Pohjoinen Energiakartta Aluetalous

Transkriptio

1 Pohjoinen Energiakartta Aluetalous Uusiutuvan energian alue- ja työllisyysvaikutusten arviointi alueittain Loppuraportti Gaia Consulting

2 Sisältö 1. Arviointityön taustat ja tavoitteet 2. Arviointityön aineisto 3. Laskenta 4. Tulokset 5. Esimerkkitapaukset Juho Holmi / Flickr 2

3 1. Työn taustat ja tavoitteet (1/2) Suomi on sitoutunut muiden Euroopan maiden tavoin nostamaan uusiutuvan energian tuotannon osuutta tuotetusta energiasta, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja tehostamaan energiankulutustaan. Pohjois-Suomella on käytettävissään nykyistä huomattavasti suuremmat uusiutuvat energiavarat. Kaupungit ja kunnat voivat omilla valinnoillaan olla luomassa kasvua ja kehittyviä markkinoita energia-alalla. Uusiutuvassa energiantuotannossa on mahdollisuus alan kehityksen mukanaan tuomiin innovaatioihin, työpaikkoihin ja lisääntyviin verotuloihin. POEKA-hanke on Oulun Ammattikorkeakoulun hallinnoima maaseuturahaston rahoittama hanke, jossa osatoteuttajina toimii Lapin Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia. Hankkeen tavoitteena on koota yhteen ja visualisoida paikkatietomenetelmin Pohjois-Suomen uusiutuvan energian tuotanto ja korvattavissa oleva fossiilienergian tuotanto. Tavoitteena on myös selvittää kunnittain odotettavissa olevat aluetaloudelliset vaikutukset, jos alueen korvattavissa oleva fossiilienergia korvataan uusiutuvilla energiavaroilla. Tässä arviointityössä selvitetään aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa, jos energiantuotantoon käytettävät ulkomaiset fossiiliset polttoaineet korvattaisiin uusiutuvilla polttoaineilla. 3

4 1. Työn taustat ja tavoitteet (2/2) POEKA-hankkeessa on kerätty tietoja alueiden uusiutuvasta energiantuotannosta, mahdollisista uusista tuottajista ja uusiutuvilla korvattavissa olevista fossiilisista energiantuotantolaitoksista. Tietoja on kerätty kaukolämpöyhtiöiltä, lämpöyrittäjiltä, kunnilta ja kaupungeilta, seurakunnilta ja teollisuudesta. Kerätyssä aineistossa on noin 300 energiantuottajan tiedot ja kattaa maakuntien suurimmat toimijat. Arviointityön tavoitteena on selvittää aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa, jos energiantuotantoon käytettävät fossiiliset polttoaineet korvattaisiin uusiutuvilla polttoaineilla. Keskeisiä tutkittavia vaikutuksia ovat työllistävyys, rahalliset tulot alueen toimijoille sekä verotulot alueen kunnille ja valtiolle. Tarkastelussa keskitytään ensisijaisesti kohteisiin, jossa korvaaminen voisi olla teknis-taloudellisesti mahdollista*. * Laitokset, joissa ulkomaisia fossiilisia polttoaineita käytetään muutenkin kuin huippu tai varapolttoaineena. 4

5 2. Arviointityön aineisto (1/4) Aineisto kattaa suurimmat fossiilisia polttoaineita käyttävät laitokset Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa * Pohjois-Pohjanmaan osalta mahdollisesti korvattaviksi laitoksiksi luokiteltiin ne, joissa ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaispolttoaineenkulutuksesta oli yli 3%. Lapin osalta luokittelu korvattaviin ja ei-korvattaviin tehtiin lähtötietojen keräyksen yhteydessä. 5

6 2. Arviointityön aineisto (2/4) Arviointityön aineisto kattaa fossiilisten polttoaineiden kulutusta 300 GWh, josta 160 GWh mahdollisesti korvattavaa Mahdollinen potentiaali kuvastaa laitoksia, joissa fossiilisia polttoaineita käytetään pääpolttoaineena. TEOREETTINEN POTENTIAALI MAHDOLLINEN POTENTIAALI * Pohjois-Pohjanmaan osalta mahdollisesti korvattaviksi laitoksiksi luokiteltiin ne, joissa ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaispolttoaineenkulutuksesta oli yli 3%. Lapin osalta luokittelu korvattaviin ja ei-korvattaviin tehtiin kartoituksen yhteydessä. 6

7 2. Arviointityön aineisto (3/4) Mahdollisesti korvattava potentiaali Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin seutukunnissa. 7

8 2. Arviointityön aineisto (4/4) Mahdollisesti korvattava potentiaali Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnissa. Mukana kunnat, joissa mahdollisesti korvattavaa ulkomaisen fossiilisen polttoaineen kulutusta enemmän kuin 2 GWh 8

9 3. Laskenta (1/3) Laskenta perustuu Gaian aluetaloudelliseen vaikuttavuusmalliin, jolla arvioidaan kokonaisia liiketoiminnan arvoketjuja ja tuodaan esille taloudelliset vaikutukset yksityissektorille sekä alueja kansantalouteen. Taloudellinen mallintaminen perustuu saatavilla olevaan tietoon liiketoimintaketjun eri vaiheiden pääoma- ja käyttökuluista, työpanoksista ja lopputuotteiden myyntituloista. Tarkastelussa huomioidaan myös työpaikat, palkka- ja pääomatulot sekä verot. Esitetyt arviot aluetalousvaikutuksista kuvaavat suuruusluokkaa, eivät tarkkoja vaikutuksia. 9

10 3. Laskenta (2/3) Keskeiset oletukset Vaikutukset antavat mahdollisesti saavutettavissa olevan tason, mutta eivät huomioi esimerkiksi vaadittujen investointien kannattavuutta. Kuitenkin kohteet ja kulutus, joissa ulkomaista fossiilista polttoainetta käytetään vain huippukuorman tuottamiseen tai varapolttoaineena, eivät sisälly mahdollisesti korvattavaan potentiaaliin. Teoreettinen potentiaali kuvaa aluetalousvaikutuksia koko lähtöaineiston fossiilisten polttoaineiden kulutuksen korvaamisesta uusiutuvilla. Korvaavan kapasiteetin huipunkäyttöajalla on merkittävä vaikutus tarvittavaan tehoon ja investointeihin. Sitä arvioidaan eri tavoin kokonaisvaikutusten 1 ja esimerkkitapausten 2 osalta havainnollistamaan aluetalousvaikutuksia toisaalta kokonaisuuden ja toisaalta yksittäisten kohteiden kannalta. 1. Kokonaisaluetalousvaikutukset Korvaavan kapasiteetin tarvetta arvioidaan olettamalla huipunkäyttöajaksi 2000 h (top-down lähestymistapa). Konsultilla ei ole käytössään kohteiden pysyvyyskäyriä tai nykyistä tehoa (kaikista kohteista), joka mahdollistaisi todellisen tehontarpeen tarkan arvion. Laskelmissa oletetaan, että keskimääräisellä huipunkäyttöajalla 2000 h pystytään korvaamaan koko mahdollisesti korvattavissa oleva ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden kulutus. Todellisuudessa eri kohteiden huipunkäyttöajat vaihtelevat paljon, ja siksi tämä tarkastelu on karkea keskiarvoistus. Mikäli joidenkin kohteiden toteutusta harkitaan, pitää kunkin kohteen osalta tehdä erillinen kannattavuus- ja vaikuttavuustarkastelu ottaen huomioon kohteen erityispiirteet ja kuormaprofiili. 2. Esimerkkitapaukset huipunkäyttöaika korvaavalle kapasiteetille on laskettu laitoksen raportoitujen tehon ja polttoaineenkulutuksen perusteella (bottom-up), mikäli molemmat ovat saatavilla. Jos tehotieto puuttuu, on huipunkäyttöajaksi oletettu edellä mainittu 2000 h. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa, tuloksia ei voi käyttää jatkosuunnittelun pohjana, vaan tällöin on selvitettävä todellinen huipunkäyttöaika ja toteutettava laskelmat todellisilla lukuarvoilla. Data ei edusta koko mainittujen alueiden kulutusta, vaan selvityksessä lasketut tulokset pohjautuvat kerättyyn lähtödataan. Ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden kulutusta kohteissa, joissa numeerista dataa ei ole saatavilla, ei ole arvioitu. 10

11 3. Laskenta (3/3) Keskeiset oletukset Investointikustannus biolämpölaitokselle: 600 /kw Lämmitysöljykattilan hyötysuhde: 90% Rakentamisaika: 12v Kunnallistulovero: 19,9% Valtion tulovero: 6% Vuosipalkka: /a Ulkomaiset fossiiliset polttoaineet oletetaan korvattaviksi kotimaisilla siten, että puolet korvaavasta polttoaineesta on metsähaketta ja puolet pellettejä. Käyttö ja kunnossapitokustannukset arvioidaan polttoaineittain seuraavasti: Öljylaitokset: 3 / MWh Pellettilaitokset: 10 / MWh Hakelaitokset: 22 / MWh 11

12 4. Tulokset (1/3) Aluetalouslaskennan tulokset maakuntiin ja valtiolle Pohjois-Pohjanmaa: + 35 Henkilötyövuotta / a* + 23 M investoinnit + 3,4 M /a Tulot alueen metsänomistajille ja yrityksille k /a verotuloja kunnille työntekijöiden palkasta Lappi: + 32 Henkilötyövuotta / a** + 21 M investoinnit + 3,1 M /a Tulot alueen metsänomistajille ja yrityksille k /a verotuloja kunnille työntekijöiden palkasta Suomi: + 5,5 M /a vientitaseeseen k /a verotuloja valtiolle työntekijöiden palkasta KEMINMAA + 5 htv/a + 4 MEUR inv. KEMI + 14 htv/a + 9 MEUR inv. PUDASJÄRVI + 5 htv/a + 3 MEUR inv. OULU + 6 htv/a + 4 MEUR inv. * Joista 10 rakentamisen aikaisia (12v) ** Joista 9 rakentamisen aikaisia (12v) NIVALA + 4 htv/a + 3 MEUR inv. 12

13 4. Tulokset (2/3) Arvio vaikutusten jakautumisesta seutukuntiin* Seutukunta Työllistävä vaikutus** (htv/a) Investoinnit (M ) Tulot metsänomistajille ja yrityksille (k ) Verotulot kunnille (k ) 1. Itä-Lappi Kemi-Tornio Pohjois-Lappi Rovaniemi Torniolaakso Tunturi-Lappi Koillismaa Nivala-Haapajärvi Oulu Oulunkaari Raahe Haapavesi-Siikalatva Ylivieska * Seutukunnittaiset aluetalousvaikutukset perustuvat edellä esiteltyihin kokonaisvolyymeihin, jotka on jaettu seutukunnittain käyttäen ko. seutukunnan mahdollisesti korvattavan potentiaalin suhdetta mahdollisesti korvattavan potentiaalin kokonaismäärään. **Työllistävästä vaikutuksesta noin 25-30% rakennuksen aikaista (12v). 13

14 4. Tulokset (3/3) Arvio vaikutusten jakautumisesta kuntiin* Työllistävä vaikutus** Tulot metsänomistajille Investoinnit (M ) Verotulot kunnalle (k ) (htv/a) ja yrityksille (k ) Kemi Oulu Keminmaa Pudasjärvi Nivala Rovaniemi Tornio Kalajoki Raahe Utajärvi Tyrnävä Haapavesi Liminka Kuusamo Pyhäjoki Ylitornio Vaala Liitteessä 1 on listaus jokaisen Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnan uusiutuvan energian alue- ja työllisyysvaikutuksista. * Kunnittaiset aluetalousvaikutukset perustuvat edellä esiteltyihin kokonaisvolyymeihin, jotka on jaettu kunnittain käyttäen ko. kunnan mahdollisesti korvattavan potentiaalin suhdetta mahdollisesti korvattavan potentiaalin kokonaismäärään. **Työllistävästä vaikutuksesta noin 25-30% rakennuksen aikaista (12v). 14

15 5. Esimerkkitapaukset (1/8) Esimerkkitapaus 1: Koulukiinteistö, Itä-Lappi Lämmitysteho: 630 kw Kevyen polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 920 h Työllistävä vaikutus: 0,3 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 20 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 8 k /a Investoinnit: 400 k Huipunkäyttöaika jää alhaiseksi, joten todellisuudessa kohde kannattaisi mitoittaa pienemmäksi ja jättää öljykattila huippukuorman kattamiseksi. Tarkempi analyysi edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. 15

16 5. Esimerkkitapaukset (2/8) Esimerkkitapaus 2: Teollisuuslaitos, Pohjois-Pohjanmaa Lämmitysteho: 4,2 MW Raskaan polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 990 h Työllistävä vaikutus: 2,4 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 130 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 55 k /a Investoinnit: 2,5 M Huipunkäyttöaika jää alhaiseksi, joten todellisuudessa kohde kannattaisi mitoittaa pienemmäksi ja jättää öljykattila huippukuorman kattamiseksi. Tarkempi analyysi edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. 16

17 5. Esimerkkitapaukset (3/8) Esimerkkitapaus 3: Sairaalakiinteistö, Länsi-Lappi Lämmitysteho: 400 kw Kevyen polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 3300 h Työllistävä vaikutus: 0,5 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 41 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 18 k /a Investoinnit: 240 k Huipunkäyttöaika verraten korkea, joten kohteen korvaaminen nykyistä vastaavalla kapasiteetilla on perusteltua, mutta tarkempi analyysi edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. 17

18 5. Esimerkkitapaukset (4/8) Esimerkkitapaus 4: Kunnan kuusi koulukiinteistöä, Itä-Lappi Lämmitysteho: 700 kw (arvio) Raskaan polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 2000 h (arvio) Työllistävä vaikutus: 0,6 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 43 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 19 k /a Investoinnit: 430 k Korvausinvestoinnin kapasiteetin tarkempi mitoitus edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. Kohteen lämmitysteho ei ole tiedossa, joten teho on arvioitu polttoaineen kulutuksen perusteella olettaen huipunkäyttöajaksi 2000h 18

19 5. Esimerkkitapaukset (5/8) Esimerkkitapaus 5: Kunnan erityyppisiä kiinteistöjä, Länsi-Lappi Lämmitysteho: 550 kw Kevyen polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 2500 h Työllistävä vaikutus: 0,9 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 67 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 29 k /a Investoinnit: 330 k Korvausinvestoinnin kapasiteetin tarkempi mitoitus edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. 19

20 5. Esimerkkitapaukset (6/8) Esimerkkitapaus 6: Kaupungin koulu- päiväkoti- ja palvelukiinteistöjä, Oulun seutukunta Lämmitysteho: 2,4 MW (arvio) Kevyen polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 2000 h (arvio) Työllistävä vaikutus: 2,1 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 140 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 63 k /a Investoinnit: 1,4 M Korvausinvestoinnin kapasiteetin tarkempi mitoitus edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. Kohteen lämmitysteho ei ole tiedossa, joten teho on arvioitu polttoaineen kulutuksen perusteella olettaen huipunkäyttöajaksi 2000h 20

21 5. Esimerkkitapaukset (7/8) Esimerkkitapaus 7: Kaupungin koulukiinteistöjä ja hoitolaitoksia, Ylivieskan seutukunta, Pohjois-Pohjanmaa Lämmitysteho: 800 kw (arvio) Kevyen polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 2000 h (arvio) Työllistävä vaikutus: 0,7 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 50 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 22 k /a Investoinnit: 500 k Korvausinvestoinnin kapasiteetin tarkempi mitoitus edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. Kohteen lämmitysteho ei ole tiedossa, joten teho on arvioitu polttoaineen kulutuksen perusteella olettaen huipunkäyttöajaksi 2000h 21

22 5. Esimerkkitapaukset (8/8) Esimerkkitapaus 8: Kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöjä, Nivala-Haapajärven seutukunta, Pohjois-Pohjanmaa Lämmitysteho: 1,2 MW Kevyen polttoöljyn kulutus: L Huipunkäyttöaika: 1000 h Työllistävä vaikutus: 0,7 htv/a Kotimaisen polttoaineen tuottamiseen ja kuljetukseen: 37 k /a Käyttöön ja kunnossapitoon: 16 k /a Investoinnit: 700 k Huipunkäyttöaika jää alhaiseksi, joten todellisuudessa kohde kannattaisi mitoittaa pienemmäksi ja jättää öljykattila huippukuorman kattamiseksi. Tarkempi analyysi edellyttäisi kohteen kuormaprofiilin tuntemista. 22

23 LIITE 1. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kuntien uusiutuvan energian alue- ja työllisyysvaikutuksista 1/2 Arvio vaikutusten jakautumisesta kuntiin* Korvattava potentiaali (GWh) Työllistävä vaikutus (htv) Investoinnit (M ) Kotimaisen polttoaineen kuljetus ja tuotanto (k ) Verotulot kunnille (k ) Kunta Kemi 35,26 14,24 9, Oulu 15,60 6,30 4, Keminmaa 13,25 5,35 3, Pudasjärvi 11,38 4,60 3, Nivala 9,28 3,75 2, Rovaniemi 8,18 3,30 2, Tornio 7,77 3,14 2, Kalajoki 6,96 2,81 1, Raahe 6,21 2,51 1, Utajärvi 5,40 2,18 1, Tyrnävä 4,10 1,66 1, Haapavesi 4,01 1,62 1, Liminka 4,00 1,62 1, Kuusamo 3,50 1,41 0, Pyhäjoki 3,39 1,37 0, Ylitornio 3,25 1,31 0, Vaala 2,88 1,16 0, Salla 2,42 0,98 0, Pyhäjärvi 2,10 0,85 0, Sievi 1,83 0,74 0, Kittilä 1,58 0,64 0, Inari 1,31 0,53 0, Ii 1,11 0,45 0, Tervola 1,09 0,44 0, Kolari 0,89 0,36 0, Ylivieska 0,82 0,33 0, Posio 0,74 0,30 0, * Kunnittaiset aluetalousvaikutukset perustuvat edellä esiteltyihin kokonaisvolyymeihin, jotka on jaettu kunnittain käyttäen ko. kunnan mahdollisesti korvattavan potentiaalin suhdetta mahdollisesti korvattavan potentiaalin kokonaismäärään. **Työllistävästä vaikutuksesta noin 25-30% rakennuksen aikaista (12v). 23

24 LIITE 1. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kuntien uusiutuvan energian alue- ja työllisyysvaikutuksista 2/2 Arvio vaikutusten jakautumisesta kuntiin* Korvattava potentiaali (GWh) Työllistävä vaikutus (htv) Investoinnit (M ) Kotimaisen polttoaineen kuljetus ja tuotanto (k ) Verotulot kunnille (k ) Kunta Kempele 0,70 0,28 0, Kemijärvi 0,66 0,26 0, Oulainen 0,65 0,26 0, Ivalo 0,63 0,25 0, Simo 0,58 0,23 0, Muhos 0,57 0,23 0, Pyhäntä 0,45 0,18 0, Sodankylä 0,43 0,17 0, Enontekiö 0,36 0,15 0, Pello 0,30 0,12 0, Merijärvi 0,17 0,07 0, Kärsämäki 0,17 0,07 0, Haapajärvi 0,09 0,04 0, Siikajoki 0,05 0,02 0, Taivalkoski 0,04 0,02 0, Reisjärvi 0,03 0,01 0, Lumijoki 0 0,00 0, Savukoski 0 0,00 0, Ranua 0 0,00 0, Pelkosenniemi Utsjoki Hailuoto Muonio Alavieska Siikalatva YHTEENSÄ 164,18 66,29 44, ,00 451,85 * Kunnittaiset aluetalousvaikutukset perustuvat edellä esiteltyihin kokonaisvolyymeihin, jotka on jaettu kunnittain käyttäen ko. kunnan mahdollisesti korvattavan potentiaalin suhdetta mahdollisesti korvattavan potentiaalin kokonaismäärään. **Työllistävästä vaikutuksesta noin 25-30% rakennuksen aikaista (12v). 24

25 Our Clients Make the World Cleaner and Safer. Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI HELSINKI, Finland Tel ADDIS ABABA BEIJING BUENOS AIRES GOTHENBURG HELSINKI SAN FRANCISCO TURKU ZÜRICH

26 C O N F I D E N T I A L Vastuulauseke Raporttimme perustuu kyseisen toimeksiannon suorittamisen yhteydessä saamiimme tietoihin ja ohjeisiin huomioiden toimeksiannon suorittamisen aikana vallitsevat olosuhteet. Oletamme, että kaikki meille toimitetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä, ja että asiakas on tarkistanut luovutettujen tietojen oikeellisuuden. Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Emme ota vastuuta siitä, olemmeko tunnistaneet kaikki toimitettuihin asiakirjoihin sisältyvät seikat, joilla voi olla merkitystä, mikäli näitä asiakirjoja käytetään myöhemmin tehtävien sopimusten osana. Toimitetun materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi tarjouksessa sovitun työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla). Ellei asiasta ole nimenomaisesti muuta sovittu, tätä raporttia ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille tai käyttää muussa kuin tässä kuvatussa tarkoituksessa ilman Gaia Consulting Oy:n kirjallista etukäteistä suostumusta. Mikäli kolmas osapuoli saa käyttöönsä raportin jäljennöksen tai raportissa ollutta tietoa, kyseisellä kolmannella osapuolella ei ole mitään oikeuksia Gaia Consulting Oy:ä kohtaan. 26