Elintarvikkeen ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvitys sekä tiedottaminen Selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yhteystiedot

Transkriptio

1 Elintarvikkeen ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvitys sekä tiedottaminen Selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yhteystiedot JIK Ympäristöterveyspalveluiden varautumissuunnitelman osa Julkaisu: Jikkari Tiedoksi: JIK Vesilaitokset (1352/2015) Päivitys: Ympäristöterveyspalvelut Ruokamyrkytystyöryhmä Yhteystiedot päivitetty Johtokunta Johtoryhmä

2 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 2/18 Sisältö Määritelmiä Selvitystyöryhmä Selvitystyöryhmän tehtävät Epäilyilmoitus Selvitys ja sisäinen tiedotus Ensitoimet Selvitysilmoitus Yhteenveto Muistilista Tiedottaminen epidemiatilanteessa Kriisiviestinnän tarkoitus ja tavoitteet Kriisiviestinnän edellytykset Tiedotusvastuut Tiedotuksellinen vastuu kun sairastuneita Tiedotuksellinen vastuu kun ei sairastuneita Tiedottamisen vastuunjako Tiedotuksen tavat ja kanavat Lehdistötiedote Lehdistötilaisuudet Tiedotuskanavat Tiedotettavat tahot ja yhteistyötahot Liitteet (2) Kyselykaavakkeen täytön ja näytteenoton ohjeistus henkilökunnalle Ruokamyrkytysepäilyn kyselykaavake potilaille Määritelmiä Ruokamyrkytys: tartunta tai myrkytys, joka on saatu elintarvikkeen tai talousveden välityksellä. Ruokamyrkytysepidemia: tapaus, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen taudin nautittuaan samaa alkuperää olevaa elintarviketta tai talousvettä. Elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävä tauti: tartunta tai myrkytys, joka on saatu elintarvikkeen, talousveden tai uimaveden välityksellä (Uimavesi: uima-allasvesi ja uimarantavesi). Elintarvikkeiden ja veden aiheuttama epidemia: tapaus, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen taudin nautittuaan samaa alkuperää olevaa elintarviketta tai talousvettä tai altistuttuaan samalle vedelle.

3 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 3/18 1. Selvitystyöryhmä Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on sovittava yhdessä tartuntatautien vastustamisesta kunnan alueella vastaavan viranomaisen kanssa ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyön järjestämisestä. Ruokamyrkytysepidemian selvittämiseksi on suoritettava sairastuneisiin henkilöihin kohdistuvia laboratoriotutkimuksia, epidemian aiheuttajiksi epäiltyjen elintarvikkeiden, talousveden tai uimaveden tutkimuksia sekä epidemiologisia tutkimuksia (Elintarvike- ja vesiepidemiaselvitysasetus 1365/2011). JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ruokamyrkytystyöryhmään kuuluvat: Ympäristöterveyspalvelut Virpi Ala-Risku Terveysvalvonnan johtaja (työ ja oma) Ilmajoki Elina Majapuro Johtava ylilääkäri (työ) (oma) Kurikka Jouni Parkkonen Kurikan lähipalvelujen ylilääkäri (työ ja oma) Jalasjärvi Riikka Ala-Karvia (työ) (oma) Jurva Heidi Korpela-Kamila Jurvan terveysaseman hygieniayhdyshenkilö (työ) (oma) Sanna Tietäväinen Terveystarkastaja (työ) (oma) Tuija Mäntylä Ilmajoen terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava hoitaja (06) (työ) (oma) Sanna Granholm Kurikan terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava hoitaja (työ) (oma) Marika Viitala Jalasjärven terveysaseman tartuntataudeista vastaava hoitaja (työ) (oma)

4 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 4/18 Viestintä Anna Vierula Tiedottaja (työ) (oma) Tarvittaessa vesilaitosten edustajat Kurikan Vesihuolto Oy Juha Kotiranta Ilmajoen kunnan vesihuoltolaitos Sari Paananen Myötämäen vesi Oy Jussi Hakoniemi posti.myotamaenvesi.fi Muut vesilaitokset ja osuuskunnat alueella n. 90 kpl (alle 1000 käyttäjää) (yhteystiedot ympäristöterveyspalvelujen rekisterissä) 2. Selvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tehtävänä on 1. huolehtia, että epidemian selvittämiseksi vaadittavat epidemiologiset ja laboratoriotutkimukset suoritetaan 2. huolehtia epidemian hallintaan tähtäävien toimenpiteiden yhteensovittamisesta 3. vastata tiedonkulusta tutkimuksia tekevien viranomaisten ja laboratorioiden välillä 4. huolehtia tarvittaessa yhteydenpidosta sairaanhoitopiirin, asiantuntijoihin ja viranomaisiin 5. tiedottaa epidemiasta väestölle ja tiedotusvälineille erillisen tiedotussuunnitelman mukaan 6. tehdä STM:n asetuksen 1365/2011 mukaiset ilmoitukset muille viranomaisille 7. tehdä muut tarvittavat selvitykset Epidemiatilanteissa näistä tehtävistä vastaavat henkilöt nimetään erikseen selvitystyöryhmässä. 2.1.Epäilyilmoitus Saatuaan tiedon epäillystä ruokamyrkytysepidemiasta selvitystyöryhmän on tehtävä viipymättä asiasta sähköinen epäilyilmoitus. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden

5 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 5/18 epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään (RYMY-tietojärjestelmään). RYMY on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteinen raportointijärjestelmä. Epäilyilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kaikki sairastuneet kuuluvat samaan ruokakuntaan eikä epäilyilmoituksen tekemiseen ole erityistä syytä. Epäilyilmoituksen tekee terveysvalvonnan johtaja tai terveystarkastaja Tarvittavia tietoja ovat: esiintymispaikka ja -aika epäilty tartunnan lähde epidemian todennäköinen laajuus viranomaiset, jotka vastaavat paikallistasolla epidemian selvittämisestä ilmoituksen sisällöstä lisätietoja antavien yhteystiedot Epidemia (ruoka, talousvesi, uimavesi) Epäilyilmoitus (viipymättä) Selvitysilmoitus (3 kk kuluttua) Perhe-epidemia - x Pieni epidemia (2-5 sairastunutta) ei välttämätön x Perhe-epidemia (kaupallinen elintarvike / botulismi) Epidemia yli 5 sairastunutta x x Laitoksessa esiintyvä epidemia (koulu, päiväkoti, sairaala) Epäillään tartunnan lähteeksi kaupallista elintarviketta x x Epäillään ravintolavälitteisen ruokamyrkytyksen johtuvan laajalle levinneestä raaka-aine-erästä Ilmoituksen sisältö - Ilmoittaja - Tapahtumatiedot - Altistuneiden / oireellisten määrä - Oireet - Selvitykset - Konsultaatiotarve - Takaisinveto - Vastuuhenkilöt x x x - Tapahtumapaikka - Ajankohta - Epidemian tyyppi - Altistuneiden määrä - Sairastuneiden määrä - Sairastuneiden oireet - Taudinkuva - Epidemian aiheuttaja - Välittäjäelintarvike - Havaittu virhe käsittelyssä - Epidemiologiset tutkimukset - Laboratoriotutkimukset - Toimenpiteet uusiutumisen estämiseksi x x x 2.2. Selvitys ja sisäinen tiedotus Ruokamyrkytysepäilyn selvittäminen lähtee liikenteeseen yleensä joko ympäristöterveydenhuollossa tai terveyskeskuksessa tehdystä epäilystä. Havainnosta tulee ilmoittaa puolin ja toisin. Ensitoimiin on ryhdyttävä jo ennen ruokamyrkytysselvitystyöryhmän kokoontumista. Ruokamyrkytysepäily edellyttää vähintään kahta tapausta, joilla on todennäköinen yhteinen altistus. Botulismiepäilyssä riittää yksikin tapausepäily.

6 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 6/18 sairastunut vesilaitos / toimija / laboratorio terveystarkastaja lääkäri / terveydenhoitaja laboratorio terveysvalvonnan johtaja vastaava lääkäri Eläinlääkintäviranomaiselle on ilmoitettava zoonoosit ja eläintautitapaukset: 1) vesikauhu (raivotauti) ja vesikauhuepäily; 2) pernarutto ja pernaruttoepäily; 3) bruselloosi-tartunta; 4) Mycobacterium bovis -tartunta; 5) Burkholderia mallei -tartunta; 6) psittakoosi; 7) EHEC-tartunta henkilöllä, joka on ollut kosketuksissa tuotantoeläimiin kotimaassa; 8) salmonellatartunta, Q-kuume tai leptospiroosi henkilöllä, joka asuu tai työskentelee tuotantoeläintilalla; 9) trikinoosi; 10) botulismi ja botulismiepäily; 11) A-tyypin influenssaviruksen H5N1- tai H7N9-alatyypin taikka muun uuden tai harvinaisen alatyypin aiheuttama tauti henkilöllä, joka asuu tai työskentelee siipikarjatilalla. Yhteyshenkilönä Virpi Ala-Risku. Tietoa tapauksista ryhmän kesken voidaan vaihtaa sähköpostilla: ruokamyrkytystyoryhma@jikky.fi Sähköposti ei tavoita vesilaitoksia Ensitoimet Ympäristöterveyspalvelut hankitaan mahdolliset elintarvike-/vesinäytteet tarvittaessa rajoitetaan veden jakelua / elintarvikkeiden myyntiä/valmistusta Terveyskeskus hankitaan mahdolliset potilasnäytteet Terveysvalvonnan johtaja tai terveystarkastaja päättää epäilyilmoituksen lähettämisestä. Epäiltyjen sairastapausten yhteydessä on ratkaistava, onko kyseessä ruoan tai veden välityksellä leviävä epidemia. Sairastuneiden (väh. 2 hlö) keskuudesta on löydyttävä yhdistävä tekijä, esim. yhteinen ateria, elintarvike, vedenjakelualue tai uimavesi. Perustellusti

7 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 7/18 voidaan epäillä ruokamyrkytysepidemiaa, mikäli havaitaan, että sairastuneita oletettavasti yhdistää yhteinen ruokailu/elintarvike tms. ja ihmiset ovat sairastuneet ruokamyrkytystä muistuttaviin oireisiin. Mikäli ruokamyrkytysepäily on muodostunut terveyskeskuksessa, voidaan massa-sairastumisten tapauskyselyt aloittaa jo siellä (Liite 1). Ruokamyrkytysselvityksen keskeinen tavoite on etsiä myrkytyksen aiheuttaja ja lähde. Terveysvalvonnan johtaja tai terveystarkastaja harkitsee, mikä patogeeni tai muu aiheuttaja ilmoitetaan epidemian syyksi ja välittäjäelintarvikkeeksi. Tarvittaessa järjestetään selvitystyöryhmän ja/tai tutkimus-laboratorioiden kanssa palaveri aiheesta Selvitysilmoitus Selvitystyöryhmän on tehtävä myös selvitysilmoitus ruokamyrkytysepidemiaselvityksestä RYMY-tietojärjestelmään. Selvitysilmoitus on toimitettava viranomaisille mahdollisimman pian selvityksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua epidemian päättymisestä. Selvitysilmoituksen tekee terveysvalvonnan johtaja tai terveystarkastaja Tarvittavia tietoja ovat: esiintymispaikka ja -aika altistuneiden, sairastuneiden, sairaalahoitoa tarvinneiden sekä kuolleiden määrä oireet ja taudinkuvat epäilty tai varmistettu välittäjäelintarvike tai -talousvesi epäillyn elintarvikkeen tai talousveden alkuperä ja valmistaja taikka muut vastaavat tiedot epäillyn elintarvikkeen tai talousveden käsittelyssä havaittu virhe sekä käsittelyvirheen tapahtumapaikka tehdyt epidemiologiset tutkimukset tehdyt laboratoriotutkimukset, niiden lukumäärä ja tulokset epäilty tai varmistettu epidemian aiheuttaja korjaavat toimenpiteet, joilla epidemia saatiin hallintaan, sekä toimenpiteet, joilla vastaavan epidemian toistuminen pyritään jatkossa estämään.

8 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 8/ Yhteenveto Terveyskeskus Ympäristöterveyspalvelut ilmoitus ympäristöterveyspalveluille ja/tai ilmoitus terveyskeskukseen ja/tai ensimmäiset potilasnäytteet ensimmäiset vesi- ja elintarvikenäytteet tarvittaessa oire- /tapauskyselyt/kyselylomakkeet Ilmoitus RYMY-järjestelmään Selvitystyöryhmä kokoontuu tarvittaessa nimetään epidemian selvittäjä keskitytään potilaita koskevan epidemiologisen tiedon keräämiseen nimetään epidemian selvittäjä keskitytään elintarvikkeita ja vettä koskevan epidemiologisen tiedon keräämiseen Selvitystyöryhmä kokoontuu tarvittaessa Selvitysilmoitus ja loppuraportti 2.4. Muistilista Epäilyilmoitus TK / YTH Epäilyilmoitus RYMY Näytteet tutkittavaksi (ole yhteydessä laboratorioon) Humaaninäytteet tutkittavaksi Arvioidaan tiedottamisen tarve (tiedottaja mukana) Kyselylomake Tapahtumapaikan tarkastus / yhteyshenkilön haastattelu Tautia aiheuttavat mikrobit lähetetty jatkotutkimuksiin Kyselylomakkeiden analysointi Selvitys-/palautetilaisuus selvitystyöryhmän kesken Tarvittaessa koulutusta tapahtumapaikalla Selvitysilmoitus RYMY Laajassa epidemiassa yhteydenpito muiden asianosaisten kuntien viranomaisten kanssa. Terveyspalveluiden laatujärjestelmään on koottu linkkejä ohjeistuksista.

9 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 9/18 3. Tiedottaminen epidemiatilanteessa 3.1. Kriisiviestinnän tarkoitus ja tavoitteet Tiedottamisen tarkoitus on torjua vaaraa, ehkäistä tarpeetonta hätääntymistä. Tarkoituksena on tiedottaa kuntalaisille vaarasta ja toimintaohjeista sekä selventää heille tapahtumia ja niiden kulkua. Tiedotus suunnataan tapauksen mukaan yleisölle, viranomaisille, yrityksille, naapurikunnille ja joukkoviestimille. Kriisitilanteissa tiedottamisella on keskeinen merkitys asioiden kulun ja jälkityön kannalta. Tiedottamisen on oltava nopeaa, riittävää ja luotettavaa. Luottamus on avainasia, joten kaiken kerrottavan tiedon tulee olla oikeaa. On parempi kertoa luotettavaa tietoa vähän kuin tarkastamattomia tietoja paljon Kriisiviestinnän edellytykset Viestijän suhteen viestintävälineisiin on oltava kunnossa Viestinnän on oltava luotettavaa ja ymmärrettävää Kaiken kerrottavan tiedon on oltava oikein Kriisiviestintä on lyhyttä, ytimekästä, selkeää ja kansantajuista Viestitään nopeasti ja riittävästi Viestinnän aloite on pidettävä omissa käsissä Ensimmäinen tiedote pyritään antamaan tunnin sisällä siitä, kun tieto tapahtumasta on saavuttanut tiedotuksellisessa päävastuussa olevan Tiedottamisen pitää olla toistuvaa: Tiedotetaan säännöllisesti vakavan kriisin yhteydessä vähintään kerran päivässä vaikka varsinaista uutta kerrottavaa ei olisi. Tiedottamista on jatkettava, kunnes vaaratilanne on ohi. Viestijän on hallittava aihe. Pyrkimyksenä on, että vuorokauden sisällä osattaisiin kertoa kriisin syistä ja seurauksista ja antaa taustatietoja. Viestintä on avointa ja kaksisuuntaista Tiedottamisen on oltava rehellistä. Jos asioiden hoidossa tapahtuu virhe, se pitää myöntää avoimesti ja kertoa, miten virhe on tarkoitus korjata. Tiedotus ei saa aiheuttaa paniikkia, mutta myös tarpeetonta optimismia on vältettävä. Kansalaisen näkökulma on otettava huomioon: Viestinnän on oltava empaattista. Puhelimien, sähköpostien ja tiedotusvälineiden kautta saatu palaute on otettava huomioon. Eri toimijoiden antamat tiedot eivät ole ristiriitaisia Toimijat eivät missään tapauksessa saa ruveta syyttelemään toisiaan tai tiedotusvälineitä. Kriisitilanteessa tiedottavat ainoastaan tiedotuksellisessa päävastuussa oleva sekä mahdollisesti häneltä suoran valtuutuksen käsillä olevassa tilanteessa saaneet. Muu henkilökunta ei kommentoi aihetta esimerkiksi tiedotusvälineille.

10 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 10/18 4. Tiedotusvastuut Tiedotuksellisessa vastuussa oleva huolehtii tiedottamisesta yleisölle ja yhteistyötahoille annettujen tietojen oikeellisuudesta median ja kuntalaisten taholta tuleviin yhteydenottopyyntöihin vastaamisesta Tiedotuksellisessa vastuussa oleva voi tarvittaessa pyytää tiedotuksen asiasisältöihin liittyvää apua ruokamyrkytystyöryhmän jäseniltä sekä muilta tarvittavilta tahoilta. Käytännön järjestelyihin kuten tiedotustilaisuuksien järjestämiseen tai lehdistötiedotteen muotoilemiseen tiedotuksellisessa päävastuussa oleva voi pyytää apua tiedottajalta sekä muilta tarvittavilta tahoilta Tiedotuksellinen vastuu kun sairastuneita Päävastuu tiedottamisesta kriisitilanteessa määräytyy seuraavassa järjestyksessä. Pienemmissä tapahtumissa vastuu voidaan delegoida. 1. Johtava ylilääkäri 2. Tartuntataudeista vastaava lääkäri / lähipalveluiden ylilääkäri 3. Muu virkaiältään vanhin lääkäri 4.2. Tiedotuksellinen vastuu kun ei sairastuneita Johtamisen ja tilannekuvan muodostamisen päävastuu on terveydensuojeluviranomaisella (yhdessä vesilaitoksen / uimaveden laadusta vastaavan henkilön kanssa) silloin, kun on kyse talousveden tai uimaveden mikrobiologisesta tai kemiallisesta saastumisesta, johon liittyy terveyshaittaa tai epäily terveyshaitasta. Tiedottamisesta vastaa terveystarkastaja tai terveysvalvonnan johtaja Tiedottamisen vastuunjako Toimialakohtainen tiedottamisvastuu on jaettu seuraavasti: Terveysvalvonnan johtaja / terveystarkastaja Veden käyttökieltoon, keittokehotukseen liittyvä tiedotus käyttäjille ja yleisölle, kun tiedossa ei ole sairastuneita. Yhteistyössä toimijan (Vesilaitos / uimavesi / elintarviketoimija ym.) kanssa mm. joukkoviestimiä käyttäen. antaa elintarvike-epidemiaa koskevan tiedon asiakaskunnalle (koulujen, päiväkotien, terveyskeskuksen, vanhainkotien edustus ym.) antaa tiedotuksellisessa päävastuussa olevalle tiedot elintarvikenäytteiden tutkimustilanteesta ja näytetuloksista sekä vedenkäyttökieltomääräyksestä ja tutkimustilanteesta huolehtii sisäisestä tiedottamisesta eläinlääkäreille/terveystarkastajille Vesilaitos tiedottaa veden käyttäjille veden teknis-esteettisen laadun heikentyessä, kun terveyshaittaa ei ole.

11 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 11/18 antaa terveysvalvonnan johtajalle / terveystarkastajalle riittävästi tietoa toimenpiteiden edistymisestä hoitaa sisäisen tiedottamisen vesilaitoksen hoitajien kesken tiedottaa ja pitää yhteyttä edellä mainittujen johdosta tarvittaessa tukkuvesilaitokseen (Lakeuden Vesi Oy) Johtava ylilääkäri tai muu tilanteessa vastuussa oleva lääkäri vastaa potilasnäytteiden tutkimusten ohjeistamisesta ja tuloksista tiedottamisesta pitää tiedotuksellisessa päävastuussa olevan ajan tasalla tilanteen etenemisestä vastaa terveyskeskuksen ja JIK ky:n sisäisestä tiedottamisesta median ja kuntalaisten yhteydenottopyyntöihin vastaaminen Talousvettä toimittava laitos Veden käyttörajoitukset perustelluista syistä epäiltäessä terveyshaittaa Virka-ajan ulkopuolella Teknis-esteettiset haitat 5. Tiedotuksen tavat ja kanavat 5.1. Lehdistötiedote Tiedotteesta on ilmettävä vähintään seuraavat tiedot: Mitä, missä ja milloin on tapahtunut? Miten yksittäisen kuntalaisen tulee toimia? Mitä seurauksia tapahtuneesta on väestölle? Kuinka kauan tilanteen arvioidaan kestävän? Mitä vesilaitos / elintarvikealan toimija ja viranomaiset tekevät tilanteen hoitamiseksi? Mistä saa tarvittaessa lisätietoja? Milloin ja missä asiasta tiedotetaan seuraavan kerran? Tiedotteen antamisen jälkeen on oletettavaa, että asiakkaat ja media haluavat lisätietoja puhelimitse. Tätä varten tulee harkita, järjestetäänkö puhelinpäivystys, jossa kriisiviestinnän hallitseva henkilö antaa tietoja soittajille. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää automaattista puhelinvastaajaa, jonka sanoma päivitetään heti, kun lisätietoa on saatu. Näin vältytään varsinaisten toimijoiden puhelinten ruuhkautumiselta Lehdistötilaisuudet Pääperiaatteena on, että lehdistötilaisuuksia pidetään vain vakavien kriisien yhteydessä. Muulloin pyritään jakamaan tietoa muilla tavoin. Merkittävän kriisin yhteydessä lehdistötilaisuus järjestetään mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun tieto tapahtuneesta on saavuttanut tiedotuksellisessa päävastuussa olevan. Lehdistötilaisuus pyritään järjestämään kolmen tunnin kuluessa tapahtumasta. Tiedotustilaisuudessa kerrotaan: Mitä on tapahtunut?

12 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 12/18 Millaiset ovat tapahtuneen syyt ja seuraukset mikäli ne ovat jo tiedossa? Lehdistötiedotteen muistilistaa edellisestä kappaleesta voi käyttää myös lehdistötilaisuuden runkona. Seuraavan tiedotustilaisuuden aika ja paikka Yhtenäisen ja luotettavuuteen vaikuttavan toimintakäytännön mukaan, kukaan muu toimijoista ei anna lisätietoja tapahtuneesta ennen uutta tiedotustilaisuutta, ellei ilmene mitään kiireellistä ja oleellista uutta tiedotettavaa. Vakavan kriisin yhteydessä tiedotustilaisuuksia pyritään pitämään vähintään kerran päivässä, ja tiedotustilaisuuksia järjestetään tarvittaessa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Säännölliset tiedotustilaisuudet lisäävät kansalaisten luottamusta siihen, että viranomaiset ja muut kriisiä hoitavat tahot tekevät työtä kriisin selvittämiseksi. Niiden avulla voidaan toisaalta myös vähentää ei-kiireellisiä yhteydenottoja, mikä antaa toimijoille enemmän aikaa keskittyä kriisin hoitamiseen Tiedotuskanavat Kriisiviesti on saatava tiedoksi mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monelle. Vedenkäyttäjien tavoittaminen ja käytettävät tiedotuskanavat on suunniteltava etukäteen. Elintarvikealan toimijoiden jäljitettävyysjärjestelmää käytetään hyväksi tapahtuman laajuuden selvittämisessä. Tiedote on annettava viranomais- tai hätätiedotteena, mikäli tiedotusvälineet eivät muutoin ole valmiita julkaisemaan sitä. Hätätiedotteen voivat antaa pelastus-, poliisi- ja rajavartioviranomaiset. Kaikilla muilla viranomaisilla on oikeus antaa viranomaistiedote. Tarvittaessa hätätiedote voidaan antaa kunnan paloaseman kautta ottamalla yhteys paloaseman palomestariin. Vaaratiedotteen sisältö: 1) Otsikko: Vaaratiedote 2) Alue, jossa vaara on, sekä päiväys ja kellonaika 3) Vaarallisen tapahtuman kuvaus 4) Toimintaohjeet väestölle. Kehotetaanko veden keittoon ja voiko vettä käyttää esim. peseytymiseen. 5) Kuka antaa tilanteesta lisätietoja 6) Vaaratiedotteen antaja (pelastuslaitos) Esimerkki vaaratiedotteesta: VAARATIEDOTE: Lähteelä kello Saastunut juomavesi. Jätevettä on päässyt Lähteelän kaupungin vesijohtoveteen. Juomavesi ja ruuanlaittoon käytettävä vesi keitettävä vähintään 5 min. Lisätietoja Lähteelän vesilaitoksen verkkosivuilla. Varsinais-Suomen pelastuslaitos. VARNINGSMEDDELANDE: Lähteelä kl Förorenat dricksvatten. Avloppsvatten har runnit i Lähteelä stads vattenledningsnätverk. Dricks- och matlagningsvattnet ska kokas åtminstone 5 min. Tillläggsuppgifter på vattenverkets websidor. Egentliga Finlands räddningsverk A(H1N1)-influenssaepidemian aikana käytössä olleet puhelinnumerot otetaan tarvittaessa ruokamyrkytysepidemian tiedotuskäyttöön.

13 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 13/18 Numerot ovat: , (Jalasjärvi), (Ilmajoki) ja (Kurikka). Eri tiedotusvälineet nopeus- ja kattavuusjärjestyksessä ovat: 1. Radio (YLE Radio Pohjanmaa) 2. Televisio 3. Teksti-tv 4. Maakunnallisten sanomalehtien ja paikallisradion verkkosivut ( ja 5. Kuntien ja JIK ky:n verkkosivut ( Maakuntalehdet (Ilkka ja Pohjalainen) 7. Paikallislehdet (Jurvan Sanomat, Kurikka-lehti, JP-Kunnallissanomat, Ilmajoki-lehti) Internet on keskeinen tiedottamisen väline. JIK ky:n verkkosivuille kootaan kaikki tiedotteet, ohjeet ja taustatiedot heti, kun niitä annetaan tai ne saadaan. Laajemmissa ruokamyrkytysepidemiatilanteissa verkkosivuille on syytä koota myös usein kysyttyjen kysymysten lista vastauksineen ja lisätä linkit tärkeimpien sidosryhmien verkkosivuille. Internet ei kuitenkaan voi olla ensisijainen tiedottamisen väline, koska sen kattavuus ei ole kovin hyvä ja koska ruuhkautuessaan sivut voivat tukkeutua. 6. Tiedotettavat tahot ja yhteistyötahot Alla on tiedotettavien tahojen tarkistus- ja muistilista. Tiedotuksen laajuus harkitaan aina tapauskohtaisesti. Viranomaiset TAHO YHTEYSHENKILÖ PUHELIN SÄHKÖPOSTI JIK ky, terveydensuojeluviranomaiset terveysvalvonnan johtaja Virpi Ala-Risku terveystarkastaja Saana Laakkonen terveystarkastaja Sanna Tietäväinen terveystarkastaja Sari Ojanen terveystarkastaja Minna Jyläskoski JIK ky, hallinto kuntayhtymän johtaja Hannele Ridanpää johtava ylilääkäri Elina Majapuro johtokunnan puheenjohtaja Matti Ollila tiedottaja Anna Vierula johtokunta luottamushenkilöjohto johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja, Vt.hallintojohtaja / johtoryhma@jikky.fi ikääntyneiden palvelujohtaja, Talousjohtaja, Johtava ylilääkäri, Ylilääkärit, Perheiden palvelujohtaja, Terveysvalvonnan johtaja, Hoitotyön päällikkö, Kotihoidon päällikkö Tiedottaja esimiehet esimiehet@jikky.fi Terveyskeskukset

14 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 14/18 ylilääkärit JIK ky:n johtava ylilääkäri Elina Majapuro Kurikan lähipalvelujen Jouni Parkkonen ylilääkäri - Jalasjärven lähipalvelujen Kaija Hautala kaija.hautala@jikky.fi ylilääkäri työterveyspalveluiden ylilääkäri Liisa Lempiäinen Työterveyshuollon toimisto liisa.lempiainen@jikky.fi Seinäjoen keskussairaala tartuntatautilääkäri Elina Kärnä elina.karna@epshp.fi sairaalamikrobiologi Kerttu Saha kerttu saha@epshp.fi Vaasan keskussairaala mikrobiologi Kliinisen mikrobiologian laboratorio Jari Hirvonen Roosa Savolainen jari.hirvonen@vshp.fi roosa.savolainen@vshp.fi Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto läänineläinlääkäri, yksikön Matti Nyberg matti.nyberg@avi.fi päällikkö ylitarkastaja (elintarvikkeet) Merja Rinta-Koski merja.rinta-koski@avi.fi ylitarkastaja (talousvesi) Pia Ratilainen pia.ratilainen@avi.fi - läänineläinlääkäreiden päivystysnumero Vesilaitokset Ilmajoen kunnan vesilaitos Sari Paananen sari.paananen@ilmajoki.fi Kurikan Vesihuolto Oy Juha Kotiranta juha.kotiranta@kurikka.fi Myötämäen Vesi Oy Jussi Hakoniemi posti@myotamaenvesi.fi Lakeuden Vesi Oy, Seinäjoki toimitusjohtaja Juha Santtila juha.santtila@seinajoki.fi Muiden vesilaitosten ja vesiosuuskuntien (n. 90 kpl) tiedot ympäristöterveyspalvelujen kautta Ympäristönsuojeluviranomaiset Ilmajoki, ympäristöinsinööri Mika Yli-Petäys mika.yli-petays@ilmajoki.fi Kurikka, ympäristöinsinööri ympäristösihteeri Miia Veikkolainen vs. Tia Lummi miia.veikkolainen@kurikka.fi tia.lummi@kurikka.fi Kunnat Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski seppo.pirttikoski@ilmajoki.fi yleinen (vaihde) kirjaamo@ilmajoki.fi johtoryhmä Seppo Pirttikoski, kunnanjohtaja Mika Sillanpää, hallinto- ja talousjohtaja henkilöstöjohtaja Juha Kurikka, kehitysjohtaja Kirsi Kinnunen, sivistystoimenjohtaja Tytti Luoto, sosiaalijohtaja Paavo Perälä, tekninen johtaja johtoryhma@ilmajoki.fi

15 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 15/18 Rami Mattila, yritysasiamies Eveliina Nokua-Keisanen, varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Sippola, kaavoitusarkkitehti Kurikan kaupunki kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa tiedottaja Maria Parkkonen yleinen (vaihde) johtoryhmä - Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa - Hallintojohtaja Simo Kankaanpää, - Apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko - Talousjohtaja Laura Mäkivirta - Vt. tekninen johtaja Seppo Kankaanpää - Sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa - Henkilöstöpäällikkö Elise Rantanen - Tiedottaja Maria Parkkonen johtoryhma@kurikka.fi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Ilmajoen paloasema palomestari Pekka Ahola pekka.ahola@seinajoki.fi päivystys P Kurikan paloasema palotarkastaja Jaakko Koski tai jaakko.koski@seinajoki.fi päivystys Jurvan paloasema palomestari Jukka Hietamäki jukka.hietamaki@seinajoki.fi päivystys Jalasjärven paloasema palomestari Jani Välimaa tai jani.valimaa@seinajoki.fi päivystys kemikaalitarkastaja Santtu Lahma santtu.lahma@seinajoki.fi Poliisi Pohjanmaan poliisilaitos virka-apupyynnöt Yhteistyötahot ja muut tahot TAHO YHTEYSHENKILÖ PUHELIN SÄHKÖPOSTI Laboratoriot SeiLab - Laboratorion johtaja Seppo Kangas seppo.kangas@seinajoki.fi - toimisto seilab@seinajoki.fi Eurofins Ahma Oy, Seinäjoki - Laboratorioesimies Katariina Siltala toimisto ymparisto.ilmajoki@ahmagrou p.com THL, Asiantuntijamikrobiologiayksikkö Kuopion vesimikrobiologian laboratorio

16 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 16/18 - Yksikönpäällikkö Carita Savolainen carita.savolainen-kopra@thl.fi Virologia Kopra Vesiturvallisuus Ilkka Miettinen ilkka.miettinen@thl.fi johtava tutkija - erikoissuunnittelija Outi Zacheus outi.zacheus@thl.fi - erikoissuunnittelija Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@thl.fi - erikoistutkija / tutkija (legionelloosiepidemiat) Jaana Kusnetsov / Piia Airaksinen jaana.kusnetsov@thl.fi piia.airaksinen@thl.fi tutkimusprofessori Hannu Komulainen hannu.komulainen@thl.fi Epidemiaselvitystiimi, Infektiotautien torjuntayksikkö HKI - Epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen ruska.rimhanen-finne@thl.fi Finne - Tutkija Sari Huusko sari.huusko@thl.fi - erikoistutkija Satu Murtopuro satu.murtopuro@thl.fi - tilastotutkija Jukka Ollgren jukka.ollgren@thl.fi Bakteriologia Saara Salmenlinna saara.salmenlinna@thl.fi Rokoteimmunologia Merit Melin merit.melin@thl.fi EVIRA, Tutkimus- ja laboratorio-osasto vaihde kirjaamo@evira.fi erikoistutkija, Marjaana Hakkinen marjaana.hakkinen@evira.fi jaostopäällikkö, mikrobiologian tutkimusyksikkö erikoistutkija, mikrobiologian Tuula Johansson tuula.johansson@evira.fi tutkimusyksikkö ZOOM Elintarvikemikrobiologia ja elintarvikevälitteiset zoonoosit - ylitarkastaja Annika Pihlajasaari annika.pihlajasaari@evira.fi - ylitarkastaja Elina Leinonen elina.leinonen@evira.fi ELRE Elintarvike- ja rehumikrobiologia - erikoistutkija Marjaana Hakkinen marjaana.hakkinen@evira.fi - erikoistutkija Saija Hallanvuo saija.hallanvuo@evira.fi - erikoistutkija Satu Hakola satu.hakola@evira.fi HYKS virologia (ulostenäytteet), lääkäri kliininen parasitologia, dosentti Helsingin yliopisto patogeenien diagnostiikka ja epidemiologia, professori virusten esiintyvyys elintarvikkeissa ja vedessä, dosentti Suvi Bühler suvi.buhler@hus.fi Sakari Jokiranta sakari.jokiranta@hus.fi Hannu Korkeala hannu.korkeala@helsinki.fi Leena Maunula leena.maunula@helsinki.fi STUK - vaihde stuk@stuk.fi; vesitiimi@stuk.fi

17 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 17/18 Koulut Ilmajoen kunnan sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen Kurikan kaupungin sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa Päiväkodit Ilmajoen kunnan varhaiskasvatusjohtaja Eveliina Nokua- Keisanen Kurikan kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Outi Koskenvalta Ikääntyneiden asumispalvelut JIK Ikääntyneiden palvelujohtaja Tarja Palomäki Maaseutupalvelut Ilmajoen toimipiste Maaseutupäällikkö Kati Kaltiaisenaho Kurikka Maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Ruokapalvelut - Ilmajoki Ruokapalvelupäällikkö Pirjo Sivula pirjo.sivula@ilmajoki.fi Kurikka Palvelupäällikkö Merja Varin merja.varin@kurikka.fi Yritykset elintarvikealan yritykset Tiedotus JIK ky:n ympäristöterveyspalveluiden kautta: päivittäistavarakaupat Yhteystiedot terveysvalvonnan TerveKuu asianhallintajärjestelmässä alkutuotanto sekä kohteiden paperiarkistoissa terveystarkastajien toimistossa. Tiedotusvälineet MEDIA PUHELIN SÄHKÖPOSTI MUUTA Ilkka toimitus toimitus@ilkka.fi päivittäissanoma päätoimittaja Satu Takala satu.takala@ilkka.fi lehti ja nopeasti päivittyvä verkkolehti Pohjalainen toimitus toimitus@pohjalainen.fi päivittäissanoma päätoimittaja Toni Viljanmaa toni.viljanmaa@pohjalainen.fi lehti, nopeasti päivittyvä verkkolehti Kurikka-lehti toimitus toimitus@kurikka-lehti.fi paikallislehti, ilm. päätoimittaja Jaakko tai jaakko.ujainen@kurikka-lehti.fi ke ja pe Ujainen Ilmajoki-lehti toimitus (vaihde) toimitus@ilmajoki-lehti.fi paikallislehti, ilm. ti ja to päätoimittaja Jussi Uusimäki (06) Jussi.uusimaki@ilmajoki-lehti.fi

18 Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän keskeiset tehtävät ja yht. tiedot 18/18 JP- Kunnallissanomat toimitus (vaihde) paikallislehti, ilm. ma ja to päätoimittaja Terhi Rintala Jurvan Sanomat toimitus paikallislehti, ilm. ke päätoimittaja Jaana Ala- Lahti ja YLE Radio Pohjanmaa päällikkö Hannele Haanpää- toimitus Holappa (06) (06) Paikallinen radiokanava, nopeasti päivittyvät verkkouutiset STT päivystys (09) toimitus(at)stt.fi uutispäällikkö Vastaava päätoimittaja YLE (tv, radio, verkko) (09) (09) toimitus tai uutisvinkit