Keskijännitekojeisto. 12 kv, 17,5 kv, 24 kv 630 A ja 1250 A. Käyttö- ja huolto-opas

Transkriptio

1 Uniswitch Keskijännitekojeisto 12 kv, 17,5 kv, 24 kv 630 A ja 1250 A Käyttö- ja huolto-opas

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto Yleistä Standardit ja vaatimukset Käyttöolosuhteet Normaalit käyttöolosuhteet Erityisolosuhteet Tekniset tiedot Sähköiset arvot Valokaariluokitus Kojeiston rakenne Kojeiston rakenne ja tärkeimmät komponentit Kennon rakenne ja varusteet Kiinteästi asennetun kojeiston rakenne Vaunukatkaisijalla varustetun kojeiston rakenne Käytön jatkuvuus Kenno ja väliseinät Kennojen tuuletus Lukitus Lukitusperiaate Kiinteästi asennetun kojeiston lukitukset Lukitusyksikkö Normaali lukitus Lisälukitus Vaunumallisen kojeiston lukitukset Kennon sisäinen lukitus Oven lukitus Lukituslaitteet Kojeiston käyttö Yleiset varoitukset Käyttöönotto Esivalmistelut Käyttöönotto Kiinteästi asennetun kojeiston ohjaus SFG-kuormanerottimen manuaalinen ohjaaminen SFG-kuormanerottimen kiinniohjaus SFG-kuormanerottimen avaaminen SFG-kuormanerottimen ohjaaminen maadoitettuun asentoon SFG-kuormanerottimen aukiohjaaminen maadoitetusta asennosta Kiinteästi asennettujen katkaisijakennojen ohjaukset Vaunumallisen kojeiston ohjaus Vaunumallisen kojeiston manuaalinen ohjaus Manuaalinen ohjaaminen erotus-/koestusasennosta käyttöasentoon Manuaalinen palauttaminen käyttöasennosta erotus- /koestusasentoon Vaunun vetäminen erotus-/koestusasennosta huoltovaunun päälle Vaunun siirtäminen huoltovaunusta erotus-/koestusasentoon Ovien avaaminen ja sulkeminen...33

3 4.4.3 Katkaisija tyyppi VD Jousen virittäminen VD4-tyypin katkaisijan auki- ja kiinniohjaus Katkaisija tyyppi HD Jousen manuaalinen virittäminen Jousen sähköinen virittäminen Katkaisijan kiinniohjaus Katkaisijan aukiohjaus Maadoituskytkin EM-tyyppi Yleistä Manuaalinen avaaminen ja sulkeminen Jännitteenilmaisimet Jännitteenilmaisimet CL-497 ja CL Huolto ja kunnossapito Yleiset varoitukset Huoltovälit Tarkastus Huoltaminen Korjaaminen Kojeisto yleisesti Palaneiden sulakkeiden vaihtaminen Vian selvittäminen ja korjaaminen Sulakkeiden poistaminen Sulakkeiden asentaminen Ulosvedettävien osien testaaminen Lukitusehtojen testaaminen Varaosat, lisätarvikkeet ja voiteluaineet Varaosat Lisätarvikkeet ja voiteluaineet Vianmääritys Tuotteen laatu ja ympäristönsuojelu Yleistä Pakkausmateriaali Tuotannossa käytettävät materiaalit...55

4 1 Yhteenveto 1.1 Yleistä Tuotteen kuvaus Kojeiston rakenne Käyttökohteita Lisätietoja Uniswitch on ilmaeristeinen ja kennokoteloitu keskijännitekojeisto. Kojeisto sisältää useita standardinmukaisia kennoja, joita voi toimittaa kokonaisena kojeistona tai erillisinä kennoina. Uniswitch-kojeistoissa käytetään standardoituja komponentteja, kuten kuormanerottimia, SF 6 - tai tyhjiökatkaisijoita, maadoituskytkimiä, mittamuuntajia ja toisiokojeita. Komponentit ovat kiinteästi asennettuja. Katkaisijat saadaan myös vaunumallisina. Kojeisto on ns. yksikiskokojeisto, johon kaikki pääkomponentit liittyvät. Yhdistelemällä eri komponentteja voidaan rakentaa kojeistoja hyvin monenlaisille laitejärjestelyille. Uniswitch-kojeisto on tarkoitettu yleiskäyttöön ja teollisiin sovelluksiin 3,6 24 kv:n sähkönjakeluverkoissa. Tarkempia tietoja kojeistojen teknisestä toteutuksesta ja kokoonpanosta, esimerkiksi teknisiä tietoja, erillisiä kennojen laiteluetteloita ja kattavia virtatietoja, on kojeistoja koskevissa piiri- ja kytkentäkaavioissa. ABB 1

5 1.2 Standardit ja vaatimukset IEC-standardit Lisäsäännökset Kojeisto täyttää seuraavat IEC-standardit: IEC Kennokoteloitu kojeisto 1-52 kv:n nimellisjännitteille (1990), Am 1 (1994) IEC IEC Suurjännitekojeistojen yleiset standardivaatimukset (1996) Mittamuuntajat - Osa 1: Virtamuuntajat IEC Mittamuuntajat - Osa 2: Induktiiviset jännitemuuntajat IEC Suurjännitevaihtovirtakatkaisijat (1987) IEC IEC Vaihtovirtakuormanerottimet ja maadoituskytkimet (1984), Am1 (1992), Am2 (1996) Suurjännitekytkimet - Osa 1: Kytkimet yli 1 kv:n ja alle 52 kv:n nimellisjännitteille (1998) IEC Varokekuormanerottimet (1990) IEC Kennojen suojausluokat (IP-koodi) (1989) 2XC kotelolle ja IP 2X -väliseinille Näiden järjestelmien asennuksen ja käytön aikana on noudatettava kaikkia muita vastaavia IEC-julkaisuja, kansallisia tai paikallisia työturvallisuussäännöksiä ja tuotantomateriaalien turvallisuusohjeita. Ensisijaisesti on noudatettava erikseen tilattavia ABB:n tuotetietoja. ABB 2

6 1.3 Käyttöolosuhteet Normaalit käyttöolosuhteet Normaalit käyttöolosuhteet Kojeisto on tarkoitettu käytettäväksi normaaleissa IEC-standardeissa kuvatuissa sisäolosuhteissa (katso Taulukko 1.1). Jos olosuhteet, joihin kojeisto aiotaan asentaa, poikkeavat IEC-standardien (IEC 60694) mukaisista normaaleista käyttöolosuhteista, asennuksesta on sovittava erikseen valmistajan kanssa. Taulukko 1.1 IEC-standardien mukaiset normaalit sisätilojen käyttöolosuhteet. Ympäröivä lämpötila Enintään +40 C Vuorokauden keskilämpötila enintään +35 C Vuorokauden keskilämpötila vähintään 5 C Suositus (vähintään) +5 C Korkeus merenpinnasta Enintään Ilmankosteus m Suhteellinen kosteus keskimäärin (24 h) 95 % Suhteellinen kosteus keskimäärin (1 kuukausi) 90 % Ilmansaasteet Kojeistoa ympäröivä ilma ei saa sisältää huomattavia määriä pölyä, savua, syövyttäviä ja/tai tulenarkoja kaasuja, höyryjä tai suoloja. ABB 3

7 1.3.2 Erityisolosuhteet Erityisolosuhteet Yli m:n korkeudella merenpinnasta eristystasossa täytyy ottaa huomioon ilman eristävien ominaisuuksien heikkeneminen (katso IECstandardi 60694) Korkeat ympäröivät lämpötilat täytyy kompensoida kokoojakiskojen, haarakiskojen ja osien rakenteessa. Muuten virrankulkuominaisuudet heikkenevät.! Kun kojeistoja käytetään alueilla, joiden ilmankosteus on suuri ja/tai lämpötilat vaihtelevat paljon ja nopeasti, kojeistoon voi syntyä tiivistynyttä kosteutta, jota normaaleissa käyttöolosuhteissa saa esiintyä vain poikkeustapauksissa.! Kondensaatiota (ja siitä johtuvaa korroosiota ja muita haitallisia vaikutuksia) ehkäisevistä toimenpiteistä (esimerkiksi sähkölämmittimien asentamisesta) on sovittava erikseen valmistajan kanssa. Lämmittimien käyttö määräytyy käyttötarkoituksen mukaan ja kojeistojen piiri- ja kytkentäkaaviot täytyy aina ottaa huomioon käytettäessä lämmittimiä. ABB 4

8 2 Tekniset tiedot 2.1 Sähköiset arvot Taulukko 2.1 Sähköiset arvot Nimellisjännite U r kv 12 17,5 24 Syöksyjännitelujuus U p kv Vaihe vaihe ja vaihe - maa Avausväli Vaihtojännitelujuus U d kv Vaihe vaihe ja vaihe maa Avausväli Nimellistaajuus Hz 50/60 50/60 50/60 Nimellisvirta I r A Kokoojakisko 630/ / /1250 Syöttö 630/ / /1250 Oikosulkukestoisuus 2 ka Päävirtapiiri Maadoituspiiri Oikosulun kestoaika s Dynaaminen virran kesto ka Suojausluokka (IP-koodi) kotelo IP 2XC IP 2XC IP 2XC väliseinät IP 2X IP 2X IP 2X Kuormanerottimen mekaaninen kesto kertaa Kiinni-auki-ohjaus Auki-maadoitus-ohjaus Kuormanerottimen SF6-kaasu baria Täyttöpaine 1,4 1,4 1,4 Ohjauspaine vähintään 1,3 1,3 1,3 1 2 Korkeammat arvot mahdollisia pyydettäessä. Mittamuuntajien oikosulkukestoisuus täytyy ottaa erikseen huomioon. ABB 5

9 2.2 Valokaariluokitus Tiedot Standardit Kojeiston valokaarioikosulkukestoisuus on seuraava: Taulukko 2.2 Oikosulkukestoisuus. 12 kv 20 ka 1 s 17,5 kv 20 ka 1 s 24 kv 20 ka 1 s Kojeiston yksiköt on testattu IEC standardien mukaan (liite AA, luokka A, kriteerit 1 6).! Uniswitch-kojeistot täytyy asentaa sähkölaitteille soveltuviin suljettuihin tiloihin. Tämä tarkoittaa, että kojeiston käyttö täytyy rajoittaa vain valtuutetulle henkilöstölle. Kojeiston takaseinä on suljettu. Kojeistoon pääsystä takaseinän kautta täytyy sopia erikseen valmistajan kanssa. ABB 6

10 3 Kojeiston rakenne 3.1 Kojeiston rakenne ja tärkeimmät komponentit Yleistä 3.2 Kennon rakenne ja varusteet Kiinteästi asennetun kojeiston rakenne Uniswitch-kennon valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön luotettavuuteen ja entistä parempaan henkilöstön turvallisuuteen mahdollisen valokaarioikosulun varalta. Kennoon on tehty seuraavat parannukset: Kennon kuoret on tehty ruuveilla toisiinsa liitetyistä 2 mm:n alumiinisinkkipäällysteisistä teräslevyistä. Käyttäjien turvallisuuden ja kojeiston huollettavuuden parantamisen vuoksi kennot on jaettu erillisiin tiloihin. Tilat on valmistettu siten, että ne kestävät mahdollisen valokaarioikosulun aiheuttaman erittäin nopean lämpötilan ja paineen nousun. Kuva 3.1 Kiinteästi asennetun kojeiston rakenne. Tilat Kenno on jaettu seuraaviin tiloihin (katso Kuva 3.1): 1) Kiskotila Ilmaeristeinen kiskotila sijaitsee kennon yläosassa ja kulkee tavallisesti koko kojeiston läpi. Kojeiston keskelle sijoitettu mittaus- tai pitkittäiskenno katkaisee kokoojakiskotilan. Kiskotilan voi avata vain työkalujen avulla. Tila on määritelty työkaluin avattavaksi tilaksi. ABB 7

11 Purkausluukut Kun tilaa avataan, käyttäjän täytyy ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat(kokoojakiskosto täytyy olla jännitteetön. 2) Kaasulla täytetty tila Kolmiasentoinen kuormanerotin on sijoitettu pääkiskon ja kaapelitilan väliin. Sen epoksihartsikuori muodostaa tilan, johon kuormanerottimen sähköiset osat on sijoitettu. Tila on määritelty luoksepääsemättömäksi tilaksi. Sitä ei saa avata. 3) Kaapelitila Noin 75 % kennon tilasta on varattu tuloliitännöille, syöttökaapeliliitännöille, sulakkeille, maadoituskytkimille tai mittamuuntajille. Katkaisija (SF6- tai tyhjiökatkaisija) on kaapelitilan vasemmalla puolella. Jos kennoissa on kuormanerottimet, kennojen lukitusjärjestelmä varmistaa, että kennon alaosassa ei ole jännitettä ja että ne on maadoitettu ennen kennon avaamista. Tällainen tila määritetään kennon lukituslaittein valvotuksi tilaksi. Jos kennoja ei ole varustettu kuormanerottimilla, tilat voi lukita riippulukoilla. Tällainen tila määritetään kennon lukituslaittein ja ulkopuolisin lukitusehdoin valvotuksi tilaksi (pääsy tilaan). 4) Toisiokojetila Toisiokojetilassa on tilaa kuormanerottimen ja maadoituskytkimen ohjausmekanismeille, asennonosoittimille sekä mekaanisille lukituslaitteille. Muut osat, kuten apukoskettimet, laukaisukelat, jännitteen ilmaisimen näyttölaitteet ja releet voidaan asentaa tähän tilaan. Usein myös toisiokaapelointi, riviliittimet ja johtokourut asennetaan tähän tilaan. Kennojen takalevyssä olevat purkausluukut (10.3) (Kuva 3.1) avautuvat ja ohjaavat valokaaripaineen kojeiston taakse. Näin minimoidaan käyttäjän loukkaantumisriski mahdollisen valokaarioikosulun aikana. Jokaisessa kennon taustalevyssä on kolme valokaaripaineen purkausluukkua: Ylempi purkausluukku on kiskotilaa varten. Kuormanerottimelle on oma purkausluukku. Alempi purkausluukku on katkaisijaa ja kaapelitilaa varten.! Käytettävissä on myös laitteen takana oleva erillinen purkauskanava. ABB 8

12 3.2.2 Vaunukatkaisijalla varustetun kojeiston rakenne Kuva 3.2 Vaunumallinen kojeisto (näkymä edestä ja vasemmalta). 10 Kennon runko 10.4 Eristysaineinen väliseinä 10.3 Purkausluukku 10.5 Eristysaineinen suljin (shutter) 10.2 Toisiokojetilan ovi 44.4 Ohjauskaapeloinnin liitäntäpistoke 10.1 Suurjännitetilojen ovi 44 Vaunu 41 Haarakisko 61 Maadoituskytkimen ohjausmekanismi 40 Kokoojakisko 61.2 Maadoituskytkimen ohjausakseli 41.1 Haarakiskojen tukieristimet 60.1 Siirtomekanismi (katkaisijavaunuun) 41.2 Kiinteä kosketin 60.5 Vipu (sulkimen nosto) 46.1 Maadoituskytkin 60.6 Aukiohjauspainike 45.1 Virtamuuntajat 60.7 Kiinniohjauspainike 11.2 Päämaadoituskisko 45.2 Jännitemuuntajat 11.1 Kaapelikiinnike 12.1 Vaunun ohjauskiskot Kotelon yläosaan on asennettu purkausluukku, joka on yhteinen molemmille suurjännitetiloille. Tämä luukku avautuu valokaarioikosulun synnyttämästä paineesta. ABB 9

13 Tilat Kenno on jaettu seuraaviin tiloihin (katso kaikkia tiloja koskeva Kuva 3.2): Kuva 3.3 Näkymä kiskotilaan. 1) Kiskotila (1) (Kuva 3.2) Kokoojakiskot (40) on valmistettu kuparikiskoprofiilista, ja ne liitetään kennosta toiseen. Väliseinät ovat eristysaineisia IEC standardien mukaisesti. Kiskotilan voi avata vain työkalujen avulla. Tila on määritelty työkaluin avattavaksi tilaksi. Kun tilaa avataan, käyttäjän täytyy ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat (kokoojakisko täytyy olla jännitteetön). Jos kojeistossa on pitkittäiskenno ja kiskonousukenno, kiskotila on jaettu kahteen eri osaan metallisella väliseinällä. 2) Katkaisija- ja kaapelitila (3 & 5) (katso myös Kuva 3.2 ja Kuva 3.9) Kennojen lukitusjärjestelmä takaa, että kennon sisäisissä osissa ei ole jännitettä ja että ne on maadoitettu ennen tilan avaamista. Tila on määritelty kennon lukituslaittein valvotuksi tilaksi. Katkaisija- ja kaapelipäätetilassa on kaikki vaunun ja kennon keskinäiseen toimintaan liittyvät laitteet. Tila on tehty kolmen virtamuuntajan asentamista varten. Jos kaikkia kolmea virtamuuntajaa (45.1) ei tarvita, niiden tilalle asennetaan virtamuuntajan korvikkeet. Eristysaineiset sulkimet (shutterit) (10.5) peittävät läpiviennin aukot kiskotilaan. Sulkimet (shutterit) avautuvat vaunukatkaisijan sulkimen ohjausrullien avulla. Suljin ohjautuu käyttöasentoon vivun avulla ja sulkeutuu, kun vaunuosa on erotusasennossa. Kun vaunu on erotus-/koestusasennossa, väliseinä erottaa päävirtapiirin (kokooja/haarakisko) omaan osastoonsa. Testitarkoituksiin tarvittavaa ohjauskaapeloinnin liitäntää ei saa irrottaa, kun kojeisto on erotus-/koestusasennossa. ABB 10

14 Erotus-/koestusasennossa vaunuosa on yhä kokonaan kennon sisällä, kun ovi on suljettu. Katkaisijassa olevat kiinni-/aukiohjauspainikkeet, katkaisijan asentoa osoittavat ilmaisimet ja jousen viritystilan osoittavat ilmaisimet ovat nähtävissä ovessa olevasta ikkunasta. Ohjauskaapeloinnin pistukka (50.1) (Kuva 4.8) on kiinnitetty katkaisijatilaan. Virtamuuntajat (45.1) (Kuva 3.2), kiinteät jännitemuuntajat (45.2) ja maadoituskytkin (46.1) asennetaan aina tapauskohtaisten käyttövaatimusten mukaisesti. Kiinteät jännitemuuntajat kytketään ensiöpuoleen taipuisilla täysin eristetyillä kaapeleilla. EM-tyypin maadoituskytkintä ohjataan manuaalisesti. Kytkimen asento osoitetaan sekä mekaanisesti että sähköisesti apukytkimen avulla. Kennoon voidaan liittyä enintään kahdella muovieristeisellä yksivaihekaapelilla, joissa käytetään kutiste- tai keilapäätteitä. 3) Toisiokojetila (4) (katso Kuva 3.4) Ohjaintila on tarkoitettu kaikkia ohjaus- ja suojaustoimintoja varten. Se soveltuu sekä perinteiselle että mikroprosessoripohjaiselle ohjaustekniikalle. Jos toisiokojeita ei ole tarkoitettu oveen asennettaviksi, ne kiinnitetään toisiokojetilan pohjaan. Kuva 3.4 Toisiokojetila - näkymä sisältä. Kuva 3.5 HD4-tyypin katkaisija - näkymä sivulta. 4) Ulosvedettävät osat (katso Kuva 3.5) Vaunukatkaisija on yhtenäinen moduuli, joka koostuu seuraavista osista: SF6-tyypin HD4-katkaisija tai VD4-tyypin tyhjiökatkaisija vaunu (60) eristetty kosketinvarsi (44.2), jossa kosketin (44.3) ohjauskaapelointiliitäntä (44.4). Vaunu (60) ja katkaisijan ohjaukset on kytketty moninapaisen ohjauskaapeloinnin liitäntäpistokkeen avulla (44.6) (Kuva 3.6). Katkaisijan siirtovaunu muodostaa mekaanisen yhteyden kennon ja katkaisijan välille. Kiinteä osa on kiinnitetty kennoon molemmilta puolilta. ABB 11

15 Kuva 3.6 Vaunukatkaisijan siirtovaunu ja apukytkimet. Katkaisijan liikkuvaa osaa siirretään manuaalisesti siirtomekanismin (60.1) avulla käyttöasennon ja erotus-/koestusasennon välillä, katkaisijatilan oven ollessa suljettuna. Käyttö- ja erotus-/koestusasento on tarkasti määritelty. Apukytkin (60.3) osoittaa vaunun lopullisen asennon. Rullat ja kennoon kiinnitetyt vaunun ohjauskiskot (12.1) (Kuva 3.10) muodostavat maadoitusliitännän vaunun ja kennon välille. Samanmalliset vaunuosat ovat vaihdettavissa keskenään. ABB 12

16 Lisätietoja Lisätietoja asennuksesta ja kojeiston varustelemisesta on toiminta- ja kytkentäkaavioissa Käytön jatkuvuus Käyttökatkosluokitus Kojeiston käyttökatkosluokitus kertoo, missä määrin jännite voi säilyä kojeiston muissa osissa ja/tai toiminnallisissa yksiköissä, kun katkaisija/kaapelitila avataan. IEC luokituksen mukaan Uniswitch-kojeiston käyttökatkosluokka on LSC2A-PI. PI-merkintä tarkoittaa, että väliseinä ja sulkimet (shutterit) ovat eristemateriaalia. Taulukko 3.1 Pääsy tiloihin (standardin IEC mukaisesti). Kojeiston osa, joka voi jäädä jännitteiseksi Avattava tila Toiminnallista yksikköä syöttävä tai lähtevä kaapeli Kaikki muut toiminnalliset yksiköt (esim. viereiset kennot, kokoojakisko) Sulake-/kaapelitila Ei Kyllä Kiskotila Ei olennainen: ei luoksepääsyä Ei olennainen: ei luoksepääsyä Katkaisija (kiinteä) Ei Kyllä Katkaisija (vaunumalli) Ei Kyllä Toisiokojetila Kyllä Kyllä ABB 13

17 3.3 Kenno ja väliseinät Materiaali Suurjännitetilat 3.4 Kennojen tuuletus Kenno ja kennon sisäiset osat on valmistettu 2 mm paksusta laadukkaasta alumiinisinkkipäällysteisestä teräslevystä. Ovet ja päätyseinät ovat kauttaaltaan puhdistettuja ja ruostesuojattuja ennen maalausta. Pintaväri on standardiväri RAL 7035 (eri värit sopimuksen mukaan). Kaapelitilan ovet ovat paineenkestäviä ja varustettu tarkastusikkunoilla. Toisiolaitteille tarkoitettu toisiokojetila on erotettu täysin suurjännitetilasta metallisella väliseinällä. Katkaisija ja kaapelitila on varustettu tarkastusikkunoilla. Viereiset kennot on erotettu toisistaan sivuseinillä. Suurjännitetilan ovi on paineenkestävä. Kojeiston päätykennojen sivujen suojalevyt viimeistelevät kojeiston ulkoasun ja ovat mekaanisesti ja termisesti valokaarioikosulun kestäviä. Tuuletusaukot Kuva 3.7 Vaunumallisen kennon päällä oleva irrotettava tuuletusosa. Kennon ulkoseinän aukkoja tarvitaan tuuletusta varten, jos kokoojakiskoissa ja haarakiskoissa on A:n nimellisvirta. Tuuletusaukot on sijoitettu takaseinään ja vaunumallisen kennon päälle. ABB 14

18 3.5 Lukitus Lukitusperiaate Tarkoitus Lukitukset Lukituslaitteiden tarkoituksena on estää kuormanerottimien virheellinen ohjaus ja näin taata henkilöstön turvallisuus. Lukitus on toiminnassa, vaikka kaapeli- ja ohjaustilojen ovet olisivat auki. Lukitukseen kuuluu: Normaali lukitus, joka asennetaan vakiona kaikkiin kennoihin. Asiakkaan valitsemat valinnaiset lisälukituslaitteet Kiinteästi asennetun kojeiston lukitukset Lukitusyksikkö Yleistä Asennot Maadoituskytkimet Lukituksen valitsimen asento määrittää, mitkä ovat Uniswitch-kojeiston ja kolmivaiheisen SFG-kuormanerottimen sallittuja ohjaustoimintoja. Lukituksen valitsimella on neljä asentoa: Asento 1: Operation (Käyttö) SFG-kuormanerottimessa on vain kiinni-/aukiohjaus. Kaapelitilan ovea ei voi avata. Asento 2: Padlock (Riippulukko) SFG-kuormanerotinta ei voi ohjata, eikä kaapelitilan ovea avata. Asento 3: Test (Testaus) ja maadoitus SFG-kuormanerottimessa on vain auki-/maadoitusohjaus. Kaapelitilan ovea ei voi avata. Lukitus koskee myös maadoituskytkimiä EF ja EM, joita käytetään sulakkeiden alapuolen ja virtamuuntajien maadoitukseen. Maadoituskytkimet on kytketty mekaanisesti SFG-kuormanerottimen ohjauslaitteeseen ja ne toimivat samalla, kun SFG-kuormanerotinta ohjataan auki-ja maadoitettu-asentoihin. Asento 4: Door open (Ovi auki) SFG-kuormanerotin on maadoitettu-asennossa, eikä sitä voi ohjata. Kaapelitilan oven voi avata vain, jos kuormanerotin on maadoitettuasennossa ja lukituslaite on Door open (Ovi auki) -asennossa. Lisätietoja on kohdassa Normaali lukitus. ABB 15

19 Lukitusjärjestelmä Lukitusjärjestelmän käyttö ja sallitut ohjaukset näkyvät alla olevassa kuvassa. Kuva 3.8 Lukitusjärjestelmä ja sallitut ohjaukset. ABB 16

20 Normaali lukitus Yleistä Lukitus Kaapelin testaus Normaali lukitus määräytyy lukituksen valitsimen asennon mukaan. Valitsimen voi lukita haluttuun asentoon riippulukon avulla. Lukittu Operation (Käyttö) -asentoon: Kuormanerotinta voi käyttää vain kiinni/auki -ohjaukseen. Lukittu Padlock (Riippulukko) -asentoon: Kuormanerotin on auki-asennossa, eikä sitä voi ohjata. Lukittu Test (Testaus) -asentoon: Kuormanerotinta voi käyttää vain auki/maadoitettu-ohjaukseen. Lukittu Door open (Ovi auki) -asentoon: Kuormanerotin on maadoitettu-asennossa, eikä sitä voi ohjata. Kun kaapelitilan ovi on auki, SFG-kuormanerotin on lukittu maadoitettuun asentoon. Lukituksen voi poistaa siirtämällä lukituksen valitsimen Test (Testaus) -asentoon. Näin kuormanerottimen voi ohjata aukiasentoon, jolloin kaapelien eristyksen mittaaminen on mahdollista. Mittauksen jälkeen kuormanerotin täytyy ohjata maadoitettu-asentoon, ennen kuin lukituksen valitsimen voi siirtää Door open (Ovi auki) -asentoon oven sulkemista varten Lisälukitus Lukitukset SFG-kuormanerottimen lukitus avaimella. Moottoriohjauksessa lukitus voidaan varmistaa mikrokytkimellä. SFG-kuormanerottimen lukitus kaksinkertaisella avainlukituksella. Moottoriohjauksessa lukitus voidaan varmistaa mikrokytkimellä. Myös lisälukitukset, esimerkiksi Castell ja Ronis, ovat mahdollisia. ABB 17

21 3.5.3 Vaunumallisen kojeiston lukitukset Kennon sisäinen lukitus Lukitukset Kennossa on useita henkilöstöä ja laitteistoa suojaavia lukituksia. Vaunua voi ohjata erotus-/koestusasennosta käyttöasentoon ja takaisin vain, kun katkaisija ja maadoituskytkin ovat auki-asennossa. Kuva 3.9 Näkymä katkaisijatilaan. Vaunuosaa voi ohjata vain erotus-/koestusasennosta, kun ohjauskaapeloinnin liitäntäpistoke (44.4) (Kuva 3.5) on kytketty pistukkaan (50.1) (mekaaninen lukitus). Katkaisijan voi ohjata kiinni vain, kun vaunuosa on erotus-/koestusasennossa. Väliasennossa katkaisija on lukittu mekaanisesti. Jos katkaisijassa on sähköinen vapautin, myös lukitus on sähköinen. Jos kennoissa on digitaalinen ohjaus, katkaisijan virhetoiminnot voi estää myös kennon ohjelmiston avulla. Kun katkaisijassa ei ole apujännitettä, katkaisijan voi ohjata auki vain mekaanisesti vaunun ollessa käyttö- tai koestusasennossa Ohjauskaapeloinnin liitäntäpistokkeen (44.4) (Kuva 3.5) kytkeminen ja irrottaminen on mahdollista vain vaunun erotus-/koestusasennossa oven lukitusmekanismin vuoksi. Kuva 3.10 EM-tyypin maadoituskytkimen ohjaus- ja lukitusmekanismi. ABB 18

22 Lisätietoja Maadoituskytkimen (46.1) (Kuva 3.2) voi kytkeä päälle vain, kun vaunu on erotus-/koestusasennossa tai kennon ulkopuolella (mekaaninen lukitus) (61.3 ja 61.4). Jos maadoituskytkin on päällä, vaunuosaa ei voi ohjata erotus-/koestusasennosta käyttöasentoon (mekaaninen lukitus). Lisätietoja muista mahdollisista lukituksista, esimerkiksi vaunun ja/tai kytkimen käyttölaitteen lukitusmagneetin yhteydessä, on laitetta koskevissa piiri- ja kytkentäkaavioissa. ABB 19

23 Oven lukitus Oven lukitukset Kuva 3.11 Vaunumallinen kojeisto. Katkaisijatilan oven lukituslaite. Kennoissa on seuraavat ovien lukitukset: Kojetilan ovea ei voi avata, jos katkaisija on käytössä tai määrittämättömässä asennossa. Katkaisija- ja kaapelitilan ovea ei voi avata, jos maadoituskytkin on auki. ABB 20

24 Lukituslaitteet Kuva 3.12 Lukitus riippulukolla (vaunumallinen kenno). Kuva 3.13 Lukitus riippulukolla (vaunumallinen kenno). Lukitus riippulukolla Pääsy maadoituskytkimen ohjausakseliin voidaan estää riippulukolla (Kuva 3.12). Pääsy katkaisijan vaununsiirtokammen aukkoon voidaan estää riippulukolla (Kuva 3.13). ABB 21

25 4 Kojeiston käyttö 4.1 Yleiset varoitukset Älä kävele kojeiston kennojen kattojen päällä (kytkimeen voi tulla repeämiä, joista paine pääsee purkautumaan).! Kytkentöjen ohjaustoiminnot täytyy suorittaa ovet suljettuina.! Kojeiston käytössä tulee noudattaa asianmukaisia työskentely- ja käyttöohjeita ja käyttäjän täytyy olla koulutettu ammattilainen, jolle kojeisto on tuttu. Kaikki asianmukaiset IEC:n ja muiden asiantuntijaelinten turvallisuussäännökset sekä kaikki paikalliset ja työhön liittyvät säännökset ja ohjeet on otettava huomioon. ABB 22

26 4.2 Käyttöönotto Esivalmistelut Ennen jännitteen kytkemistä Lisätietoja Valmisteltaessa kojeiston käyttöönottoa täytyy suorittaa seuraavat toimenpiteet: Tarkista kojeiston yleinen tila vahinkojen tai vikojen varalta. Tarkista kytkentälaitteet, vaunuosat, erottavat koskettimet, eristeosat jne. Tarkista päämaadoituskiskon koskettimen yhteys asennuksen maadoitusjohtimeen (noudata asianmukaisia turvallisuusohjeita). Tarkista, että maalissa ei ole vaurioita ja tarvittaessa korjaa vioittuneet pinnat osassa 5.5 kuvatulla tavalla. Poista kojeistosta kaikki jäännösmateriaalit, ylimääräiset esineet ja työkalut. Puhdista kojeisto pyyhkimällä eristeosat puhtaalla, pehmeällä, kuivalla ja nukkaamattomalla liinalla. Poista kaikki rasvainen tai tarttuva lika osassa 5.4 kuvatulla tavalla. Kiinnitä kunnolla kaikki suojat, jotka on poistettu asennus- ja koestustoimenpiteiden aikana. Poista tyhjiökatkaisijoiden kuljetussuojat, jos ne ovat yhä paikoillaan. Irrota nostosilmukat tyhjiökatkaisijoista, jos ne ovat yhä paikoillaan. SF6-katkaisijoiden esivalmistelut: Puhdista eristeosat puhtaalla, kuivalla liinalla. Tarkista, että ylä- ja alaliittimet ovat puhtaat ja että niissä ei ole kuljetuksen ja varastoinnin aikana tulleita kolhiintumia tai vääntymiä. On suositeltavaa tarkistaa SF6-kaasun paine. Kytke apu- ja ohjausjännitteet. Suorita kytkinlaitteiden koestustoimenpiteet manuaalisesti tai sähköisesti ja tarkista samalla vastaavat asennonosoittimet. Tarkista mekaanisten ja sähköisten lukitusten toiminta käyttämättä voimaa. Määritä kojeiston suojalaitteille tarvittavat arvot ja tarkista niiden toiminta testilaitteilla. Anna paikallisille käyttäjille perustiedot kojeiston tavallisesta käytöstä. Tarkista sähköjärjestelmien käyttövalmius ja kytkentätila kojeiston ylä- ja alapuolella. Vaunukatkaisijan käyttöön ja vaunun testaukseen liittyviä lisätietoja on osassa 5.6. ABB 23

27 Muita tarkistettavia asioita Vastuualueiden jaosta riippuen voi olla tarpeen tarkistaa seuraavat kojeistoa lähellä olevat laitteet: virtakaapelit lisäkaapelit virtalähde etäkäyttöjärjestelmä koko maadoitusjärjestelmä sähkötilan laitteet sähkötilan olosuhteet Käyttöönotto Ohjeet Noudata kaikkia asianmukaisia turvallisuusohjeita. Varmista, että kaikki järjestelmän kuormanerottimet ja katkaisijat ovat auki-asennossa. Irrota kytkentäalueelta kaikki maadoitus- ja kiinniohjausliitännät. Kytke syöttökaapelien jännite. Kytke kojeisto toiminnoittain. Tarkkaile samalla indikointi- ja valvontalaitteita. Tarkista, että tarvittavat johtimet ovat oikeassa vaiheessa, jos kojeistossa on useita tulevia syöttökaapeleita ja kojeiston osia. Suorita kaikki mittaukset ja tarkista kaikki toiminnot, jotka ovat riippuvaisia suurjännite syötön kytkemisestä. Pane merkille kaikki mahdolliset epätavallisuudet. ABB 24

28 4.3 Kiinteästi asennetun kojeiston ohjaus SFG-kuormanerottimen manuaalinen ohjaaminen SFG-kuormanerottimen kiinniohjaus 1) Varmista, että kuormanerottimen asennonosoitin on 0-asennossa (1). 2) Tarkista, että lukituksen valitsin on Operation (Käyttö) -asennossa (2) ja että akselin päässä oleva lovi osoittaa alas (3). 3) Jos kyseessä on varokekuormanerotin, joka on ohjattu auki palaneen sulakkeen tai moottoriohjauksen vuoksi, akselin ura täytyy kiertää osoittamaan alaspäin, ennen kuin kuormanerotin ohjataan kiinni-asentoon. 4) Pane ohjauskahva aukkoon siten, että kahvan uloke menee akselin uraan. 5) Käännä ohjauskahvaa myötäpäivään noin 80 astetta, kunnes kuormanerotin ohjautuu kiinni. Kuva 4.1 Kuormanerottimen kiinniohjaus. 6) Jos laitteeseen on asennettu kaksijousinen ohjainlaite (varokekuormanerotin), voimaa on lisättävä vääntöliikkeen loppua kohden, kunnes kuormanerotin lopulta ohjautuu kiinni. Ohjausliike on aina suoritettava loppuun, kun se on aloitettu SFG-kuormanerottimen avaaminen 1) Varmista, että kuormanerottimen asennonosoitin on I-asennossa (1). 2) Tarkista, että lukituksen valitsin on Operation (Käyttö) -asennossa (2). 3) Tarkista, että ohjausakselin ura osoittaa vasemmalle (3). 4) Pane ohjauskahva aukkoon siten, että kahvan uloke menee akselin uraan. 5) Käännä ohjauskahvaa vastapäivään noin 80 astetta, kunnes kuormanerotin ohjautuu auki. Kuva 4.2 Kuormanerottimen aukiohjaus. ABB 25

29 SFG-kuormanerottimen ohjaaminen maadoitettuun asentoon 1) Varmista, että kuormanerottimen asennonosoitin on 0-asennossa (1). 2)! Varmista, että syöttö/lähtökaapeli on jännitteetön (jännitteettömyys varmistetaan jännitteenindikointilampusta)! 3) Tarkista, että lukituksen valitsin on Test (Testaus) -asennossa (2). 4) Tarkista, että ohjausakselin ura osoittaa alas (3). 5) Pane ohjauskahva aukkoon siten, että kahvan uloke menee akselin uraan. 6) Käännä ohjauskahvaa vastapäivään noin 80 astetta, kunnes kuormanerotin ohjautuu maadoitettuun asentoon. Kuva 4.3 Ohjaaminen maadoitettuun asentoon SFG-kuormanerottimen aukiohjaaminen maadoitetusta asennosta 1) Varmista, että kuormanerottimen asennonosoitin on maadoitetussa asennossa (1). 2) Tarkista, että lukituksen valitsin on Test (Testaus) -asennossa (2). 3) Tarkista, että käyttöakselin ura osoittaa oikealle (3). 4) Pane ohjauskahva aukkoon siten, että kahvan uloke menee akselin uraan. 5) Käännä ohjauskahvaa myötäpäivään noin 80 astetta, kunnes kuormanerotin ohjautuu auki ja siirtyy pois maadoitetusta asennosta. Kuva 4.4 Aukiohjaaminen maadoitetusta asennosta. ABB 26

30 Kiinteästi asennettujen katkaisijakennojen ohjaukset Yleistä Ohjausjaksot: Kennon maadoitus Kolmiasentoinen maadoituskytkimellä varustettu kuormanerotin on asennettu kokoojakiskon ja katkaisijan väliin. EM-maadoituskytkin on kytketty katkaisijan alapuolelle (virtamuuntajien ja suurjännitekaapelien maadoitus). Kuormaerotin ja EM-maadoituskytkin on kytketty mekaanisesti ohjauslaitteeseen ja niitä ohjataan samanaikaisesti auki- ja maadoitettuasentoihin. Koska kuormanerotin pystyy katkaisemaan kuormitusvirran 630 A, normaaliolosuhteissa katkaisijan ja kuormanerottimen välille ei tarvita mekaanisia lukituksia. 1) Avaa katkaisija sähköisesti tai mekaanisesti painamalla ohjauspainiketta (43.1). 2) Avaa SFG-kuormanerotin (katso kohta ). 3)! Tarkista jännitteettömyys! 4) Sulje maadoituskytkimet katkaisijan molemmilta puolilta (katso kohta ). Kuva 4.5 Kiinteästi asennetun HD4- katkaisijan ohjaus- ja signaaliosat. Ohjausjaksot: Kennon kytkeminen verkossa 1) Avaa maadoituskytkimet (katso kohta ). 2) Sulje kuormanerotin (katso kohta ). 3) Sulje katkaisija painamalla ohjauspainiketta (43.2). ABB 27

31 4.4 Vaunumallisen kojeiston ohjaus Vaunumallisen kojeiston manuaalinen ohjaus Suorita ohjaustoiminnot etuovet suljettuina Manuaalinen ohjaaminen erotus-/koestusasennosta käyttöasentoon Kuva 4.7 Kampi Kuva 4.6 Katkaisijan siirtovaunun apukytkimet. (3/10) 1) Kytke ohjauskaapeloinnin liitäntäpistoke (44.4) (Kuva 4.9) pistukkaan (50.1) (Kuva 4.8). 2) Sulje etuovi. 3) Varmista, että katkaisija on OFF-asennossa. 4) Varmista, että maadoituserotin on auki. 5) Sovita kampi (80.2) siirtomekanismin nelikulmaiseen kiertotappiin (60.1). 6) Kierrä kampea myötäpäivään noin 20 kierrosta, kunnes kiertovara loppuu ja vaunuosa on käyttöasennossa. 7) Tarkkaile asennonosoitinta. 8) Irrota kampi (80.2). ABB 28

32 Kuva 4.8 Näkymä katkaisijatilaan. Kuva 4.9 Ohjauskaapeloinnin liitäntäpistokkeen kytkeminen ja vapauttaminen. Huomioi, että jousen nostaman tapin pää (60.2) (Kuva 4.6) on kokonaan kennon oven takapuolella, kun kampi irrotetaan siirtomekanismin nelikulmaisesta kiertotapista. Näin taataan, että tappi on siirtynyt kahdeksankulmaisen siirtomekanismin suojuksen päälle ja estää siirtomekanismin tahattoman kiertämisen kennon käytön aikana. Mekanismin kiertäminen voi estää katkaisijan toiminnan.! Vaunuosaa ei saa jättää mihinkään vaunun ohjausalueen väliasentoon käyttö- ja erotus-/koestusasentojen välille. ABB 29

33 Manuaalinen palauttaminen käyttöasennosta erotus-/koestusasentoon Ohjeet Varmista, että katkaisija on OFF-asennossa. Toista edellä kuvatut siirtotoiminnot käänteisessä järjestyksessä.! Katkaisijoita täytyy ohjata sisään- ja ulospäin vähitellen, jotta vältettäisiin mekaanista lukitusmekanismia vaurioittavat iskut. Jos ohjaus on estetty, älä väännä lukituksia väkisin. Tarkista, että ohjausjakso on oikea. Sisään- ja ulospäin siirtävän vivun vääntämiseen tarvitaan normaalisti 260 N:n voima. Enimmäisvoima ei missään tapauksessa saa ylittää 400 N:a. Lisätietoja on katkaisijoiden asennusohjeiden teknisissä tiedoissa. Kun katkaisijaa ohjataan sisään- tai ulospäin, katkaisijan täytyy aina olla auki-asennossa!! Älä yritä ohjata vaunua väkisin, jos lukitusmagneetilla varustetusta laitteesta puuttuu apujännite. Jos näin käy, osat ovat lukittuna koko siirtomatkan käyttöasennon ja koestusasennon välillä. Lisätietoja lukituksen poistamisesta käytöstä on katkaisijan teknisissä asiakirjoissa. ABB 30

34 Vaunun vetäminen erotus-/koestusasennosta huoltovaunun päälle Kuva 4.10 Huoltovaunun (81) sijoittaminen ohjaustappien avulla korkeudensäätötason (81.2) päälle oikealle korkeudelle kojeistoon nähden ja kiinnittimien (81.3) kiinnittäminen. Kuva 4.11 Kojeistoon kiinnitetty huoltovaunu. Vaunuosa (44) vapautettuna ulosvetämistä varten. Kahvat liukuvat (60.9) sisäänpäin. ABB 31

35 Ohjeet Kuva 4.12 Vaunuosa huoltovaunun päällä kiinnittimillä lukittuna. 1) Avaa suurjännitetilan ovi. 2) Irrota ohjauskaapeloinnin liitäntäpistoke (44.4) (Kuva 4.9) ja aseta se säilytysasentoon vaunuosaan. 3) Sijoita huoltovaunu (81) korkeudensäätötason yläosan ohjaustappien (81.1) (Kuva 4.10) avulla oikealle korkeudelle kennon etuosaa vasten siten, että kiinnitin (81.3) (Kuva 4.10) menee paikalleen. 4) Paina liukuvat kahvat (60.9) sisäänpäin jousia vasten, jotta ulosvedettävä osa (44) vapautuu, vedä katkaisija huoltovaunun päälle ja kiinnitä se kiinnittimillä (81.5). 5) Paina vapautinvipua (81.4) (etuosassa, korkeudensäätötason yläosassa) ja irrota huoltovaunu kojeiston kennosta Vaunun siirtäminen huoltovaunusta erotus-/koestusasentoon Ohjeet Suorita kohdassa kuvatut toimenpiteet käänteisessä järjestyksessä. ABB 32

36 4.4.2 Ovien avaaminen ja sulkeminen Esivalmistelut! Kaapelitilan oven voi avata, kun kuormanerotin on maadoitusasennossa, lukituksen valitsin on Door open (Ovi auki) -asennossa ja maadoituskytkin on kiinniasennossa. Kuva 4.13 Nosta ovea kahvasta. Kuva 4.14 Vedä ovi paikaltaan. Kuva 4.15 Oven sulkeminen: Nosta ovi ensin oven kynnykselle ja sitten sulje ovi. Varmista, että ovi on suljettu kunnolla työntämällä sitä alaspäin. Kuva 4.16 Toisiokojetilan ovi avataan kääntämällä kahvaa myötäpäivään ja suljetaan kääntämällä kahvaa vastapäivään. ABB 33

37 4.4.3 Katkaisija tyyppi VD Jousen virittäminen Ohjeet Jos katkaisijassa on viritysmoottorit, virittäminen suoritetaan automaattisesti. Jos viritysmoottorissa on toimintahäiriö, jousen voi virittää manuaalisesti. Katkaisijat, joissa on manuaalinen viritysmekanismi: avaa ovi, kun vaunuosa on erotetussa asennossa, työnnä jousenviritysvipu (80.4) paikalleen ja pumppaa noin 25 kertaa, kunnes jousen viritystila on indikoitu (43.4). Kun viritystila on saavutettu, viritysmekanismi vapautuu automaattisesti, eikä ylimääräisillä pumppausliikkeillä ole vaikutusta. Kuva 4.17 Jousen virittäminen vaunukennossa, jossa on VD4- katkaisija VD4-tyypin katkaisijan auki- ja kiinniohjaus Ohjeet Kuva 4.18 Lisätietoja Vaunuosan auki-/kiinniohjaustoimintoja saa suorittaa käyttöasennossa vain ovi suljettuna. Käytä paikallisesti tai kaukokäytöllä käytettäviä sähköisiä ohjaustoimintoja. Tarkkaile katkaisijan asennonosoitinta. Katkaisijan ohjauslaskurin (43.3) (Kuva 4.17) luku kasvaa yhdellä yksiköllä aina, kun ohjausjakso suoritetaan. Katkaisijatilan oveen asennetun apuohjausmekanismin avulla katkaisijaa voi ohjata mekaanisesti ovi suljettuna, olipa vaunu kummassa asennossa tahansa. Paina toimintoa vastaavaa mekaanista painiketta (60.6 tai 60.7). Jos vaunu on käyttöasennossa, käännä ensin nuppia (60.12) vastapäivään niin pitkälle kuin se menee. Tarkkaile katkaisijan asennonosoitinta. Lisätietoja VD4-katkaisijoiden ohjauksesta ja huollosta on käyttöohjeissa BA 352 ja BA 359. ABB 34

38 4.4.4 Katkaisija tyyppi HD Jousen manuaalinen virittäminen Ohjeet Viritä kiinniohjausjouset manuaalisesti työntämällä jousenvirityskampi (80.5) jousen viritysaukkoon (44.5) (Kuva 4.20) ja kiertämällä kampea, kunnes keltainen ilmaisin (43.4) (Kuva 4.20) tulee näkyviin. Kuva 4.19 HD4-katkaisijan jousen manuaalinen virittäminen Jousen sähköinen virittäminen Ohjeet Kuva 4.20 HD4-katkaisijan ohjaus- ja signaaliosat. Tarvittaessa katkaisijaan voi asentaa seuraavat sähköisesti käytettävät lisävarusteet: viritysmoottori kiinniohjausjousien automaattiseen virittämiseen kiinniohjauskela laukaisukela. Viritysmoottori virittää jousen automaattisesti jokaisen kiinniohjaustoiminnon jälkeen. Näkyviin tulee keltainen ilmaisin (43.4). Jos jännite katkeaa virittämisen aikana, viritysmoottori pysähtyy ja aloittaa jousien virittämisen automaattisesti uudelleen, kun jännite on jälleen kytketty. Joka tapauksessa jousien virittämisen voi aina suorittaa loppuun manuaalisesti Katkaisijan kiinniohjaus Ohjeet! Tämän toiminnon voi suorittaa vain, kun kiinniohjausjouset on viritetty loppuun. Ohjaa katkaisija kiinni manuaalisesti painamalla kiinniohjauspainiketta (43.2). Kun katkaisijassa on kiinniohjauskela, ohjaustoiminto voidaan suorittaa myös ohjauspiirin avulla. Ilmaisin (43.3) osoittaa, että kiinniohjaus on suoritettu. ABB 35

39 Katkaisijan aukiohjaus Ohjeet Kuva 4.21 Ohjaa katkaisija auki manuaalisesti painamalla aukiohjauspainiketta (43.1) (Kuva 4.20). Kun katkaisijassa on aukiohjauskela, ohjaustoiminto voidaan suorittaa myös kauko-ohjauksena ohjauspiirin avulla. Ilmaisin (43.3) (Kuva 4.20) osoittaa, että aukiohjaus on suoritettu. Katkaisijatilan oveen asennetun apuohjausmekanismin avulla katkaisijaa voi ohjata mekaanisesti ovi suljettuna, olipa vaunu kummassa asennossa tahansa. Paina toimintoa vastaavaa mekaanista painiketta (60.6). Jos vaunu on käyttöasennossa, käännä ensin nuppia (60.12) vastapäivään niin pitkälle kuin se menee. Tarkkaile katkaisijan asennonosoitinta. Tarkempia tietoja asennuksesta ja huollosta on käyttöohjeessa ABB 36

40 4.4.5 Maadoituskytkin EM-tyyppi Yleistä Toimintaperiaate EM-tyypin maadoituskytkin on jousiohjattu. Kytkimen toiminta ei ole riippuvainen käyttäjän ohjausnopeudesta. Katkaisijaan sijoitettua maadoituskytkintä voi käyttää kytkentään vain, kun vaunu on erotus-/koestusasennossa tai irrotettu kojeiston kennosta. Käytä maadoituskytkimiä vain, kun ovi on suljettu. Asennon 2 osoitin (Kuva 4.24) Maadoituskytkimen asento voidaan indikoida sähköisesti apukytkimen avulla (50.2). Apukytkin on asennettu samaan kiinnityslevyyn kuin maadoituskytkin ja se on kytketty mekaanisesti vivulla (61.8) maadoituskytkimen pääakseliin (61.1). Kuva 4.22 Apukytkimet ja EMmaadoituskytkimen mekanismi. ABB 37

41 Manuaalinen avaaminen ja sulkeminen Paina liukukisko (61.7) alas ohjausvarren pistukkaan. (Kun kytkin on kiinni, liukukisko on jo tässä asennossa!) Jos ohjaus on estetty, älä väännä lukituksia väkisin. Tarkista, että ohjausjakso on oikea. Kuva 4.23 Maadoituskytkimen ohjauksen valmistelu. Kuva 4.24 Ohjausvarsi valmisteltuna kiinni-/aukiohjaukseen. Asenna ohjausvarsi (80.3) (Kuva 4.24) akseliin (61.2) (Kuva 4.23), joka tulee esiin ohjausta varten. Ohjaa maadoituskytkin kiinni kääntämällä vipua myötäpäivään noin 90 astetta niin pitkälle kuin se menee, tai ohjaa maadoituskytkin auki kääntämällä vipua vastapäivään niin pitkälle kuin se menee. Tarkkaile mekaanista (61.9)/sähköistä kytkimen asennonosoitinta. Irrota ohjausvarsi. Liukukisko pysyy auki, jos maadoituskytkin on kiinni-asennossa. Varmista, että ohjausvarsi on käännetty avattaessa niin pitkälle kuin se menee. Näin taataan, että maadoituskytkin on määritetyssä rajaasennossa. Manuaaliseen ohjausmekanismiin voi asentaa myös lukitusmagneetin. ABB 38

42 4.5 Jännitteenilmaisimet Yleistä Uniswitch-kennoihin voi tarvittaessa asentaa jännitteenilmaisimen (VPIS) IEC standardin mukaisesti. Jännitteenilmaisimen avulla todetaan kohteen jännitteettömyys Jännitteenilmaisimet CL-497 ja CL-498 Pelkkä jännitteenilmaisin ei riitä todistamaan, että järjestelmässä ei ole jännitettä: jos käyttötoimenpiteet niin määräävät, on käytettävä IEC standardin mukaisia asianmukaisia jännitemittareita. Tyypit Jännitteenilmaisu Käyttölämpötila Vaiheen vertailu ja jännitteenilmaisimen testaus Jännitteenilmaisun kynnysarvot CL-497- jännitteeinilmaisimen testilaite Käytettävissä on kahdenlaisia jännitteenilmaisimia: - Kiinteästi asennetussa CL-497-jännitteenilmaisimessa on kiinteät vaiheiden merkkivalot, jotka on merkitty L1, L2 ja L3. - Siirrettävässä CL-498-jännitteenilmaisimessa on liitännät kannettavalle jännitteenilmaisimelle (IEC standardin mukaisesti). Liitännät on merkitty L1, L2 ja L3. Kennon jännitetila ilmoitetaan vilkkuvalla valolla. Toistotaajuus on vähintään 1 Hz. Erittäin kirkkaasti valaistuissa olosuhteissa merkkivalojen näkyvyyttä voi joutua parantamaan erityistoimenpiteillä. Jännitteenilmaisin toimii luotettavasti C lämpötilassa. Jokaisessa kiinteästi asennetun jännitteenilmaisimen vaiheessa on etupaneeliliitäntä, jota voi käyttää vaiheen vertailuun ja jännitteenilmaisimen testaukseen. Vaiheen vertailuun suositellaan CATU MX100 -vaihevertailijaa. Jännitteenilmaisin näyttää laitteen jännitteen olevan kytkettynä, kun todellinen vaihejännite on vähintään 45 % nimellisjännitteestä. Ilmaisin ei näytä laitteen jännitteen olevan kytkettynä, kun todellinen vaihejännite on alle 10 % nimellisjännitteestä. Jos CL-497-laitteen toimintavarmuudesta on epäilyksiä, se voidaan tarkistaa CATU CL testilaitteella, joka on valinnainen lisävaruste. ABB 39

43 5 Huolto ja kunnossapito 5.1 Yleiset varoitukset Varmista ennen huoltotoimenpiteiden suorittamista, että kaukokäyttö ei ole mahdollista. Irrota kaikki ohjaustuloliitännät ja tarkista, että mittamuuntajan toisiokojeet ovat avoimessa virtapiirissä. Kaikki huollettavien kennojen kaapelit on joko irrotettava tai maadoitettava.! Älä käytä puhdistukseen trikloorietaania, hiilitetrakloridia tai minkäänlaista alkoholia. On suositeltavaa levittää kuiville ja puhtaille pinnoille nestemäistä silikonia, esimerkiksi DC200/100CS -silikonia tai vastaavaa. Huoltotoimenpiteitä suoritettaessa täytyy ehdottomasti noudattaa maakohtaisia säännöksiä. Huoltotoimenpiteitä saa suorittaa vain koulutettu henkilöstö, jolle kojeiston ominaisuudet ovat tuttuja. Huoltotoimenpiteissä tulee noudattaa varovaisuutta ja kaikkia asiaankuuluvia IEC-turvallisuussäännöksiä, muita teknisten elinten säännöksiä sekä muita erityisohjeita. Suosittelemme, että alla kuvattuja huolto- ja korjaustoimenpiteitä suorittamaan kutsutaan ABB:n edustaja. Tarvittavat työkalut Ruuvitaltta Käsityökalut 10 mm:n ruuveille M10 (M8) momenttiavain Pölynimuri Puhdistusliinoja Miedosti emäksistä puhdistusainetta Puhdasta vettä Nestemäistä silikonia Suojareleen käyttöohje Testilaitteet ABB 40

44 Tarkastettavat asiat Tarkista, että kojeistossa ei ole merkkejä osittaispurkauksista tai niistä johtuvista vaurioista. Kojeistossa ei myöskään saisi olla merkkejä liitosten ylikuumenemisesta. Huolto-ohjeet Muut asiaan liittyvät käyttöohjeet Lisätietoja Kaikkien osien tulee toimia kunnolla. Kaikki vialliset osat täytyy vaihtaa. Huollon tarkoituksena on pitää kojeisto ongelmattomassa käyttökunnossa ja taata kojeistolle mahdollisimman pitkä käyttöikä. Huoltoon kuuluvat seuraavat toisiinsa läheisesti liittyvät toiminnot: Tarkastus: Todellisen tilan määrittäminen Huoltaminen: Määritetyn tilan säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet Korjaaminen: Määritetyn tilan palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet Joidenkin laitteiden/osien (esimerkiksi kuluvien osien) tarkastus- ja huoltovälit määräytyvät kiinteiden kriteerien mukaan. Niitä ovat esimerkiksi kytkentätiheys, käyttöikä ja katkaisutoimintojen lukumäärä. Toisaalta joidenkin osien tarkastus- ja huoltovälit voivat yksittäistapauksissa määräytyä esimerkiksi eri käyttötarkoituksen, kuormitusasteen tai ympäristöllisten vaikutustekijöiden (mukaan lukien saasteinen tai syövyttävä ilma) mukaan. Huoltotoimenpiteiden aikaväli määräytyy aina kojeiston käyttöolosuhteiden, useimmiten käyttötarkoituksen, virrankytkentätoimintojen, ympäröivän lämpötilan, saasteiden määrän jne. mukaan. Uniswitch-kojeistolle suositellaan normaaleissa käyttöolosuhteissa taulukossa Taulukko 5.1 olevia huoltovälejä ja -toimenpiteitä. Vaativissa olosuhteissa (esimerkiksi alueilla, joilla on paljon ilmansaasteita) kaikille huoltotoimenpiteille suositellaan kolmen vuoden väliä. Kuormanerottimen yksi- ja kaksijousisia mekanismeja ei tarvitse huoltaa, eikä niissä tarvita mitään voitelua. Katkaisijat: katso Sace/Calor Emag -katkaisijan huolto-ohjeet. Kaikkien suojareleiden toiminta täytyy tarkistaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Myös seuraavia käyttöohjeita täytyy noudattaa yhdessä tämän käyttöohjeen kanssa niitä koskevissa tapauksissa: Tyhjiökatkaisija: tyyppi VD4 BA 352E SF6-katkaisija: tyyppi HD Lisätietoja on tarvittaessa saatavilla kojeiston teknisessä dokumentaatiossa (sisältäen kaikki sovitut käytön eritysehdot). ABB 41

45 5.2 Huoltovälit Huoltovälit Suosittelemme suorittamaan huoltotoimenpiteet seuraavin väliajoin: Taulukko 5.1 Vaunumallisen kojeiston huoltovälit. Suoritetut toiminnot Ohjeen osa Tarkastus Huoltoväli vuosina Huoltoväli kytkentätoimi ntoina Huoltotyöt Korjaaminen 5.5 Tarvittaessa Tarvittaessa 1 Vaativissa käyttöolosuhteissa suosittelemme lyhentämään huoltoväliä katso myös kohdat 5.2 ja Tarkastuksen tulosten mukaisesti. 3 Lisätietoja on katkaisijoiden käyttöohjeissa. ABB 42

46 5.3 Tarkastus Yleistä Ohjeet Tarvittaessa työskentelyalue täytyy eristää ja suojata ennen toimintakuntoisuuden tarkistamiseen tarvittavan jännitteen kytkemistä IEC:n turvallisuusohjeiden mukaisesti ja asianmukaisten kansallisten standardien mukaisesti. Kojeiston tilaa tulee tarkkailla säännöllisin tarkastuksin. Normaaleissa käyttöolosuhteissa tehtävään erityisesti koulutetun sähköasentajan tulee suorittaa tarkastus neljännesvuosittain. Tarkastuksessa täytyy suorittaa seuraavat toimenpiteet: tarkista visuaalisesti, onko kojeistossa likaa, ruostetta tai kosteutta tarkista mahdollisen korkean lämpötilan vaikutukset päävirtapiireihin tarkista, onko kojeistossa jälkiä eristysmateriaaliosiin kohdistuneista osittaispurkauksista tarkista, onko kojeistossa jälkiä eristysmateriaaliosiin kohdistuneista vuotovirroista tarkista visuaalisesti koskettimien liitäntäpinnat kosketinpinnat täytyy puhdistaa, jos niissä näkyy merkkejä ylikuumenemisesta (pinnan väri on muuttunut).! Suosittelemme puhdistamaan vaunuosan koskettimen sisäkontaktipinnat kääntelemällä kosketinta eteen- ja taaksepäin. Tarkista myös seuraavien kohteiden oikea mekaaninen/sähköinen toiminta: kytkentälaitteet Noudata kytkentälaitteiden omia käyttöohjeita. käynnistyslaitteet lukituslaitteet suojalaitteet signaalilaitteet kojeiston lisä- ja apulaitteet (esimerkiksi akusto). Laitteen pinnoilla ei saa esiintyä osittaispurkauksia normaalissa käyttöjännitteessä. Purkaukset voi havaita esimerkiksi purkauksille ominaisista äänistä, selkeästi havaittavasta otsonin hajusta tai pimeässä näkyvistä välähdyksistä. Epätavallisissa käyttöolosuhteissa (mukaan lukien vaikeat ilmastolliset olosuhteet) ja/tai erityisen rasittavissa ympäristöissä (esimerkiksi ilma on erityisen saasteista tai syövyttävää), tarkastusvälien täytyy olla lyhyempiä. ABB 43

47 Korjaustoimenpiteet 5.4 Huoltaminen Ohjeet Jos kojeiston tilassa havaitaan jotakin epätavallista, on aloitettava asianmukaiset korjaustoimenpiteet (katso kohta 5.5). Jos tarkastuksen aikana ilmenee kohdan 5.3 mukaisia huoltotarpeita, toimi seuraavasti: 1: Kiristä kaikki sähköliitännät (pääkiskot, kytkimet, mittauslaitteet, kaapelit jne.) asennusohjeissa ilmoitettuun oikeaan momenttiin. 2: Puhdista kaikki osat (kytkimet, katkaisijat, laukaisumekanismit, moottorit jne.) pölynimurilla ja tarkista ne visuaalisesti. Puhdista kaikki pinnat. Puhdista helposti irtoavat kuivat pölykertymät pehmeällä, kuivalla liinalla. Pyyhi pinnat puhdistamisen jälkeen. Käytä puhdasta vettä ja kuivaa hyvin. 3: Suorita yksi auki-/kiinniohjaus kaikille kytkimille ja katkaisijoille, myös maadoituskytkimille. 4: Kytke apuohjausjännite, mutta varmista, että komponentteja ei voi aktivoida kauko-ohjauksella. Suorita yksi sähköinen ohjausjakso kaikille moottoriohjattaville laitteille ja laukaisumekanismeille. 5: Puhdista kisko- ja kaapelitila. Irrota kojeiston kennon katto ja puhdista SFG-kuormanerottimen eristemateriaalit ja kokoojakiskot pehmeällä, puhtaalla ja kuivalla liinalla. Poista kaikki tiukkaan tarttunut lika, kuten tahmeat tai rasvaiset tahrat liinalla ja hieman emäksisellä puhdistusaineella. Pyyhi pinnat puhtaalla vedellä kostutetulla liinalla ja kuivaa huolellisesti. Puhdista myös kaapelitila samalla tavalla (SFG-kuormanerottimen pohja, mittamuuntajat, kokoojakiskot ja katkaisija). Jos kondensaatioveden seurauksena ilmenee osittaispurkauksia, ohut silikonikerros kyseisellä pinnalla on usein tehokas väliaikainen apukeino. On suositeltavaa pyytää ABB:n After Sales -palveluosastolta apua tällaisten epätavallisten ongelmien pysyvään ratkaisemiseen. ABB 44

48 5.5 Korjaaminen Kojeisto yleisesti Ohjeet Suorita korjaustoimenpiteet heti, kun vika on havaittu. Poista kaikki ruoste teräslevyn vaurioituneesta maalipinnasta ja muista teräsosista mekaanisesti (teräsharjalla). Karhenna hieman ympäröivää maalipintaa ja poista huolellisesti rasva koko alueelta. Levitä alueelle heti pohjakerros ruosteenestoainetta ja levitä sopivan kovettumisajan jälkeen päällyskerros. Käytä vain käyttöön sopivia ja aiempaan maaliin sopivia maalituotteita. Maalaa päällimmäinen kerros RAL standardivärillä tai asianmukaisella erikoisvärillä. Poista kaikki valkoinen ruoste seuraavista kohteista: o o Puhdista alumiini-/sinkkipinnat teräsharjalla tai puhdistustyynyllä, esimerkiksi Scotch-Brite-tyynyllä, ja puhdista helposti irtoava lika kuivalla nukkaamattomalla liinalla. Käsittele seuraavaksi puhdistetut osat sinkkispraylla tai sinkkipuuterilla ja käsittele viimeiseksi alumiinispraylla, jotta väri vastaisi entistä. Puhdista passivoituneet käyttöosat ja fosfatoituneisiin osiin muodostunut ruoste teräsharjalla tai metallittomalla puhdistustyynyllä, esimerkiksi Scotch-Brite-tyynyllä ja pyyhi kuivalla liinalla. Rasvaa tasaisesti (Isoflex Topas NB 52 -rasvalla).! Noudata erillisten osien huollossa niiden omia huoltoohjeita. Tarkista, että kokoojakiskojen kosketinpintojen pulttiliitännät ja maadoitusliitännät ovat kireät ja että koskettimet toimivat oikein. Mikäli tarpeen, rasvaa kennon liukulevyt ja laakerit uudelleen tai puhdista ne perusteellisesti. Rasvaa ne sitten uudelleen Isoflex NB 52 -voiteluaineella. Taulukko 5.2 Kiristysmomentit. Kytkentä Kokoojakisko - kokoojakisko Kokoojakisko - SF6-katkaisija Kokoojakisko - tyhjiökatkaisija Kokoojakisko - kuormanerotin (SFG) Kokoojakisko - virtamuuntaja Kiristysmomentti 35 Nm 20 Nm (ylemmät navat) 35 Nm (alemmat navat) 68 Nm 35 Nm 50 Nm ABB 45