Olli-Pekka Silfverhuth Jukka Hautala Olli Loikkanen Seija Kuikka Åsa A. Westerlund (kokoonkutsuja) Aulikki Mäkinen Oiva Malinen Jouko Ylinen Sami Ojala Jarmo Leppiniemi Tapio Tähtinen Heikki Sorvari Samuel Salmi

24 14 Tulevaisuusvaliokunta Turun arkkihiippakunta Pekka Heikkilä Harri Saine Tampereen hiippakunta Riku Rinne Varpu Lipponen Oulun hiippakunta Tuula Okkonen Mikkelin hiippakunta Ilkka Pöyhönen Porvoon hiippakunta Patrik Hagman Kuopion hiippakunta Marjatta Pulkkinen Lapuan hiippakunta Markku Orsila (kokoonkutsuja) Marjatta Hautala Helsingin hiippakunta Katri Korolainen Espoon hiippakunta Jouni Turtiainen Viralliset edustajat Seppo Häkkinen Yleisvaliokunta Turun arkkihiippakunta Tuija Kruus Mari Korhonen Tampereen hiippakunta Niilo Räsänen Kirsi Ojansuu-Kaunisto Oulun hiippakunta Marianna Parpala Jukka Harvala Mikkelin hiippakunta Eeva-Riitta Hahtola Porvoon hiippakunta Bror Gammals Kuopion hiippakunta Pekka Kosonen Lapuan hiippakunta Mirjami Mäntymaa Helsingin hiippakunta Johanna Korhonen (kokoonkutsuja) Paula Lehmuskallio Espoon hiippakunta Hannele Karppinen Viralliset edustajat Pekka Särkiö Kansliavaliokunta Turun arkkihiippakunta Mari Korhonen Tapani Rantala Tampereen hiippakunta Marja-Leena Korpela Oulun hiippakunta Mikko A. Himanka Mikkelin hiippakunta Eeva-Riitta Hahtola Kuopion hiippakunta Pekka Kosonen (kokoonkutsuja) Lapuan hiippakunta Markku Orsila

25 15 15 Pöydällepanoja Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Toimitusvaliokunta Pantiin pöydälle seuraavaan täysistuntoon: Åsa A. Westerlund Aila Kemppainen Johannes Leppänen Sami Ojala (kokoonkutsuja) Johanna Lumijärvi Ilmoitukset valiokuntien puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista sekä laajennetun puhemiesneuvoston jäsenistä Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2015 Kirkkohallituksen jäsenten vaali Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen Täysistunto päättyi klo 9.23.

26 16 Tiistaina 10 päivänä toukokuuta 2016 klo 9.45 PÄIVÄJÄRJESTYS 16 Ilmoitukset valiokuntien puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista sekä laajennetun puhemiesneuvoston jäsenistä 17 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta Pöydällepanoja 16 Ilmoitukset valiokuntien puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista sekä laajennetun puhemiesneuvoston jäsenistä Valiokuntien puheenjohtajat ilmoittivat valiokuntiensa järjestäytymisen. Käsikirjavaliokunta Perustevaliokunta Lakivaliokunta Hallintovaliokunta Talousvaliokunta puheenjohtaja Anna-Mari Kaskinen varapuheenjohtaja Göran Stenlund puheenjohtaja Matti Repo varapuheenjohtaja Kalervo Salo laajennetun puhemiesneuvoston jäsen Johanna Lumijärvi puheenjohtaja Antti Savela varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula puheenjohtaja Tapio Luoma varapuheenjohtaja Eevi Väistö laajennetun puhemiesneuvoston jäsen Eevi Väistö puheenjohtaja Tapio Tähtinen varapuheenjohtaja Åsa A. Westerlund

27 17 Tulevaisuusvaliokunta Yleisvaliokunta Kansliavaliokunta Toimitusvaliokunta puheenjohtaja Katri Korolainen varapuheenjohtaja Ilkka Pöyhönen puheenjohtaja Johanna Korhonen varapuheenjohtaja Pekka Särkiö puheenjohtaja Markku Orsila varapuheenjohtaja Mari Korhonen puheenjohtaja Johannes Leppänen varapuheenjohtaja Johanna Lumijärvi Kirkolliskokous merkitsi ilmoitukset tiedoksi. 17 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen esitys 3/2016. Liite II.3/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä valitsijamiehille. Kirkolliskokous päätti lähettää asian valitsijamiehille. 18 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Käsittelyn pohjana olivat kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä talousvaliokuntaan.

28 18 19 Pöydällepanoja Lähetekeskustelussa käyttivät puheenvuoroja Keskitalo, Rantanen, Jääskeläinen, Niiranen, Kääriäinen, Juntunen, Steffansson, Karttunen, Rantanen, Himanka, Keskitalo, Toiviainen, Paalanne, Perälä, Antturi, J. Kemppainen, Palmunen ja Kosonen. Asian käsittely keskeytettiin. Pantiin pöydälle seuraavaan istuntoon: Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle , valitsijamiesten ehdotus 1/2016 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Lähetekeskustelu jatkuu Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2015 Kirkkohallituksen jäsenten vaali Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen Täysistunto päättyi klo

29 19 Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2016 klo 9.00 PÄIVÄJÄRJESTYS 20 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle , valitsijamiesten ehdotus 1/ Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Lähetekeskustelu jatkuu 22 Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna Kirkkohallituksen jäsenten vaali 24 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle 25 Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen 26 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen 27 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen 28 Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun 29 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen 30 Pöydällepanoja 20 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle Käsittelyn pohjana oli valitsijamiesten ehdotus 1/2016.

30 20 Liite X.1/2016 Kirkolliskokous päätti 1. valita kirkolliskokouksen lainoppineeksi asiantuntijaksi alkavalle ja päättyvälle toimikaudelle professori, OTT Veli-Pekka Viljasen; ja 2. että asiantuntijalle maksetaan palkkiota ja ansionmenetyskorvausta samojen perusteiden mukaan kuin kirkolliskokouksen jäsenille. Tavanomaisen työmäärän ylittävältä osalta korvausta maksetaan lisäksi laskun mukaan. 21 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Lähetekeskustelu jatkuu, lähetekeskustelu alkoi 18. Käsittelyn pohjana olivat kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta Puheenvuoroja käyttivät Jolkkonen, Auvinen, Weuro, Himanka, Pelkonen, Ketonen, Määttänen ja Keskitalo. Kirkolliskokous päätti lähettää asian talousvaliokuntaan. 22 Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2015 Käsittelyn pohjana oli kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä talousvaliokuntaan.

31 21 Lähetekeskustelussa käyttivät puheenvuoroja Piekkala, Ojala, Piekkala ja Kosonen. Kirkolliskokous päätti 23 Kirkkohallituksen jäsenten vaali lähettää asian talousvaliokuntaan. Käsittelyn pohjana olivat hiippakuntavaltuustojen ehdotukset kirkkohallituksen jäseniksi Liite V.1/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä valitsijamiehille. Kirkolliskokous päätti keskustelutta lähettää asian valitsijamiehille. 24 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen kirje 3/2016. Liite III.3/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä talousvaliokunnalle. Kirkolliskokous päätti keskustelutta lähettää asian talousvaliokuntaan. 25 Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen esitys 1/2016.

32 22 Liite II.1/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä lakivaliokuntaan, jolle perustevaliokunnan on annettava lausuntonsa. Lähetekeskustelussa käyttivät puheenvuoroja Pihlaja, Palmunen, Kaisanlahti, Tuori, Koskenniemi, Auvinen, Kalliala, Sariola, Hagman ja Tanska. Kirkolliskokous päätti lähettää asian lakivaliokuntaan, jolle perustevaliokunnan on annettava lausuntonsa. 26 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen esitys 2/2016. Liite II.2/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä hallintovaliokuntaan. Kirkolliskokous päätti keskustelutta lähettää asian hallintovaliokuntaan. 27 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen Käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen esitys 4/2016. Liite II.4/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä lakivaliokuntaan. Lähetekeskustelussa käytti puheenvuoron Piekkala.

33 23 Kirkolliskokous päätti lähettää asian lakivaliokuntaan. 28 Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun Käsittelyn pohjana oli hiippakuntavaltuustoesitys 1/2016. Liite VI.1/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä yleisvaliokuntaan. Kirkolliskokous päätti keskustelutta lähettää asian yleisvaliokuntaan. 29 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen 30 Pöydällepanoja Käsittelyn pohjana oli hiippakuntavaltuustoesitys 2/2016. Liite VI.2/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä yleisvaliokuntaan. Lähetekeskustelussa käyttivät puheenvuoroja Vikström ja Häkkinen. Kirkolliskokous päätti lähettää asian yleisvaliokuntaan. Pantiin pöydälle seuraavaan täysistuntoon: Piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi

34 24 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston taloudellinen tilanne Kirkkojen Maailmanneuvoston asiakirja Kirkko: yhteistä näkyä kohti Kyselytunti Täysistunto päättyi klo Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2016 klo PÄIVÄJÄRJESTYS 31 Piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi 32 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston taloudellinen tilanne 33 Kirkkojen Maailmanneuvoston asiakirja Kirkko: yhteistä näkyä kohti 34 Kyselytunti 35 Pöydällepanoja 31 Piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi Käsittelyn pohjana oli ilmoitus 1/2016. Liite IV.1/2016 Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Pihlaja, Vikström ja Weuro. Kirkolliskokous päätti merkitä ilmoituksen tiedoksi.

35 25 32 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston taloudellinen tilanne Käsittelyn pohjana oli ilmoitus 2/2016. Liite IV.2/2016 Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Rantanen, Steffansson, Karttunen, Rantanen, Ojansuu-Kaunisto, Rantanen, Paalanne, Niiranen ja Rantanen. Kirkolliskokous päätti merkitä ilmoituksen tiedoksi. 33 Kirkkojen Maailmanneuvoston asiakirja Kirkko: yhteistä näkyä kohti 34 Kyselytunti 35 Pöydällepanoja Käsittelyn pohjana oli ilmoitus 3/2016. Liite IV.3/2016 Keskustelussa käytti puheenvuoron Kääriäinen. Kirkolliskokous päätti merkitä ilmoituksen tiedoksi. Kirkolliskokous kävi työjärjestyksen 45 :n mukaisen keskustelun, jossa edustajat voivat esittää kysymyksiä piispainkokouksen ja kirkkohallituksen jäsenille, kirkkoneuvoksille ja kirkkohallituksen muille viranhaltijoille. Kysymykset ja vastaukset ovat keskustelupöytäkirjassa. Pantiin pöydälle seuraavaan täysistuntoon:

36 26 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta Kirkolliskokouksen syysistuntokauden 2016 ja kevätistuntokauden 2017 ajankohdat Täysistunto päättyi klo Torstaina 12 päivänä toukokuuta 2016 klo 9.00 PÄIVÄJÄRJESTYS 36 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo 37 Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen 38 Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus 39 Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta 40 Pöydällepanoja 36 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo Käsittelyn pohjana oli hiippakuntavaltuustoesitys 3/2016. Liite VI.3/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä yleisvaliokuntaan.

37 27 Lähetekeskustelussa käyttivät puheenvuoroja Salomäki, Hagman, Ojansuu-Kaunisto, J. Kemppainen, Kaisanlahti, M. Jalava, Weuro, Juntunen, Perälä, Pelkonen, Vikström ja Lipponen. Kirkolliskokous päätti lähettää asian yleisvaliokuntaan. 37 Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen Käsittelyn pohjana oli edustaja-aloite 1/2016. Liite VII.1/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä yleisvaliokuntaan. Lähetekeskustelussa käytti puheenvuoron Salo. Kirkolliskokous päätti lähettää asian yleisvaliokuntaan. 38 Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus Käsittelyn pohjana oli edustaja-aloite 2/2016. Liite VII.2/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä yleisvaliokuntaan. Lähetekeskustelussa käyttivät puheenvuoroja Auvinen, Toiviainen, J. Hautala, Auvinen, Salo, Vikström, Auvinen, Harvala, J. Kemppainen, Perälä, Juntunen, Jolkkonen, Särkiö, Steffansson, Puhalainen, Hallamaa, Peura, Palmu, Räsänen, Lumijärvi, Harvala, Kosonen, Auvinen ja Salomäki. Kirkolliskokous päätti lähettää asian yleisvaliokuntaan.

38 28 39 Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta 40 Pöydällepanoja Käsittelyn pohjana oli edustaja-aloite 3/2016. Liite VII.3/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä yleisvaliokuntaan. Lähetekeskustelussa käyttivät puheenvuoroja Tuori, Vikström, Hiilamo, Tuori, Paalanne, Jolkkonen, Niemelä Ruusukallio, Räsänen, Juntunen, Hahtola, Vikström, Toiviainen, Salmi, A. Mäkinen, Westerlund, Rantala, Hiilamo ja Karttunen. Asian käsittely keskeytyi. Pantiin pöydälle seuraavaan täysistuntoon: Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta Lähetekeskustelu jatkuu Kirkolliskokouksen syysistuntokauden 2016 ja kevätistuntokauden 2017 ajankohdat, puhemiesneuvoston ehdotus 1/2016 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen, hallintovaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen esityksestä 2/2016 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen esityksestä 4/2016 Ensimmäinen käsittely Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle, talousvaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen kirjeestä 3/2016 Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2015, talousvaliokunnan mietintö 2/2016 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015, talousvaliokunnan mietintö 3/2016

39 29 Kirkolliskokouksen toimikaudella maksettavien palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten periaatteet, kansliavaliokunnan mietintö 1/2016 Kirkolliskokouksen työskentelystä vuodelta 2016 maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset, kansliavaliokunnan mietintö 2/2016 Ilmoitus pöytäkirjantarkastajien valinnasta Täysistunto päättyi klo Torstaina 12 päivänä toukokuuta 2016 klo PÄIVÄJÄRJESTYS 41 Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta Lähetekeskustelu jatkuu 42 Kirkolliskokouksen syysistuntokauden 2016 ja kevätistuntokauden 2017 ajankohdat 43 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen, hallintovaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen esityksestä 2/ Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen esityksestä 4/2016 Ensimmäinen käsittely 45 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle, talousvaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen kirjeestä 3/ Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2015, talousvaliokunnan mietintö 2/2016

40 30 47 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015, talousvaliokunnan mietintö 3/ Kirkolliskokouksen toimikaudella maksettavien palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten periaatteet, kansliavaliokunnan mietintö 1/ Kirkolliskokouksen työskentelystä vuodelta 2016 maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset, kansliavaliokunnan mietintö 2/ Ilmoitus pöytäkirjantarkastajien valinnasta 51 Pöydällepanoja 41 Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta Lähetekeskustelu jatkui. Lähetekeskustelu alkoi 39. Käsittelyn pohjana oli edustaja-aloite 3/2016. Liite VII.3/2016 Puheenvuoroja käyttivät Lipponen, Himanka, Niiranen, Hahtola, Silfverhuth, K. Mäkinen, Harvala, Kruus, Peura, J. Kemppainen, Juntunen, Kaskinen, Räsänen, Ojansuu-Kaunisto, M. Hautala, Koskenniemi, Jolkkonen, Jääskeläinen, Tuori, Vikström, Ketonen, Peura, Vikström, Tuori, Pöyhönen, Korolainen, Rantala, Savela, Steffansson, Rajala, Niemelä, Ansaharju, Halonen, Weuro, Kaisanlahti, Ojala, Puhalainen, Nummela, Antturi, Ojala ja K. Mäkinen. Keskustelun aikana Niemelä ehdotti Juntusen, Hahtolan, Himangan, Niirasen, Juntusen, M. Hautalan ja Kaisanlahden kannattamana, että aloite jätetään raukeamaan. Suoritetussa äänestyksessä puhemiesneuvoston ehdotus valiokuntaan lähettämisestä voitti Niemelän raukeamisehdotuksen äänin 73 35, tyhjiä 0, poissa 0. Äänestyslista, liite XIII.2/2016 Työjärjestyksestä käytti puheenvuoron Westerlund.

41 31 Keskustelun aikana Peura ehdotti Juntusen, Koskenniemen, Jääskeläisen, Ketosen ja Savelan kannattamana, että aloite lähetetään perustevaliokuntaan. Suoritetussa äänestyksessä puhemiesneuvoston ehdotus voitti Peuran ehdotuksen äänin 64 44, tyhjiä 0, poissa 0. Äänestyslista, liite XIII.3/2016 Kirkolliskokous päätti lähettää asian yleisvaliokuntaan. 42 Kirkolliskokouksen syysistuntokauden 2016 ja kevätistuntokauden 2017 ajankohdat Käsittelyn pohjana oli puhemiesneuvoston ehdotus 1/2016. Liite XI.1/2016 Keskustelussa käytti puheenvuoron Korolainen. Kirkolliskokous päätti siirtää syksyn 2016 istuntokauden alkamaan tiistaina ja kevään 2017 istuntokauden alkamaan tiistaina Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen Käsittelyn pohjana oli hallintovaliokunnan mietintö 1/2016. Liite VIII.A.1/2016 Käsittelyssä käytti puheenvuoron Luoma. Kirkolliskokous päätti muuttaa kirkkohallituksen ohjesäännön seuraavasti:

42 32 Kirkolliskokouksen päätös kirkkohallituksen ohjesäännön muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti lisätään 9 päivänä toukokuuta 2014 hyväksyttyyn kirkkohallituksen ohjesääntöön uusi 11 a seuraavasti: 11 a Haasteen tai muun tiedoksiannon vastaan ottaminen Sen lisäksi, mitä kirkkolain (1054/1993) 25 luvun 4 :n 2 momentissa säädetään, kansliapäällikön, kirkkoneuvoksen ja hallintopäällikön sekä kirjaajan tehtävänä on ottaa vastaan kirkolle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen Ensimmäinen käsittely, toinen käsittely 53. Käsittelyn pohjana oli lakivaliokunnan mietintö 1/2016. Liite VIII.B.1/2016 Yleiskeskustelussa käytti puheenvuoron Savela. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä mietinnön ponnet hyväksyttiin keskustelutta. Lakivaliokunnan mietintö tuli hyväksytyksi ensimmäisessä käsittelyssä. 45 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle Käsittelyn pohjana oli talousvaliokunnan mietintö 1/2016.

43 33 Liite VIII.C.1/2016 Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Tähtinen ja Okkonen. Kirkolliskokous päätti valita kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastusyhteisöksi tarjouskilpailussa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättäneen KPMG Oy:n. 46 Kertomus kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuonna 2015 Käsittelyn pohjana oli talousvaliokunnan mietintö 2/2016. Liite VIII.C.2/2016 Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Tähtinen ja Häkkinen. Kirkolliskokous päätti merkitä tiedoksi kertomuksen kirkon työmarkkinalaitoksen ja sen toimiston toiminnasta vuodelta Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Käsittelyn pohjana oli talousvaliokunnan mietintö 3/2016. Liite VIII.C.3/2016 Keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Tähtinen, Häkkinen, Luoma, Rantala, Sariola, Weuro, Jääskeläinen, Saine ja Palmunen, Mietinnön ponnet hyväksyttiin. Rantala ehdotti Saineen ja Palmusen kannattamana lisäksi hyväksyttäväksi seuraavan ponnen: ˮKirkolliskokous kehottaa kirkkohallitusta huolehtimaan siitä, että reformaation merkkivuoden kärkihankeluonnetta vahvistetaan ja riittävästä resurssoinnista huolehditaan.ˮ

44 34 Kirkolliskokous hyväksyi esitetyn toivomusponnen yksimielisesti. Kirkolliskokous päätti 1. merkitä tiedoksi a. kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomuksen 2015, b. kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätöksen 2015, c. kirkon keskusrahaston tasekirjan (tilinpäätös) ja d. tilintarkastuskertomuksen, 2. lähettää talousvaliokunnan kannanotot huomioon otettavaksi kirkkohallitukselle; 3. vahvistaa kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2015; 4. hyväksyä kirkkohallituksen seuraavan esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä: Tilikauden tulos ,82 Rahastosiirrot ,45 Tilikauden alijäämä ,37 Tilikauden alijäämä kirjataan taseeseen oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä-tilille. 5. myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta Lisäksi kirkolliskokous hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kirkolliskokous kehottaa kirkkohallitusta huolehtimaan siitä, että reformaation merkkivuoden kärkihankeluonnetta vahvistetaan ja riittävästä resurssoinnista huolehditaan. 48 Kirkolliskokouksen toimikaudella maksettavien palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten periaatteet, kansliavaliokunnan mietintö 1/2016 Käsittelyn pohjana oli kansliavaliokunnan mietintö 1/2016. Liite VIII.E.1/2016

45 35 Keskustelussa käytti puheenvuoron Orsila. Kirkolliskokous päätti kirkolliskokouksen työskentelystä aiheutuvat kulut korvattavaksi toimikaudella seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Kirkolliskokousedustajille ja lainoppineille asiantuntijoille maksetaan istuntopäiviltä kokouspalkkiota, jonka suuruuden kirkolliskokous päättää kalenterivuosittain. 2. Kirkolliskokousedustajille ja lainoppineille asiantuntijoille maksetaan päivärahaa ja majoituskorvausta kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Matkat kirkolliskokouspaikalle ja takaisin kotipaikkakunnalle korvataan laskun ja tositteiden mukaan. Korvattaviin matkakustannuksiin sisältyy matkoista yleisissä kulkuvälineissä aiheutuneet matkalippu-, paikkalippu-, makuupaikkalippu- ja kuljetuskustannukset sekä kilometrikorvaukset oman auton käytöstä kirkon yleisen virkaehtosopimuksen liitteen 8 mukaisesti. Ajoneuvon seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin virkamatkaa kohti. Matkat on tehtävä edustajatehtävän suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Edellä mainitut palkkiot ja korvaukset maksetaan kirkolliskokousedustajille ja lainoppineille asiantuntijoille myös kirkolliskokouksen istuntokausien väliaikoina pidetyistä kokouksista. 3. Kirkolliskokouksen istuntokausien väliaikoina valiokunnille suoritettavasta valmistelutyöstä maksetaan kirkolliskokouksen erikseen vahvistama palkkio. 4. Kirkolliskokouksen pääsihteerille, notaarille, tulkille, hallintosihteerille ja kielenkääntäjille sekä valiokuntien sihteereille, silloin kun he ovat kirkon viran- tai toimenhaltijoita, maksetaan säännöllisen työajan ulkopuolella tehdystä työstä sihteerinpalkkio edellyttäen ettei sihteerin tehtäviä voida lukea viranhaltijan virkatehtäviin kuuluviksi. Palkkion suuruudesta

46 36 päättää kirkolliskokous. Siinä tapauksessa, että edellä mainitussa tehtävässä toimiva henkilö ei ole kirkon viran- tai toimenhaltija, kirkolliskokous määrää erikseen palkkion suuruuden. 5. Toimitusvaliokunnan jäsenille maksetaan istuntokausien väliaikana pidetyistä kokouksista palkkio, jonka suuruuden kirkolliskokous päättää sekä 2. kohdassa mainitut korvaukset. 6. Kirkolliskokouksen täysistuntojen pöytäkirjojen tarkastajille maksetaan tehdystä työstä tuntikorvaus, jonka suuruuden kirkolliskokous päättää. 7. Muiden kirkolliskokouksen istuntokausilla toimivien henkilöiden palkkioista kansliavaliokunta päättää erikseen. 8. Kirkolliskokouksen lainoppineille asiantuntijoille maksettavista muista korvauksista päättää kirkkohallitus. 9. Kirkolliskokousedustajille ja lainoppineille asiantuntijoille korvataan ansionmenetys seuraavien periaatteiden mukaisesti: a) Kirkolliskokousedustajalle, joka ei ole kirkon eikä seurakunnan päätoimisessa palveluksessa suoritetaan korvausta edustajan tehtävän hoitamisesta aiheutuneesta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet sijaisen palkkaamisesta tai vastaavasta syystä. Samoin edustajalle, joka edustajan tehtävästä johtuen menettää eläke-, opintotuki- tai niihin verrattavia sosiaalisia etuisuuksia, korvataan aiheutunut menetys kohtuullisessa määrin. b) Korvausta ansionmenetyksestä ja a) kohdassa tarkoitetuista kustannuksista maksetaan kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Kirkolliskokous päättää tuntikorvauksen enimmäismäärän. c) Saadakseen korvausta työansionmenetyksestä edustajan tulee esittää työnantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että edustajan tehtävän hoitamiseen käytetty aika olisi ollut osa hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa tai maksetaan vain osa palkasta.

47 37 Edustajan, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virkasuhteessa tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään. Saadakseen korvausta kustannuksista, joita edustajan tehtävän vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta tai muusta vastaavasta syystä, edustajan tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys tällaisista kustannuksista. Myös sosiaalisten etuuksien menetyksestä on esitettävä riittävä selvitys. d) Edellä c) kohdassa tarkoitettua todistusta ei tarvita, jos korvattava määrä tunnilta ei ylitä kirkolliskokouksen päättämää tuntikorvausta. Edustajan tulee kuitenkin tällöin antaa kirjallinen selvitys ansionmenetyksen ja c) kohdan 3 momentissa mainittujen kustannusten määrästä. e) Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva anomus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa kirkkohallitukselle. 49 Kirkolliskokouksen työskentelystä vuodelta 2016 maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset Käsittelyn pohjana oli kansliavaliokunnan mietintö 2/2016. Liite VIII.E.2/2016 Keskustelussa käytti puheenvuoron Orsila. Kirkolliskokous päätti vahvistaa kirkolliskokouksen työskentelystä vuodelta 2016 maksettavat palkkiot ja korvaukset seuraaviksi: 1. Kirkolliskokouksen jäsenille ja lainoppineille asiantuntijoille maksetaan kokouspalkkiota 165 euroa istuntopäivältä. 2. Ansionmenetyksen korvauksen enimmäismäärä on 50 euroa tunnilta. Erillistä todistusta ei tarvita, jos korvattava määrä ei ylitä 25 euroa tunnilta.

48 38 3. Valiokuntien jäsenille annetusta valmistelutehtävästä maksetaan kokousajan ulkopuolella tehdystä työstä 35 euroa tunnilta. 4. Toimitusvaliokunnan jäsenille maksetaan istuntokausien väliaikoina suoritetusta työstä 40 euroa tunnilta. 5. Pöytäkirjantarkastajille maksetaan 40 euroa tunnilta. 6. Kirkolliskokouksen pääsihteerille, notaarille, tulkille, hallintosihteerille ja kielenkääntäjille sekä valiokuntien sihteereille, silloin kun he ovat kirkon viran- tai toimenhaltijoita, maksetaan kirkolliskokouksen istuntojen aikana säännöllisen työajan ( ) ulkopuolella tehdystä työstä 50 euroa tunnilta. Sama korvaus maksetaan kirkolliskokouksen istuntokausien väliaikoina säännöllisen työajan ulkopuolella tehdystä työstä. Niille valiokuntien sihteereille, jotka eivät ole kirkon viran- tai toimenhaltijoita, maksetaan 50 euroa jokaiselta työtunnilta. 7. Kirkolliskokouksen puheenjohtajille sekä kirkolliskokouksen istuntoviikon aikana ja istuntokausien väliaikoina työskentelevien valiokuntien ja niiden osastojen puheenjohtajille maksetaan kokouspalkkiot 50 %:lla korotettuna. Sama palkkio maksetaan myös oman valiokuntansa sihteeriksi otetulle kirkolliskokousedustajalle. 8. Kirkkohallituksen kirkkoneuvoksille maksetaan kokouspalkkiota 100 euroa istuntopäivältä. 9. Valiokuntien sekä niiden osastojen ja jaostojen jäsenille maksetaan istuntokausien väliaikoina pidettävistä kokouksista alle 2 tuntia kestävä kokous 100 euroa 2 4 tuntia kestävä kokous 135 euroa yli 4 tuntia kestävä kokous 200 euroa. Istuntokausien väliaikoina pidettävistä kokouksista maksetaan ansionmenetyskorvaukset samojen periaatteiden mukaisesti kuin varsinaisilta istuntopäiviltä. 10. Kirkolliskokouksen valiokuntiin kutsuttaville asiantuntijoille korvataan matkakulut ja maksetaan valiokunnan puheenjohtajan harkinnan mukainen palkkio. Sen suuruus voi olla enintään 250 euroa kerralta.

49 39 50 Ilmoitus pöytäkirjantarkastajien valinnasta 51 Pöydällepanoja Kansliavaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Orsila ilmoitti, että kevätistuntokauden 2016 pöytäkirjantarkastajiksi oli valittu Annika Määttänen ja Bo-Göran Åstrand ja varalle Marianna Parpala ja Bror Gammals. Pantiin pöydälle seuraavaan täysistuntoon: Kirkkohallituksen jäsenten vaali, valitsijamiesten ehdotus 2/2016 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen esityksestä 4/2016 Toinen käsittely Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo, yleisvaliokunnan mietintö 1/2016 hiippakuntavaltuustoesityksistä 2/2016 ja 3/2016 Istuntokauden päättäminen Täysistunto päättyi klo Perjantaina 13 päivänä toukokuuta 2016 klo 9.15 PÄIVÄJÄRJESTYS 52 Kirkkohallituksen jäsenten vaali, valitsijamiesten ehdotus 2/ Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen, lakivaliokunnan mietintö 1/2016 kirkkohallituksen esityksestä 4/2016 Toinen käsittely

50 40 54 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo, yleisvaliokunnan mietintö 1/2016 hiippakuntavaltuustoesityksistä 2/2016 ja 3/ Istuntokauden päättäminen 52 Kirkkohallituksen jäsenten vaali Käsittelyn pohjana oli valitsijamiesten ehdotus 2/2016. Liite X.2/2016 Puheenjohtaja ilmoitti, että kirkolliskokous on sidottu hiippakuntavaltuustojen ehdolle asettamiin henkilöihin, joita on siis kolme maallikkoa ja kaksi pappia kustakin hiippakunnasta. Työjärjestyksen 39 :n mukaisesti edustajille on jaettu luettelo hiippakuntien ehdolle asettamista henkilöistä. Edustajat kirjoittavat äänestyslippuun enintään yhden ehdolle asetetun maallikon nimen jokaisesta hiippakunnasta ja kahden ehdolle asetetun papin nimen. Yleiskeskustelussa käytti puheenvuoron Peura. Ääntenlaskijoiksi puheenjohtaja kutsui Päivi Sallin, Pekka Kososen, Patrik Hagmanin, Pasi Palmun ja Mari Korhosen. Ääntenlaskijoiden puheenjohtajaksi puheenjohtaja nimesi edustaja Korhosen. Kirkkohallituksen jäsenten vaali toimitettiin umpilipuin. Läsnä oleviksi oli merkitty 105 äänestäjää. 1 äänestyslippu hylättiin. Maallikkojäsenten vaalissa annettiin ääniä seuraavasti: Turun arkkihiippakunta: Pekka Heikkilä 96, Marjo Anttoora 3, Lauri Palmunen 2 ääntä Tampereen hiippakunta: Vuokko Vänskä 92, Aimo Koskelo 6, Kalle Mäki 2 ääntä Oulun hiippakunta: Elina Kemppainen 99, Arto Kivioja 3 ääntä Mikkelin hiippakunta: Risto Rasimus 93, Seija Kuikka 3, Ilkka Pöyhönen 3 ääntä

51 41 Porvoon hiippakunta: Åsa A. Westerlund 98, Marcus Henricson 2, Gerd Erickson 3 ääntä Kuopion hiippakunta: Matti Ketonen 92, Pekka Niiranen 7, Eevi Väistö 2 ääntä Lapuan hiippakunta: Pirjo Sariola 98, Maria Kaisa Aula 4 ääntä Helsingin hiippakunta: Tarja Kantola 76, Timo Sahi 22, Sami Ojala 2 ääntä Espoon hiippakunta: Heikki Sorvari 96, Anna-Mari Kaskinen 2, Nina Nykvist 2 ääntä Pappisjäsenten vaalissa annettiin ääniä seuraavasti: Aulikki Mäkinen 90, Kalervo Salo 80, Jari Kemppainen 8, Aino Vesti 6, Heidi Zitting 3 ja Jaana Hallamaa 2 ääntä sekä Bo-Göran Åstrand 1, Helene Liljeström 1, Risto Kormilainen 1 ja Juha Rintamäki 1 ääni. Puheenjohtaja totesi vaalin tuloksen. Kirkolliskokous valitsi kirkkohallituksen jäseniksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt: Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Borgå stift Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Pappisjäsenet toimittaja Pekka Heikkilä toimittaja Vuokko Vänskä yht. ylioppilas Elina Kemppainen seurakuntaneuvos Risto Rasimus läkare Åsa A. Westerlund lääkintöneuvos, dos. Matti Ketonen johtava diakoniatyöntekijä Pirjo Sariola kv-asiantuntija, kirjanpitäjä Tarja Kantola diplomi-insinööri Heikki Sorvari kirkkoherra, teol. tri Aulikki Mäkinen, Kuopion hiippakunta lääninrovasti, dos. Kalervo Salo, Espoon hiippakunta 53 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen Toinen käsittely, ensimmäinen käsittely 44. Käsittelyn pohjana oli lakivaliokunnan mietintö 1/2016.

52 42 Liite VIII.B.1/2016 Lakivaliokunnan mietinnön ponnesta suoritetussa äänestyksessä annettiin 103 jaa-ääntä, ei yhtään ei-ääntä, ei yhtään tyhjää, poissa 5. Todettiin, että esitys oli saavuttanut vaaditun 3/4:n määräenemmistön kannatuksen ja tullut siten hyväksytyksi valiokunnan esittämässä muodossa. Äänestyslista, liite XIII.4/2016 Kirkolliskokous päätti 1. ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla muutetaan kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 48 :n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1008/2012, sekä lisätään lukuun uusi 71 a ja 72 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1008/2012, uusi 3 momentti seuraavasti: 6 LUKU Henkilöstö 48 Virkasuhteen päättyminen ilman irtisanomista Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai irtisanomisaikaa: _ 6) sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää eroamisiän, jollei viranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. _ 71 a Viivästyskorko Virkasuhteeseen perustuvan saatavan suorituksen viivästyessä sovelletaan, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta. Hallintolainkäyttöasiassa on korkolain 6 ja 7 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa maksettava viivästyskorkoa viimeistään siitä päivästä, jona velallisen katsotaan saaneen tiedon velan maksua koskevan valituksen

53 43 tai hakemuksen vireilletulosta, tai jos vaatimus esitetään oikeudenkäynnin aikana, sen esittämisestä lukien. Edellä 61 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona viranhaltija esitti työnantajalle mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun selvityksen. 72 Eräiden vaatimusten käsittelyjärjestys _ Viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta viranomaisen päätökseen evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 2 :ssä tarkoitetussa asiassa eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, jos hänellä taikka viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vain viranhaltijaan, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa, tai sen alayhdistyksessä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa erääntyneeseen saatavaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 2. esittää valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla kumotaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 19 seuraavasti: Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoamisesta 1 Tällä lailla kumotaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

54 44 54 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo Käsittelyn pohjana oli yleisvaliokunnan mietintö 1/2016. Liite VIII.D.2016 Keskustelussa käytti puheenvuoron J. Korhonen. Kirkolliskokous päätti 55 Istuntokauden päättäminen lähettää hiippakuntavaltuustoesitykset 2/2016 ja 3/2016 (mietinnössä käsitellyin osin) kirkkohallituksen valmisteltavaksi. Arkkipiispa Mäkinen päätti kirkolliskokouksen kevätistuntokauden. Liite XIV Täysistunto päättyi klo Pöytäkirjan vakuudeksi Katri Kuuskoski kirkolliskokouksen pääsihteeri Liisa Aarnio-Jääskeläinen hallintosihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Salossa 8 päivänä heinäkuuta 2016 Annika Määttänen Pietarsaaressa 15 päivänä elokuuta 2016 Bo-Göran Åstrand

55

56

57 Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland K Y R K O M Ö T E T P r o t o k o l l Vårsession 2016 Grano Oy Helsingfors 2016

58

59 I N N E H Å L L S F Ö R T E C K N I N G 1 Mandatperioden öppnas Interimistiska protokolljusterare Kyrkomötets sekretariat under mandatperioden Meddelande om resultatet av granskningen av fullmakter Kyrkomötets arbetsordning Fördelning av elektorsplatserna i kyrkomötet under mandatperioden Val av första vice ordförande för perioden Val av andra vice ordförande för perioden Val av elektorer och ersättare för perioden Bordläggningar Fastställande av antalet medlemmar i de permanenta utskotten Bordläggningar Ordförande och vice ordförande för elektorerna Utskottens medlemmar och sammankallare Bordläggningar Meddelanden om ordförande och vice ordförande för utskotten samt medlemmar i förstärkta talmanskonferensen Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år Bordläggningar Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015 Remissdebatten fortsätter Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhetsberättelse för år Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod Ändring av bestämmelserna om sättet att välja ärkebiskop i kyrkolagen och valordningen för kyrkan... 21

60 26 Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal Medlemskapets bevarande till valperiodens utgång för en person som innehar förtroendeuppdrag i församlingen Uppskjutande av tidpunkten för församlingsval Bordläggningar Biskoparnas och domkapitlens initiativrätt i fråga om utredningar för grundande, ändring och upplösande av kyrkliga samfälligheter Kyrkans centralfonds och kyrkans pensionsfonds ekonomiska situation Kyrkornas världsråds dokument Kyrkan: På väg mot en gemensam vision Frågestund Bordläggningar Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade Utveckling av förfaringssätten vid församlingsval Missionskunskap som förutsättning för utexaminering till tjänst i kyrkan Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap Bordläggningar Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap Remissdebatten fortsätter Tidpunkterna för kyrkomötets höstsession 2016 och vårsession Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal I behandlingen Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhetsberättelse år Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år Principerna för arvoden och ersättningar för inkomstbortfall under kyrkomötets mandatperiod Arvoden och ersättningar för inkomstbortfall som betalas för arbetet på kyrkomötet år Meddelande om val av prokolljusterare

61 51 Bordläggningar Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal II behandlingen Ändring av tidpunkten för församlingsval och Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning av röstberättigade Sessionen avslutas

62

63 OMBUDEN SAMMANTRÄDER De ombud för kyrkomötet inom Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland som i den ordning som föreskrivs i kyrkolagen valts för mandatperioden samlades på Turun kristillinen opisto i Åbo måndagen den 9 maj 2016 för att inleda kyrkomötets vårsession Ordet leddes av ärkebiskop Kari Mäkinen 1 19 och 52 55, första vice ordförande Seija Kuikka och andra vice ordförande Johannes Leppänen Sekreterare var kyrkomötets generalsekreterare Katri Kuuskoski, notarie och tolk Jani Kairavuo. Sessionen inleddes med att ombuden lade fram sina fullmakter för granskning för kyrkomötets generalsekreterare Katri Kuuskoski och notarie Jani Karavuo. ÖPPNINGSMÄSSA Kyrkomötesombuden samlades kl till öppningsmässa i Åbo domkyrka. Mässan förrättades av biskop Peura assisterad av kyrkomötesombuden från Lappo stift. Kollekten till Kyrkans Utlandshjälp inbringade 661,69 euro. Efter mässan förflyttade sig mötesombuden till mötesplatsen vid Turun kristillinen opisto.

64 2 Måndagen den 9 maj 2016 kl DAGORDNING 1 Mandatperioden öppnas 2 Interimistiska protokolljusterare 3 Kyrkomötets sekretariat under mandatperioden Mandatperioden öppnas Ärkebiskop Mäkinen öppnade kyrkomötets mandatperiod på mötes-platsen i sessionssalen på Turun kristillinen opisto kl Bilaga XIV 2 Interimistiska protokolljusterare Ordföranden meddelade att han till interimistiska protokolljusterare kallat ombuden Annika Määttänen och Bo-Göran Åstrand. 3 Kyrkomötets sekretariat under mandatperioden Ordföranden meddelade att vicehäradshövding Katri Kuuskoski fungerar som kyrkomötets generalsekreterare. Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens brev 1/2016. Bilaga III.1/2016 Kyrkomötet antecknade Kyrkostyrelsens beslut för kännedom. Plenum avslutades kl

65 3 Måndagen den 9 maj 2016 kl DAGORDNING 4 Meddelande om resultatet av granskningen av fullmakter 5 Kyrkomötets arbetsordning 6 Fördelning av elektorsplatserna i kyrkomötet under mandatperioden Val av första vice ordförande för perioden Val av andra vice ordförande för perioden Val av elektorer och ersättare för perioden Bordläggningar 4 Meddelande om resultatet av granskningen av fullmakter Generalsekreteraren meddelade att ärkebiskop Kari Mäkinen, biskoparna Samuel Salmi, Simo Peura, Matti Repo, Seppo Häkkinen, Björn Vikström, Irja Askola, Kaarlo Kalliala, Tapio Luoma och Jari Jolkkonen samt fältbiskop Pekka Särkiö på tjänstens vägnar är närvarande vid kyrkomötet. Följande invalda kyrkomötesombuds fullmakter hade visats upp och godkänts: Åbo ärkestift: Ville Auvinen, pastor, teologie doktor Pekka Heikkilä, redaktör Aarto Jalava, ekonomichef (pens.) Mari Korhonen, lektor i småbarnspedagogik Erkki Koskenniemi, pastor, teologie doktor Tuija Kruus, pastor Annika Määttänen, familjeteraput, psykiatrisjukskötare Lauri Palmunen, polities magister

66 4 Pertti Rajala, landskapsdirektör Tapani Rantala, rektor, prost Harri Saine, speciallärare, pedagogie doktor Risto Tuori, advokat, juris licentiat Tammerfors stift Kari Aakula, verkställande direktör Aulis Ansaharju, diplomingenjör Elina Karttunen, speciallärare Jari Kemppainen, kyrkoherde, prost Korpela Marja-Leena, hushållslärare, restonom Aimo Koskelo, distriktschef Varpu Lipponen, överlärare, doktor i hälsovetenskap Leif Nummela, chefredaktör Kirsi Ojansuu-Kaunisto, teologie studerande, pedagogie magister Heikki Pelkonen, kyrkoherde Riku Rinne, ledare för skol- och ungdomsarbete Ulla Ruusukallio, sjukhussjälavårdare, präst Niilo Räsänen, rektor, teologie doktor Olli-Pekka Silfverhuth, kyrkoherde Pekka Simojoki, musiker Uleåborgs stift Jukka Harvala, lärare, företagare Jukka Hautala, rektor, teologie licentiat Mikko A. Himanka, lektor i teknik, projektchef Janne Kaisanlahti, riksdagsassistent, juris magister Sirkka-Liisa Myllylä, servicecenterdirektör (pens.) Pauli Niemelä, kyrkoherde, teologie doktor, filosofie magister Tuula Okkonen, historielärare, filosofie doktor Helena Paalanne, församlingspastor, psykoterapeut Pasi Palmu, distriktsansvarig, teologie magister Marianna Parpala, hälsovårdare, hälsovetenskapsstuderande Antti Savela, lagman Matti Taskila, rektor S:t Michels stift Eeva-Riitta Hahtola, rektor (pens.) Sammeli Juntunen, kyrkoherde, docent Seija Kuikka, specialläkare, medicine doktor Olli Loikkanen, jordbrukare Matti Perälä, teologie doktor Ilkka Pöyhönen, professor emeritus

67 5 Risto Rasimus, församlingsråd Juha Tanska, kyrkoherde, teologie doktor Liisa Teräslahti, kantor, företagare Borgå stift Bror Gammals, verksamhetsledare (pens.) Patrik Hagman, docent, teolog Rolf Steffansson, biträdande verksamhetsledare Göran Stenlund, verksamhetsledare Åsa A. Westerlund, läkare Bo-Göran Åstrand, kyrkoherde Kuopio stift Markku Huttunen, byggmästare, företagare Aila Kemppainen, distriktskaplan, psykoterapeut Matti Ketonen, medicinalråd, docent Pekka Kosonen, lektor, socionom högre YH Oiva Malinen, kontraktsprost Aulikki Mäkinen, kyrkoherde, teologie doktor Pekka Niiranen, redaktör, teologie doktor Marjatta Pulkkinen, redaktör Tiina Reinikainen, direktör för gemensamt församlingsarbete, pastor Eevi Väistö, församlingsråd, pedagogie magister Lappo stift Maria Kaisa Aula, polities licentiat Marjatta Hautala, lektor, pedagogie magister Johannes Leppänen, kommunalråd Mirjami Mäntymaa, överläkare i barnpsykiatri, medicine doktor Markku Orsila, familjerådgivare, präst Erkki Puhalainen, ledare för hemlandsarbetet (pens.) Matti Salomäki, domprost Heikki Sariola, kontraktsprost, teologie doktor Jouko Ylinen, jordbrukare, församlingsråd Ilmari Ylä-Autio, vicehäradshövding Helsingfors stift Arto Antturi, kyrkoherde Jaana Hallamaa, professor Reino Halonen, företagare Kirsi Hiilamo, tf. ledande familjerådgivare

68 6 Jouko Jääskeläinen, polities doktor Johanna Korhonen, redaktör, kyrkosångare Katri Korolainen, spetsprojektkoordinator, filosofie magister Paula Lehmuskallio, sjukskötare Jarmo Leppiniemi, professor emeritus Sami Ojala, affärsverksamhetsdirektör Marjaana Toiviainen, pastor, polities magister Jaakko Weuro, konsultativ tjänsteman, scoutledare Esbo stift Markku Jalava, informationschef Hannele Karppinen, hälsocentralläkare Anna-Mari Kaskinen, författare, chefredaktör Päivi Linnoinen, kyrkoherde, teologie licentiat Johanna Lumijärvi, universitetslärare i praktisk teologi, teologie magister Päivi Salli, verksamhetsledare, magistern i samhällsvetenskaper Kalervo Salo, kontraktsprost, docent Heikki Sorvari, diplomingenjör Jouni Turtiainen, kyrkoherde Tapio Tähtinen, verkställande direktör Samernas ombud, som utsetts av sametinget, Ulla-Maarit Magga och hennes ersättare var förhindrade att delta i kyrkomötets vårsession. Statsrådet hade utsett undervisnings- och kulturminister Sanni Grahn- Laasonen till sin representant vid vårsessionen och till ersättare överdirektör Riitta Kaivosoja och äldre regeringssekreterare Joni Hiitola. Närvarande var dessutom kanslichef Jukka Keskitalo och ecklesiastikråden Leena Rantanen, Pirjo Pihlaja, Pekka Huokuna, Kimmo Kääriäinen och Vuokko Piekkala. 5 Kyrkomötets arbetsordning Ordföranden meddelade att kyrkomötet den 4 november 2009 har fastställt sin arbetsordning och konstaterade att denna arbetsordning fortsättningsvis följs.

69 7 6 Fördelning av elektorsplatserna i kyrkomötet under mandatperioden Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens brev 2/2016. Bilaga III.2/2016 Kyrkomötet antecknade ärendet för kännedom. 7 Val av första vice ordförande för perioden Vid debatten gjordes inlägg av Silfverhuth, Niemelä, Kaskinen, Mäntymaa, Rantala, Kaisanlahti, M. Jalava, Ojansuu-Kaunisto, Pöyhönen, Westerlund, Tähtinen, Koskenniemi och Rantala. Ordföranden kallade ombuden Helena Paalanne, Pekka Kosonen, Päivi Salli, Pasi Palmu och Heikki Sorvari till rösträknare. Ordföranden utsåg Heikki Sorvari till ordförande för rösträknarna. Vid omröstningen, som förrättades med slutna sedlar, fick Seija Kuikka 61 röster och Katri Korolainen 46 röster. Kyrkomötet valde ombudet Seija Kuikka till första vice ordförande för perioden Val av andra vice ordförande för perioden Vid debatten gjordes inlägg av ombuden Tähtinen, Rantala och Puhalainen. Ordföranden kallade ombuden Helena Paalanne, Pekka Kosonen, Päivi Salli, Pasi Palmu och Heikki Sorvari till rösträknare. Ordföranden utsåg Heikki Sorvari till ordförande för rösträknarna. Vid omröstningen, som förrättades med slutna sedlar, fick Johannes Leppänen 69 röster, Pertti Rajala 35 röster och Katri Korolainen 3 röster, 1 kasserad. Kyrkomötet valde ombudet Johannes Leppänen till andra vice ordförande för perioden

70 8 9 Val av elektorer och ersättare för perioden Ombudet Tuori gjorde ett inlägg om arbetsordningen. Valet förrättades gruppvis så att varje grupp inom sig valde så många elektorer som skulle väljas ur gruppen. Vid varje val utsågs samma antal ersättare och samtidigt fastslogs deras inbördes ordning. Följande ombud valdes till elektorer för perioden : Officiella ombud: Simo Peura, Seppo Häkkinen, Irja Askola Åbo ärkestift: Pekka Heikkilä, Aarto Jalava, Tuija Kruus Tammerfors stift: Olli-Pekka Silfverhuth, Marja-Leena Korpela, Heikki Pelkonen Uleåborgs stift: Janne Kaisanlahti, Tuula Okkonen, Pauli Niemelä S:t Michels stift: Sammeli Juntunen, Liisa Teräslahti Borgå stift: Åsa A. Westerlund, Bo-Göran Åstrand Kuopio stift: Marjatta Pulkkinen, Tiina Reinikainen Lappo stift: Markku Orsila, Maria Kaisa Aula Helsingfors stift: Kirsi Hiilamo, Jaakko Weuro, Arto Antturi Esbo stift: Tapio Tähtinen, Päivi Linnoinen Till ersättare för elektorerna, som träder i de ordinarie elektorernas ställe i nedan nämnd ordning, valdes: Officiella ombud: Kaarlo Kalliala, Björn Vikström, Matti Repo Åbo ärkestift: Annika Määttänen, Tapani Rantala, Harri Saine Tammerfors stift: Varpu Lipponen, Kirsi Ojansuu-Kaunisto, Kari Aakula Uleåborgs stift: Helena Paalanne, Pasi Palmu, Sirkka-Liisa Myllylä

71 9 10 Bordläggningar S:t Michels stift: Matti Perälä, Eeva-Riitta Hahtola Borgå stift: Rolf Steffansson, Bror Gammals Kuopio stift: Markku Huttunen, Oiva Malinen Lappo stift: Matti Salomäki, Johannes Leppänen Helsingfors stift: Jarmo Leppiniemi, Paula Lehmuskallio, Johanna Korhonen Esbo stift: Heikki Sorvari, Anna-Mari Kaskinen Ordföranden utsåg ombudet Tapio Tähtinen till sammankallare för elektorerna. Till följande plenum bordlades: Fastställande av antalet medlemmar i de permanenta utskotten, presidiets förslag 1/2016 Plenum avslutades kl Måndagen den 9 maj 2016 kl DAGORDNING 11 Fastställande av antalet medlemmar i de permanenta utskotten 12 Bordläggningar

72 10 11 Fastställande av antalet medlemmar i de permanenta utskotten 12 Bordläggningar Behandlingen baserade sig på presidiets förslag 1/2016. Bilaga XII.1/2016 Vid debatten gjordes inlägg av Ojansuu-Kaunisto, Vikström, Leppänen, Peura, Vikström, Juntunen, Jolkkonen, Kuikka och Peura. Under debatten föreslog Peura understödd av Vikström, Juntunen och Jolkkonen att medlemsantalet i konstitutionsutskottet blir 18 och i framtidsutskottet 14. Vid omröstningen vann Peuras förslag över presidiets förslag med rösterna 80 27, nedlagda 1. Röstningslista, bilaga XIII.1/2016 Kyrkomötet beslöt fastställa antalet medlemmar i de permanenta utskotten enligt följande: handboksutskottet 11, konstitutionsutskottet 18, lagutskottet 18, förvaltningsutskottet 16, ekonomiutskottet 17, framtidsutskottet 14, allmänna utskottet 14, kansliutskottet 7 och expeditionsutskottet 5. Till följande plenum bordlades: Ordförande och vice ordförande för elektorerna, elektorernas meddelande 1/2016 Utskottens medlemmar och sammankallare, elektorernas meddelande 2/2016 Plenum avslutades kl

73 11 Tisdagen den 10 maj 2016 kl DAGORDNING 13 Ordförande och vice ordförande för elektorerna 14 Utskottens medlemmar och sammankallare 15 Bordläggningar 13 Ordförande och vice ordförande för elektorerna Behandlingen baserade sig på elektorernas meddelande 1/2016. Bilaga IX.1/2016 Elektorerna hade valt Simo Peura till ordförande och ombudet Tapio Tähtinen till vice ordförande. Kyrkomötet antecknade meddelandet för kännedom. 14 Utskottens medlemmar och sammankallare Behandlingen baserade sig på elektorernas meddelande 2/2016. Bilaga IX.2/2016 Vid debatten gjordes inlägg av Peura, Räsänen och Peura. Elektorerna hade valt medlemmar och sammankallare för de utskott som kyrkomötet tillsätter enligt följande: Åbo ärkestift Tammerfors stift Uleåborgs stift S:t Michels stift Borgå stift Handboksutskottet Ville Auvinen Pekka Simojoki Mikko A. Himanka Pasi Palmu Liisa Teräslahti Göran Stenlund

74 12 Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Esbo stift Officiella ombud Åbo ärkestift Tammerfors stift Uleåborgs stift S:t Michels stift Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Esbo stift Officiella ombud Åbo ärkestift Tammerfors stift Uleåborgs stift S:t Michels stift Borgå stift Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Konstitutionsutskottet Lagutskottet Aila Kemppainen Matti Salomäki Reino Halonen Anna-Mari Kaskinen (sammankallare) Irja Askola Erkki Koskenniemi Tapani Rantala Jari Kemppainen Leif Nummela Helena Paalanne Pauli Niemelä Sammeli Juntunen Pekka Niiranen Matti Ketonen (sammankallare) Erkki Puhalainen Heikki Sariola Kirsi Hiilamo Marjaana Toiviainen Kalervo Salo Johanna Lumijärvi Matti Repo Björn Vikström Jari Jolkkonen Risto Tuori Heikki Pelkonen Marja-Leena Korpela Aulis Ansaharju Antti Savela (sammankallare) Janne Kaisanlahti Risto Rasimus Matti Perälä Rolf Steffansson Markku Huttunen Ilmari Ylä-Autio Maria Kaisa Aula Jouko Jääskeläinen Jaakko Weuro Jaana Hallamaa

75 13 Esbo stift Officiella ombud Åbo ärkestift Tammerfors stift Uleåborgs stift S:t Michels stift Borgå stift Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Esbo stift Officiella ombud Åbo ärkestift Tammerfors stift Uleåborgs stift S:t Michels stift Borgå stift Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Esbo stift Officiella ombud Förvaltningsutskottet Ekonomiutskottet Päivi Linnoinen Kaarlo Kalliala Statsrådets representant Lauri Palmunen Annika Määttänen (sammankallare) Elina Karttunen Ulla Ruusukallio Matti Taskila Sirkka-Liisa Myllylä Juha Tanska Bo-Göran Åstrand Tiina Reinikainen Eevi Väistö Johannes Leppänen Arto Antturi Markku Jalava Päivi Salli Tapio Luoma Simo Peura Aarto Jalava Pertti Rajala Kari Aakula Aimo Koskelo Olli-Pekka Silfverhuth Jukka Hautala Olli Loikkanen Seija Kuikka Åsa A. Westerlund (sammankallare) Aulikki Mäkinen Oiva Malinen Jouko Ylinen Sami Ojala Jarmo Leppiniemi Tapio Tähtinen Heikki Sorvari Samuel Salmi

76 14 Framtidsutskottet Åbo ärkestift Pekka Heikkilä Harri Saine Tammerfors stift Riku Rinne Varpu Lipponen Uleåborgs stift Tuula Okkonen S:t Michels stift Ilkka Pöyhönen Borgå stift Patrik Hagman Kuopio stift Marjatta Pulkkinen Lappo stift Markku Orsila (sammankallare) Marjatta Hautala Helsingfors stift Katri Korolainen Esbo stift Jouni Turtiainen Officiella ombud Seppo Häkkinen Åbo ärkestift Tammerfors stift Uleåborgs stift S:t Michels stift Borgå stift Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Esbo stift Officiella ombud Allmänna utskottet Tuija Kruus Mari Korhonen Niilo Räsänen Kirsi Ojansuu-Kaunisto Marianna Parpala Jukka Harvala Eeva-Riitta Hahtola Bror Gammals Pekka Kosonen Mirjami Mäntymaa Johanna Korhonen (sammankallare) Paula Lehmuskallio Hannele Karppinen Pekka Särkiö Kansliutskottet Åbo ärkestift Mari Korhonen Tapani Rantala Tammerfors stift Marja-Leena Korpela Uleåborgs stift Mikko A. Himanka S:t Michels stift Eeva-Riitta Hahtola Kuopio stift Pekka Kosonen (sammankallare) Lappo stift Markku Orsila

77 15 Borgå stift Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Esbo stift Expeditionsutskottet Åsa A. Westerlund Aila Kemppainen Johannes Leppänen Sami Ojala (sammankallare) Johanna Lumijärvi 15 Bordläggningar Till följande plenum bordlades: Meddelanden om ordförande och vice ordförande för utskotten samt medlemmar i förstärkta talmanskonferensen Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015 Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhet år 2015 Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod Ändring av bestämmelserna om sättet att välja ärkebiskop i kyrkolagen och valordningen för kyrkan Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal Medlemskapets bevarande till valperiodens utgång för en person som innehar förtroendeuppdrag i församlingen Uppskjutande av tidpunkten för församlingsval Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade Utveckling av förfaringssätten vid församlingsval Plenum avslutades kl

78 16 Tisdagen den 10 maj 2016 kl DAGORDNING 16 Meddelanden om ordförande och vice ordförande för utskotten samt medlemmar i förstärkta talmanskonferensen 17 Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år Bordläggningar 16 Meddelanden om ordförande och vice ordförande för utskotten samt medlemmar i förstärkta talmanskonferensen Ordförandena för utskotten meddelade att utskotten konstituerat sig. Handboksutskottet Konstitutionsutskottet Lagutskottet Förvaltningsutskottet Ekonomiutskottet ordförande Anna-Mari Kaskinen vice ordförande Göran Stenlund ordförande Matti Repo vice ordförande Kalervo Salo medlem i förstärkta talmanskonferensen Johanna Lumijärvi ordförande Antti Savela vice ordförande Maria Kaisa Aula ordförande Tapio Luoma vice ordförande Eevi Väistö medlem i förstärkta talmanskonferensen Eevi Väistö ordförande Tapio Tähtinen vice ordförande Åsa A. Westerlund

79 17 Framtidsutskottet Allmänna utskottet Kansliutskottet Expeditionsutskottet ordförande Katri Korolainen vice ordförande Ilkka Pöyhönen ordförande Johanna Korhonen vice ordförande Pekka Särkiö ordförande Markku Orsila vice ordförande Mari Korhonen ordförande Johannes Leppänen vice ordförande Johanna Lumijärvi Kyrkomötet antecknade meddelandena för kännedom. 17 Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens framställning 3/2016. Bilaga II.3/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till elektorerna. Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till elektorerna. 18 Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015 Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till ekonomiutskottet.

80 18 19 Bordläggningar Vid remissdebatten gjordes inlägg av Keskitalo, Rantanen, Jääskeläinen, Niiranen, Kääriäinen, Juntunen, Steffansson, Karttunen, Rantanen, Himanka, Keskitalo, Toiviainen, Paalanne, Perälä, Antturi, J. Kemppainen, Palmunen och Kosonen. Behandlingen av ärendet avbröts. Till följande plenum bordlades: Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden , elektorernas förslag 1/2016 Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015 Fortsatt remissdebatt Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhet år 2015 Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod Ändring av bestämmelserna om sättet att välja ärkebiskop i kyrkolagen och valordningen för kyrkan Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal Medlemskapets bevarande till valperiodens utgång för en person som innehar förtroendeuppdrag i församlingen Uppskjutande av tidpunkten för församlingsval Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade Utveckling av förfaringssätten vid församlingsval Plenum avslutades kl

81 19 Onsdagen den 11 maj 2016 kl DAGORDNING 20 Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden , elektorernas förslag 1/ Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015 Fortsatt remissdebatt 22 Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhet år Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen 24 Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod Ändring av bestämmelserna om sättet att välja ärkebiskop i kyrkolagen och valordningen för kyrkan 26 Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen 27 Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal 28 Medlemskapets bevarande till valperiodens utgång för en person som innehar förtroendeuppdrag i församlingen 29 Uppskjutande av tidpunkten för församlingsval 30 Bordläggningar 20 Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under mandatperioden Behandlingen baserade sig på elektorernas förslag 1/2016.

82 20 Bilaga X.1/2016 Kyrkomötet beslöt 1. utse professor, jur.dr Veli-Pekka Viljanen till kyrkomötets lagfarna sakkunniga för den period som börjat och pågår till betala arvode och ersättning för inkomstbortfall enligt samma principer som till kyrkomötets medlemmar. För arbete som överskrider vanlig arbetsmängd betalas dessutom ersättning enligt faktura. 21 Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015 Remissdebatten fortsätter, inleddes i 18. Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år Inlägg gjordes av Jolkkonen, Auvinen, Weuro, Himanka, Pelkonen, Ketonen, Määttänen och Keskitalo. Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till ekonomiutskottet. 22 Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhetsberättelse för år 2015 Behandlingen baserade sig på Kyrkans arbetsmarknadsverk och dess kansli verksamhetsberättelse för år Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till ekonomiutskottet.

83 21 Vid remissdebatten gjordes inlägg av Piekkala, Ojala, Piekkala och Kosonen. Kyrkomötet beslöt 23 Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen remittera ärendet till ekonomiutskottet. Behandlingen baserade sig på stiftsfullmäktigenas förslag till medlemmar i Kyrkostyrelsen Bilaga V.1/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till elektorerna. Kyrkomötet beslöt utan debatt remittera ärendet till elektorerna. 24 Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens brev 3/2016. Bilaga III.3/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till ekonomiutskottet. Kyrkomötet beslöt utan debatt remittera ärendet till ekonomiutskottet. 25 Ändring av bestämmelserna om sättet att välja ärkebiskop i kyrkolagen och valordningen för kyrkan

84 22 Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens framställning 1/2016. Bilaga II.1/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till lagutskottet, till vilket konstitutionsutskottet ska ge sitt utlåtande. Vid remissdebatten gjordes inlägg av Pihlaja, Palmunen, Kaisanlahti Tuori, Koskenniemi, Auvinen, Kalliala, Sariola, Hagman och Tanska. Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till lagutskottet, till vilket konstitutionsutskottet ska ge sitt utlåtande. 26 Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens framställning 2/2016. Bilaga II.2/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till förvaltningsutskottet. Kyrkomötet beslöt utan debatt remittera ärendet till förvaltningsutskottet. 27 Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisklutherska kyrkans tjänstekollektivavtal Behandlingen baserade sig på Kyrkostyrelsens framställning 4/2016. Bilaga II.4/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till lagutskottet. Vid remissdebatten gjordes ett inlägg av Piekkala.

85 23 Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till lagutskottet. 28 Medlemskapets bevarande till valperiodens utgång för en person som innehar förtroendeuppdrag i församlingen Behandlingen baserade sig på stiftsfullmäktigeframställning 1/2016. Bilaga VI.1/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till allmänna utskottet. Kyrkomötet beslöt utan debatt remittera ärendet till allmänna utskottet. 29 Uppskjutande av tidpunkten för församlingsval 30 Bordläggningar Behandlingen baserade sig på stiftsfullmäktigeframställning 2/2016. Bilaga VI.2/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till allmänna utskottet. Vid remissdebatten gjordes inlägg av Vikström och Häkkinen. Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till allmänna utskottet. Till följande plenum bordlades: Biskoparnas och domkapitlens initiativrätt i fråga om utredningar för grundande, ändring och upplösande av kyrkliga samfälligheter

86 24 Kyrkans centralfonds och Kyrkans pensionsfonds ekonomiska situation Kyrkornas världsråds dokument Kyrkan: På väg mot en gemensam vision Frågestund Plenum avslutades kl Onsdagen den 11 maj 2016 kl DAGORDNING 31 Biskoparnas och domkapitlens initiativrätt i fråga om utredningar för grundande, ändring och upplösande av kyrkliga samfälligheter 32 Kyrkans centralfonds och Kyrkans pensionsfonds ekonomiska situation 33 Kyrkornas världsråds dokument Kyrkan: På väg mot en gemensam vision 34 Frågestund 35 Bordläggningar 31 Biskoparnas och domkapitlens initiativrätt i fråga om utredningar för grundande, ändring och upplösande av kyrkliga samfälligheter Behandlingen baserade sig på meddelande 1/2016. Bilaga IV.1/2016 Vid debatten gjordes inlägg av Pihlaja, Vikström och Weuro.

87 25 Kyrkomötet beslöt anteckna meddelandet för kännedom. 32 Kyrkans centralfonds och Kyrkans pensionsfonds ekonomiska situation Behandlingen baserade sig på meddelande 2/2016. Bilaga IV.2/2016 Vid debatten gjordes inlägg av Rantanen, Steffansson, Karttunen, Rantanen, Ojansuu-Kaunisto, Rantanen, Paalanne, Niiranen och Rantanen. Kyrkomötet beslöt anteckna meddelandet för kännedom. 33 Kyrkornas världsråds dokument Kyrkan: På väg mot en gemensam vision 34 Frågestund Behandlingen baserade sig på meddelande 3/2016. Bilaga IV.3/2016 Vid debatten gjordes ett inlägg av Kääriäinen. Kyrkomötet beslöt anteckna meddelandet för kännedom. Kyrkomötet förde en debatt enligt 45 i arbetsordningen vid vilken ombuden hade tillfälle att ställa frågor till medlemmarna av biskopsmötet och Kyrkostyrelsen, till ecklesiastikråden och till Kyrkostyrelsens övriga tjänsteinnehavare. Frågorna och svaren ingår i diskussionsprotokollet.

88 26 35 Bordläggningar Till följande plenum bordlades: Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade Utveckling av förfaringssätten vid församlingsval Missionskunskap som förutsättning för utexaminering till tjänst i kyrkan Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap Tidpunkterna för kyrkomötets höstsession 2016 och vårsession 2017 Plenum avslutades kl Torsdagen den 12 maj 2016 kl DAGORDNING 36 Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade 37 Utveckling av förfaringssätten vid församlingsval 38 Missionskunskap som förutsättning för utexaminering till tjänst i kyrkan 39 Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap 40 Bordläggningar

89 27 36 Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade Behandlingen baserade sig på stiftsfullmäktigeframställning 3/2016. Bilaga VI.3/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till allmänna utskottet. Vid remissdebatten gjordes inlägg av Salomäki, Hagman, Ojansuu- Kaunisto, J. Kemppainen, Kaisanlahti, M. Jalava, Weuro, Juntunen, Perälä, Pelkonen, Vikström och Lipponen. Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till allmänna utskottet. 37 Utveckling av förfaringssätten vid församlingsval Behandlingen baserade sig på ombudsinitiativ 1/2016. Bilaga VII.1/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till allmänna utskottet. Vid remissdebatten gjordes ett inlägg av Salo. Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till allmänna utskottet. 38 Missionskunskap som förutsättning för utexaminering till tjänst i kyrkan Behandlingen baserade sig på ombudsinitiativ 2/2016. Bilaga VII.2/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till allmänna utskottet.

90 28 Vid remissdebatten gjordes inlägg av Auvinen, Toiviainen, J. Hautala, Auvinen, Salo, Vikström, Auvinen, Harvala, J. Kemppainen, Perälä, Juntunen, Jolkkonen, Särkiö, Steffansson, Puhalainen, Hallamaa, Peura, Palmu, Räsänen, Lumijärvi, Harvala, Kosonen, Auvinen och Salomäki. Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till allmänna utskottet. 39 Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap 40 Bordläggningar Behandlingen baserade sig på ombudsinitiativ 3/2016. Bilaga VII.3/2016 Ordföranden meddelade att talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till allmänna utskottet. Vid remissdebatten gjordes inlägg av Tuori, Vikström, Hiilamo, Tuori, Paalanne, Jolkkonen, Niemelä Ruusukallio, Räsänen, Juntunen, Hahtola, Vikström, Toiviainen, Salmi, A. Mäkinen, Westerlund, Rantala, Hiilamo och Karttunen. Behandlingen av ärendet avbröts. Till följande plenum bordlades: Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap Fortsatt remissdebatt Tidpunkterna för kyrkomötets höstsession 2016 och vårsession 2017, talmanskonferensens förslag 1/2016 Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen, förvaltningsutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens framställning 2/2016 Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal, lagutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens framställning 4/2016 Första behandlingen

91 29 Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod , ekonomiutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens brev 3/2016 Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhetsberättelse för år 2015, ekonomiutskottets betänkande 2/2016 Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015, ekonomiutskottets betänkande 3/2016 Principerna för arvoden och ersättningar för inkomstbortfall under kyrkomötets mandatperiod, kansliutskottets betänkande 1/2016 Arvoden och ersättningar för inkomstbortfall som betalas för arbetet på kyrkomötet år 2016, kansliutskottets betänkande 2/2016 Meddelande om val av protokolljusterare Plenum avslutades kl Torsdagen den 12 maj 2016 kl DAGORDNING 41 Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap Fortsatt remissdebatt 42 Tidpunkterna för kyrkomötets höstsession 2016 och vårsession Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen, förvaltningsutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens framställning 2/ Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal, lagutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens framställning 4/2016 Första behandlingen

92 30 45 Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod , ekonomiutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens brev 3/ Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhet år 2015, ekonomiutskottets betänkande 2/ Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015, ekonomiutskottets betänkande 3/ Principerna för arvoden och ersättningar för inkomstbortfall under kyrkomötets mandatperiod, kansliutskottets betänkande 1/ Arvoden och ersättningar för inkomstbortfall som betalas för arbetet på kyrkomötet år 2016, kansliutskottets betänkande 2/ Meddelande om val av protokolljusterare 51 Bordläggningar 41 Utredning av alternativet att avstå från vigsel till äktenskap Remissdebatten fortsätter. Remissdebatten började i 39. Behandlingen baserade sig på ombudsinitiativ 3/2016. Bilaga VII.3/2016 Inlägg gjordes av Lipponen, Himanka, Niiranen, Hahtola, Silfverhuth, K. Mäkinen, Harvala, Kruus, Peura, J. Kemppainen, Juntunen, Kaskinen, Räsänen, Ojansuu-Kaunisto, M. Hautala, Koskenniemi, Jolkkonen, Jääskeläinen, Tuori, Vikström, Ketonen, Peura, Vikström, Tuori, Pöyhönen, Korolainen, Rantala, Savela, Steffansson, Rajala, Niemelä, Ansaharju, Halonen, Weuro, Kaisanlahti, Ojala, Puhalainen, Nummela, Antturi, Ojala och K. Mäkinen. Under debatten föreslog Niemelä understödd av Juntunen, Hahtola, Himanga, Niiranen, Juntunen, M. Hautala och Kaisanlahti att kyrkomötet låter initiativet förfalla.

93 31 Vid omröstningen vann talmanskonferensens remitteringsförslag över Niemeläs förslag om förfall med rösterna 73 35, nedlagda 0, frånvarande 0. Röstningslista, bilaga XIII.2/2016 Westerlund gjorde ett inlägg om arbetsordningen. Under debatten föreslog Peura understödd av Juntunen, Koskenniemi, Jääskeläinen, Ketonen och Savela att initiativet remitteras till konstitutionsutskottet. Vid omröstningen vann talmanskonferensens förslag över Peuras förslag med rösterna 64 44, nedlagda 0, frånvarande 0. Röstningslista, bilaga XIII.3/2016 Kyrkomötet beslöt remittera ärendet till allmänna utskottet. 42 Tidpunkterna för kyrkomötets höstsession 2016 och vårsession 2017 Behandlingen baserade sig på talmanskonferensens förslag 1/2016. Bilaga XI.1/2016 Vid debatten gjordes ett inlägg av Korolainen. Kyrkomötet beslöt senarelägga starten på höstsessionen 2016 så att den inleds tisdag och våresessionen 2017 så att den inleds tisdag Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen Behandlingen baserade sig på förvaltningsutskottets betänkande 1/2016. Bilaga VIII.A.1/2016

94 32 Vid behandlingen gjordes ett inlägg av Luoma. Kyrkomötet beslöt ändra Kyrkostyrelsens reglemente som följer: Kyrkomötets beslut om ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen I enlighet med kyrkomötets beslut fogas till det reglemente för kyrkostyrelsen som godkänts den 9 maj 2016 en ny 11 a som följer: 11 a Mottagning av stämning eller annat tillkännagivande Utöver vad som bestäms i 25 kap. 4 2 mom. i kyrkolagen (1054/1993) ska kanslichefen, ecklesiastikråden och förvaltningschefen samt registratorn ta emot en stämning eller ett annat tillkännagivande som ska delges kyrkan. Detta beslut träder i kraft den 1 juni Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisklutherska kyrkans tjänstekollektivavtal Första behandlingen, andra behandlingen 53. Behandlingen baserade sig på lagutskottets betänkande 1/2016. Bilaga VIII.B.1/2016 Vid den allmänna debatten gjordes ett inlägg av Savela. Vid detaljbehandlingen godkändes klämmarna i betänkandet utan debatt. Lagutskottets betänkande godkändes vid första behandlingen.

95 33 45 Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod Behandlingen baserade sig på ekonomiutskottets betänkande 1/2016. Bilaga VIII.C.1/2016 Vid debatten gjordes inlägg av Tähtinen och Okkonen. Kyrkomötet beslöt välja KPMG Oy, som vid upphandlingen lämnat det totalekonomiskt förmånligaste anbudet, som revisionssammanslutning för kyrkans centralfond och kyrkans pensionsfond. 46 Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhetsberättelse år 2015 Behandlingen baserade sig på ekonomiutskottets betänkande 2/2016. Bilaga VIII.C.2/2016 Vid debatten gjordes inlägg av Tähtinen och Häkkinen. Kyrkomötet beslöt anteckna Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhetsberättelse för år 2015 för kännedom. 47 Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2015 Behandlingen baserade sig på ekonomiutskottets betänkande 3/2016. Bilaga VIII.C.3/2016

96 34 Vid debatten gjordes inlägg av Tähtinen, Häkkinen, Luoma, Rantala, Sariola, Weuro, Jääskeläinen, Saine och Palmunen. Klämmarna i betänkandet godkändes. Rantala föreslog understödd av Saine och Palmunen godkännande av följande kläm: Kyrkomötet uppmanar Kyrkostyrelsen att säkerställa att reformationens märkesårs karaktär som spetsprojekt förstärks och tilldelas tillräckligt med resurser. Kyrkomötet godkände hemställningsklämmen enhälligt. Kyrkomötet beslöt 1. anteckna för kännedom a. Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse för 2015 b. Kyrkostyrelsens personalbokslut för 2015 c. Kyrkans centralfonds balansbok (bokslut) d. revisionsberättelsen 2. skicka ekonomiutskottets ståndpunkter till Kyrkostyrelsen för beaktande 3. fastställa Kyrkans centralfonds bokslut för räkenskapsåret godkänna följande förslag av Kyrkostyrelsen om hantering av räkenskapsperiodens resultat: re- Räkenskapsperiodens sultat ,82 Fondöverföringar ,45 Räkenskapsperiodens underskott ,37 Räkenskapsperiodens underskott bokförs som minskning i det egna kapitalet på kontot för överskott/underskott under tidigare räkenskapsperioder. 5. bevilja de redovisningsskyldiga ansvarsfrihet för räkenskapsåret 2015.

97 35 Utöver detta godkände kyrkomötet följande hemställningskläm: Kyrkomötet uppmanar Kyrkostyrelsen att säkerställa att reformationens märkesårs karaktär som spetsprojekt förstärks och tilldelas tillräckligt med resurser. 48 Principerna för arvoden och ersättningar för inkomstbortfall under kyrkomötets mandatperiod Behandlingen baserade sig på kansliutskottets betänkande 1/2016. Bilaga VIII.E.1/2016 Vid debatten gjordes ett inlägg av Orsila. Kyrkomötet beslöt att kostnader för arbetet vid kyrkomötet under mandatperioden ersätts enligt följande principer: 1. Till kyrkomötesombuden och de lagfarna sakkunniga betalas per sessionsdag ett mötesarvode vars belopp kyrkomötet fastställer per kalenderår. 2. Till kyrkomötesombuden och de lagfarna sakkunniga betalas dagtraktamente och ersättning för logi enligt kyrkans allmänna tjänste- och arbetskollektivavtal. Resorna till och från kyrkomötet ersätts enligt räkningar och verifikat. I de resekostnader som ersätts ingår biljett-, platsbiljett-, sovvagnsbiljett- och transportkostnader för resor i allmänna fortskaffningsmedel samt kilometerersättning för användning av egen bil enligt bilaga 8 i kyrkans allmänna tjänstekollektivavtal. Bilparkeringsavgifter ersätts enligt verifikat, likväl för högst tre dagar per tjänsteresa. Resorna ska göras på det mest ändamålsenliga sättet med tanke på utförandet av ombudsuppdraget. Ovan nämnda arvoden och ersättningar betalas till kyrkomötesombuden och de lagfarna sakkunniga också för sammanträden som hålls mellan kyrkomötets sessioner.

98 36 3. För beredningsarbete som mellan kyrkomötes sessioner utförs för utskotten betalas ett arvode som kyrkomötet särskilt fastställer. 4. Till kyrkomötets generalsekreterare, notarie, tolk, förvaltningssekreterare och översättare samt utskottens sekreterare betalas, om de är tjänsteinnehavare eller befattningshavare i kyrkan, för arbete utfört utom ordinarie arbetstid sekreterararvode förutsatt att sekreterarens uppgifter inte kan räknas till en tjänsteinnehavares tjänsteuppdrag. Beloppet på arvodet fastställs av kyrkomötet. Om en person som sköter ovan nämnda uppgifter inte är tjänsteinnehavare eller befattningshavare i kyrkan fastställer kyrkomötet särskilt beloppet på arvodet. 5. Till medlemmar i expeditionsutskottet betalas för sammanträden som hålls mellan sessionerna ett arvode som kyrkomötet fastställer och de ersättningar som nämns i punkt Till justerarna av kyrkomötesprotokollen betalas för utfört arbete en timersättning vars belopp kyrkomötet fastställer. 7. Kyrkomötet bestämmer särskilt om arvoden till övriga personer som deltar i arbetet vid kyrkomötets sessioner. 8. Kyrkostyrelsen beslutar om övriga ersättningar som ska betalas till kyrkomötets lagfarna sakkunniga. 9. Kyrkomötesombuden och de lagfarna sakkunniga får ersättning för inkomstbortfall enligt följande principer: a) Till ett kyrkomötesombud som inte är heltidsanställd i kyrkan eller en församling betalas ersättning för det inkomstbortfall som föranleds av skötseln av ombudsuppdraget och för kostnader för avlönande av en ersättare eller för något annat motsvarande. Likaså betalas till ett ombud en rimlig ersättning för sådana pensions-, studiestöds- eller motsvarande sociala förmåner som ombudet förlorar på grund av ombudsuppdraget. b) Ersättning för inkomstbortfall och de ersättningar som avses i punkt a) betalas för varje påbörjad timme, dock högst för åtta timmar per kalenderdygn. Kyrkomötet fastställer det maximala beloppet på timersättningen.

99 37 c) Ett ombud ska för att få ersättning för förvärvsinkomstbortfall visa ett intyg över detta av sin arbetsgivare. Av intyget ska också framgå att den tid som använts till ombudsuppdraget har varit en del av ombudets arbetstid och att ombudet för denna tid inte får lön eller endast får en del av lönen. Ett ombud som förvärvsarbetar eller utför annat arbete utan att ha ett arbetsavtals- eller tjänsteförhållande eller någon annan offentligrättslig befattning ska skriftligen presentera en tillräcklig utredning om sitt inkomstbortfall. För att få ersättning för kostnader som till följd av ombudsuppdraget föranleds av avlönande av en ersättare eller av något annat motsvarande skäl ska ombudet skriftligen presentera en tillräcklig utredning om dessa kostnader. En tillräcklig utredning ska presenteras också om förlust av sociala förmåner. d) Det intyg som avses i punkt c) behövs inte om det belopp som ska ersättas per timme inte överskrider den timersättning som kyrkomötet fastställt. Ett ombud ska dock i detta fall ge en skriftlig utredning om beloppet på inkomstbortfallet och de kostnader som nämns i 3 mom. i punkt c). e) Anhållan om ersättning för inkomstbortfall och kostnader ska göras inom två månader hos kyrkostyrelsen. 49 Arvoden och ersättningar för inkomstbortfall som betalas för arbetet på kyrkomötet år 2016 Behandlingen baserade sig på kansliutskottets betänkande 2/2016. Bilaga VIII.E.2/2016 Vid debatten gjordes ett inlägg av Orsila. Kyrkomötet beslöt fastställa de arvoden och ersättningar som betalas för arbetet vid kyrkomötet år 2016 som följer: 1. Till kyrkomötesombuden och de lagfarna sakkunniga betalas ett mötesarvode på 165 euro per sessionsdag.

100 38 2. Maximiersättningen för inkomstbortfall är 50 euro per timme. Särskilt intyg behövs inte, om det belopp som ersätts inte överstiger 25 euro per timme. 3. Till utskottsmedlemmar betalas 35 euro per timme för beredningsarbete utom mötena. 4. Till expeditionsutskottets medlemmar betalas 40 euro per timme för arbete utfört mellan sessionerna. 5. Till protokolljusterarna betalas 40 euro per timme. 6. Till kyrkomötets generalsekreterare, notarie, tolk, förvaltningssekreterare och översättare samt utskottens sekreterare betalas, om de är tjänsteinnehavare eller befattningshavare inom kyrkan, under kyrkomötets sessioner 50 euro per timme för arbete som görs utom ordinarie arbetstid ( ). Samma ersättning betalas för arbete som utförs mellan kyrkomötessessionerna utom ordinarie arbetstid. Till de utskottssekreterare som inte är tjänsteinnehavare eller befattningshavare inom kyrkan betalas 50 euro för varje arbetstimme. 7. Till ordförandena för kyrkomötet samt till ordförandena för de utskott och deras avdelningar, vilka arbetar under kyrkomötets sessionsvecka och mellan sessionerna, betalas mötesarvoden förhöjda med 50 procent. Samma arvode betalas också till det ombud som utsetts som sekreterare för sitt utskott. 8. Till kyrkostyrelsens ecklesiastikråd betalas i mötesarvode 100 euro per sessionsdag. 9. Till medlemmar av utskotten och utskottens avdelningar och sektioner betalas för möten som hålls mellan sessionerna möte kortare än 2 timmar, 100 euro möte 2 4 timmar, 135 euro möte över 4 timmar, 200 euro. För möten som hålls mellan sessionerna betalas ersättning för inkomstbortfall enligt samma principer som för ordinarie sessionsdagar.

101 Till sakkunniga som kallas till utskotten på kyrkomötet betalas ersättning för resekostnader och ett arvode som utskottsordföranden fastställer enligt prövning. Beloppet kan vara högst 250 euro per gång. 50 Meddelande om val av protokolljusterare 51 Bordläggningar Kansliutskottets ordförande, ombudet Orsila meddelade att Annika Määttänen och Bo-Göran Åstrand valts till protokolljusterare för kyrkomötets vårsession 2016 med Marianna Parpala och Bror Gammals som ersättre. Till följande plenum bordlades: Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen, elektorernas förslag 2/2016 Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal, lagutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens framställning 4/2016 Andra behandlingen Uppskjutande av tidpunkten för församlingsval och Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade, allmänna utskottets betänkande 1/2016 om stiftsfullmäktigeframställningarna 2/2016 och 3/2016 Sessionen avslutas Plenum avslutades kl Fredagen den 13 maj 2016 kl DAGORDNING 52 Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen, elektorernas förslag 2/2016

102 40 53 Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal, lagutskottets betänkande 1/2016 om Kyrkostyrelsens framställning 4/2016 Andra behandlingen 54 Uppskjutande av tidpunkten för församlingsval och Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade, allmänna utskottets betänkande 1/2016 om stiftsfullmäktigeframställningarna 2/2016 och 3/ Sessionen avslutas 52 Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen Behandlingen baserade sig på elektorernas förslag 2/2016. Bilaga X.2/2016 Ordföranden meddelade att kyrkomötet endast kan välja bland de personer, tre lekmän och två präster, som stiftsfullmäktige i respektive stift har ställt upp som förslag. I enlighet med 39 i arbetsordningen hade en förteckning över stiftens föreslagna kandidater delats ut till ombuden. På röstsedeln skriver ombuden högst en lekamannakandidats namn och två prästkandidaters namn från varje stift. Vid den allmänna debatten gjordes ett inlägg av Peura. Ordföranden kallade Päivi Salli, Pekka Kosonen, Patrik Hagman, Pasi Palmu och Mari Korhonen till rösträknare. Ordföranden utsåg ombudet Korhonen till ordförande för rösträknarna. Valet av medlemmar i kyrkostyrelsen förrättades med slutna sedlar. Närvarande var 105 röstberättigade. En röstsedel kasserades. Vid valet av lekmannamedlemmar hade röster avgetts enligt följande: Åbo ärkestift: Pekka Heikkilä 96, Marjo Anttoora 3, Lauri Palmunen 2 röster Tammerfors stift: Vuokko Vänskä 92, Aimo Koskelo 6, Kalle Mäki 2 röster Uleåborgs stift: Elina Kemppainen 99, Arto Kivioja 3 röster

103 41 S:t Michels stift: Risto Rasimus 93, Seija Kuikka 3, Ilkka Pöyhönen 3 röster Borgå stift: Åsa A. Westerlund 98, Marcus Henricson 2, Gerd Erickson 3 röster Kuopio stift: Matti Ketonen 92, Pekka Niiranen 7, Eevi Väistö 2 röster Lappo stift: Pirjo Sariola 98, Maria Kaisa Aula 4 röster Helsingfors stift: Tarja Kantola 76, Timo Sahi 22, Sami Ojala 2 röster Esbo stift: Heikki Sorvari 96, Anna-Mari Kaskinen 2, Nina Nykvist 2 röster Vid valet av prästmedlemmar hade röster avgetts enligt följande: Aulikki Mäkinen 90, Kalervo Salo 80, Jari Kemppainen 8, Aino Vesti 6, Heidi Zitting 3 och Jaana Hallamaa 2 röster samt Bo-Göran Åstrand 1, Helene Liljeström 1, Risto Kormilainen 1 och Juha Rintamäki 1 röst. Ordförande konstaterade valresultatet. Kyrkomötet valde följande personer till medlemmar av Kyrkostyrelsen för mandatperioden : Åbo ärkestift Tammerfors stift Uleåborgs stift S:t Michels stift Borgå stift Kuopio stift Lappo stift Helsingfors stift Esbo stift Prästmedlemmar Pekka Heikkilä, redaktör Vuokko Vänskä, redaktör Elina Kemppainen, samh.stud. Risto Rasimus, församlingsråd Åsa A. Westerlund, läkare Matti Ketonen, medicinalråd, docent Pirjo Sariola, ledande diakoniarbetare Tarja Kantola, sakkunnig i internationella ärenden, bokförare Heikki Sorvari, diplomingenjör Aulikki Mäkinen, kyrkoherde, teol.dr Kuopio stift Kalervo Salo, kontraktsprost, docent Esbo stift

104 42 53 Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal Andra behandlingen, första behandlingen 44. Behandlingen baserade sig på lagutskottets betänkande 1/2016. Bilaga VIII.B.1/2016 Vid omröstningen om klämmen i lagutskottets betänkande gavs 103 ja röster, inga nej röster, inga nedlagda, 5 frånvarande. Konstaterades att framställningen hade erhållit den nödvändiga kvalificerade majoriteten om tre fjärdedelar och sålunda godkänts i den form som utskottet föreslagit. Röstningslista, bilaga XIII.4/2016 Kyrkomötet beslöt 1. framställa hos statsrådet att det vidtar åtgärder för att stifta en lag genom vilken ändras i kyrkolagen (1054/1993) 6 kap mom. 6 punkten, sådan den lyder i lag 1008/2012, och fogas till kapitlet en ny 71 a och till 72, sådan den lyder i lag 1008/2012, ett nytt 3 mom. enligt följande: 6 KAP. Personal 48 Upphörande av ett tjänsteförhållande utan uppsägning Ett tjänsteförhållande upphör utan uppsägning och uppsägningstid _ 6) vid utgången av den kalendermånad under vilken en tjänsteinnehavare uppnår avgångsåldern, om inte med tjänsteinnehavaren avtalas om att tjänsteförhållandet fortsätter för viss tid. Avgångsåldern är 68 år för dem som är födda 1957 eller tidigare, 69 år för dem som är födda och 70 år för dem som är födda 1962 eller senare. _

105 43 71 a Dröjsmålsränta Vid dröjsmål med betalningen av en fordran som grundar sig på ett tjänsteförhållande tillämpas bestämmelserna om dröjsmålsränta i räntelagen (633/1982). Dröjsmålsränta i fråga om ett förvaltningsprocessärende i sådana fall som avses i 6 och 7 i räntelagen ska betalas senast från den dag då gäldenären anses ha fått kännedom om att besvär eller ansökan som gäller betalning av gälden inletts eller, om kravet framställs under rättegång, från det att kravet framställdes. I de fall som avses ovan i 61 1 mom. ska dröjsmålsränta betalas från den tidpunkt då 30 dagar har förflutit från den dag då tjänsteinnehavaren lämnade arbetsgivaren en sådan utredning som avses i paragrafens 2 mom. 72 Behandlingsordningen för vissa yrkanden _ En tjänsteinnehavare får inte söka ändring genom besvär i ett myndighetsbeslut i ett ärende som avses i 2 i lagen om evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal (968/1974) eller få saken prövad av domstol genom rättelseyrkande eller som förvaltningstvistemål, om tjänsteinnehavaren eller tjänsteinnehavarföreningen har rätt att inleda ärendet hos arbetsdomstolen. Det som föreskrivs ovan i detta moment tillämpas endast på en tjänsteinnehavare som är medlem i en sådan tjänsteinnehavarförening, eller en underförening till den, som har rätt att inleda ärendet hos arbetsdomstolen. Denna lag träder i kraft den 20. På en fordran som förfallit till betalning före ikraftträdandet av denna lag tillämpas de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet. 2. framställa hos statsrådet att det vidtar åtgärder för att stifta en lag genom vilken 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal (968/1974) upphävs som följer: Lag om upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal

106 44 1 Genom denna lag upphävs 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal (968/1974). 2 Denna lag träder i kraft den Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade 55 Sessionen avslutas Behandlingen baserade sig på allmänna utskottets betänkande 1/2016. Bilaga VIII.D.2016 Vid debatten gjordes ett inlägg av J. Korhonen. Kyrkomötet beslöt skicka stiftsfullmäktigeframställningarna 2/2016 och 3/2016 (till de delar som behandlats i betänkandet) till Kyrkostyrelsen för beredning. Ärkebiskop Mäkinen avslutade kyrkomötets vårsession. Bilaga XIV Plenum avslutades kl

107 45 In fidem Katri Kuuskoski kyrkomötets generalsekreterare Liisa Aarnio-Jääskeläinen förvaltningssekreterare Protokollet justerat och godkänt Salo den 8 juli 2016 Annika Määttänen Jakobstad den 15 augusti 2016 Bo-Göran Åstrand

108

109 L I I T T E E T I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV Kirkolliskokouksen kevätistuntokausi 2016 Kirkkohallituksen esitykset Kirkkohallituksen kirjeet Ilmoitukset kirkolliskokoukselle Hiippakuntavaltuustojen ehdotukset Hiippakuntavaltuustoesitykset Edustaja-aloitteet Kirkolliskokouksen valiokuntien mietinnöt Valitsijamiesten ilmoitukset Valitsijamiesten ehdotukset Puhemiesneuvoston ehdotukset Puheenjohtajiston ehdotukset Äänestyslistat Arkkipiispan puheet Hakemistot

110

111 L i i t e I KIRKOLLISKOKOUKSEN KEVÄTISTUNTOKAUSI 2016 KYRKOMÖTETS VÅRSESSION 2016

112

113 KIRKOLLISKOKOUKSEN KEVÄTISTUNTOKAUSI 2016 Maanantaina 9 päivänä toukokuuta 2016 klo 9.00 kokoontuvat kirkon edustajat Turun kristilliselle opistolle (Lustokatu 7, Turku), jossa edustajat jättävät valtakirjansa kirkolliskokouksen puheenjohtajan määräämien tarkastajien tarkastettaviksi. Tämän jälkeen edustajat kokoontuvat Turun tuomiokirkon edustalle (bussikuljetus opistolta), jossa järjestäydytään kulkueeksi avajaismessuun menoa varten. Kulkueessa ovat ensimmäisinä hiippakuntien piispat, kenttäpiispa ja valtioneuvoston määräämä edustaja, joiden jälkeen seuraavat pappis- ja maallikkoedustajat hiippakunnittain seuraavassa järjestyksessä: Turun, Tampereen, Oulun, Mikkelin, Porvoon, Kuopion, Lapuan, Helsingin ja Espoon hiippakuntien edustajat. Viimeisenä tulevat Kirkkohallituksen viranhaltijat. Avajaismessu Turun tuomiokirkossa alkaa klo Avajaismessun päätyttyä kokoonnutaan tuomiokirkon rappusille ryhmäkuvaan. Tämän jälkeen siirrytään välittömästi Turun kristilliselle opistolle kirkolliskokouksen avajaisiin ja kokouksen työ aloitetaan. Kirkolliskokous noudattaa vahvistettua työjärjestystä. Ensimmäisessä täysistunnossa valitaan varapuheenjohtajat ja valitsijamiehet. KIRKOLLISKOKOUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI TULLEET ASIAT I Kirkkohallituksen esitykset 1/2016 Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen 2/2016 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen 3/2016 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle /2016 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen II Kirkkohallituksen kirjeet 1/2016 Kirkolliskokouksen sihteeristö 2/2016 Kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jako toimikaudella /2016 Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle

114 2 III Ilmoitukset 1/2016 Piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi (Kirkkohallitus) 2/2016 Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston taloudellinen tilanne (Kirkkohallitus) 3/2016 Kirkkojen Maailmanneuvoston asiakirja Kirkko: yhteistä näkyä kohti (Kirkkoneuvos Kääriäinen) IV Hiippakuntavaltuustoesitykset 1/2016 Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun (Helsingin hiippakunta) 2/2016 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen (Porvoon hiippakunta) 3/2016 Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen ja sähköinen äänioikeutettujen luettelo (Lapuan hiippakunta) V Edustaja-aloitteet 1/2016 Seurakuntavaalikäytäntöjen kehittäminen VI Toimintakertomukset 1. Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta Kertomus Kirkon työmarkkinalaitoksen toiminnasta vuonna 2015 VII Kirkkohallituksen jäsenten vaali VIII Muut mahdolliset asiat Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2016 Kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoski

115 KYRKOMÖTETS VÅRSESSION 2016 Måndagen den 9 maj 2016 kl samlas kyrkans ombud i läroanstalten Turun kristillinen opisto (Ringbrynjegatan 7, Åbo). Där överlämnar ombuden sina fullmakter till att granskas av de granskare som kyrkomötets ordförande utsett. Därefter samlas ombuden framför Åbo domkyrka (busstransport från läroanstalten) och ställer sig i procession för att gå in till mässan. Främst i processionen går stiftens biskopar, fältbiskopen och statsrådets representant. Sedan följer prästombuden och lekmannaombuden stiftsvis i följande ordning: Åbo, Tammerfors, Uleåborg, S:t Michel, Borgå, Kuopio, Lappo, Helsingfors och Esbo stift. Sist kommer Kyrkostyrelsens tjänsteinnehavare. Öppningsmässan i Åbo domkyrka inleds kl Efter mässan tas gruppbild på domkyrkans trappa. Därefter blir det retur till mötesplatsen, där kyrkomötet omedelbart håller öppningssession och mötets arbete inleds. Kyrkomötet följer den arbetsordning som fastställts den 4 november I första plenum väljs vice ordförande och elektorer. ÄRENDEN SOM TAS UPP PÅ KYRKOMÖTET I Kyrkostyrelsens framställningar 1/2016 Ändring av bestämmelserna om sättet att välja ärkebiskop i kyrkolagen och valordningen för kyrkan 2/2016 Ändring av reglementet för Kyrkostyrelsen 3/2016 Lagfaren sakkunnig för kyrkomötet under perioden /2016 Ändring av kyrkolagen och upphävande av 19 i lagen om den evangelisk-lutherska kyrkans tjänstekollektivavtal II Kyrkostyrelsens brev 1/2016 Kyrkomötets sekretariat 2/2016 Fördelning av elektorsplatserna i kyrkomötet under mandatperioden /2016 Val av revisionssammanslutning för Kyrkans centralfond och Kyrkans pensionsfond under den period som motsvarar kyrkomötets mandatperiod

116 2 III Meddelanden 1/2016 Biskoparnas och domkapitlens initiativrätt i fråga om utredningar för grundande, ändring och upplösande av kyrkliga samfälligheter (Kyrkostyrelsen) 2/2016 Kyrkans centralfonds och Kyrkans pensionsfonds ekonomiska situation (Kyrkostyrelsen) 3/2016 Kyrkornas världsråds dokument Kyrkan: På väg mot en gemensam vision (Ecklesiastikrådet Kääriäinen) IV Stiftsfullmäktigeframställningar 1/2016 Medlemskapets bevarande till valperiodens utgång för en person som innehar förtroendeuppdrag i församlingen (Helsingfors stift) 2/2016 Uppskjutande av tidpunkten för församlingsvalet (Borgå stift) 3/2016 Ändring av tidpunkten för församlingsval och elektronisk förteckning över röstberättigade (Lappo stift) V Ombudsinitiativ 1/2016 Utveckling av förfaringssätten vid församlingsval VI Verksamhetsberättelser 1. Kyrkostyrelsens och stiftens årsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år Kyrkans arbetsmarknadsverks verksamhetsberättelse 2015 VII Val av medlemmar i Kyrkostyrelsen VIII Eventuella övriga ärenden Helsingfors den 26 april 2016 Kyrkomötets generalsekreterare Katri Kuuskoski

117 L i i t e II KIRKKOHALLITUKSEN ESITYKSET 1/2016 Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen 2/2016 Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen 3/2016 Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija toimikaudelle /2016 Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen

118

119 Kirkkohallituksen esitys 1/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero D/120/ / Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Arkkipiispan vaalitapaa ehdotetaan muutettavaksi, koska arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävät ovat vuosien varrella lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut, jolloin muiden hiippakuntien mahdollisuutta vaikuttaa arkkipiispan valintaan on tarkoituksenmukaista kasvattaa. Arkkipiispan vaalitapaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvoa vähennettäisiin arkkipiispan vaalissa. Äänioikeutettujen määrä ei esitetyssä mallissa lisääntyisi tai vähentyisi, vaan vaalitavan muutos toteutettaisiin laskennallisesti arkkihiippakunnan äänien painoarvoa vähentämällä. Arkkipiispan vaalin äänten laskentaperiaatetta koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi kirkkolakiin. Samalla piispan vaalissa äänioikeutettuja koskevaa säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi. Kirkon vaalijärjestykseen ehdotetaan uutta säännöstä siitä, että arkkipiispan vaalissa arkkihiippakunnan äänioikeutettujen antamat äänet jaetaan luvulla kolme. Esityksen tavoitteena on muuttaa arkkipiispan vaalitapaa vastaamaan arkkipiispan tosiasiallisia tehtäviä nykypäivänä. Tavoitteena on, että muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta arkkipiispan vaalissa lisätään muuttamatta kuitenkaan arkkipiispan ja muiden piispojen välistä työnjakoa tai sen perusteita. Kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutosten ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen.

120 2 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1 SISÄLLYS...2 YLEISPERUSTELUT Nykytila Lainsäädäntö ja käytäntö...3 Arkkipiispan tehtävät...3 Arkkipiispan vaalitavan kehitys Arkkipiispan vaalitapa muissa luterilaisissa kirkoissa...5 Ruotsi...5 Norja...5 Tanska...6 Latvian evankelis-luterilainen kirkko ja Viron evankelis-luterilainen kirkko...6 Saksa...6 Amerikan evankelis-luterilainen kirkko Nykytilan arviointi Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Tavoitteet Toteuttamisvaihtoehdot ja keskeiset ehdotukset...8 Arkkipiispan vaalin siirtäminen kirkolliskokoukselle...8 Hiippakuntien valitsijamiehet arkkipiispan valitsijoina...9 Arkkihiippakunnan äänimäärän painoarvon vähentäminen...9 Keskeiset ehdotukset Esityksen vaikutukset Asian valmistelu Valmisteluvaiheet ja -aineisto Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Riippuvuus muista esityksistä...12 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Säädösehdotusten perustelut Kirkkolakiehdotuksen perustelut Kirkon vaalijärjestyksen muutosehdotuksen perustelut Voimaantulo Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys...14 SÄÄDÖSEHDOTUKSET Laki kirkkolain 23 luvun 16 :n muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta...15 LIITTEET... RINNAKKAISTEKSTIT Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta...18 ÄÄNIOIKEUTETUT ARKKIPIISPAN VAALISSA...20

121 3 YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Arkkipiispan tehtävät Arkkipiispan tehtävät määräytyvät piispan viran yleisten lakisääteisten tehtävien ja arkkipiispan erityistehtävien kautta. Piispan virkaa on pidetty ennen muuta evankeliumin julistamisen ja sakramenttien jakamisen virkana. Kirkon järjestysmuodossa on lähdetty siitä, että arkkipiispa on ensimmäinen vertaistensa joukossa (primus inter pares). Arkkipiispa toimii kuten muutkin piispat hiippakuntansa hengellisenä kaitsijana ja hoitaa piispan virkaan liittyvät tehtävät arkkihiippakunnassa (KJ 18:1). Piispallinen vastuu jakautuu arkkihiippakunnassa arkkipiispan ja piispan kesken. Piispojen työnjako on arkkihiippakunnassa toteutettu hiippakuntaa jakamatta; siksi molemmat piispat ovat yhtä lailla hiippakunnan piispoja. Arkkipiispan vastuulle kuuluvat Turun tuomiorovastikunnan ja Naantalin rovastikunnan 17 seurakuntaa. Piispan vastuulla ovat puolestaan muiden rovastikuntien 39 seurakuntaa. Arkkipiispan erityistehtäviin kuuluu uusien piispojen vihkiminen tehtäväänsä (KJ 18:2). Arkkipiispan erityistehtäviin kuuluu lisäksi kokonaiskirkon tehtäviä. Hän toimii virkansa puolesta kirkolliskokouksen, piispainkokouksen ja kirkkohallituksen puheenjohtajana. Mainittujen toimielinten puheenjohtajana arkkipiispa käyttää puheenjohtajalle kuuluvaa valtaa ja on yksi päättäjä muiden joukossa. Arkkipiispa ei kuitenkaan ole hallintoelinten alaisten virkamiesten esimies. Arkkipiispa toimii myös kirkon tiedotuskeskuksen toimikunnan sekä kirkon EU neuvottelukunnan puheenjohtajana, koska hänet on kyseisiin tehtäviin valittu. Arkkipiispan tehtäviin kuuluu päättää yksin tai yhdessä piispainkokouksen kanssa kirkon edustamisesta ekumeenisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Arkkipiispa edustaa kirkkoa kansainvälisissä suhteissa muita piispoja enemmän. Arkkipiispa hoitaa yhteiskuntasuhteita ja kirkon yhteyksiä tiedotusvälineisiin. Arkkipiispa myöntää tietyt kirkolliset kunniamerkit (KL 25:16). Arkkipiispan tehtävät lisääntyivät ja 1900-luvuilla asteittain ja ilman perusteellisempaa periaatteellista tai teologista pohdintaa. Arkkipiispa nimitettiin 1800-luvulla nimenomaan Suomen arkkipiispaksi. Vasta vuonna 1899 arkkipiispaa kutsuttiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi ja Suomen arkkipiispaksi. Edellisessä nimityksessä arkkipiispa nimitettiin Turun ja Suomen arkkipiispaksi. Arkkipiispan jatkuvasti lisääntyvien tehtävien määrään ryhdyttiin kiinnittämään huomiota 1960-luvulla. Ratkaisua etsittiin kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen puheenjohtajuuksista luopumisen, apulaispiispan viran perustamisen ja arkkipiispan lisätyövoiman kautta, ennen kuin päädyttiin Ruotsin mallin mukaisesti toisen piispan viran perustamiseen Turun arkkihiippakuntaan vuonna Viimeksi arkkipiispan tehtäviä tarkasteltiin kirkon keskushallintoa koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten uudistamisen yhteydessä (kirkkohallituksen esitys 4/2013, voimaan ). Keskushallintouudistuksen yhteydessä pohdittiin, tulisiko arkkipiispan puheenjohtajan tehtävästä kirkolliskokouksessa luopua. Kirkolliskokouksen tehtävien kannalta pidettiin kuitenkin luonnollisena ja tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona, että arkkipiispa jatkaa kirkolliskokouksen itseoikeutettuna pu-

122 4 heenjohtajana. Keskushallintouudistuksessa päätettiin kirkon ulkoasiain neuvoston (KUN) lakkauttamisesta, jonka seurauksena arkkipiispan puheenjohtajan tehtävä ulkoasiain neuvostossa päättyi vuoden 2016 alussa. Kirkon ulkoasiain neuvoston nykyiset tehtävät siirtyivät piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. Muilta osin arkkipiispan tehtävät säilyvät ennallaan. Arkkipiispan nykyistä vaalitapaa on perusteltu arkkipiispan tehtävien luonteella. Nykyisessä mallissa arkkipiispan vaalissa selvä enemmistö äänioikeutetuista on ollut arkkihiippakunnasta. Arkkipiispaa on pidetty ensisijaisesti oman hiippakuntansa piispana. Arkkipiispan viran keskeisimpien tehtävien on katsottu liittyvän paikallisen kirkon sakramentaaliseen elämään, jonka vuoksi piispa voi toimia piispana vain välittömässä yhteydessä seurakuntiin. Kokonaiskirkon tehtävät on nähty piispan tehtävään nähden toissijaisiksi, minkä vuoksi arkkihiippakunnan valitsijoilla on ollut huomattava painoarvo arkkipiispaa valittaessa. Arkkipiispan vaalitavan kehitys Arkkihiippakunnan äänestäjillä ei ollut vuoden 1686 kirkkolain mukaan arkkipiispan vaalissa muita hiippakuntia suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa vaalin lopputulokseen, vaan he jäivät selvään vähemmistöön. Tilanne muuttui merkittävästi Schaumanin kirkkolain myötä 1869, jolloin arkkipiispan vaaliin saivat osallistua arkkihiippakunnan papiston ja tuomiokapitulin lisäksi muiden hiippakuntien piispat ja tuomiokapitulin varsinaiset jäsenet. Muita hiippakuntia oli tuolloin ainoastaan kaksi, joten arkkihiippakunnan äänestäjillä oli selvä enemmistö valitsijoiden joukossa. Schaumanin kirkkolaissa korostettiin, että arkkipiispa on piispa vertaistensa joukossa, jonka vuoksi arkkihiippakunnan valitsijoille annettiin selkeä enemmistö vaalissa. Vaalitapa vastasi arkkipiispan sen hetkisiä tehtäviä siinä mielessä, että kirkolla ei ollut keskushallintoa eikä arkkipiispalla ollut muita kokonaiskirkon tehtäviä kuin harvoin kokoontuvien kirkolliskokouksen ja pappissäädyn puheenjohtajuudet. Muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon äänioikeutettujen määrää on lisätty asteittain lisääntyneiden kokonaiskirkon tehtävien takia. Vuoden 1949 lainmuutoksella tulivat äänioikeutetuiksi myös hiippakunnan seurakuntien valitsijamiehet, joita oli 1 2 kirkkoherrakuntaa (nykyistä seurakuntaa) kohden. Vuoden 1964 kirkkolaissa äänioikeutettujen joukko oli lähes sama kuin Schaumanin kirkkolain aikaan. Tuomiokapitulista äänioikeutettuja olivat vakinaiset jäsenet ja notaari. Nykyisten säännösten mukaan vajaa 1/4 osa valitsijoista tulee Turun arkkihiippakunnan ulkopuolelta. Voimassa olevan kirkkolain mukaan (KL 23:16) arkkipiispan vaalissa ovat äänioikeutettuja arkkihiippakunnan papit ja lehtorit, hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet ja kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat sekä arkkihiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen. Arkkihiippakunnan seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet valitsevat niin monta maallikkovalitsijaa, että maallikkovalitsijoita on yhteensä yhtä monta kuin äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita yhteensä. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on myös muista hiippakunnista kirkolliskokoukseen valituilla edustajilla voimaantulleen lainmuutoksen myötä äänioikeus arkkipiispan vaalissa on lisäksi saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsemalla edustajalla sekä muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä. Vuoden 2010 arkkipiispan vaalissa äänioikeutettuja oli yhteensä 1236, joista 74 % oli Turun arkkihiippakunnasta ja 26 % muista hiippakunnista ja kirkon keskushallinnosta.

123 5 1.2 Arkkipiispan vaalitapa muissa luterilaisissa kirkoissa Ruotsi Arkkipiispan tehtävät jakaantuvat Ruotsin kirkossa kirkon yhteisen hallinnon sekä Uppsalan hiippakunnan tuomiokapitulin puheenjohtajuuden ja arkkipiispan vastuualueen kaitsennan kesken. Vuodesta 1990 alkaen Uppsalan hiippakunnassa on arkkipiispan ohella ollut myös hiippakuntapiispa. Hiippakuntakuntapiispa toimii tuomiokapitulin varapuheenjohtajana sekä hoitaa piispallista kaitsentaa omalla vastuualueallaan. Arkkipiispa toimii tuomiokapitulin puheenjohtajana ja hänen vastuulleen kuuluu Uppsalan rovastikunnan seurakunnat. Lisäksi arkkipiispa johtaa piispan kanssa vuotuisia rovastikokouksia sekä pappis- ja diakoniakokouksia. Arkkipiispan tehtävänä on myös johtaa piispojen vihkimykset. Arkkipiispan kokonaiskirkon tehtäviin kuuluvat kirkolliskokouksen oppilautakunnan, kirkkohallituksen ja sen työvaliokunnan sekä piispainkokouksen puheenjohtajuudet. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on kaikilla hiippakuntahallitusten, tuomiokapituleiden ja kirkkohallituksen jäsenillä. Lisäksi äänioikeus on Uppsalan hiippakunnassa kaikilla vähintään kuusi kuukautta papin tai diakonin virassa olleilla papeilla ja diakoneilla sekä maallikoilla, joita valitaan yhtä monta kuin on aktiivisessa palveluksessa olevia pappeja ja diakoneja arkkihiippakunnassa. Arkkihiippakunnan äänet jaetaan muiden hiippakuntien lukumäärällä eli kymmenellä. Vaali ratkeaa, jos joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet äänistä. Muussa tapauksessa suoritetaan toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Ääntenlasku suoritetaan siten, että Uppsalan hiippakunnassa annetut äänet jaetaan muiden hiippakuntien lukumäärällä eli kymmenellä ja saadusta tuloksesta poistetaan desimaalit. Äänten jakamista on perusteltu siten, että tällä tavalla Uppsalan hiippakunta ei voi yksin ratkaista vaalia. Kokonaiskirkolle on siten tietoisesti annettu selkeä enemmistö äänten jakautumisessa. Sen merkitys vaalissa tulee myös näkyviin arkkipiispan toimenkuvaa määriteltäessä. Arkkipiispan vaalissa vuonna 2013 ääniä annettiin yhteensä 325 jakautuen seuraavasti: Kirkkohallitus 15, hiippakuntahallitukset ja tuomiokapitulit 243 ja Uppsalan hiippakunta 67. Uppsalan hiippakunnan äänet laskettiin siten, että 335 papin ja diakonin sekä 335 maallikkojäsenen äänet (670) jaettiin kymmenellä. Norja Arkkipiispaa ei ole ollut Norjan kirkossa vuoden 1537 jälkeen. Arkkipiispaa lähinnä oleva toimi on piispainkokouksen puheenjohtajuus. Piispainkokous valitsi vuodesta 1934 lähtien puheenjohtajaksi (Preses) jonkun virassa olevissa piispoista neljän vuoden toimikaudeksi. Vuodesta 2011 lähtien puheenjohtajuus on liitetty yhteen piispanvirkaan. Puheenjohtajana toimii Nidarosin hiippakunnan piispa, jonka toimisto ja asuinpaikka sijaitsevat Trondheimissa. Preses johtaa puhetta piispainkokouksissa ja sen työvaliokunnassa, edustaa piispainkokousta kirkkohallituksessa ja muissa kokonaiskirkollisissa yhteyksissä. Preses vastaa yhteiskuntasuhteiden ja median hoitamisesta sekä hoitaa ekumeenisia ja kansainvälisiä tehtäviä. Hän vihkii myös uudet piispat tehtäväänsä. Preses ei toimi kirkolliskokouksen eikä kirkkohallituksen puheenjohtajana, vaan näihin tehtäviin valitaan maallikko. Nidarosin hiippakunnassa Presesin erityisellä vastuulla on Nidarosin tuomiorovastikunta, jossa on ainoastaan neljä seurakuntaa. Nidarosin hiippakunnassa on myös toinen piispa, joka vastaa hengellisestä työstä hiippakunnan muissa rovastikunnissa.

124 6 Tanska Tanskan kirkossa ei ole virallisesti johtavaa piispaa. Kööpenhaminan piispa on toiminut kirkon epävirallisena johtajana, ja hän on yleensä ollut piispojen primus inter pares. Kööpenhaminan piispa toimittaa piispojen vihkimiset sekä edustaa Tanskan kirkkoa ekumeenisissa yhteyksissä. Korkeinta hallinnollista valtaa Tanskassa käyttää kirkollisasiain ministeri (kirkeminister). Kirkolla ei ole itsenäisiä päättäviä elimiä. Latvian evankelis-luterilainen kirkko ja Viron evankelis-luterilainen kirkko Latvian evankelis-luterilainen kirkko sai arkkipiispan viran vuonna Viron evankelis-luterilaisessa kirkossa on myös nykyään arkkipiispan virka. Baltian maiden luterilaisten kirkkojen päätökset piispanviran perustamisesta voidaan nähdä osoituksena kasvavasta tarpeesta saada johtava piispa hoitamaan kirkon yhteisiä asioita ja edustamaan kirkkoa suhteessa valtioon, muihin kirkkoihin ja yhteiskuntaan. Viron evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa (peapiiskop) on kirkon ylin hengellinen johtaja ja ylipaimen, jonka kirkkona toimii Tallinnan tuomiokirkko. Arkkipiispan valitsee kirkolliskokous, jossa on 57 jäsentä, ennalta asetettujen arkkipiispaehdokkaiden joukosta. Saksa Saksan yhdistyneessä evankelis-luterilaisessa kirkossa (VELKD) johtavan piispan valitsee kirkolliskokous piispainkokouksen jäsenistä. Johtavan piispan valintaa valmistelee piispainvalintakomitea, johon kuuluu kaksi jäsentä piispainkokouksesta ja kuusi jäsentä kirkolliskokouksesta. Komitea laatii ehdotuksen, jossa ehdolle asetetaan kaksi piispainkokouksen jäsentä. Kirkolliskokouksella on halutessaan oikeus lisätä kolmas ehdokas vaaliin. Kirkolliskokouksen jäsenistä tulee vaalia toimitettaessa olla läsnä vähintään kaksi kolmasosaa. Johtavaksi piispaksi valitaan se, joka saa enemmän kuin puolet kirkolliskokouksen koko jäsenmäärän mukaan lasketuista äänistä. Jos vaalia ei saada ratkaistua yhden tai kahden vaalikierroksen jälkeen, piispainkokous ja kirkolliskokous kokoontuvat yhteiseen suljettuun neuvotteluun, jossa yhteisen neuvonpidon perusteella piispanvaalikomitea tekee uuden vaaliehdotuksen. Johtava piispa on yhdistyneen kirkon ensimmäinen hengellisen viran haltija, jolla on oikeus saarnata yhdistyneen kirkon seurakunnissa ja lähettää paimenkirjeitä. Johtava piispa on kirkkohallituksen ja piispainkokouksen puheenjohtaja. Lisäksi hän edustaa yhdistynyttä kirkkoa ja toteuttaa yhdistyneen kirkon järjestyksen mukaan päätettyjä kirkkolakeja. Amerikan evankelis-luterilainen kirkko Amerikan evankelis-luterilaisen kirkon (ELCA) johdossa on johtava piispa (presiding bishop). Kirkolliskokous valitsee johtavan piispan kuuden vuoden toimikaudeksi suljetulla lippuäänestyksellä. Johtavan piispan tulee olla kirkon vihitty pappi. Kirkon kaitsijana johtava piispa on kirkon uskon opettaja ja johtaa kirkon elämää ja todistusta. Johtava piispa toimii organisaation puheenjohtajana ja ylimpänä toimeenpanevana viranhaltijana. Hän on kirkon johtava ekumeeninen viranhaltija ja sen pääedustaja kansallisissa ja kansainvälisissä kirkkojenvälisissä järjestöissä. Johtava piispa muun muassa koordinoi ja tukee synodien piispojen työtä, nimittää kirkon keskushallinnon toimeenpanevat viranhaltijat ja johtaa heidän työtään.

125 7 1.3 Nykytilan arviointi Arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävät ovat vuosien varrella lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut. Arkkipiispan lisääntyneet tehtävät johtivat 1998 toisen piispan viran perustamiseen Turun arkkihiippakunnassa. Toisen piispan viran perustamisen tarkoituksena oli keventää arkkipiispan työtaakkaa ja antaa hänelle paremmat mahdollisuudet hoitaa kokonaiskirkon tehtäviä. Arkkipiispa ja Turun piispa toimivat arkkihiippakunnassa molemmat täysin piispallisin valtuuksin. Jokainen piispa hoitaa yhteiskuntasuhteita oman hiippakuntansa alueella, mutta erityisesti arkkipiispa ja Helsingin piispa hoitavat yhteiskuntasuhteita myös kansallisella tasolla. Arkkipiispa tapaa säännöllisesti maan poliittista johtoa ja talouselämän ja kulttuurielämän edustajia sekä ylläpitää yhteyksiä maan korkeimpiin virkamiehiin. Lisäksi korkeakoulut, kansalaisjärjestöt, seurat ja muut yhteisöt pyytävät arkkipiispan kannanottoja tai hänen osallistumistaan erilaisiin tapahtumiin. Yhteydenpito kansalaisiin ja seurakuntalaisiin on lisääntynyt perinteisten kirjeenvaihdon ja puheluiden ohella verkkoon. Arkkipiispa vastaa myös kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista. Arkkipiispa toimii lisäksi keskeisten kirkon yhteisten elinten puheenjohtajana. Kaiken kaikkiaan kokonaiskirkon tehtävät vievät huomattavan osan arkkipiispan työtehtäviin käytettävästä ajasta. Vaikka muiden hiippakuntien äänioikeutettujen osuutta arkkipiispan vaalissa onkin asteittain lisätty antamalla äänioikeus muun muassa muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen jäsenille ja muista hiippakunnista kirkolliskokoukseen valituille edustajille, ei nykyistä arkkipiispan vaalitapaa ole koettu tyydyttäväksi. Vaalitapaan ollaan tyytymättömiä, koska muiden hiippakuntien mahdollisuudet vaikuttaa arkkipiispan valintaan ovat käytännössä hyvin rajalliset, vaikka arkkipiispan merkitys kirkon johdossa ja kirkon äänenä yhteiskunnassa on vahvistunut. Papiston äänioikeus on aikaisemmin ollut sidoksissa henkilön ikään. Papistolla ei ole ollut äänioikeutta täytettyään 68 vuotta. Piispan ja siten myös arkkipiispan vaalissa on luovuttu ikään liittyvästä papiston äänioikeuden rajoituksesta. Äänioikeuden laajeneminen koko papistoon voimaan tulleilla kirkollisia vaaleja koskevilla säännöksillä on merkinnyt sitä, että äänioikeutettujen määrä Turun arkkihiippakunnassa on lisääntynyt, jolloin arkkihiippakunnan äänien painoarvo on entisestään kasvanut. Arkkihiippakunnan ja muiden hiippakuntien äänimäärien suhde olisi 79:21 arkkihiippakunnan eduksi, jos vaalit käytäisiin nyt (tammikuu 2016). Muutosehdotuksia arkkipiispan vaalitapaan on esitetty vuosien varrella. Arkkipiispan vaalitavan kehittämistä selvittävän työryhmän mietinnössä (Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto Sarja C 2002:10) ehdotettiin arkkipiispan vaalitapaa muutettavaksi siten, että arkkipiispan vaalissa muiden hiippakuntien valitsijoiden osuutta lisättäisiin nykyisestä. Tämä myös toteutui vuoden 2005 alussa voimaan tulleella kirkkolain muutoksella. Arkkihiippakunnan valitsijoilla on kuitenkin edelleen merkittävä enemmistö valitsijakunnasta. Helsingin hiippakuntavaltuusto on esityksessään 8/2008 ehdottanut arkkipiispan vaalin muuttamista siten, että vaalissa puolet äänimäärästä olisi arkkihiippakunnan arkkipiispan vastuualueen valitsijoilla ja puolet muiden hiippakuntien sekä Turun piispan vastuualueen valitsijoilla. Edustaja-aloitteessa 4/2009 ehdotetaan, että arkkipiispan vaalissa valinnan suorittaisivat kaikista Suomen hiippakunnista tasapuolisesti valitut valitsijamiehet. Arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävät muodostavat tänä päivänä merkittävän osan hänen työtehtävistään. Kirkon yhteisten tehtävien lisääntymisen myötä arkkipiispalla on tärkeä ja painoarvoltaan merkittävä asema kirkon johdossa. Median kehitys on osaltaan johtanut siihen, että arkkipiispa esiintyy

126 8 julkisuudessa yhä enemmän koko kirkon äänenä. Arkkipiispan asemaan liittyy vahvasti myös se, että hän tosiasiallisesti käyttää kokonaiskirkon ääntä kirkollisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Arkkipiispa on siten eräässä mielessä henkilöjohtaja, toimiessaan kirkon äänenä yhteiskunnassa. Arkkipiispalla ei kuitenkaan ole määräysvaltaa muissa hiippakunnissa. Tapahtunut kehitys lisää tarvetta laajentaa niiden arkkipiispan vaaliin osallistuvien valitsijoiden piiriä, jotka edustavat muita hiippakuntia tai muuttaa arkkihiippakunnasta tulevien äänien painoarvoa. Arkkipiispan vaalitavan tulisi enemmän vastata viran luonnetta ja tehtäviä. Harkittaessa arkkipiispan vaalitavan muutostarvetta on kuitenkin otettava huomioon, että arkkipiispan vaalitapa on sidoksissa yhtäältä arkkipiispan legitimiteettiin arkkihiippakunnassa, joka syntyy siitä perusteesta käsin, että hiippakunnalla on oikeus valita piispansa, ja toisaalta mandaattiin toimia kokonaiskirkollisissa tehtävissä. Mitä suurempi jälkimmäinen mandaatti vaalitavan puolesta on, sitä enemmän se poikkeaa muiden piispojen mandaatista. Muista hiippakunnista arkkipiispan vaalissa annettavat äänet eräässä mielessä ohentavat piispan roolia arkkihiippakunnassa. Muiden hiippakuntien äänimäärän painottaminen siirtäisi painopistettä primus inter pares -luonnehdinnassa primuspuolelle. Arkkipiispan vaalitapaa uudistettaessa olisi siten löydettävä tasapaino arkkipiispan legitimiteetin säilyttämiseksi hiippakunnassaan, mutta myös huomioitava arkkipiispan kokonaiskirkollinen rooli. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää arkkipiispan vaalitavan mahdollisimman pitkälle yhtenevänä muiden piispojen vaalitavan kanssa ottaen kuitenkin huomioon arkkipiispan erityisaseman koko Suomen arkkipiispana. 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1 Tavoitteet Arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävien lisääntymisen takia on koko kirkon, ei vain arkkihiippakunnan kannalta tärkeää, kuka arkkipiispaksi valitaan. Arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävien lisääntymisen myötä on perusteltua lisätä muiden hiippakuntien vaikutusta vaalissa. Esityksen tavoitteena on muuttaa arkkipiispan vaalitapaa vastaamaan arkkipiispan tosiasiallisia tehtäviä nykypäivänä. Tavoitteena on muuttaa arkkipiispan vaalitapaa siten, että arkkihiippakunnan ohella myös muiden hiippakuntien sekä kokonaiskirkon ääni tulisi vaalitavassa selkeämmin näkyviin. Nykyinen vaalitapa suosii arkkihiippakunnan ehdokkaita muihin kandidaatteihin verrattuna. Tavoitteena on, että muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon edustusta lisätään arkkipiispan vaalissa muuttamatta kuitenkaan arkkipiispan ja muiden piispojen välistä työnjakoa tai sen perusteita. Tavoitteena on, että vaalitapaa uudistetaan siten, että arkkipiispan legitimiteetti omassa hiippakunnassaan turvataan. Ehdotetulla muutoksella arkkipiispan vaalitapaan ei ole vaikutuksia arkkipiispan ja muiden piispojen työnjakoon. 2.2 Toteuttamisvaihtoehdot ja keskeiset ehdotukset Arkkipiispan vaalin siirtäminen kirkolliskokoukselle Arkkipiispan vaalitapaa voitaisiin muuttaa siten, että arkkipiispan valitsisi kirkolliskokous. Kirkolliskokous valitsee johtavan piispan esimerkiksi Saksan yhdistyneessä evankelis-luterilaisessa kirkossa ja Amerikan evankelis-luterilaisessa kirkossa sekä Viron evankelis-luterilaisessa kirkossa. Jos arkkipiispan vaalitapa toteutettaisiin ehdotetulla tavalla, äänestäjillä olisi paremmat edellytykset arvioida ehdokkaiden sopivuutta ja kykyä hoitaa arkkipiispan virkaa kuin nykyisessä vaalitavassa. Arkkihiippakunnan vaikutus oman piispansa vaalin rajoittuisi kuitenkin oman hiippakunnan edustajiin kirkolliskokouksessa, mikä heikentäisi olennaisesti arkkipiispan legitimiteettiä ja asemaa arkkihiippakunnassa sekä sen piispan tehtävissä. Valtaosa arkkihiippakunnan valitsijoista menettäisi äänivaltansa

127 9 arkkipiispan vaalissa. Arkkipiispan vastuualueelta tulevien valitsijoiden määrä olisi täysin sattumanvarainen. Mikäli tuolta alueelta ei olisi valittuja pappisedustajia, valitsijoiden joukossa ei olisi lainkaan arkkipiispan ensisijaisen vastuualueen papistoa. Vaalitavan muutos heikentäisi olennaisesti arkkipiispan yhteyttä myös niihin arkkihiippakunnan seurakuntiin, jotka kuuluvat arkkihiippakunnan piispan vastuualueeseen. Vaihtoehto supistaisi lisäksi yleisemmin demokraattisia vaikuttamismahdollisuuksia kirkossa, kun vaali toimitettaisiin kirkolliskokouksessa. Malli ei myöskään olisi täysin sopusoinnussa kirkon järjestysmuodon kanssa, jossa arkkipiispa on ennen muuta piispa vertaistensa joukossa. Hiippakuntien valitsijamiehet arkkipiispan valitsijoina Toinen vaihtoehto arkkipiispan vaalitavan muuttamiseksi olisi, että arkkipiispan valinnan suorittaisivat kaikista Suomen hiippakunnista tasapuolisesti valitut valitsijamiehet. Tämä vaihtoehto lisäisi merkittävästi muiden hiippakuntien edustusta arkkipiispan vaalissa ja jättäisi arkkihiippakunnan valitsijat selkeään vähemmistöön vaalissa. Ehdotetussa mallissa näkyisi siten arkkipiispan tehtävien painottuminen kokonaiskirkon tehtäviin. Vaalitavan muutos heikentäisi kuitenkin olennaisesti arkkipiispan yhteyttä arkkihiippakunnan seurakuntiin, jolloin legitimiteetti toimia arkkihiippakunnassa piispana ohentuisi huomattavasti. Malli lisäisi myös tuomiokapitulien virkamiestyötä. Hiippakunnissa tulisi käydä vaali valitsijamiesten valitsemiseksi hiippakunnittain ennen arkkipiispan valitsemista. Tämä pitkittäisi vaaliprosessia ja toisi valitsijamiesten vaalin järjestämisen myötä mahdollisia lisäkustannuksia tuomiokapituleille. Se saattaisi myös kohdistaa mielenkiinnon valitsijamiehiin eikä niinkään arkkipiispaehdokkaisiin. Malli ei olisi myöskään hallinnollisen työn lisääntymisen vuoksi tarkoituksenmukainen keino arkkipiispan vaalitavan muuttamiseksi. Arkkihiippakunnan äänimäärän painoarvon vähentäminen Arkkipiispan vaalitapaa voitaisiin myös muuttaa Ruotsin kirkon mallin mukaiseksi siten, että arkkihiippakunnan äänet jaettaisiin tietyllä lukumäärällä. Ruotsin kirkkojärjestyksen 8 luvun 9 :n mukaan jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Arkkipiispan vaalissa pappien, diakonien ja maallikoiden äänet jaetaan Uppsalan hiippakunnassa luvulla kymmenen, joista poistetaan desimaalit. Äänet lasketaan sen jälkeen yhteen muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon edustajien antamien äänien kanssa. Arkkihiippakunnan papiston, lehtoreiden ja maallikoiden äänet voitaisiin Ruotsin käytäntöä vastaavasti jakaa esimerkiksi kahdeksalla eli muiden hiippakuntien lukumäärällä. Vaihtoehtoisesti arkkihiippakunnan äänet voitaisiin jakaa jollain muulla luvulla sen mukaan, mitä tekijää valintatavassa halutaan painottaa. Eli pidetäänkö tärkeämpänä arkkipiispan aseman säilyttämistä nykyisellään suhteessa toisiin piispoihin ja hänen legitimiteettinsä säilymistä arkkihiippakunnassa vai halutaanko vaaleissa korostaa arkkipiispan kokonaiskirkon tehtäviä, jolloin hänen suhteensa myös muihin piispoihin muuttuisi hivenen. Arkkipiispan vaalissa olisi äänioikeutettuja yhteensä 1 540, jos vaalit käytäisiin nyt (tammikuu 2016). Arkkihiippakunnassa äänioikeutettuja olisi noin 1212 ja muissa hiippakunnissa ja kokonaiskirkossa 328 (Liite 1). Alla oleva taulukko havainnollistaa äänioikeutettujen määriä arkkipiispan vaalissa, jos arkkihiippakunnan äänien painoarvoa vähennettäisiin Ruotsin mallin mukaan.

128 10 Arkkihiippakunnan äänien jako lukumäärällä Arkkihiippakunnan äänioikeutettujen määrä Arkkihiippakunnan kokonaisäänimäärä Äänioikeutettujen määrä muissa hiippakunnissa kokonaiskirkossa ja Arkkihiippakunnan ja muiden hiippakuntien äänimäärän suhde : : : :35 Vaihtoehto, jossa arkkihiippakunnan äänet jaettaisiin kahdella, antaisi arkkihiippakunnan äänestäjille edelleen selkeän enemmistön, mutta pienemmän kuin nykyisessä vaalitavassa (nykyinen jakosuhde 79:21). Vaalitavan muuttaminen mainitulla tavalla ei vastaisi kuitenkaan arkkipiispan työtehtävien lisääntymistä kokonaiskirkon suuntaan ja johtaisi mahdollisesti yhä uusien aloitteiden tekemiseen vaalitavan muuttamiseksi. Jos arkkihiippakunnan äänien lukumäärä jaettaisiin kolmella, jättäisi se arkkihiippakunnan äänioikeutetuille enemmistön vaalissa verrattuna muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon edustajien äänioikeutettujen määrään. Muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon äänioikeutettujen osuus äänioikeutetuista nousisi kuitenkin huomattavasti nykyiseen vaalitapaan verrattuna. Toisaalta tämä vahvistaisi arkkipiispan mandaattia kokonaiskirkon tehtävien osalta ja toisaalta säilyttäisi riittävällä tavalla legitimiteetin hoitaa piispan tehtäviä arkkihiippakunnassa. Jos arkkipiispan vaalitapa toteutettaisiin jakamalla arkkihiippakunnan äänet neljällä tai kahdeksalla, antaisi se muille hiippakunnille ja kokonaiskirkon edustajille äänten enemmistön. Tämä heikentäisi ainakin jossain määrin arkkipiispan legitimiteettiä ja asemaa hiippakunnassaan. Jos arkkihiippakunnan äänet jaettaisiin kahdeksalla, äänioikeutetuista lähes 70 % olisi muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon edustajia ja noin kolmannes arkkihiippakunnasta. Arkkihiippakunnan vaikutus oman piispansa vaalin rajoittuisi tällöin pieneen vähemmistöön vaalissa, mikä heikentäisi olennaisesti arkkipiispan legitimiteettiä ja asemaa arkkihiippakunnassaan sekä piispan tehtävissään. Arkkihiippakunnan äänien painoarvon muuttaminen jakamalla annetut äänet jakoluvulla neljä tai kahdeksan johtaisi eräässä mielessä primus inter pares -ajattelun särkymiseen, kohti primus-ajattelua. Arkkipiispa miellettäisiin tällöin ensisijaisesti kokonaiskirkon piispaksi. Arkkipiispa, kuten muutkin piispat, on kirkon järjestysmuodon ja tradition mukaan kuitenkin ennen kaikkea oman hiippakuntansa hengellinen kaitsija, jonka lisäksi hänellä on kokonaiskirkon tehtäviä. Keskeiset ehdotukset Esityksessä ehdotetaan arkkipiispan vaalitapaa muutettavaksi siten, että arkkihiippakunnan äänimäärän painoarvoa vähennettäisiin. Äänioikeutettujen määrä ei esitetyssä mallissa lisääntyisi tai vähentyisi, vaan vaalitavan muutos toteutettaisiin laskennallisesti arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvoa vähentämällä. Jokainen äänioikeutettu, joka voimassa olevan lain mukaan saa äänestää, saisi äänestää myös ehdotetussa vaalitavassa. Ehdotettu vaalitapa vastaisi paremmin arkkipiispan tehtävien tosiasiallista luonnetta nykypäivänä ja lisäisi jakoluvusta riippuen muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon edustajien antamien äänien merkitystä vaalissa.

129 11 Ottaen huomioon kirkon järjestysmuodon ja tradition tarkoituksenmukaisinta olisi, että arkkihiippakunnan äänioikeutetut säilyttäisivät arkkipiispan vaalissa äänten enemmistön. Arkkipiispan legitimiteetti omassa hiippakunnassaan säilyisi, jos arkkihiippakunnan äänet jaettaisiin luvulla, jolla arkkihiippakunta säilyttäisi vaalissa laskennallisen enemmistön vaalissa annettavien äänien kokonaisäänimäärästä. Esitetyistä vaihtoehdoista jakoluku kolme olisi soveltuvin jättäen arkkihiippakunnan äänioikeutetuille vaalissa pienen enemmistön (55/45). Tällöin arkkipiispan legitimiteetti omassa hiippakunnassaan säilyisi, mutta muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon edustajien äänien painoarvon merkitys lisääntyisi merkittävästi nykyiseen vaalitapaan verrattuna. Ehdotetussa mallissa hallinnollinen työ ei myöskään lisääntyisi, koska vaalitapaa muutettaisiin ainoastaan laskennallisesti. Esityksessä ehdotetaan kirkkolain 23 luvun 16 :ään arkkipiispan vaalin tuloksen laskentaperiaatetta koskevaa säännöstä. Samalla pykälän 2 momenttia tarkistettaisiin siten, että hiippakunnasta kirkkohallitukseen valitulla maallikkojäsenellä olisi äänioikeus piispan vaalissa. Kirkon vaalijärjestyksen 96 :ään ehdotetaan uutta 2 momenttia, jossa säädettäisiin arkkihiippakunnasta arkkipiispan vaalissa annettujen äänten jakamisesta kolmella. Samalla pykälän nykyiset 2 ja 3 momentti siirrettäisiin uuteen 96 a :ään. Myös vaalijärjestyksen 89 :ää tarkistettaisiin. 3 Esityksen vaikutukset Arkkipiispan mandaatti toimia kokonaiskirkon tehtävissä vahvistuisi, kun arkkipiispan vaalissa muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon edustajien äänioikeutettujen antamien äänien laskennallinen osuus vahvistuisi. Uusi äänten laskentatapa ei kuitenkaan muuttaisi kirkon järjestysmuodon mukaista arkkipiispan ja muiden piispojen välistä suhdetta tai työnjakoa. Myös arkkihiippakunnan äänioikeutettujen määrä säilyisi entisellään. Esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia, kun arkkipiispan vaalitapaa muutetaan arkkihiippakunnan äänimäärän painoarvoa vähentämällä. Ehdotettu muutos ei vaikuttaisi muutoin vaalin tuloksen laskemiseen eikä lisäisi myöskään tuomiokapitulien henkilökunnan tehtäviä. 4 Asian valmistelu 4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto Esitys pohjautuu Helsingin hiippakuntavaltuuston esitykseen 9/2008 ja edustaja aloitteeseen 4/2009 kirkolliskokoukselle sekä niiden pohjalta kirkolliskokouksen 10 päivänä marraskuuta 2010 tekemään päätökseen arkkipiispan vaalin uudistamiseksi. Lisäksi esityksessä on otettu huomioon Gustav Björkstrandin tekemä selvitys arkkipiispan viran luonteesta ja tehtävistä sekä vaalitavasta (Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto, Sarja C 2013:1). Esitys on valmisteltu kirkkohallituksessa virkamiestyönä. 4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Piispainkokous on antanut esityksestä lausunnon 3 päivänä joulukuuta Lausunnossaan piispainkokous kiinnittää huomiota siihen, että esityksen lähtökohtana on luterilainen perinne piispuudesta, joka on ennen kaikkea evankeliumin julistamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Piispa kaitsee, ohjaa ja valvoo hiippakuntansa papistoa ja seurakuntia. Tähän tehtävään liittyy piispan alkuperäinen nimitys episkopos (kaitsija). Arkkipiispa on kirkon järjestysmuodon mukaan ensimmäinen vertaistensa joukossa (primus inter pares). Piispuuteen kuuluu välttämättä yhteys seurakuntiin. Olen-

130 12 naista on havaita, että arkkihiippakunnan molemmat piispat ovat koko hiippakunnan piispoja. Arkkipiispan erityistehtäviin kuuluvat kokonaiskirkolliset tehtävät ja niiden kasvu on kuvattu ehdotuksessa. Piispainkokous yhtyy lausunnossaan näkemykseen, että erityisesti arkkipiispan kokonaiskirkollisten tehtävien määrässä ja laadussa on tapahtunut kasvua. Piispainkokous kiinnittää huomiota siihen, että arkkihiippakunnan valitsijoiden selkeällä enemmistöllä vaalissa on pitkä perinne, joka alkaa Schaumanin kirkkolaista 1869, jolloin arkkipiispan viran tehtäviin kuului vain vähän kokonaiskirkollisia tehtäviä. Tehtävien lisäännyttyä arkkipiispalla on painoarvoltaan entistä merkittävämpi asema kirkossa. Arkkipiispa edustaa yhteiskunnassa kokonaiskirkkoa, vaikka piispainkokouksen näkemyksen mukaan kirkon äänen käyttäminen onkin moniulotteisempi kysymys eikä personoidu vain yhteen virkaan. Arkkipiispan nykyiseen vaalitapaan on oltu tyytymättömiä juuri sen vuoksi, että tapahtunutta tehtävien muutosta ei ole huomioitu. Arkkipiispa on vaalitavan näkökulmasta edelleen ensisijaisesti oman hiippakuntansa piispa, jonka kokonaiskirkolliset tehtävät ovat toissijaisia. Piispainkokouksen mielestä on tarkoituksenmukaista, että arkkipiispan viran luonteessa tapahtunut muutos huomioidaan vaalissa. Piispainkokous korostaa, että vaalitavassa tulee ottaa huomioon sekä arkkipiispan asema hiippakuntansa piispana että toiminta kokonaiskirkollisissa tehtävissä. Näiden välillä tarvitaan tasapainoa, niin ettei jälkimmäisen tehtäväalueen painoarvon kasvaminen heikennä arkkipiispan asemaa hiippakunnassaan. On tarkoin harkittava sitä, millainen painoarvo on annettava muiden hiippakuntien äänimäärille, jotta primus inter pares -ajattelu säilyy ja vaalitapa on mahdollisimman yhteneväinen muiden piispojen vaalitavan kanssa. Piispainkokous pitää tärkeänä, ettei vaalitavan uudistaminen muuta arkkipiispan ja muiden piispojen välistä suhdetta. Piispainkokouksella ei ole huomautettavaa kirkkohallituksen esityksessä päädyttyyn vaihtoehtoon vaalitavan muuttamisesta kirkkomme järjestyksen tai luterilaisen piispuuden ymmärtämisen kannalta. Kantanaan piispainkokous toteaa, että arkkipiispan vaalitapaa on mahdollista muuttaa kirkkohallituksen esityksen mukaan. Piispan viran teologisista ja historiallisista näkökohdista katsottuna on perusteltua, että arkkihiippakunnan äänioikeutetuilla säilyy äänten pieni enemmistö arkkipiispan vaalissa. Ehdotetuista säännöksistä on saatu kirkon laintarkastustoimikunnan lausunto, joka on otettu huomioon esitystä laadittaessa. 5 Riippuvuus muista esityksistä Esitys ei ole riippuvainen muista vireillä olevista lainsäädäntöhankkeista. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Säädösehdotusten perustelut 1.1 Kirkkolakiehdotuksen perustelut 23 luku. Luottamushenkilöt ja vaalit

131 Piispan vaali ja äänioikeus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuustojen maallikkojäsenten lisäksi hiippakunnasta kirkkohallitukseen valitulla maallikkojäsenellä olisi äänioikeus piispan vaalissa. Kirkkohallituksen täysistuntoon hiippakunnasta valittua maallikkojäsentä voidaan pitää yhtenä hiippakunnan keskeisistä maallikkoluottamushenkilöistä, joten on perusteltua, että hänellä on suoraan säännöksen perusteella äänioikeus piispan vaalissa. Toisaalta ehdotetun 4 momentin johdosta muutosta on pidettävä myös välttämättömänä vaalikokousmenettelyn ja vaalisalaisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös siitä, että vaalin tulosta laskettaessa pykälän 2 momentin 1 3 ja 5 6 tarkoitettujen äänioikeutettujen eli arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa vähennettäisiin kirkkojärjestyksessä säädettävällä tavalla. Ehdotettu äänten painoarvon vähentäminen merkitsisi poikkeusta pykälän 1 momentissa säädetystä yhtäläisestä äänioikeudesta ja koskisi ainoastaan arkkipiispan vaalia. Kirkon vaalijärjestyksessä säädettäisiin tarkemmin menettelystä vaalin tulosta laskettaessa. Lainsäädäntöteknisistä syistä koko pykälä ehdotetaan muutettavaksi. 1.2 Kirkon vaalijärjestyksen muutosehdotuksen perustelut 89. Äänioikeuden käyttäminen arkkipiispan ja piispan vaalissa. Ehdotetun kirkkolain 23 luvun 16 :n 2 momentin muutoksen johdosta myös tämän pykälän 2 momenttia on tarkistettava siten, että siinä viitataan 1 momentin 2 ja 3 kohtiin. 96. Vaalin tuloksen laskeminen piispan vaalissa. Pykälässä säädettäisiin vaalin tuloksen laskemisen käytännön toimista piispan vaalissa. Pykälän 1 momentti vastaa asiasisällöltään voimassa olevaa säännöstä. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös äänten laskennasta arkkipiispan vaalissa. Laskentatavan muutos koskee ainoastaan Turun arkkihiippakunnassa annettuja ääniä arkkipiispan vaalissa. Arkkihiippakunnan äänioikeutetuilla tarkoitetaan säännöksessä kirkkolain 23 luvun 16 :n 2 momentin tarkoittamia arkkihiippakunnan pappeja, lehtoreita, maallikkojäseniä, kirkolliskokouksen maallikkoedustajia, maallikkovalitsijoita ja tuomiokapitulin lakimiesasessoria sekä maallikkojäsentä. Sen sijaan arkkipiispan vaalissa kirkolliskokoukseen valittu saamelaiskäräjien valitsema edustaja äänestää 4 momentin mukaisesti kokonaiskirkon edustajana. Arkkihiippakunnassa äänioikeutettujen antamat äänet jaettaisiin säännöksen mukaan luvulla kolme ja pyöristettäisiin tarvittaessa alaspäin. Kokonaisluvun ylittäviä desimaaleja ei siten otettaisi huomioon. Esimerkiksi jos ehdokas saa arkkihiippakunnassa 130 ääntä, joka jaettuna kolmella on yhteensä 43,33, kyseinen luku pyöristettäisiin lähimpään, alempaan kokonaislukuun eli 43:een. Arkkihiippakunnasta ehdokkaan saama äänimäärä olisi siten 43. Jakolaskun tulos lasketaan sen jälkeen yhteen muiden hiippakuntien sekä kokonaiskirkon edustajien äänioikeutettujen antamien äänien kanssa, jolloin saadaan kyseisen ehdokkaan kokonaisäänimäärä. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on arkkihiippakunnan äänioikeutettujen lisäksi kirkkolain 23 luvun 16 :n 4 momentin tarkoittamilla hiippakuntien kirkolliskokousedustajilla, saamelaiskäräjien kirkolliskokousedustajalla sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä.

132 14 Voimassa olevan 96 :n toinen ja kolmas momentti esitetään säädösteknisistä syistä siirrettäväksi uuteen 96 a :ään. Lisäksi pykälän otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi yhteneväksi muiden piispan vaalia koskevien pykälien tavoin. 96 a. Vaalin tuloksen vahvistaminen ja uuden vaalin toimittaminen piispan vaalissa. Pykälässä säädettäisiin vaalin tuloksen vahvistamisesta ja uuden vaalin toimittamisesta piispan vaalissa. Kirkon vaalijärjestyksen 96 :n 2 ja 3 momentti siirrettäisiin säädösteknisistä syistä uuteen 96 a :ään. Muutoksella ei ole vaikutusta säännöksen asiasisältöön. 2 Voimaantulo Kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutokset ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen. 3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Perustuslain 76 :n mukaan kirkon hallinnosta ja järjestysmuodosta säädetään kirkkolaissa. Esityksessä on kyse arkkipiispan vaalia koskevasta uudistuksesta, jolla pyritään aiempaa paremmin ottamaan huomioon arkkipiispan viran luonne ja tehtävät. Kirkkolakiin ehdotetaan säännöstä siitä, että arkkipiispan vaalin tulosta laskettaessa arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa vähennettäisiin kirkon vaalijärjestyksessä tarkemmin säädetyllä tavalla. Arkkipiispan vaalitapaa voidaan sinänsä pitää kirkon sisäisenä asiana, mutta säännös, jonka perusteella voidaan poiketa laissa säädetystä yhtäläisestä äänioikeudesta, ehdotetaan otettavaksi kirkkolakiin. Säännöksen ei voida katsoa olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Kirkkolain muutos voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan kirkolliskokouksen hyväksyttäväksi seuraavat kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutosehdotukset: Säädösehdotukset 1. Laki kirkkolain 23 luvun 16 :n muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain (1054/1993) 23 luvun 16, sellaisena kuin se on laissa 414/2014, seuraavasti: 23 luku Luottamushenkilöt ja vaalit 16 Piispan vaali ja äänioikeus

133 15 Piispan vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Kukin äänioikeutettu saa äänestää yhtä ehdokkaaksi asetettua pappia. Piispan vaalissa ovat äänioikeutettuja: 1) hiippakunnan papit; 2) hiippakunnan lehtorit; 3) hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet, kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat ja kirkkohallitukseen valittu maallikkojäsen; 4) saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsema edustaja Oulun hiippakunnan piispan vaalissa; 5) hiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat; 6) tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet valitsevat niin monta maallikkovalitsijaa, että 2 momentin 3 6 kohdassa tarkoitettuja maallikkovalitsijoita on yhteensä yhtä monta kuin äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita yhteensä. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on lisäksi muista hiippakunnista kirkolliskokoukseen valituilla edustajilla ja saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsemalla edustajalla sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä. Vaalin tulosta laskettaessa 2 momentissa tarkoitettujen arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvon vähentämisestä säädetään kirkon vaalijärjestyksessä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan kirkon vaalijärjestyksen (416/2014) 89 :n 2 momentti ja 96, sekä lisätään kirkon vaalijärjestykseen uusi 96 a seuraavasti: 89 Äänioikeuden käyttäminen arkkipiispan ja piispan vaalissa _ Piispan vaaliin sovelletaan 1 momentin 2 ja 3 kohtaa. 96 Vaalin tuloksen laskeminen piispan vaalissa Tuomiokapituli avaa istunnossaan vaaliasiakirjat sisältävät päällykset ja laskee annetut äänet. Tuomiokapitulin on ratkaistava, otetaanko 94 :n 3 momentissa tarkoitettu äänestyslippu huomioon ääntenlaskennassa ja onko jokin äänestyslippu mitätön 4 momentin perusteella.

134 16 Arkkipiispan vaalissa arkkihiippakunnan äänioikeutettujen antamat äänet jaetaan luvulla kolme. Jos osamääräksi tulee desimaaliluku, se pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Tämä kokonaisluku laskettuna yhteen ehdokkaan saamien muiden äänien kanssa on ehdokkaan äänimäärä. 96 a Vaalin tuloksen vahvistaminen ja uuden vaalin toimittaminen piispan vaalissa Jos joku ehdokkaista on saanut vaalissa enemmän kuin puolet ehdokkaiden yhteen lasketusta äänimäärästä, tuomiokapituli vahvistaa vaalin tuloksen. Tuomiokapituli ilmoittaa vaalin tuloksen pöytäkirjanotteella ehdokkaille ja valitsijayhdistysten asiamiehille. Ilmoitus vaalin tuloksesta on valitusosoituksineen pantava tuomiokapitulin ilmoitustaululle ja pidettävä nähtävänä vaalin tuloksen vahvistamista seuraavasta päivästä valitusajan loppuun asti. Jollei kukaan ole saanut 1 momentin mukaista enemmistöä äänistä, tuomiokapituli määrää toimitettavaksi uuden vaalin siten kuin kirkkojärjestyksen 18 luvun 1 c :n 2 momentissa säädetään. Uusi vaali on toimitettava 30 päivän kuluessa ensimmäisestä vaalista siten kuin vaalin toimittamisesta säädetään :ssä. Äänten laskemiseen ja vaalin tuloksen vahvistamiseen sovelletaan mitä 1 momentissa ja 96 :ssä säädetään. Tämä päätös tulee voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen päivänä kuuta 20 hyväksymä kirkkolain 23 luvun 16 :n muutos. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2016 Arkkipiispa Kari Mäkinen Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja

135 17 1. Laki kirkkolain 23 luvun 16 :n muuttamisesta Liite Rinnakkaistekstit Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain (1054/1993) 23 luvun 16, sellaisena kuin se on laissa 414/2014, seuraavasti: Voimassa oleva kirkkolaki 23 luku Luottamushenkilöt ja vaalit 16 Piispan vaali ja äänioikeus Piispan vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Kukin äänioikeutettu saa äänestää yhtä ehdokkaaksi asetettua pappia. Piispan vaalissa ovat äänioikeutettuja: 1) hiippakunnan papit; 2) hiippakunnan lehtorit; 3) hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet ja kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat; 4) saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsema edustaja Oulun hiippakunnan piispan vaalissa; 5) hiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat; 6) tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet valitsevat niin monta maallikkovalitsijaa, että 2 momentin 3 6 kohdassa tarkoitettuja maallikkovalitsijoita on yhteensä yhtä monta kuin äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita yhteensä. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on myös muista hiippakunnista kirkolliskokoukseen valitulla edustajalla ja saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitse- Ehdotus 23 luku Luottamushenkilöt ja vaalit 16 Piispan vaali ja äänioikeus Piispan vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Kukin äänioikeutettu saa äänestää yhtä ehdokkaaksi asetettua pappia. Piispan vaalissa ovat äänioikeutettuja: 1) hiippakunnan papit; 2) hiippakunnan lehtorit; 3) hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet, kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat ja kirkkohallitukseen valittu maallikkojäsen; 4) saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsema edustaja Oulun hiippakunnan piispan vaalissa; 5) hiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat; 6) tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet valitsevat niin monta maallikkovalitsijaa, että 2 momentin 3 6 kohdassa tarkoitettuja maallikkovalitsijoita on yhteensä yhtä monta kuin äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita yhteensä. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on lisäksi muista hiippakunnista kirkolliskokoukseen valitulla edustajalla ja saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen valitsemalla edustajalla sekä hiippakuntavaltuustojen,

136 18 malla edustajalla sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä. tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä. Vaalin tulosta laskettaessa 2 momentissa tarkoitettujen arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvon vähentämisestä säädetään kirkon vaalijärjestyksessä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan kirkon vaalijärjestyksen (416/2014) 89 :n 2 momentti ja 96, sekä lisätään kirkon vaalijärjestykseen uusi 96 a seuraavasti: Voimassa oleva kirkon vaalijärjestys Ehdotus 89 Äänioikeuden käyttäminen arkkipiispan ja piispan vaalissa _ Piispan vaaliin sovelletaan, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään. 96 Äänten laskenta, vaalin tuloksen vahvistaminen ja uuden vaalin toimittaminen Tuomiokapituli avaa istunnossaan vaaliasiakirjat sisältävät päällykset. Tuomiokapitulin on ratkaistava, otetaanko 94 :n 3 momentissa tarkoitettu äänestyslippu huomioon ääntenlaskennassa ja onko jokin äänestyslippu mitätön 4 momentin perusteella. 89 Äänioikeuden käyttäminen arkkipiispan ja piispan vaalissa _ Piispan vaaliin sovelletaan 1 momentin 2 ja 3 kohtaa. 96 Vaalin tuloksen laskeminen piispan vaalissa Tuomiokapituli avaa istunnossaan vaaliasiakirjat sisältävät päällykset ja laskee annetut äänet. Tuomiokapitulin on ratkaistava, otetaanko 94 :n 3 momentissa tarkoitettu äänestyslippu huomioon ääntenlaskennassa ja onko jokin äänestyslippu mitätön 4 momentin perusteella. Arkkipiispan vaalissa arkkihiippakunnan äänioikeutettujen antamat äänet jaetaan luvulla kolme. Jos osamääräksi tulee desimaaliluku, se pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Tämä kokonaisluku laskettuna yhteen ehdokkaan saamien

137 19 muiden äänien kanssa on ehdokkaan äänimäärä. 96 a Vaalin tuloksen vahvistaminen ja uuden vaalin toimittaminen piispan vaalissa Jos joku ehdokkaista on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tuomiokapituli vahvistaa vaalin tuloksen. Tuomiokapituli ilmoittaa vaalien tuloksen pöytäkirjanotteella ehdokkaille ja valitsijayhdistysten asiamiehille. Ilmoitus vaalin tuloksesta on valitusosoituksineen pantava tuomiokapitulin ilmoitustaululle ja pidettävä nähtävänä vaalin tuloksen vahvistamista seuraavasta päivästä valitusajan loppuun asti. Jollei kukaan ole saanut 2 momentin mukaista enemmistöä äänistä, tuomiokapituli määrää toimitettavaksi uuden vaalin siten kuin kirkkojärjestyksen 18 luvun 1 c :n 2 momentissa säädetään. Uusi vaali on toimitettava 30 päivän kuluessa ensimmäisestä vaalista siten kuin vaalin toimittamisesta säädetään :ssä. Äänten laskemiseen ja vaalin tuloksen vahvistamiseen sovelletaan mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. Jos joku ehdokkaista on saanut vaalissa enemmän kuin puolet ehdokkaiden yhteen lasketusta äänimäärästä, tuomiokapituli vahvistaa vaalin tuloksen. Tuomiokapituli ilmoittaa vaalin tuloksen pöytäkirjanotteella ehdokkaille ja valitsijayhdistysten asiamiehille. Ilmoitus vaalin tuloksesta on valitusosoituksineen pantava tuomiokapitulin ilmoitustaululle ja pidettävä nähtävänä vaalin tuloksen vahvistamista seuraavasta päivästä valitusajan loppuun asti. Jollei kukaan ole saanut 1 momentin mukaista enemmistöä äänistä, tuomiokapituli määrää toimitettavaksi uuden vaalin siten kuin kirkkojärjestyksen 18 luvun 1 c :n 2 momentissa säädetään. Uusi vaali on toimitettava 30 päivän kuluessa ensimmäisestä vaalista siten kuin vaalin toimittamisesta säädetään :ssä. Äänten laskemiseen ja vaalin tuloksen vahvistamiseen sovelletaan mitä 1 momentissa ja 96 :ssä säädetään. Tämä päätös tulee voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen päivänä kuuta 20 hyväksymä kirkkolain 23 luvun 16 :n muutos.

138 ÄÄNIOIKEUTETUT ARKKIPIISPAN VAALISSA (tammikuu 2016) Toimielin Papisto Lehtorit Maallikot 1 Kirkolliskokousedustajat 2 Hiippakuntavaltuuston jäsenet Tuomiokapituli Kirkkohallitus Yhteensä Turun hiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Saamelaiset 1 1 Kirkkohallitus Yhteensä Lukumäärä sisältää arkkihiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet ja kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, hiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat sekä tuomiokapitulin lakimiesasessorin ja maallikkojäsenen. 2 Muun hiippakunnan piispa äänestää aina kirkolliskokousedustajana, jolloin hänen sijaan tuomiokapitulissa äänestää pappisvarajäsen. Kirkkohallituksen piispajäsenillä ei ole sijaan tulijaa.

139 Kirkkohallituksen esitys 2/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero DKIR/589/ /2016 KK Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen ESITYKSEN PERUSTELUT Kirkolliskokous hyväksyi kirkkojärjestyksen (1055/1993) 20 luvun 9 :n nojalla kirkkohallituksen uuden ohjesäännön 9 päivänä toukokuuta Ohjesääntö tuli voimaan samanaikaisesti keskushallintouudistusta koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosten kanssa tammikuussa Ohjesäännössä määrätään kirkkohallituksen täysistunnossa ratkaistavista asioista, sekä kirkkohallituksen virastokollegiosta ja virasto-organisaatiosta ja kirkkohallituksen eräistä viroista, niiden kelpoisuusehdoista sekä tehtävistä. Kirkkolain 25 luvun 4 :n 2 momentin mukaan kirkolle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto on toimitettava kirkkohallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle tai sille viranhaltijalle, joka kirkkohallituksen ohjesäännössä on määrätty ottamaan vastaan tiedoksiantoja. Nykyisestä ohjesäännöstä puuttuu säännöksessä mainittu määräys. Kirkolle osoitetun haasteen tai muun tiedoksiannon voi siten tällä hetkellä ottaa vastaan ainoastaan arkkipiispa tai kirkkohallituksen varapuheenjohtajana toimiva luottamushenkilö. Tilannetta voidaan pitää hyvän ja joustavan hallinnon kannalta epätarkoituksenmukaisena. Aiemmin voimassa olleen ohjesäännön mukaan kirkkolain 25 luvun 4 :n 2 momentissa tarkoitetun haasteen tai muun tiedoksiannon saattoi ottaa vastaan laissa säädettyjen henkilöiden lisäksi kirkkoneuvos, kirkkohallituksen sihteeri (nyk. hallintopäällikkö) sekä kirjaaja. Hallintokäytännössä aiempi henkilöjoukko on koettu toimivaksi, eikä ole tarvetta laajentaa haasteen tai muun tiedoksiannon vastaanottajiksi muita viranhaltijoita. Esityksessä ehdotetaan, että kirkkohallituksen ohjesääntöön lisättäisiin uusi 11 a, jossa määrättäisiin kirkolle tiedoksi annettavan haasteen tai muun tiedoksiannon vastaanottajiksi arkkipiispan ja kirkkohallituksen varapuheenjohtajana toimivan luottamushenkilön lisäksi kansliapäällikkö, kirkkoneuvos, hallintopäällikkö ja kirjaaja. Kansliapäällikön ja kirkkoneuvoksen virkanimikkeet on määritelty ohjesäännön 9 :ssä. Hallintopäällikön ja kirjaan virkanimikkeet määritellään kirkkohallituksen viranhaltijoiden johtosäännössä. Asiasta on pyydetty kirkon laintarkastustoimikunnan lausunto. Ohjesäännön muutoksen ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen. Edellä esitetyn perusteella annetaan kirkolliskokoukselle hyväksyttäväksi seuraava kirkkohallituksen ohjesäännön muutosehdotus:

140 2 Kirkolliskokouksen päätös kirkkohallituksen ohjesäännön muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti lisätään 9 päivänä toukokuuta 2014 hyväksyttyyn kirkkohallituksen ohjesääntöön uusi 11 a seuraavasti: 11 a Haasteen tai muun tiedoksiannon vastaan ottaminen Sen lisäksi, mitä kirkkolain (1054/1993) 25 luvun 4 :n 2 momentissa säädetään, kansliapäällikön, kirkkoneuvoksen ja hallintopäällikön sekä kirjaajan tehtävänä on ottaa vastaan kirkolle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto. Tämä päätös tulee voimaan päivänä kuuta 20. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2016 Arkkipiispa Kari Mäkinen Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo

141 Kirkkohallituksen esitys 3/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero DKIR/740/ /2016 KK KIRKOLLISKOKOUKSEN LAINOPPINUT ASIANTUNTIJA TOIMIKAUDELLE Kirkkojärjestyksen 20 luvun 6 :n nojalla kirkolliskokous valitsee toimikaudekseen yhden tai useamman lainoppineen asiantuntijan, joilla on oikeus olla saapuvilla täysistunnossa ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, ellei hän ole kirkolliskokouksen jäsen. Lainoppinut asiantuntija osallistuu kirkolliskokouksen puheenjohtajan pyynnöstä puhemiesneuvoston työskentelyyn kirkolliskokouksen työjärjestyksen 5 :n 3 momentin nojalla. Työjärjestyksen 9 :n 3 kohdan nojalla valitsijamiehet tekevät täysistunnolle ehdotuksen lainoppineiden asiantuntijoiden valitsemiseksi. Lainoppineen asiantuntijan tehtävään on antanut suostumuksensa Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori, OTT Veli-Pekka Viljanen, joka toimi lainoppineena asiantuntijana kirkolliskokouskaudella Professori Viljanen on asiantuntija perus- ja ihmisoikeuksiin, Suomen perustuslakiin sekä valtiosääntöoikeuden yleisiin oppeihin liittyvissä kysymyksissä. Hän on toiminut valtiosääntöoikeuden professorina vuodesta 2002 lukien ja oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaanina vuodesta Aiemman käytännön mukaan asiantuntijoille on maksettu palkkiota ja ansionmenetyskorvausta samojen perusteiden nojalla kuin kirkolliskokouksen jäsenille. Tavallisen työmäärän ylittävältä osalta korvausta maksetaan lisäksi laskun mukaan. Kirkkohallitus esittää, että 1) kirkolliskokouksen lainoppineeksi asiantuntijaksi valittaisiin alkavalle ja päättyvälle toimikaudelle professori, OTT Veli-Pekka Viljanen; ja 2) asiantuntijalle maksettaisiin palkkiota ja ansionmenetyskorvausta samojen perusteiden mukaan kuin kirkolliskokouksen jäsenille. Tavanomaisen työmäärän ylittävältä osalta korvausta maksettaisiin lisäksi laskun mukaan. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2016 Arkkipiispa Kari Mäkinen Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja

142

143 Kirkkohallituksen esitys 4/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero DKIR/633/ /2016 KK Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoaminen ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia sekä kumottavaksi evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19. Kirkollisen viranhaltijan eroamisikää ehdotetaan nostettavaksi asteittain vastaavasti kuin työeläkelainsäädännössä nostetaan ikää, johon asti eläkettä karttuu. Kirkollisen virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan viranhaltijan valitusmahdollisuutta laajennettaisiin. Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi kirkkolakiin säännös, jonka perusteella kirkolliseen virkasuhteeseen perustuvan saatavan viivästyessä sovelletaan korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä. Lait on tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

144 2 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 1 SISÄLLYS... 2 YLEISPERUSTELUT NYKYTILA JA SEN ARVIOINTI Eroamisikä Muutoksenhaku Korvausvaatimusten käsittelyjärjestys Viivästyskorko EHDOTETUT MUUTOKSET ESITYKSEN VAIKUTUKSET Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset henkilöstöön ja viranomaisen toimintaan ASIAN VALMISTELU... 7 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT LAKIESITYSTEN PERUSTELUT Kirkkolaki Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoamisesta VOIMAANTULO SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS LAKIEHDOTUKSET Laki kirkkolain muuttamisesta Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoamisesta RINNAKKAISTEKSTIT Laki kirkkolain muuttamisesta... 13

145 3 YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila ja sen arviointi 1.1 Eroamisikä Kirkkolain 6 luvun 48 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää 68 vuotta, jollei viranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta. Kirkon eläkelain (261/2008) 6 :n mukaan viranhaltijalla on oikeus vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen sekä kuntoutusetuuteen samojen säännösten mukaan kuin valtion palveluksessa olevalla. Eroamisiän asettaminen 68 vuoteen on perustunut valtion eläkelaissa säädettyyn joustavaan vuoden eläkeikään. Eläkeikää sekä ikää, johon asti eläkettä karttuu, nostetaan asteittain vuoden 2017 alusta voimaan tulevilla työeläkelakien muutoksilla. Vastaavasti on tarpeen tarkistaa myös kirkon eroamisikää koskevia säännöksiä. Valton virkamieslain (750/1994) 35 :n 1 momenttia sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 34 :n 6 kohtaa on muutettu lukien siten, että virkamiehen ja viranhaltijan eroamisikä nostetaan asteittain 70 vuoteen vastaavasti kuin työeläkelainsäädännössä nostetaan ikää, johon asti eläkettä karttuu. Virkamiehen/viranhaltijan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies/viranhaltija saavuttaa eroamisiän. 1.2 Muutoksenhaku Kirkkolain 24 luvussa säädetään muutoksenhausta kirkollisen viranomaisen päätökseen. Muutosta haetaan 24 luvun 3 :n mukaan oikaisuvaatimuksella ja 4 :n mukaan kirkollisvalituksella. Palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksin. Virkaehtosopimuksen pätevyyttä ja sisältöä koskeva riita-asia ratkaistaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/1974) 1 :n mukaan työtuomioistuimessa. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 19 :n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta viranomaisen päätökseen 2 :ssä tarkoitetussa asiassa taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 2 :n mukaan viranhaltijan palvelussuhteista on voimassa, mitä virkaehtosopimuksilla määrätään. Viranhaltijalla on kuitenkin vähintään ne edut, joita huonommista ehdoista ei muun lain mukaan hänen osaltaan voida sopia. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n säännöksen tarkoituksena on sulkea pois mahdollisuus valituksin tai oikaisuvaatimuksin hakea muutosta evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 2 :n mukaisessa sopimuksenvaraisessa asiassa, jos viranhaltijalla tai viranhaltijayhdistyksellä olisi oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa. Kirkollisen virkaehtosopimuksen ulkopuolella oleva viranhaltija ei voi tehdä oikaisuvaatimusta tai hakea muutosta virkaehtosopimuksella sovittuihin palvelussuhteen ehtoihin, jos viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevalla viranhaltijalla tarkoitetaan järjestäytymätöntä viranhaltijaa tai toiseen liittoon,

146 4 joka ei ole virkaehtosopimukseen sidottu, järjestäytynyttä viranhaltijaa ja johon virkaehtosopimusta sovelletaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 5 :n 3 momentin nojalla. Virkaehtosopimukseen osallinen viranhaltijayhdistys ajaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin viranhaltijoiden osalta, jotka eivät ole virkaehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden kanssa tekemässään virkaehtosopimuksessa työantaja on velvollinen evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 5 :n 3 momentin nojalla noudattamaan virkaehtosopimuksen määräyksiä. Viranhaltijayhdistyksellä on aina mahdollisuus panna asia vireille työtuomioistuimessa, mutta virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevalla viranhaltijalla ei ole oikeutta vaatia virkaehtosopimukseen osallisena sidottua yhdistystä nostamaan kannetta puolestaan työtuomioistuimessa. Virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevalla viranhaltijalla ei ole myöskään toissijaista kanneoikeutta, joten hän ei voi itse ajaa kannetta työtuomioistuimessa. Perustuslain (731/1999) 21 :ssä edellytetään, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Säädöstasolla kirkon virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan viranhaltijan kannalta oikeusturvaa ei voida pitää perustuslain 21 :n mukaisena. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n valituskielto muodostaa kirkon virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevalle viranhaltijalle esteen saattaa päätös kaikissa tilanteissa riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on tulkinnut kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 :ää tuomiossaan KHO:1999:80 ja todennut, että työtuomioistuimesta annetun lain 13 :n 1 momentissa on tyhjentävästi rajattu kanteennostamisvalta virkaehtosopimuksen osallisiin ja tietyin edellytyksin, sopimuksiin sidottuihin. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 :n viranhaltijaan kohdistuva muutoksenhakukielto koskee niitä tilanteita, joissa hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Viranhaltijayhdistyksellä on aina tämä mahdollisuus, mutta järjestäytymättömällä tai neuvotteluoikeuden omaavaan viranhaltijayhdistykseen kuulumattomalla viranhaltijalla ei ole mahdollisuutta velvoittaa virkaehtosopimukseen osallisena sidottua yhdistystä nostamaan kannetta puolestaan. Viimeksi mainitun lain kohdan perustelujen mukaan (HE 13/1970 vp. s. 10) ei ollut asianmukaista, että samassa asiassa olisi käytettävissä kaksi erilaista oikaisukeinoa. Säännöksellä oli tarkoitus sulkea pois mahdollisuus valittaa kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 :n mukaan sopimuksenvaraisessa asiassa annetusta päätöksestä, jos viranhaltijayhdistyksellä tai viranhaltijalla olisi oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 vastaa evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :ää. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 ei estä viranhaltijaa hallintolainkäytön järjestyksessä vaatimasta palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etua sellaisen kuin se on hänelle suoritettava, vaikka vaatimuksen ratkaiseminen edellyttää virkaehtosopimuksen tulkintaa, jos viranhaltija ei työtuomioistuimesta annetun lain 13 :n vuoksi voi saattaa asiaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällöin viranhaltijalla, tuolloin voimassa olleen hallitusmuodon 16 :n 1 momenttia nykyisin vastaavan perustuslain 21 :n 1 momentti huomioon ottaen, tulee olla oikeus saada asiansa käsiteltyä viime kädessä hallintotuomioistuimessa. Oikeuskäytännön perusteella työtuomioistuimen ja hallintotuomioistuimen toimivallan raja on selkeytynyt. Virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan viranhaltijan oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi on kuitenkin mainitun oikeuskäytännön varassa. Asiaa ei voida pitää lain-

147 5 säädännön tasolla selkeänä. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettu laki sisältää käytännössä virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan viranhaltijan osalta samanlaisen valituskiellon kuin on koskenut kunnallisen virkaehtosopimuksen ulkopuolista viranhaltijaa. Apulaisoikeuskansleri on katsonut antamassaan päätöksessä (Dnro OKV/14/50/2010), että järjestäytymättömän viranhaltijan lakisääteiset oikeussuojakeinot eivät ole tältä osin sellaiset, että heidän perustuslain 21 :n mukainen oikeusturvansa toteutuisi riittävästi tai yhdenvertaisesti. Apulaisoikeuskansleri oli jo tätä ennen vuonna 2010 antanut päätöksen kahteen kanteluun, jotka koskivat kunnallista virka- ja työehtosopimusta ja yhdenvertaisuutta. Apulaisoikeuskansleri saattoi tällöin päätöksen myös valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön harkittavaksi, oliko esillä olevassa asiassa ilmenneiden seikkojen valossa kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen ulkopuolella olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien katsottava toteutuneen riittävässä määrin tilanteessa, jossa sopimuksen ulkopuolella olevilla on rajoitettu mahdollisuus saattaa kysymys sopimuksen syrjivyydestä työtuomioistuimeen. 1.3 Korvausvaatimusten käsittelyjärjestys Kirkkolain 6 luvun 72 :n 1 momentissa säädetään korvausvaatimusten käsittelyjärjestyksestä. Hallintoriita-asioina hallinto-oikeudessa käsitellään 6 luvun 9 :n 3 momentin mukainen vaatimus korvauksen maksamisesta ilman lainmukaista perustetta määräajaksi nimitetylle viranhaltijalle, 42 :n 2 ja 3 momentin mukainen vaatimus lomautusaikana irtisanotun viranhaltijan irtisanomisajan korvaukseen sekä 62 :n 2 momentin mukainen vaatimus takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta säädettyyn korvaukseen. 1.4 Viivästyskorko Rahavelalle maksettavasta korosta säädetään korkolaissa (633/1982). Laissa säädetään velalle ennen sen eräpäivää maksettavasta korosta sekä erääntyneen suorituksen viivästymisen johdosta maksettavasta viivästyskorosta. Korkolain keskeinen sisältö on määrätä viivästyskoron suuruudesta ja viivästyskoron alkamisajankohdasta. Korkolaissa säädetään esimerkiksi viivästyskorosta velalle, jonka eräpäivä on ennalta määrätty, viivästyskorosta, jonka eräpäivää ei ole ennalta määrätty sekä viivästyskorosta korvausvelalle. Korkolain 4 :n 1 momentin mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Korkolain 12 :n mukaan viitekorko perustuu Euroopan keskuspankin ohjauskorkoon ja sen määrä voi vaihdella vuosittain. Korkolaki on yleislaki, jota sovelletaan, jollei muualla toisin säädetä tai jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta taikka kauppatavasta. Korkolakia ei kuitenkaan sen 1 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan sovelleta julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvaan velkasuhteeseen, ellei muussa laissa toisin säädetä. Kirkkolain 6 luvun 2 :n mukaan virkasuhteella tarkoitetaan julkisoikeudellista palvelussuhdetta, jossa seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli tai kirkkohallitus on työnantajana ja viranhaltija työn suorittajana. Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu milloin viranhaltijan oikeus palkkaukseen alkaa ja myös palkkauksen maksamisen ajankohdasta. Viranhaltijan palkkaus maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta sen 1. tai 15. päivänä. Virka- ja työehtosopimuksissa on myös sovittu määrättyihin laskentakausiin sidottujen palkkioiden, lisien ja korvausten maksamisajankohdista sekä myös eräistä kustannusten korvauksista, joille ei ole määritelty tarkempaa maksuajankohtaa ja joiden maksaminen edellyttää viranhaltijalta saatavaa selvitystä.

148 6 Näissä tapauksissa maksua ei voida suorittaa ennen kuin viranhaltija on toimittanut vaadittavan selvityksen. Virkasuhteen julkisoikeudellisesta luonteesta johtuen korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei sovelleta virkasuhteeseen perustuvan saatavan viivästyessä. Viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei siten sovelleta myöskään silloin, kun työnantaja perii viranhaltijalta takaisin palkkaa tai muuta taloudellista etuutta. Työsopimuslain (55/2001) mukaan velvollisuus maksaa viivästyskorkoa seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen työsopimussuhteisen henkilöstön palkkasaatavalle määräytyy korkolain mukaisesti. Eroa velvollisuudessa maksaa viivästyskorkoa palvelussuhteen lajista riippuen voidaan pitää epäkohtana, eikä virkasuhteesta sen julkisoikeudellisesta luonteesta huolimatta ole johdettavissa syitä, joilla voitaisiin perustella viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisen henkilöstön erilaista kohtelua viivästyskoron maksuvelvollisuuden suhteen. 2 Ehdotetut muutokset Ehdotuksen mukaan viranhaltijan eroamisikää ehdotetaan nostettavaksi asteittain 70 vuoden ikään vastaavasti kuin julkisten alojen eläkelaissa ehdotetaan nostettavaksi eläkkeen karttumisen yläikärajaa. Ehdotettavaa muutosta vastaava muutos on tehty työsopimuslakiin, lakiin kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslakiin. Virkaehtosopimuksen ulkopuolella oleville viranhaltijoille avattaisiin nyt säädöstasolla oikaisuvaatimus- ja valitustie ottamalla asiaa koskeva säännös kirkkolain 6 lukuun. Työtuomioistuimessa tällainen viranhaltija ei voisi nostaa kannetta. Tämä vastaa työsuhteessa olevia työntekijöitä sekä kunnallista viranhaltijaa ja valtion virkamiestä koskevaa sääntelyä. Työehtosopimuksen ulkopuolella olevalla työsopimussuhteisella työntekijällä, kunnallisella viranhaltijalla tai valtion virkamiehellä ei ole toissijaista kanneoikeutta työtuomioistuimessa, joten myöskään hän ei voi itse ajaa kannetta työtuomioistuimessa. Työehtosopimuksen ulkopuolella olevan työsopimussuhteisen työntekijän oikeudesta ajaa kannetta työtuomioistuimessa ei ole myöskään erityistä säännöstä, mutta työehtosopimuslaissa (436/1946) ei ole myöskään asiaan liittyvää valituskieltoa. Yleisten tuomioistuinten toimivalta on yleinen ja asia ratkaistaan työehtosopimuksen ulkopuolella olevan työntekijän kanteesta yleisessä alioikeudessa. Nyt ehdotettavaa muutosta vastaava muutos kunnan ja valtion virkasuhteessa olevan henkilöstön osalta on toteutettu lakiin kunnallisesta viranhaltijasta lailla 191/2016 ja valtion virkamieslakiin lailla 283/2015. Ehdotuksen mukaan korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä sovellettaisiin seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen viranhaltijan virkasuhteeseen perustuvaan saatavaan esimerkiksi palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan edun suorituksen viivästyessä. Säännöksiä sovellettaisiin myös silloin, kun työantaja perii viranhaltijalta takaisin liikaa maksettua palkkaa tai muuta perusteetonta taloudellista etua. Ehdotettu muutos vastaisi lakiin kunnallisesta viranhaltijasta lailla 191/2016 ja valtion virkamieslakiin lailla 270/2014 tehtyä muutosta. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Pääsääntöisesti maksuviivästyksiä ei tapahdu. On kuitenkin tilanteita, jolloin niitä voi syntyä esimerkiksi uuden palkanmaksujärjestel-

149 7 män käyttöönottovaiheessa. Muutoksenhaun osalta voidaan arvioida, että esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia, sillä kyseessä ei ole varsinaisesti uusi muutoksenhakumahdollisuus, vaan olemassa olevan, oikeuskäytännön varassa olevan soveltamiskäytännön kirjaamisesta lakiin. 3.2 Vaikutukset henkilöstöön ja viranomaisen toimintaan Esitys parantaisi viranhaltijoiden oikeudellista asemaa sekä edistäisi viranhaltijoiden ja työsopimussuhteessa olevien yhdenvertaista kohtelua. Palvelussuhteen lajilla ei olisi enää merkitystä sen suhteen, olisiko henkilöllä palvelussuhteesta johtuvan suorituksen viivästyessä oikeus viivästyskorkoon tai velvollisuus suorittaa viivästyskorkoa. Ehdotettu muutos järjestäytymättömän viranhaltijan muutoksenhakuoikeudesta saattaa virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvan ja sen ulkopuolella olevan viranhaltijan yhdenvertaiseen asemaan niin, että molemmat voivat saattaa itseään koskevan päätöksen perustuslain 21 :n edellyttämällä tavalla tuomioistuimen käsiteltäväksi. Esityksen ei arvioida lisäävän merkittävästi viranomaisen tehtäviä, sillä lähtökohtaisesti palkat ja muut maksut maksetaan ajallaan. Näin ollen viivästyskorkoa koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi harvoin. Viivästyskorkoa koskevia säännöksiä sovelletaan kirkossa työsuhteiseen henkilöstöön, joten muutoksella ei luoda viranomaiselle uusia tehtäviä. Muutoksenhakua koskevan säännöksen ei arvioida lisäävän viranomaisen tehtäviä, sillä nyt lakiin ehdotettavaa muutoksenhakumenettelyä sovelletaan jo kirkossa oikeuskäytännön perusteella. Eroamisiän noston vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen. Kevalta saadun tilaston mukaan suoraan kirkollisesta palvelussuhteesta jäi eläkkeelle 68 vuoden iässä 4,3 prosenttia vuonna 2014 ja 3,6 prosenttia vuonna On vaikea arvioida, moniko nyt 68-vuotiaana eläkkeelle jäävistä jatkaisi 70 vuoden ikään. 4 Asian valmistelu Esitys on valmisteltu kirkkohallituksessa. Asiasta on neuvoteltu kirkon pääsopijajärjestöjen kanssa. Kirkkohallituksen käytettävissä on ollut kirkon laintarkastustoimikunnan lausunto 3/2016. Edellä esitetyn perusteella annetaan kirkolliskokouksen hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiesitysten perustelut 1.1 Kirkkolaki 48. Virkasuhteen päättyminen ilman irtisanomista. Pykälässä säädetään niistä tilanteista, joissa viranhaltijan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa säädetään virkasuhteen päättymisestä viranhaltijan täyttäessä 68 vuotta, jollei viranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta. Virkasuhteen päättyminen 68 vuoden iän täyttymiseen perustuu voimassa olevan kirkon eläkelain mukaiseen ylimpään vanhuuseläkeikään, joka on 68 vuotta. Julkisten alojen eläkelaissa (81/2016) alinta vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Vastaavasti julkisten alojen eläkelain mukaisen eläkkeen

150 8 karttumisen yläikärajaa nostetaan asteittain 70 vuoden iän täyttämiseen asti siten, että eläkettä karttuu vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuoden täyttämiseen asti, vuosina syntyneillä 69 vuoden täyttämiseen ja 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuoden täyttämiseen asti. Seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen viranhaltijan eroamisikää ehdotetaan nostettavaksi asteittain vastaavasti kuin julkisten alojen eläkelaissa ehdotetaan nostettavaksi eläkkeen karttumista asteittain 70 vuoden ikään. Piispan, kirkkoneuvoksen, papin ja kanttorin oikeuteen pysyä siinä virassa, jossa eroamisikä on korkeampi kuin 68 vuotta, sovellettaisiin kirkkolain 26 luvun 4 :n 1 momentin 1 kohtaa. 71 a. Viivästyskorko. Kirkkolain 6 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 71 a. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että virkasuhteeseen perustuvan saatavan suorituksen viivästyessä sovellettaisiin mitä korkolaissa säädetään viivästyskorosta. Virkasuhteeseen perustuvalla saatavalla tarkoitetaan palkkaa ja muita palvelussuhteesta johtuvia taloudellisia etuuksia, esimerkiksi palkkioita, lisiä ja korvauksia, joihin viranhaltijalla on palvelussuhteensa perusteella oikeus joko lain tai virkaehtosopimuksen nojalla. Sillä, onko palvelussuhde voimassa, ei olisi merkitystä. Korkolakia sovellettaisiin myös sellaisiin saataviin, joiden maksamisvelvollisuus liittyy palvelussuhteen päättymiseen. Virkasuhteeseen perustuvasta saatavasta on kyse myös silloin, kun työnantaja perii viranhaltijalta takaisin aiheettomasti maksettua palkkaa tai muuta palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta. Työnantajalla olisi mahdollisuus liittää viivästysseuraamus takaisinperintää koskevaan maksuvaatimukseensa. Viivästyskorkoa olisi tällaisissa tilanteissa mahdollista sovitella korkolain 11 :n perusteella. Korkolaki voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteissa, joissa säännönmukainen palkanmaksu on jonkin syyn vuoksi viivästynyt. Tällöin viivästyskoron määräytymiseen sovellettaisiin korkolain 5 :n säännöstä viivästyskorosta velalle, jonka eräpäivä on määrätty. Sellaisten korvausten osalta, joille ei ole määritelty tarkempaa maksuajankohtaa ja joiden maksaminen edellyttää viranhaltijalta saatavaa selvitystä (esimerkiksi matkakustannusten korvaus), viivästyskorko määräytyisi korkolain 6 :n mukaan, jossa säädetään viivästyskorosta velalle, jonka eräpäivää ei ole määrätty. Tällöin viivästyskorkoa olisi maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja, eli viranhaltija, lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn rahamäärän suorittamista. Jos kyseessä on vahingonkorvaus- tai vastaavanlainen velka, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, sovellettavaksi tulisi korkolain 7. Säännöksen mukaan viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös velallisen mahdollisuudet hankkia selvitys. Korkolain 9 sisältää puolestaan säännöksen eräänlaisesta oikeudenkäyntikorosta. Kyseisen pykälän mukaan viivästyskorkoa on 6 ja 7 :n säännösten estämättä maksettava viimeistään siitä päivästä, jona velan maksua koskeva haaste annettiin tiedoksi, tai, jos vaatimus esitetään oikeudenkäynnin aikana, sen esittämisestä lukien. Korkolain 9 :n soveltaminen merkitsee näin ollen, että viivästyskorko lasketaan aikaisemmasta ajankohdasta kuin siitä, joka seuraisi 6 ja 7 :stä. Korkolain 9 ei koske korkolain 5 :ssä tarkoitettuja tapauksia. Jos siis eräpäivä on määrätty ja velka erääntyy vasta haasteen tiedoksiantopäivän jälkeen, viivästyskorko lasketaan eräpäivästä.

151 9 Tuomioistuimissa virkasuhteeseen perustuvat riita-asiat kuuluvat hallintotuomioistuimen toimivaltaan ja asiat käsitellään hallinto-oikeuksissa kirkollisvalitus- tai hallintoriita-asioina hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisessa järjestyksessä. Hallintotuomioistuimessa asia ei tule vireille haastehakemuksella eikä menettelyssä anneta haastetta tiedoksi, joten korkolain 9 ei sovellu hallintolainkäyttöasioihin. Tämän vuoksi on tarpeellista, että kirkkolakiin lisätään korkolain 9 :ää vastaava säännös, joka soveltuisi hallintotuomioistuimessa käsiteltäviin asioihin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hallintolainkäyttöasiassa on korkolain 6 ja 7 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa maksettava viivästyskorkoa viimeistään siitä päivästä, jona velallisen katsotaan saaneen tiedon velan maksua koskevan valituksen tai hakemuksen vireilletulosta, tai jos vaatimus esitetään oikeudenkäynnin aikana, sen esittämisestä lukien. Hallintolainkäyttöasiassa asianosainen saa vireillä olevasta asiasta tiedon siinä vaiheessa, kun hänelle varataan hallintolainkäyttölain 34 :n mukaisesti tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Esimerkiksi työnantajan periessä viranhaltijalta liikaa maksettua palkkaa takaisin kyseessä on hallintoriita-asia, jonka vireilläolosta viranhaltija saa tiedon viimeistään silloin kun häntä kuullaan hallintolainkäyttölain 34 :n mukaisesti asianosaisena. Tällöin viivästyskorkoa voitaisiin periä viimeistään kuulemisen ajankohdasta. Palkan takaisin perimisestä säädetään kirkkolain 6 luvun 71 :ssä ja siitä päätetään yleensä hallintopäätöksellä. Tällöin viivästyskorkoon tulisi sovellettavaksi korkolain 6. Viivästyskorkoa olisi maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn rahamäärän suorittamista. Esimerkiksi tapauksessa, jossa viranhaltija vaatii kirkkolain 6 luvun 9 :n 3 momentin mukaista määräaikaisen nimityksen perusteisiin liittyvää korvausta viivästyskorkoineen kirkkolain 6 luvun 72 :n perusteella, korko määräytyy lähtökohtaisesti korkolain 7 :n perusteella, joka koskee viivästyskorkoa korvausvelalle. Korkokalain 7 :n mukaan viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien kun 30 päivää on kulunut päivästä jona velkoja esitti vaatimuksensa tai sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös velallisen mahdollisuudet hankkia selvitys. Jos korvauksen perustetta ja määrää koskevaa selvitystä ei olisi katsottu esitetyn ennen hallintolainkäyttöasian vireille tulemista, ei korkolain 7 :ää sovellettaisi, vaan viivästyskorkoa olisi maksettava viimeistään siitä päivästä, jona velallisen, eli työnantajan, katsotaan saaneen tiedon kirkkolain 6 luvun 9 :n 3 momentin mukaista korvausta koskevan hallintoriitahakemuksen vireille tulosta. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin viivästyskoron määräytymisestä tilanteessa, jossa viranhaltijan irtisanominen tai virkasuhteen purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä perustetta. Kirkkolain 6 luvun 60 :n 1 momentin mukaan virkasuhde jatkuu tällaisessa tapauksessa katkeamatta, eli viranhaltijalla on oikeus palata takaisin työhön. Tällainen palvelussuhteen jatkuvuusperiaatteen toteutuminen kuuluu vain virkasuhteeseen. Virkasuhteen päättämistilanteessa viranhaltija voi vaatia irtisanomis- tai purkamispäätöksen kumoamista. Sen sijaan työsopimuksen lain vastaisesta irtisanomisesta tai purkamisesta voidaan vaatia ja tuomita vain korvaus eikä työsuhde tuomiosta huolimatta palaudu. Koska jatkuvuusperiaate on ominainen vain virkasuhteelle, on perusteltua säätää erikseen mistä ajankohdasta viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa niissä tapauksissa, joissa virkasuhde on lainvoimaisen päätöksen mukaan päätetty lain vastaisesti.

152 10 Kirkkolain 6 luvun 61 :n 1 momentin mukaan viranhaltijalle maksetaan virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Samoin otetaan vähennyksenä huomioon viranhaltijalle maksettu työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettu ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä vastaavalta ajalta maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukainen sairauspäiväraha ja äitiysraha. Säännöllisen työajan ansio virkasuhteen laittoman päättämisen kestoajalta maksetaan viranhaltijalle viipymättä sen jälkeen, kun virkasuhteen päättämistä koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu ja kun työnantaja on saanut viranhaltijalta luotettavan selvityksen saamistaan edellä mainituista muista ansiotuloista ja sairausvakuutuslain mukaisista päivärahaetuuksista. Viranhaltijalle virkasuhteen laittoman päättämisen kestoajalta maksettavan säännöllisen työajan ansio ei ole vakio, vaan työnantaja saa tietää sen täsmällisen määrän vasta sitten, kun viranhaltija on toimittanut selvityksen saamistaan muista ansiotuloista ja sairausvakuutuslain mukaisista päivärahaetuuksista. Tämän vuoksi on perusteltua, että viivästyskoron maksuvelvollisuus säädetään alkamaan tietyn ajan kuluttua siitä ajankohdasta, kun viranhaltija on toimittanut työnantajalle edellä mainitun selvityksen. Kirkkolain 6 luvun 61 :n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa viivästyskorkoa olisi maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona viranhaltija esitti työnantajalle kirkkolain 6 luvun 61 :n 2 momentissa tarkoitetun selvityksen. Ehdotettu 30 päivän maksuaika vastaa korkolain 6 ja 7 :ssä säädettyä aikaa. 72. Eräiden vaatimusten käsittelyjärjestys. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 ehdotetaan kumottavaksi. Säännös ehdotetaan otettavaksi uudeksi kirkkolain 6 luvun 72 :n 3 momentiksi. Siirrettävään säännökseen lisättäisiin samalla säännös siitä, että viranhaltija, joka ei ole edellä todetulla tavalla järjestäytynyt, voisi puolestaan tehdä palvelussuhteesta johtuvien etuuksien osalta oikaisuvaatimuksen tai kirkollisvalituksen kirkkolain 24 luvussa muutoksenhausta säädetyn mukaisesti. Tämä koskee sekä voimassaolevaan virkaehtosopimukseen että evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitettuun virkasuhteen ehtojen jälkivaikutukseen perustuvia asioita. Säännöksessä tarkoitetut asiat liittyvät usein virkaehtosopimusten tulkintaan. Näissä tapauksissa on perusteltua, että hallintotuomioistuin pyytää ennen asian ratkaisemista lausunnon työtuomioistuimelta. Muutos vastaa kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin ja kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin tehtyjä muutoksia. Voimassa oleva evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 koskee muutoksenhakukieltoa palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa. Muutoksenhausta kirkollisen viranomaisen tekemään päätökseen säädetään kirkkolain 24 luvussa. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n sisältämä muutoksenhakukielto ehdotetaan kuitenkin siirrettäväksi kirkkolain 24 luvun sijasta 6 lukuun. Järjestäytyneen viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto samoin kuin uusi säännös järjestäytymättömän viranhaltijan valitusmahdollisuudesta on syytä pitää yhdessä ja sijoittaa henkilöstöä koskevan kirkkolain 6 luvun yhteyteen. Vastaavalla tavalla on menetelty kumottaessa kunnallisen virkaehtosopimuslain Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoamisesta 19. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, sillä pykälän säännökset ehdotetaan siirrettäväksi kirkkolain 6 luvun 72 :ään.

153 11 2 Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian. Ennen lakien voimaantuloa erääntyneeseen kirkkolain 6 luvun mukaiseen saatavaan sovellettaisiin ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Jos velan eräpäivä on määrätty ja eräpäivä on ollut ennen lain voimaantuloa, ei ehdotettu kirkkolain 6 luvun 71 a tulisi sovellettavaksi. Jos taas kyse on velasta, jonka eräpäivää ei ole ennalta määrätty, velka erääntyy vaadittaessa. Jos tällaisen velan maksua on vaadittu ennen lain voimaantuloa, ei 6 luvun 71 a myöskään tulisi sovellettavaksi. 3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi viranhaltijan eroamisikää asteittain nykyisestä 68 vuoden iästä 70 vuoden ikään vastaavasti kuin eduskunnan jo hyväksymässä työeläkelainsäädännön muutoksessa on nostettu säädettyä eroamisikää muutoksilla työsopimuslain 6 luvun 1 a :ään, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 34 :ään ja valtion virkamieslain 35 :ään. Arvioitaessa eroamisikää koskevia muutoksia perustuslain 6 :n yhdenvertaisuuden vaatimuksen näkökulmasta, voidaan todeta, että eroamisikää koskevat säännökset ovat voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tässä hallituksen esityksessä aiemmin säädettyä eroamisikää ehdotetaan nostettavaksi vastaavasti kuin jo eduskunnan hyväksymässä julkisten alojen eläkelaissa ehdotetaan nostettavaksi ikää, johon asti eläkettä karttuu. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta ihmisille ei aseteta uusia rajoituksia eikä yksilön oikeussuojaa kavenneta. Edellä olevan perusteella laki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 1. Laki kirkkolain muuttamisesta Lakiehdotukset Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 48 :n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1008/2012, sekä lisätään lukuun uusi 71 a ja 72 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1008/2012, uusi 3 momentti seuraavasti: 6 LUKU Henkilöstö 48 Virkasuhteen päättyminen ilman irtisanomista Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai irtisanomisaikaa: 6) sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää eroamisiän, jollei viranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

154 12 71 a Viivästyskorko Virkasuhteeseen perustuvan saatavan suorituksen viivästyessä sovelletaan, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta. Hallintolainkäyttöasiassa on korkolain 6 ja 7 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa maksettava viivästyskorkoa viimeistään siitä päivästä, jona velallisen katsotaan saaneen tiedon velan maksua koskevan valituksen tai hakemuksen vireilletulosta, tai jos vaatimus esitetään oikeudenkäynnin aikana, sen esittämisestä lukien. Edellä 61 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona viranhaltija esitti työnantajalle mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun selvityksen. 72 Eräiden vaatimusten käsittelyjärjestys Viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta viranomaisen päätökseen evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 2 :ssä tarkoitetussa asiassa eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, jos hänellä taikka viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vain viranhaltijaan, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa, tai sen alayhdistyksessä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa erääntyneeseen saatavaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 2. Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 :n kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Tällä lailla kumotaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2016 Arkkipiispa Kari Mäkinen Kirkkoneuvos Vuokko Piekkala

155 13 Rinnakkaistekstit Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 48 :n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1008/2012, sekä lisätään lukuun uusi 71 a ja 72 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1008/2012, uusi 3 momentti seuraavasti: Voimassa oleva kirkkolaki Ehdotus 6 LUKU Henkilöstö 48 Virkasuhteen päättyminen ilman irtisanomista Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai irtisanomisaikaa: 6) sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää 68 vuotta, jollei viranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta. 6 LUKU Henkilöstö 48 Virkasuhteen päättyminen ilman irtisanomista Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai irtisanomisaikaa: 6) sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää eroamisiän, jollei viranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. 71 a Viivästyskorko Virkasuhteeseen perustuvan saatavan suorituksen viivästyessä sovelletaan, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta. Hallintolainkäyttöasiassa on korkolain 6 ja 7 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa maksettava viivästyskorkoa viimeistään siitä päivästä, jona velallisen katsotaan saaneen tiedon velan maksua koskevan valituksen tai hakemuksen vireilletulosta, tai jos vaatimus

156 14 esitetään oikeudenkäynnin aikana, sen esittämisestä lukien. Edellä 61 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona viranhaltija esitti työnantajalle mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun selvityksen. 72 Eräiden vaatimusten käsittelyjärjestys 72 Eräiden vaatimusten käsittelyjärjestys Viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta viranomaisen päätökseen evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 2 :ssä tarkoitetussa asiassa eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, jos hänellä taikka viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vain viranhaltijaan, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa, tai sen alayhdistyksessä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa erääntyneeseen saatavaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

157 L i i t e III KIRKKOHALLITUKSEN KIRJEET 1/2016 Kirkolliskokouksen sihteeristö toimikaudella /2016 Kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jako toimikaudella /2016 Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston tilintarkastajana toimivan tilintarkastusyhteisön valinta kirkolliskokouksen vuosien toimikautta vastaavalle ajalle

158

159 Kirkkohallituksen kirje 1/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero DKIR/621/ /2016 KK KIRKOLLISKOKOUKSEN SIHTEERISTÖ TOIMIKAUDELLA Kirkolliskokouksen työjärjestyksen 52 :n mukaan notaari, tulkki, valiokuntasihteerit ja valitsijamiesten sihteeri kuuluvat kirkolliskokouksen kanslian henkilökuntaan ja heidät ottaa tehtäväänsä muulloin kuin istuntokauden aikana kirkkohallitus. Kirkkohallitus päätti ottaa kirkolliskokouksen kanslian tehtäviin toimikaudeksi seuraavat henkilöt: notaariksi ja tulkiksi Jani Kairavuo, käsikirjavaliokunnan sihteeriksi Pauliina Uhinki-Suominen, perustevaliokunnan sihteeriksi Ilmari Karimies, lakivaliokunnan sihteeriksi Ritva Saario, hallintovaliokunnan sihteeriksi Timo von Boehm, talousvaliokunnan sihteeriksi Pasi Perander, tulevaisuusvaliokunnan sihteeriksi Niko Huttunen, yleisvaliokunnan sihteeriksi Henri Lehtola ja valitsijamiesten sihteeriksi Tuija Korva. Toimitusvaliokunnan sihteerinä toimii virkansa puolesta Katri Kuuskoski. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2016 Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoski

160 Kirkkohallituksen kirje 2/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero DKIR/597/ /2016 KK KIRKOLLISKOKOUKSEN VALITSIJAMIESPAIKKOJEN JAKO TOIMIKAUDELLA Kirkkohallitus päätti toimittaa kirkolliskokouksen työjärjestyksen 7 :n 2 momentin nojalla kirkolliskokouksen valitsijamiesten paikkajaon toimikaudeksi seuraavasti: Ryhmät Turun arkkihiippakunnan edustajat Tampereen hiippakunnan edustajat Oulun hiippakunnan edustajat Mikkelin hiippakunnan edustajat Porvoon hiippakunnan edustajat Kuopion hiippakunnan edustajat Lapuan hiippakunnan edustajat Helsingin hiippakunnan edustajat Espoon hiippakunnan edustajat Muut edustajat Yhteensä 3 valitsijamiestä 3 valitsijamiestä 3 valitsijamiestä 2 valitsijamiestä 2 valitsijamiestä 2 valitsijamiestä 2 valitsijamiestä 3 valitsijamiestä 2 valitsijamiestä 3 valitsijamiestä 25 valitsijamiestä Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2016 Arkkipiispa Kari Mäkinen Kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoski

161 Kirkkohallituksen kirje 3/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero D/40/ /2016 KK KIRKON KESKUSRAHASTON JA KIRKON ELÄKERAHASTON TILIN- TARKASTAJANA TOIMIVAN TILINTARKASTUSYHTEISÖN VALINTA KIRKOLLISKOKOUKSEN VUOSIEN TOIMIKAUTTA VASTAAVALLE AJALLE Kirkkojärjestyksen 20 luvun 8 :n mukaisesti kirkolliskokous valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien ajaksi kirkon keskusrahaston, kirkon eläkerahaston ja hiippakuntien viranomaisten hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHTtilintarkastaja. Kirkkohallitus on pyytänyt tarjouksia tilintarkastuksen suorittamisesta tarjouspalvelu-portaalin kautta. Määräaikaan mennessä saapui neljä tarjousta: BDO Oy, Ernst & Young Oy, KPMG Oy ja PricewaterhouseCoopers Oy. Kaikkien tarjousten todettiin olevan tarjouspyynnön mukaisia. Tarjoukset arvioitiin seuraavien vertailukriteerien ja painotusten mukaisesti: Hinta 50 % (50 pistettä) Tarjouksen kokonaishinta muodostui 70 tarkastuspäivästä vuodessa (á 7,5 h) eli yhteensä 280 tarkastuspäivästä sopimuskaudella. Edullisin tarjous saa hinnan osalta täydet pisteet kokonaisvertailuun. Muiden vertailupisteet saadaan suhteuttamalla niiden hinta edullisimpaan hintaan. Laatu: Osaaminen ja kokemus 50 % (50 pistettä) Asiantuntijoiden osaamista ja kokemusta arvioitiin tarjouspyynnön liitteen 6 mukaisesti. Laatupisteiltään paras tarjous saa laadun osalta täydet pisteet kokonaisvertailuun. Muiden vertailupisteet saadaan suhteuttamalla niiden pisteet parhaaseen laatuun. Kokonaisvertailu Vertailun maksimipistemäärä on 100 pistettä. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä paremmin tarjoaja soveltuu valittavaksi tilintarkastusyhteisöksi.

162 2 Tarjousten keskinäiset vertailupisteet ovat alla olevassa taulukossa. Tarjoaja Hinta Hinta (max 50 pistettä) Laatu: Osaaminen ja kokemus (max 50 pistettä) Kokonaisarvosana Sijoitus vertailussa BDO Oy ,00 46,74 49,53 (105 p.) 96,27 3. Ernst & Young Oy ,00 33,94 28,30 (60 p.) 62,24 4. KPMG Oy ,00 50,00 50,00 (106 p.) 100,00 1. PricewaterhouseCoopers Oy ,00 49,38 47,17 (100 p.) 96,55 2. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen on jättänyt KPMG Oy. Tarjouspyyntö toimitetaan kirkolliskokouksen asiaa käsittelevälle valiokunnalle. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2016 Arkkipiispa Kari Mäkinen Kirkkoneuvos Leena Rantanen

163 L i i t e IV ILMOITUKSET KIRKOLLISKOKOUKSELLE 1/2016 Piispan ja tuomiokapitulin aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi (kirkkohallitus) 2/2016 Kirkon eläkerahaston ja kirkon keskusrahaston taloudellinen tilanne (kirkkohallitus) 3/2016 Kirkkojen maailmanneuvoston asiakirja Kirkko: yhteistä näkyä kohti (kirkkoneuvos Kääriäinen)

164

165 Meddelande 1/2016 till kyrkomötet Kyrkostyrelsen Ärendenummer D/290/ /2016 KK BISKOPARNAS OCH DOMKAPITLENS INITIATIVRÄTT I FRÅGA OM UTREDNINGAR FÖR GRUNDANDE, ÄNDRING OCH UPPLÖSANDE AV KYRKLIGA SAMFÄLLIGHETER Kyrkomötet beslutade den 6 november 2015 att ge Kyrkostyrelsen i uppdrag att till kyrkomötet 2016 bereda de ändringar som behövs i kyrkolagen och kyrkoordningen för att ge biskoparna och domkapitlen initiativrätt i fråga om utredningar för grundande, ändring och upplösande av kyrkliga samfälligheter (ombudsinitiativ 4/2015, förvaltningsutskottets betänkande 2/2015). Uppdraget bereddes av tjänstemän vid Kyrkostyrelsen som i beredningen lyfter fram att 11 kap. 4 i gällande kyrkolag (1054/1993) och 18 kap. 1 i kyrkoordningen (1055/1993) redan i sig svarar mot målsättningarna i kyrkomötets uppdrag. Kyrkolagen 11 kap. 4 Den gällande kyrkolagens 11 kap. 4 innehåller bestämmelser om godkännandet av en grundstadga vid grundandet av en kyrklig samfällighet och om underställandet till Kyrkostyrelsen. Bestämmelsen lyder: För den kyrkliga samfälligheten skall godkännas en grundstadga, i vilken anges de uppgifter som skall omhänderhas av samfälligheten samt ges övriga föreskrifter som är nödvändiga för att ange behörigheten för samfälligheten och dess församlingar. Kyrkofullmäktige beslutar om grundandet av den kyrkliga samfälligheten genom att godkänna grundstadgan och förteckningen över den egendom som skall övergå till samfälligheten. Besluten skall underställas kyrkostyrelsen för avgörande. Har de församlingar som ansluter sig till en kyrklig samfällighet ingått en överenskommelse om egendomens övergång, kan kyrkostyrelsen inte utan särskilda skäl avvika från överenskommelsen. Har församlingarna inte uppnått enighet om grundstadgan och överföring av egendomen, skall domkapitlet förordna en utredningsman att bereda förslag om detta. Förslaget jämte kyrkofullmäktiges utlåtanden om detta skall tillställas kyrkostyrelsen som, efter att ha erhållit domkapitlets utlåtande, beslutar om grundandet av den kyrkliga samfälligheten och om grundstadgan samt om den egendom som skall övergå till samfälligheten. Domkapitlet kan även annars tillsätta en utredningsman, om domkapitlet anser att det behövs. Innehållet i paragrafens 2 mom. har varit oförändrat sedan 1994 då den nuvarande kyrkolagen trädde i kraft. Bestämmelsen om domkapitlets möjlighet att tillsätta en utredningsman togs med redan 1981 i mom. i 1964 års kyrkolag (635/1964). Paragrafens 2 mom. har bestämmelser om situationer då domkapitlet kan förordna en utredningsman att bereda ett förslag till grundstadga och om hur ett sådant förslag ska behandlas. Kommittén

166 för revision av kyrkolagen ger i sitt betänkande egentligen ingen motivering till innehållet i momentet (Betänkande avgivet kommittén för revision av kyrkolagen, Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland, Serie A 1989:1/1, sid ). Momentet fick sin slutliga formulering vid kyrkomötesbehandlingen av revisionskommittén som fogade till den sista meningen Domkapitlet kan även annars tillsätta en utredningsman, om domkapitlet anser att det behövs. I revisionskommitténs betänkande 1/1991 (sid ) konstateras i detaljmotiveringen till paragrafen följande: Har församlingarna inte nått enighet om grundstadgan och överföringen av egendom, skall domkapitlet förordna en utredningsman att bereda förslag om detta. Förfarandet är detsamma om församlingar som enligt lag ska bilda en samfällighet inte väcker initiativ om detta. Att förordna en utredningsman är enligt kommitténs framställning domkapitlets skyldighet och inte bara dess rättighet. Samtidigt visar den tillfogade meningen i slutet av 2 mom. att domkapitlet alltid när det anser att det behövs kan tillsätta en utredningsman. Kommittén såg det som ändamålsenligt att utöka domkapitlets befogenheter mer än det som föreslagits. Förordnandet av en utredningsman behöver alltså inte motiveras av ett församlingsinitiativ eller en lagstadgad skyldighet att grunda en kyrklig samfällighet, utan enligt detaljmotiveringen kan en utredningsman alltid tillsättas när domkapitlet anser att det behövs. Ordalydelsen i bestämmelsen kan inte anses begränsa domkapitlets befogenhet enbart till situationer då en kyrklig samfällighet grundas. Domkapitlet kan också anse det nödvändigt med en ändring av en kyrklig samfällighet, vilket sker genom en ändring av grundstadgan. Till exempel förordnade domkapitlet i Uleåborgs stift i november 2007 en utredningsman för att utreda anslutningen av församlingarna i Kelviå, Lochteå, Kaustby och Ullava till Karleby kyrkliga samfällighet och göra ett förslag i ärendet när domkapitlet fick veta att kommunerna i fråga hade börjat utreda en sammanslagning med Karleby stad. Utredningen blev klar i mars 2008 och statsrådet fattade beslut om en ändring av kommunindelningen först i april samma år. Utredningen innehöll även ett förslag till grundstadgans innehåll. Däremot är det mera oklart om den aktuella bestämmelsen kan tillämpas då man anser det vara nödvändigt att upplösa en kyrklig samfällighet. Domkapitlet eller biskopen kan dock med stöd av 13 kap. 1 i kyrkolagen väcka initiativ till ändring av församlingsindelningen. Om församlingsindelningen ändras så att samtliga församlingar i en kyrklig samfällighet slås samman till en enda församling, upphör enligt 11 kap. 5 2 mom. i kyrkolagen den kyrkliga samfälligheten vid samma tidpunkt. Dessa så kallade frivilliga kyrkliga samfälligheter, dvs. samfälligheter som överskrider kommungränserna, har i regel grundats för att kunna ordna förvaltningen och ekonomin i församlingarna i fråga på ett mer ändamålsenligt sätt. Det potentiella behovet att upplösa och ombilda kyrkliga samfälligheter av detta slag till självständiga församlingar kan anses vara obetydligt. Den ursprungliga avsikten i ombudsinitiativet var att ge domkapitlen befogenheter vid grundandet av kyrkliga samfälligheter. Kyrkoordningen 18 kap. 1 Kyrkoordningens 18 kap. 1 har bestämmelser om biskopens uppgifter. Paragrafen fick sitt nuvarande innehåll i samband med en reform för att utveckla stiftsförvaltningen. Ändringarna i kyrkolagen och kyrkoordningen trädde i kraft i januari Ändringarna grundar sig på stiftsförvaltningskommitténs betänkande (Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland, Serie A 1998: 1, härefter kommittébetänkandet) samt Kyrkostyrelsens framställning 1/2001. I den gällande kyrkoordningen föreskrivs följande: Biskoparna utövar, envar i sitt stift, den högsta tillsynen över församlingarna och prästerskapet. 2

167 Biskopen skall 1) värna om kyrkans enhet och främja fullgörandet av kyrkans uppgift i stiftet, 2) övervaka att kyrkans uppgift sköts troget i församlingarna i enlighet med kyrkans bekännelse, kyrkolagen, kyrkoordningen och valordningen för kyrkan samt de föreskrifter och anvisningar som baserar sig på dem, 3) stöda och vägleda stiftets präster i deras arbete samt övervaka att de fullgör de skyldigheter som hör till prästämbetet och deras prästtjänst, 4) främja en god arbetsgemenskap i församlingarna och övervaka att prästerna och de övriga tjänsteinnehavarna och arbetstagarna i församlingarna är oförvitliga i sin lära och förhåller sig kristligt i sitt leverne, 5) främja samarbetet mellan församlingarna och en ändamålsenlig skötsel av deras ekonomi och förvaltning samt övervaka att man i denna verksamhet iakttar gällande författningar, 6) förrätta vigningar och invigningar samt installationer i stiftet eller förordna någon annan präst att utföra en sådan förrättning, om inte något annat följer av 5 kap. 1 2 mom., samt 7) utföra övriga uppgifter och besluta om de frågor som enligt kyrkolagen och kyrkoordningen skall avgöras av honom. Här har 2 mom. 5 punkten i paragrafen betydelse för det uppdrag som kyrkomötet ålade Kyrkostyrelsen. Enligt bestämmelsen är det biskopens uppgift att främja samarbetet mellan församlingarna och en ändamålsenlig skötsel av deras ekonomi och förvaltning samt övervaka att man i denna verksamhet iakttar gällande lagstiftning. Enligt beredningshandlingarna har man uttryckligen velat framhäva biskopens aktiva roll i att främja samarbetet mellan församlingarna för att kunna sköta ekonomin och förvaltningen på ett ändamålsenligt sätt. Stiftsförvaltningskommittén konstaterade i sitt betänkande att den episkopala tillsynen allt sedan medeltiden har utövats via offentlig undervisning, förvaltning och välsignelse, enligt den gängse tolkningen av uppdraget. Biskopen utövar tillsyn över församlingarna i sitt stift. Biskopens omsorg gäller hur och med vilka förutsättningar de enskilda församlingarna i stiftet inom sitt område uppfyller den uppgift som anförtrotts kyrkan och hur församlingarna tillsammans utför de uppgifter som kräver regionalt samarbete. Därför är det biskopens uppgift att följa hur församlingens verksamhet och de stödande förvaltnings- och ekonomifunktionerna sköts och i vilken verksamhetsmiljö församlingen med dess möjligheter och utmaningar lever. Å andra sidan är det biskopens uppgift att vidta åtgärder för att ta tag i de möjligheter och korrigera de missförhållanden och försummelser han eller hon lägger märke till (kommittébetänkandet sid. 70 och 71). I detaljmotiveringen till 18 kap. 1 i den föreslagna kyrkoordningen konstaterar stiftsförvaltningskommittén att man i ändringsförslaget till paragrafens andra moment har velat precisera biskopens uppgifter. Kommittén har skrivit uppgifterna på ett mer modernt sätt så att tillsynsaspekterna i biskopens uppgifter inte betonas alltför mycket. Biskopens uppgifter i sig ändras inte, men kommittén betonar biskopens aktiva roll att värna kontakten och samarbetet mellan församlingarna och prästerskapets arbetskontakter (kommittébetänkandet sid. 194). Kyrkomötets förvaltningsutskott behandlade stiftsförvaltningskommitténs betänkande i sina betänkanden 1/1999 och 4/1999. Enligt förvaltningsutskottet ska stiftsförvaltningen byggas på episkopal tillsyn och det synodiska elementet i enlighet med kommitténs förslag. Utskottet tog dock inte i detalj ställning till det föreslagna förtydligandet av biskopens uppgifter. Utifrån utskottsbetänkandena skickades stiftsförvaltningsärendet vidare till Kyrkostyrelsen för beredning av nödvändiga författningsändringar. I Kyrkostyrelsens framställning 1/2001 om utveckling av stiftsförvaltningen hade man endast preciserat en del ordalydelser i kommitténs förslag gällande bestämmelsen om biskopens uppgifter. 3

168 I framställningens detaljmotivering till bestämmelsen konstaterades att trots att den grundläggande strukturen i biskopens uppgifter inte ändras och att fokus läggs på prästerskapet och dess uppgifter och församlingarnas andliga liv främjar biskopen aktivt även samarbetet mellan församlingarna för en ändamålsenlig skötsel av deras ekonomi och förvaltning. Innehållet i paragrafen ändrades inte vid kyrkomötets behandling. Av beredningshandlingarna framgår inte hurdana åtgärder biskopen kan vidta för att främja samarbetet. Å andra sidan begränsar bestämmelsen inte heller biskopens befogenheter i detta avseende. För att förordna en utredningsman för att bereda grundandet av en kyrklig samfällighet förutsätts dock ett beslut av domkapitlet (11 kap. 4 2 mom. i kyrkolagen). Den befogenhet bestämmelsen ger biskopen torde dock kunna anses vara tillräcklig med tanke på uppdragets syfte. Praxis Under den senaste tiden har utredningarna gällande ändringar i församlingsstrukturen huvudsakligen gjorts på tre sätt: 1) församlingarna har gjort utredningen själva, 2) församlingarna har utsett en konsult eller annan expert som stöds av stiftet att göra utredningen eller att fungera som stöd i utredningsprocessen, 3) domkapitlet har förordnat en utredningsman för ett bestämt syfte. Syftet med utredningsarbetet är att ta fram information till stöd för en bedömning av ändringsbehovet. Utredningen är en process under vilken de ledande förtroendevalda och tjänsteinnehavarna förhandlar om villkor som är viktiga för församlingarna och om möjligheterna att jämka samman dessa. Visionen om en ny struktur börjar skönjas redan i de mål som församlingarna lyfter fram i utredningsskedet. Utredningens innehåll och omfattning bedöms från fall till fall. När domkapitlet förordnar en utredningsman anger det samtidigt utredningsuppdragets innehåll, mål och omfattning. Vanligtvis finns det i utredningen med en bedömning av hur församlingens verksamhet, medlemskår, personal och ekonomi tidigare har utvecklats och av dess framtida utvecklingsutsikter. Samtidigt gör man en bedömning av utvecklingen i omvärlden och verksamhetsbetingelserna långt in i framtiden. Vanligtvis utreder man också nuläget i församlingarnas administration och tjänster. Utredningen bör granska samarbetet mellan församlingarna och göra en jämförelse av fördelarna och nackdelarna med olika strukturlösningar. Ett centralt mål i en utredning om att grunda en kyrklig samfällighet är att också ta fram ett förslag till hur verksamheten och förvaltningen ska ordnas, dvs. en grundstadga för den kyrkliga samfälligheten. Arbetet vid verkställandet utgår från utredningen. Kyrkans centralfonds understödssystem reviderades I fråga om det behovsprövade verksamhetsunderstödet framhävdes dess syfte att utgöra tillfällig hjälp. Parallellt med det behovsprövade verksamhetsunderstödet infördes samtidig ett utvecklingsunderstöd som beviljades dels för utveckling av samarbete, dels som sammanslagningsunderstöd. I och med reformen kunde man få utvecklingsunderstöd för reformer och projekt som ökade samarbetet mellan två eller flera församlingar och som eftersträvade bestående kostnadsbesparingar. Också samarbete med andra instanser som till exempel kommunerna kunde ges understöd. Kalkylerat sammanslagningsunderstöd betalades för sin del i samband med alla sådana ändringar i församlingsindelningen som minskade församlingarnas antal. Man behövde inte ansöka om sammanslagningsunderstöd utan det betalades automatiskt med stöd av Kyrkostyrelsens beslut om ändring av församlingsindelningen. Beloppet räknades ut enligt medlemsantalet i de aktuella församlingarna. Dessutom gällde att om en församling som gått samman året före samgången fått 4

169 antingen komplettering av skatteintäkterna eller behovsprövat verksamhetsunderstöd betalades till församlingen ut samma understöd under fem år som året före sammanslagningen. År 2008 skärptes villkoren för understöd för sammanslagnings- och samarbetsprojekt. Utvecklingsunderstöd kunde beviljas både för konkreta samarbetsprojekt och för utredningar om samverkan och sammanslagning. Grunderna för beviljande av sammanslagningsunderstöd ändrades och var därefter desamma som för kommunernas motsvarande understöd. Sammanslagningsunderstöd betalades ut under tre år och bestod av en grunddel och en tilläggsdel. De sista sammanslagningsunderstöden betalades Det anslag som domkapitlen kunde besluta om för samarbetsprojekt var som störst 2009 och uppgick då till cirka 1 miljon euro. Eftersom anslaget inte utnyttjades helt varje år, minskades det gradvis. Formen på det anslag som under tidigare år använts för styrning av och stöd för strukturomvandling ändrades i början av Under har samtliga stift egna öronmärkta utvecklingspengar på euro/år. Penninganvändningen är knuten till en separat rapporteringsskyldighet i samband med bokslutet. Utvecklingen av församlingarnas antal under 2000-talet: fanns det 39 kyrkliga samfälligheter mot 32 i början av Antalet församlingar tillhörande de kyrkliga samfälligheterna varierade under motsvarande år mellan 179 och 155 församlingar. Utvecklingen av kyrkliga samfälligheter Samfälligheter Församlingar i samfälligheterna

170 Antalet kyrkliga samfälligheter har förblivit relativt konstant. I början av 2009 upplöstes sju kyrkliga samfälligheter, men samtidigt inledde fem nya samfälligheter sin verksamhet. I början av 2011 tillkom en ny kyrklig samfällighet, men därefter har inga nya samfälligheter grundats. I början av 2013 upplöstes fyra kyrkliga samfälligheter och en i början av 2014 resp Huvudsakligen har kyrkliga samfälligheter upplösts då de församlingar som ingick i samfälligheten har ombildats till stora, enskilda församlingar. I de 66 fall om grundande och upplösande av församlingar och kyrkliga samfälligheter som Kyrkostyrelsens plenum behandlade under åren var domkapitlet initiativtagare till församlingssammanslagningen i 11 fall och i ett fall till att församlingar ansluts till en befintlig kyrklig samfällighet. Slutsats Kyrkostyrelsens plenum har behandlat uppdraget från kyrkomötet vid sina sessioner den 28 januari och den 23 februari Kyrkostyrelsen anser att de gällande bestämmelserna i 11 kap. 4 i kyrkolagen och 18 kap. 1 i kyrkoordningen på ett tillräckligt sätt uppfyller syftet med uppdraget och att inget behov finns att ändra kyrkolagen eller kyrkoordningen. Uppdraget från kyrkomötet visar dock på att man inte tillräckligt väl känner bestämmelsernas nuvarande innehåll och syfte. Det finns därför behov av att i samarbete med domkapitlen uppdatera och komplettera anvisningarna om hur kyrkliga samfälligheter grundas och hur ändringar i församlingsindelningen görs. 6 Helsingfors den 23 februari 2016 Ärkebiskop Kari Mäkinen Ecklesiastikrådet Pirjo Pihlaja

171 Ilmoitus 1/2016 kirkolliskokoukselle Kirkkohallitus Asianumero D/290/ /2016 KK PIISPAN JA TUOMIOKAPITULIN ALOITEOIKEUS SELVITYKSEN TEKEMISESTÄ SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISEKSI, MUUTTAMISEKSI JA LAKKAUT- TAMISEKSI Kirkolliskokous päätti 6. päivänä marraskuuta 2015 antaa kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kevään 2016 kirkolliskokoukselle tarvittavat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutokset, joilla piispalle ja tuomiokapitulille annetaan aloiteoikeus selvityksen tekemisestä seurakuntayhtymän perustamiseksi, muuttamiseksi ja lakkauttamiseksi (edustaja-aloite 4/2015; hallintovaliokunnan mietintö 2/2015). Kirkkohallituksessa virkamiestyönä laaditussa säädöshankkeen esivalmistelussa on tuotu esille voimassa olevat kirkkolain (1054/1993) 11 luvun 4 ja kirkkojärjestyksen (1055/1993)18 luvun 1, jotka jo sinällään vastaavat kirkolliskokouksen toimeksiannon tavoitteisiin. Kirkkolain 11 luvun 4 Voimassa olevassa kirkkolain 11 luvun 4 :ssä säädetään seurakuntayhtymän perustamiseen liittyvän seurakuntayhtymän perussäännön hyväksymisestä ja alistusmenettelystä kirkkohallitukseen. Säännöksen mukaan: Seurakuntayhtymälle on hyväksyttävä perussääntö, jossa määrätään yhtymän hoidettavaksi annettavat tehtävät sekä annetaan muut määräykset, jotka ovat tarpeen yhtymän ja sen seurakuntien toimivallan osoittamiseksi. Kirkkovaltuustot päättävät seurakuntayhtymän muodostamisesta hyväksymällä perussäännön ja seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon. Päätökset on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi. Jos seurakuntayhtymään liittyvät seurakunnat ovat tehneet omaisuuden siirtymistä koskevan sopimuksen, kirkkohallitus ei voi ilman erityisiä syitä poiketa sopimuksesta. Jolleivat seurakunnat ole päässeet yksimielisyyteen perussäännöstä ja omaisuuden siirtymisestä, tuomiokapituli määrää selvitysmiehen valmistamaan niitä koskevan ehdotuksen. Ehdotus ja kirkkovaltuustojen siitä antamat lausunnot on lähetettävä kirkkohallitukselle, jonka tulee, saatuaan tuomiokapitulin lausunnon, päättää seurakuntayhtymän muodostamisesta ja perussäännöstä sekä seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta. Tuomiokapituli voi muutoinkin määrätä selvitysmiehen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Pykälän 2 momentti on ollut sisällöltään muuttumaton vuodesta 1994 lähtien nykyisen kirkkolain tultua voimaan. Säännös tuomiokapitulin mahdollisuudesta määrätä selvitysmies oli otettu jo vuoden 1964 kirkkolakiin (635/1964) vuonna 1981, sen 325 :n 3 momenttiin. Pykälän 2 momentissa on säädetty niistä tilanteista, jolloin tuomiokapituli voi määrätä selvitysmiehen valmistamaan perussääntöä koskevan ehdotuksen, sekä tällaisen ehdotuksen käsittelystä.

172 Kirkkolain uudistamiskomitea ei mietinnössään (Kirkkolain uudistamiskomitean mietintö, Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinto, Sarja A 1988:2/1, s ) juurikaan momentin sisältöä perustele. Momentti sai lopullisen muotonsa kirkolliskokouskäsittelyssä uudistamisvaliokunnan toimesta. Kirkkolain uudistamisvaliokunta lisäsi momenttiin sen viimeisen virkkeen, jonka mukaan Tuomiokapituli voi muutoinkin määrätä selvitysmiehen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Kirkkolain uudistamisvaliokunnan mietinnössä 1/1991 (s ) todetaan kyseisen pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavaa: Jos seurakunnat eivät ole päässeet yksimielisyyteen perussäännöstä ja omaisuuden siirtymisestä, tuomiokapitulin on määrättävä selvitysmies valmistelemaan niitä koskeva ehdotus. Samoin on meneteltävä, jos seurakunnat, joiden on lain mukaan muodostettava yhtymä, eivät tee sitä koskevaa aloitetta. Selvitysmiehen määrääminen on valiokunnan ehdotuksen mukaan tuomiokapitulin velvollisuus eikä vain oikeus. Toisaalta 2 momentin loppuun valiokunnassa liitetty virke osoittaa, että tuomiokapituli voi aina, kun se katsoo sen tarpeelliseksi, määrätä selvitysmiehen. Valiokunta katsoi tarkoituksenmukaiseksi laajentaa tuomiokapitulin toimivaltaa ehdotetusta. Siten selvitysmiehen määrääminen ei vaadi perusteeksi seurakunnista tullutta aloitetta seurakuntayhtymän perustamiseksi tai lain mukaista velvollisuutta perustaa seurakuntayhtymä, vaan perustelujen mukaan selvitysmies voidaan määrätä aina, kun tuomiokapituli katsoo sen tarpeelliseksi. Säännöksen sanamuodon ei voida katsoa rajaavan tuomiokapitulin toimivaltaa vain niihin tilanteisiin, kun seurakuntayhtymä perustetaan. Tuomiokapituli voi katsoa tarpeelliseksi myös muuttaa seurakuntayhtymää, joka tapahtuu perussäännön muutoksella. Esimerkiksi Oulun hiippakunnan tuomiokapituli määräsi marraskuussa 2007 selvitysmiehen selvittämään Kälviän, Lohtajan sekä Kaustisen ja Ullavan seurakuntien osalta liittymistä Kokkolan seurakuntayhtymään ja tekemään asiassa ehdotuksen, kun sen tietoon oli tullut kyseisten kuntien ryhtyneen selvittämään liittymistä Kokkolan kaupunkiin. Tuomiokapituin määräämän selvitysmiehen selvitys valmistui maaliskuussa 2008 ja valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta tehtiin vasta huhtikuussa samana vuonna. Selvitykseen kuului myös ehdotus perussäännön sisällöstä. Sen sijaan epäselvempää on, voiko kyseistä lainkohtaa soveltaa silloin, kun katsotaan tarpeelliseksi purkaa seurakuntayhtymä. Tuomiokapituli tai piispa voi kuitenkin kirkkolain 13 luvun 1 :n nojalla tehdä aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi. Jos seurakuntajakoa muutetaan siten, että kaikki samaan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat yhdistetään yhdeksi seurakunnaksi, seurakuntayhtymä lakkaa kirkkolain 11 luvun 5 :n 2 momentin mukaan samasta ajankohdasta lukien. Niin sanottujen vapaaehtoisia seurakuntayhtymiä eli kuntarajat ylittäviä seurakuntayhtymiä on pääsääntöisesti perustettu kyseisten seurakuntien hallinnon ja talouden tarkoituksenmukaisen järjestämisen perusteella. Potentiaalista tarvetta purkaa tällaisia seurakuntayhtymiä takaisin itsenäisiksi seurakunniksi voidaan pitää vähäisenä. Edustaja-aloitteen alkuperäinen intentio oli toimivallan antaminen tuomiokapituleille seurakuntayhtymien perustamistilanteissa. Kirkkojärjestyksen 18 luvun 1 Piispan tehtävistä säädetään kirkkojärjestyksen 18 luvun 1 :ssä. Se sai nykyisen sisältönsä hiippakuntahallinnon kehittämistä koskevan uudistuksen yhteydessä, jota uudistusta koskevat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutokset tulivat voimaan tammikuussa Säädösmuutokset pohjautuivat hiippakuntahallintokomitean mietintöön (Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto, Sarja A 1998:1, myöh. komiteamietintö) sekä kirkkohallituksen esitykseen 1/2001. Voimassa olevassa säädöksessä säädetään seuraavasti: Piispa, kukin hiippakunnassaan, on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija. Piispan tehtävänä on 1) vaalia kirkon ykseyttä ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa; 2

173 2) valvoa, että kirkon tehtävään kuuluvia toimia hoidetaan seurakunnissa uskollisesti kirkon tunnustuksen, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen sekä niihin perustuvien määräysten ja ohjeiden mukaan; 3) tukea ja ohjata hiippakuntansa pappeja heidän työssään sekä valvoa, että he hoitavat pappisja papinvirkansa velvollisuudet; 4) edistää hyvää työyhteyttä seurakunnissa ja valvoa, että papit ja seurakuntien muut viranhaltijat ja työntekijät ovat oppinsa puolesta nuhteettomia ja käyttäytyvät elämässään kristillisesti; 5) edistää seurakuntien yhteistyötä ja talouden ja hallinnon tarkoituksenmukaista hoitamista sekä valvoa, että näissä toimissa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä; 6) suorittaa hiippakunnassa vihkitoimitukset ja virkaan asettamiset tai määrätä muun papin suorittamaan tällaiset toimitukset, jollei 5 luvun 1 :n 2 momentista muuta johdu; sekä 7) suorittaa muut tehtävät ja päättää ne asiat, jotka kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan hänelle kuuluvat. Kirkolliskokouksen toimeksiannon kannalta merkittävä on pykälän 2 momentin 5 kohta, jonka mukaan piispan tehtävänä on edistää seurakuntien yhteistyötä ja talouden ja hallinnon tarkoituksenmukaista hoitamista sekä valvoa, että näissä toimissa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Valmisteluasiakirjojen mukaan säännöksessä on nimenomaisesti haluttu korostaa piispan aktiivista roolia seurakuntien yhteistyön edistämiseksi talouden ja hallinnon tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Hiippakuntahallintokomitea totesi mietinnössään, että piispan kaitsentatehtävän toteutustavoiksi on keskiajalta lähtien ymmärretty julkinen opettaminen, hallinto ja siunaaminen. Piispa on hiippakuntansa seurakuntien kaitsija. Hänen huolenpitonsa kohdistuu siihen, miten ja millaisin edellytyksin kukin hiippakunnan seurakunta täyttää alueellaan kirkolle uskottua tehtävää ja miten seurakunnat yhdessä toteuttavat niitä tehtäviä, jotka edellyttävät alueellista yhteistyötä. Siksi piispan tehtävänä on seurata, miten seurakunnan toimintaa ja sen tukena olevaa hallintoa ja taloutta hoidetaan ja millaisessa toimintaympäristössä kukin seurakunta mahdollisuuksineen ja haasteineen elää. Toisaalta piispan tehtävänä on ryhtyä toimiin havaitsemiinsa mahdollisuuksiin tarttumiseksi sekä havaitsemiensa epäkohtien ja laiminlyöntien korjaamiseksi (komiteamietintö s.73 ja 74). Ehdottomansa kirkkojärjestyksen 18 luvun 1 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa hiippakuntahallintokomitea toteaa, että pykälän toisen momentin muutosesityksessä on haluttu tarkentaa piispan tehtäviä. Komitea on kirjoittanut tehtävät nykyaikaisemmalla tavalla siten, ettei piispan tehtävissä korostuisi liikaa valvontanäkökohta. Piispan tehtävät eivät sinänsä muutu, mutta komitea korostaa piispan aktiivista roolia seurakuntien yhteyden ja yhteistoiminnan sekä papiston työyhteyden vaalijana (komiteamietintö, s. 194). Kirkolliskokouksen hallintovaliokunta käsitteli mietinnöissään 1/1999 ja 4/1999 hiippakuntahallintokomitean mietintöä. Hallintovaliokunnan näkemyksen mukaan hiippakuntahallinto tuli rakentaa komitean ehdotuksen mukaisesti piispallisen kaitsennan ja synodisen elementin pohjalle. Valiokunta ei kuitenkaan ottanut yksityiskohtaisesti kantaa ehdotettuun piispan tehtäväkuvan selkeyttämiseen. Valiokuntamietintöjen pohjalta hiippakuntahallinnon uudistusta koskeva asia lähetettiin kirkkohallitukselle tarvittavien säädösmuutosten valmistelua varten. Kirkkohallituksen esityksessä 1/2001, joka koski hiippakuntahallinnon kehittämistä, oli tehty piispan tehtäviä koskevan säännöksen osalta vain sanallisia tarkennuksia komitean ehdotukseen. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettiin säännöksen osalta, että vaikka piispan tehtävien perusrakenne ei muutu ja pääpaino koskee papistoa ja heidän tehtäviään sekä seurakunnan hengellistä toimintaa, edistää piispa aktiivisesti myös seurakuntien yhteistyötä talouden ja hallinnon tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Kirkolliskokouksen käsittelyssä pykälän sisältö ei muuttunut. 3

174 4 Valmisteluasiakirjoista ei käy ilmi, millaisiin toimiin piispa voi ryhtyä yhteistyön edistämiseksi. Toisaalta voimassa oleva säännös ei myöskään rajoita tässä suhteessa piispan toimivaltaa. Selvitysmiehen määrääminen seurakuntayhtymän perustamista valmistelemaan edellyttää kuitenkin tuomiokapitulin tekemää päätöstä (KL 11:4,2). Piispalle säädettyä toimivaltaa voitaneen kuitenkin toimeksiannon tavoitteen kannalta pitää riittävänä. Käytäntö Seurakuntarakenteiden muutoksiin tähtääviä selvityksiä on tehty viime aikoina pääsääntöisesti kolmella tavalla: 1) seurakunnat ovat tehneet selvityksen itse, 2) seurakunnat ovat valinneet hiippakunnan tukeman konsultin tai muun asiantuntijan tekemään selvityksen taikka tukemaan selvitysprosessia, 3) tuomiokapituli on määrännyt selvitysmiehen määriteltyä tarkoitusta varten. Selvitystyön tehtävänä on tuottaa tietoa muutostarpeen arvioinnin tueksi. Selvitys on prosessi, jonka aikana johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat neuvottelevat seurakunnille tärkeistä reunaehdoista ja mahdollisuuksista niiden yhteensovittamiseksi. Visio uudesta rakenteesta alkaa hahmottua jo niissä tavoitteissa, jotka seurakunnat selvitysvaiheessa nostavat keskeisiksi. Selvityksen sisältö ja laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Tuomiokapituin määrätessä selvitysmiehen se samalla määrittelee tehtävän selvityksen sisällön, tavoitteet ja laajuuden. Yleensä selvityksessä arvioidaan seurakuntien toiminnan, jäsenistön, henkilöstön ja talouden aikaisempaa kehitystä sekä tulevia kehitysnäkymiä. Samalla arvioidaan toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Yleensä selvitetään myös seurakuntien hallinnon ja palvelujen nykytilaa. Selvityksessä tulisi tarkastella seurakuntien keskinäistä yhteistyötä sekä vertailla eri rakenneratkaisujen etuja ja haittoja. Seurakuntayhtymän perustamiseen tähtäävän selvityksen keskeisenä tavoitteena on myös valmistella esitys toiminnan ja hallinnon järjestämisestä eli seurakuntayhtymän perussääntö. Täytäntöönpanovaiheessa työtä jatketaan tehdyn selvityksen pohjalta. Kirkon keskusrahaston avustusjärjestelmää uudistettiin vuonna 2002 siten, että harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen osalta korostettiin avustuksen tarkoitusta tilapäiseen apuun. Samanaikaisesti harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen rinnalle tuli kehittämisavustus, jota myönnettiin sekä yhteistoiminnan kehittämiseen että yhdistymisavustuksina. Kehittämisavustusta oli uudistuksen myötä mahdollista saada kahden tai useamman seurakunnan yhteistyötä lisääviin uudistuksiin ja projekteihin, joilla tähdättiin pysyviin kustannussäästöihin. Myös yhteistyötä muiden tahojen esimerkiksi kuntien kanssa voitiin tukea. Laskennallista yhdistymisavustusta maksettiin puolestaan kaikissa seurakuntajaon muutoksissa, jotka vähensivät seurakuntien lukumäärää. Yhdistymisavustusta ei tarvinnut hakea, vaan sitä maksettiin automaattisesti kirkkohallituksen tekemien seurakuntajaon muutosta koskevien päätösten perusteella. Yhdistymisavustuksen määrä laskettiin puolestaan kohteena olevien seurakuntien jäsenmäärän perusteella. Lisäksi, jos yhdistyvä seurakunta oli saanut joko verotulojen täydennystä tai harkinnanvaraista toiminta-avustusta yhdistymistä edeltävänä vuonna, seurakunnalle maksettiin viitenä vuonna avustusta saman verran kuin yhdistymistä edeltävänä vuonna. Vuonna 2008 yhdistymis- ja yhteistyöhankkeisiin myönnettävien avustusten ehtoja tiukennettiin. Kehittämisavustusta oli mahdollista myöntää sekä konkreettisiin yhteistoimintahankkeisiin että yhteistyö- ja yhdistymisselvityksiin. Yhdistymisavustukset myöntöperusteet muuttuivat samanlaisiksi kuin kuntien vastaavien yhdistymisavustusten perusteet. Yhdistymisavustusta maksettiin

175 kolme vuotta ja se muodostui perusosasta ja lisäosasta. Viimeiset yhdistymisavustukset maksettiin vuonna Tuomiokapitulien päätösvaltaan kuuluva määräraha yhteistyöhankkeisiin oli suurimmillaan vuonna 2009 noin 1 milj. euroa. Koska määrärahaa jäi vuosittain käyttämättä, sen määrää vähennettiin asteittain. Rakennemuutoksen ohjaukseen ja tukeen aiempina vuosina käytettävissä olleen määrärahan muoto muuttui vuoden 2016 alussa. Vuosina jokaisella hiippakunnalla on hiippakuntakohtaisesti käytettävissään euroa / vuosi omaa kehittämisrahaa, joka on korvamerkitty tähän tarkoitukseen. Rahan käyttöön liittyy erillinen raportointivelvollisuus tilinpäätöksen yhteydessä luvulla seurakuntien lukumäärä on kehittynyt seuraavasti: Vuonna 2008 seurakuntayhtymiä oli 39 ja vuoden 2016 alusta 32. Seurakuntayhtymiin kuuluvien seurakuntien lukumäärä on vaihdellut vastaavina vuosina seurakunnan välillä Seurakuntayhtymien kehitys Yhtymät Srk. yhtymissä Seurakuntayhtymien määrä on pysynyt melko vakiintuneena. Vuoden 2009 alussa purettiin seitsemän seurakuntayhtymää, mutta samanaikaisesti toimintansa aloitti viisi uutta seurakuntayhtymää. Vuoden 2011 alussa aloitti toimintansa yksi uusi seurakuntayhtymä, tämän ajankohdan jälkeen uusia seurakuntayhtymiä ei ole perustettu. Vuoden 2013 alussa neljä seurakuntayhtymää ja vuosien 2014 ja 2015 alussa yksi seurakuntayhtymä purkautui. Pääasiallisesti seurakuntayhtymiä purettu, kun aiemmista seurakuntayhtymään kuuluneista seurakunnista on muodostettu suuria, yksittäisiä seurakuntia.