OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet. Työ: E Turku,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2011-2035. OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet. Työ: E24627.10. Turku, 22.09.2011"

Transkriptio

1 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI / TURUN VESILIIKELAITOS VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet Työ: E Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PERUSSELVITYKSET LÄHTÖTIEDOT SUUNNITTELUALUE Pinta-ala Väestö Elinkeinorakenne Maankäyttö ja kaavoitus Vesistöt Pohjavesialueet Luonnonsuojelualueet Ympäröivät alueet VESIHUOLLON NYKYTILA AURAN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö KAARINAN KAUPUNKI Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö LIEDON KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö MASKUN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

3 Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö MYNÄMÄEN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö NAANTALIN KAUPUNKI Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö NOUSIAISTEN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö PAIMION KAUPUNKI Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö PARAISTEN KAUPUNKI Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö RAISION KAUPUNKI Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö RUSKON KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö SAUVON KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö TURUN KAUPUNKI JA VESILIIKELAITOS Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vedenhankinta Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö TURUN SEUDUN VESI OY Yhtiö Tekopohjavesihanke TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

5 Yhtiö Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo Puhdistamon toiminta Puhdistustulokset Puhdistamolietteiden käsittely SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLTO YHTEENSÄ Vedenhankinta ja -jakelu Jätevesien viemäröinti ja käsittely Puhdistamolietteiden käsittely VESIHUOLLON TALOUS Maksut VÄESTÖENNUSTEET VESIHUOLLON ENNUSTEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU Liittyjämäärät Ominaisvedenkulutus Vedenkulutus VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY Liittyjämäärät Jätevesimäärä asukasta kohti Jätevesimäärä Kuormitus VESIHUOLTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI VEDENHANKINTAKAPASITEETTI JÄTEVEDEN KÄSITTELYKAPASITEETTI VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET VEDENHANKINTA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN KÄSITTELY VESIHUOLTOYHTEISTYÖ VESIHUOLLON SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Pohjavesialueet Vedenottamot Jätevedenpuhdistamot Suunnittelualueen vesihuolto KARTAT: Kartta 101 Vedenhankinnan nykytila (mk 1: ) Kartta 102 Jätevedenkäsittelyn nykytila (mk 1: ) / ARY / ARY / JOT KORJATTU / ARY / ARY / JOT VALMIS / ARY / ARY / PRAU LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

6 TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET TYÖ E JOHDANTO Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raision ja Turun kaupunkien sekä Auran, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää alueellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Työn tilaajana toimii Turun Vesiliikelaitos. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja hankkeeseen osallistui myös Varsinais- Suomen liitto. Suunnitelman tavoitteena on kehittää alueen vesihuoltoa entisestään; varmistaa laadukkaan veden jakelu, toteuttaa jakelu ja käsittely normaali- ja kriisitilanteissa sekä järjestää viemäröinti ja jätevedenkäsittely varmasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja korkealaatuisena. Näiden lisäksi tutkitaan haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen rajapintoja ja -alueita sekä verkostojen laajentamisen mahdollistavia rahoitus- ja toteutusmalleja. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään kehittämissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Osaraporttiin 1 sisältyy suunnittelualueen vesihuollon nykytilanteen kartoittaminen sekä maankäyttö-, väestö- ja ympäristötietojen esittäminen. Lisäksi esitetään vesihuollon ennusteet, vesihuollon tavoitteet ja suunnitteluperusteet. Suunnittelutyön ohjauksesta vastaa kuntien virkamiehistä ja vesihuoltolaitosten edustajista koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.) Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto Heikki Järvinen, Auran kunta Markku Nurmi, Kaarinan kaupunki Henna Paajanen, Liedon kunta Mika Raula, Maskun kunta Matti Kauppila, Mynämäen kunta Timo Oja, Mynämäen kunta Kimmo Suonpää, Naantalin kaupunki Esa Saarre, Naantalin kaupunki

7 2/90 Pirkkoliisa Heinonen, Nousiaisten kunta Marku Kylén, Paimion kaupunki Pekka Salo, Paimion kaupunki Manne Carla, Paraisten kaupunki Matias Jensén, Paraisten kaupunki Ari Eklund, Raision kaupunki Mika Heinonen, Ruskon kunta Pentti Urho, Sauvon kunta Jyrki Toivanen, Sauvon kunta Irina Nordman, Turun kaupunki / vesilaitos Timo Anttila, Turun Seudun Puhdistamo Oy Jyrki Valtonen, Turun Seudun Vesi Oy Suunnitelma on laadittu AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnilta, Tilastokeskukselta, Suomen ympäristöhallinnolta sekä aiemmista suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Ennusteiden lähtökohtana on vuoden 2010 tilanne. Suunnittelu kattaa ajanjakson vuoteen 2035 asti. Perustiedot ja vesihuollon nykytila (mm. liittyjämäärät, vedenhankinta ja jakelu, jätevesien viemäröinti ja käsittely) on esitetty kuntakohtaisesti kappaleissa Yhteenveto suunnittelualueesta on esitetty kappaleessa SUUNNITTELUALUE Pinta-ala Suunnittelualue käsittää Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raision ja Turun kaupungit sekä Auran, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kunnat. Kuntaliitoksia suunnittelualueella on ollut lähivuosina useampia. Viimeaikaisimpia muutoksia ovat Livonsaaren ja Lempisaaren alueiden siirtyminen Maskun kunnasta Naantaliin Paraisten kaupunki, Nauvon, Korppoon, Houtskarin sekä Iniön kunta muodostivat Länsi-Turunmaan kaupungin Kaupunginvaltuusto teki kuitenkin päätöksen kaupungin nimen muuttamisesta Paraisten kaupungiksi. Nimi otetaan käyttöön alkaen. Tässä työssä käytetään nimeä Paraisten kaupunki. Suunnittelualueen kuntien maapinta-ala on yhteensä 3 442,94 km 2. Maapintaalaltaan suurimman alueen muodostaa Paraisten kaupunki (881,79 km 2 ) ja pienimmän Raision kaupunki (48,76 km 2 ). Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen kuntien maapinta-alat. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

8 3/90 Taulukko 2.1 Suunnittelualueen kuntien maapinta-alat (km 2 ) (Maanmittauslaitos). Kunta Maapinta-ala (km 2 ) Aura 95 Kaarina 150 Lieto 199 Masku 175 Mynämäki 520 Naantali 312 Nousiainen 199 Paimio 238 Parainen 882 Raisio 49 Rusko 127 Sauvo 253 Turku 246 Yhteensä Väestö Suunnittelualueella asui asukasta vuoden 2010 lopussa. Suunnittelualueen väestömäärä on kasvanut noin asukkaalla vuodessa. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti Turussa, Kaarinassa, Liedossa ja Raisiossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen väestömäärän kehitys vuosina Taulukko 2.2 Suunnittelualueen väestömäärän kehitys vuosina (Tilastokeskus). Kunta Aura Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Parainen Raisio Rusko Sauvo Turku Yhteensä Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

9 4/ Elinkeinorakenne Suunnittelualueen elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Myös teollisuuden työpaikkoja löytyy alueelta paljon. Merkittävimmät teollisuuden toimialat ovat meri-, metalli- ja telakkateollisuus. Vuonna 2008 palveluiden osuus oli 73,4 % ja jalostuksen osuus 24,2 % työpaikoista. Yhteensä työpaikkoja oli alueella lähes Taulukko 2.3 Suunnittelualueen elinkeinorakenne (Tilastokeskus). Kunta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Työpaikat yht. Aura 6,0 % 43,0 % 49,8 % 1,2 % Kaarina 1,8 % 32,4 % 64,8 % 1,1 % Lieto 3,6 % 36,5 % 58,9 % 1,1 % Masku 6,1 % 31,3 % 61,5 % 1,1 % Mynämäki 17,9 % 24,1 % 56,2 % 1,8 % Naantali 3,5 % 35,7 % 60,0 % 0,9 % Nousiainen 12,3 % 24,7 % 61,5 % 1,5 % Paimio 5,4 % 28,9 % 64,8 % 0,9 % Parainen 5,2 % 30,6 % 63,0 % 1,2 % Raisio 0,4 % 29,5 % 69,4 % 0,6 % Rusko 6,2 % 47,9 % 44,8 % 1,1 % Sauvo 23,7 % 17,0 % 57,2 % 2,0 % 834 Turku 0,4 % 20,1 % 79,0 % 0,5 % Yhteensä 1,7 % 24,2 % 73,4 % 0,7 % Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan, jossa on useampi voimassa oleva maakuntakaava tai entinen seutukaava. Ympäristöministeriön vahvistama Turun kaupunkiseudun maakuntakaava kattaa Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan, Ruskon ja Paimion alueet. Maakuntakaava korvaa alueella aikaisemmin voimassa olleen Varsinais-Suomen seutukaavan. Vesihuollon osalta voimassa olevassa maakuntakaavassa on esitetty vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hulevesiviemäriverkostot sekä vesijohtoverkoston toimintaalueet. Tiedot on kerätty Kaavajohtopaikka-hankkeen aikana. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 ehdotukset Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavoista, jotka vahvistuessaan korvaavat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Paraisten alueilla vahvistetut seutukaavat. Maakuntakaava on nähtävillä Varsinais-Suomen liiton Internet-sivuilla osoitteessa 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

10 5/ Vesistöt Suunnittelualueen vesistöalueiden pinta-ala on yhteensä km 2, joka on noin 60 % koko suunnittelualueen pinta-alasta. Suurin osa vesistöistä sijaitsee Paraisten kaupungissa, jossa veden peittämää aluetta on km 2. Alueella ei ole yhtään yli ha suuruista järveä. Suurimmat järvet ovat Kakskerranjärvi (163 ha) joka sijaitsee Turun alueella, Littoistenjärvi (145 ha) Liedossa ja Maarian allas (74 ha) Turussa. Eniten järviä ja lampia on Paraisten kaupungissa (50 kpl). Suunnittelualue kuuluu useampaan vesistöalueeseen, jotka ovat Varsinais- Suomen alueelle tyypillisiä vähäjärvisiä jokivesistöjä. Alueen päävesistöalueet ovat Aurajoen vesistöalue, Hirvijoen vesistöalue, Laajoen vesistöalue, Mynäjoen vesistöalue ja Paimionjoen vesistöalue. Joet laskevat Saaristomereen, joka on useiden saarien rikkoma merialue Itämeressä. Saaristomeri Saaristomeri on osa Itämerta. Alueelle on tyypillistä suuri saarten määrä ja matalat rannikkovedet. Alueen valuma-alue on laaja ja suuri osuus siitä on viljeltyjä peltomaita. Maalajit ovat valuma-alueella paikoin eroosioherkkiä lisäten Saaristomereen kulkeutuvan kiintoaineksen määrää. Seuraavassa kuvassa on esitetty Saaristomeren valuma-alue. Kuva 2.1 Saaristomeren valuma-alue (Varsinais-Suomen ELY-keskus). 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

11 6/90 Aurajoki Suuri osa Saaristomeren kuormituksesta tulee Varsinais- Suomen mantereen valuma-alueelta jokien mukana. Valuma-alueelta jokeen huuhtoutuvien ravinteiden määrä riippuu maalajista ja maankäytöstä, varsinkin peltojen määrästä. Pääosa jokikuormituksesta onkin lähtöisin maataloudesta. Maatalouden kuormituksen suuruuteen vaikuttavat peltojen fosforitilanne, lannoitusmäärät, talviaikainen kasvipeitteisyys, peltojen kaltevuus, viljeltävät kasvilajit jne. Joet kuljettavat mereen huomattavasti myös haja-asutuksen jätevesiä ja luonnonhuuhtoumasta peräisin olevia ravinteita. Yhdyskuntajätevesien osuus jokien tuomasta fosforista on prosentin luokkaa ja typestä runsas kolme prosenttia. Neljän suurimman Saaristomereen laskevan joen (Paimionjoki, Kiskonjoki- Perniönjoki, Aurajoki ja Uskelanjoki) kuljettama ravinnekuorma viime vuosina on seuraavassa taulukossa. Näiden jokien yhteenlaskettu valuma-alue on 41 % Saaristomeren Varsinais-Suomen puoleisesta valuma-alueesta, kun mukaan lasketaan myös saariston maa-ala, ja ne tuovat mukanaan valtaosan jokien Saaristomereen kuljettamasta fosforista ja typestä. Saaristomeren kokonaiskuormituksesta niiden osuus oli 42 % fosforista ja 28 % typestä vuosina Eniten ravinteita mereen tuovat Paimionjoki ja Aurajoki. Suurten jokien lisäksi mereen kulkeutuu hajakuormitusta pienempien jokien mukana, rannikon läheisiltä pieniltä valumaalueilta ja saariston maa-alueilta. Jaksolla tämä kuormitus oli arviolta keskimäärin 200 tonnia fosforia ja tonnia typpeä vuodessa. Taulukko 2.4 Neljän suurimman Saaristomereen laskevan joen mereen kuljettama keskimääräinen ravinnekuorma vuosina (V-S ELY-keskuksen julkaisu 6/2011) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Kokonaistyppi (t/v) (t/v) (kg/km 2 ) (kg/km 2 ) Paimionjoki Aurajoki Uskelanjoki Kiskon- Perniönjoki Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja Turun kautta Saaristomereen. Aurajoen suurimpia sivujokia ovat Kaulajoki, Savojärvestä laskeva Järvijoki, Liedon Savijoki ja Vähäjoki/Paattistenjoki Turussa. Joen kokonaispituus on noin 70 km. Kokonaispinta-alaltaan Aurajoen vesistöalue on 874 km2. Alueella on vain yksi luontainen järvi, Savojärvi, joka kattaa 0,25 % vesistöalueen pinta-alasta. Savivaltainen maaperä soveltuu hyvin maatalouteen ja pellot kattavatkin noin 40 % Aurajoen valuma-alueen kokonaispinta-alasta. Aurajokilaakson laajojen peltoaukioiden luonnehtima kulttuurimaisema on yksi Suomen kansallismaisemista ja kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema- alueisiin. Tyypiltään Aurajoki on keskisuuri savimaiden joki. Aurajoen vettä käytetään Turun kaupungin raakavetenä. Myös Vahajokeen padotusta Maarian altaasta otetaan tarvittaessa raakavettä. Kuivina kausina veden riittävyys turvataan pumppaamalla Paimionjoesta vettä Savijokea pitkin Aurajokeen. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen valmistuttua Aurajoen merkitys raakavesilähteenä vähenee. Suurin osa Aurajoen ravinteista on peräisin hajakuormituksesta, erityisesti maataloudesta. Arvioiden mukaan maatalouden osuus Aurajoen vesistöalueen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 %. Haja-asutuksen jätevesillä 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

12 7/90 on myös huomattava osuus vesistöalueen kokonaiskuormituksesta; fosforista vajaa 20 % tuli vuosina haja-asutuksesta. Haja-asutuksesta tulevien ravinteiden määrä on kuitenkin laskussa. Vaikka puhdistamojätevesien osuus Aurajoen kokonaiskuormituksesta on pieni, muodostavat ne kesäisin alhaisen virtaaman aikana pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Jätevesiä tulee Auran asemanseudun, Pöytyän Riihikosken, ja Oripään taajamien puhdistamoilta. Myös luonnonhuuhtouma tuo ravinteita jokeen. Koska Aurajoki virtaa voimaperäisesti viljeltyjen savikkojen halki, on jokivesi sameaa ja runsasravinteista. Ekologiselta tilaltaan Aurajoki luokitellaan välttäväksi. Aurajokivarren jätevedenpuhdistamoiden aloitettua toimintansa ja 1980-luvuilla jokiveden laatu parani. Jokiveden laatu on yleensä heikompi joen yläjuoksulla johtuen asutuksen jätevesikuormituksesta ja jätevesien heikosta laimenemisesta alajuoksuun verrattuna. Yläjuoksulla on myös runsaasti kotieläintiloja, joista tulee kuormitusta. Etenkin vähävirtaamaisina kausina jätevesien vaikutus saattaa näkyä veden ravinne- ja bakteerimäärien kasvuna. Vuosien aikana alajuoksun fosforipitoisuus oli keskimärin 240 g/l ja typpipitoisuus 2615 g/l. 2.2 Aurajoen fosfori- ja typpikuormitus vuosina (V-S ELY-keskuksen julkaisu 6/2011) Raisio-Ruskonjoki Raisio-Ruskon-Vahdonjoen valuma-alueella ei ole yhtään järveä, mutta vedenhankintaa varten on padottu neljä allasta. Joki on toiminut tärkeänä raakavesilähteenä Raision ja Naantalin alueille, jotka ovat kuitenkin siirtymässä Virttaankankaan tekopohjaveden käyttöön. Jokeen laskee useita sivu-uomia, joista Vähäjoki on suurin. Jokea kuormittavat eteenkin haja-asutus, maa- ja metsätalous sekä yläjuoksulla sijaitseva Vahdon jätevedenpuhdistamo. Veden laatu on joen latvaosissa huono, mutta muuten suurimmalta osin välttävää. Joki virtaa alajuoksultaan Raision ja Turun kaupunkialueiden läpi. Paimionjoki Somerolta Painiojärvestä alkunsa saava Paimionjoki on virtaamaltaan ja valumaalueeltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Paimionjokialue on myös luonto- ja maisemanarvoiltaan merkittävä ja alue onkin jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Joki laskee Paimionlahden kautta Saaristomereen. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

13 8/90 Paimionjoella on merkitystä niin energiantuotannon kuin myös vedenhankinnan kannalta. Joen alaosaa säännöstellään vesivoiman tuotannon tarpeisiin ja alueella sijaitsee Juvankosken, Juntolan ja Askalan voimalaitokset. Energiantuotannon lisäksi säännöstelyllä tavoitellaan muun muassa tulvien ehkäisyä ja virtaamien tasaamista. Joki on toiminut myös tärkeänä raakavesilähteenä Turun kaupungille, jolla on kuivina kausina ollut lupa pumpata joesta Savijoen kautta Aurajoelle vettä noin 1 m 3 /s eli noin m 3 /d. Paimionjoen valuma-alue on suurelta osin tehokkaasti viljeltyä savikkoaluetta. Peltoja valuma-alueen pinta-alasta on noin 43 %. Maatalous onkin Paimionjoen merkittävin ravinnekuormittaja. Lisäksi ravinteita tulee jokivarren taajamista ja hajaasutuksesta. Suurin yksittäinen kuormittaja on ollut Paimion kaupunki, mutta sen päästöt Paimionjokeen loppuivat vuonna 2009, josta lähtien jätevedet on johdettu puhdistettavaksi Kakolan jätevedenpuhdistamoon. Paimionjokeen lasketaan edelleen Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen taajamien puhdistetut jätevedet. Pöytyän kunnan Kyrön taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Tarvasjokeen. Paimionjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi. Joen veden laatua heikentävät savisameus, korkeat ravinnepitoisuudet, suolistoperäisten bakteerien ajoittain suuri määrä sekä varsinkin yläjuoksun järvillä runsas levätuotanto. 2.3 Paimiojoen fosfori- ja typpikuormitus vuosina (V-S ELY-keskuksen julkaisu 6/2011) Seuraavassa kuvassa on esitetty vertailu Lounais-Suomen pintavesien laadusta yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella. Mustalla ympyrällä on merkitty suunnittelualue. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

14 9/90 Kuva 2.4 Lounais-Suomen pintavesien laatu yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vuosien ja välisenä aikana. Suunnittelualue on ympyröity mustalla ympyrällä (SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus). 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

15 10/90 Seuraavassa kuvassa on esitetty Lounais-Suomen pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio Pohjavesialueet Kuva 2.5 Lounais-Suomen pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio vuosilta (SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus). Suunnittelualueella sijaitsee 70 luokiteltua pohjavesialuetta. Luokkaan I kuuluvia eli vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita on 53. II-luokkaan kuuluvia eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita on 17. Suunnittelualue saa merkittävän osan talousvedestään veden tukkutoimittajalta Turun Seudun Vesi Oy:ltä, joka ottaa pohjavettä Virttaankankaalta ja Oripäänkankaalta (pohjavesialueiden yhteispinta-ala 111,5 km 2 ja kokonaisantoisuus m 3 /d). Alueilla sijaitsee kaksi pohjavesialuetta. Turun Seudun Vesi Oy aikoo lisäksi aloittaa vuonna 2011 tekopohjaveden tuotannon Virttaankankaan harjulla. Raakavesilähteenä käytetään Kokemäenjoen pintavettä, joka esikäsittelyn jälkeen imeytetään tekopohjavedeksi Virttaankankaan harjualueella. Suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty liitteessä 1. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto suunnittelualueen pohjavesialueista. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

16 11/90 Taulukko 2.5 Yhteenveto suunnittelualueella sijaitsevista luokitelluista pohjavesialueista. Luokka Määrä [kpl] Kokonaispintaala [km 2 ] Muodostumisalue [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [m 3 /d] I 53 68,43 30, II 17 20,01 9, Yhteensä 70 88,44 40, Luokka I: Vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Auran kunnassa sijaitsee Käyrän pohjavesialue, joka on kunnan ainoa pohjavesialue. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 30 m 3 /d ja alue kuuluu I-luokan pohjavesialueisiin. Pohjavesialueella sijaitsee Käyrän vedenottamo. Kaarinan kaupungissa sijaitsee yhteensä viisi pohjavesialuetta. Antoisuudeltaan suurimman alueen muodostaa Hepojoen pohjavesialue, jossa arvioidaan muodostuvan pohjavettä 600 m 3 /d. Palomäen pohjavesialueen antoisuuden arvioidaan puolestaan olevan 450 m 3 /d. Kolmanneksi suurimman pohjavesialueen eli Kuoppajärven pohjavesialueen antoisuuden arvioidaan olevan 400 m 3 /d. Kaarinan kaupungin muut pohjavesialueet ovat Kuusisto ja Puutarhantutkimuslaitos. Ainoastaan Puutarhantutkimuslaitoksen pohjavesialueella on edelleen käytössä oleva pohjavedenottamo, mutta ottamon vettä käytetään lähinnä kasteluvetenä. Liedon kunnassa pohjavesialueita on kymmenen. Tärkein on Alhojoki-Rauvolan pohjavesialue, jonka antoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Muut I-luokan pohjavesialueet ovat Asemanseutu, Lintula, Valksvuori, Veijula ja Ilmarinen. II-luokan pohjavesialueita ovat Metsola, Nautelanrahka, Pehtarinlähde ja Vehkasuo. Pohjavesialueilla ei sijaitse käytössä olevia vedenottamoita. Paraisten kaupungissa sijaitsee yhteensä 16 pohjavesialuetta, joista suurimmat I- luokan pohjavesialueet ovat Stormälö (antoisuus 320 m 3 /d), Rosklax (200 m 3 /d), Finby (200 m 3 /d) ja Vikom (150 m 3 /d). Paraisten kaupungin muita I-luokan pohjavesialueita ovat Mossala, Bläsnäs, Houtskär ja Verkan. Vedenottamoita sijaitsee Roslaxin, Stormälön, Finbyn, Verkanin ja Vikomin pohjavesialueilla. II-luokan pohjavesialueet ovat Hakenkorp, Houtsala, Sandö, Käldinge, Sellmo, Sydmo, Fallet ja Storskogen. Maskun kunnassa sijaitsee kolme pohjavesialuetta, jotka kaikki kuuluvat I-luokan pohjavesialueisiin. Humikkala-Alhon on alueen suurin pohjavesialue ja sen antoisuuden on arvioitu olevan m 3 /d. Muut pohjavesialueet ovat Linnavuori ja Karevansuo. Kaikilla alueilla on pohjavedenottamo. Maskun alueen pohjavesiesiintymät kärsivät laatuongelmista muun muassa mangaanin ja kloridin suhteen. Mynämäen kunnassa on yhteensä seitsemän pohjavesialuetta, joista Motellin pohjavesialue on antoisuudeltaan suurin (2 000 m 3 /d). Muut pohjavesialueet ovat Maansilta, Tursunperä, Pyhä, Livilä, Hiivaniitty ja Kalela. Kaikki pohjavesialueet kuuluvat I-luokan pohjavesialueisiin. Ainoastaan Maansillan pohjavesialueella ei ole ottamoa. Pohjavesiesiintymissä esiintyy paikoitellen paljon kloridia. Naantalin kaupungissa sijaitsee kolme pohjavesialuetta, jotka kuuluvat kaikki I- luokkaan. Suurin alue on Lietsala ja sen antoisuuden arvioidaan olevan 700 m 3 /d. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

17 12/90 Muut alueet ovat Taattinen ja Kauppila. Kaikilla alueilla sijaitsee pohjavedenottamo. Nousiaisten kunnassa sijaitsee kaksi pohjavesialuetta, jotka ovat Takkula (antoisuus m 3 /d) ja Varvanummi (600 m 3 /d). Molemmat alueet ovat I-luokan pohjavesialueita. Molemmilla alueilla on pohjavedenottamo. Takkulan pohjavesialueella on tulva-aikoina esiintynyt ongelmia veden mikrobiologisessa laadussa. Paimion kaupungissa sijaitsee yhteensä kahdeksan pohjavesialuetta, joista Saari- Nummensuo (antoisuus m 3 /d), Nummenpää-Aakoinen (800 m 3 /d), Preitilä- Haanpää (750 m 3 /d) ja Tammenoja (500 m 3 /d) kuuluvat I-luokan pohjavesialueisiin. II-luokan pohjavesialueita ovat Kaljala, Meltola ja Pehtarinlähde. Alueen pohjavesialueet ovat pääosin hyväkuntoisia, mutta kärsivät suurista rauta- ja mangaanipitoisuuksista sekä paikoitellen myös kloridiongelmista. Saari-Nummensuon, Aakkoisen ja Nummenpään pohjavesialueella on käytössä oleva pohjavedenottamo. Ruskon kunnassa on yhteensä kolme I-luokan pohjavesialuetta, jotka ovat Lassinvuori, Kangenmiekka ja Antintalo. Kaikissa edellä mainituissa alueissa arvioidaan antoisuuden olevan 700 m 3 /d. Pohjavesialueiden vedenlaatu on Antintaloa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Kaikilla pohjavesialueilla myös sijaitsee vedenottamo. Sauvon kunnassa on yhteensä kahdeksan pohjavesialuetta, joista kolme on luokiteltu I-luokan pohjavesialueiksi. Suurin alue on Mäntykankare, jonka antoisuuden arvioidaan olevan 600 m 3 /d. Muut I-luokan alueet ovat Nummenpää ja Rantola. IIluokan pohjavesialueita ovat Kouttu, Osmanlahti, Leisku, Alhola ja Tali. Mäntykankareen ja Nummepään pohjavesialueilla sijaitsee pohjavedenottamo. Turun kaupungissa sijaitsee viisi pohjavesialuetta, joista kaikki on luokiteltu I- luokan pohjavesialueiksi. Suurimpia alueita ovat Kaarninko (antoisuus m 3 /d), Munittula (1 500 m 3 /d) ja Kupittaan pohjavesialue (700 m 3 /d). Muut alueet ovat Lentokentän ja Huhtamäen pohjavesialueet. Kaarninkon pohjavesialue on antoisuudeltaan suunnittelualueen suurin, mutta sen kemiallisen tilan on arvioitu olevan huono ja se on luokiteltu riskialueeksi. Suunnittelualueella on yleisesti ottaen hyvänlaatuista pohjavettä. Tavallisempia ongelmia ovat pohjavesien korkea kloridi-, rauta- ja mangaanipitoisuus. Ongelmat ovat tyypillisiä rannikkoalueen pohjavesiesiintymille. Pohjavesillä on yleisesti myös alhainen ph, jonka vuoksi alkalisointi on usein käytetty käsittelymenetelmä Luonnonsuojelualueet Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä 43 Natura2000 -verkostoon kuuluva aluetta. Auran kunnan alueella sijaitseva Kurjenrahka on kunnan ainoa Natura-alue (pintaala ha). Se sijaitsee osittain myös Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon ja Turun kuntien alueilla. Kaarinan kaupungin alueella sijaitsee neljä Natura-aluetta (yhteensä 774 ha), joista Rauvolanlahti (366 ha) sijaitsee myös osittain Turun kaupungin alueella. Rauvolanlahti on eläimistöltään erittäin monipuolista ja siellä tavataan myös monia uhan- 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

18 13/90 alaisia ja harvinaisia lajeja. Muut Natura-alueet ovat Kaarinan metsät (57 ha), Kuusistonlahti (351 ha) ja Kotkavuori (119 ha). Liedon kunnan alueella sijaitsee yksi Natura-alue, Nautelankoski (8 ha). Kohde on laaja koskialue, jonka ympärillä tavataan useita erilaisia luontotyyppejä. Alueen arvokkaimmat osat ovat monilajiset jokivarsilehdot. Paraisten kaupungin alueella sijaitsee suurin osa suunnittelualueen Naturaalueista. Alueella on 26 Natura-aluetta (yhteensä ha). Suurin Natura-alue, Saaristomeri ( ha), on lintudirektiivin mukainen alue, jossa on merkittäviä lintujen pesimä- ja muuttoalueita. Saaristomeren kansallispuistosta on olemassa myös toinen Natura-alue, joka on luontodirektiivin mukainen alue. Kyseistä aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Maskun kunnan alueella sijaitsee neljä Natura-aluetta (yhteensä ha), joista Kurjenrahka on pinta-alaltaan suurin (3 093 ha). Suurin osa Kurjenrahkan alueesta on kansallispuistoa (noin ha) tai kuuluu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan sekä soiden suojelun perusohjelmaan. Kurjenrahka on lähialueen soista laajin. Muut Natura-alueet ovat Mietoistenlahti (586 ha), Oukkulanlahti 898 ha), Lemun lehdot (26 ha) ja Hallusvuori (19,1 ha). Mynämäen kunnan alueella sijaitsevasta kymmenestä Natura-alueesta (yhteensä ha) kahdeksan sijaitsee myös Mynämäen naapurikuntien alueella. Naturaalueista suurin on jo aikaisemmin mainittu Kurjenrahka. Muut Natura-alueet ovat Laitilan metsät (108 ha), Vakka-Suomen kedot (3 ha), Vaskijärvi (2 120 ha), Nukinrahka-Hirvilamminsuo (630 ha), Koskeljärvi (1 821 ha), Kolkansuo (1 091 ha), Kivijärven metsät (174 ha), Kallavuori (12 ha) ja Mietoisten lahti (586 ha). Naantalin kaupungin alueella ei sijaitse Natura-alueita. Nousiaisten kunnan alueella sijaitsee kaksi Natura-aluetta (yhteensä ha), joista kummatkin sijaitsevat osittain myös naapurikuntien alueella. Suurin Naturaalue on Kurjenrahka. Kunnan toinen Natura-alue, Rehtsuo (226 ha) on keidassuo, joka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen. Paimion kaupungin alueella sijaitsee kaksi Natura-aluetta (yhteensä 377 ha). Paimionlahti (221 ha) on lahti Paimionjoen suulla, jossa on edustavan kasvillisuuden lisäksi myös useita harvinaisia kasvilajeja. Paimionjokilaakso (156 ha) on puolestaan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Raision kaupungin alueella ei sijaitse Natura-alueita. Ruskon kunnan alueella sijaitsee kaksi Natura-aluetta (yhteensä ha), joista Rehtsuo sijaitsee osittain myös Nousiaisten kunnan alueella. Toinen Natura-alue on aikaisemmin mainittu Kurjenrahka. Sauvon kunnan alueella sijaitsee yksi Natura-alue, Tapilanlahti (314 ha), joka on linnustollisesti monipuolinen alue. Alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan tai seutusuojelualueeseen. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

19 14/90 Turun kaupungin alueella sijaitsee neljä Natura-aluetta (yhteensä ha), joista Kurjenrahka ja Rauvolanlahti sijaitsevat myös naapurikuntien alueella. Ruissalon lehdot (852 ha) on Turun toinen suuri Natura-alue, jossa sijaitsee maamme laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen Natura2000 ohjelmaan kuuluvat alueet ja niiden pinta-alat. Taulukko 2.6 Suunnittelualueen Natura2000-ohjelmaan kuuluvien alueiden määrä ja pintaalat. Määrä yht. Pinta-ala yht. Kunta [kpl] [ha] Ympäröivät alueet Aura Kaarina Lieto 1 8 Masku Mynämäki Nousiainen Paimio Parainen Rusko Sauvo Turku Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee Salon kaupunki, joka on muun muassa Sauvon kunnan ja Paimion kaupungin rajanaapuri. Sauvon eteläpuolella on lisäksi Kemiönsaaren kunta. Koillisessa Tarvasjoen ja Pöytyän kunnat rajaavat suunnittelualueen puolestaan Paimion kaupungin sekä Liedon ja Auran kuntien osalta. Suunnittelualueen pohjoisrajalla sijaitsee Laitilan kaupunki ja alueen luoteispuolella Uusikaupunki, jotka kummatkin ovat muun muassa Mynämäen kunnan rajanaapureita. Mynämäen rajanaapurina on myös Euran kunta, joka kuuluu Satakuntaan. Lännessä sijaitsevat Kustavin, Vehmaan ja Taivassalon kunnat sekä Paraisten kaupungin länsipuolella sijaitseva Ahvenanmaa. 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 AURAN KUNTA Maankäyttö Auran kunnan taajamiin on laadittu Auran osayleiskaava, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Osayleiskaava ei ole kuitenkaan oikeusvaikutteinen kaava, joten sen merkitys maankäytön ohjauksessa on vähäinen. Uuden yleiskaavan laatiminen on tarkoitus aloittaa paikallisen maakuntakaavan valmistuttua. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi ehdotukset uusista maakuntakaavoista pidetyssä kokouksessaan. 3.1 Auran kunta

20 15/90 Asemakaavoitettu alue kattaa Asemaseudun taajaman sekä valtatie 9 varrella olevat Auranportin ja Kuovin teollisuusalueen. Vireillä olevia asemakaavoja ovat muun muassa: - Huuskanpellon yritysalueen asemakaavan muutos - Kunnanrantamaan asemakaava - Vaistonkujan asemakaavan muutos - Korttelin 4000 asemakaava ja asemakaavan muutos - Korttelin 70 asemakaavan muutos Lisäksi Auran kunnassa on lähiaikoina tulossa vireille muun muassa seuraavia asemakaavoja: - Pikku-Lahdontien varren asemakaava ja asemakaavan muutos - Sillankorvantien alueen asemakaavan muutos - Säästökallion alueen asemakaavan laajennus ja muutos Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Auran kunnassa vesihuollosta vastaa kunnan omistama vesihuoltolaitos. Laitoksesta vastaa kunnan tekninen lautakunta, jonka alaisuudessa toimivat tekninen johtaja ja rakennustarkastaja. Rakennustarkastajan alaisuudessa toimii puhdistamon hoitaja. Vesihuoltolaitoksena toimii myös Palsalan vesiosuuskunta. Kunnassa ei ole hyväksyttynä vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitoksen toimintaaluetta. Auran kunta hankkii käyttövetensä Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymän omistamalta Pihlavan vedenottamolta, joka sijaitsee Oripään kunnassa Oripäänkankaan pohjavesialueella. Vesi toimitetaan Pöytyän kunnan läpi kulkevia vesijohtoja pitkin. Käyrän vankila saa käyttövetensä Käyrän pohjavesiesiintymästä. Esiintymän antoisuus on noin 30 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot pohjavedenottamoista. Taulukko 3.1 Auran kunnan ja Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymän vedenottamot. Vedenottamo Ottolupa [m³/d] Käyttö 2008 [m³/d] Käyrän vankila 12,4 Aura- Pöytyän Pihlavan ottamo ) ) Auran kunnan osuus. Kuukausikeskiarvo, lupa enintään m 3 yhden vuorokauden aikana. Auran kunnan vesijohtoverkostoon oli liittynyt vuonna 2009 noin asukasta eli liittymisaste oli 95 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja Auran vedenjakelusta vuosina 2008 ja Auran kunta

21 16/90 Taulukko 3.2 Auran kunnan vedenjakelu Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as d Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet % 15 7 Kunnallisen vesijohtoverkoston pituus on 110 km. Laskuttamattoman veden osuus oli 7 % vuonna Laskuttamattoman veden määrä on 0,2 m 3 jokaista verkostometriä kohden Poikkeusolojen vedenhankinta Poikkeusoloissa Auran kunta pystyy ostamaan vettä Liedon kunnalta sekä tarvittaessa myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä Pöytyän kunnan verkoston kautta. Auran verkostosta on rakennettu varmuusvesijohto Turun Seudun Vesi Oy:n syöttöjohtoon, mutta liitosta ei ole kytketty Viemäröinti Auran kunnassa oli vuonna 2009 viemäriverkostoon liittynyt yhteensä noin asukasta eli liittymisaste verkostoon oli 71 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja Auran viemäröinnistä. Taulukko 3.3 Auran kunnan viemäröinti Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d Ominaisjätevesimäärä l/as d Laskutettu jätevesimäärä - laskutettu m 3 /d laskuttamaton (sis. vuotovedet) m 3 /d laskuttamaton (sis. vuotovedet) % Viemäriverkoston pituus on 53 km. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli vuonna 2009 noin 34 % Jätevedenkäsittely Asemanseudun jätevedenpuhdistamo Auran kunnan jätevedet puhdistetaan vuonna 1975 rakennetussa Auran Asemanseudunjätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon asukasvastineluku on Puhdistamo on periaatteeltaan yksilinjainen rengaskanavarinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Muita puhdistamolla käytettäviä kemikaaleja ovat kalkki, lipeä sekä polymeeri. Laitosta saneerattiin vuonna 1990 rakentamalla ilmastus- ja selkeytysaltaat käsittävä teollisuusjätevesien esikäsittelyosa Leaf Oy:n 3.1 Auran kunta

22 17/90 jätevesille. Osa kunnan asumisjätevesistä johdetaan teollisuusjätevesien esikäsittelyyn ravinteiden lisäämiseksi. Puhdistetut jätevedet johdetaan Aurajokeen. Asemaseudun puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa, joka on voimassa vuoteen 2016 asti. Puhdistamon on täytettävä alkaen tiukemmat raja-arvot, jollei jätevesiä ole siirretty mennessä Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Uusien lupaehtojen mukaan puhdistetussa jätevedessä saa BOD ATU olla enimmillään 10 mg/l, COD Cr 60 mg/l, fosforipitoisuus 0,3 mg/l ja kiintoainespitoisuus 10 mg/l. Seuraavassa taulukossa on esitetty Asemanseudun puhdistamon tietoja. Taulukko 3.4 Auran Asemaseudun jätevedenpuhdistamon mitoitus- ja lupatiedot sekä kuormitus ja puhdistustulos vuonna Hakasuluissa olevat arvot ovat voimaan tulevat tiukemmat raja-arvot. Suluissa olevat lähtevät kuormitukset ja reduktio eivät sisällä ohituksia. Mitoitus Kuormitus 2010 Lupaehdot Virtaama m 3 /d Tuleva Lähtevä Reduktio BOD 7 kg/d (2,2) mg/l (3,7) Kok. P kg/d 6 7,1 0,57 (0,14) mg/l 11 0,85 (0,24) Kok. N kg/d (11) mg/l (19) COD Cr kg/d (18) mg/l (30) Kiintoaine kg/d (6,1) mg/l (10) Käyrän jätevedenpuhdistamo mg/l 99 (100) 15 [10] 92 (98) 0,6 [0,3] 73 (78) Reduktio 95 [95] 93 [95] 50 [70] 98 (99) 75 [60] 90[90] 93 (98) 20 [10] 90 [95] Auran kunnan alueella sijaitsee myös Käyrän jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo palvelee Käyrän vankilaa ja se on biologiskemiallinen puhdistamo. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja sen asukasvastineluku on Seuraavassa taulukossa on esitetty kuormitustiedot Käyrän puhdistamosta. 3.1 Auran kunta

23 18/90 Taulukko 3.5 Käyrän jätevedenpuhdistamon kuormitus vuonna Kuormitus 2010 Tuleva Lähtevä Reduktio Virtaama m 3 /d 26,2 BOD 7 kg/d 3 0,2 mg/l 114,5 7,6 93,3 Kok. P kg/d 0,17 0,01 mg/l 6,5 0,4 94 Kok. N kg/d 1,3 1,7 mg/l 49,6 64,9-31 COD Cr kg/d mg/l Kiintoaine kg/d 3,7 0,42 mg/l 141, Lietteiden käsittely Auran Asemaseudun jätevedenpuhdistamolla syntyvä ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattu liete kompostoidaan lopulta puukuorikkeen kanssa Auran kaatopaikalla. Vuoden 2010 aikana puhdistamolta vietiin m 3 kuivattua lietettä kaatopaikalle kompostoitavaksi. Asemanseudun puhdistamo vastaanottaa sako- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 2010 lietettä tuotiin puhdistamolle m 3. Puhdistamo vastaanottaa puhdistamolietteitä myös Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta (660 m 3 vuonna 2010), Oripään kunnan jätevedenpuhdistamolta (624 m 3 vuonna 2010) ja Käyrän jätevedenpuhdistamolta (104 m 3 vuonna 2010) Haja-asutuksen vesihuolto Aurassa kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolella asui vuonna 2009 noin 200 asukasta eli 5 % kunnan väestöstä. Vastaavasti viemäriverkoston ulkopuolella asui noin asukasta eli 29 % kunnan väestöstä Alueellinen yhteistyö Auran kunta hankkii käyttövetensä Aura-Pöytyä vesilaitos kuntayhtymältä, ja vesi johdetaan Pöytyän kunnan läpi kulkevia vesijohtoja pitkin. 3.2 KAARINAN KAUPUNKI Maankäyttö Kaarinassa uudistetaan kaupungin yleiskaavaa laatimalla osayleiskaavoja. Kaarinassa on vireillä seuraavien osayleiskaavojen laatiminen: - Lemunniemen osayleiskaava 3.2 Kaarinan kaupunki

24 19/90 - Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava - Länsi-Krossin osayleiskaava Keskustan vetovoimaa lisätään rakentamalla asuntoja ja toimitilaa palveluille sekä uudistamalla olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ideasuunnitelman asemakaavoituksen pohjaksi. Laadittavat asemakaavat ovat: - Keskustan länsiosa - Voudinaukio - Kallenraitin kulma - Keskustan liiketontti - Piikkiön keskusta Muita vireillä olevia asemakaavahankkeita Kaarinan kaupungissa ovat muun muassa: - Herrasniitty - Piispanristin kerrostalot - Pohjanpelto - Auranlaakson koulun mäen lisäalue - Littoistenrannan asemakaavan muutos - Untolantien jatko-osa - Lakarin yritysalue - Krossin Tammenmäen alueen jatko-osa - Liikuntapuiston asemakaavan muutos - Vähä-Rauhanlinna - Kuusiston asemakaavan muutos, Keski-Empo - Empon Salmenranta - Kuusiston asemakaavan laajennus - Kuusiston koulun asemakaavan muutos - Nunnan asemakaava 2. vaihe - Nunnan asemakaavan 3. vaihe Vesihuollon järjestäminen Kaarinan kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien poisjohtamisesta vastaa Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos. Laitos toimii omana yksikkönä ja sen kirjanpito on eriytetty Kaarinan kaupungin kirjanpidossa. Kaupungin vesihuoltolaitosta koskevista periaateratkaisuista päättävät kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Vesihuoltolaitoksen johtajana toimii tekninen johtaja. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta vastaa vesihuoltoinsinööri. Kaarinan vesihuoltolaitos ostaa vesihuollon rakentamisen ja kunnossapidon kaupungin omalta tuotannolta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungissa on hyväksytty vesihuoltolaitoksen vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueet. 3.2 Kaarinan kaupunki

25 20/ Vedenhankinta Kaarinan kaupunki ostaa kaiken käyttövetensä Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesi johdetaan Kaarinaan Virttaan ja Oripään pohjavedenottamoilta Virttaankankaan pohjavesialueelta. Kaarinan kaupunki on allekirjoittanut Turun Seudun Vesi Oy:tä koskevan osakassopimuksen. Sopimuksen mukaan Kaarinalla on yhtiöstä 337 osakkeen osakepääoma, joka oikeuttaa m 3 /d:n vesivaraukseen. Kaarinalla ei ole varausta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihankkeesta Vedenjakelu Kaarinan kaupungin vesijohtoverkostoon oli liittynyt noin asukasta eli liittymisaste oli 90 % vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoa Kaarinan vedenjakelusta. Taulukko 3.6 Kaarinan kaupungin vedenjakelu Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as d Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet % Vesijohtoverkoston pituus vuonna 2009 oli 355 km. Verkoston materiaali on pääosin muovia. Kaarinan verkostossa on kaksi ylävesisäiliötä ja Piikkiön verkostossa maanpäällinen alavesisäiliö. Kaarinan ylävesisäiliöiden tilavuudet ja pinnankorkeudet ovat keskustassa m 3 ja +77 m sekä Kuusistossa 300 m 3 ja +64 m. Piikkiön vesisäiliön tilavuus on 400 m 3. Piikkiön vesisäiliö ei ole käytössä. Suurimmat vedenkuluttajat vuonna 2008 olivat Hes-Pro Finland Oy (56 m 3 /d), Sauvon Säilyke Oy (54 m 3 /d), Saton Kahdeksikko As. Oy (48 m 3 /d) ja Kaarinan uimahalli (42 m 3 /d). Vuotovesiä mitattiin 13 % vuonna Vuotovesien määrä oli 0,6 m 3 jokaista verkostometriä kohden Poikkeusolojen vedenhankinta Kaarinassa poikkeustilanne muodostuu silloin, kun vedensaanti Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaa Littoinen syöttövesijohdosta estyy. Kaarinan kaupunki on tehnyt yhdessä Turun vesilaitoksen, Turun Seudun Vesi Oy:n, Paimion kaupungin sekä Liedon kunnan kanssa sopimuksen veden toimittamisesta poikkeustilanteissa. Sopimuksen mukaan Turun vesilaitos toimittaa vettä Kaarinan kaupungille Force Majeure-varauksin Kaarinan osuuden ollessa m 3 /d ja Piikkiön osuuden m 3 /d. 3.2 Kaarinan kaupunki

26 21/90 Sopimuksessa sovitaan myös siitä, että jos Turun vedensaanti pintavesistä estyy, toimittavat sopimuksen muut osapuolet vettä Turulle vedenottolupien sallimissa rajoissa siten, että saatavilla olevat vedet pyritään jakamaan kulutukseen osakkaiden vesivarausten suhteessa. Sopimuksen mukaan vesi toimitetaan Virttaa Littoinen syöttövesijärjestelmän putkia pitkin Maariassa ja Littoisissa. Toimitettavan veden hinta on 35 % vesilaitoksen veden vähittäismyyntihinnasta. Lisäksi Piikkiöllä on mahdollisuus saada vettä Paimion vedenottamoista, sillä kuntien verkostot on yhdistetty ø 225 mm runkovesijohdolla. Paimiolta on mahdollisuus saada vettä vähintään m 3 /d Viemäröinti Kaarinan kaupungin viemäriverkostoon on liittynyt noin asukasta vuonna 2009 eli noin 90 % kaupungin väestöstä. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoa Kaarinan kaupungin viemäröinnistä. Taulukko 3.7 Kaarinan kaupungin viemäröinti Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d Ominaisjätevesimäärä l/as d Laskutettu jätevesimäärä - laskutettu m 3 /d laskuttamaton (sis. vuotovedet) m 3 /d laskuttamaton (sis. vuotovedet) % Kaarinan alueella keskitetty viemäröinti kattaa keskustan, Piispanristin, Nummenniityn, Kuusiston ja Littoisten alueet. Vanhan Piikkiön alueella keskitetty viemäröinti kattaa puolestaan keskustan alueen sekä Pyydysmäen, Nunnan ja Kellarimäen alueet. Viemäriverkoston pituus on noin 310 km. Jätevesipumppaamoja verkostossa on 33 kpl. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti on noin 36 % Jätevedenkäsittely Kaarinan ja Piikkiön jätevedenpuhdistamot on poistettu käytöstä ja alueiden jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Kaarina Turkusiirtoviemäri otettiin käyttöön tammikuussa 2009 ja Piikkiö Kaarina -siirtoviemäri kesäkuussa Liedon kunnan ja Paimion kaupungin jätevedet johdetaan Kaarinan verkoston kautta Turkuun Kakolanmäen puhdistamolle. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kaarinan kaupungin kapasiteettivaraus Kakolanmäen jätevedenpuhdistamosta ja vuoden 2010 kuormitus. 3.2 Kaarinan kaupunki

- Asialista oli toimitettu osallistujille ennen kokousta - Hyväksyttiin asialista

- Asialista oli toimitettu osallistujille ennen kokousta - Hyväksyttiin asialista Jonna Tuomiranta / ARY 12.05.2011 MUISTIO 1 (5) TURUN KAUPUNKI / TURUN VESILIIKELAITOS TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E24627.10 Kokous: Suunnittelukokous 1 Paikka: Turun vesilaitos,

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

2011-2035 TIIVISTELMÄ. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012

2011-2035 TIIVISTELMÄ. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

OSARAPORTTI II Suunnitelmavaihtoehdot. Työ: E Turku,

OSARAPORTTI II Suunnitelmavaihtoehdot. Työ: E Turku, AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

ELINVOIMAA ALUEELLE 1 2012. Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2035

ELINVOIMAA ALUEELLE 1 2012. Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2035 ELINVOIMAA ALUEELLE 1 2012 Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2035 Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2035 Tiivistelmä AIRIX YMPÄRISTÖ OY Kuva:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

2011-2035. OSARAPORTTI III Kehittämissuunnitelma. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012

2011-2035. OSARAPORTTI III Kehittämissuunnitelma. Työ: E24627.10. Turku, 11.01.2012 AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet. Työ: E24330. Turku, 30.3.

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet. Työ: E24330. Turku, 30.3. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA KEMIÖN SAAREN ALUEELLINEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET, ENNUSTEET SEKÄ TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS DRANGSFJÄRDIN KUNTA KEMIÖN KUNTA

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Antti Ryynänen / lli ALUSTAVA TYÖOHJELMA / 1 (6) SISÄLLYSLUETTELO 19.9.2012 POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnitelma jakautuu kolmeen osaraporttiin. Osaraporteista laaditaan

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Punkalaidun-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623 Tampere 31.8.2011 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Työ: 21984YV00. Turku, 05.05.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Työ: 21984YV00. Turku, 05.05.2010 MYNÄMÄEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: 21984YV00 Turku, 05.05.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010 KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25480.10. Turku 3.5.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400

PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25480.10. Turku 3.5.2013. AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25480.10 Turku 3.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012 PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24991.10 Turku, 03.02.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

1. Väestö. 1.1Johdanto

1. Väestö. 1.1Johdanto 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot