Lämpöyrittäjyyden aluetalousvaikutukset - Case Eno Energia Osuuskunta

Transkriptio

1 Lämpöyrittäjyyden aluetalousvaikutukset - Case Eno Energia Osuuskunta POVERIA BIOMASSASTA -hanke Lasse Okkonen, Karelia-amk Olli Lehtonen, LUKE Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus

2 Sisältö - Lämpöyrittäjyyden tilannekatsaus - Eno Energia Osuuskunta - Aluetalousvaikutusten laskenta - Tulo- ja työllisyysvaikutukset ( ) - Kuinka aluetaloushyötyjä voidaan maksimoida?

3 Lämpöyrittäjyys Suomessa muutamia tunnuslukuja (Työtehoseura 2015) - Lämpöyrittäjien kohteiden määrä on kasvanut tasaisesti - Ensimmäiset kohteet 1990 luvulla kohdetta vuonna kohdetta vuonna 2016 (TTS 2018) ( : Itä-Suomessa kohteita on poistunut rekisteristä 15 kpl viimeisenä tilastovuotena) Kohteet: - Noin 150 on aluelämpöverkkoja tai taajamakohteita. - Erillisistä kohteista löytyy noin 140 koulua tai oppilaitosta sekä noin 30 vanhainkotia tai vastaavaa palvelukeskusta. Mukana on myös runsaasti yrityskohteita. Erillisten kohteiden ohella kouluja, vanhainkoteja ja yritysten toimitiloja on toki liitetty myös osaksi aluelämpöverkkoja. - Lämpöyrittäjärekisterin yhteystiedoista on tunnistettavissa 125 osakeyhtiötä, 37 osuuskuntaa sekä 130 eri toimijaa, joiden toimintamuodoksi on ilmoitettu yrittäjä tai yrittäjärengas. Yhteensä lämpöyrittäjärekisterissä on arviolta eri lämpöyritystä/toimijaa. - Teholtaan laitokset vaihtelevat välillä kw. Tehon mediaaniarvo on 500 kw. - Yhtä toimijaa kohden laitoksia on 1 31 kappaletta, keskimäärin noin kaksi. - Keskimäärinen liikevaihto lämpöyrityksillä oli n (2016)

4 Lämpösopimuksista selvitettyjä asioita - Karelia-amk kokosi sopimusaineistot 2016/ lämpöyritykseltä (ajoittuivat aikavälille ) - Muutamia huomioita: - Osakeyhtiöiden osuus lämpöyrityksistä on kasvanut, osuuskuntien/muiden osuus laskenut: ennen vuotta 2004 aineistossa osakeyhtiöitä oli n. 20%, 2004 vuoden jälkeen n 65% - Keskimääräinen (mediaani) laitoskoko sopimuskohteissa n. 700 kw (hitaassa kasvussa) - Lämpöyrittäjien investoimien laitosten määrä kasvussa: ennen vuotta 2004 lämpöyrittäjien investointien osuus oli n. 10%, ja aikajaksolla lämpöyrittäjien investointien osuus oli n. 40% - Lämmön hinta on noussut maltillisesti tapauksissa, kun yrittäjät ovat investoineet laitoksiin (omistajuuden vaikutus hinnannousuun n. 4,5 euroa ilman perusmaksun huomiointia, 6,1 euroa jos perusmaksu huomioidaan) - Sopimusten pituus (mediaani) on n. 8,5 vuotta

5 Eno Energia Osuuskunta - Eno Energia Osuuskunta on perustettu 15. syyskuuta 1999 ja jäseniä osuuskunnalla on yhteensä 54. Toiminta aloitettiin vuonna 2000 kunnan rakentamassa Yläkylän lämpölaitoksessa, joka ostettiin lämpöverkkoineen Joensuun kaupungilta Osuuskunta rakensi ja omistaa Uimaharjun (2002) ja Enon Alakylän (2004) aluelämpölaitokset ja lämpöverkot. - Osuuskunnan omien lämpölaitosten energiantuotanto on noin MWh ja vuosittainen hakkeen käyttö n i-m3. Laitosten yhteinen energiantuotanto vastaa n. 800 omakotitalon vuotuista energian tarvetta. - Tunnettu alueellinen ja kansainvälinen esimerkki lämpöyrittäjyydestä - Tunnustuksena toiminnastaan osuuskunta on saanut Pro Maaseutu palkinnon vuonna 2002, Vuoden lämpöyrittäjä 2014 palkinnon, sekä hiilineutraalien kuntien (HINKU) -verkoston lokakuun 2017 Hinkuteko -palkinnon. - Osuuskunnan esittelyvideo

6 Eno Energia Osuuskunta -tunnuslukuja Lämpölaitos Enon Alakylän lämpölaitos Enon Yläkylän lämpölaitos Uimaharjun lämpölaitos Omistaja Eno Energia Osuuskunta Eno Energia Osuuskunta Enon energiaosuuskunta Käyttöönotto Rakennuskuutiot n r-m 3 n r-m 3 n r-m 3 Lämpöverkosto 3950m 3040m 3900m Biokattilat 0,8 + 1,2 MW + isoimmassa kattilassa käännettävä öljypoltin varavoimana ja lisäksi erillinen öljykontti (1 MW) 0,8 MW, käännettävä öljypoltinjärjestelmä varavoimana Polttoainevarasto 300 i-m i- m3 300 i-m 3 1 MW + 1MW (+1 MW öljykattila varalla) Laitevalmistaja Vaasan kuljetuskanavat Oy Vaasan kuljetuskanavat Oy Vaasan kuljetuskanavat Oy Vuosittainen energian myynti 6600 MWh 3800 MWh 5000 MWh Polttoaineen kulutus n i-m 3 n i-m 3 n i-m 3 Polttoaineet Metsähake, varalla polttoöljy Metsähake, varalla polttoöljy Metsähake, varalla pelletti ja kevyt polttoöljy Lämmitettäviä kohteita Kunnan virastotalo, terveysasema, paloasema, Osuuspankin kiinteistö, K- Market Hiltunen, S-market liikekiinteistö, Sampo ja Ysi liikekiinteistöt, Enon Toimistotalot, Ala- ja yläasteiden kiinteistöt, kirjasto, liikuntahalli, kuusi rivitalokiinteistöä sekä seurakuntatalo asuinrakennuksineen Uimaharjun ala- ja yläaste, terveysasema, lähipalvelukeskus jossa mm. S-market sekä Villa Koivurannan kiinteistö. Lisäksi mukana on viisitoista rivitaloyhtiötä vanhainkoti ja palvelutalo sekä neljätoista rivitaloyhtiöitä Osoite Kunnantie 5, Eno Purokyläntie 7, Eno Oksatie 5, Uimaharju

7 Kansantalous / Aluetalous - Kansantalous = yhteiskunnan talouden kokonaisuus - Kotimaisten polttoaineiden kansantaloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat pääasiassa polttoaineiden reaaliset tuotantokustannukset sekä tuontipolttoaineiden hinnat - Tuet ja verot, vaikka ne muuttavat huomattavasti polttoaineiden liiketaloudellista kannattavuutta, vaikuttavat hyvin vähän kansantaloudelliseen kannattavuuteen - Kotimaisten polttoaineiden käytön tuomat hyödyt eivät ole välttämättä nähtävissä kansantaloudellisissa laskelmissa - Biopolttoaineiden merkittävät hyödyt liittyvät paikallis- ja aluetalouteen; kansantaloudelliset laskelmat eivät pysty kuvaamaan hyötyjä riittävästi - Kokonaistaloudellisten mallien avulla on kuitenkin laskettu, missä tapauksissa tuet kotimaisille polttoaineille ovat perusteltuja - Tukimäärät ja kohteet ovat perustuneet kansantaloudellisiin lähtökohtiin usein aluetaloudellisten hyötyjen kustannuksella - Kansantaloudessa talous on usein nähty yhtenä kokonaisuutta ilman alueellisuutta ja kaupunkeja. Sijainnilla on kuitenkin vaikutusta. Aluekehitystä leimaava epälineaarisuus on estänyt kansantaloudelle tyypillisen mallinnuksen tarvitaan tapaustutkimuksia alueellisista vaikutuksista

8 Aluetaloudellisten vaikutusten analyysi - Aluetaloudellisten vaikutusten analyysi jäljittää kulutusvirtoja taloudessa ja mittaa kasaantuvan vaikutuksen - Vaikutusalueen koko voi vaihdella valtiotasolta alue- tai kuntatasolle - Tietyn kehittämiskohteen tai projektin taloudellisten vaikutusten arviointi on hyödyllistä, jotta ymmärretään kasvun eri muotojen vaikutukset - Ei anna tarkkaa määrää vaan pikemminkin arvion vaikutusten suuruusluokasta - Taloudelliset vaikutukset ovat vain yksi osa vaikutuksista, lisäksi tulee huomioida myös mm. sosiaaliset ja ympäristövaikutukset

9 Aluetaloudellisten vaikutusten analyysi Taloudelliset vaikutukset eivät yleensä koskaan rajoitu yhden kunnan alueelle: osa kustannuksista ja tuloista vuotaa aina alueen rajojen ulkopuolelle On olennaista arvioida sen työllisyyden ja kulutuksen osuus, joka jää tutkittavalle alueelle (kunta, seutukunta, maakunta, valtio) Yleisimpinä mittareina ovat alueelliset työllisyys- ja tulovaikutukset Epäsuorat ja johdetut vaikutukset ovat merkittäviä ja monet niistä toteutuvat palvelusektorilla Strateginen yhdistäminen muihin talouden sektoreihin myös mahdollista Vaikutusten laskennassa osattava huomioida toiminnan ominaispiirteet ja alueen ominaispiirteet (esim. paikallisuuden aste eri toiminnoissa)

10 Suorat, epäsuorat ja johdetut vaikutukset - Yksi taloudellisen toiminnan muoto johtaa aina seuraaviin - Taloudellinen vaikutus = suora + epäsuora + johdannaisvaikutus - Suorat vaikutukset - Suorat ja välittömät taloudelliset toiminnot, joita hanke synnyttää (työpaikat, tulovaikutukset) - Epäsuorat vaikutukset - Tuotanto-, työllisyys- ja tulomuutokset, jotka tapahtuvat toisissa liiketoiminnoissa alueella. Yleensä toisissa teollisuus- ja liiketoimintakohteissa, jotka tarjoavat panoksia ko. hankekohteelle - Johdetut vaikutukset - Paikallisten kotitalouksien kulutusvaikutus, joka on seurausta suorista ja epäsuorista vaikutuksista (esim. työntekijät kuluttavat uuden palkkatulonsa alueella)

11 Aluetalousvaikutusten laskenta Enon Energia Osuuskunta toimitti tiedot: - vuosittaisesta lämmöntuotannosta , - lämmöntuotannon säästöistä verrattuna öljyllä tuotettuun lämpöön, - asiakasjakaumasta - Alueellisella panos-tuotos mallilla (33 toimialaa) mallinnettiin: - Lämpölaitosten rakentamisen vaikutukset ( ) - Lämpöliiketoiminnan vaikutukset ( ) - Lämmityskustannusten säästöjen vaikutukset siten, että kotitalouksien osuus säästöstä kulutettiin vähittäiskaupan palveluihin ja kunnan osuus puolestaan käytettiin sote-palvelujen tuotannossa. - Laskentaan ei tässä vaiheessa sisälly metsänomistajien tuloa tai metsänhoidollisia hyötyjä - Laskennassa ei ole huomioitu liittymismaksua, eikä vältettyjä öljykattilan uusimisia

12 Vuosittaiset lämmityskustannusten säästöt korvattaessa öljylämmitystä hakkeella (Enon Energiaosuuskunta, aluelämpö) Säästö ( )

13 Lämmityskustannusten säästön jakautuminen asiakkaille (EEO, aluelämpö) Aikavälillä : Lämmityskustannusten säästöt perustuvat vertailtavan öljylämmityksen hintaan Hakkeella tuotettu aluelämpö on ollut koko laskentakauden edullisempaa kuin öljylämmitys Lämmityskustannusten säästöt kunnalle olivat 1.81 miljoonaa euroa (ka /a) ja kotitalouksille 2.28 miljoonaa euroa (ka /a) Säästön jakautuminen ( ) Kunta Kotitaloudet

14 Investoinnit (panokset) aluetalouteen Lämpölaitosinvestoinnit, lämpöliiketoiminta ja kustannussäästöt

15 Enon Energia Osuuskunta työpaikkavaikutukset Työpaikkavaikutukset : Vaikutukset muodostuvat kerrannaisvaikutuksina eri toimialoilla; kotitaloudet ovat mukana omana toimialana Työpaikkavaikutukset koko laskentajaksolla ovat 159 htv, keskimäärin 10,2 htv / vuosi Rakentamisen vaikutukset olivat yhteensä 11,2 htv Lämmöntuotannon kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat yhteensä 76,6 htv (4,8 htv/a) Säästöjen kerrannaisvaikutuksina muodostui kotitalouksien sektorille 33.5 htv ja julkiselle sektorille 42,2 htv vaikutukset (2.1 htv/a ja 2.6 htv/a) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Työpaikkavaikutukset (33 toimialaa) Säästöt, Kunta Säästöt, Kotitaloudet Tuotanto investoinnit

16 Enon Energia Osuuskunta tulovaikutukset Tulovaikutukset : Aluetalouden tulovaikutukset olivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa, keskimäärin 0,4 miljoonaa euroa vuodessa. Investointien tulovaikutukset aluetalouteen olivat 0,4 miljoonaa euroa, lämmöntuotannon vaikutus oli 3,4 miljoonaa euroa ja kotitalouksien ja julkisen sektorin lämmityskustannusten säästön kerrannaisvaikutukset molemmat 1,4 miljoonaa euroa. Vaikutusten suuruuteen vaikuttaa suurelta osin toiminnan paikallisuus Mikäli kotitalouksien kulutusvaikutusta ei huomioida, kokonaistyölllisyysvaikutukset 26:n toimialan mallilla laskettuna ovat 117 htv ja aluetalouden tulovaikutukset 3,4 miljoonaa euroa 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Tulovaikutukset (33 toimialaa) Säästöt, Kunta Säästöt, Kotitaloudet Tuotanto investoinnit

17 Yhteenvetoa - Lämpöyrittäjyys on kasvanut merkittäväksi sektoriksi viimeisen 20 vuoden aikana - Aluetaloudellisesta merkityksestä on edelleen varsin hajanaista tietoa - Toiminta on vakiintunutta yritystoimintaa toimintamalleilla ja erityisesti käytetyillä raaka-aineilla on huomattava aluetaloudellinen merkitys Case Eno Energia Osuuskunta: - Kokonaisvaikutukset : 159 htv; 6,6 miljoonaa euroa aluetalouden tuloa Säästöjen merkitys: - Aikasarjana tarkasteltuna öljyn korvaaminen paikallisella hakkeella on tuonut huomattavia säästöjä - Kun lämmityskustannusten säästöt uudelleen investoidaan kaupan palveluihin (kotitaloudet) ja SOTE palveluihin (kunta), 15 vuoden aikana saavutetaan huomattavat aluetalouden hyödyt: työpaikkavaikutusta n. 76 htv ja aluetalouden tulovaikutusta 2,84 milj..

18 Yhteenvetoa - Kuten Enon esimerkki osoittaa, lämpöyrittäjyydellä on potentiaalia huomattaviin aluetalouden hyötyihin, mutta nämä eivät ole itsestään selviä (vrt. yhteinen hyöty/yksityinen hyöty) - Taloudellinen kilpailu voi johtaa kustannuskilpailuun raaka-aineiden hankinnassa: jos lähienergiasta joudutaan luopumaan, samalla voidaan menettää myös aluetaloudellisia hyötyjä - Aluetalousvaikutukset ovat siten tapauskohtaisia kokonaisvaikutuksia ei voida arvioida yksittäisten tapauksien avulla vaan tarvittaisiin koko toimialan kattavaa tutkimusta - Metsätalouden kautta saavutettavat hyödyt ovat myös huomattavia (metsänomistajien tulovaikutukset = kotitalouksien tulovaikutuksia); näistä tarvitaan lisätutkimusta - Aluetaloudelliset hyödyt voidaan maksimoida a) paikallisella toimintamallilla ja raaka-aineilla, b) asiakkaiden saavuttamien kustannussäästöjen, ja c) mahdollisten voittojen uudelleen-investointien avulla - Energia-ala ei ole aluetaloudellisesti merkittävä samassa mittakaavassa kuin esim. teollinen tuotanto tai palvelut, mutta sillä voidaan hyvin tukea muita sektoreita (edullinen energia, metsätalouden hyödyt, maatalouden lisätulot, osa-aikainen yrittäjyys jne.) - Kansainvälisiä vertailukohtia aluetaloushyötyjen saavuttamisesta löytyy mm. yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, paikallisyhteisöjen community energy malleista (mm. Britannia ja Kanada), ja energiaköyhyyteen liittyvistä hankkeista

19 Ajankohtaista Poveria Biomassasta hankkeesta - Energiaraitti uusiutuvan energian demonstraatiokohteiden verkosto (karelia.fi/energiaraitti) - Esittelykohteita: hakelämpö, aurinkoenergia, sähkön varastointi, biokaasu, tuulivoima - Live-seurantaa aurinkovoimaloista - Hankkeiden selvityksiä/tapahtumien esitelmiä

20 Lasse Okkonen, Olli Lehtonen, Urpo Hassinen,