MYNÄMÄEN KUNTA. Työ: 21984YV00. Turku,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYNÄMÄEN KUNTA. Työ: 21984YV00. Turku, 05.05.2010"

Transkriptio

1 MYNÄMÄEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: 21984YV00 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS PERUSSELVITYKSET SUUNNITTELUALUE VÄESTÖ JA ELINKEINOT KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ VESIHUOLLON NYKYTILA ORGANISAATIOT VEDENHANKINTA Vedenkulutus Vesivarat Vedenottamot ja käsittelylaitokset Vesijohtoverkosto ja nykyinen toiminta-alue Vedenlaatu verkostossa Poikkeustilanteiden vedenjakelu Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet Ylikunnallinen yhteistyö JÄTEVEDENKÄSITTELY Viemäriverkosto ja nykyinen toiminta-alue Jätevedenkäsittely Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet VESIHUOLLON ONGELMAKOHDAT Vedenhankinnan ongelmakohdat Jätevedenkäsittelyn ongelmakohdat YMPÄRISTÖKUNTIEN VESIHUOLTO Ympäristökuntien vedenjakelu Ympäristökuntien jätevedenkäsittely ja kuntayhteistyö VESIHUOLLON TAVOITTEET JA STRATEGIAT PALVELUJEN TUOTTAMINEN JA TOIMINTAVARMUUS YMPÄRISTÖNSUOJELU ALUEELLINEN YHTEISTYÖ YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA MUU SUUNNITTELU RAHOITUKSEN JA TALOUDEN PÄÄPERIAATTEET Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus VESIHUOLLON TOIMINTARISKIT KEHITTÄMISTOIMENPITEET VESIHUOLLON SUUNNITELMAPERUSTEET Vesihuollon ennusteet VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEILLA Vedenhankinta Vedenjakelu Jätevedenkäsittely VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA Kiinteistökohtainen vedenhankinta Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kiinteistökohtaisen vesihuollon keskittäminen Haja-asutuksen vesihuollon kustannukset VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS JA YHTEISTOIMINTA Organisaation kehittäminen Toimintavarmuuden parantaminen ja riskien hallinta TOIMENPIDEOHJELMA AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU p , fax ,

3 7. TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN VEDENJAKELU Toiminta-alueet Tavoitteelliset toiminta-alueet VIEMÄRÖINTI Toiminta-alueet Tavoitteelliset toiminta-alueet HULEVESIVIEMÄRÖINTI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUS SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN LIITTEET Liite 1. Toimenpideohjelma Liite 2. Suunnitelmakartta: Yleiskartta 101 (mk 1:50 000) Liite 3. Toiminta-aluekartta 102 (mk 1:10 000) Liite 4. Toiminta-aluekartta 103 (mk 1:10 000) / KAS / KAS / JOT LUONNOS / KAS / KAS / JOT KOMMENTEILLE / KAS / KAS / JOT KOMMENTEILLE Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU p , fax ,

4 MYNÄMÄEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ 21984YV00 1. JOHDANTO Mietoisten ja Mynämäen kunnat yhdistyivät vuoden 2007 alussa Mynämäen kunnaksi. Molemmilla kunnilla oli tehtynä vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut Mietoisten vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut ja sitä on päivitetty ensimmäisen kerran Tässä suunnitelmassa aiemmin tehdyt versiot yhdistetään yhdeksi työksi. Samalla perustiedot päivitetään ajantasaisiksi. Työssä esitettävistä kehittämishankkeista tehdään tarkennetut yleissuunnitelmat. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajama-alueilla kuin haja-asutusalueilla. Suunnitelman pääpaino on sisäisen vesihuollon kehittämisessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Mynämäen kunnan toimeksiannosta AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. 2. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa

5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/33 (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. 3. PERUSSELVITYKSET 3.1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueena on Mynämäen kunta, joka sijaitsee Vakka-Suomessa n. 30 km Turusta luoteeseen ja n. 60 km Raumalta etelään, Mynäjoen ja Laajoen suistossa. Naapurikuntia ovat Vehmaa, Taivassalo, Masku, Nousiainen, Eura, Pöytyä ja Laitila. Mynämäki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun seutukunnassa sekä Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueella. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 536,14 km 2, josta maapinta-ala on 519,76 km 2 ja vesipinta-ala on 16,38 km 2. Vesipinta-alasta 2,65 km 2 on makeaa vettä ja 13,73 km 2 merivettä. 3.2 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Vuonna 2009 Mynämäen ja Mietoisten kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli Tilastokeskuksen väestökehitysennusteen mukaan kunnan väkiluku tulee kasvamaan nykyisestä n. 100 hengellä vuoteen Väestönkasvuarvio on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. Mynämäen ja Mietoisten yhteenlaskettu väkiluku vuonna 2005 sekä Mynämäen väestökehitysennuste vuoteen Väkiluku

6 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/ KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi ehdotukset Loimaan Turunmaan, ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehityskuntien maakuntakaavoiksi Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Yleiskaavoitus Keskusta Asemanseudun osayleiskaava on vahvistettu Kirkonkylän ja Pyheen osayleiskaavat on vahvistettu Mietoisten rantayleiskaava on vahvistettu Mynämäessä on myös yleiskaavoja, joita ei ole vahvistettu, mutta jotka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Tällaisia kaavoja ovat Huolin osayleiskaava (hyväksytty ), Karjalan Kirkonseudun osayleiskaava ( ), Kivijärven osayleiskaava ( ), Laajoen osayleiskaava ( ) sekä Kanta- Mietoisten yleiskaava ( ). Tekeillä on Keskusta Asemanseudun osayleiskaavan pohjalta maankäytön kehityskuvasuunnitelma. Keskusta Asemanseudun osayleiskaavan uusimistyö on käynnistynyt. Asemakaavoitus Vahvistettuja asemakaavoja (joista osa on vahvistettu rakennuskaavoina) sekä niiden muutoksia on yhteensä 40 kpl. Asemakaavoitus kattaa seuraavat alueet: Nihattula, Raimela, Ruotsinpelto, Kilkkamäki, Kivistönmäki, Mietola, Kirkonkylä, Keskusta, Roukkuli, Tavastila, Kintikkala, Kuivela, Tursunperä, Hiittiönmäki, Pitkäsmäki, Kaskinen, Mietoisten teollisuusalue, Kattelus ja Sunila. Asemakaava-alueet on esitetty liitekartoilla 101, 102 ja 103. Ranta-asemakaavoitus Ranta-alueilla on voimassa maanomistajien laadituttamia ranta-asemakaavoja. Vahvistetut ranta-asemakaavat ovat Ritarinmaan ranta-asemakaava, joka on vahvistettu sekä Puison ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Natura-alueet Mynämäessä on kymmenen Natura 2000 kohteisiin kuuluvaa aluetta: Laitilan metsät, Vakka-Suomen kedot, Kurjenrahka, Vaskijärvi, Nukinrahka-Hirvilamminsuo, Koskeljärvi, Kolkansuo, Kivijärven metsät, Kallavuori ja Mietoisten lahti. Laitilan metsät on luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala on 108 ha ja se sijaitsee osittain Laitilan alueella.

7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/33 Vakka-Suomen kedot on luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala on 3 ha ja osa ketoalueista sijaitsee Uudessakaupungissa. Kurjenrahkan kansallispuisto on luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala on ha ja se sijaitsee osittain myös Turun, Maskun, Ruskon, Nousiaisten, Pöytyän ja Auran alueella. Vaskijärvi on luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pintaala on ha ja se sijaitsee osittain Yläneen alueella. Nukinrahka-Hirvilamminsuo on luonto- ja lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala on 630 ha ja se sijaitsee osittain Laitilan alueella. Koskeljärvi on luonto- ja lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala on ha ja se sijaitsee osittain myös Euran ja Laitilan alueella. Kolkansuo on luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala ha. Kivijärven metsät on luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala on 174 ha ja se sijaitsee osittain myös Laitilan ja Vehmaan alueella. Kallavuori on luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pintaala on 12 ha ja se sijaitsee osittain Nousiaisten alueella. Mietoisten lahti on lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Sen pinta-ala on 586 ha ja se sijaitsee osittain Maskun puolella. Seuraavassa taulukossa on tiedot Mynämäen Natura-alueista. Taulukko 3.2 Mynämäen Natura-alueet ja niiden liittämisperusteet. Natura-alue Pinta-ala (ha) Peruste Laitilan metsät 108 SCI Vakka-Suomen kedot 3 SCI Kurjenrahka 3093 SCI Vaskijärvi 2120 SCI Nukinrahka-Hirvilamminsuo 630 SCI,SPA Koskeljärvi 1821 SCI,SPA Kolkansuo 1091 SCI Kivijärven metsät 174 SCI Kallavuori 12 SCI Mietoisten lahti 586 SPA SCI = (Sites of Community Importance) luontodirektiivin perustella Natura-verkostoon liitetty alue SPA = (Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue

8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/33 4. VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 ORGANISAATIOT Mynämäen kunnan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden keräilystä ja käsittelystä vastaa Mynämäen kunnan vesihuoltolaitos. Vesihuollon hallinnoinnista vastaa tekninen lautakunta, jonka alaisuudessa toimivat tekninen johtaja, työpäällikkö ja vesihuoltolaitoksen ylläpidosta vastaavat vesihuoltolaitoksen hoitaja sekä sopimusasioissa kanslisti. Rakennuslupa-asioissa toimii rakennustarkastaja teknisen lautakunnan alaisuudessa. Lisäksi kunnan terveystarkastajalle kuuluvat vesiasiat terveydensuojelulain (763/1994) tarkoittamassa laajuudessa. Vesihuoltolain 20 :n mukaisesti Mynämäen vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidosta. Laitos laatii tilikausittain erillisen tilinpäätöksen. Kunnan omistaman vesihuoltolaitoksen peruspääoma on määritelty. Vesihuoltolaitoksella on hallinnassaan vesi- ja viemärijohtoverkostot ja vesihuollon laitteet (paineenkorottamot, pumppaamot jne.). Vesihuolto pitää ydintehtävien hoitoon tarvittavan organisaation ja omaisuuden itsellään ja hankkii tarvittaessa tukitoiminnot muualta. Tukitoimintoja ovat sellaiset toiminnot, jotka vesihuoltolaitos voi ulkoistaa erityyppisin sopimuksin kunnan toiselle organisaatiolle tai yksityissektorille osittain tai kokonaan määräajaksi. Tukitehtäviä voivat olla esim. verkostojen ja vesihuollon laitteiden rakentaminen ja ylläpito, lyhyen aikavälin suunnittelu ja asiakkaille tuotetut palvelut. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueellaan tarjoamia palveluja ovat vesijohto-, viemärija hulevesiviemäripalvelut. Eri palvelujen toiminta-alueet poikkeavat toisistaan. Vesihuoltolain määräämiä viranomaisia ovat kunta, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen. Viranomaisten tehtäväjako ja velvollisuudet ovat seuraavat: Kunta: o vastuu vesihuoltopalvelujen järjestämisestä, viimekädessä, mikäli suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristölliset syyt niin edellyttävät o vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen ja ylläpito o vesihuollon kehittämisvelvollisuus o alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksyminen

9 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/33 Kunnan tekninen lautakunta: o lausuntojen antaminen vesihuoltolaitosten toiminta-alueesta o toiminta lain tarkoittamana valvontaviranomaisena o ympäristönsuojelutehtävät o ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi jäte-, vesi-, meluntorjunta-, ilmansuojelu- ja maastoliikennelaeissa säädetyt tehtävät o ympäristönsuojelun suunnittelu o tiedottaminen, neuvonta o ympäristön tilan seurannan sekä lausuntojen antaminen o aloitteiden teko ja kunnan yhteistyön edistäminen muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasioissa 4.2 VEDENHANKINTA Vedenkulutus Vesivarat Vuonna 2008 vedenottamoilta verkostoon pumpattiin vettä yhteensä m 3 (keskimäärin m 3 /d). Vahdon kunnalta (nyk. Ruskon kunta) on vuonna 2008 ostettu vettä m 3 (keskimäärin 100 m 3 ). Taulukossa 4.1 on tiedot vedenkulutuksesta vuosilta Taulukkoon on laskettu yhteen Mietoisten ja Mynämäen alueen vedenkulutus. Taulukko 4.1. Vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus vuosina Verkostoon pumpattu vesimäärä - omat vedenottamot m 3 /a myyty Vehmaalle m 3 /a ostettu Vahdon kunnalta (nyk. Ruskon kunta) m 3 /a Mynämäen oma kulutus m 3 /a Vedenkulutus - Mynämäen vedenkulutus m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as/d Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /a laskuttamaton käyttö+hukkavedet m 3 /a laskuttamaton käyttö+hukkavedet % ,4 12 Mynämäen kunnassa sijaitsee yhdeksän pohjavesialuetta: Pyhä, Soranen, Livilä, Tursunperä, Hiivaniitty, Maansilta, Motelli, Nummenharju ja Kalela. Pohjavesialueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 10,7 km 2 ja muodostumisalueiden pintaala 6,2 km 2. Mynämäen pohjavesialueet sijaitsevat Pyhärannan-Laitilan-Turun harjujaksolla rapakivialueella. Rapakivialueella pohjaveden fluoridipitoisuus ylittää usein hyvälle talousvedelle asetetun raja-arvon 1,5 mg/l. Tavallisesti pohjavedessä on fluoridia alle 0,1 mg/l. Korkeimmat fluoridipitoisuudet ovat Laitilan ja Mynämäen alueella.

10 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/33 Pyhärannassa ja Maskussa pitoisuudet ovat alhaisempia. Fluori on pieninä määrinä ihmisen luustolle ja hampaille välttämätön hivenaine, mutta usean milligramman pitoisuudet aiheuttavat kiillevaurioita hampaisiin ja mahdollisia muutoksia hohkaluun rakenteessa lisäten murtumisherkkyyttä. Pyhän pohjavesialueella esiintyy vedessä alumiinia ja nikkeliä. Alumiinia esiintyy ns. alunasavimailta tulevissa vesissä. Vesistöjen ja maaperän happamoituminen lisää alumiinin liukenemista maaperästä. Alumiini muodostaa fluorin kanssa vaikeasti erotettavissa olevan kompleksiyhdisteen. On esitetty, että alumiinilla olisi yhteyttä eräisiin neurologisten häiriöiden syntyyn, mutta pitävää tutkimusnäyttöä ei ole. Korkea alumiinipitoisuus vesijohtovedessä lisää kupariputkien pistekorroosiota ja saostumien muodostumista. Talousveden laatusuositus alumiinille on alle 200 μg/l. Luonnontilaisten pohjavesien ph-arvo on Suomessa yleisesti hapan, alueella ph 6-7. Hapan vesi aiheuttaa laitteistojen materiaalien syöpymistä. Laatusuositus on 6,5-9,5. Käytännössä tulee pyrkiä arvoon 7,0-8,0. Vuonna 2000 on laadittu Länsivyöhykkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Seuraavassa taulukossa on tiedot Mynämäen pohjavesialueista. Taulukko 4.2 Mynämäen pohjavesialueet. Pohjavesi- Alue- Kokonais- Muodostumis- Kokonaisantoisuus alue luokka pinta-ala km 2 alue km 2 m 3 /d Pyhä I 1,81 1, Soranen II 0,23 0,10 40 Livilä I 0,52 0, (1 Tursunperä I 1,12 0, Hiivaniitty I 1,16 0, Maansilta I 1,15 0, Motelli I 1,99 1, Nummenharju II 1,56 1, Kalela I 1,15 0, Yhteensä 10,69 6, ) Alueelta saatavaa vettä ei voi käyttää talousvetenä Vedenottamot ja käsittelylaitokset Mynämäen kunnalla on viisi pohjavedenottamoa: Laajoen (myös tekopohjavesi), Hiivaniityn, Kalelan, Tursunperän ja Pyhän vedenottamo. Laajoen ottamo on kunnan päävedenottamo. Ottamo sijaitsee Motellin pohjavesialueella, Laajoen tuntumassa (etäisyys n. 100 m). Vedenoton ylittäessä m 3 /d alkaa jokivettä suotautumaan ottamolle heikentäen pohjaveden laatua. Erityisesti veden humuspitoisuus nousee. Ottamon maksimikapasiteetti on m 3 /d, jolloin pintaveden osuus on n m 3 /d. Ottamolta pumpataan vettä kahdella verkostopumpulla keskustaajaman ylävesisäiliöön ja Kivikylän suuntaan. Veden fluoridipitoisuus on korkea. Raakaveden fluoridipitoisuus on ollut keskimäärin jopa 2,7 mg/l raja-arvon ollessa 1,5 mg/l. Ottamolle on hankittu vuonna 2001 fluoridinpoistolaitteisto (kalvosuodatus, käänteisosmoosi). Hankinnan jälkeen suodattimiin on vaihdettu tiheämmät kalvot fluoridin poiston tehostamiseksi. Alusta asti ongelmana on ollut kalvot tukkiva humus. Humuksen poistamiseksi on esikäsitte-

11 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/33 lynä suodatinsukka, joka ei ole kuitenkaan ollut täysin riittävä. Myös alumiinipitoisuus on kohonnut raakavedessä. Veden alhaisen ph:n nostamiseksi on kalkkikivisuodatus. Ottamolla on kaksi 60 m 3 :n alavesisäiliötä, joista toisessa on kalkkikivimassa. Käytännössä on huomattu, että puutteellisesta ilmanpoistosta johtuen ulkolämpötilan laskiessa pakkasen puolelle ph-arvoa ei saada tavoitetasolle. Lähtevän veden ph on ollut kylmään aikaan 6,4. Vedestä on myös löytynyt kolibakteereja, joka kertovat pintavesien pääsystä ottamolle. Ottamolle on hankittu vuonna 2009 UV-laitteisto veden hygieenisen laadun turvaamiseksi. Hiivaniityn ottamo sijaitsee Hiivaniityn pohjavesialueella. Ottolupa on 500 m 3 /d, mutta todellinen antoisuus on 400 m 3 /d. Ottamolla on ollut ongelmia fluoridin kanssa. Ottamolle on hankittu vuonna 2009 fluoridinpoistolaitteisto ja UV-laitteisto. Ottamolla on käytössä kalkkikivialkalointi, joka tapahtuu maanpäällisessä säiliössä. Kalela ottamo sijaitsee Kalelan pohjavesialueella. Ottolupa on 400 m 3 /d, mutta todellinen otto on 200 m 3 /d. Raakavesi otetaan siiviläputkikaivosta. ph:n nostamiseksi ottamolla on suodatin (Dosfil), jossa veden alkalointi tapahtuu kalkkipohjaisella suodatinmassalla. Suodatinlaitteisto koostuu kahdesta n. 1,9 m 3 :n säiliöstä. Laitteisto on hankittu vuonna Ottamon vieressä olevaan hiekkakuoppaan on muodostunut avoin lampi (n m 2, keskisyvyys 2 m). Ajoittain ottamolle on päässyt bakteereja. Lammen täyttöä on suunniteltu. UV-laitteisto on hankittu. Muutoin raakavesi on hyvälaatuista. Käsitelty vesi pumpataan Kalelan ja Karjalan suuntiin. Pyhän vedenottamolta syötetään vesi Mietoisten taajamaan. Teoreettinen maksimikapasiteetti on 200 m 3 /d, mutta todellinen antoisuus on 180 m 3 /d. Raakavedenlaatu on huono. Laatua heikentää alumiini, nikkeli, fluoridi, rauta ja mangaani. Alumiinipitoisuus on ollut vuonna 2005 mitatuissa raakavesinäytteissä μg/l. Raakaveden fluoridipitoisuus on keskimäärin 1,4 mg/l. Ottamolla on NAT- WAT:n suodatinlaitteisto (ilmastus, kalkkikivialkalointi, hiekkasuodatus), jolla lähtevän veden alumiinipitoisuus on saatu alle laatusuosituksen 200 μg/l. Pyhän ottamolla on alavesisäiliö (300 m 3 ), josta käsitelty vesi pumpataan kahdella pumpulla kulutukseen. Säiliöön johdetaan n. 100 m 3 /d Mynämäen keskustan verkostosta vesijohtovettä. Ottamo on hankittu UV-laitteisto. Tursunperän ottamo sijaitsee Tursunperän pohjavesialueella. Ottamo on rakennettu 2006 varavedenottamoksi. Tällä hetkellä se on poissa käytöstä koholla olevan fluoridipitoisuuden vuoksi. Fluoridipitoisuus on keskimäärin 2,2 mg/l. Tursunperän vedenottamoilla on käytössä Kalelan ottamoa vastaava kalkkipohjainen suodatinmassa ph:n nostamiseksi. Seuraavaan taulukkoon on koottu tiedot vedenottamoista, luvista ja vedenottomääristä vuodelta 2008.

12 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/33 Taulukko 4.3. Tietoa Mynämäen vedenottamoista. Vedenottamo Lupa Ottolupa [m 3 /d] Kapasiteetti [m 3 /d] Käyttö 2008 [m 3 /d] Laajoki L-S VEO Hiivaniitty L-S VEO Kalela L-S VEO Tursunperä Pyhä Yhteensä L-S VEO = Länsi-Suomen Vesioikeus. Kapasiteetti on käytännössä todettu todellinen antoisuus. Tursunperän ja Pyhän vedenottamot eivät tarvitse vesilain mukaista lupaa (<250 m 3 /d) Vesijohtoverkosto ja nykyinen toiminta-alue Keskitetty vedenjakelu kattaa Mynämäessä lähes koko kunnan alueen. Vesijohtoverkon pituus oli vuonna 2009 n. 225 km. Verkoston materiaali on pääosin muovia. Verkostoon kuuluu ylävesisäiliö, joka täytetään pääasiassa Laajoen vedenottamolta kulutusverkoston kautta. Ylävesisäiliön tilavuus on m 3. Se riittää vajaan vuorokauden vedenkulutukseen. Ylävesisäiliön ylin vedenpinnan korkeus on +67 m ja alin +61 m. Pyhän ottamolla on alavesisäiliö. Kunnan verkosto on yhteydessä Nousiaisten, Vehmaan ja Maskun kuntien verkostoihin. Vesijohtoverkosto on hyvässä kunnossa. Kunta on tehnyt vuotovesitutkimuksen ja vesijohtoverkostoa on korjattu tarvittaessa. Valurautaputkiston uusimistyö on käynnissä. Laskuttamattoman veden osuus on n. 10 % verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Vuonna 2009 kunnan vesijohtoverkostoon oli liittynyt n asukasta ja liittymisaste oli n. 90 %. Vesilaitoksen toiminta-alue on asemakaava-alueet sekä Lauttanpään kylän Vedenlaatu verkostossa Vesinäytteet on otettu Karjalan kylästä (Karjalan koulu), Mietoisten alueella (Tavastilan koulu) ja Mynämäen keskustasta (terveyskeskus). Karjalan koulussa vesi on laadultaan moitteetonta. Karjalaan vesi tulee Kalelan ottamolta. Mietoisissa alumiinin (20 μg/l), fluoridin (0,72 mg/l) ja raudan (130 μg/l) pitoisuudet ovat kohonneita, mutta alle raja-arvojen. Mangaanin pitoisuus on 50 μg/l, joka on sama kuin raja-arvo. Nikkeliarvojen tasaamiseksi Mynämäestä tulevaa vesimäärää on nostettu 130 m 3 /d, Mietoisten alueen oma osuus on 70 m 3 /d. Mynämäen keskustassa fluoridin pitoisuus on sama kuin raja-arvo (1,5 mg/l). Muuten vesi on hyvälaatuista.

13 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/ Poikkeustilanteiden vedenjakelu Yleiset vaatimukset kunnille Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Kuntien ja valtion viranomaisten tulee valmiuslain (1080/91) mukaan yhdessä etukäteisvalmisteluin varmistaa tehtävien hoitaminen poikkeustilanteissa. Vedenhankinnan ja viemäröinnin valmiussuunnittelun ohjaus kuuluu valtioneuvoston ohjesäännön mukaan maa- ja metsätalousministeriölle. Kunnan valmiussuunnittelu poikkeustilanteissa koostuu kahdesta osasta: yleisestä luonteeltaan hallinnollisesta osasta sekä toimialaosasta. Toimialaosassa esitetään yhteenvedot kunkin hallintokunnan ja toimialan omista valmiussuunnitelmista. Nämä tiedot toimitetaan kokonaisuudessaan tiedoksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vesi- ja viemärilaitoksen valmiussuunnittelun tavoitteena on vesihuollon toimivuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa pääkohtinaan vaarojen ja riskien kartoitus, toiminnan turvaamisen nykytason arviointi, erityistilanteiden aikaisen toimintaorganisaation määrittely, varautumistoimenpiteiden suunnittelu, kunnan sisäisen yhteistyön luominen sekä tiedotus- ja koulutusasiat. Tilanne Mynämäessä Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä ja laatuvaatimukset täyttävää vettä vesilaitoksella on poikkeustilanteessa käytettävissä vuorokaudessa yhtä henkilöä kohti. Riskitön vesi tarkoittaa vesimäärää, joka on käytettävissä vesilaitoksen päävesilähteen käytön estyessä. Luokkaan I päästään, jos riskitöntä vettä on käytettävissä 120 l/as/d. Päästäkseen luokkaan I on Mynämäen vesihuoltolaitoksen poikkeustilanteessa pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin n. 860 m 3 /d. Taulukko 4.1. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Mynämäessä vuonna Turvallisuusluokka Poikkeustilanteessa käyttöön Vaatimustaso (m 3 /d) jäävä vesimäärä (l/as/d) I > 120 > 858 II III IV < 20 < 143

14 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/33 Mynämäessä on poikkeustilanteessa mahdollista saada tarvitsemansa vesimäärä seuraavalla tavalla: Kaikki viisi vedenottamoa sijaitsevat eri pohjavesialueilla. Yhden vedenottamon ollessa pois käytöstä, on kunnan mahdollista saada vettä neljältä muulta vedenottamolta. Laajoen vedenottamo on kunnan päävedenottamo. Sen ottolupa on m 3 /d ja pohjavesialueen antoisuus m 3 /d. Laajoen vedenottamon kapasiteetti on m 3 /d. Laajoen ottamon ollessa pois käytöstä tulee muiden ottamoiden pystyä toimittamaan vettä 860 m 3 /d. Muiden ottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 980 m 3 /d. Tursunperän ottamoa ei kuitenkaan voida käyttää korkean fluoridipitoisuuden takia ennen kuin käsittely on hoidettu. Näin ollen ottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 780 m 3 /d. Kunnan kaikkien päävedenottamoiden ollessa pois käytöstä vettä voidaan johtaa yhdysputkea pitkin Vehmaalta, Nousiaisista ja Maskusta Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää n. 10 % kunnan väestöstä, eli n. 800 asukasta asuu kiinteistössä, jonka vedenhankinta on oman kaivon varassa. Kiinteistökohtainen vedenhankinta on hoidettu pääasiassa rengas- ja porakaivoilla. Kaivovesien laatua ei ole Mynämäessä kartoitettu. Rannikkoalueiden kaivojen yleisiä haitta-aineita ovat rauta, mangaani ja kloridi Ylikunnallinen yhteistyö Vuonna 2009 Ruskon kunta on myynyt vettä Mynämäelle n. 40 m 3 /d. Veden hinta 0,50 /m JÄTEVEDENKÄSITTELY Viemäriverkosto ja nykyinen toiminta-alue Keskitetty viemäröinti kattaa pääosin kaavoitetut asuinalueet sekä Lauttanpään, Munnuisten, Nihattulan ja Saaristen kylät. Viemäröintisuunnitelmat on tekeillä Pyhön, Lemmettylän, Parsilan ja Lankkisten kylien alueille. Viemäriverkostoon liittyneiden määrä vuonna 2009 oli asukasta ja liittymisaste oli 52 %. Viemäriverkoston kokonaispituus vuonna 2009 oli n. 114 km. Viemärilaitoksen toiminta-alue on asemakaava-alueet. Hulevesiviemäriverkoston kokonaispituus on n. 11 km. Hulevesiviemäriverkostolle ei ole määritetty toiminta-aluetta.

15 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/ Jätevedenkäsittely Vuonna 2004 valmistui siirtoviemäri Mynämäen jätevedenpuhdistamolta Nousiaisiin ja vuodesta 2005 lähtien Mynämäen jätevedet on johdettu Nousiaisten kautta Raisioon. Vuonna 2007 valmistui siirtoviemäri Mietoisten jätevedenpuhdistamolta Nousiaisiin. Siirtoviemäri otettiin käyttöön alkuvuonna Mynämäen kunnan jätevedet johdetaan Nousiaisten ja Maskun kautta Raisioon. Vuodesta 2009 jätevedet on johdettu Raisiosta edelleen Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2009 Raisioon johdettiin jätevesiä m 3, josta liittyjiltä laskutettiin m 3. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli n. 30 %. Vuonna 2009 jätevesikuution hinta Mynämäelle on ollut 0,61 /m Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet Mynämäessä keskitetyn viemäriverkoston piiriin kuuluu n asukasta eli n. 52 % asukkaista. Keskitetyn viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolelle jää siis asukasta eli n. 48 % asukkaista. Taulukko 4.2 Haja-asutuksen jätevesikuormitus. Tuleva kuormitus* g/as/d Haja-asutuksen jätevesien ympäristökuormitusta on arvioitu taulukossa 4.2 (olettamuksena, että kaikissa kiinteistöissä on pelkästään jätevesien sakokaivokäsittely). Puhdistusteho (%)** Lähtevä kuormitus*** g/as/d Asukasmäärä Ympäristökuormitus yht. kg/d BOD 7ATU , Typpi (N) , Fosfori (P) 2, , * Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. ** Santala Erkki. Pienet jäteveden maapuhdistamot (Vesi- ja ympäristöhallitus). *** Lähtevä kuormitus laskettu käyttäen puhdistustehona 15 %. Haja-asutuksen jätevesikuormitusta ei kuitenkaan voida verrata esimerkiksi jätevedenpuhdistamolta muodostuvaan pistekuormitukseen, koska haja-asutuksen jätevesien ravinnekuormasta vain pieni osa pääty sellaisenaan vesistöön. Mynämäessä suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset pohjavesien ja kaivojen saastumiset ja hajuhaitat.

16 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/ VESIHUOLLON ONGELMAKOHDAT Vedenhankinnan ongelmakohdat Laajoen vedenottamolla veden fluoridipitoisuus on korkea, jopa 2,7 mg/l (raja-arvo 1,5 mg/l). Myös alumiinipitoisuus on kohonnut. Kylmän sään aikaan veden ph on ollut alhainen, 6,4 (raja-arvo 6,5 9,5). Vedestä on myös löytynyt kolibakteereja, jotka kertovat pintavesien pääsystä ottamolle. Hiivaniityn vedenottamolla veden fluoridipitoisuus on ollut raja-arvon tuntumassa (1,5 mg/l). Kalelan vedenottamon viereen on muodostunut avoin lampi ja ajoittain ottamolle on päässyt bakteereja. Pyhän vedenottamolla raakaveden laatu on huono. Laatua heikentää alumiini, fluoridi, rauta, nikkeli ja mangaani. Tursunperän vedenottamon vettä ei voida käyttää talousvetenä kohonneen fluoridipitoisuuden vuoksi. Fluoridipitoisuus on keskimäärin 2,2 mg/l (raja-arvo 1,5 mg/l). Veden käsittelytarve on suuri. Vedenkäsittely sisältää aina riskin, joka syntyy käsittelyn riittämättömyydestä. Kiinteistökohtaisten kaivojen ongelmana on veden korkea rauta- ja kloridipitoisuus. Lisäksi kaivovedet ovat happamia. Kunnan vesijohtoverkosto ei vielä kata aivan koko kunnan aluetta. Kunnan pohjavesialueita vaarantavia asioita ovat mm. asutuksen jätevedet sekä Motellin, Maansillan ja Hiivaniityn pohjavesialueiden läpi kulkeva valtatie 8. Kunnan pohjoisosien kylissä on ongelmia vesijohdon paineen riittävyyden kanssa Jätevedenkäsittelyn ongelmakohdat Viemäriverkoston vuotovesien osuus on korkea, n. 30 %. Haja-asutusalueella viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella asuu n asukasta, eli n. 48 % kunnan asukkaista, joiden jätevesien käsittelylle tulisi miettiä ratkaisua lainsäädännön tiukentuessa. Kunnan pohjavesialueilla on kyliä, jotka sijaitsevat viemärilaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella. Tämä muodostaa pohjavesien pilaantumisriskin. Pohjavesialueilla sijaitsevia kylämuodostelmia ovat, Tursunperä ja Kalela. Kunnassa on myös taajaan asuttuja alueita, joilla on riittämätön jätevesien käsittely. Tällaisia alueita ovat: Pyhö Lemmettylä Parsila Lankkinen Maijankallio

17 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/33 Perkkoonmäki Valaskallio Katavainen Huoli Lehtinen Saarentien alue Haapainen Korvensuu Tarvainen Raukkaanmäki Rahkola Vehmalainen Karjalan kirkonkylä Karjalankylä Vallainen Nuuskala Tapaninen Haankylä Kivikylä Munttinen Meripää Kumiruona Laajoki Kalleinen Saaren ranta Sydänperä Haijainen Salavainen Uhlu Hollonmäki Lemmin kylä Ranta-Vakkinen Kaulakko Kalela Telkinmäki Kuustonmaa Ilmsaari 4.5 YMPÄRISTÖKUNTIEN VESIHUOLTO Ympäristökuntien vedenjakelu Nousiainen Nousiaisten kunnan vedenjakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Vesilaitos ostaa kaiken tarvitsemansa veden Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä. Varavedenlähteenä toimii Raisio-Naantalin vesilaitos kuntayhtymä. Nousiaisten vedenkulutus on n m 3 /a.

18 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/33 Nousiaisissa keskitetty vedenjakelu kattaa lähes koko kunnan asutuksen. Vesijohtoverkostoon on liittynyt n. 90 % kunnan asukkaista. Nousiaisten vesijohtoverkosto on yhteydessä Mynämäen ja Maskun kuntien verkostoon. Masku Maskun kunnan vedenjakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Maskun kunta ostaa kaiken tarvitsemansa veden Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä. Maskun vedenkulutus on n m 3 /a. Maskussa vesijohtoverkostoon on liittynyt n. 85 % kunnan asukkaista. Maskun vesijohtoverkosto on yhteydessä Nousiaisten, Velkuan, Mynämäen, Naantalin ja Raision kuntien vesijohtoverkostoihin. Vehmaa Vehmaan kunnan vedenhankinnasta vastaa kunnan vesihuoltolaitos, joka ostaa tarvitsemansa veden Uudenkaupungin vedeltä. Vuonna 2006 Vehmaan vedenkulutus oli n m 3. Kunnan vesijohtoverkosto kattaa keskustan lisäksi suurimmat asuinkeskittymät. Vesijohtoverkostoon on liittynyt 76 % asukkaista. Vesijohtoverkosto on yhteydessä Mynämäen ja Uudenkaupungin verkostoihin. Taivassalo Taivassalon kunnan vedenhankinnasta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Suurin osa tarvittavasta vedestä ostetaan Uudenkaupungin vedeltä (75 %). Loput otetaan laitoksen omalta Koiviston vedenottamolta. Vuonna 2006 Taivassalon vedenkulutus oli n m 3. Taivassalossa keskitetty vedenjakelu kattaa keskustan lisäksi suurimmat asuinkeskittymät. Vesijohtoverkostoon on liittynyt 92 % kunnan asukkaista. Verkosto on Uudenkaupungin verkoston lisäksi yhteydessä Kustavin verkostoon. Eura Euran kunnan vesihuollosta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Vesi hankitaan omilta pohjavedenottamoilta. Pääosa vedestä on tekopohjavettä (82 %), jota muodostetaan Lohiluoman vedenottamolla imeyttämällä maaperään Pyhäjärvestä pumpattavaa vettä. Mölsin vedenottamolta saatavassa vedessä on ollut ongelmia fluoridin kanssa. Vuonna 2002 vettä pumpattiin verkkoon n m 3. Teollisuuden osuus vedenkulutuksesta oli 42 %. Vesihuoltoverkosto kattaa Euran keskustaajaman, Kauttuan, Mestilän, Mannilan, Honkilahden, Hinnerjoen, Länsi-Euran, Kahalan, Kiukaisten ja Panelian taajamat. Vesijohtoverkostoon on liittynyt n. 73 % kunnan väestöstä. Pöytyä Pöytyän kunta ostaa käyttövetensä Pöytyä Auran kuntayhtymältä Pihlavan pohjavedenottamolta Oripäästä. Kyrön alueen käyttövesi ostetaan Parravahan Vesi

19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/33 Oy:ltä. Yläneen alue ottaa käyttövetensä kunnan omalta Laihian vedenottamolta. Lisäksi vettä ostetaan Yläneen alueelle Oripään kunnalta. Vuonna 2006 Pöytyän kunta käytti vettä m 3. Vesijohtoverkostoon on liittyneenä n. 85 % asukkaista. Pöytyän kunnan verkosto on yhteydessä Auran, Tarvasjoen, Oripään ja Säkylän kuntien verkostoihin. Laitila Kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta vastaa Laitilan vesihuoltolaitos, jolla on käytössään viisi pohjavedenottamoa: Puntari, Kovero, Tulejärvi, Krouvinnummi ja Untamala. Palttilan pohjavedenottamo toimii varavedenottamona. Laitilan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston liittymisaste on n. 60 %. Laitilan keskustassa on useita yksityisiä kaivoja, joista vettä toimitetaan asuntoosakeyhtiöille. Kaivolassa on Harjakkaan vesiyhtymä, jonka verkostossa on n. 50 liittyjää. Laitilan ja Uudenkaupungin välille on rakennettu yhdysvesijohto siirtoviemärin rinnalle Ympäristökuntien jätevedenkäsittely ja kuntayhteistyö Nousiainen Nousiaisten jätevedet on käsitelty vuodesta 1996 Raision kaupungin puhdistamolla. Vuonna 2006 laskutetun jäteveden määrä oli n m 3. Nykyään jätevedet käsitellään Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Nousiaisten viemäriverkosto kattaa keskustaajaman alueen. Verkostoon on liittynyt n. 55 % kunnan asukkaista. Masku Maskun kunnan jätevedet käsitellään Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Nykyisin vielä toiminnassa olevalla Lemun jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lemun ja Askaisten alueiden jätevedet, mutta puhdistamon toiminta tullaan lopettamaan ja tulevaisuudessa jätevedet tullaan johtamaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemärin suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2006 Maskusta Raisioon johdettu jätevesimäärä oli n m 3. Lemun puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli vuonna 2006 n m 3. Vehmaa Vehmaan jätevedet käsitellään kunnan omalla Vinkkilän puhdistamolla. Puhdistamo on kaksivaiheinen bioroottorilaitos, jossa fosfori saostetaan jälkisaostuksena. Vuonna 2006 jätevesiä käsiteltiin n m 3. Vehmaan viemäriverkostoon on liittynyt n. 32 % kunnan asukkaista. Taivassalo Taivassalon jätevedet käsitellään kunnan omalla Kirkonkylän puhdistamolla. Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos (rengaskanava), jossa fos-

20 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/33 fori saostetaan ferrosulfaatilla. Vuonna 2006 laskutettu jätevesimäärä oli n m 3. Taivassalon viemäriverkostoon on liittynyt n. 51 % kunnan asukkaista. Eura Euran keskustaajaman, Länsi-Euran ja Etelä-Euran jätevedet johdetaan puhdistettavaksi JVP Eura Oy:n puhdistamolle yhdessä teollisuuden jätevesien kanssa. Kiukaisten alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Harjavallan kaupungin puhdistamolle. Vuonna 2007 JVP Eura Oy:n puhdistamon tulovirtaama oli n m 3 ja jätevesiä johdettiin Kiukaisista Harjavaltaan n m 3. Euran kunnan viemäriverkostoon on liittynyt n. 64 % kunnan asukkaista. Pöytyä Pöytyän viemäriverkoston liittymisaste on n. 50 %. Pöytyän kunnassa on kaksi jätevedenpuhdistamoa. Riihikosken puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2006 n m 3 jätevettä ja Kyrön puhdistamolla n m 3 jätevettä. Yläneen alueen jätevedet on vuoden 2003 alusta lähtien johdettu puhdistettavaksi Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolle. Laskutetun jäteveden määrä vuonna 2008 oli n m 3. Laitila Vuonna 2006 Laitilan Kirkonkylän puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä n m 3. Nykyään Laitilan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Uudenkaupungin Vakka- Suomen Veden puhdistamolle. Viemäriverkko kattaa keskustaajaman ja lähikylät. Viemäriverkostoon oli vuonna 2006 liittynyt n. 57 % kunnan asukkaista. 5. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA STRATEGIAT 5.1 PALVELUJEN TUOTTAMINEN JA TOIMINTAVARMUUS Vesihuoltopalvelujen tuottamisessa ja toimintavarmuudessa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: - Jaettavan veden laatu on vaatimukset täyttävää sekä määrä on riittävä - Vedenjakelu toimii keskeytyksettä - Poikkeustilanteissa on käytössä laatuvaatimukset täyttävää vettä vähintään 120 l/asukas vuorokaudessa - Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää eikä siitä aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle - Vesihuoltoverkosto kattaa tarpeelliset alueet - Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät - Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat:

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku,

KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Työ: E Turku, KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTO- LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.11.2009 52 Työ: E23169.10 Turku, 30.09.2009 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 2016 RAUMA 16.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KUULUMISIA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Edellytykset biotalouteen ja ruokaan

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku, MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23225.10 Turku, 10.05.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

2011-2035 TIIVISTELMÄ. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012

2011-2035 TIIVISTELMÄ. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8 Tekninen lautakunta 19.8.2009 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 19.8.2009 klo 16.30 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Vierikko Jussi Silvennoinen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Punkalaidun-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623 Tampere 31.8.2011 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

Päivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA

Päivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA Päivämäärä 22.9.2016 ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA 1. TAUSTAA Isonkyrön kunnan vesilaitokselle on tehty kehittämissuunnitelma v. 2010 (Ramboll Finland Oy). Kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

2011-2035. OSARAPORTTI III Kehittämissuunnitelma. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012

2011-2035. OSARAPORTTI III Kehittämissuunnitelma. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Säkylän kunta. Työ: E Turku,

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Säkylän kunta. Työ: E Turku, VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Säkylän kunta Työ: E23253.10 Turku, 20.09.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot