Kuntatalousohjelma vuodelle 2019 Syksy 2018

Transkriptio

1 Kuntatalousohjelma vuodelle 2019 Syksy 2018 Valtiovarainministeriön julkaisu 26a/2018 Kunta-asiat

2

3 Valtiovarainministeriön julkaisu 26a/2018 Kuntatalousohjelma vuodelle 2019 Syksy 2018 Valtiovarainministeriö, Helsinki 2018

4 Valtiovarainministeriö ISBN: Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2018

5 Kuvailulehti Julkaisija Valtiovarainministeriö Syyskuu 2018 Tekijät Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Teema Valtiovarainministeriö, kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, Syksy 2018 Valtiovarainministeriön julkaisu 26a/2018 Kunta-asiat ISBN PDF ISSN PDF URN-osoite Sivumäärä 59 Kieli Suomi Asiasanat kunnat, julkinen talous, kuntatalous, kuntien menot, kuntien tulot, valtionosuudet, valtionavut, verotulot, kuntakonsernit, kuntien yhteistoiminta Tiivistelmä Kuntatalousohjelma on laadittu vuotta 2019 koskevan valtion talousarvioesityksen (TAE) valmistelun yhteydessä. Laadittu ohjelma syventää talousarviovalmistelun kuntataloutta koskevaa arviointia sekä tarkentaa keväällä 2018 julkaistua, vuosia koskevaa kuntatalousohjelmaa. Kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä valtion talousarvioesityksen mukaisella rahoituksella ja päätetyillä toimenpiteillä. Ohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja valtion toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta. Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa sekä sille valmistelutyötä tekevässä talousjaostossa. Hallitus on käsitellyt kuntatalousohjelman vuotta 2019 koskevien talousarvioneuvottelujen yhteydessä. Kustantaja Julkaisun jakaja/myynti Valtiovarainministeriö Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

6 Presentationsblad Utgivare Finansministeriet September 2018 Författare Publikationens titel Publikationsseriens namn och nummer Tema Finansministeriet, kommun- och regionförvaltningsavdelningen Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 (Kommunekonomiprogrammet 2019, hösten 2018) Finansministeriets publikationer 26a/2018 Kommunärenden ISBN PDF ISSN PDF URN-adress Sidantal 59 Språk Finska Nyckelord Kommunerna, offentliga ekonomin, kommunernas utgifter, kommunernas inkomster, statsandelarna, statsunderstöden, skatteintäkterna, kommunkoncernerna, kommunalt samarbete Referat Kommunekonomiprogrammet har utarbetats i samband med statens budgetproposition för Programmet fördjupar utvärderingen av kommunalekonomin vid budgetberedningen och preciserar kommunekonomiprogrammet för som utgavs våren Syftet med kommunekonomiprogrammet är att bedöma läget för den kommunala ekonomin samt kommunernas förutsättningar att klara av att ordna basservice i enlighet med finansieringen och de åtgärder som anges i statens budgetproposition. I programmet prioriteras granskningen av den kommunala ekonomins utvecklingsperspektiv och statens åtgärder. Effekterna av åtgärderna har bedömts utifrån kommunalekonomin som helhet, enligt kommunstorleksgrupp och med avseende på genomförandet av den finansiella principen. Kommunekonomiprogrammet har beretts vid ett sekretariat som har utnämnts av finansministeriet. Sekretariatet har representanter från alla centrala ministerier som bereder lagstiftning om kommunernas uppgifter och statliga åtgärder som påverkar den kommunala ekonomin samt från Kommunförbundet. Staten och kommunerna har förhandlat i delegationen för kommunal ekonomi och kommunalförvaltning och i den ekomisektion som sköter beredningsarbetet. Regeringen har behandlat år 2019 i kommunekonomiprogrammet i samband med budgetförhandlingarna. Förläggare Distribution/ beställningar Finansministeriet Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi

7 Description sheet Published by Ministry of Finance September 2018 Authors Title of publication Series and publication number Subject Ministry of Finance, Department for Local Government and Regional Administration Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 (Local Government Finances Programme 2019, autumn 2018) Ministry of Finance publications 26a/2018 Local Government Affairs ISBN PDF ISSN (PDF) Website address (URN) Pages 59 Language Finnish Keywords municipalities, general government finances, local government finances, local government expenditure, local government revenue, central government transfers to local government, government transfers and grants, tax revenue, local authority corporations, cooperation between municipalities Abstract The Local Government Finances Programme has been drawn up in conjunction with the preparation of the budget proposal for The Programme complements the assessment of local government finances for the preparation of the budget and elaborates on the Local Government Finances Programme , which was published in spring The purpose of the Programme is to assess the state of local government finances and the scope for municipalities to successfully organise basic services with the funding set out in the budget proposal and based on the measures decided. The Programme focuses particularly on the development outlook for local government finances and on examining central government measures. Impact assessments have been made from the viewpoint of local government finances as a whole, municipality size categories, and implementation of the principle of adequate financial resources. The Local Government Finances Programme was drafted by a secretariat appointed by the Ministry of Finance consisting of all the key ministries involved in the preparation of central government measures affecting local government finances and in the drafting of legislation on local government functions, as well as the Association of Finnish Local and Regional Authorities. Negotiations between the central government and the municipalities were held in the Advisory Committee on Local Government Finances and Administration and in a finance subcommittee conducting preparatory work for the Committee. The Government has examined the Local Government Finances Programme in connection with the budget negotiations for Publisher Distributed by/ Publication sales Ministry of Finance Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fii

8 Sisältö Tiivistelmä... 7 Johdanto Kuntatalouden tilannekuva syksyllä Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna Kuntatalous valtion talousarvioesityksessä 2019 (TAE:n luvut ) Kuntia koskevat valtion toimenpiteet Kuntatalouden kehitysarvio ja rahoitusperiaatteen toteutuminen Kuntatalouden kehitysarvio Talouden sopeutuspaine kuntakokoryhmittäin Rahoitusperiaatteen toteutuminen Liitteet... 55

9 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 TIIVISTELMÄ Kuntatalous vahvistui edelleen vuonna 2017 Tilastokeskuksen kesäkuun alussa julkaisemien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous (peruskunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa, ja se vahvistui edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen, ja se parani edellisvuodesta noin 200 milj. eurolla. Vuosikate riitti myös edellisvuoden tapaan kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen perustui ennen kaikkea peruskuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kuntayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2017 noin 30 milj. euroa. Kuntatalouden vahvistumista selittää ennen kaikkea toimintamenojen maltillinen kasvu sekä verotulojen kasvun nopeutuminen. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 1,05 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat noin 180 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirien investointien kasvu. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kasvaneeseen lainanottoon. Kuntatalouden yleinen vahvistuminen vuonna 2017 näkyy selvästi myös kuntakonsernien tilinpäätöksissä: kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui selvästi ja taseen kertynyt ylijäämä kasvoi edelleen. Vuosikate oli positiivinen kaikilla kuntakonserneilla. Kuntakonsernien suhteellinen velkaantuneisuus oli 78,7 prosenttia ja omavaraisuusaste 43,3 prosenttia. Nämä tunnusluvut ovat kuitenkin huomattavasti heikommat kuin peruskunnilla ja konsernitasollakin heikommat kuin vuonna Kuntien takausvastuut ovat kasvaneet ja ovat jo yli 8 mrd. euroa. 7

10 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 mutta kuntien väliset erot pysyivät suurina Kuntien vuosikate oli noin 3,27 mrd. euroa. Se riitti kattamaan poistot ja oli lähes miljardi euroa nettoinvestointeja korkeammalla tasolla. Edellisvuoteen verrattuna kuntien vuosikate parani noin 570 milj. euroa. Nykyisen kirjanpitokäytännön aikana, vuodesta 1997 lähtien, kuntien vuosikate ei ole koskaan ollut yhtä vahva. Vuosikate vahvistui selvästi kaikissa kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate parani yli asukkaan ryhmässä, ja maakunnittain tarkasteltuna eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Erot kuntien välillä säilyivät kuitenkin suurina, ja osassa kuntia taloudelliset haasteet jatkuivat edelleen. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla. Vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa (14 kunnassa vuonna 2016). Yhteensä 53 kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, kun vastaava luku oli 100 kuntaa vuonna 2016 ja 116 kuntaa vuonna Vuosikate-poistot -mittarilla kunnista noin 82 prosenttia oli vuonna 2017 taloudeltaan tasapainossa. Vuoden 2017 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella yhteensä 23 kunnalla olisi taseessa kertynyttä alijäämää ja näistä 18 kunnalla oli sitä myös vuonna Näistä kunnista valtaosa on alle asukkaan kuntia. Kertynyttä alijäämää on yli 500 euroa/asukas yhteensä viidellä kunnalla, kun vuotta aikaisemmin tällaisia kuntia oli kahdeksan. Valtion toimenpiteet vuonna 2019 kustannustenjaon tarkistus alentaa valtionosuutta Kokonaisuutena valtionapuihin kunnille osoitetaan ensi vuoden talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa, josta laskennallisten valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 3 prosenttia vuodesta Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan yhteensä heikentävän kuntataloutta 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suuri osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella. Valtio kohdistaa vuonna 2019 lisämäärärahaa lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotihoitoon 15 milj. euroa ja 1 milj. euroa vanhusten kotihoitoon. Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin osoitetaan 40 milj. euroa. Lukiokoulutuksen uudistamiseen, uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen osoitetaan yli 10 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa valtionavustuksia. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa. 8

11 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Hallitusohjelman liitteen 6 mukaisten toimenpiteiden, joista merkittävimpiä ovat erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vanhuspalvelujen laatusuositus, toimeenpano jatkuu vuonna Näihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään toimenpiteiden arvioituja säästöjä vastaavat vähennykset. Säästöjen toteutuminen riippuu kuntien ja kuntayhtymien ratkaisuista sekä mahdollisuuksista toteuttaa säästöjä aikaansaavia uudistuksia. Valtionosuuksia alentaa 213 milj. eurolla valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka tehdään vuoden 2016 tilastotietojen perusteella. Indeksikorotuksen jäädytys vähentää 91 milj. eurolla peruspalvelujen valtionosuutta ja 14 milj. eurolla opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kunnille maksettavia valtionosuuksia. Kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisesti kuntatalouden kannustinjärjestelmien valmistelua jatketaan. Vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy 30 milj. euron siirto peruspalvelujen valtionosuudesta kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Ensi vaiheessa avustuksia on tarkoitus myöntää kunnille ja kuntayhtymille etenkin henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Käyttötalouden kustannusten kannustinjärjestelmää koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan syysistuntokaudella Tätä kannustinjärjestelmää on valmisteltu maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeisen kunnan tehtävä- ja kustannusrakenteeseen, joten se voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna Kuntatalous heikkenee toimintamenojen kasvun nopeutuessa Kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna huomattavasti kevään 2018 kuntatalousohjelmassa esitettyä heikommaksi. Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain viime vuoden tasolle eli lähes 600 milj. euroa pienemmäksi kuin keväällä arvioitiin. Kunnallisveron kertymää pienentävät erityisesti tämän vuoden joulukuussa maksettavat poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset. Henkilöstömenot kääntyvät puolestaan neljän vuoden supistumisen jälkeen maltilliseen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena. Niitä kasvattaa myös tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutus, joka kohdistuu vuodelle Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Kuntatalouden tulot kasvavat vuonna 2019 menoja nopeammin, kun vuoden 2018 verotulokertymää alentavat tekijät poistuvat. 9

12 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 Lisäksi Valmis-järjestelmän käyttöönotto Verohallinnossa lisää kertaluontoisesti verotulokertymää vuonna Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Sen jälkeen maakunta- ja sote-uudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, ja kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan taittuvan. Hallitus on asettanut rahoitusasemaa koskevat tavoitteet julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille kansantalouden tilinpidon käsittein. Paikallishallinnon nettoluotonantoa koskeva tavoite on korkeintaan 0,5 prosentin alijäämä suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Ennuste nettoluotonannosta on -0,3 % suhteessa BKT:hen, joten tämä tavoite ollaan saavuttamassa. 10

13 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Johdanto Kuntatalousohjelma on laadittu vuotta 2019 koskevan valtion talousarvioesityksen (TAE) valmistelun yhteydessä. Laadittu ohjelma tarkentaa keväällä 2018 julkaistua, vuosia koskevaa kuntatalousohjelmaa. Kuntatalouden tilaa ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen kuvataan ohjelmassa käytössä olevan uusimman tiedon pohjalta. Hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu niiltä osin kuin toimenpiteistä on olemassa hallituksen päätökset ja toimenpiteiden vaikutukset ovat tiedossa. Kuntatalousohjelma syventää talousarviovalmistelun kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä valtion talousarvioesityksen mukaisella rahoituksella ja päätetyillä toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja valtion toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on valmistellut kuntatalouden kehitysarvion, joka esitetään kuntatalousohjelmassa kuntien kirjanpidon käsittein. Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa sekä sille valmistelutyötä tekevässä talousjaostossa. Hallitus on käsitellyt kuntatalousohjelman vuotta 2019 koskevien talousarvioneuvottelujen (budjettiriihi) yhteydessä. Kuntatalousohjelma on julkaistu valtiovarainministeriön verkkosivuilla: 11

14 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/ Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2018 NOSTOT JA KESKEISET HUOMIOT: Kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2017: kuntatalouden toimintakate vahvistui 1,1 prosenttia ja vuosikate vahvistui noin 540 milj. euroa, yhteensä 3,9 mrd. euroon. Koko kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen. Kuntatalouden vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset (2,8 mrd. euroa) sekä nettoinvestoinnit (3,4 mrd. euroa). Kuntatalouden lainakanta kasvoi yli 300 milj. euroa yhteensä 18,4 mrd. euroon. Lainakannan kasvu selittyy pääosin kuntayhtymien, erityisesti sairaanhoitopiirien, kasvaneilla investoinneilla. Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui selvästi, erot kuntien välillä säilyivät suurina ja osassa kuntia taloudelliset haasteet jatkuivat edelleen. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla. Vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn (ns. kriisikuntamenettely) tunnusluvut täyttyvät kolmessa kunnassa. Kaikki kolme tunnusluvut täyttävää kuntaa olivat kuitenkin arviointimenettelyssä jo vuonna 2017, joten vuonna 2018 ei aloiteta yhtään uutta arviointimenettelyä. Kuntatalousohjelman tarkastelussa huomioidaan Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien talous. Kuntatalouden tilaa arvioidaan Tilastokeskuksen kesäkuussa 2018 julkaistujen vuoden 2017 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella. Kuntataloutta käsitellään ohjelmassa kuntien kirjanpidon käsittein. 12

15 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Laajemmin kuntatalouden tilannekuvaa on käsitelty valtiovarainministeriön kesäkuussa 2018 julkaisemassa muistiossa (Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpäätökset vuonna ) sekä kevään 2018 kuntatalousohjelmassa. Kuntatalous vahvistui Tilastokeskuksen kesäkuun alussa julkaisemien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous (peruskunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa, ja se vahvistui 1,1 prosenttia verrattuna edellisvuoden -27,7 mrd. euroon. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen perustui ennen kaikkea peruskuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kuntayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2017 noin 30 milj. euroa. Kuvio 1. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot vuosina , milj. euroa, käyvin hinnoin Vuosikate Poistot ja arvonalent. 1 Muistio kuntien tilinpäätöstiedoista vuonna

16 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 Koko kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen, kun vuonna 2016 se oli 1,1 mrd. euroa. Tilikauden tulos parani siis selvästi. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 1 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat noin 180 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea kuntayhtymien, erityisesti sairaanhoitopiirien, investointien kasvu, sillä kuntayhtymien investoinnit kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 235 milj. eurolla, kun taas peruskuntien investointien määrä sen sijaan laski noin 55 milj. eurolla. Kuntatalouden lainakanta (poistettu sisäiset lainat) kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Kasvua oli noin 325 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kasvaneeseen lainanottoon. Kuntien talouden vahvistuminen jatkui, mutta kuntien välillä on edelleen suuria eroja Manner-Suomen kuntien talous vahvistui vuonna 2017: kuntien rahoituksen riittävyys parani selvästi, lainakannan kasvu oli lähes olematonta ja toimintamenot pienenivät (taulukko 1). Taulukko 1. Kuntien talouden muutos vuosina , mrd. euroa 2016 TP 2017 TP Muutos , mrd. euroa Muutos , prosenttia Toimintakate -28,45-28,12 0,33-1,2 % Verotulot 21,99 22,43 0,44 2,0 % Käyttötalouden valtionosuudet 8,79 8,50-0,29-3,3 % Verorahoitus yht. 30,78 30,93 0,15 0,5 % Rahoituserät, netto 0,36 0,45 0,09 25,0 % Vuosikate 2,695 3,266 0,57 Poistot ja arvonalentumiset 2,114 2,196 0,08 Vuosikate - poistot 0,581 1,07 0,49 Nettoinvestoinnit -2,43-2,379 0,051 Vuosikate - nettoinvestoinnit 0,265 0,887 0,622 Lainakanta 16,09 16,13 0,036 0,2 % Rahavarat 4,6 5,2 0,589 12,8 % Veroprosentti, painotettu 19,89 19,92 0,03 %-yks. 14

17 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Kuntien yhteenlaskettu toimintakate vahvistui 1,2 prosenttia, mutta verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi vain 0,5 prosenttia. Toimintakatteen vahvistumista selittivät muun muassa kuntien omat toimenpiteet, kilpailukykysopimukseen sisältyvä lomarahojen 30 prosentin leikkaus ja työnantajamaksujen alentaminen, ammatilliseen koulutukseen liittyvät säästöt sekä perustoimeentulon maksatuksen siirto kunnilta Kelaan. Kuntien yhteenlasketut verotulot olivat vuonna 2017 noin 22,4 mrd. euroa ja kuntien käyttötalouden valtionosuudet noin 8,5 mrd. euroa. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta noin 440 milj. euroa eli 2,0 prosenttia, mutta valtionosuuksissa oli laskua noin 290 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 22,6 prosenttia ja kiinteistövero 4,8 prosenttia, mutta tuloveron kertymä nousi vain 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Valtionosuuksien laskua viime vuonna selittävät muun muassa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehdyt valtionosuuden vähennykset. Kuntien vuosikate oli noin 3,27 mrd. euroa. Se riitti kattamaan poistot ja oli lähes miljardi euroa nettoinvestointeja korkeammalla tasolla. Edellisvuoteen verrattuna kuntien vuosikate parani noin 570 milj. euroa. Nykyisen kirjanpitokäytännön aikana, vuodesta 1997 lähtien, kuntien vuosikate ei ole koskaan ollut yhtä vahva. Vuosikate vahvistui selvästi kaikissa kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate parani yli asukkaan ryhmässä (620 eurosta/ asukas 774 euroon/asukas). Vuosikate oli myös korkein yli asukkaan kuntakokoryhmässä. Maakunnittain tarkasteltuna vuosikate parani eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate muodosti noin 46 prosenttia koko Manner-Suomen kuntien vuosikatteesta. Kuntien investointimenojen kehitys oli kokonaisuutena varovaista, sillä peruskuntien yhteenlasketut nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 noin 2,38 mrd. euroa, kun ne olivat vuotta aikaisemmin noin 2,43 mrd. euroa. Kuntien nettoinvestoinnit laskivat lähes 55 milj. eurolla verrattuna edellisvuoteen. Kuntien lainakannan kasvu käytännössä pysähtyi. Lainakanta nousi vain 0,2 prosenttia noin 16,12 mrd. euroon eli euroon/asukas. Lainakanta kasvoi vain noin 37 milj. eurolla, kun edellisvuonna lainakannan kasvu oli vielä noin puoli miljardia euroa. Lainakanta ylitti maan keskiarvon 131 kunnassa (119 kunnassa vuonna 2016). Lainakantaansa vähensi viime vuonna 145 kuntaa (147 kuntaa vuonna 2016). Yhdeksän suurimman kaupungin lainakanta oli aikaisempien vuosien tasolla eli noin 40 prosenttia Manner-Suomen kuntien lainoista. Kuntien rahavarat vahvistuivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Näin ollen kuntien nettovelka (lainakanta - rahavarat) laski vuonna Kuntien lainakannan, rahavarojen ja nettovelan kehitystä pidemmällä aikavälillä on kuvattu kuviossa 2. 15

18 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 Kuvio 2. Kuntien lainakanta vuosina , euroa/asukas Painotettu keskiarvo Rahavarat Nettovelka Erot kuntien välillä säilyivät suurina, ja osassa kuntia taloudelliset haasteet jatkuivat edelleen. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla. Vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa (vuonna 2016 vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa). Negatiivisen vuosikatteen kunnista kaikki neljä olivat alle asukkaan kuntia. Yhteensä 53 kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, kun vastaava luku oli 100 kuntaa vuonna 2016 ja 116 kuntaa vuonna Vuosikate-poistot -mittarilla kunnista noin 82 prosenttia oli vuonna 2017 taloudeltaan tasapainossa. Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan kuntien tulee kattaa vuoden 2015 taseen kertynyt alijäämä neljässä vuodessa. Mikäli alijäämä oli kuitenkin yli 500 euroa/asukas, tulee se kattaa kuudessa vuodessa. Vuoden 2017 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella yhteensä 23 kunnalla olisi taseessa kertynyttä alijäämää ja näistä 18 kunnalla oli sitä myös vuonna Näistä kunnista valtaosa on alle asukkaan kuntia. Kertynyttä alijäämää on yli 500 euroa/asukas yhteensä viidellä kunnalla, kun vuotta aikaisemmin tällaisia kuntia oli kahdeksan. Kuntayhtymien lainakannan nousu jatkui, mutta alijäämät vähenivät Manner-Suomen kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin 750 milj. euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 790 milj. euroa (kuntayhtymien toimintakate on kunnista poiketen positiivinen). Kuntayhtymien toimintakate heikkeni 40 milj. eurolla eli noin 5 prosentilla. Kuntayhtymien vuosikate oli vuonna 2017 hieman yli 670 milj. 16

19 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 euroa. Vuosikate heikkeni noin 30 milj. eurolla verrattuna vuoteen Kuntayhtymien tilikauden tulos oli noin 80 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tulos heikkeni lähes 95 milj. euroa edellisvuodesta. Tilikauden tulos oli negatiivinen 49 kuntayhtymällä, joiden yhteenlaskettu tilikauden alijäämä oli noin 30 milj. euroa. Kuntayhtymien nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 noin 1,05 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna kuntayhtymien nettoinvestoinnit kasvoivat yli 235 milj. eurolla eli lähes 30 prosenttia. Kuntayhtymien investointien kasvua selittää ennen kaikkea kiihtynyt sairaalarakentaminen, joka näkyy sairaanhoitopiirien investointien kasvuna. Sairaanhoitopiirien nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 noin 760 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta lähes 260 milj. eurolla eli yli 50 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi vuoden 2017 aikana noin 290 milj. eurolla eli 9,1 prosenttia yhteensä 3,46 mrd. euroon. Kuntayhtymien lainakannan kasvu selittyy pääosin sairaanhoitopiirien investoinneilla. Sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi vuoden aikana noin 250 milj. eurolla lähes 1,7 mrd. euroon. Edellisten tilikausien yli-/alijäämät huomioiden kuntayhtymillä oli vuoden 2017 lopulla yhteenlaskettuna taseeseen kertynyttä ylijäämää yli 800 milj. euroa, kun sitä vuotta aikaisemmin oli noin 750 milj. euroa. Tilinpäätöstietojen perusteella 16 kuntayhtymällä on taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 35 milj. euroa. Alijäämäisten kuntayhtymien ja kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on ollut kuitenkin viime vuosina selvässä laskussa. Vielä vuonna 2016 kertynyttä alijäämää oli 22 kuntayhtymällä yhteensä noin 70 milj. euroa ja sitä edeltävänä vuonna 28 kuntayhtymällä yhteensä lähes 130 milj. euroa (taulukko 2). Taulukko 2. Kuntayhtymät, joilla taseessa kertynyttä alijäämää vuosina sekä kertyneen alijäämän määrä, milj. euroa Alijäämäiset kuntayhtymät Kertyneen alijäämän määrä, milj. euroa -198,1-217,0-192,1-129,8-70,5-35,0 Alijäämäisten kuntayhtymien ja kertyneen alijäämän määrään on vaikuttanut erityisesti sairaanhoitopiirien taloudellisen tilanteen paraneminen. Tilinpäätösarviotietojen perusteella vuonna 2017 sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 43 milj. euroa positiivinen. Tilikauden tulos oli negatiivinen kolmella sairaanhoitopiirillä ja näilläkin tulos oli vain lievästi negatiivinen. Vain viidellä sairaanhoitopiirillä on enää taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä noin 23 milj. euroa. Sairaanhoitopiirien taseeseen kertyneen alijäämän määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi. Vielä vuonna 2016 kertynyttä alijäämää oli kuudella sairaanhoitopiirillä yhteensä noin 46 milj. euroa. 17

20 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 Koulutuskuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan 34 ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä 15 koulutuksen järjestäjän tilikausi oli alijäämäinen. Taseeseen kertyneen alijäämän suuruus koulutuksen järjestäjillä oli yhteenlaskettuna yli 11 milj. euroa. Kuntayhtymien ja erityisesti sairaanhoitopiirien taseen kertyneen alijäämän vähenemiseen voidaan ajatella vaikuttaneen sekä vuonna 2015 voimaan tullut kuntalaki, että maakuntaja sote-uudistuksen voimaanpanoon liittyvät linjaukset. Kuntalain mukaan kuntayhtymillä on neljä vuotta aikaa kattaa taseen kertynyt alijäämä arviointimenettelyn välttämiseksi. Tarkastelu alkaa vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakuntien liittojen jäsenkuntien on puolestaan katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan vuoden 2021 alussa. Kuntatalous vahvistui edelleen myös konsernitasolla Kuntatalouden yleinen vahvistuminen vuonna 2017 näkyy selvästi myös kuntakonsernien tilinpäätöksissä: kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui selvästi ja taseen kertynyt ylijäämä kasvoi edelleen. Kuntakonsernien talouden keskeisten tunnuslukuja vuodelta 2017 sekä tunnuslukujen muutoksia on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kuntakonsernien talouden muutos vuosina , mrd. euroa 2016 TP 2017 TP Muutos , mrd. euroa Muutos , prosenttia Toimintakate -26,45-25,97 0,48-1,8 % Verotulot 21,94 22,39 0,45 2,1 % Käyttötalouden valtionosuudet 10,05 9,70-0,35-3,5 % Verorahoitus yht. 31,99 32,09 0,10 0,3 % Rahoituserät, netto 0,29 0,22-0,07-24,1 % Vuosikate 5,29 5,91 0,62 Poistot 3,94 4,15 0,21 Vuosikate - poistot 1,35 1,76 0,41 Nettoinvestoinnit -5,64-5,83-0,19 Vuosikate - nettoinvestoinnit -0,35 0,08 0,43 Lainakanta 33,72 34,62 0,90 2,70 % Rahavarat 6,85 7,56 0,71 10,40 % Taseen kertynyt yli-/alijäämä 10,81 12,31 1,50 18

21 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 5,91 mrd. euroa eli euroa/asukas, parannusta vuoteen 2016 oli yli 0,6 mrd. euroa. Vuosikate oli positiivinen kaikilla konserneilla, kun vuonna 2016 se oli negatiivinen viidellä konsernilla. Vuosikate riitti 255 konsernilla poistojen ja 154 konsernilla nettoinvestointien kattamiseen. Kuntakonsernien lainakanta oli vuoden 2017 lopussa noin 34,62 mrd. euroa eli euroa/asukas. Lainakanta kasvoi hieman yli 0,90 mrd. euroa eli 2,7 prosenttia. Vuonna 2017 kuntakonsernien nettoinvestointitaso oli noin 5,83 mrd. euroa. Investoinnit kasvoivat hieman suhteessa edellisvuoteen. Kuntakonsernien suhteellinen velkaantuneisuus oli 79 prosenttia ja omavaraisuusaste 43 prosenttia. Luvut ovat huomattavasti heikommat kuin peruskunnilla ja konsernitasollakin heikommat kuin vuonna Lukuja vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon, että kunnat eivät ole vastuussa kaikista kuntakonsernien lainoista samalla tavalla kuin omista lainoistaan. Osakeyhtiön konkurssissa osakkeenomistaja menettää sijoitetun pääomansa, mutta ei ole vastuussa yhtiön lainoista, ellei kunta ole näitä taannut tai yhtiölle lainannut. Kuntien takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta (jäljellä oleva summa) jatkoi kasvamistaan vuonna Takaukset kasvoivat 8,03 mrd. eurosta 8,56 mrd. euroon eli 6,6 prosenttia. Tämän lisäksi takaukset muiden puolesta olivat 1,16 mrd. euroa. Kuntakonsernien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli peräti 1,85 mrd. euroa positiivinen. Edellisten tilikausien yli-/alijäämät huomioiden konserneilla oli yhteenlaskettuna taseeseen kertynyttä ylijäämää noin 12,31 mrd. euroa (2 245 euroa/asukas). Kuntakonsernien taseeseen kertyneen ylijäämän määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, sillä vielä vuonna 2014 kuntakonserneilla oli kertynyttä ylijäämää noin 5,77 mrd. euroa (1 060 euroa/asukas). Tilikausi oli alijäämäinen 44 kuntakonsernilla. Tilinpäätöstietojen perusteella 26 konsernilla oli taseessa kertynyttä alijäämää yhteensä noin 63,7 milj. euroa. Sekä alijäämäisten konsernien määrä, että taseeseen kertyneen alijäämän määrä on kuitenkin laskenut viime vuosina selvästi, sillä vielä vuonna 2014 alijäämäisiä konserneja oli 103, joiden yhteenlaskettu alijäämää oli noin 770 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli kuntakonserneilla noin -0,42 mrd. euroa negatiivinen (-77 euroa/asukas), vaikka se oli 143 konsernilla positiivinen. Rahavirran negatiivinen määrä ilmaisee, että menoja on jouduttu kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla uutta lainaa. Tarkasteltaessa kuntakonserneja kuntakokoryhmittäin, korostuu yli asukkaan kuntien asema ja vaikutus. Kuntakonsernien vuosikatteesta yli 50 prosenttia, taseen kertyneestä ylijäämästä noin 66 prosenttia, lainakannasta noin 50 prosenttia, nettoinvestoinneista noin 53 prosenttia ja tilikauden tuloksesta noin 61 prosenttia tulee tästä kuntakokoryhmästä. Toimintakatteesta yli asukkaan kuntakonsernien osuus on kuitenkin vain noin 35 prosenttia. Tämä johtuu osittain siitä, että toimintatuloista tästä kuntakokoryhmästä tulee noin 43 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa erottuu noin 30 prosentin osuuksilla kuntakonsernien keskeisistä talouden tunnusluvuista. 19

22 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 Kuntakonsernit ovat voineet vuodesta 2017 lukien päätyä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia koskevaan arviointimenettelyyn (ns. kriisikuntamenettely). Vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöstietojen perusteella arviointimenettelyn tunnusluvut täyttäviä kuntakonserneja oli kolme: Jämijärven kunta, Teuvan kunta ja Ähtärin kaupunki täyttävät edelleen alijäämäkriteerin (yli -500 euroa/asukas ja yli euroa/asukas). Kaikki kolme tunnusluvut täyttävää kuntaa olivat kuitenkin arviointimenettelyssä jo vuonna 2017, joten vuonna 2018 ei aloiteta yhtään uutta arviointimenettelyä. 20

23 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2019 Tämä luku sisältää kuvauksen valtion vuotta 2019 koskevan talousarvioesityksen kuntatalouteen vaikuttavista toimenpiteistä ja linjauksista. Luku 2.1 sisältää valtion talousarvioesityksen yleisperustelujen kuntatalousosion (TAE:n luvut ). Luvussa 2.2 on avattu tarkemmin talousarvioesitykseen sisältyviä, eri pääluokilta toteutettavia toimenpiteitä, reformeja sekä lainsäädäntöön liittyviä muutoksia. Osa toimenpiteistä ei sisällä välittömiä talousarviovaikutuksia vuodelle 2019, mutta ne liittyvät muutoin merkittävästi kuntatalouden kehitysnäkymiin tai kuntien tehtävien järjestämiseen. 2.1 Kuntatalous valtion talousarvioesityksessä 2019 (TAE:n luvut ) Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen (TAE:n luku 8.1.) Kunnallisvero Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2019 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 155 milj. eurolla vuonna Työtulovähennystä korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 19 milj. eurolla vuonna Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 54 milj. eurolla vuonna Valtion- ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen korottaminen pienentää kuntien verotuottoa yhteensä arviolta 7 milj. eurolla vuonna Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Toimenpiteen arvioidaan pienentävän verotuottoja noin 3 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen, josta kuntien osuus on 2 milj. euroa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että vuonna 2019 asuntolainan koroista on vähennys- 21

24 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 kelpoista 25 prosenttia. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Yhteisövero Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan vuodesta 2019 alkaen syksyllä 2018 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa vuonna 2019 noin 10 milj. eurolla, josta kuntien osuus on 3 milj. euroa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien verotuottoon, sillä kuntien osuutta yhteisöveron jako-osuudesta alennetaan verotuoton lisäystä vastaavasti. Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin vuonna 2019 (milj. euroa) Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus -155 Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen 13 Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -3 Työasuntovähennyksen korottaminen -2 Työtulovähennyksen korottaminen -19 Perusvähennyksen korottaminen -54 Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -4 YHTEENSÄ

25 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Kuntien valtionavut (TAE:n luku 8.2) Kuntien valtionavut ovat 10,5 mrd. euroa vuonna 2019, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut (milj. euroa) ja muutos (%) * Muutos , % Laskennalliset valtionosuudet ,9 % VM ,0 % OKM ,3 % siitä kuntayhtymät ,5 % Muut valtionavut, hallinnonaloittain, yhteensä ,5 % OM SM VM OKM MMM yhteensä LVM yhteensä TEM yhteensä STM yhteensä YM yhteensä VALTIONAVUT YHTEENSÄ, milj. euroa ,0 % * Taulukko kuntien ja kuntayhtymien valtionavuista vuosina on pääluokittainen koontitaulukko. Talousarvioesityksen yleisperusteluihin sisältyvä tarkempi taulukko valtionavuista on kuntatalousohjelman liitteenä. Valtiovarainministeriön hallinnonala Kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan noin milj. euroa, joka on 86 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Eniten valtionosuutta vähentää valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus koskien vuotta Kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 213,4 milj. euroa. Valtionosuutta vähentävät lisäksi muun muassa hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset esitykset kuntien tehtävien vähentämisestä: erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, vanhuspalveluiden laatusuositus, omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö kuntien menoissa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Nämä kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta noin 32,8 milj. euroa verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuudenvähennys kasvaa 29,5 milj. eurolla vuoden 2018 talousarviosta. Valtionosuutta vähentää myös 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta vuodelle

26 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 Julkisen talouden suunnitelman mukaista 10 milj. euron siirtoa kriisikuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen ei esitetä, koska vuodelle 2019 ei ole tulossa yhtään kuntaliitosta. Valtionosuudesta on tarkoitus käyttää 10 milj. euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen. Julkisen talouden suunnitelman mukaan kustannustenjaon tarkistuksesta johtuva kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen ylimääräinen leikkaus koskien vuotta 2016 kompensoidaan kunnille vuonna Samassa yhteydessä kompensoidaan myös vuosien ylimääräinen lomarahaleikkaus. Yhteensä kompensaatio on siten 237 milj. euroa. Valtionosuutta lisäävät suhteessa vuoden 2018 talousarvioon muun muassa kuntien verotulomenetysten kompensaatio 224 milj. eurolla, asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 25,2 milj. eurolla sekä 15 milj. euron lisäys lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun ja 1 milj. euron lisäys vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Valtionosuusprosentti vuodelle 2019 on 25,37 prosenttia. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin ehdotetaan 40 milj. euron lisämääräraha vuonna Pitkäaikaistyöttömien määräaikaista eläketukea jatketaan. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin valinnanvapauspilotteihin 100 milj. euron valtuus. Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Uusi lukiolaki tulee voimaan Lain tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Opintojen rakenne mahdollistaa entistä joustavamman opetuksen järjestämisen ja aiempaa laajempien oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien tarjoamisen. Lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat ja korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys lisääntyvät. Ylioppilaskokeiden uusimisrajoitus poistuu. Vuonna 2019 lukiolain uudistamisesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan 0,4 milj. euroa. Lisäksi uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen ehdotetaan 10 milj. euroa. Valtionosuus uudistuksen kustannuksista on 100 prosenttia. 24

27 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa vuonna Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa vuonna Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toimintaan ehdotetaan 2,8 milj. euroa vuonna Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 milj. eurolla vuonna Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa vuonna Hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuodelle Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen (TAE:n luku 8.3) Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti noin 254 milj. euroa kuntataloutta heikentävä vuonna Valtionosuusindeksin jäädytys ja kustannustenjaon tarkistus ovat merkittävimmät kuntataloutta heikentävät valtion toimenpiteet. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon alueellisen järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2019 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, noin 29 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken. 25

28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISU 26A/2018 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos * 1. TOIMINNAN MUUTOKSET JA BUDJETTIPÄÄTÖKSET Menot Tulot Netto VM, Peruspalvelujen valtionosuus Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu Omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, kuntien rahoitusosuuden vähennys koskien v Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, kuntien rahoitusosuuden korjaus koskien v Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos VM YHTEENSÄ Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa Lukiokoulutuksen uudistaminen 0,4 0,4 0 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Perusopetuksen alueellisen eriarvoisuuden torjunta Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistäminen Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen Kerhotoiminnan tukeminen Uuden lukiolain toimeenpano ja lukiokoulutuksen laadun kehittäminen Liikkuva koulu -toiminnan laajentaminen Liikkuva opiskelu toimintaan 2,5 2,5 0 A1-kielen varhentaminen perusopetuksessa 0,3 0,3 0,3 Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen OKM YHTEENSÄ Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi, palvelusetelikokeilu Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Kärkihanke 3: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Kärkihanke 5: Osatyökykyisille väyliä työhön, kuntapilotit Koulutus-EVO-korvaukset Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut Valinnanvapauden pilottihankkeet STM YHTEENSÄ

29 KUNTATALOUSOHJELMA VUODELLE 2019 SYKSY 2018 Menot Tulot Netto Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen Seutukaupungeille alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen Palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu Pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset TEM YHTEENSÄ VEROTUKSEN JA MAKSUJEN MUUTOKSET Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys (-155 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Verotuksesta tehtävien vähennysten korottaminen (-80 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen (+13 milj. euroa) Työasuntovähennyksen korottaminen (-2 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio VEROTUKSEN JA MAKSUJEN MUUTOKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSTENJAON TARKISTUS VM OKM KUSTANNUSTENJAON TARKISTUS YHTEENSÄ INDEKSIJÄÄDYTYKSET Valtionosuusindeksin jäädytys VM OKM KEL-indeksin jäädytys ja indeksisidonnaisten menojen lisävähennys Vaikutus kuntien osuuteen etuusmenoista Vaikutus kuntien verotuloihin INDEKSIJÄÄDYTYKSET YHTEENSÄ VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET YHTEENSÄ * Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukon luvut eivät sisällä hallinnonalojen välisiä määrärahasiirtoja. Valtion toimenpiteiden vaikutuksiksi ei ole luettu kuntien hakemien valtionavustusten omarahoitusosuutta. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen. 27