TOIVOA TULEVAISUUTEEN TOISIN TAVOIN Yhteiskunnallisesti vaikeimmassa asemassa olevien naisten valmennussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIVOA TULEVAISUUTEEN TOISIN TAVOIN Yhteiskunnallisesti vaikeimmassa asemassa olevien naisten valmennussuunnitelma"

Transkriptio

1 TOIVOA TULEVAISUUTEEN TOISIN TAVOIN Yhteiskunnallisesti vaikeimmassa asemassa olevien naisten valmennussuunnitelma kuntoutumiseen Tuija Ilvonen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsingin toimipaikka Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tuija Ilvonen. Toivoa tulevaisuuteen toisin tavoin. Yhteiskunnallisesti vaikeimmassa asemassa olevien naisten valmennussuunnitelma kuntoutukseen. Helsinki kevät 2007, 45 s. 13 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa valmennussuunnitelmakansio Naisten Valmennuskeskus Walmalle, joka on Helsingin Diakonissalaitoksen naistyöhön kuuluva kolmivuotinen projekti. Kohderyhmä muodostuu vaikeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista naisista pääkaupunkiseudulla. Valmennussuunnitelma on vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa tehtävä monimuotoinen asiakkaan elämän ja kasvun kuvaus ja tulevaisuuden visio. Vuorovaikutuksellisessa toiminnassa kehiteltiin mahdollisimman paljon asiakkaita itseään palveleva valmennus- ja kuntoutusmalli, jota työstettiin toiminnallisissa Studioissa yhdessä naisten kanssa. Työskentelystä syntyi kaksi valmennuskansiomallia: asiakkaan oma, työskentelyn tuotoksia sisältävä malli sekä työntekijän materiaalikansio ryhmien vetämisen tueksi. Näitä malleja käytetään nyt Naisten Valmennuskeskuksen ryhmätoiminnoissa. Teoreettisena lähtökohtana oli asiakaslähtöinen voimaantuminen. Toiminnallisia ryhmiä havainnoimalla muotoutui toisenlainen, voimaannuttava toimintatapa naisten kuntoutukseen. Havainnointi tapahtui pääasiassa Studio Tulevaisuus- nimisissä ryhmätapaamisissa. Tulokset osoittivat, että tämä voimaannuttava toimintatapa vaikutti naisten elämänlaatuun ja antoi toivoa tulevaisuuteen. Asiasanat: valmennus, kuntoutus, naistyö, voimaantuminen, asiakaslähtöisyys, produkti

3 ABSTRACT Tuija Ilvonen. Hope and future folder. : Rehabilitation and coaching plan for women with previous mental health and drug problems. Helsinki, Spring p,13 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. My thesis is a product. The aim of this thesis was to produce a coaching plan to Women s Coaching Centre Walma. Walma is a project of Helsinki Deaconess Institute and has continued for three years. Walma s target group is vulnerable women living in Helsinki region. Functional groups at Walma worked out a training and rehabilitation model for these women. The training plan was a folder including future plans and descriptions of women s growth and life. The theory basis in this thesis was empowerment in client-orientedness. Action groups were observed in Walma. With participatory observation of these groups, a different model of women s rehabilitation was created. The groups gathered ten times in autumn The results showed that this empowerment policy influenced women s quality of life and gave them hope for the future. The rehabilitation and training plan was compiled into a folder to be used at the coaching centre. Key words: training, rehabilitation, empowerment, client-orientedness

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALITYÖ Sosiokulttuurinen työ ASIAKASLÄHTÖINEN VOIMAANTUMINEN NAISTYÖ Helsingin Diakonissalaitoksen naistyö Diacuro Naisten Valmennuskeskus Walma SUUNNITTELU Prosessi Valmennussuunnitelman suunnittelu Toiminta Havainnointi Arviointia, reflektointia TOIMINTA STUDIO TULEVAISUUS Ensimmäinen tapaaminen: Maya Toinen tapaaminen: Vaakuna Kolmas tapaaminen: Terälehdet Neljäs tapaaminen: Hyvän sieto Viides tapaaminen: Elämän asennetta siivittävät kuvat Kuudes tapaaminen: Luovuuden lumous Seitsemäs tapaaminen: Omakuva Kahdeksas tapaaminen: Torpanranta Yhdeksäs ja kymmenes tapaaminen: Tavoitteena raitis mummo REFLEKTOINTI Reflektio Walmassa Reflektointia ryhmän toiminnasta... 35

5 8 POHDINTA Tuloksien pohdintaa Sosionomin osaaminen Eettinen pohdinta LÄHTEET Liitteet tulostetussa versiossa

6 1 JOHDANTO Sosiaalityö on uuden edessä eriarvoistuvan kulutusyhteiskunnan ilmapiirissä. Arvot ovat muuttumassa kovemmiksi ja yhä enemmän on ihmisiä putoamassa palveluiden piiristä ja marginalisoitumassa. Tämä on kohtalokasta niille, jotka eivät pysy mukana muutoksen pyörteissä. Kyydistä pudonneet ihmiset päätyvät sosiaalipalvelujen käyttäjiksi. Toisaalla sosiaalityössä selvitellään yhteiskunnassa tehtyjä ratkaisuja seurauksineen. Sosiokulttuurisen työn keinoin etsitään erilaisten kokeilujen ja projektien avulla uusia sosiaalityön muotoja marginaalissa elävien ihmisten kanssa. Sosiokulttuurisessa työssä erilaiset ryhmät määrittelevät itse toimintansa (Toikko 2002, 272.) Voimavaralähtöisen näkemyksen mukaan yksilön kapasiteetti lisääntyy ja vastuu omasta elämästä korostuu (Kuronen 2004, ). Käytännössä toimintavoima kasvaa luovassa yhteistoiminnassa asiakkaan kanssa. Asiakas on tässä työssä itsenäinen toimija, puitteita ei rakenneta hänen puolestaan, vaan hänen kanssaan (Rostila 2001, 41.) Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) naistyön suunnittelu alkoi vuonna Se on kodittomille ja syrjäytyneille suunnattua tukipalvelua. Sen tarkoituksena oli kehittää uudenlaisia sosiaalityön malleja ja keinoja naisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän pohjalta syntyi kodittomien naisten tukipiste Salli. Vuonna 2002 käynnistyi HDL:n naistyön Diacuro Projekti. Projektin tavoitteena oli puolustaa kohderyhmän ihmisoikeuksia ja parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa. Projektin toiminnallinen toteutuminen alkoi 2002 ja päättyi vuoden 2004 lopussa. Se suuntautui kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville naisille. Projektin tuotokset koostuivat pääasiassa koulutuksista, taideproduktioista ja yksilöllisestä asiakastyöstä (Virokannas & Rinta-Panttila 2004, 7.)

7 7 Naisten Valmennuskeskus Walma on johdonmukainen jatkumo HDL:n naistyössä. Walma on raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kolmevuotinen projekti. Walma on matalankynnyksen paikka, joka tuottaa palveluja heikossa psy Voimavaralähtöisen näkemyksen mukaan yksilön kapasiteetti lisääntyy ja vastuu omasta elämästä korostuu. Tämä opinnäytetyö on produkti, jonka tarkoituksena on tuottaa valmennussuunnitelma naisten Valmennuskeskus Walman käyttöön. Valmennussuunnitelmamallista on tarkoitus rakentaa materiaalikansio, joka palvelee naisten valmennuskeskusta työskentelyssä naisten kanssa. Produktio noudattaa toimintatutkimuksen kaavaa, jossa edetään suunnittelu - toiminta - havainnointi - reflektointi kierroksissa. Prosessin aikana pyritään luomaan uutta toimintatapaa näkyväksi (Aaltola ja Syrjälä 1999, 18.) Valmennussuunnitelmamallin on tarkoitus olla luova, kaavakkeista, perinteisistä haastattelukysymyksistä vapaa toimintamalli ja työväline naisten kuntoutukseen, elämänhallinnan ja tulevaisuuden selkiyttämiseksi. Suoritin Walmassa mielenterveys- ja päihdetyön työharjoittelujakson keväällä 2005, silloin, kun projekti alkoi. Syksyllä 2005 kokoontui Studio Tulevaisuus kymmenen kertaa. Tässä opinnäytetyössä kuvaan kuinka valmennussuunnitelmamalli kehittyi osaksi Walman toimintaa.

8 8 2 SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALITYÖ Maailman ja Euroopan taloudellisen yhdentymisen myötä hyvinvointipolitiikka muuttuu. Valtion ja kuntien vastuu on vähentymässä, ihmisten oikeutta saada palveluja ei enää valvota valtion ja kuntien taholta. Eriarvoisuuden lisääntyessä, sosiaalityön on etsittävä uusia keinoja. Sosiaalipalvelutkin ovat osa talouspolitiikkaa ja palvelevat talouskasvua (Roivainen 2002, 213.) Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten palvelut ovat tuottavuusajattelun ilmapiirissä uhattuina. Syrjäytyminen on prosessi, jossa ihmiset ajautuvat yhteiskunnan laidoille toisiaan seuraavien menetysten seurauksena. Elämänhallinta menetetään, syrjäydytään, eikä enää voida itse vaikuttaa elämän suuntaan. Helne (1994) kirjoittaa epämääräisestä pahan olon tunteesta, jonka useimmat ihmiset kokevat sekä syrjäytymisestä käsitteenä, joka saa ihmisissä aikaan intuitiivisen tunteen siitä mistä on kyse, kun on ulkopuolinen ja vaille osallisuutta (Granfelt 2000, 2.) Kansainvälisen keskustelun myötä syrjäytymiskäsitteen rinnalle on Suomessakin tullut 1990-luvulla marginalisaation käsite. Svedberg (1995) määrittelee marginaalin välitilaksi, jossa ihminen ei kiinnity mihinkään, ei kuulu mihinkään. Se on häilyvä alue, josta helposti syrjäydytään (Granfelt 2000, 21.) Ranskassa taas marginaaliin liitetään hyviäkin puolia. Luovuus, dynaamisuus ja spontaanisuus liitetään siellä marginaalissa elävien ihmisten toimintaan. Syrjäytyneille ihmisille irrallisuus ei ole ongelma, yhteisöllisyys saattaa kuulua heidän elämäänsä omasta takaa. Ongelma on ennemminkin valtakulttuurin mitätöinti ja integraation pakko. Marginaalista käsin voi myös katsoa maailmaa ja yhteiskuntaa eri näkökulmasta ja nähdä uusia mahdollisuuksia (Granfelt 2000, 22.) Marginalisaation käsite voi kuvata erilaisia ilmiöitä. Voi olla kyse pakosta tai valinnasta, valintojen tekemisestä tai rajautuneista tilanteista. Ihminen voi

9 9 joutua ulkopuolelle, mennä ulos, antaa periksi tai kokea menetyksiä. (Granfelt 2000, 23.) Youngin (1999) mukaan yksilö- ja kulutuskeskeinen ajattelutapa haastaa kaikkia kansalaisia palvelevan hyvinvointivaltion. Tämän ajatussuunnan mukaan ihmiset ovat kuluttajia, jotka tekevät yksilöllisiä valintoja. Kyseisellä eriarvoistumista korostavalla näkemyksellä voi lopulta olla negatiivinen vaikutus marginaalissa eläville ihmisille. Yhteiskunnassa vaikuttavat kuluttamiseen ja individualistisiin valintoihin perustuvat arvot. Jokainen joutuu omalla kohdallaan arvioimaan näitä arvoja ja yhä useampi joutuu kokemaan epäonnistumisia elämässään (Juhila 2002, ) Sosiaalityötä tekevät ihmiset ovat työssään tekemisissä elämässään epäonnistuneiden ihmisten kanssa. Tässä opinnäytetyössä asiakasryhmänä ovat syrjäytyneet tai sen uhan alla elävät naiset. 2.1 Sosiokulttuurinen työ Sosiokulttuurisen työn keinoin voidaan löytää yhteys marginaalissa elävien ihmisten maailmaan. Sosiokulttuurinen työ käsittää erilaisia kokeiluja ja projekteja valtavirrasta poikkeavien ihmisten kanssa. Se on sosiaalityön muoto, jossa erilaiset ryhmät itse määrittelevät sosiaalisen toimintansa (Toikko 2002, 272.) Sosiokulttuurista työtä on määritelty sen perusteella mihin se kohdistuu joko yksilö-, ryhmä- tai yhteisökeskeiseksi. Jakoa taiteeseen ja ei- taiteeseen vältetään ja korostetaan enemmänkin tekemisen prosessia kuin sen aikana aikaansaatuja tuotoksia. Yhteisen tekemisen prosessissa työntekijät ja asiakkaat hahmottelevat vallitsevia olosuhteita ja omia kokemuksiaan niistä. Sosiaalityö saa näin konkreettisia välineitä ongelmien käsittelyyn taiteen tekniikoista (Toikko 2002, )

10 10 Sosiokulttuurinen työ suuntautuu muutokseen. Muutosta eikä sen suuntaa voi asettaa ulkopuolelta käsin. Sosiokulttuurisessa työtavassa asioita tarkastellaan yksilö- ja yhteisötasolla ja jokaisessa projektissa määrittyy juuri sille kyseiselle projektille ominainen tapa käsitellä asioita. (Toikko 2002, 285.) Tässä opinnäytetyössä sosiokulttuurinen työ näyttäytyy juuri Walman työtavoissa, joissa hyödynnetään yhteistä tekemistä ja taiteen tekniikoita. Sosiokulttuurisen työn keinoin, uusia työtapoja etsien pyritään lähestymään vaikeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia naisia heidän omilla ehdoillaan. Teoreettisena viitekehyksenä tässä työssä on asiakaslähtöinen voimaantuminen. 3 ASIAKASLÄHTÖINEN VOIMAANTUMINEN Sosiaalityössä voimaantuminen (empowerment) ymmärretään monin eri tavoin. Yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että voimaantuminen on prosessi, jossa ihmisten elämänhallintaa pyritään parantamaan. Voimavaralähtöisen näkemyksen mukaan yksilön kapasiteetti lisääntyy ja vastuu omasta elämästä korostuu. (Kuronen 2004, ) Käytännössä toimintavoima kasvaa luovassa yhteistoiminnassa asiakkaan kanssa. Asiakas on tässä työssä itsenäinen toimija, puitteita ei rakenneta hänen puolestaan, vaan hänen kanssaan. Asiakkaan aktiivisuutta ja valintoja tuetaan. Hän myös itse määrittelee ongelmansa, tavoitteensa ja vahvuutensa. Yhteiskunnan eriarvoisuuden ja valtasuhteiden sijaan huomio kiinnitetään asiakkaan ja työntekijän yhteistoimintaan (Rostila 2001,41.) Asiakaslähtöinen kohtaaminen on konkreettisesti sitä, että asiakas ja työntekijä yhdessä vertailevat käsitystään todellisuudesta. Vain tällaisen yhteisen tutkimisen kautta voidaan luoda asiakasta auttavaa, uutta kuvaa todellisuudesta. Työntekijä auttaa asiakasta perehtymällä hänen elämän tilanteeseen-

11 11 sa ja tukee asiakasta hänen pyrkiessä kohti parempaa elämää (Särkelä 2001, 29.) Mennyt elämä ja nykyisyys ovat tärkeitä vain siinä mielessä, miten ne vaikuttavat tulevaisuuden tavoitteisiin. Menneestä elämästä ei aina löydy syitä siihen millaisia nyt olemme. Usein se, miten koemme tulevaisuuden, vaikuttaa enemmän tämän hetken olemassaoloon. Jos tulevaisuus näyttää toivottomalta, on nykyisyyskin toivoton. Innostavat tulevaisuuden näkymät taas antavat sisällön tähänkin päivään. Mennyt elämä on mennyt, se, millaisiksi voimme tulla on mielenkiintoista. (Särkelä 2001, 82.) Kun voimavaralähtöisessä työskentelyssä puhutaan haaveista ja laitetaan niitä kirjalliseen muotoon, niistä muodostuu tavoitteita (Rautakorpi 2001, 53). Psyykkisiä ongelmia voi ymmärtää ilman monimutkaisia oppirakennelmia tai lääketieteellistä tietoa. Ihminen tarvitsee vuorovaikutussuhdetaitoa kyetäkseen hallitsemaan ja ymmärtämään sisäistä maailmaansa. Psyykkinen hyvinvointi voi tarkoittaa liittymiskykyä (Perheentupa 1993, 104.) Kun pyritään olemaan avoimia kiireen ja tuottavuuden sijaan, voi työntekijä asiantuntijan roolissakin kulkea autettavansa rinnalla ja osoittaa, että ymmärtää tilanteen. Tällainen kohtaaminen vaatii työntekijältä itsetuntemusta ja epämukavien tunteiden kohtaamista. Vastauksia ei kuitenkaan tarvitse antaa vaan niitä voi etsiä yhdessä asiakkaan kanssa. (Hietala 2001, ) Hyvän asiakassuhteen perusta on, että asiakas tuntee olevansa hyväksytty sellaisena kuin on. Asiakkaan itseluottamus ja omanarvontunne kasvavat kun hän saa toteuttaa muutosta omana itsenään, itsensä vuoksi. Tullakseen hyväksytyksi ei tarvitse muuttua, se ei ole hyväksymisen ehto. (Särkelä 2001, 31.) Asiantuntijan voi olla vaikeinta olla tietämättä millaisiin ratkaisuihin asiakkaan tulisi pyrkiä. Työntekijänä pitää välttää ylivoimaisuuden korostaminen ja valmiiden ratkaisujen tarjoaminen. (Hietala 2001, 27)

12 12 Työntekijä ei voi tietää, miten toiset elämänsä elävät. Ryhmän ohjaajana hän tuntee vastuunsa ja tuo oman tietonsa ja taitonsa ryhmäläisten käyttöön. Näin luodaan toiveikkuutta, annetaan tukea, mutta ei oteta vastuuta ihmisten elämän muuttamisesta vaan asiakas tekee muutoksen itse. (Koskisuu 2004, 171.) Tässä opinnäytetyössä pyritään siihen, että hyvin vaikeissa oloissa elävien naisten kuntoutumista voidaan ohjata ja tukea. Silloin heidän kanssaan työskentelyssä korostuu erityisesti se, että heidät hyväksytään ja heidän kanssaan tehdään työtä heidän omia ratkaisujaan noudattaen. Hyväksyvä kontakti, tarkkaavainen rehellinen, vailla vallankäyttöä oleva kontakti, on inhimillinen kasvuhuone. Kasvu on epäsuora muutos, jolle voidaan korkeintaan luoda hyvät olosuhteet. Sen jälkeen kasvu tapahtuu - jos tapahtuu (Falk 2001, 31.) 4 NAISTYÖ Kodittomien naisten asemaa yhteiskunnassa voidaan kuvata marginaaliseksi. Asunnottomien naisten ongelmina ovat usein myös päihdeongelmat ja psykososiaaliset vaikeudet. Perhekeskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä jättää helposti syrjään nämä yksinäiset naiset. He ovat usein menettäneet lapsensa, ja kokeneet epäonnistuneensa äiteinä. Granfelt tuo esille käsitteen särkyneestä äitiydestä. Nämä naiset kuuluvat pieneen, vaiettuun äitiryhmään, marginaaliin. (Granfelt 2000, 23.) Granfeltin mukaan marginalisaatioon voi sisältyä kokemuksia elämän merkityksen häviämisestä. Voi tulla tyhjyyden tunteita ja myös tunne, että elämä on hylännyt eikä millään ole mitään merkitystä. Naistyön kautta naisten ongelmat tulevat autetuiksi toisella tavalla ja heitä pystytään auttamaan. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijät ovat enimmäkseen naisia, ei tämä asia ole tullut kuitenkaan esille. Työntekijä ei voi tietää, mitä merkitystä suku-

13 13 puolella on, mutta asiakkaan kanssa voi miettiä yhdessä vastauksia siihen, mitä on olla mies tai nainen. (Granfelt 2004, 220.) Suomalaisen sosiaalityön kentässä löytyy esimerkkejä sukupuolen huomioonottavista toimintamuodoista, joita on kehitelty eri projekteissa. Naisia huomioon ottavia toiminnan muotoja ovat esimerkiksi Setlementtiyhdistyksen organisoima Tyttöjen talo Helsingissä. Naisiin kohdistuvan väkivallan kohteeksi joutuneille on rakennettu valtakunnallisia toimintamuotoja, kuten Tukinainen ja puhelinpäivystys Naisten linja Helsingissä ja paikallisesti toimivia järjestöjä kuten esimerkiksi Pietarsaaren naispäivystys ja Turun Naislinja (Kuronen, Granfelt, Nyqvist & Petrelius 2004, 41.) Yksi tällainen projekti, joka on osaltaan myös vakiinnuttanut osan toiminnoistaan, on Helsingin Diakonissalaitoksen naistyö. 4.1 Helsingin Diakonissalaitoksen naistyö HDL:n naistyön suunnittelu alkoi vuonna Työn tavoitteena oli tukipalvelujen kehittäminen syrjäytyneille ja kodittomille naisille. Psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi luotiin uusia sosiaalityön malleja. Kriittisimmissä tilanteissa oleville, vaikeasti asutettaville naisille perustettiin naisten tarpeisiin keskittyvä asumisyksikkö ja tukipiste. (Virokannas & Rinta-Panttila 2004, 3.) Tukipiste Salli ja naisten asumisyksikkö perustettiin Helsingin Munkkisaareen. Tukipiste Sallista muodostui vähitellen naisten olohuone, jossa oli luottamuksellinen ilmapiiri. Kaiken ikäiset ja kaikenlaiset naiset mahtuivat joukkoon ja siellä sai olla niin kuin haluaa ja sellaisena kuin on. (Virokannas & Rinta-Panttila 2004, 5.) Diacuro Vuonna 2002 HDL:ssa käynnistyi Diacuro-projekti. Se suuntautui kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville naisille kuten hiv- positiivisille ja asunnot-

14 14 tomina oleville sekä maahanmuuttajanaisille. Projektin tavoitteena oli puolustaa kohderyhmän ihmisoikeuksia ja parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa. Projektin toiminnallinen toteutuminen alkoi vuonna 2002 ja päättyi vuoden 2004 lopussa. Naiset olivat aluksi pääasiassa Helsingin Munkkisaaren palvelukeskuksen, tukipiste Sallin, naisten asumisyksikön, huumekuntoutuspoliklinikan ja kidutettujen kuntoutuskeskuksen asiakkaita. Projektin edetessä asiakaskunta laajeni koskemaan pääkaupunkiseudulla sijaitsevien naisten asuntoloiden asiakaskuntaa sekä päihdehuollossa asioivia naisia. (Virokannas & Rinta- Panttila 2004, 7.) Diacuro-projektin sosiokulttuurinen toiminta muodostui pääasiassa koulutuksista, taidetapahtumista ja yksilökohtaisesta asiakastyöstä. Jo projektin alussa havaittiin, että työelämään lähteminen oli kohderyhmälle vaikeaa ja sitä tukemaan tarvitaan pitkiä polkuja, jotka johtavat pienin askelin eteenpäin. Työllistämispolun voi esimerkiksi aloittaa ns. koulutuksellisesta aloitusryhmästä, jonka kautta voi edetä valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen, josta mahdollisesti jatketaan edelleen ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniatoimi ja Helsingin Diakoniaopisto kehittivät projektin aikana edellisen kaltaisen yhteisen koulutusmallin, naisten valmentavan koulutuksen (NAVA), jota Diakoniaopisto on jatkanut projektin päätyttyä ja josta on tullut osa opiston toimintaa (Virokannas & Rinta- Panttila 2004, 8.) Naistyön tavoitteena oli tarjota naisille tavallisia asioita, mm. osallisuutta ja koulutusta ilman ehtoja. Naisten omanarvontunnetta pyrittiin vahvistamaan ja sitä kautta pyrittiin tavoittelemaan raittiimpaa ja terveempää elämää. Kaikki tämä tapahtui ilman moralisointia tai häpeän lisääntymistä (Virokannas & Rinta-Panttila 2004, 21.)

15 Naisten Valmennuskeskus Walma Diacuro-projekti kokemusten pohjalta on noussut Naisten Valmennuskeskus Walma, jonka kohderyhmänä ovat heikoimmassa fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa tilanteessa olevat naiset pääkaupunkiseudulla. Ryhmään kuuluvat myös asunnottomat tai heikossa asumistilanteessa olevat, palvelujärjestelmän ulkopuolella tai reunamilla olevat, kyvyiltään yhteiskunnallisesta kehityksestä syrjäytyneitä naisia. Kohderyhmän naiset voivat kärsiä psyykkisestä ja fyysisestä turvattomuudesta. Tarkoituksellisesti on pyritty korkealaatuisen ja hyvän ilmapiirin luomiseen: kovia kokenut nainen saa tuntea itsensä arvostetuksi tässä paikassa. Avoimella ja lämpimällä kohtaamisella pyritään luottamuksen ja toivon aikaan saamiseen. Päihteiden käyttö ei rajaa sisääntuloa. Naisten valmennuskeskus Walma avasi ovensa Aukioloajaksi oli sovittu klo Sinä aikana naisilla oli mahdollisuus tulla Walmaan aluksi tutustumaan, keskustelemaan, hakemaan suuntaa tulevaisuuden suunnittelulleen. Kiinnostus paikkaa kohtaan oli suurta, sana tällaisen vaihtoehtoisen paikan avautumisesta oli jo jonkin verran kiirinyt puskaradion kautta kaupungille. Tietenkin oli myös tehty markkinointityötä erilaisiin päihde- ja mielenterveyspaikkoihin, sosiaalitoimistoihin, työvoimatoimistoon, esitepostia oli lähetetty yhteistyötahoille ympäri pääkaupunkiseutua. Kävijämäärä ensimmäisen kuukauden aikana oli 70 henkilöä, joista 40 oli potentiaalisia asiakkaita ja 30 yhteistyökumppaneita. Ryhmämuotoiset valmennusstudiot (kädentaito, liikunta, rentoutus) ovat yksi toimintakyvyn kartoituksen käytännön toimintatapa ja niiden painopiste ovat arjen hallinnassa. Keskuksesta jalkaudutaan yhteiskuntaan ja toiminnan lopullinen päämäärä on ulos sosiaalityöstä. Walmassa toteutetaan sosiokulttuurista työtapaa, jossa tekemisen prosessi on tärkeä. Walman toiminta on muutosorientoitunutta, toiminnallista ja reflektiivistä sosiaalityötä. Toivo on se juttu, mitä täällä voi antaa, kyllä kaikille tekemistä löytyy (Harjoittelumuistiinpanot ).

16 16 Walman toimintaideana on valmentaa naisia elämään, työhön ja opiskeluun. Asiakkailla on mahdollisuus henkilökohtaiseen valmentajaan, toimintakyvyn kartoitukseen ja valmennussuunnitelman tekoon työntekijän kanssa. Valmennussuunnitelman on tarkoitus hyvin konkreettisesti ja uusia keinoja etsien paneutua tämän hetken tilanteeseen. 5 SUUNNITTELU 5.1 Prosessi Prosessi on toimintatutkimuksen keskeinen ajatus. Siinä asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen tähdätään toimintatutkimuksen kaavaa noudattavalla spiraalimaisella prosessilla, joka etenee suunnittelu toiminta havainnointi reflektointi - kierroksissa (Aaltola ja Syrjälä, 1999, 18.) Se ei pääty ainoastaan entistä parempaan toimintatapaan, vaan uudella tavalla ymmärrettyyn prosessiin. Prosessi voi syntyä myös tekemällä näkymätön näkyväksi, jolloin tavoitetaan sosiaalityön vaikeasti lähestyttävää hiljaista tietoa. Prosessilla ei siis pyritä lopullisiin ratkaisuihin tai kokonaisten prosessien tavoitteluun, vaan siihen mitä prosessin aikana tuotetaan, eli produktiin (Hakala 1998, 55.) Tässä opinnäytetyössä prosessi on työskentelyä, joka tapahtuu ryhmien kanssa luovasti, kaavakkeista, perinteisistä haastattelukysymyksistä ja sosiaalityöstä vapaasti asiakkaan kuntoutumisen, elämänhallinnan ja tulevaisuuden selkiyttämiseksi. Opinnäytetyössä produkti on malli valmennussuunnitelmasta, jota voidaan käyttää naisten valmennukseen ja kuntoutukseen Walmassa. Vastaavanlaista valmennuksellista toimintaa on järjestänyt mm. mielenterveyden keskusliitto, Kapasita - valmennusohjelman ( ) avulla mielenterveyskuntoutujille. Siinä kuntoutujille avautuu mahdollisuuksia uudenlai-

17 17 sen identiteetin ja sosiaalisen toimijuuden syntymiseen. Osallistujat olivat mukana koulutus- ja valmennusohjelmassa, jonka tavoitteena oli olla työllistymiskykyä lisäävää sekä ammatillisesti ja sosiaalisesti valmentavaa. Yksi valmennusohjelman lähtökohdista oli, että elämään sopeutumista edistää se, miten ihminen suhtautuu tulevaisuutensa ja miten hän kokee voivansa toimia sen toteuttamiseksi. Toiminnasta valmistui tutkimus (Vuorinen 2002), jossa selvitettiin mm. valmennusohjelmaan osallistuneiden työkykyä ja pystyvyysodotuksia, jotka säätelevät toimintaa. Valmennus sisälsi osallistujien 1 2 päivän mittaisia yhteisiä tapaamisia, mahdollisuuden pieniin palkallisiin töihin, sekä koulutusohjelmaan. Kurssijaksot sisälsivät paljon toiminnallisia harjoituksia, rentoutumista ja liikuntaa, sekä erilaisia itsetuntemus-, mielikuva- ja keskittymisharjoituksia. Tutkimus osoitti, että uskoa omiin kykyihin voidaan valmennusohjelmalla vahvistaa ja käsitykset omasta pystyvyydestä kohenivat tutkimusjakson aikana. Samassa tilanteessa olevien keskinäinen tuki on toivoa ja motivaatiota ylläpitävä tekijä. Työn kautta saattoi toteuttaa omia elämän arvojaan, käyttää omaa elämänkokemustaan ja auttaa muita. Toisin kuin Kapasita-valmennusohjelmassa, Walmassa kehiteltävä valmennussuunnitelman perimmäinen lähtökohta on toiminnallisin menetelmin valmentaa ensisijaisesti heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia naisia elämään ja kiinnostumaan tulevaisuudesta. Heikoista lähtökohdista johtuen tavoitteen asettelu ei suuntautunut alussa työelämään, ennemminkin keskityttiin itsetuntemuksen kasvamisen, elämänkokemusten hyödyntämisen ja toivon löytymisen kautta saaman toivoa ja motivaatiota tulevaa elämää varten. 5.2 Valmennussuunnitelman suunnittelu Valmennussuunnitelmasta päätettiin tehdä kansio johon asiakkaan kanssa yhdessä kerätään asiakkaalle itselleen merkittävää materiaalia. Selkeää mallia aluksi ei ollut ja kaikki vanhat, rajoittavat tavat tehdä suunnitelmia hylättiin.

18 18 Valmennussuunnitelman toteutus ja hahmotus kellui. Uusille ajattelutavoille haluttiin näin antaa tilaa syntyä. 5.3 Toiminta Naisten Valmennuskeskus Walma tekee tiivistä yhteistyötä naisten valmentavan koulutuksen (NAVA) kanssa. NAVA:n opiskelijoilla oli työharjoittelu huhtikuun ajan ja kaksi opiskelijaa ei ollut saanut harjoittelupaikkaa. Heille räätälöitiin ohjelmaa koululla ja loppuviikon kaksi päivää he olivat Walmassa suorittamassa työharjoitteluaan. Kuva 1. Kansi kansioon valmistuu Hyvin lähti käyntiin kansioiden tekeminen. Kaksi naista vain paikalla mutta työ oli sitäkin intensiivisempää ja innostusta riitti (harjoittelu muistiinpanot ) Työharjoittelun NAVA:n opiskelijat suorittivat siten, että torstaisin he olivat taidekoordinaattorin vetämässä Kädentaito- Studiossa ja perjantaisin oli valmennuskansion suunnittelua ja rakentamista, jonka minä ohjasin. Kerroin naisille mitä olemme tekemässä. Kerroin, että suunnittelemme valmennuskansiota ja, että he olivat pilottiryhmä, joka vaikuttaa suunnitteluun omalla panoksellaan, mielipiteillään ja toiveillaan. He olivat siis tietoisia siitä, että osallistuvat kehitystyöhön ja halusivat osaltaan olla vaikuttamassa siihen.

19 19 Kuva 2. Valmis, värikäs kansi Valmennussuunnitelman rakentaminen aloitettiin kansioiden tekemisellä, pahvikansien työstämisellä tekijänsä näköiseksi. Kollaasitekniikalla, lehdistä kuvia ja kirjoituksia keräämällä, syntyi oma kansio ja prosessi oli antoisa kaikille. Naisten kanssa keskusteltiin ja yhdessä avattiin kuin huomaamatta uusia mahdollisia väyliä tulevaisuuden suunnitteluun. Naiset pitivät kansioiden tekemisestä ja keräsivät itselleen tärkeitä kuvia ja tekstejä ilmaisemaan toiveita. Keskusteluissa käsittelimme vaikeitakin ja arkoja asioita mikä yllätti minut luottamuksellisuudellaan. Kirjoittamalla tarinan elämästään (liite1) pohtivat he itselleen tärkeitä asioita. Eräs nainen poistui toiseen huoneeseen kirjoittamaan, kun oli kyse niin arasta asiasta, ettei hän halunnut sitä kenellekään näyttää. Myöhemmin hän jakoi tarinan muiden kanssa. 5.4 Havainnointi Havainnoija kirjaa havaintonsa kenttätapahtumista päiväkirjaan. Havainnoija rakentaa kuvaa ja tekee tulkintoja toiminnasta ja toimintaan osallistujista (Huovinen & Roivio 2006, 106.) Naisten ryhmässä oli tarkoitus oppia tunnistamaan ja käyttämään omia voimavaroja luovien harjoitusten avulla. Harjoituksissa etsittiin uusia näkökulmia vuorovaikutustilanteisiin ja omaan toimintaan. Toiminnan tavoitteena oli myös kartoittaa elämäntilannetta tehdä tulevaisuuden suunnitelmia itsetuntemuksen syventämisen ja naiseuden ymmär-

20 20 tämisen kautta. Toimin ryhmässä ohjaajana ja tein havaintoja kenttäpäiväkirjaan ryhmän toiminnasta. Havainnointia tein joskus tapaamisten aikana, kun naiset tekivät tehtäviään, joskus taas kirjoitin havainnot jälkeenpäin. 5.5 Arviointia, reflektointia Reflektointi on ajatussisältöjen ja kokemusten tarkastelua ja pyrkimystä nähdä ne uudesta näkökulmasta. Totuttuja ajattelutapoja ja käytäntöjä tarkastellaan uudessa valossa ja siten pyritään kehittämään toimintaa (Heikkinen 2006, 16.) Seuraavassa kuvaan refektoivaa arviointia jota käytiin Walmassa valmennussuunnitelman kehitysprosessin aikana. Naisten oman työharjoittelukuukauden lopussa oli työharjoittelijoiden kanssa harjoittelun loppuarviointi. Suunnittelimme Walman ohjaajan kanssa kyselykaavakkeen (liite2), jonka mukaan arvio tehtiin. Arvioinnissa olivat paikalla opiskelijoiden lisäksi NAVA-koulutuksen kouluttaja, Walman projektijohtaja ja minä. Naiset kertoivat kokemuksistaan tämän kaltaisesta työharjoittelusta. Heidän mielestään tällainen työharjoittelu oli hyvä uudenlainen vaihtoehto, sillä voimat eivät olisi riittäneet tavalliseen työhön. Positiivinen kokemus oli myös se, että oli aikaa tehdä harjoituksia rauhassa, ilman suorituspaineita. Työ oli pitkäjänteistä, jolloin keskittymiskyky pääsi kehittymään. Heidän mielestään kansioiden tekeminen oli mielenkiintoista ja sitä haluttiin jatkaa. Työryhmän kanssa pohdimme useaan otteeseen Walman viikoittaisissa työkokouksissa sisältöä ja etenemistä valmennusuunnitelman kanssa. Se tuntui olevan liian abstrakti asia ja liian irti todellisuudesta. Ei ollut mitään mihin kiinnittyä ja miten edetä. Tällaisena suunnitelma ei palvellut ketään, vähiten asiakasta itseään. Työntekijänä oli myös hankalaa toimia näin rajattomassa tilassa. Kansiot syntyivät, mutta sisältöä olikin sitten vaikeampi synnyttää. Miten tästä tilanteesta jatkettaisiin?

21 21 Kuva 3. Kyvyt piilossa, kansissa? Ainoa mikä oli varmaa tässä vaiheessa, oli, että tekemisen aikana tapahtui aina jonkunlaista uutta avautumista keskusteltavien asioiden sisällöstä. Tapahtumien prosessi oli se olennaisin (Harjoittelumuistiinpanot ) Suuntaa oli nyt hyvä selventää ja konkretisoida. Mitä tällainen prosessi tuo asiakkaan elämään ja johtaako se mihinkään? Valmennussuunnitelmassa täytyy olla jokin selkeä runko, kiinnekohta todellisuuteen. Tämän hetkinen malli tai paremminkin mallin puute, joka ei palvele asiakasta ja tekee valmentajan työn mahdottomaksi, kun ei ole mitään mihin tarttua asiakkaan auttamiseksi eteenpäin. (Harjoittelumuistiinpanot ) Uudeksi lähtökohdaksi kartoitimme toimintatapaa, jossa asiakas miettisi yhdessä joko ryhmässä tai valmentajan kanssa omat henkilökohtaiset tavoitteet, vahvuudet: kartoittaisi oman tilanteensa ja voimavaransa (liite3). Koulutuksia, harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita voisi kartoittaa. Keskustelua voisi käydä myös perhesuhteista, asumisesta ja siitä miten taloudelliset asiat hoituvat. Käytäntö oli jo näyttänyt, että tekemisen kautta avautui uusia tapoja käsitellä elämää ja tulevaisuutta. Kansioiden tekeminen oli naisista kiinnostavaa, ja heiltä oli tullut positiivista palautetta.

22 22 Projektin toteuttamistapoihin kuului valmennussuunnitelman tekeminen asiakkaille ja mahdollisuus henkilökohtaiseen valmentajaan. Jatketaanko tämän valmennussuunnitelmakansion tekemistä henkilökohtaisen valmentajan kanssa, vai muodostetaanko tämän toiminnan ympärille ryhmä tai ryhmiä? Kuka tätä työtä tulisi tekemään, kehittämään hanketta eteenpäin? Entä onko nyt aloitettu kansion suunnittelu menossa oikeaan suuntaan vai pitääkö tarkistaa kurssi? Suunnitelma on ollut liian ilmassa, ilman mitään kiinnekohtaa todellisuuteen. Olemme tulleet sellaiseen tulokseen, että johonkin on kiinnityttävä. Asiakas itse suunnittelee valmennussuunnitelman niissä raameissa mihin se on työntekijöiden toimesta suunniteltu. Asiakas miettii itse tai yhdessä valmentajan kanssa omat henkilökohtaiset tavoitteet ja toiveet ja vahvuudet. (Harjoittelumuistiinpanot ) Valmennussuunnitelma alkoi kehittyä toiseenkin suuntaan. Erilaisista tehtävistä muodostui vähitellen materiaalia työntekijälle eli työntekijän kansio. Yhdessä naisten kanssa työskennellen kehiteltiin kaksi valmennuskansiomallia: asiakkaan oma, työskentelyn tuotoksia sisältävä malli ja työntekijän materiaalikansio ryhmien vetämisen tueksi. Onnistuneen Nava- ryhmän kokemusten, monien pohdintojen ja suunnittelumietintöjen jälkeen päätimme jatkaa valmennussuunnitelman kehittelyä ja koota syksyllä 2005 toimiva ryhmä, Studio Tulevaisuus, ja kokoontua kahdeksan kertaa, mutta ryhmän lopullisia kokoontumiskertoja oli kuitenkin kymmenen naisten toivoessa jatkoa. Studion vetäjäksi tuli Walmasta työvalmentaja, minä olin mukana osallistuvan havainnoijan roolissa. 6 TOIMINTA STUDIO TULEVAISUUS Studio Tulevaisuus koottiin ilmoittamalla (liite 4) Studion alkamisesta Walman ilmoitustaululla ja kertomalla siitä Walmassa käyville naisille. Myös keväällä

23 23 pilotti-ryhmässä olleet naiset kiinnostuivat ryhmän jatkamisesta. Naisilta pyydettiin suostumus tutkimukseen (liite 5). Osanotto Studio Tulevaisuuteen oli vaihtelevaa, jolloin tutustuminen ja ryhmäytyminen sujuivat hitaasti. Loppukerroilla ryhmä vakiintui neljäksi. Naisia oli vaikea saada sitoutumaan näihin toimintoihin ja kellonaikoihin, sillä elämä oli ollut usean kohdalla pitkän aikaa epäsäännöllistä, eikä heillä ollut ollut mitään järjestystä elämässä, rutiinit puuttuivat. Pitkäjänteinen toiminta oli vierasta. Lähtökohtiin nähden katsoimme kuitenkin, että osallistuneiden määrä oli hyvä ja että sekin oli myönteistä, että ne, jotka eivät tulleet, olivat ilmoittaneet poissaolostaan. Tehtävät, joita Studiossa tehtiin, olivat osittain itse kehitettyjä. Jotkut tehtävät poimittiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton aineistosta Mä oon jees, jotka on tarkoitettu tukioppilasohjaajille työn tueksi ja antaa näiden harjoitusten avulla oppilaille perustietoa itsetunnosta ja itsetuntemuksesta. Käytimme myös Koffertin ja Kuusisen (2006) depressiokoulu-työkirjan harjoituksia, jotka on tarkoitettu mm. uupumusryhmien ohjaajille. Joitakin tehtäviä poimittiin R Vance Peavyn teoksesta Elämäni työkirja (2001), jossa on erilaisia konstruktivistisia ohjausperiaatteita noudattavia tehtäviä ja harjoituksia. Peavyn mukaan ihminen elää monien todellisuuksien maailmassa ja jokaiselta löytyy vastaus olemassaolon kysymyksiin. Ihminen on myös vastuussa siitä, miten hän tulkitsee olosuhteitaan ja miten hän toimii eri tilanteissa. Vaikeiden tilanteiden ja olosuhteiden yli voi aina päästä. Uuden itsen luominen on mahdollista mielikuvituksen, tahdon ja toiminnan avulla. Ohjauksen avulla voidaan luoda varmuutta muutoksen maailmassa. Ohjaus tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden tehdä suunnitelmia, luoda uusia ideoita ja mielikuvia, jotka vievät kohti asetettuja tavoitteita. Ohjaus on prosessi, jossa selvitellään ja pohditaan asioita ja se tuo uutta toivoa elämään (Peavy 2001, )

24 Ensimmäinen tapaaminen: Maya Ensimmäisellä kerralla oli paikalla vain yksi nainen. Sillä kerralla oli tarkoitus tutustua, mutta päätimme sen sijaan lähteä liikenteeseen Didrichsenin museossa olevaan Maya- näyttelyyn. Näyttely oli mielenkiintoinen ja ainoa asiakkaamme oli hyvin tyytyväinen saamaansa erikoiskohteluun Toinen tapaaminen: Vaakuna Kahdella seuraavalla kerralla oli jo kaksi osallistujaa, joka olivat innostuneita ja kiinnostuneita. Teemana olivat minäkuva sekä oman ja toisten näkemyksien erot. Näitä tutkittiin vaakuna- harjoituksen avulla (liite 6). Siinä vaakunan alapuolella oli alue, johon kirjoitetaan oma motto. Usean kohdalla se liittyi raittiina pysymiseen. Jokainen teki henkilökohtaisen tavoitteen. Tauon jälkeen oli rentoutusharjoitus (liite 7), jossa ohjaajan johdatuksella matkattiin mielikuvissa paikkaan, jossa on hyvä ja rentouttava olo. Lopuksi tehtiin omakuvaa rakentava harjoitus jatkolauseilla (liite 6). Vaikeat asiat, jotka oli saavutettu elämässä, saivat aikaan pohdintaa, joka selvästi kohotti mieltä. Useinkaan vaikeissa elämäntilanteissa ollessaan ei ehkä tule miettineeksi, mikä asia on mennyt hyvin ja mitä on saavuttanut. Kaikki kokivat viettäneensä hyvän päivän. Tyytyväisyyden tunnetta saatiin syvällisestä mielen syvyyksistä kumpuavien asioiden esiintuomisesta ja pohdinnasta. Eniten ihmetystä herätti se, miten vaikeaa on ottaa vastaan positiivista arviointia. Kun on tottunut ottamaan vastaan niin paljon negatiivista palautetta ja elämä on täynnä vastoinkäymisiä, on vaikeaa kääntää suuntaa parempaan. Tottumus on toinen luonto.( Päiväkirjamuistiinpanot )

25 Kolmas tapaaminen: Terälehdet Kolmannen tapaamisen teemana oli luottamus. Tuolloin jatkettiin edellisen kerran positiivisen arvioinnin teemaa ja läheisverkoston merkitystä. Tämän kerran aluksi sovimme tehtävien säilytyksestä kunkin omassa kansiossa lukitussa toimiston kaapissa. Tehtäviä ei tarvitse purkaa ryhmässä jos ei halua. Luottamus ryhmän toiminnassa on tärkeää. Tämän kerran jälkeen ei myöskään oteta uusia jäseniä ryhmään. Seurasi harjoitus, jossa opittiin kertomaan myönteisiä asioita itsestä ja opittiin myös kuuntelemaan, kun toiset puhuvat itsestä hyvää. Tarkoitus on oman itsetuntemuksen kautta oppia hyväksymään myös toiset. Toteutettiin kukkatehtävä, jossa piirrettiin kukka, jossa 10 terälehteä (liite 8). Jokaiseen terälehteen kirjoitettiin jokin positiivinen ominaisuus itsestä. Vaikeuksia tuotti löytää hyvää sanottavaa itsestä. Sen sijaan keväällä Walman toimintaan osallistunut nainen alkoi kirjoittaa ja hänellä hyvät ominaisuudet syntyivät helposti. Uusi, ensimmäistä kertaa mukana oleva nainen ei saanut aluksi kirjoitettua mitään. Hänen kanssaan pohdimme sitä, miten ajatuksien suuntaa on vaikea kääntää: tulee jopa tehtyä sellaisia asioita, jotka vaikuttavat siihen, ettei että elämä vain muuttaisi totuttua suuntaansa. Hän kertoi, että oli joskus tietoisesti jättänyt lääkkeet ottamatta, jotta olisi saanut lääkkeiden poistamat kohtaukset takaisin ja elämän totutulle radalleen. Lopuksi oli vuorossa tehtävä, jossa mietittiin läheisverkoston merkitystä: onko sitä olemassa (liite 9). Esimerkiksi, kun tarvitsen hyvää kuuntelijaa, kehen otan yhteyttä. Tehtävät herättivät antoisia keskusteluja. Elämä voi viedä itsetunnon niin nollaan, että ei pysty sanomaan mitään itsestään. Jos on jotain pakko sanoa, saa ilmaistuksi vain huonoja ominaisuuksia ja piirteitä. Suunnan kääntäminen parempaan päin vaatii harjoitusta. Läheisverkosto on elämän varrella monen kohdalla kaventunut. On hyvä pysähtyä miettimään läheisten ihmisten merkitystä ja sitä, kuka on tärkeä itselle.

26 Neljäs tapaaminen: Hyvän sieto Neljännen tapaamisen teemana oli myönteisen ajattelun löytyminen elämään. Tehtiin harjoitusta, jossa listattiin päivän positiivisia tapahtumia ja pyrittiin hahmottamaan arjen todellisuutta sekä sitä mikä on hyvin kaikesta huolimatta (liite 10). Tavoitteiden asettamista muokattiin harjoituksella, jossa vaelletaan kohti tähteä, tavoitetta (liite 11). Elämän tärkeitä ihmisiä ja heidän merkitystään itselle pohdittiin harjoituksessa (liite 12) Ihminen ei yleensä huomaa, että hyviä asioita tapahtuu päivän mittaan Ei varsinkaan silloin, kun masentavat asiat painavat päälle. Tällä kerralla Hyviä asioita löytyy yllättävän paljon, kun aukaisee tietoisuuden niille. Positiiviset luonteen piirteet osoittautuivat niin henkilökohtaisiksi ja omanlaisikseen, esimerkiksi hyvä leipoja, hyvä löytämään tavaroita, hyvä kuuntelija, rehellinen jne. Tavoitteiden muokkaamisessa todettiin, että jos et itse muokkaa tulevaisuuttasi, muut tekevät sen puolestasi eivätkä tulokset välttämättä ole sinulle mieluisia. Eräs nainen oli asettanut tavoitteen itselleen ja halusi pitää sen omana tietonaan, koska hän koki tavoitteensa niin henkilökohtaiseksi ja araksi asiaksi, että ei halunnut sitä muille kertoa. Jollekin ihan vaan kasassa pysyminen riittää tämän hetken tavoitteeksi. Se vaatii asioiden laittamista tärkeys järjestykseen, ei stressaavia asioita, vähän kerrallaan elämää eteenpäin, armollisuutta itseä kohtaan, retkahdusvaaran huomaaminen. Elämäni ihmisten arvokkuutta pohdittaessa esille nousi ystävyyttä ja yhteyttä näiden arvojen mukaan: rehellisyyttä, rohkeutta, kunnioitusta, jakamista ja yhteyttä luonnon kanssa. Kenen kanssa osallistujat jakoivat kyseiset arvot? Ihmissuhdeverkostoa jokainen kirjoitti antaumuksella ja täytyy vaan ihmetellä miten he jaksoivat työstää vaativien asioiden kanssa monta tuntia kerrallaan. Näissä ihmissuhteissa tuli tärkeitä arvoja esille. He arvostivat raittiutta, samalla aaltopituudella olemista, luotettavuutta, avoimuutta ja läheisyyttä.

27 Viides tapaaminen: Elämän asennetta siivittävät kuvat Teemana olivat tavoitteet ja päämäärät elämässä. Harjoituksena oli Walmassa käytetty Sinulla on päämäärä/tavoite- harjoitus, jossa piirtämällä, maalaamalla tai leikkaamalla lehdistä kuvia tehdään kollaasi. Kuva 4. Kollaasia Kollaasitehtävä tehtiin tavoitteiden, päämäärien mukaan. Koottiin sellaisia kuvia, jotka liittyvät päämäärän saavuttamiseen. Syntyi persoonallisia kollaaseja. Teokset ripustettiin seinälle näyttelyksi ja otsikoksi: Elämää siivittävät kuvat (Päiväkirjamerkintöjä ) Keskustelua käytiin kuvien tekemisen aikana ja ripustuksen jälkeen. Kuvat olivat paljon puhuvia ja täynnä symboleja. Esimerkiksi avain, jonka tekijä sanoi kuvaavan kotia, sen puuttumista ja toivetta saada oma avain ja oma koti. Kissa oli lähes kaikissa kuvissa mukana ja naiset antoivat sille merkityksiä; itsenäisyys, pehmeys, seuraa antava kehrääjä. Jos on koti voi olla myös kissa tai joku muu lemmikki.

28 28 Kuva 5 Tunnekuva Myös poliittista kannanottoa näkyi kuvista mm. joukkovoiman etsimisenä. Tehtävä tehdessä pohdittiin, mikä asia nousisi viikon tapahtumista voimaa tuottavaksi teoksi? Yleensä tällaisia tekijöitä ovat asioiden kuntoon saattaminen tai ihmissuhteiden toimiminen, varsinkin jos oli itse osannut toimia tyydyttävällä tavalla. 6.6 Kuudes tapaaminen: Luovuuden lumous Tämän kerran teema oli itsetuntemuksen lisääntyminen. Toinen ohjaaja toi Walmassa käytetyn tehtävän ryhmään (liite 13). Harjoituksessa erilaisista materiaaleista kuten kankaista ja naruista leikkaamalla, liimaamalla, vesivärejä tai kyniä käyttäen rakennettiin kuumailmapallo. Tulkinta paljastettiin vasta pallojen valmistuttua. Tulkinnan oli tarkoitus kertoa tekijälle asioita hänestä itsestään. Kuvien valmistuttua kerrottiin mitä mikin tehtävän mukaan symboloi. Taustalla soi delfiinien laulu.

29 29 Kuva 6. Ilmassa Ollaan koko päivä täällä, tehdään tällaista kivaa, syödään vaan välillä (päiväkirja merkintöjä ) Voisi sanoa, että luovuus oli huipussaan. Musiikki, delfiinien laulu vaikutti, kaikki olivat hiljaa. Keho toimi, mieli teki matkaa, mentiin syvälle sisäisiin maailmoihin. Lopulta esille alkoi tulla syvimpiä tuntoja: ulkopuolisuuden tunne, en kuulu tänne, tähän maailmaan, niin vähän ihmisiä kenelle avautua, ihmiset niin luonnottomia, persoonattomia (päiväkirjamerkintöjä ) Kuvat laitettiin seinälle ja syntyi pohdintaa, keskustelua ja tulkintaa: ankkuri, hiekkasäkit pitämässä maassa kiinni, ilmassa huterassa korissa pelottaa, SPR korissa kuvasi turvaa. Naiset löysivät yhteisen tekijän itselleen: liekit. Studiolle päätettiin antaa oma nimi: Tulevaisuuden liekit. Ankkurin; hiekkasäkkien, symbolinen merkitys oli itse kullekin omanlainen, ja kuvasi siksi, mihin voi kiinnittyä tässä kovassa maailmassa. Kiinnekohta oli oltava. Huterassa ilmassa heiluminen pelotti.

30 Seitsemäs tapaaminen: Omakuva Naisille annettiin tehtäväksi maalata/piirtää oma kuva. Tehtävä oli yhteisen suunnittelun tulos. Se annettiin sanallisesti ja oli vapaamuotoinen. Omakuvan tekeminen sai aikaan itsen pohdintaa, tähän oli tultu. Siitä seurauksena oli omaa tulkintaa: Kuva 7. Koko vartalo kädet selän takana, ujona, lapsi, en ole kasvanut aikuiseksi, olen sitä mieltä. Hyvä vai huono, mielestäni olen huono. Tasapainon löytyminen helpottaa kasvua aikuiseksi, mutta, kun yhteiskunta luo malleja (Päiväkirjamerkintöjä )

31 31 Kuva 8. Minä näen ja kuulen, minä osaan olla myös hiljaa, huuleni ovat sinetöidyt Vain pään kuva. Naista esineellistetään, en osaa pukeutua, aina pojan vaatteet päällä, naisellisuus? Äidin kohtelu, miehet ei komentele mutta miehet hallitsee elämää, ristiriitaista (Päiväkirjamerkintöjä ) Haikailen nuoruutta, raittiutta nuoruudesta, koitan hyväksyä sen, että elämä on mennyt niin kuin on mennyt (Päiväkirjamerkintöjä ) Sitten oli vuorossa harjoitus, jossa pyrittiin irrottautumaan ajatusten kahleista. Annettiin utopioiden vallata mieli. Taustalla soi meditatiivinen musiikki. Vaikka naiset kokivat vaikeaksi irrottautua ajatusten kahleista, nousi kuitenkin päällimmäisiksi ja tärkeimmiksi asioiksi: nousta korkealle ja asua kommuunissa. Yksin ei ole hyvä olla, yhteisyyttä kaipasivat kaikki, taustalla oli paljon jätetyksi tulemisen ja yksin jäämisen kokemuksia. Studion loppua kohti alkoi myös naiseuden kokeminen nousta tärkeäksi teemaksi ja siksi tärkeäksi asiaksi, joka oli aina läsnä mutta josta ei puhuttu. Nyt, kun luottamus ryhmässä oli saatu aikaan, alettiin päästä syvimpään yhteiseen kokemiseen, naiseuteen meissä. Miksi se on aina niin uhattuna? Miksi sitä pitää peitellä miesten vaatteilla? Päätettiin kokoontua vielä kaksi kertaa, koska naiset kokivat, että nyt päästiin tärkeiden asioiden äärelle eli naiseu-

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot