JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASTA VUOSINA 2002 2004 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Juhana Rönnqvist Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) RÖNNQVIST, Juhana Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 68 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmasta vuosina valmistuneiden työelämään sijoittuminen, valmistuneiden näkemyksiä koulutuksen ja työelämän kohtaamisesta sekä heidän kehittämisehdotuksiaan koulutukseen. Lisäksi selvitettiin opettajien näkemyksiä valmistuneiden työtehtävistä ja osaamisesta sekä heidän kehittämisehdotuksiaan koulutukseen. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 40:lle Jyväskylän ammattikorkeakoulusta matkailun koulutusohjelmasta vuosina valmistuneelle marraskuussa Vastausprosentiksi saatiin 75. Lisäksi oma kysely lähettiin 13:lle Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman opettajalle. Heidän vastausprosentikseen saatiin 61,5. Vastaajista heti valmistumisen jälkeen oli työllistynyt 54 %. Matkailualan työtehtävissä työskenteli 47 % työllistyneistä. Tutkimuksen tekohetkellä työllistyneitä oli 80 % ja työttömänä oli ainoastaan kaksi henkilöä. 46 % työllistyneistä ilmoitti työskentelevänsä matkailualalla. Kaikista vastaajista 68 % oli sitä mieltä, että koulutus oli antanut hyvät valmiudet työelämään. Opettajien vastauksista erottui selvästi se, että restonomien nähdään työskentelevän ja tuottavan palveluita hyvin laajalla kentällä, jossa myös tehtävien kirjo on monipuolinen. Opettajat toivoivat restonomeilta laajaa kehitystyötä sekä palvelujen tuottamista ja johtamista yhä laajenevassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimus antaa tietoa restonomiopiskelijoiden sijoittumisesta työelämään ja lisäksi sitä voidaan hyödyntää tietopakettina opiskelijoiden ja restonomikoulutuksesta kiinnostuneiden keskuudessa. Tulokset antavat myös suuntaa ja ideoita koulutuksen kehittämiseen Avainsanat (asiasanat) ammattikorkeakoulu, restonomi, työllistyminen, matkailuala, matkailun koulutusohjelma Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄN DESCRIPTION AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Author(s) RÖNNQVIST, Juhana Type of Publication Bachelor s thesis Pages 68 Language Finnish Confidential Until Title EMPLOYMENT OF STUDENTS GRADUATED IN FROM JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC, DEGREE PROGRAMME IN TOURISM Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by Jyväskylä Polytechnic, School of Tourism and Services Management Abstract The aim of the dissertation was to study the employment rates of those students graduated from the School of Tourism and Services Management of Jyväskylä Polytechnic between the years 2002 and 2004, how the graduates saw their education meeting the requirements of working life and their ideas to the development of the degree programme. Another aim was to study the ideas of graduates positions in working life and their konow-how by teachers and their ideas to the development of the degree programme. The research was done by an questionnaire. The survey was ed in November 2004 to 40 graduate students from the School of Tourism and Services Management of the Polytechnic. The response rate was 75 %. In addition, another survey was ed to 13 teachers from the School of Tourism and Services Management of The Polytechnic. Their response rate was 61,5 %. In total 54 % of the respondents were employed immediately after graduation and 47 % of them worked in tourism related business. At the time the survey was conducted the employment rate of the respondents was 80 %, only two of the respondents were unemployed. 46 % of the employed worked in tourism related business. From all the respondents 67 % found that education gave them good know-how for the working life. Teachers see the graduates working and producing services in very wide field, where the jobs are also very diverse. Teachers hoped to see the graduates make large amount of development and research work and to produce and conduct services in widening and changing enviroment. The study reveals how restonomi graduates are positioned in working life, and it may be used as an information package among those who are intrested in particular education. The results also steer and give ideas to the development of the degree programme. Keywords polytechnic, restonomi, employment, tourism, degree programme in tourism Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MATKAILUALAN KOULUTUS OSAAMISTA AMMATTIKORKEAKOULUISTA AMK -tutkinto Ammattikorkeakoulun ongelmia Esimerkkinä Jyväskylän AMK RESTONOMIT TYÖELÄMÄSSÄ Koulutuksen määrä vs. työpaikkojen määrä Työelämän tarpeet ja vaatimukset Koulutuksen vastaus työelämän tarpeisiin MATKAILUALAN TYÖLLISYYDEN KEHITYS JA KOULUTUS ALUEELLISESTI TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUKSEN TAVOITE AINEISTON KERUU KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTAT OPINTOVIIKON OPINTOKOKONAISUUDET VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN TYÖN KUVA TYÖLLISTYMINEN JYVÄSKYLÄÄN OPISKELUTEHTÄVIEN APU TYÖLLISTYMISESSÄ RESTONOMI-NIMIKKEEN TUNNETTAVUUS KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KOHTAAMINEN MISTÄ KURSSEISTA ENITEN TAI VÄHITEN HYÖTYÄ? KOULUTUKSEN VALMISTAVUUS ESIMIESTASON TEHTÄVIIN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TULEVAISUUDEN YHTEISTYÖ OPETTAJIEN NÄKEMYKSET KOULUTUKSESTA RESTONOMIEN TYÖTEHTÄVÄT JA OSAAMINEN PEREHDYTTÄMINEN TYÖELÄMÄN VAATIMUKSIIN MAHDOLLISUUDET JA KOULUTUS ESIMIESTASON TEHTÄVIIN RESTONOMI-NIMIKKEEN TUNNETTAVUUDEN PARANTAMINEN TULEVAISUUDEN YHTEISTYÖ POHDINTA VALMISTUNEIDEN JA OPETTAJIEN NÄKEMYSTEN KOHTAAMINEN...45

5 Restonomien asiantuntijuus ja pääsy esimiestyöhön Restonomien ja opettajien koulutusohjelman kehittämisehdotuksia Tulevaisuuden yhteistyö VERTAILU AIEMPIIN TUTKIMUKSIIN Restonomien sijoittuminen Koulutuksen hyödyllisyys työelämässä Restonomien lisäkoulutuksen tarve LÄHTEET LIITTEET...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. Liite 1. Saatekirje valmistuneille restonomeille Liite 3. Saatekirje opettajille Liite 5. Valmistuneiden restonomien ammattinimikkeet Liite 6. Valmistuneiden restonomien työtehtävät... 67

6 3 1 JOHDANTO Matkailuala ja sen koulutus ovat kovassa kasvussa Suomessa. Matkailualan koulutus on meillä varsin nuorta, ammattikorkeakoulujen opintotarjontaan koulutusohjelma tuli vuonna Koulutus on saanut sen jälkeen uusia muotoja ja sitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan kysynnän ja työelämän muuttuvia tarpeita. Matkailussa nähdään jatkuvasti uusia trendejä ja muotoja, joten alan koulutuksella on suuret paineet pysyä mukana kehityksessä. Matkailualan koulutusta tarjoaa 17 ammattikorkeakoulua Suomessa. Niillä kaikilla on omat painopistealueensa, joiden avulla ne tuottavat profiloituja osaajia matkailumarkkinoille. Kaikissa niissä painotetaan kuitenkin runsaasti asiakaspalvelutaitoja, kielitaitoa, kansainvälisyyttä, esimiestaitoja sekä yrittäjyysopintoja ja liiketoiminnallista osaamista, kuten markkinointia ja laskentaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ensimmäiset matkailualan opiskelijat valmistuivat vuonna Valmistuneet restonomit ovat saaneet koulutuksestaan valmiuksia toimia asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtävissä matkailualan laajalla kentällä. Matkailuala n koulutus antaa heille teoreettiset perusteet matkailualan monipuolisiin töihin. Lisäksi käytännön opetuksella opiskelijat saavat syvempää osaamista alan suorittavista töistä ja luovat kontakteja itselleen tulevaisuutta varten. Valmistuneita matkailualan restonomeja esiintyy runsaasti asiantuntija- ja johtotehtävissä alan yrityksissä, majoitus- ja ravintolapalveluissa sekä ympäristö- ja toimitilapalveluissa. Lisäksi heitä nähdään kokous- ja kongressipalvelun sekä matkatoimistoalan töissä ja useat restonomit toimivat yrittäjinä. Koulutus antaa restonomeille myös valmiuksia toimia muiden alojen tehtävissä, koska opetustarjonta sisältää runsaasti yleishyödyllisiä opintoja, kuten asiakaspalvelua, liiketoimintaosaamista ja esimiestaitoja. Restonomien työllistymisprosentti on ollut hyvällä tasolla ja työnäkymät ovat monipuoliset. Tässä tutkimuksessa onkin selvitetty, minkälaisiin tehtäviin ja miten hyvin Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailualan koulutusohjelmasta valmistuneet res-

7 4 tonomit ovat työllistyneet. Tutkimus keskitettiin ainoastaan matkailualan koulutusohjelmaan, jotta saataisiin syvällisempää tietoa tietystä ryhmästä. Tutkimusta jatkettiin siitä, mihin koulutusyksikkömme aiemmat opinnäytetyöt samaisesta aiheesta olivat jääneet, eli vuodesta Mukaan otettiin vuoden 2004 kesäkuuhun mennessä valmistuneet. Heitä oli yhteensä 40. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 75. Kyselyllä pyritään selvittämään työtehtävien lisäksi sitä, miten valmistuneet näkivät koulutuksen valmistaneen heitä työelämään ja mitkä olivat opetuksen hyvät ja huonot puolet sekä minkälaisia kehittämisehdotuksia heillä olisi matkailualan koulutukseen. Oma kysely lähetettiin myös 13 matkailualan opettajalle. Kahdeksalta heistä saatiin vastauksia kysymyksiin, joilla selvitettiin heidän näkemyksiään ja toiveitaan restonomien työtehtävistä ja osaamisesta. Opettajien ja restonomien vastauksia vertailtaessa pyritään selvittämään, onko työtehtävissä, koulutuksessa, koulutuksen hyödyllisyydessä ja siitä saatavassa osaamisessa sekä sen kehittämisessä suuria näkemyseroja. Tutkimusta voidaan hyödyntää kehitettäessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ma t- kailualan koulutusohjelmaa. Sillä saadaan myös tärkeää tietoa restonomien työelämään sijoittumisesta, jota on vasta viime aikoina alettu kunnolla tutkia. Tutkimus on myös hyvä apu nykyisille opiskelijoille, koska se antaa heille kuvaa tulevaisuudesta ja ehkä auttaa heitä valitsemaan omat suuntautumisensa ja tavoitteensa. Lisäksi kaikki matkailualasta kiinnostuneet, mahdolliset tulevat opiskelijat voivat saada tutkimuksesta paljon vastauksia kysymyksiinsä. 2 MATKAILUALAN KOULUTUS Ensimmäisen kerran matkailuala oli ammattikorkeakoulujen opintotarjonnassa vuonna Nykyään alan koulutusta tarjoaa maamme 29 ammattikorkeakoulusta 17. Lisäksi matkailualaa voi opiskella 56:ssa toisen asteen oppilaitoksessa sekä yliopistoissa, korkeakouluissa, kansalaisopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Vuonna 2004 aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa ja perustutkintoon valmentavissa oppilaitoksissa oli

8 5 yli (Matkailukoulutuksen määrällisten ja laadullisten koulutustarpeiden ennakointi 2005) Matkailualan koulutuksen kasvu johtuu yleisestä matkailun lisääntymisestä ja matkailuelinkeinon kasvusta ja monimuotoisuudesta. Kilpailu alalla on lisääntynyt ja sen myötä osaamis- ja ammattitaitovaatimukset sekä koulutuksen merkitys kasvavat. Kilpailutilanteen kiristyessä asiakkaatkin haluavat yhä enemmän laatua myös palvelussa. Yritykset luottavat koulutukseen ja kokemukseen, hakiessaan parhaita mahdollisia osaajia työyhteisöönsä. Matkailualan osaamisessa painotetaan kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta, monikulttuurista osaamista sekä luovaa ajattelua ja kansainvälisten vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Matkailuala vaatii työntekijältä hyvää yleissivistystä ja ant aa tekijälleen itsenäistä ja vastuullista asiantuntemusta. Matkailuala on moninainen ja jatkuvassa muutostilassa. Tämä luo koulutusyksiköille haastetta, koska myös koulutuksen on oltava laajaa ja sen tulee pitää oppilaat ajan tasalla matkailun trendeistä. (Lindgren 2003, 213.) Opetuksen sisällöt ja muodot ovat kehittyneet vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Keskeisiksi asioiksi matkailun opetuksessa ovat nousseet kansainvälisyys, tietotekniikka, verkottuminen, yhteistyö matkailuelinkeinon kanssa ja ympäristökysymykset alan ammattiaineiden ohella. (Snellman 1999, 28.) Matkailualalle syntyy jatkuvasti uusia ja uudentyyppisiä työpaikkoja. Ne syntyvät asiakkaiden kysynnän muuttuessa. Kuumia matkailualan viimeaikaisia trendejä ovat mm. ympäristöön ja terveyteen liittyvä matkailu. Syntyneet uudet työpaikat luovat paineita koulutuksen kehityk selle, jonka halutaan olevan tiiviissä yhteydessä työelämään. Käytännön ja teorian lomittaminen on yksi matkailualan koulutuksen suurista haasteista. Tavoitteet opetukselle liittyvätkin juuri työelämä yhteyksien tiivistämiseen ja opetuksen profiloitumiseen. (Emt., )

9 6 2.1 Osaamista ammattikorkeakouluista Matkailualan korkeakoulututkintoa tarjoavat Suomessa yliopistot, korkeakoulut sekä ammattikorkeakoulut. Niillä kaikilla on oma tyylinsä opettaa ja omilla profiileillaan ne täydentävät toistensa vahvuusalueita. Yliopistot ovat tunnettuja tieteellisestä opetuksesta ja tutkimuksesta. Opetus painottaa hallinnon, tutkimuksen, suunnittelun, kehittämisen ja markkinoinnin tehtäviä. Ammattikorkeakoulun vahvuutena ovat sen työelämäyhteydet. Tieteellisen perustan lisäksi otetaan jatkuvasti huomioon muuttuvan työelämän tarpeet ja pyritään ennakoimaan tulevaisuutta. (Lindgen 2003, ) Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet tärkeän paikkansa matkailualan osaajien koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on, että valmistuneet opiskelijat pystyvät toimimaan asiantuntijoina monissa palvelualojen kehittämis-, suunnittelu- ja johtamistehtävissä. Lisäksi ammattikorkeakoulut suorittavat paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja alueellista kehittämistä. Verkostoituminen työelämään näkyy suuresti myös matkailun koulutusohjelman opinnoissa, joissa käytäntö ja teoria kohtaavat erilaisten projektien, harjoittelun ja opinnäytetöiden kautta. Harjoittelun avulla opiskelija luo itselleen verkostoa tuleva i- suutta varten. Harjoittelun, kuten myös muita opintoja, voi suorittaa ulkomailla, mikä antaa opiskelijalle vahvat valmiudet kansainvälisiin tehtäviin. Käytännön töiden lisäksi opinnot sisältävät paljon ryhmätöitä sekä mahdollisesti verkko-opintoja. (Laureaammattikorkeakoulu.2005.) AMK -tutkinto Ammattikorkeakoulujen matkailun koulutusohjelmissa opiskellaan asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Tutkinnon voi suorittaa suomen lisäksi ruotsin ja englannin kielellä. Ammattikorkeakoulujen matkailun koulutusohjelman suorittaneet valmistuvat restonomeiksi, jotka voivat tulevaisuudessa toimia kansainvälisillä markkinoilla ja lähes kaik illa matkailun osa-alueilla, kuten hotelli- ja ravintola-alalla, erilaisten hankkeiden vetäjinä, esimiehinä tai itsenäisinä yrittäjinä.

10 7 Suomen ammattikorkeakoulujen matkailun koulutusohjelmat ovat painottuneet kukin omille alueilleen, mikä takaa sen, että kustakin ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat vahvoja omalla osaamisalueellaan. Vuonna 2004 restonomi (AMK) -tutkinnon pystyi suorittamaan seuraavissa ammattikorkeakouluissa, seuraavin matkailualankoulutuksen profiloitumisin: - Arcada Nylands svenska YH Liikematkustus - Haaga instituutin AMK, Uusimaa matkailuyrittäjyys, matkailun kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä kansainvälistymisen tuomat haasteet - Laurea AMK, Uusimaa kulttuuri-, luonto- ja maaseutumatkailu, kokous- ja liikematkailu sekä valmismatkatuotanto - Yrkehögskolan Sydväst, Varsinais-Suomi Turku asiakaspalvelu, yrittäjyys ja projektityöskentely - Pirkanmaan AMK johtamistaito ja yrittäjyys, viestintätaidot ja matkailun tutkimus - Rovaniemen AMK, Lappi 2004 hotelli- ja ravintola-alan, matkailun ja palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmat yhdistyvät monialaiseksi matkailun koulutusohjelmaksi - Jyväskylän AMK, Keski-Suomi matkailupalveluiden kehittäminen, johtaminen ja tuottaminen - Savonia AMK, Pohjois-Savo ohjelmapalvelujen, kokous- ja kongressi- ja tapahtumamatkailun sekä majoituspalvelujen tuottaminen - Lahden AMK, Päijät-Häme kokous-, kongressi- ja kannustematkailu sekä tapahtumamarkkinointi; luontoja elämysmatkailu - Satakunnan AMK matkailun toimintaympäristö, liiketoimintaosaaminen sekä tuote- ja elämysmaailma; sähköisen kaupankäynnin ja Internet-palveluiden periaatteet ja käyttö, julkaisutoiminnan vaatimukset - Mikkelin AMK, Savonlinnan yksikkö Travelia, Etelä-Savo

11 8 matkailun liiketoiminta - Pohjois-Karjalan AMK Joensuu: ravitsemuspalvelut matkailuyrityksessä, maaseutu- ja luontomatkailupalvelujen kehittäminen, myynti ja markkinointi Nurmes: yrittäjyys, markkinointiviestintä, ohjelmapalvelut - Hämeen AMK luonto- ja maaseutumatkailu, matkailupalveluiden markkinointi ja tuotteistaminen - Etelä-Karjalan AMK matkailupalvelujen tuottaminen, liiketoiminnallinen osaaminen ja kansainvälisyys - Kajaanin AMK, Kainuu luonto-, liikunta- ja tapahtumamatkailu; tuotekehitys ja markkinointiosaaminen - Helsingin Liiketalouden AMK, Itä-Uusimaa Porvoo tuotekehitys, markkinointi sekä soveltavan tutkimuksen hyväksikäyttö - Keski-Pohjanmaan AMK - Mellersta Österbottens YH Pietarsaari: matkatoimisto- ja liikennesektorin toiminta ja matkailun kehittäminen Suomessa Ylivieska: hyvinvointipalvelut osana matkailupalveluja (Matkailukoulutuksen määrällisten ja laadullisten koulutustarpeiden ennakointi 2005.) Koulutuksen laajuus on opiskelupaikasta riippumatta 140 opintoviikkoa ja normin mukainen suorittamisaika on 3 ½ vuotta. Poikkeuksena on 160 opintoviikon englanninkielinen koulutusohjelma. Matkailun koulutusohjelma sisältää liiketoiminnallisia, luonnontieteellisiä, viestinnällisiä ja yhteiskunnallisia perusopintoja. Eri ammattikorkeakouluissa perus- ja ammattiopintojen laajuudet vaihtelevat, mutta kaikissa painotetaan yhteisesti liikkeenjohdollisia taitoja. (Matkailualan koulutustarve 2004, 37.)

12 Ammattikorkeakoulun ongelmia Ammattikorkeakoulujen opetus on pyritty kehittämään vastaamaan työelämän tarpeita ja jokainen yksikkö on erikoistunut omaan alueeseensa. Siitä huolimatta opetuksessa jäädään kaipaamaan selkeämpää profiloitumista. Tarjonta on tällä hetkellä liian rönsyilevää, kuten koko alakin. Opiskelijoille halutaan antaa laajaa ja monipuolista osaamista, mikä sekin on tarpeen, mutta opetusta tulisi selkeämmin suunnitella ja painottaa enemmän eri yksiköissä erilaiseen osaamiseen. (Snellman 1999, 28.) Ammattikorkeakouluverkosto on myös liian hajanainen. Verkoston yksiköiden välillä tulisi olla tiiviimpi, jotta yhteistyöllä voitaisiin vaihtaa osaamista ja taata opiskelijoille laadukkaita ja kilpailukykyisiä opintokokonaisuuksia. Tämä parantaisi myös alueellista ja kansainvälistä kehitystoimintaa sekä tunnettavuutta. Liian pienet erilliset yksiköt eivät voi tehokkaasti olla mukana innovatiivisessa kehitystyössä. Yhteistyön lisäämisen ohessa myös yksiköiden välisiä ja ammattikorkeakoulun ja yliopiston rooleja tulisi selkiyttää, jotta työnjako ja sitä myötä asiantuntemus paranisivat. (Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004, 34.) Alan tutkintonimike Restonomi on otettu käyttöön Haaga instituutilta. Se viittaa va h- vasti hotelli- ja ravintola-alaan ja sen takia monet matkailualan ihmiset vierastivat sen käyttöä. Oli kuitenkin helpompi ottaa käyttöön jo ennestään olemassa oleva nimike ja markkinoida sitä uudestaan kuin kehittää kokonaan oma. (Mikkonen 2003, ) Kuitenkaan nimikkeen sisältöä ei vieläkään tunneta kunnolla, ja se sekoittuu usein tradenomin -tutkintoon. Tulevaisuuden haasteena onkin selkiyttää nimikettä ja saada se laajempaan tietoisuuteen. (Snellman 1999, 28.) Esimerkkinä Jyväskylän AMK Jyväskylän palvelualojen väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1992, ja vakinainen Jyväskylän ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna Kun ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 1992, oli koulutusohjelman nimi ravitsemis- ja hotellipalvelujen sekä koti- ja laitostalouden koulutusohjelma (Opinto-opas ). Vuonna 1995 koulutusohjelman nimi muutettiin matkailu-, ravitsemis- ja kulutta-

13 10 japalvelujen koulutusohjelmaksi (Opinto-opas ). Vuonna 1999 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelma jakautui viimeisimpään muotoonsa matkailualan sekä palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelmaksi (Opinto-opas ). Nykyään matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö Jyväskylässä on opiskelijamäärältään maamme suurimpia alan yksiköistä. Vuosittain Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta eli Maratasta valmistuu noin 150 restonomia. Heille on koulutuksessa tarjottu monialaista opetusta ja tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa sekä annettu valmiudet toimia esimiehinä alan yrityk sissä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman opinnot painottuvatkin laajasti projektiopiskeluun ja esimiestaitojen oppimiseen sekä lisäksi matkailupalvelujen myyntiin ja markkinointiin, ammatilliseen laaja-alaisuuteen ja kokous- ja kongressitoimintaan. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2005.) Jyväskylän yksikön päätavoite on teorian ja käytännön selkeä kohtaaminen (emt.). Koulutuksessa opiskelijoille tarjotaan monipuolista osaamista matkailun laajalle sektorille. Jyväskylässä opiskelijoiden on mahdollisuus erikoistua maaseutumatkailun pkyrittäjyyteen, hotellipalvelujen johtamiseen, kokous- ja kongressipalvelujen johtamiseen, ohjelma- ja tapahtuma-palvelujen kehittämiseen tai matkanhallintaan. Opiskelijat valitsevat edellä mainituista vähintään yhden osa-alueen, jossa haluavat kouluttautua alan asiantuntijoiksi. Jyväskylän yksikön voimavaroja on vahva verkostoituminen alueen yrityksiin ja elinkeinoelämään. Sen avulla opiskelijat saavat mahdollisuuden luoda itselleen omia verkostoja harjoittelujen, projektien ja opinnäytetöiden kautta. Marata on vahvasti muk a- na alueen matkailullisessa kehitystoiminnassa, mikä takaa opiskelijoille jatkuvan kysynnän tuottaa edellä mainittuja töitä työelämään.. (Emt.) Koska kansainvälisyys on kiinteä osa Maratan toimintaa, on opiskelijan mahdollisuus suorittaa harjoitteluja ja opintojaan myös ulkomailla. Kansainvälisyys näkyy myös Jyväskylän koulutusyksikön opinnoissa ja kurssitarjonnassa. Maratasta valmistunut restonomi tiedostaa kansainvälisyyden olevan osa nykyaikaa ja on saanut ammattikor-

14 11 keakoulusta valmiudet toimia sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. (Emt.) Tutkintoaika matkailun koulutusohjelmassa on 140 opintoviikkoa ja restonomeiksi valmistutaan 3 ½ - 4 vuodessa. Matkailualan koulutusohjelman rakenne koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - perusopinnot 30 ov - ammattiopinnot 70 ov liikkeenjohdolliset opinnot 15 ov matkailualan ammattiopinnot 37 ov vaihtoehtoiset ammattiopinnot 18 ov - vapaasti valittavat opinnot 10 ov - harjoittelu 10 ov - opinnäytetyö 10 ov (Opinto-opas , 286.) Perusopinnot valmentavat opiskelijaa tiedonhankintaan, viestintään ja tutkimuksen tekemiseen. Perusopintoihin kuuluu myös opintoja, jotka käsittelevät asiakaspalvelua, itsetuntemusta ja innovatiivista työyhteisöä sekä kieliopintoja. Liikkeenjohdolliset opinnot puolestaan auttavat opiskelijaa ymmärtämään menestyvän liiketoiminnan perusteita ja lainalaisuuksia. Matkailualan ammattiopintojen ensimmäisessä vaiheessa opiskelija muodostaa tiedollisen ja taidollisen orientaatioperustan toimialasta, yritystoiminnasta sekä toimialaan liittyvistä työtehtävistä. Toisessa vaiheessa opiskelija perehtyy turismiin eri tieteiden näkökulmasta ja luo näin pohjan matkailualan kokonaisuuden ymmärtämiselle sekä oman asiantuntemuksensa kehittymiselle. Vapaasti valittavat opinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden syventää ja laajentaa osaamistaan. Opintoja voi valita myös muiden yksiköiden opintotarjonnasta. Ammattiopintojen tärkein ja haasteellisin osa ovat harjoittelut. Niistä ensimmäisen tarkoituksena on muodostaa opiskelijalle näkemys palveluyrityksen tai -organisaation työtehtävistä sekä niiden edellyttämistä tiedoista ja taidoista. Toisessa harjoittelussa perehdytään kokonaisvaltaisesti yritystoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. Opis-

15 12 kelija hakee harjoittelupaikkansa yleensä itse, oman kiinnostuksen ja suuntautumisen mukaisesti. Matkailuala kasvaa jatkuvasti ja ala kiinnostaa ihmisiä, varsinkin nuoria. Tämä takaa alalle opiskelijoita myös tulevaisuudessa. Heistä monet valitsevat jatkossakin opiskelupaikakseen Jyväskylän ammattikorkeakoulun. Tämä siksi, että ammattikorkeakoulun hyvän maineen lisäksi, Jyväskylän kaupungilla on hyvä imago ja sijainti. Yksikön kouluttamille asiantuntijoille on kasvavaa kysyntää, kehittämään, johtamaan ja tuottamaan eri kulttuureista tulevien matkailijoiden laatuvaatimukset täyttäviä palveluja (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2005). 2.2 Restonomit työelämässä Matkailualan koulutuksesta valmistuneet työllistyvät yleisesti ottaen hyvin. Heidän työllistymisprosentti on parempi kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla keskimäärin. Useimmiten he kuitenkin työskentelevät ammateissa, joihin matkailualan tutkinto ei ole suoranaisesti kouluttanut. Koulutus saattaa siis olla ylimitoitettua, eikä työtä riitä kaikille. Toisaalta asian voi tulkita niin, että matkailualan koulutus antaa hyvät perusvalmiudet myös muihin ammatteihin. (Taipale 2000, 12.) Restonomeja valmistuu matkailun laaja-alaisiin töihin ja heidän taitonsa on myös muiden alojen kovassa käytössä. Restonomeja työskentelee asiantuntija- ja johtotehtävissä alan yrityksissä, elintarvike- ja ruokapalveluissa, majoitus- ja ravintolapalveluissa sekä ympäristö- ja toimitilapalveluissa. Lisäksi restonomeja valmistuu turvallisuuspalvelun, puhtaus- ja kiinteistöpalvelun, kotitalouspalvelun, kuluttajapalvelun ja matkailu- ja kongressipalvelun töihin. (Suomen restonomit 2005.) Restonomien työnäkymät ovat siis monipuoliset niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Matkailualan restonomien tärkeimpiä työllistäjiä ovat matkailupalvelualan yritykset, matkatoimistot ja kuntien matkailutoimi. Niissä restonomien tehtäviin kuuluu matkailu- ja sen liitännäispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen sekä myynti ja markkinointi. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2005.)

16 13 Matkailuala tarjoaa myös yrittäjälle monia mahdollisuuksia. Alalla on runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla kaikilla on omat toimintatapansa ja osaamisvaatimukset. Ylipäätään matkailualan työ on itsenäistä, vastuullista asiantuntijatyötä, jossa vaaditaan hyvää yleissivistystä ja kielitaitoa sekä eri kulttuurien tuntemusta. Tärkeiksi kilpailutekijöiksi muodostuvat myös asiakaskeskeisyys sekä markkinointi- ja myyntitaito. (Opetushallitus 1997, 9.) Koulutuksen määrä vs. työpaikkojen määrä Palvelutyöantajien mukaan matkailualalla on tällä hetkellä noin työpaikkaa ja alalla työskentelee, osa-aikaiset mukaan lukien, vuosittain noin henkilöä. Kuitenkin on vaikea tutkia koulutuksen määrällistä tarvetta tiettyihin osaamisalueisiin, koska tilastoista ei käy täysin ilmi minkälaisissa ammateissa matkailualan työpaikat ja työlliset ovat. Lisäksi matkailualan restonomeja on valmistunut vasta viime vuosina, eikä heidän sijoittumisestaan ole selkeitä tutkimuksia. (Visanti 2003, ) Useat valmistuneet ovat ajautuneet eri alalle, joko tekemään aivan muita tehtäviä tai koulutusta vastaavaa työtä. Opetushallituksen laatiman valtakunnallisen ennusteen mukaan matkapalvelutyön ammattiryhmän työllisten ennustetaan kasvavan vuosina vain 0,3 % vuodessa. Maakuntien vastaavissa arvioissa on kasvun ennakoitu olevan 1,6 %. Tämä tarkoittaa noin henkilöä vuosittain, vuoteen 2015 mennessä. Poistuman sen sijaan on arvioitu samalla ajan jaksolla olevan 380 henkilöä vuodessa. Näin ollen avautuvien työpaikkojen määräksi saadaan vuodessa. (Emt. 18.) Työpaikkojen jakautumista eri koulutuksen saaneiden kesken on myös arvioitu. Arvion mukaan matkailun perustutkinnon suorittaneille menisi 16 % ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille 7 % avautuvista työpaikoista. Arviot huomioon ottaen tulisi aloituspaikkojen määrän oltava ammattikorkeakouluissa ainoastaan Laskelmoidun tarpeen ja todellisen tilanteen välillä on siis selkeä ristiriita. Vuonna 2000 matkailualan tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja oli ammattikorkeakou-

17 14 luissa 750 ja ammatillinen peruskoulutus mukaan lukien, aloituspaikkoja oli runsas (Emt ) Kuvio 1. Matkailualan aloituspaikat opistoasteella ja ammattikorkeakouluissa (Taipale 2000, 5.) Kansainvälisesti kuitenkin uskotaan matkailualan olevan yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Varsinkin luonto-, liike- ja harrastematkojen uskotaan kasvattavan suosiotaan. Suomen Matkailun Kehitys Oy:n tutkimuksen mukaan työntekijöiden määrää lisääviä yrityksiä on alalla enemmän kuin henkilökuntaa vähentäviä. Erityisesti matkatoimistot ja ohjelmapalveluyritykset uskovat henkilökunnan kasvuun lähitulevaisuudessa. Yritykset eivät kuitenkaan usko ammattitaitoisen työvoiman kouluttamisen parantavan niiden taloudellista tilannetta, eikä ammattitaidon puutteen huonontavan sitä. (Taipale 2000, 1.) Tutkimuksiin ja arvioihin on kuitenkin suhtauduttava varauksellisesti, koska ne eivät pidä mukana kaikkia ammatteja ja työtehtäviä joihin matkailualan restonomeja on sijoittuneena. Koulutus, kun antaa valmiudet toimia myös muiden alojen työtehtävissä. Määrällinen ja laadullinen tarve on kuitenkin selvitettävä, koska luvut ovat pahasti

18 15 ristiriidassa. Ennen perusteellista tutkimusta koulutukseen ei tule puuttua ja näin ollen koulutusta on vaikea kehittää Työelämän tarpeet ja vaatimukset Työelämässä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen merkittäviä muutoksia. Kansainvälisyys on lisääntynyt, tehden yritysten välisestä ja työnhakijoiden välisestä kilpailusta entistä kovempaa. Työssä korostetaan entistä enemmän palvelua, sen laatua ja saatavuutta. Lisäksi työsuhteet muuttuvat määrä- ja osa-aikaiseen suuntaan, mikä kasvattaa työntekijöiden painetta. Kehityksen myötä ammattitaitovaatimukset muuttuvat. Työ n- tekijöiltä halutaan syvällisempää, mutta samalla laajempaa tietämystä. Ylipäätään yritykset hakevat korkeampaa koulutustasoa työyhteisöönsä. (Rantanen 1999, 9-14) Työntekijöiltä odotetaan saatavan nykyään hyvän teoriatietämyksen lisäksi enemmän ihmissuhdetaitojen omaksumista, oma-aloitteisuutta, kielitaitoa ja kykyä hahmottaa alan kokonaisuus. Työntekijältä kaivataan myös runsaasti itsenäisyyttä. Hänen tulee suunnitella oma työskentelynsä ja kantaa työn mukanaan tuoma vastuu. Yritykset kannustavat työntekijöitään jatkuvasti kouluttamaan itseään lisää ja tarjoavat heille siihen mahdollisuuden. Yritykset haluavat räätälöidä työntekijästä juuri heidän tarvitseman joustavan ja laaja-alaisen osaajan alalle. (Korhonen 1999, ) Työntekijöiden osaamisesta ja koulutuksesta on tehty useita tutkimuksia. Niillä pyritään selvittämään eri alojen työntekijöiden osaamisen tasoa ja mahdollisia puutteita siinä. Erään tutkimuksen mukaan matkatoimistojen tämänhetkisestä henkilöstöstä 19 %:lla on ainoastaan yleissivistävä koulutus, 10 %:lla on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Tutkimus paljastaa, että tulevaisuudessa 64 %:lta matkatoimistoissa työskentelevältä edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa ja 14 %:lta yliopistotutkintoa. Vaatimustaso siis nousee rajusti. (Taipale 2000, 11.) Keski-Suomessa tutkituista matkailuyrityksistä selvisi, että puutteita osaamisessa lö y- tyy. Liiketoimintaosaaminen sekä ATK-osaaminen ovat selkeitä puutteita yritysten sisällä. ATK-osaamisen puutteet havaittiin yleisiksi, mutta liiketoimintaosaaminen oli

19 16 puutteellista erityisesti maaseutumatkailu- sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrityksissä. Kaikilla yrityksillä oli myös parantamisen varaa asiakaslähtöisyydessä sekä laatu- ja ympäristöasioissa. (Travelli matkailualan osaamiskartoitus 2002, 17.) Samainen tutkimus osoittaa myös, että toimintaympäristö ja sen trendejä tunnetaan huonosti. Hinnoittelussa on myös puutetta, koska se on suuria markkinoita ajatellen liian lyhytjaksoista. Lisäksi markkinoinnissa käytetään liian suppeita keinoja. Yrityksillä on myös paljon kehitettävää verkosto-osaamisessa. Yritysten osaamisen puutteita tutkimalla, saadaan hyvää apua ja suuntaa koulutuksen kehittämiseen. (Emt. 18.) Koulutuksen vastaus työelämän tarpeisiin Matkailuala on jatkuvassa kasvussa, joten myös matkailupalveluiden kysyntä kasvaa ja muuttuu, ihmisten hakiessa uusia elämyksiä ja kohteita. Alalla tarvitaan uutta työvoimaa erityisesti asiakaspalvelun ja käytännön järjestelyihin liittyviin suorittavantason tehtäviin. Koulutusta tulisi tehokkaammin hyödyntää ja kohdentaa vastaamaan kuluttajien toiveita. Matkailualan koulutuksessa on reagoitu muuttuneisiin tarpeisiin ja koulutuksen suosioon, monipuolistamalla koulutustarjontaa. (Visanti 2003, 4.) Matkailualan kasvu ei kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoita työpaikkojen määrän kasvua, vaan teknologian ja työn laadun kehittyessä määrät tasaantuvat. Matkailun trendit vaihtuvat jatkuvasti ja on tärkeää olla ajan tasalla kysynnän määrästä ja laadusta. Asiakkaat kaipaavat myös vanhoilta tutuilta palveluilta aina vain enemmän. Koulutuksen merkitys tulevaisuuden kehityksessä mukana pysymisestä on suuri. On tärkeää tietää mihin ollaan menossa ja minkälaista osaamista kaivataan. Työelämänmuutokset ja ajanmukaiset uudet ammattitaitovaatimukset asettavat haasteita sekä koulutusjärjestelmälle, että yksilölle. Ammattikorkeakoulujen ero yliopistoihin on se, että ammattikorkeakoulut suuntaavat opiskelijaa jollekin ammatilliselle alalle. Näin ollen käytännön osuus opetuksessa on suurta. Opiskelijoiden mielestä se ei kuitenkaan ole vielä riittävää. Keväällä 1999 ammattikorkeakouluopiskelijoille tehdyssä kyselyssä selvisi, että matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijoista 39 %

20 17 piti koulutusta liian teoreettisena. Työelämä vaatii jatkossa syvempää osaamista, joten käytännön osuus tulisi olla suurempi. (Mikkola 2001, ) Ammattikorkeakoulut ottavatkin yhä enemmän käytännönläheisyyttä mukaan opetukseen. Tämä tapahtuu lisääntyvän kehitysyhteistyön myötä, joka tuo kouluille lisää erilaisia projekteja. Kuitenkin ammattikorkeakoulut tulevat pitämään edelleen kiinni myös hyvistä teoreettisista valmiuksista, joilla opiskelija saa kokonaiskuvan alasta ja perusvalmiudet toimia monipuolisissa tehtävissä. Ammattikorkeakouluissa tullaan myös kannustamaan opiskelijoita yhä enemmän kansainväliseen ajatteluun ja opintotarjontaa lisätään tukemaan kansainvälisyyttä. Matkailualan kehitys Suomessa vaatii enemmän erikoistumista ja keskittymistä. Tämä tulisi ottaa huomioon jo koulutuksessa. Keski-Suomen liitto on tutkinut oman alueen matkailun kehitystä ja sen suuntaa. Siinä Keski-Suomen matkailun strategisiksi painopistealueiksi on valittu hyvinvointi ja aktiviteetit, vahvan messu-, kokous- ja kongressi toiminnan rinnalle. (Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategia 2002, 14.) Tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä koululaitosten ja alueen välillä on paranne t- tava. Yhteisillä projekteilla saadaan tuotekehitystä asiakaslähtöisemmäksi. Vastapalvelukseksi alue tukee osaamista, kehittämällä koulutusta, tarjoamalla töitä ja hankkeita sekä laatimalla tehokkaita jatkokoulutusmahdollisuuksia. (Emt.) Näin tulisi toimia kaikissa ammattikorkeakouluissa ja erikoistua oman alueen tutkitun tarpeen mukaan, jotta matkailu Suomessa kehittyisi ja sen tuoma tuotto kasvaisi. Ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yritykset hyötyvät yhteistyöstä.. Useat yritykset eivät ole kovin hyvin perillä markkinoiden kehityksestä, eivätkä he täysin aina tunnista asiakkaiden tarpeita. Tehokas verkostoituminen oppilaitoksiin, tuo yrityksille tietoa markkinoista ja tukee molempien osapuolten osaamista. Yhteistyön tuloksia tulee arvioida tehokkaasti, jossa selviäisi koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus. (Travelli matkailualan osaamiskartoitus 2002, 18.) Matkailualan trendejä tutkimalla tiedetään millaista osaamista tarvitaan ja missä sitä tarvitaan. Matkailu on täysin erilaista Jyväskylässä kuin Helsingissä tai Lapissa. Laajan tutkimustyön lisäksi korkeakoulujärjestelmän kehittäminen vaatii aktiivisuutta,

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittumiskysely 2016 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittuminen tiedonkeruun eli sijoittumiskyselyn taustaa Kyselyn kohderyhmänä olivat Luovista lukuvuonna

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot