SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Meluraportti Päivämäärä SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS

2 SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, MELUSELVITYS KANGASALA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hans Westman Timo Korkee Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Selvityksen periaatteet Maastomalli Liikennelähtötiedot Melualuelaskennat 3 3. Sovellettavat ohjearvot 3 4. Melulaskentojen tulokset 4 5. Johtopäätökset 5 LIITTEET

4 1 1. YLEISTÄ Kangasalan kunnan Suoraman alueelle laaditaan yleiskaavaa. Suoraman osayleiskaava laaditaan Lahdentien, Vatialantien, Asemantien ja Kirkkoharjun sekä Pikkolan rajaamalle alueelle. Yleiskaavasuunnittelun avulla selvitetään alueen tiivistämis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia kaupunkiseudun rakennesuunnitelman pohjalta. Suoraman osayleiskaavan tavoitteet on määritelty tavoiteraportissa. Kaavan suunnittelussa painotetaan muun muassa seuraavia tavoitteita: Asuinrakentamisen sekä merkittävien palvelujen ja työpaikkakeskittymien sijoittaminen nauhataajamaan Suoraman aluekeskuksen ja Kangasalantien joukkoliikennekäytävän yhteyteen Alueen asukasmäärän kasvuun varautuminen: rakennesuunnitelmassa tavoitteena uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä Elinympäristön viihtyisyyden ja asukkaiden virkistysmahdollisuuksien turvaaminen Tässä työssä on tarkasteltu aluetta rajaavan ja osittain myös sisäisen tieverkon aiheuttamia melutasoja vuoden 2030 ennusteliikenteellä ja annettu ohjeet melun huomioimiseksi kaavan laatimisessa. Työssä on myös asiantuntija-arviona käsitelty alueelle mahdollisesti sijoitettavan motocross harjoitteluradan melua ja meluvaikutuksia. Kaava-alueen sijainti ja rajaus on esitetty kuvassa 1.1.

5 2 Kuva 1.1. Kaava-alueen sijainti ja rajaus Työn on tilannut Kangasalan kunta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu - Partanen. Ramboll Finland Oy:ssä projektipäällikkönä on toiminut DI Hans Westman. 2. SELVITYKSEN PERIAATTEET Meluselvitys on laadittu melun laskentamallin avulla. Melulaskennat on tehty 3D-maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.1 laskentaohjelmistolla käyttäen pohjoismaista tie- ja raideliikenneliikennemelun laskentamallia (1996). 2.1 Maastomalli Maastomalli on tehty Kangasalan kunnan numeerisen kartta-aineiston ja korkeuskäyräaineiston avulla. Teiden korkeudet on mallinnettu vastaavasta aineistosta. Aineisto soveltuu hyvin osayleiskaavan tarkkuustason melutarkasteluun. Tieverkollisesti ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia valtatietä 12 lukuun ottamatta, missä ennustetut liikennemäärät edellyttävät, että toinen ajorata on toteutettu. 2.2 Liikennelähtötiedot Melualuelaskennat on tehty saatuihin tieliikennetietoihin pohjautuen (Talli2005. Melualuelaskennat on tehty vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä. Liikennelähtötiedot perustuvat Tampereen teknillisen yliopiston tuottamaan Tampereen seudun liikennemalliin TALLI Käytetyt tie- ja katuliikenteen lähtötiedot on esitetty taulukossa 1. Liikennesuoritteesta 90 % on kaikissa tapauksissa oletettu tapahtuvan päiväaikaan klo Valtatien 12 osalta käytettiin kahta nopeutta, 100 km/h ja 80 km/h. Taulukko Tie ja katuliikenteen lähtötiedot ennustetilanteessa Raskasliikenne- KVL ENNUSTETILANNE v.2030 % Nopeus km/h Valtatie 12 - Vatialantie /80* - Vatialantie Kangasalantie ,5 100/80* - Kangasalantie Kaarina Maununtyttärentie /80* - Kaarina Maununtyttärentie /80* Kangasalantie - vt12 länteen , Vt12 Kyötikkäläntie , Kyötikkäläntie - Isolukontie Isolukontie Harjunsalontie /50 - Harjunsalontie Korpitie ,5 60/50 - Korpitie Kaarina Maununtyttärentie ,5 50

6 3 Alasentie Asematie - Vatialantie Kyötikkäläntie Kyötikkäläntie Papinojantie ,5 40/50 - Papinojantie /40 Isolukontie ,5 40 Kaarina Maununtyttärentie - vt12 etelään , vt 12 - Kangasalantie Kyötikkäläntie - Kangasalantie Suoramantie 500 0, Suoramantie Asematie 900 0,5 40 Suoramantie - Kyötikkäläntie Isolukontie Vatialantie - Vt12 länteen , Vt12 Asematie *=raskaat 80 km/h Koska kaava-alueelle ei synny merkittävästi uutta maankäyttöä voidaan katsoa, että liikenteen määrä nykytilanteesta ennustevuoteen noudattaa esim. Kangasalantiellä melko hyvin liikenteen yleisiä kasvukertoimia. Liikenteen kaksinkertaistuminen lisää melutasoja 3 db. Normaalitason (25-30 %) liikenteen lisääntyminen nykytilasta ennustevuoteen lisää melua suuruusluokkaa 1 db. 2.3 Melualuelaskennat Laskennat on tehty päivä- (klo7-22) ja yöajan (klo 22-7) ohjearvoihin verrattavina ekvivalenttimelutasoina, L Aeq7-22 / 22-7 pihatasolle (=maanpinta +2 m). Laskennat kattavat koko osayleiskaava-alueen. Laskennoissa käytetyn hilapisteverkon tiheys on ollut 20*20 m. Selvityksessä on tutkittu myös Kangasalantien mahdollisen nopeuden alentamisen vaikutusta melutasoihin ja meluvyöhykkeisiin. Nopeuden alentaminen 10 km/h pienentää lähtömelutasoa noin 2 db. 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Melun ohjearvoina maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 45-50dB

7 4 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella 45 db 40 db 3) ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Uusien asumiseen osoitettavien alueiden osalta sovelletaan alempaa yöajan ohjearvorajaa 45dB. Olemassa olevien asuinalueiden ja yksittäisten rakennusten osalta voidaan tapauskohtaisesti harkiten käyttää 50 db rajaa. 4. MELULASKENTOJEN TULOKSET Laskennan tulokset esitetään liitteenä olevissa melualuekuvissa 1 ja 2. Melutason vaihtelu on esitetty 5 db:n välein vaihtuvin värikoodein. Esimerkiksi db melualue on esitetty kartoissa oranssilla värillä. Kuvat esittävät keskiäänitasoja ennustetilanteessa v Kuvassa 1 on esitetty päiväajan (7-22) keskiäänitaso nykyisillä rakennusmassoilla. Vastaava yöajan (22-7) keskiäänitaso on esitetty kuvassa 2. Meluvyöhyke päiväaikana ulottuu 200, jopa 300 metrin etäisyydelle valtatiestä 12. Kangasalantiellä melualue ulottuu vastaavasti noin 100 metrin etäisyydelle tiestä. Muilla väylillä meluvyöhykkeet ovat pääsääntöisesti edellä mainittuja selvästi kapeampia. Kuvissa 3 4 on esitetty meluvyöhykkeet, tilanteessa missä Kangasalantien nopeusrajoitus on kokonaisuudessaan 50 km/h. Kuvissa 5 6 rajoitus on vastaavasti 40 km/h. Motocross-rata Kaavassa on "E"- merkinnällä osoitettu motocross-toiminnalle varattava alue Lentolassa, jonka käyttö muuhun tarkoitukseen on hyvin rajoitettu ja jolle yleisöllä ei yleensä ole vapaata pääsyä. Ympäristömelulle on annettu yleiset ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 993/92. Päätöstä sovelletaan rakentamisen lupamenettelyssä sekä maankäytön suunnittelussa. Moottoriratojen melu on rajattu tämän päätöksen ulkopuolelle, mutta ohjearvoja on kuitenkin käytännössä useimmissa tapauksessa sovellettu myös moottoriratojen meluhaittojen arviointiin. Moottoriratojen tapauksessa yöohjearvoa ei yleensä tarvitse soveltaa, koska toiminta tapahtuu päiväajalla. Ympäristöministeriö on valmistelemassa ohjearvoja myös moottoriratamelulle, mutta niistä ei ole vielä tietoa. Moottoriurheilun osalta tarkistellaan myös enimmäismelutasoa. Enimmäismelutasoille (maksimitasoille) ei Suomessa ole olemassa vastaavan tasoisia ohjearvoja. Oikeuskäytännössä on vakiintunut kuitenkin moottoriratojen melulle enimmäismelutaso LAFmax 60 db (asuntoalueet) ja 55 db (loma-asutus-, ulkoilu- ja virkistysalueet).

8 5 Tyypillisesti melualueen laajuus enimmäismelutarkastelussa on m. Keskiäänitasoja tarkastellessa melualueen laajuuteen vaikuttaa voimakkaasti radan käyttö- ja käyttäjämäärät. Minimotocrosspyörät (85 cc) ovat äänitehotasoltaan noin 6-8 db hiljaisempia kuin 250 cc tai 500 cc moottoripyörät. Motocrossradan melusuojaus edellyttää tyypillisesti erittäin paljon erillisiä melusuojauksia esimekiksi kuvan 4.1 mukaisesti Kuva 4.1 Tyypillinen motocrossradan melusuojaus Melusuojauksen korkeus riippuu radan muodosta ja korkeussuhteista verrattuna suojattavan asutuksen tms. sijaintiin ja korkeuteen. Meluesteet ovat tyypillisesti maavalleja ja voivat olla korkeitakin, kuten esimerkki osoittaa, jossa korkein valli on 6,5 metriä korkea. Eräässä toisessa kohteessa meluvallin korkeudeksi on todettu 23 metriä. Melusuojauksen suunnittelu on hyvä kytkeä alusta pitäen radan suunnitteluun. Motocrossille varattu alue sijaitsee alueella, minkä läheisyydessä on liikennemelun lisäksi myös muita meluisia toimintoja. Pistemäisen melulähteen tai pienen alueellisen melulähteen, kuten motocrossrata vaikutus riippuu usein myös tuulesta ja tuulen suunnasta. Lähimpiä häiriintyviä kohteita löytyy Kallion työpaikka-alueella sekä Aseman seutu ja Vatialan suunta. Rata edellyttää ympäristölupaa, minkä haun yhteydessä tehdään melumallinnus. Toimintaa valvotaan melumittauksilla. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleiskaavavaiheessa esitetään asemakaavoitusta varten alueet, joiden jatkosuunnitelmissa mahdolliset meluongelmat tulee huomioida. Asemakaavassa tarkennetaan yleiskaavassa esitettyjen alueiden meluntorjunta. Tässä selvityksessä on esitetty yleiskaavatarkkuudella ennustevuoden 2030 tieliikenteen melualueet 2 m korkeudella maanpinnasta.

9 6 Kaavaluonnoksessa on me-merkinnällä osoitettu meluntorjuntatarve valtatien 12 pohjoispuolelle koko matkaltaan lukuun ottamatta SL, EV ja VL merkinnöillä osoitettujen alueiden kohtia. Merkintää "me" tulee harkita VL alueen kohdalle. Vastaavasti TP ja TY alueiden kohdalla meluntorjuntatarve voi olla perusteltu, mikäli sillä halutaan osoittaa esim. toimistorakennusten julkisivuihin kohdistettua db -merkinnän tarvetta tai harkintaa siitä. TP ja TY alueilla ei tyypillisesti ole sellaisia piha- tai oleskelualueita, mitä edellyttäisivät meluntorjuntatarvetta. Laskentojen perusteella tulee harkita me-merkintää myös Kangasalantien varteen kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta siihen rajoittuvia TP ja PL - alueita. Mahdollinen nopeusrajoituksen alentaminen vähentää tarkastelun mukaan melua Kangasalantiellä noin 2 4 db. Alhainen nopeusrajoitus saattaa vaikuttaa myös liikennettä vähentävästi, jolloin vaikutus kumuloituu. Melusuojausten yksityiskohtainen mitoitus tulee tehdä asemakaavoitusvaiheessa tai melusuojauksen tarve tarkistaa viimeistään rakennuslupavaiheessa. Mikäli suunnitteluperusteet tai lähtötiedot muuttuvat oleellisesti, on tämä selvitys harkinnan mukaan päivitettävä.

10 1-1 LIITE 1