Arvoisat Helsingin kaupungin asumisoikeustalojen asukkaat,

Transkriptio

1 Arvoisat Helsingin kaupungin asumisoikeustalojen asukkaat, Toimiva asumisoikeusasuminen saavutetaan parhaiten asukkaiden, Helsingin Asumisoikeus Oy:n, isännöitsijätoimiston ja huoltoyhtiöiden yhteistyöllä. Tutustumalla tähän asukasoppaaseen ja huomioimalla omissa asumistavoissa asukasoppaassa esitetyt asiat, voi kukin omalta osaltaan toimia myönteisesti omassa asuinyhteisössään. Asukasopas on koottu sitä varten, että asukkaat löytävät vastauksia asumisoikeusasumista koskeviin kysymyksiin. Asukasoppaassa esitetyt asiat perustuvat lainsäädännön osalta tilanteeseen, joka on vallinnut käsikirjaa laadittaessa. Oppaan ohjeistukset ammentavat useista lähteistä; Rakennustietosäätiön julkaisemasta RYL -sarjasta (Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset), Rakentajain kustannus oy:n julkaisemasta kirjasta Asuntojen hoito ja takuukorjaukset (kohdasta Tekniset menettelytapaohjeet), Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden tuottamasta Asukkaan käsikirjasta, ja vuosien mittaan karttuneesta kokemuksesta tilanteista, joita asumisoikeusasukkaat kohtaavat asoasumisaikanaan. Asukasoppaan on ajateltu palvelevan asumisen hakuteoksena, josta voi tarpeen tullen etsiä tietoa. Kun opasta säilyttää kotona, vaikkapa Kodin kansion välissä, on se käytettävissä juuri silloin, kun tietoa tarvitaan. Tämä opas on luettavissa, ladattavissa ja tulostettavissa kokonaisuudessaan myös HASO:n kotisivuilta osoitteessa Uskon tästä oppaasta olevan apua moniin asumisoikeusasumisen kysymyksiin. Toivon teidän viihtyvän kodissanne. Helsingissä HELSINGIN ASUMISOIKEUS OY 1/82

2 Sisällysluettelo Perustiedot Helsingin Asumisoikeus Oy:stä, HASO:sta...6 Omistajuus ja toimiala...6 Rakennuskanta ja uudisrakentaminen Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman mukaisesti...6 Hallinto ja yhteishallinto...6 Asumisoikeusmaksu ja käyttövastike...7 Pääoma- ja tonttikulujen jyvitysjärjestelmä...8 Isännöinti...9 Isännöitsijätoimiston yhteystiedot...9 Isännöitsijätoimiston henkilökunta ja tehtävät...9 Isännöitsijätoimiston aukioloajat...9 Muutto uuteen kotiin...10 Muuttotarkastus...10 Vastaanotto- ja 2-vuotistarkastukset uusissa kohteissa...10 Lakisääteinen muuttoilmoitus...11 Sähkösopimus...11 Ote talonkirjasta...11 Asumisoikeuden haltijan oikeudet ja velvollisuudet...12 Vastikkeenmaksu...12 Viivästyskorko ja maksumuistutus...12 Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntikulut...12 Häätö ja saatavien perintä ulosottotoimin ja ulosottomaksut...12 Sosiaaliset tukimuodot...12 Muut maksuvelvoitteet...12 Vikailmoitukset...12 Myötävaikuttaminen hoitotoimenpiteisiin sekä korjaus- ja muutostöihin...13 Vastuu vieraista...13 Puolisoiden yhteinen vastuu...13 Asumisoikeusyhtiön oikeudet ja velvollisuudet...14 Huoneiston luovutus asumisoikeuden haltijan hallintaan...14 Huoneiston kunto...14 Asumisoikeusyhtiön oikeus päästä asuinhuoneistoon...14 Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet...14 Huolto ja siivous...15 Huoltotehtävät...15 Esimerkki siivousohjelmasta...18 Kunnossapitotyöt huoneistossa...19 Huoneiston käyttötarkoitus...19 Asunnon porrastaso-ovi, ulko-ovet ja huoneiston lukitus...19 Sähköjärjestelmä ja -laitteet...19 Antennijärjestelmä ja -laitteet sekä TV-kanavat...19 Lämmitysjärjestelmä ja -laitteet...20 Huoneilma...20 Ilmanvaihto...21 Painovoimainen ilmanvaihto...21 Koneellinen poistoilmanvaihto /82

3 Koneellinen sisäänpuhallus- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä...22 Tuuletus...22 Ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöiden merkkejä...22 Vesijärjestelmä ja -laitteet...22 Viemärijärjestelmä ja -laitteet...23 Kosteus- ja mikrobivauriot...23 Pesukoneiden liitännät...23 Pyykinpesukone ja astianpesukone...23 Vesilukot ja lattiakaivot...24 Puhelin ja Internet...24 Jääkaapit ja pakastimet...24 Sähköliesi...25 Liesikuvut ja -tuulettimet...25 Kylpyhuone...25 Keittiö...25 Parveke ja parvekelasit...25 Lattiapinnat...26 Seinäpinnat...27 Kattopinnat ruiskutasoitepinnat...27 Asuntopiha...27 Tuholaistorjunta...27 Asuntotarkastukset...28 Muutostyöt huoneistossa...29 Sallitut hyvitettävät työt...29 Sallitut hyvittämättömät työt...30 Kielletyt työt...30 Vahingonkorvausvelvollisuus...30 Korjaus- ja muutostyöt kiinteistössä...31 Peruskorjauksissa noudatettavat asumisjärjestelyt...31 Korjaus- ja kustannusvastuut...31 Kiinteistöä koskevat korjaus- ja muutostyöt asukkaiden toimesta...31 Yhteiset tilat, pihat ja autopaikat...33 Yleisiä ja yhteisiä tiloja koskevat yleisohjeet...33 Porrashuone...33 Hissi...33 Ulkoilu- ja urheiluvälinevarastot...33 Lastenvaunuvarastot...33 Kellari- ja ullakkokäytävät...33 Irtaimistovarastot...34 Talopesulat ja pyykinkuivaustilat...34 Maksulliset saunavuorot...34 Maksuttomat yhteissaunavuorot...35 Kerho- ja harrastustilat...35 Yhtiökohtaiset erityistilat (monitoimitilat ym.)...35 Piha- ja leikkialueet...35 Piha-alueen hoito-ohjeita...35 Liputus...36 Autopaikat ja ajo kiinteistöllä...36 Autotallit /82

4 Autohalli...37 Vieraspaikat...37 Moottori- ja sisälämmittimet...37 Luvaton pysäköinti...37 Huoltoajo...37 Jätehuolto...38 Kiinteistön jätehuolto...38 Energian säästäminen...44 Energian säästöstä saatavat hyödyt...44 Asumisoikeusyhtiön energiansäästötoimenpiteet...44 Asukkaan muisti- ja vinkkilista...44 Vakuutukset ja asuinturvallisuus...45 Kotivakuutus...45 Turvallisuus...45 Pelastussuunnitelma...45 Turvallisuushenkilöstö...46 Paloturvallisuus...46 Palovaroitin...47 Avaimet turvassa...48 Väestönsuojat...48 Kotivara...48 Sähköturvallisuus...48 Pienten lasten turvallisuus...49 Liukkauden torjunta...49 Järjestyssäännöt ja asumisen häiriötilanteet...50 Asumisen häiriötilanteet...50 Huoneiston huono hoito...50 Häiritsevän elämän viettäminen...50 Sääntörikkomusilmoitus...50 Asiattomien henkilöiden oleskelu kiinteistön yleisissä ja yhteisissä tiloissa...51 Ilkivalta...51 Asumisen muutokset ja asunnon hallinnan luovutus...52 Huoneiston osan hallinnan luovutus...52 Väliaikainen poikkeuslupa luovuttaa asunto kokonaan toisen hallintaan...52 Asumisoikeuden haltijan ja huoneiston haltijan vastuu...52 Asumisoikeuden siirto...52 Ilmoitus lapsen syntymästä...52 Kuolinilmoitus...52 Asunnonvaihdot...53 Keskinäinen asunnonvaihto asumisoikeusyhtiön sisällä...53 Asumisoikeussopimuksen purku yhtiön toimesta...54 Varoitus purkuoikeuden käytöstä...54 Asumisoikeudesta luopuminen ja poismuutto...55 Kirjallinen irtisanomisilmoitus...55 Muuttosiivous...55 Avainten palautus...56 Asuntokohtaiset ohjemateriaalit eli Kodin kansio/ Kodin käsikirja/ Omaan kotiin -kansio...56 Asunnon tarkastus ja vakuuden palauttaminen /82

5 Asumisoikeusmaksun palauttaminen...56 Poismuuttoilmoitus huoltoyhtiöön...56 Muutossa muistettavaa...56 LIITE 1: Kustannusvastuutaulukko...58 LIITE 2: Helsingin Asumisoikeus Oy:n yhteishallinnon toimintaohje...61 LIITE 3: Luonnos asumisoikeustalon järjestyssäännöiksi...66 LIITE 4: Rakennusosien laatutason ja virheiden korjaustarpeen arviointi asunnon luovutusvaiheessa...67 LIITE 5: Korjaustarpeen määrittäminen, työn suoritus ja korjaustyöltä vaadittava laatutaso takuukorjaustöissä...73 LIITE 6: Otteita Rakennusurakan yleisestä sopimusehdosta YSE LIITE 7: Esimerkki pelastussuunnitelman tarkastuslistasta /82

6 Perustiedot Helsingin Asumisoikeus Oy:stä, HASO:sta HASO on perustettu ja se on nykyisin Suomen neljänneksi suurin ja Helsingin toiseksi suurin asumisoikeusyhtiö. Vertailu perustuu tilinpäätöksen taseen loppusummaan (250 milj. euroa vuonna 2008) ja liikevaihtoon (17,4 milj. euroa vuonna 2008). HASO muodostuu 52:sta asuinkohteesta, jotka sijaitsevat erinomaisilla alueilla Helsingissä. Asuntoja on noin 2350, asuinneliöitä on yhteensä noin m² ja HASOssa asuu yli 5000 asukasta. Uudistuotanto tulee jatkumaan lähivuosina. Omistajuus ja toimiala HASO on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja osa Helsinki -konsernia. Toimialana on omistaa tai vuokraoikeudella hallita kiinteistöjä ja omistaa niille rakennettavia asuintaloja, sekä luovuttaa niissä sijaitsevien huoneistojen hallintaoikeuksia vastiketta vastaan asumisoikeussopimuksen tai määräaikaisen vuokrasopimuksen nojalla. Helsingin kaupunki ainoana omistajatahona takaa HASO:n asukkaille reilun asumismuodon, sillä omistaja ei hae omistukselleen tuottoa. HASO:n toimintaa ohjaa asumisoikeuslaki, valtion ja kaupungin viranomaisten määräykset, suositukset ja ohjeet, sekä kaupungin hallintoelinten tekemät päätökset. HASO:n hallintoa ohjaa yhtiölaki, kaupungin konserniohjeet sekä kaupunginhallituksen hyväksymä yhtiön ja asukkaiden välinen yhteishallintomalli (liite 2), joka pohjautuu lakiin yhteishallinnosta vuokrataloissa. Rakennuskanta ja uudisrakentaminen Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman mukaisesti Yhtiön rakennuskanta on nuorta. Ensimmäinen kohde on valmistunut vuonna Uudisrakentaminen jatkuu Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman (MAohjelma) mukaisesti ( ). Ohjelma säätelee Helsingin maankäyttöä ja asuntotuotantoa. Keskeisiä tavoitteita ohjelmassa ovat monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet huomioiden, asumisolojen parantaminen kestävän kehityksen arvoihin sitoutuen, asuntomarkkinoiden tasapainottaminen ja rahoitusvaihtoehtojen kehittäminen.uudet asuinalueet rakennetaan vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ohjelmakauden tavoitteena on nostaa kaupungin oman asuntotuotannon määrä keskimäärin 1500 asuntoon vuodessa, josta välimuotoasumistuotantoa (asumisoikeus- ja osaomistuasuntotuotanto) on 600 asuntoa (40 %) vuodessa verrattuna valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon (750 asuntoa/ 50 %) ja vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon (150 asuntoa/ 10 %). Ohjelma linjaa HASO:n kasvavaksi ja vahvistuvaksi yhtiöksi. Asukkaille kasvu merkitsee taloudellista vakautta ja joustavuutta vaikkapa silloin, kun asunnon vaihtaminen on ajankohtaista. HASO ei itse kilpailuta uudistuotantoa vaan laatii rakennuttamissopimuksen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston (ATT) kanssa. ATT kilpailuttaa uudistuotannon, vastaa suunnitelmista, rakentamisesta, valvonnasta ja myös uudistuotannon myynnistä. Hallinto ja yhteishallinto Helsingin kaupungin omistamien asumisoikeustalojen hallinnossa noudatetaan kaupunginhallituksen kesäkuussa 2006 hyväksymää Helsingin Asumisoikeus Oy:n yhteishallinnon toimintaohjetta (LIITE 2). HASO:n yhteishallintomalli on toimiva niin paperilla kuin käytännössä. Yhteishallinnon toimintaohjeen tarkoituksena on tarjota asukkaille vaikutusmahdollisuus omaan asumiseensa liittyvissä asioissa ja edistää asukkaiden ja omistajan yhteistoimintaa asumisessa ja kiinteistönpidossa. Malli mahdollistaa asukkaiden HASO -asumisen asiantuntijuuden huomioimisen ja hyödyntämisen hallinnon kaikilla tasoilla. Asukkaiden ja talohallitusten aktiivisuudella on todellista myötävaikutusta asumiskustannuksiin ja -tyytyväisyyteen. HASO:lla ei ole omaa 6/82

7 henkilökuntaa vaan HASO ostaa toimitusjohtajapalvelut isännöintitoimistosta. Järjestely on käytännöllinen ja kustannustehokas. Yhteishallinnon tasoja ovat: 1. Asukkaiden talokokous. Talo viittaa tässä HASO -kohteeseen, joka voi muodostua useasta rakennuksesta. Talo viittaa myös vastikkeenmääritysyksikköön. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia asukkaiden kokouksissa ovat kaikki talossa vakinaisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Yhdellä taloudella on yksi ääni äänestettäessä ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa ratkaisee arpa. 2. Talohallitus ja puheenjohtaja tai kohdetta edustava yhteyshenkilö, joka on talokokouksen valitsema. 3. Talohallitusten puheenjohtajien kokous, joka valitsee yhtiön hallitukseen kolme asukasjäsentä ja heille varajäsenet. Talohallitusten puheenjohtajille järjestetään vuosittain kaksi yhteiskokousta; tammikuussa ja keväällä. Tammikuun kokouksessa suoritetaan hallituksen asukasjäsenten valinta ja kevään kokous käsittelee edellisen vuoden tilinpäätöstä ja informatiivisia asioita. 4. Yhtiön hallitus, jonka nimittää yhtiökokous kaupunginhallituksen esityksestä. Yhtiön hallitus muodostuu kolmesta asukasjäsenestä, kahdesta kaupunginhallituksen ehdottamasta luottamushenkilöjäsenestä ja yhdestä virkamiesjäsenestä. Hallitus nimeää työvaliokunnan ja tarvittaessa muita työryhmiä. Työvaliokunta koostuu kolmesta hallituksen jäsenestä. Esittelijänä ja sihteerinä toimii yhtiön toimitusjohtaja. Työvaliokunta valmistelee esityksiä hallitukselle, edustaa yhtiötä Asuntotuotantotoimiston kanssa käytävissä neuvotteluissa ja päättää 25'000 50'000 hankinnoista. 5. Kaupunki käyttää ylintä päätösvaltaa yhtiökokouksen kautta. Kaupunki seuraa ja valvoo yhtiön toimintaa ja toiminnan tuloksia. Lisäksi kaupungin johto voi ohjata yhtiön toimintaa kaupunginvaltuuston kulloinkin hyväksymien periaatteiden mukaisesti. 6. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta. Toimitusjohtaja päättää alle 25'000 :n hankinnoista. HASO:n toiminta on siis järjestetty siten, että yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Yhtiöllä on hallituksen nimeämä toimitusjohtaja. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminnan järjestämisestä osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiön työntekijät toimivat toimitusjohtajan alaisuudessa. Asumisoikeuskiinteistön ylläpitoon liittyvät tuotteet ja palvelut, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa omalla henkilökunnalla, ostetaan tai kilpailutuksen kautta ostetaan kyseisten tuotteiden ja palvelujen toimittajilta. Asumisoikeusmaksu ja käyttövastike Asumisoikeuden haltija maksaa asumisoikeusmaksun, joka on 15 % asunnon hankintahinnasta, ja vuokraan verrattavaa käyttövastiketta. Asumisoikeusmaksun suuruuteen vaikuttaa asunnon koko ja neliöhinta. Asumisoikeusmaksua varten voi saada lainaa ja lainan korko on verotuksessa vähennyskelpoinen. Asumisoikeussopimusta voi käyttää asuntoon otetun lainan vakuutena. Käyttövastikelaskennassa lasketaan vastike jyvitettyjen neliöiden mukaan. Käyttövastike perustuu omakustannusperiaatteeseen ja sen tulee olla alhaisempi kuin paikkakunnalla perittävät vuokrat. Yhtiö ei tuota voittoa; toisaalta kaupunki ei osallistu mihinkään asumisoikeustalojen kustannuksiin. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada asumistukea. Vastikkeet koostuvat useista menoeristä. Menoerät on jaettu kahteen luokaan; pääomakustannuksiin ja hoitokustannuksiin. Pääomakustannuksia ovat mm. lainojen lyhennykset ja korot, tontinvuokrat, varautuminen peruskorjauksiin, asuntojen tyhjäkäynti, henkilöstö ja hallinto. 7/82

8 Hoitokustannuksia ovat mm. lämmitys, käyttö- ja huoltokustannukset, vuosikorjaukset, vesi- ja jätevesimaksut, sähkö, jätehuolto, siivous, kiinteistövero ja vakuutukset. Hoitokustannusten määrään voivat asukkaat suoraan vaikuttaa asumistottumuksillaan ja päätöksillään. Asumisoikeusyhtiön talot kuuluvat eri vastikkeenmääritysyksiköihin pääasiassa rakennusvaiheen lainoitusten perusteella. Asumisoikeusyhtiön omistamissa taloissa on erisuuruiset neliövastikkeet riippuen siitä, mihin vastikkeenmääritysyksikköön talo kuuluu. Pääoma- ja tonttikulujen jyvitysjärjestelmä Asumisoikeusyhtiön hallituksen 1990-luvulla tekemän päätöksen mukaisesti asumisoikeustalojen pääoma- ja tonttikulut (yht. n 70 % vastikkeesta) jyvitetään ns. pisteytysjärjestelmän perusteella yhtiön sisällä. Alkuperäistä 1990-luvulla määriteltyä pisteytysjärjestelmää on päivitetty. Uudistus on täysimääräisenä käytössä alkaen. Jyvitettäviä kustannuksia ovat esimerkiksi rakennus- ja peruskorjauslainojen lyhennykset ja korot sekä suuret korjausmenot. Tavanomaisia hoitokustannuksia (n. 30 % osuus vastikkeesta) ei tasoiteta kohteiden kesken vaan jokainen vastikkeenmääritysyksikkö vastaa niistä itse. Jyvitysjärjestelmä ei tarkoita sitä, että asumisoikeusyhtiön kaikissa vastikkeenmääritysyksiköissä on sama vastike. Eri kohteiden vastikkeet eroavat toisistaan mm. rakennuksen iän, varustelutason, sijainnin ja kohdekohtaisten hoitokustannusten perusteella. 8/82

9 Isännöinti Isännöitsijätoimiston yhteystiedot Käyntiosoite: Laajasalon Isännöinti Oy, Sahaajankatu 20 A, 2. krs Helsinki Internet -kotisivu: Puhelinnumero: (09) Faksi: (09) Sähköpostiosoitteet: Isännöitsijätoimiston henkilökunta ja tehtävät Toimitusjohtaja Harri Lyytikäinen, puh Yleishallinto, budjetointi, tilinpäätös Tekninen isännöitsijä Tuomo Nikkanen, puh Asuntotarkastukset, huoneistokorjaukset, kiinteiden kodinkoneiden huoltotilaukset, takuu- ja vastuuaikaisten rakennusvikojen korjausvastuun selvittely, asukaskokoukset Isännöitsijä Jyrki Hyypiä, puh Asumiseen liittyvät selvitys- ja järjestelytehtävät, huolto- ja siivousliikkeiden yhteyshenkilö, lukitusjärjestelmät Kiinteistösihteerit Ulla Maisila, puh , ja Minna Vähämaa, puh Autopaikat, tiedottaminen, huoneistojen irtisanomiset ja jälleenmyynti, asukasmuuttojen organisointi yhdessä teknisen isännöitsijän kanssa Kirjanpitäjä Kati Tarkiainen, puh Kirjanpito, budjetointi, tilinpäätös, välitilinpäätökset Vuokrakirjanpitäjä Kaija Frankenhaeuser, puh Vuokravalvonta, perintätoimenpiteet, vakuuspalautukset Hallintopäällikkö Anne Ranta-Aaltonen, p tai Toimistohenkilökunnan esimiestehtävät ja koulutus, atk-järjestelmät Isännöitsijätoimiston aukioloajat Ma klo Ti Pe klo Kesäaikaan Ma klo Ti To klo Pe klo /82

10 Muutto uuteen kotiin Asumisoikeusasuntojen ostajaa valittaessa otetaan huomioon järjestysnumero ja alle 55-vuotiaiden osalta myös varallisuus. Isännöitsijätoimisto tarjoaa järjestysnumeroiden mukaiselta jonotuslistaltaan asunnon hakijoille vapautuvia asuntoja ja tekee määräaikaan mennessä palautuneiden asiakirjojen perusteella esityksen kiinteistövirastolle ostajaksi. Lisäksi asumisoikeussopimuksen enimmäishinta (sisältäen mahdollisten hyväksyttävien lisä- ja muutostöiden jäännösarvon) hyväksytetään kiinteistövirastolla. Isännöintitoimistossa laaditaan kirjallinen asumisoikeussopimus. Asumisoikeussopimuksen allekirjoittajien on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Asumisoikeusyhtiö voi asumisoikeussopimuksen tekemisen yhteydessä antaa asumisen aloittamiseen ja asumiseen liittyviä ohjeita. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen muuttoa. Toimimalla ohjeiden mukaisesti muutto ja asuminen sujuvat parhaiten. Muuton ajankohdasta ja huoneiston ja siihen liittyvien muiden tilojen avainten luovutuksesta on hyvä sopia isännöitsijätoimiston kanssa etukäteen vaikkapa sopimuksen kirjoittamisen yhteydessä. Muuttotarkastus Tekninen isännöitsijä tarkastaa huoneiston edellisen asukkaan asumisoikeussopimuksen päättyessä. Asumisoikeusyhtiön on huolehdittava, että huoneisto on asumisoikeuslain / 650 / 2.luvun 7 :n mukaisessa kunnossa: Asumisoikeuden haltijan saadessa huoneiston hallintaansa huoneiston on oltava sellaisessa kunnossa kuin asumisoikeuden haltija kohtuudella voi edellyttää ottaen huomioon sopimuksen sisältö, huoneiston ikä, paikalliset asunto-olosuhteet ja muut seikat. Koska asukkaan vaihtuessa on usein vain vähän aikaa tarvittavien toimenpiteiden järjestämiseen ja tekemiseen, ei ole aina mahdollista tehdä kaikkia tarvittavia toimenpiteitä uuden asukkaan sisään muuttoon mennessä. Silloin asumisoikeusyhtiön ja ostajan on sovittava kunnostettavista asioista. Joustavuudella ja yhteistyöllä päästään näissä tilanteissa parhaaseen lopputulokseen. Vastaanotto- ja 2-vuotistarkastukset uusissa kohteissa Uudistuotannon valvonnasta vastaa kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT). Asukkaalla on oikeus valvoa myös itse. Pitkällä aikavälillä huolellinen vastaaminen asukasvikalistoihin ja osallistuminen valvontaan kääntyy asukkaiden eduksi. Vastaanottovaiheessa pääurakoitsija jakaa ostajille vastaanoton vikalistat täytettäväksi ja 2- vuotistakuutarkastuksen lähestyessä asumisoikeusyhtiö jakaa 2-vuotistarkastuksen vikalistakyselyt, joiden molempien täyttämisessä asukas voi nojata liitteenä oleviin Teknisiin menettelytapaohjeisiin: 1. Rakennusosien laatutason ja virheiden korjaustarpeen arviointi asunnon luovutusvaiheessa. LIITE 4 2. Korjaustarpeen määrittäminen, työn suoritus ja korjaustyöltä vaadittava laatutaso takuukorjaustöissä. LIITE 5 Nämä ohjeet eivät ole kaikenkattavat. Lisätietoja saa isännöitsijätoimistosta. Vastaanotto- ja 2-vuotistarkastusten suorittaminen huolella myös asukkaan toimesta on asukkaan etu. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 määrittää mm. tilaajan ja urakoitsijan vastuut, laadunvarmistusmenetelmät ja rakennusvalvonnan toteuttamisen, ja se rajaa takuuajan. Takuuajan jälkeen havaittujen vikojen osoittaminen urakoitsijan vastuulle on työlästä. Siksi paneutuminen huolellisesti vastaanotto- ja 2-vuotistarkastuksiin on erittäin tärkeää. Otteita Rakennusurakan yleisestä sopimusehdosta löytyy liitteenä. LIITE 6 Tarkempia ohjeita hyvästä rakennustavasta löytyy myös Rakennustieto Oy:n julkaisusta SISÄ RYL /82

11 Lakisääteinen muuttoilmoitus Kun joku muuttaa kotikuntaa tai siellä olevaa asuinpaikkaa, hänen on aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä ilmoitettava siitä maistraatille. Henkilön on ilmoitettava myös tilapäinen asuinpaikkansa maistraatille, jos asuminen kestää yli kolme kuukautta. Muuttoilmoituksen voi tehdä kirjallisesti, puhelimitse, sähköisen viestinnän avulla tai asiakaskäynnin yhteydessä suullisesti. Väestörekisterikeskuksen muuttopuhelin palvelee ma-pe klo ja lauantaisin klo Suomenkielisen muuttopuhelimen numero on ja ruotsinkielisen Sähköisen lomakkeen voi täyttää osoitteessa Muuttoilmoituksen voi tehdä myös täyttämällä lomakkeen, jonka voi tulostaa osoitteesta tai noutaa lähimmästä maistraatista tai postista. Muuttoilmoituksella tiedot päivittyvät yhdellä kertaa sekä maistraattien ylläpitämään valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään että Postiin. Tekemällä muuttoilmoituksen hyvissä ajoin ennen muuttoa, voi varmistaa, että postit tulevat heti oikeaan osoitteeseen. Ajantasaiset osoitetiedot nopeuttavat asiointia kotikunnassa, verot menevät oikeaan kuntaan ja vaaleissa pystyy äänestämään oman asuinalueen äänestyspaikassa. Väestötietojärjestelmästä uudet osoitetiedot välitetään automaattisesti myös viranomaisille: muun muassa seurakunnille, ajoneuvohallintoon, Kelaan, verohallintoon sekä puolustusvoimille. Lisäksi monet eläkelaitokset, pankit, vakuutusyhtiöt, järjestöt, lehtitalot ja yritykset saavat uudet osoitetiedot suoraan väestötietojärjestelmästä. Huoneistoon muuttavista on tehtävä muuttoilmoitus myös huoltoyhtiöön asukasluetteloa varten. Vain asukasluetteloon tai väestörekisteriin merkitty henkilö voi saada oven aukaisupalvelua, jos esimerkiksi avaimet katoavat tai ovat jääneet asunnon sisään. Sähkösopimus Huoneistoon muuttava asukas huolehtii sähkösopimuksen tekemisestä itse hyvissä ajoin ennen muuttoa. Ote talonkirjasta Otteen talonkirjasta saa huoltoliikkeeltä. Ote talonkirjasta on maksullinen ja siitä peritään huoltoyhtiön ilmoittama maksu. 11/82

12 Asumisoikeuden haltijan oikeudet ja velvollisuudet Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada huoneisto hallintaansa asumisoikeussopimuksen mukaisesti laissa säädetyllä tavalla. Huoneiston on oltava lain edellyttämässä kunnossa. Asumisoikeuden haltijalla on lakisääteisiä ja sopimusperusteisia velvoitteita, jotka on täytettävä. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata asumisoikeuden purkaminen ja korvausvastuu aiheutuneista vahingoista. Vastikkeenmaksu Vastike on maksettava asumisoikeusyhtiön ilmoittamalle tilille kuukausittain asumisoikeussopimuksessa sovittuun päivään mennessä. Alle kahden kuukauden maksamattomat vastikkeet ja muut maksuvelvoitteet veloitetaan irtisanomisen yhteydessä vakuudesta ja mahdollisesta asumisoikeusmaksun indeksikorotuksesta. Jos kohtaat taloudellisesti vaikeita aikoja, ota ajoissa yhteyttä vuokrakirjanpitäjään (Kaija Frankenhaeuser) sopiaksesi maksujärjestelyistä. Maksuvaikeuksien kasaantuminen kannattaa katkaista heti. Viivästyskorko ja maksumuistutus Vastikkeenmaksun viivästymisestä aiheutuu toimenpiteitä. Viivästyneestä summasta tulee maksaa viivästyskorko (9,5 % ). Maksumuistutuksen hinta on 5. Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntikulut Maksumuistutuksessa asetetaan velan maksamiselle määräaika, jonka umpeutumisen jälkeen asumisoikeusyhtiö ryhtyy tarvittaessa oikeudellisiin toimiin asumisoikeussopimuksen purkamiseksi ja saataviensa perimiseksi ulosoton kautta. Velallinen vastaa oikeudenkäyntikuluista oikeuden päätöksen mukaisesti. Oikeudenkäynti aiheuttaa merkinnän luottotietoihin. Häätö ja saatavien perintä ulosottotoimin ja ulosottomaksut Saatuaan oikeuden päätöksen asumisoikeussopimuksen purkamisesta asumisoikeusyhtiö tarkastaa, onko vastaaja / velallinen luovuttanut huoneiston asumisoikeusyhtiön vapaaseen hallintaan oikeuden päätöksen mukaisesti. Tarvittaessa haetaan ulosottoviranomaiselta häädön ja maksusaatavien täytäntöönpano. Sosiaaliset tukimuodot Sosiaaliviranomaisen kanssa kannattaa tarkastaa asumis- tai toimeentulotuen edellytysten täyttyminen omalta kohdaltaan. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada KELA:n asumistukea. Muut maksuvelvoitteet Asumisoikeuden haltijan on huolehdittava myös muista maksuvelvoitteistaan, joita voivat olla: muut vastikkeet (autotalli-, autopaikkavastikkeet ja vuokrattavien varastotilojen vuokrat) käyttökorvaukset (sauna- ja pesulamaksut, muu maksullinen yhteistilojen käyttö) kotioven aukaisupalvelu maksulliset käyttäjäpalvelut lisäavaimet vesimaksut, jos huoneistossa on huoneistokohtainen vesimittari asumisoikeuden haltijan kustannusvastuun piiriin kuuluvat lisä- ja muutostyöt asumisoikeuden haltijan kustannusvastuun piiriin kuuluvat korjaukset asumisoikeuden haltijan korvausvastuulle kuuluvat asumisoikeusyhtiölle aiheutetut muut kustannukset Vikailmoitukset Asumisoikeuden haltijan on hoidettava huoneistoa ja käytössään olevia kiinteistön ja rakennuksen tiloja huolellisesti. Asumisoikeuden haltijan on viipymättä ilmoitettava asumisoikeusyhtiölle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta 12/82

13 asumisoikeusyhtiö on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon laajenemisen estämiseksi tehtävä viipymättä. Myötävaikuttaminen hoitotoimenpiteisiin sekä korjaus- ja muutostöihin Asukkaiden tulee myötävaikuttaa sovittujen hoitotoimenpiteiden ja korjaus- ja muutostöiden tekemiseen perehtymällä niitä koskeviin ohjeisiin ja noudattamalla niitä. Yleisimmät asukkaan myötävaikutusvelvoitteet ovat: huoneistoon sisään päästäminen ilmoitettuna aikana tarvittavan työtilan järjestäminen siirtämällä huonekaluja ym. irtaimistoa ohjeiden mukaan tilanteen järjestäminen siten, etteivät lemmikkieläimet häiritse ilmoitetun työn tekemistä tarvittavan työrauhan antaminen Vastuu vieraista Asukkaat vastaavat siitä, miten heidän vieraansa toimivat ja käyttäytyvät kiinteistön alueella. Asukkaat ovat velvollisia ryhtymään tarvittaviin toimiin järjestyksen palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Puolisoiden yhteinen vastuu Jos puolisot käyttävät asumisoikeuden nojalla hallittua huoneistoa yhteisenä asuntonaan, he vastaavat asumisoikeuslain 10 luvun 41 mukaisesti yhteisvastuullisesti asumisoikeussopimuksesta johtuvista velvollisuuksista. Puoliso, joka ei ole asumisoikeussopimuksen osapuoli, vastaa toisen puolison muutettua huoneistosta edelleen asumisoikeussopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä niin kauan kuin hän asuu huoneistossa. 13/82

14 Asumisoikeusyhtiön oikeudet ja velvollisuudet Huoneiston luovutus asumisoikeuden haltijan hallintaan Asumisoikeusyhtiön on pidettävä huoneisto asumisoikeuden haltijan saatavana sinä päivänä, jona asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada se hallintaansa. Huoneiston kunto Huoneiston on asumisoikeussuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin asumisoikeuden haltija huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomion ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu. Asumisoikeusyhtiön oikeus päästä asuinhuoneistoon Asumisoikeuden haltijan on viipymättä sopivana ajankohtana päästettävä asumisoikeusyhtiön edustaja yhtiön huoneistoon huoneiston kunnon ja hoidon välttämätöntä valvomista varten. Huoneiston ollessa myynnissä, asumisoikeusyhtiöllä on oikeus näyttää huoneistoa asumisoikeusyhtiön edustajalle ja huoltoyhtiölle asumisoikeuden haltijalle sopivana aikana. Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet Asumisoikeusyhtiöllä on oikeus suorittaa välittömästi hoitotoimenpide tai korjaus- ja muutostyö, jota ei voi vahinkoa aiheuttamatta siirtää. Myös hoitotoimenpide tai korjaus- ja muutostyö, joka ei aiheuta olennaista haittaa tai häiriötä asunon käyttämisessä, saadaan suorittaa, edellyttäen, että asumisoikeusyhtiö ilmoittaa siitä asumisoikeuden haltijalle vähintään 14 päivää ennen työn aloittamista. Jos asumisoikeusyhtiö haluaa suorittaa huoneistossa muun kuin edellä tarkoitetun korjaus- tai muutostyön, asumisoikeusyhtiön on ilmoitettava siitä asumisoikeuden haltijalle hyvissä ajoin ennen työn aloittamista (mielellään 6 kk aikaisemmin). 14/82

15 Huolto ja siivous Huoltoyhtiö- ja siivouspalvelut tilataan alihankintana kunkin kohteen tarpeiden mukaan. Huoltokustannukset eivät ole jyvitettäviä kustannuksia. Kunkin talon ilmoitustaululta löytyy huoltoyhtiön yhteystiedot. Asumisoikeusyhtiö järjestää keväisin kehityspalaverin talohallituksen ja huoltoyhtiön välillä. Kehityspalaverissa on läsnä talohallituksen edustaja, huoltoyhtiön puolelta kiinteistöhuollon ja siivouksen työnjohtaja sekä isännöintitoimistosta tekninen isännöitsijä tai isännöitsijä. Huoltoyhtiön toimenkuvaan lukeutuu mm. ulkoalueiden puhtaanapito nurmikoiden leikkaus pienet vikojen korjaukset, esim. lvi-kalusteet ovien avaukset Huom! Oven avauspalvelua voi saada vain huoltoyhtiön asukasluetteloon tai väestörekisteriin merkitty henkilö. Palvelun saajan on ennen oven aukaisua todistettava henkilöllisyytensä ja asunnon hallintaoikeutensa. Oven aukaisupalvelusta peritään huoltoyhtiön ilmoittama kohtuullinen ovenavausmaksu. Aukaisupalvelun hinnasto löytyy ilmoitustauluilta. päivystyspalvelu 24 h / vrk muuttoilmoitukset talonkirjaotteet Huoltotehtävät Yhteistehtävät Työnjohto huoltomiesten ja siivoojien työnjohto Yleishoito ja valvonta Kiinteistön yleishoito muutto- ja lähtöilmoitusten vastaanotto järjestyksen ja järjestyssääntöjen noudattamisen valvonta rutiinikäyntien yhteydessä liputukset (viralliset /vakiintuneet) virallisiin tarkastuksiin osallistuminen erikseen sovittaessa ulkopuolisten suorittamien korjaus- ja huoltotöiden opastus erikseen sovittaessa ulkovaloautomatiikan säätö ja toiminnan valvonta ovien automaattisten lukituslaitteiden säätö ja toiminnan valvonta nuohoojan, sähkö- ja vesimittarinlukijan opastaminen huollon tarvitsemien puhdistusaineiden, varaosien, työvälineiden ja tarvikkeiden tilaukset, vastaanotto ja varastointi sovitulla tavalla vikailmoitusten teko neuvottelut isännöitsijän tai yhteyshenkilön kanssa rakennusten seinien ja kattojen ulkopuolinen tarkkailu rutiinikäyntien yhteydessä katoille ja räystäille kertyneen lumen ja jään tarkkailu ja varoitusmerkkien asettaminen rutiinikäyntien yhteydessä katoille ja sadevesikouruihin kerääntyneiden lehtien yms poisto kiinteistön huoltokirjan ylläpito yhdessä teknisen isännöitsijän kanssa Tilojen hoito ja valvonta 15/82

16 tilojen käytön ja järjestyksen valvonta rutiinikäyntien yhteydessä käyttövuorojen hoito erikseen sovitulla tavalla nimitaulujen hoito Rakennusosien hoito ovenlukkojen ja -saranoiden voitelu ja kiristys (yleiset /tekniset tilat) ovipumppujen säätö, öljynlisäykset ja vaihto (yleiset /tekniset tilat) Päivystys ja varuillaolo ympärivuorokautinen hälytyspuheluiden vastaanotto (ei robotti) normaalin työajan ulkopuolinen huoltopäivystys Lämpöhuolto Lämmönkehitys ja jakolaitteiden hoito kulutuksen seuranta ja raportointi lämmitysjärjestelmän käyttö, säätö ja toiminnan tarkkailu lämmityslaitteisiin liittyvien pumppujen, moottoreiden ja venttiilien käyttöhuolto veden lisääminen lämmitysverkostoon käyttöveden lämpötilan valvonta ja säätö termostaattien, varolaitteiden ja paisuntajärjestelmän toiminnan tarkkailu Lämpöjohtolaitteiden hoito linjasulkujen toiminnan tarkkailu huoltotoiminnan yhteydessä yksittäisten patteriventtiilien huollot ja tiivistykset verkoston ilmaus kiinteistöhuoltoliikkeen suorittamien huoltotoimenpiteiden vaatimana Ilmanvaihtolaitteiden hoito ilmanvaihtolaitteiden käyttö, toiminnan tarkkailu, säätö ja kunnon valvonta säätölaitteiden käyttö, toiminnan tarkkailu ja kunnon valvonta ilmanvaihtolaitteiden käyttöhuolto Sähköhuolto Vahvavirtalaitteet rikkoutuneiden sulakkeiden ja rasiankansien vaihto (tekniset /yleiset tilat) rikkoutuneiden lamppujen ja lampunkupujen yksittäisvaihdot (tekniset /yleiset tilat) Vesihuolto Vesilaitteiden hoito veden kulutuksen seuranta ja raportointi sekoittajien ja hanojen tiivisteiden vaihto WC-laitteiden huuhteluventtiilien huollot linjasulkujen toiminnan tarkkailu huoltotoiminnan yhteydessä kalusteiden yksittäiset vaihdot Jätevesilaitteiden hoito 16/82

17 erotuskaivojen tyhjennyksien tilaaminen tarvittaessa viemäreiden avaus käsityökaluin lukuun ottamatta pohjaviemäreitä. Koneavun tai höyrytyspalvelun tilaaminen padotusventtiilien toiminnan tarkkailu Perusvesijärjestelmä perusvesijärjestelmän toiminnan tarkkailu sekä lietepesien tyhjennysten tilaaminen tarvittaessa Sadevesijärjestelmät pihakaivojen tarkkailu sekä lietepesien tyhjennyttäminen tarvittaessa kattokaivojen puhdistus 2 krt /vuosi Jätehuolto Jätekaluston hoito kaluston kunnon tarkkailu tyhjennysten toiminnan tarkkailu jäteaseman puhtaanapito Ulkoalueiden hoito Katuosuuden hoito hiekan poisto asfalttipäällysteistä häiritsevien roskien kerääminen ja lehtien poisto Jalkakäytävien, tie- ja paikoitusalueiden hoito lumenauraus ja hiekoitus kiinteistön alueilla niin, että alueen kulkureiteillä on mahdollisuus kulkea liukastumatta. Irtolumen poistaminen ja alueen tasoittaminen siten, että kiinteän lumi- ja jääkerroksen vahvuus on enintään 8 cm, ovien edustalla enintään 3 cm. Lumen poiskuljetuksen järjestäminen sovitulla tavalla. Lumen kasaus ja siirto yli 20 metrin matkalla erillislaskutuksella Häiritsevien roskien keräys tarvittaessa Perusteellinen lakaisu, imurointi tai pesu Leikkikenttien hoito, pihakalusteet toiminnasta riippuva hoito erillisohjeen mukaan Uusissa kohteissa viherurakoitsijan takuuaika on 2 vuotta. Hoitovastuu siirtyy huoltoliikkeelle erillisellä ilmoituksella. Lihavoidut kohdat kuuluvat takuun alle: Nurmikoiden hoito nurmikoiden lannoitus (kiinteistön aineilla tilauksesta eri veloituksella) nurmikoiden leikkaus nurmikoiden kastelu häiritsevien roskien keräys 1 krt /vko Istutusten hoito 17/82

18 istutusten lannoitus (kiinteistön aineilla tilauksesta eri veloituksella) rikkaruohojen kitkeminen (tilauksesta eri veloituksella) lehtien poisto tarvittaessa puiden ja pensaiden ympäristön trimmaus joka nurmikonleikkuukerralla Esimerkki siivousohjelmasta Esimerkki on kerrostalosta, jossa on rappukäytävä, hissi, yhteinen pyykkitupa ja kerhohuone. Siivousohjelma muokataan aina kohteen tarpeita vastaavaksi. Portaat tasanteineen mopataan ylhäältä alas 1 x vko Portaat tasanteineen pestään ylhäältä alas 1 x vko Ala-aulat ja hissit pestään/lattiat 1 x vko Ovien lasipinnat pestään ja ovien kahvat pyyhitään Porraskäytävien seinistä poistetaan häiritsevät tahrat ja porraskaiteet pyyhitään 1 x vko Kellarikäytävät, lastenvaunuvarastot ym. tilat lakaistaan 2 x kk Kellarikäytävät, lastenvaunuvarastot ja niihin verrattavat tilat kosteapyyhitään 1 x kk Pesutuvat ja kuivaushuoneet lakaistaan ja pestään 2 x vko Portaat, tasanteet ja hissit pestään ja vahataan perusteellisesti 1 x vuosi Perussiivouksen ja porraskäytävien ikkunanpesun ajankohdasta ja hinnasta sovitaan erikseen Kerhohuone siivotaan tilattaessa erillisveloituksella Ikkunoiden pesettäminen on yleinen jokavuotinen hanke monissa asumisoikeustaloissa. Siihen on hyvä varautua jo ennen seuraavan vuoden budjetoinnin alkua. 18/82

19 Kunnossapitotyöt huoneistossa Tähän osioon on koottu monia huoneiston kunnossapitoon liittyviä asioita. Kunnospidon tarkoitus on pidentää huoneiston käyttöikää ja vähentää korjaustarvetta. Huoneisto- ja kohdekohtaisia ohjeita löytyy kansiosta, jota on kussakin huoneistossa yksi kappale. Kansio voi olla nimellä 'Kodin kansio' tai 'Kodin käsikirja' tai 'Omaan kotiin' tms. Mikäli asunnossasi ei ole kansiota, ilmoita siitä isännöitsijätoimistoon. Huoneiston käyttötarkoitus Huoneistot on tarkoitettu vain asumiskäyttöön, ellei asumisoikeussopimuksessa tai erikseen ole nimenomaan toisin sovittu. Huoneisto on tarkoitettu vain sen talouden käyttöön, jolle asunto on osoitettu eikä huoneistoa tai sen osaa saa ilman asumisoikeusyhtiön antamaa lupaa luovuttaa toisen käytettäväksi. Erityistapaukset on määritelty oppaan myöhemmässä kohdassa. Tavanomaisten lemmikkieläinten pitäminen huoneistossa on sallittua, elleivät eläimet tuota häiriötä tai vahingoita huoneistoa. Asunnossa ei tulisi tupakoida sisällä. Asunnon porrastaso-ovi, ulko-ovet ja huoneiston lukitus Asunnon ulko-ovet on syytä aina laittaa takalukkoon, kun asunnosta poistutaan pidemmäksi ajaksi. Asunnossa oltaessa on lukituksessa mahdollisuuksien mukaan aina pyrittävä ottamaan huomioon, että huoneistosta pääsee hätätilanteessa ulos ilman avainta. Turvalukon, varmuusketjun ja ovisilmän voi asentaa oveen omalla kustannuksellaan. Poismuutossa nämä asennukset jätetään korvauksetta paikoilleen ja turvalukon avaimet jätetään asuntoon tai vaihtoehtoisesti turvalukon ja ovisilmän paikalle pitää asentaa asianmukaiset peitekappaleet ja varmistaa, että varmuuslukon paikka jää siistiksi. Turvalukko on jätettävä auki, kun huoneistoon tullaan tekemään ilmoitettuja tarkastus-, huolto- tai korjaustoimenpiteitä. Kerrostaloissa porrastaso-ovi on useimmiten kaksoisovi. Yleensä molempien tulee olla suljettuina, etteivät äänet kantaudu sisään eivätkä ulospäin. Sähköjärjestelmä ja -laitteet Asukkaat vaihtavat itse asunnon palaneet lamput, paristot, sulakkeet ja loistevalaisinten sytyttimet. Jos huoneistossa on automaattisulakkeet, lauennut sulake palautetaan toimintaan palauttamalla kytkin normaaliasentoon. Asukkaat palauttavat lauenneen vikavirtasuojan kytkimen toimintaasentoon omatoimisesti. Suojamaadoitettuihin pistorasioihin saa kytkeä vain maadoitetun tai suojaeristetyn kojeen pistotulpan. Kosteissa tiloissa ei tule käyttää laitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kostean tilan ulkopuolella. Sisällä olevasta pistorasiasta ei saa ottaa virtaa ulkona käytettäviin sähkölaitteisiin. Kiinteiden sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa teettää vain isännöitsijän antamalla kirjallisella luvalla ja vain sähköalan ammattilaisella, jolla on työhön tarvittava pätevyys. Asumisoikeusyhtiö tilaa yhtiön korjausvastuulle kuuluvat työt. Antennijärjestelmä ja -laitteet sekä TV-kanavat Talossa voi olla maanpäällinen (terrestrial) antenni tai se voi kuulua kaapelitelevisioverkkoon (cable). Antennijärjestelmästä saa tietoja isännöitsijätoimistosta. Digitelevision tai -sovittimen yhteensopivuus talon antennijärjestelmän kanssa on suositeltavaa varmistaa ennen laitteen hankintaa. Lisäantennilaitteiden asennus ilman asumisoikeusyhtiön antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Huoneistokohtaisen lautasantennin asentamiselle voi saada luvan siten, että antenni sijoitetaan kokonaan parvekkeen kaidelinjan sisäpuolelle eikä se häiritse sijoittamisalueen kaupunkikuvaa. Antennia ei saa kiinnittää talon rakenteisiin, ei edes kaiteisiin. Huoneistokohtaisen lautasantennin asentamiseen talon katolle tai seinälle ei myönnetä lupaa. 19/82

20 Asumisoikeusyhtiö päättää kunkin talohallituksen päätöksen mukaisesti talon antennijärjestelmän kautta näkyvistä kanavista ja niiden muutoksista, mikäli kanavien näkyvyydelle on eri vaihtoehtoja. Talon yhteiskanavajärjestelmän kanavatarjonta ja mahdollisuus huoneistokohtaisen lautasantennin sijoittamiseen on suositeltavaa selvittää jo ennen asunto-osoituksen hyväksymistä ja asumisoikeussopimuksen allekirjoittamista. Vastuu selvittämisestä on asumisoikeuden hakijalla. Jos asukkaan television toimintahäiriö johtuu asukkaan tai asukkaan laitteiden aiheuttamasta syystä, vastaa asukas antenniliikkeen tarkastus- ja korjauskäyntien kustannuksista. Lämmitysjärjestelmä ja -laitteet Taloissa on yleensä kaukolämmitykseen perustuva vesikeskuslämmitys. Järjestelmän tasapainotus ja lämmönsäätö kuuluvat asumisoikeusyhtiölle. Asukkaat eivät saa omatoimisesti muuttaa patteriventtiilien asetusarvoja, irrottaa termostaatteja tai tehdä patterien ilmauksia. Asuntojen ja muiden vastaavien oleskelutilojen sisäilman lämpötilalle on määritelty tyydyttävät ja välttävät tasot sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (STM:n oppaita 2003:1) seuraavasti: huoneilman lämpötila: välttävä 18 ºC, tyydyttävä 21 ºC. Keskimäärin paras tyytyväisyys huoneilman lämpötilaan saavutetaan 21 ºC :ssa. Jos huoneiston lämpötila lämmityskauden aikana laskee alle 19 ºC:een tai nousee yli 23 ºC:een, on asiasta syytä ottaa yhteyttä isännöitsijään. Lämpötila mitataan keskeltä huonetta tai sisäseinältä. Lämmityskauden ulkopuolella (kesäisin) asunnon lämpötila voi välillä kohota epämukavan korkeaksi, koska taloissa ei asuntoja varten ole jäähdytysjärjestelmiä. Jos huoneistossa on termostaattiset patteriventtiilit, ne pitävät huoneiston lämpötilan automaattisesti tasaisena. Termostaatti pysäyttää lämmityksen tarvittaessa. Patteri voi tästä johtuen tuntua käteen viileältä lämmityskauden aikanakin. Huoneen lämmitystä voi lisätä ja vähentää patterin säätönupilla. Termostaattista patteriventtiiliä ei saa peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla, koska ilma voi termostaatin luona tällöin lämmetä ympäristöä enemmän ja termostaatti voi turhaan katkaista lämmityksen, vaikka huoneessa on viileää. Tee heti vikailmoitus, jos havaitset, että patterista, venttiilistä tai lämpöjohdosta vuotaa vettä tai jos patteri pitää häiritsevää ääntä tai lorisee. Huoneilma Ilman lämpötila Sisäilman kylmyydelle ei ole terveyden kannalta käytännössä esiin tulevaa alarajaa. Lääkintöhallitus esitää ohjeelliseksi alarajaksi öisin +16 ºC ja päivisin + 18 ºC. Keskimääräisen lämpötila lisäksi suositellaan, että lämpötila pään ja nilkkojen tasoilla ei poikkea toisistaan 2 ºC:sta enempää. Asuinhuoneen sisälämpötilan ohjearvo on lämmityskaudella rakentamismääräyskokoelman mukaan asuinhuoneissa oleskeluvyöhykkeellä + 21 ºC. Rakennuksen ollessa käytössä ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila yleensä saa ylittää arvoa + 27 ºC. Veto. Huonetilan oleskeluvyöhykeellä ei saa esiintyä häiritsevää vetoa. Ilman enimmäisnopeudet oleskeluvyöhykkeellä määritellään rakentamismääräyskokoelmassa esitetyn ns vetokäyrän avulla, esim ºC:n lämpötilassa sallitaan 0,1 m/s ja + 28 ºC:n lämpötilassa 0,4 m/s ilman nopeus. Vedon tunteeseen vaikuttaa ilman liikenopeuden lisäksi ilman lämpötila ja kosteus. Ns. kylmäsäteilyn ihminen aistii myös vetona. Kylmien ikkunapintojen tai korkeiden ulkoseinien lähellä voidaan todeta tätä kylmäsäteilyä. Kosteus. Optimaalisena kosteusalueena pidetään %:n suhteellista kosteutta. Puhtaus. Sisäilman laadun ohjearvoja on olemassa rikki- ja typpidioksidille, hiilimonoksidille ja hiukkasille valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 537/84), formaldehydille ja radonille lääkintöhallituksen ohjekirjeissä (DNo 567/02/81 ja DNo 5740/02/85). 20/82