Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto

Transkriptio

1 1 Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto (AKE) vuosilta Koonnut AKEn jäsenten puolesta Tarja Tervo-Heikkinen Hyväksytty AKEn kokouksessa 2/2018

2 2 Sisällys 1. Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto, AKE jäsenet AKEn tavoite ja visio toimikaudelle AKEn kokoontuminen toimikaudella Yksilöidyt tavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kaatumiset ja putoamiset valtakunnallisten tilastojen kautta Verkosto tuottaa tutkimusta ja raportoi tutkittuun tietoon perustuen eri foorumeilla Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot AKE-Koulutusorganisaatiot... 29

3 3 1. Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto, AKE jäsenet Alueellisessa kaatumisten ehkäisyverkostossa oli vuoden 2017 vaihteessa 35 jäsentä ml. puheenjohtaja. Jäsenet edustivat kymmentä eri organisaatiota, sairaanhoitopiiriä tai sote-aluetta. Jäseniin kuului myös maallikkojäsen. Jäsenet edustivat laajalti eri organisaatiotasoja kotihoidosta erikoissairaanhoitoon ja koulutukseen sekä niiden kautta myös ammattiryhmiä. (Liite 1.) 2. AKEn tavoite ja visio toimikaudelle Toimikauden päätavoitteena oli toimia moniammatillisena foorumina Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella (erva). AKEn toiminta perustuu potilaiden/asiakkaiden, heidän omaistensa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tietoisuuden edistämiseen kaatumisten ehkäisystä. Visiona oli olla vuoden 2017 loppuun mennessä alueellisesti toimiva ja tunnettu moniammatillinen verkosto, jonka toiminta perustuu potilaiden/asiakkaiden, heidän omaistensa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tietoisuuden edistämiseen kaatumisten ehkäisystä. Toiminnan avulla pyrittiin vakavien kaatumistapaturmien määrän kasvun pysäyttämiseen alueella. 3. AKEn kokoontuminen toimikaudella Vuosina 2016 ja 2017 verkosto kokoontui suunnitellusti neljännesvuosittain KYSin tiloissa, Kuopiossa. Koollekutsujana ja puheenjohtajana toimi kliinisen hoitotyön asiantuntija Tarja Tervo-Heikkinen. Kokouksissa oli paikalla vuonna jäsentä sekä 2/2016 kokouksesta alkaen etäyhteydellä jäseniä viidestä osoitteesta. Vuonna 2017 kokouksissa paikalla oli jäsentä sekä etäyhteydellä jäseniä 6-10 eri osoitteesta. AKEn pääverkoston henkilöjäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 35. Tämän lisäksi suurimmassa osassa AKE-organisaatioita oli omat alaverkostonsa, joiden jäsenmäärät vaihtelivat alueittain.

4 4 4. Yksilöidyt tavoitteet ja toimenpiteet vuosille a. Verkosto on avoin ja kehittyvä. Verkostoon kuului vuoden 2017 lopussa kaikki Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ja sote-alueet (kuva 1). Verkostoon toivotetaan yhä tervetulleiksi uusia organisaatioita. Kuva 1. AKEn toiminta-alue 2017 Jäsenorganisaatiot: Hoivakoti Aurinkopuisto Oy Essote, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Itä-Suomen yliopisto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuopion kaupunki Kuopion yliopistollinen sairaala Kysteri, Perusterveydenhuollon liikelaitos Sakky, Savon ammattiopisto Savonia Ammattikorkeakoulu SiunSOTE Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Helmikuun 2016 kokouksesta alkaen AKEn kokouksiin on ollut mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Etäyhteyttä ovat hyödyntäneet erityisesti kauimmaiset jäsenet kuten Keski-Suomi, SiunSote, Sosteri ja Essote, mutta etäyhteys palvelee myös lähempänä olevia ja säästää ennen kaikkea aikaa. Etäyhteydellä ovat myös AKEn alaverkostojen jäsenet voineet osallistua pääverkoston kokouksiin. Tätä mahdollisuutta on toistaiseksi käytetty vain SiunSotessa jonkin verran. Kesäkuun 27. päivänä 2016 avattiin AKE-verkoston yhteinen työtila PSSHP:n extranetissa. Työtilaan viedään kaikki kokousmateriaali sekä esityksiä, julkaisuja yms. jotka voidaan näin jakaa koko verkoston kesken. b. Verkosto suunnittelee ja järjestää koulutusta vuosittain alueellisesti yhteistyössä KYSin koulutusyksikön kanssa. Yleisiä alueellisia koulutuspäiviä /-iltapäiviä on järjestetty vähän. Eri AKE-organisaatiot ovat järjestäneet omia koulutuspäiviään / -iltapäiviä tai kaatumisen teema on ollut yhtenä teemana esimerkiksi potilasturvallisuuden päivässä Hoitotyön meeting. Potilaan kaatumisriskit sairaalassa Onko mitään tehtävissä? Iltapäiväkoulutus, useita alustuksia aiheina: kaatumisriskin tunnistaminen sairaalassa, ikääntyneen delirium, kaatumisvaarassa olevan potilaan ravitsemusohjaus ja fysioterapiaohjaus Monialaisuuden voima kehittämisessä sisältöä omaan työhön. AKE - Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto. Hoitotyön meeting, KYS. T.Tervo- Heikkinen

5 5 c. Verkosto tukee eri organisaatioissa järjestettäviä koulutuksia Jäsenien käyttöön on koottu diasarja Pysytään pystyssä, ehkäistään kaatumista. Pysytään pystyssä oppaan pohjalta, jota on mahdollisuus hyödyntää omien organisaatioiden käyttöön. Puheenjohtaja ja AKEn jäsenet ovat tukeneet koulutustilaisuuksia omilla esityksillään, mikäli niihin on katsottu olevan tarvetta. Puheenjohtajan esityksiä jäsenorganisaatioiden koulutustapahtumissa: Kaatumisen ehkäisy, Kuopion kaupunki, Harjulan sairaala Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy osana kuntoutuksen palvelupolkua, Kaatumisten ehkäisyn alueellinen toimintamalli ja AKE-verkosto, Kaste ESSOhankkeen työpaja, Mikkeli ja Mummo kaatui, ja nyt kaatuu jo lapsenlapsikin! Riskien arvioinnista aktiiviseen ennaltaehkäisyyn. Kuinka estän potilaan tai asiakkaan kaatumisia? Koulutuspäivä Ylä-Savon SOTE Kaatumisen ehkäisy. Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto, AKE. Savonlinna, SOSTERIn koulutuspäivä. Eri alojen koulutuksessa kaatumisten ehkäisytiedon saatavuus tulisi taata mahdollisimman monipuolisesti nostamalla aihe esille eri tilaisuuksissa. Näkyvyys opiskelijoille: Parempi hoidon laatu hillitsee kustannuksia vai hillitseekö? Talouden johtaminen hoitotyössä -kurssi, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. (osana esitystä T.Tervo-Heikkinen) Asiantuntijuus ja näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen. NPTvideokurssi. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. (kaatumisten ehkäisy osana esitystä T.Tervo-Heikkinen & A.Vaajoki). Vuosittain toistuva Potilasturvallisuus -kurssi, Itä-Suomen yliopisto, avoin yliopisto (potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen). Vuosittain toistuva Safety opintojakso (englanninkielinen), Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos (potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen). Tietoisuutta eri lähteistä saatavasta luotettavasta tiedosta on levitetty koko verkoston alueelle. Muun muassa Duodecimin Oppiportissa olevaa Kaatumisten ehkäisyn verkkokurssia on kehotettu jakamaan eri organisaatioiden koulutusmateriaalina. Kyseisellä kurssilla on linkit Pysytään pystyssä-oppaaseen. d. Verkosto tukee kaatumisten ehkäisyn implementointia ja näkyvyyttä väestölle Näkyvyyttä väestölle on tuotu esille eri julkaisukanavia, kuten päivä- tai ilmaisjakelulehdet, yleisötapahtumat jne. hyödyntäen. Tarkemmin kunkin jäsenorganisaation osuudessa. Väestölle suunnattuja tapahtumia, joissa puheenjohtaja mukana: Kaatumisten ehkäisy, Potilaan oikeuksien päivä, Kuopion kaupungintalon juhlasali Kaatumisten syyt voinko itse vaikuttaa? Esitys Kuopion kaupungin kaatumisen ehkäisyhankkeessa. Kuopion Pääkirjasto Kaatumisten syyt voinko itse vaikuttaa? Muuruveden eläkeläisten iltapäivä Kaatumisten ehkäisyn ABC. Tietoisku KYSin Alueellisessa Potilastur-

6 6 vallisuuspäivässä. Tallenne katsottavissa osoitteessa -> Materiaalipankki Eri tilaisuuksissa on ollut mahdollista hyödyntää väestölle tehtäviä kyselyitä kaatumisista. Muutamat jäsenorganisaatiot (mm. Siilinjärven kunta ja Kuopion kaupunki) ovat hyödyntäneet kyselyä eri oppilaitosten opiskelijoiden avustuksella ja saaneet näin tietoa oman alueensa väestön kaatumisista. Kyselyn yhteydessä on jaettu tietoa kaatumisten ehkäisystä mm. Pysytään pystyssä oppaan avulla. Pysytään pystyssä opas sai ensimmäisen palkinnon 2016 Safety Media Award palkinnolla painettujen medioiden sarjassa. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi viidessä kategoriassa: äänimedia, kampanja, painettu media, lyhyt video, ultra lyhyt video, web/online. Näiden lisäksi jaetaan kunniamainintoja. Palkinnon myöntää International Safety Media Awards (IS- MA) - Using Media to Promote Safety and Prevent Injuries 1. Vuonna 2016 palkinnot jaettiin Tampereella, Safety 2016 konferenssin yhteydessä 2. Pysytään pystyssä oppaan pohjalta on tehty myös Roll Up. Kuva 2. Pysytään pystyssä oppaan englannin kielinen versio osallistui kilpailuun. Näkyvyys AKEn alueen ulkopuolelle: Kaatumisten ehkäisyn alueellista kehittämistä, Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto, AKE. Valtakunnallinen kehittämistoimijoiden verkoston tapaaminen, Kuopio. (T.Tervo-Heikkinen) Kaatumisten ehkäisy KYSin erityisvastuualueella. Pysyppä pystysä tavoitteena kaatumisten ehkäisy. Oulun yliopistollisen sairaalan koulutuksessa. (T.Tervo-Heikkinen) Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto (AKE). Toiminta KYS / Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin ervassa. Pirkanmaan näyttöön perustuvan toiminnan alueverkoston tapaaminen. (T.Tervo-Heikkinen) Alueelliset, kansalliset ja kansainväliset seminaarit ja konferenssit: Tutkittu tieto toimintaan Näyttö käyttöön myös vanhustyössä. Case: iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivät , Tampere. (T.Tervo-Heikkinen) Dreams come true. A multisectoral fall prevention programme with patients and their close ones. 4th Nordic Conference on Research in Patient Safety and Quality in Healthcare, Kuopio. Tervo-Heikkinen, Haatainen, Ojala and The Regional Fall Prevention Network Kaatumiset ja putoamiset sairaalassa. Alueellinen koulutus - Potilasturvallisuuspäivän seminaari. KYS. (etäyhteys) 1 ISMA THL

7 Koulutuksesta käytäntöön Simulaatiot kaatumisten ehkäisyn oppimisessa. E-poster esitys, T.Tervo-Heikkinen, M.Äijö, R.Turjamaa, M.Silén-Lipponen, FinnSim Tunnetaanko ohjeet ohjataanko ohjeilla? T.Tervo-Heikkinen, E.Peltonen, Kysteri, R.Kettunen, KYS, K.Haatainen, KYS. Esitys, Gerontologia kongressi, Turku Medication and falls: Psychotropic use as risk factor for falls and fractures (CLI). S.Hartikainen, R.Ojala, M.Tiihonen. Work-shop. Nordic Social Pharmacy and Health Services Research Conference (NSPC) e. Verkosto edistää kaatumisten ehkäisyä yhtenäisillä käytännöillä, ohjeistuksilla ja mittareilla. lääkehoidon arviointi kaatumisen takia hoitoon tulleilla potilailla olemassa olevan AKE-materiaalin implementointi käyttöön eri organisaatioissa mittareiden käytön edistäminen organisaatioiden toiminnassa Näiden tavoitteiden toteutumista on kuvattu kunkin organisaation oman toteutumisen yhteydessä myöhemmin. f. Verkosto seuraa kaatumisten (ja putoamisten) määrää ja niiden kehitystä alueella, eri organisaatioissa ja yksiköissä. Vuosittain vuoden kolmannessa kokouksessa (syyskuu) verkoston organisaatioiden jäsenet ovat tuoneet omaa organisaatiotaan koskevaa tietoa esille. Samalla omaa ensimmäisen vuosipuolikkaan trendiä on seurattu edellisiin vuosiin. Tässä on hyödynnetty HaiPro-ilmoituksia ja Tapaturmakatsausten tilastoja sekä organisaatiokohtaisia johtamisjärjestelmästä tuotettuja tietoja, siinä määrin kuin ne eri organisaatioista ovat saatavissa. Samanaikaisesti on tarkasteltu myös koko maata koskevaa tilastotietoa. 5. Kaatumiset ja putoamiset valtakunnallisten tilastojen kautta Koko Suomea kattavia tilastotietoja voidaan käyttää lähtökohtana seurattaessa kaatumisiin ja putoamisiin liittyvää kehitystä. Näistä tilastotietoa tuottaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) muun muassa Sotkanet-tietokannan avulla. Suomen tilannetta tarkasteltaessa kaatumiset ja putoamiset ovat olleet jo vuosia merkittävin tapaturmaisen kuoleman syy sekä eniten hoitopäiviä aiheuttavia tapaturmaisia tapahtumia. Vuosien keskiarvojen perusteella kaikista tapaturmakuolemista 44 % aiheutuu kaatumisista tai putoamisista. Iäkkäillä yleisin tapaturman aiheuttaja on kaatuminen tai matalalta putoaminen. Kaikista tapaturmien aiheuttamista sairaalahoitopäivistä 60 %

8 8 (vuosien keskiarvo) aiheutuu yli 74-vuotiaille. Hoitopäivistä 73 % kohdistuu naisiin. 3 Vuosittain kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat noin 1200 ihmisen kuoleman ja ovat välillisesti aiheuttamassa noin 800 kuolemaa Suomessa. Lievempiä tapaturmia voidaan arvioida olevan jokaista tapaturmakuolemaa kohti noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitojaksoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 4. Näiden lisäksi kaatumisista ja putoamisista aiheutuu pienempiä vammoja, jotka eivät vaadi terveydenhuollon toimenpiteitä. Erityisesti ikääntyneille henkilöille tapahtuneet kaatumiset aiheuttavat usein kaatumisen pelkoa, joka puolestaan vähentää liikkumista ja sitä kautta heikentää toimintakykyä 5 Tapaturmista johtuvien sairaalahoitojaksojen määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2000 lähtien. Kasvua selittää iäkkäiden määrän lisääntyminen ja se, että iäkkäiden tapaturmat johtavat muita useammin sairaalahoitoon. Toisaalta kasvua hillitsevät hoitokäytäntöjen muutokset esimerkiksi tiettyjen vammojen hoito polikliinisesti vuodeosastohoidon sijaan. 6 Tilastot pohjautuvat sairaaloiden toimittamiin Hilmo-tietoihin, joiden puutteellisuus vaikeuttaa osittain selkeän kuvan saamista eri sairaanhoitopiirien alueilta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella tapaturmien ja väkivallan johdosta vuosina kuolleesta 41 % (n=700) kuoli kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä samana ajanjaksona kuolleista 1730 henkilöstä 45 % (n=770), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella 1070 kuolleesta 37 % (n=400) kuoli kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Vastaavat luvut samalta ajanjaksolta Etelä- Savon sairaanhoitopiirissä olivat 1110 kuollutta, joista 34 % (n=380) kaatumisen tai putoamisen seurauksena ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa 320 tapaturmaisesti kuolleesta 38 % (n=120) kuoli kaatumisen tai putoamisen surauksena. 7 3 Yleisimmät tapaturmakuolemien syyt. ( ) 4 THL. Tapaturmakatsaus Alueraportti, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. 5 Pajala S Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. THL, Opas 16. ( , s.60). 6 Tapaturmista aiheutuva sairaalahoito. ( ) 7 Alueelliset tapaturmakatsaukset 2017 pelastusalueittain. ( ) Osoitteessa:

9 9 Tarkasteltaessa KYSin erityisvastuualueen kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja / asukasta hoitojaksojen määrä on vuosien välillä vaihdellut 133,2 ja 143,8 välillä / asukasta. Näissä luvuissa on huomioitu kaikki ikäryhmät. Kun tarkastellaan yli 65-vuotiaiden tapahtumia, hoitojaksojen määrä em. neljän vuoden ajanjaksolla on vaihdellut 384,1 ja 416,4 välillä / vastaavanikäistä. (Taulukko 1 sekä Kuvat 3 ja 4.) Selkeää suuntaa ei kuitenkaan näissä voida todeta. Taulukko 1. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot AKEn toiminnassa olevien sairaanhoitopiirien, KYS-ervan alueella ja koko Suomessa vuosina Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / asukasta Koko Suomi 114,9 110,8 106,8 112,6 KYS erityisvastuualue 135,2 140,5 133,2 143,8 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 125,6 126,5 124,9 138,7 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 184,3 151,2 145,6 160,8 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 139,1 131,2 128,4 133,8 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 114,8 147,7 146,0 155,2 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 140,5 149,1 130,6 145,3 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Koko Suomi 348,3 345,8 329,8 347,9 KYS erityisvastuualue 392,3 406,6 384,1 416,4 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 311,5 329,3 327,8 368,8 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 417,1 375,3 338,9 371,5 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 437,2 437,2 414,6 431,3 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 362,6 405,9 414,3 445,9 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 406,7 424,4 372,6 415,0 8 Sotkanet tietokanta ar=sy4rtzbw0zueaa==&gender=t&abs=f&color=f&buildversion=3.0- SNAPSHOT&buildTimestamp=

10 10 Kuva 3. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / asukasta AKEn toiminnassa olevien sairaanhoitopiirien ja KYS-ervan alueella sekä koko Suomessa vuosina Kuva 4. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä AKEn toiminnassa olevien sairaanhoitopiirien ja KYS-ervan alueella sekä koko Suomessa vuosina

11 11 Kaatumis- ja putoamistapaturmat erityisesti iäkkäillä tapahtuvat usein kotona tai kodin läheisyydessä. Sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa hoidettavien potilaiden kaatumiset ja putoamiset tulisi kuitenkin pyrkiä minimoimaan. Tapaturmakatsauksissa on kuvattu myös sairaaloihin tai sairaalaoloihin liittyvistä ulkoisista tekijöistä johtuvia tapaturmia. Koko Suomen tasolla nämä ovat toiseksi harvinaisin tapaturmatyyppi. Kuitenkin näihin tilastoihin on suhtauduttava varauksella erityisesti siksi, että tapaturmatyypin kirjaaminen ei ole järjestelmällistä. Erityisesti ennalta ehkäisevän työn tehostamiseksi tapaturmatyyppi tulisi kirjata mahdollisimman huolellisesti. Kuitenkin noin kolmasosassa kaikista tapaturmista Suomessa tapaturmatyyppiä ei ole kirjattu tai se on kirjattu muu tai määrittämätön tyypillä, jolloin sen antama tieto ei hyödytä ennalta ehkäisevää työtä ollenkaan. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot vuosina , muutamien tapaturmatyyppien osalta KYS-ervan alueella. 9 Tapaturmatyyppi Sairaanhoitopiiri Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä. Tyyppiä ei kirjattu Muu tai määrittämätön Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KYS-erva yhteensä Indikaattoripankki Sotkanet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen. 10 Sotkanet-tietokanta on avoin tilastotietoa tuottava tietopankki, josta voi hakea tietoa eri tilastoista ja rajata hakua mm. alueen mukaan sekä saada vertailutietoa eri rajausten mukaisesti. Lonkkamurtumat ovat erityisesti ikääntyneillä merkittävä tapaturma, joka aiheutuu usein kaatumisesta tai putoamisesta. Sotkanet-tietokannan tilastoissa voidaan tarkastella 65 9 Alueelliset tapaturmakatsaukset 2017 pelastusalueittain. ( ) Osoitteessa: 10 Sotkanet.fi palvelu

12 12 vuotta täyttäneiden lonkkamurtumia osuutena (%) vastaavanikäisestä väestöstä ja määrinä. Koko maassa lonkkamurtumia 65 vuotta täyttäneillä tapahtuu noin hieman vajaa 8000 vuosittain. (Taulukko 3.) Sama trendi on jatkunut koko 2000 luvun ajan samalla kun 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kasvanut 15 % (2000) 20,9 % (2016) mennessä koko maassa. KYS-ervassa 65 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna ,8 % ja vuonna ,6 %, josta voidaan todeta muutoksen olleen KYS-ervassa jopa suurempi kuin koko Suomessa (6,8 prosenttiyksikköä vs. 5,9). 11 Taulukko 3. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä ja lukumäärinä (n=). 12 Alue 2013 % n= Koko Suomi 0, KYS-erva 0, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 0,8 213 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 0,7 81 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 0,8 394 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 0,8 303 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 0, % n= 0, , , , , , , % n= 0, , , ,7 85 0, , , % n= 0, , , ,7 88 0, , ,7 388 Sen sijaan kun 65 vuotta täyttäneiden lonkkamurtumia tarkastellaan sukupuolen mukaan, voidaan huomata naisten huomattavasti suurempi edustajuus. Koko Suomen tilastossa naisten osuus on kaksinkertainen verrattuna miehin. AKEn alueella osuudet vaihtelevat hieman, mutta noudattavat pitkälti koko Suomen tilastoa. (Taulukko 4.) 11 Sotkanet-tietokanta. 0zUFAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp= Sotkanet-tietokanta, taulukon URL: sy4rtzbw0zueaa==&gender=t&abs=f&color=f&buildversion=3.0- SNAPSHOT&buildTimestamp=

13 13 Taulukko 4. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä. 13 Alue Koko Suomi miehet 0,5 0,5 0,5 0,5 naiset 1,0 0,9 0,9 0,9 KYS-erva miehet 0,5 0,5 0,5 0,5 naiset 1,0 0,9 0,9 0,9 Etelä-Savon shp miehet 0,6 0,7 0,5 0,5 naiset 1,0 1,0 1,0 0,8 Itä-Savon shp miehet 0,4 0,4 0,5 0,4 naiset 0,9 1,1 0,9 0,9 Keski-Suomen shp miehet 0,5 0,5 0,5 0,5 naiset 1,0 0,9 0,9 0,8 Pohjois-Karjalan shp miehet 0,5 0,5 0,5 0,5 naiset 1,0 1,0 1,0 1,1 Pohjois-Savon sph miehet 0,5 0,5 0,5 0,5 naiset 0,9 0,9 0,9 0,8 Huomattava on, että edellä kuvatuissa tiedoissa on hyödynnetty mm. Tapaturmakatsauksia, jotka tarkastelevat vain sairaalahoitoa vaatineita tapahtumia. Näin ollen mm. kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät tapahtumat ovat usein polikliinisesti hoidettuja, eivätkä tule näin ollen esille katsauksissa. 6. Verkosto tuottaa tutkimusta ja raportoi tutkittuun tietoon perustuen eri foorumeilla Keväällä 2017 toteutettiin kysely sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle AKEn alueen niissä organisaatioissa tai organisaatioryhmissä, missä AKEn laatimia ohjeita ja materiaaleja oli jo ehditty viedä käytäntöön. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat ammattilaista AKEn alueelta. Raportti Kaatumisten ehkäisy - kysely henkilöstölle on julkaistu KYSin extranetissa, josta se on mahdollista jakaa jäsenorganisaatioihin. Kyselyn tulokset on tiivistetty seuraavasti: 1. Vastaajat tunnistivat tärkeimmät toimenpiteet kaatumisten ehkäisyyn liittyen hyvin. Rajoitteiden käyttö tunnistettiin yhdeksi vähiten tärkeimmistä toimenpiteistä, kun taas ohjausta tulisi antaa aina potilaan, asiakkaan tai hänen läheisensä kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa. 13 Sotkanet-tietokanta, taulukon URL: sy4rtzbw0zueaa==&gender=m;f&abs=f&color=f&buildversion=3.0- SNAPSHOT&buildTimestamp=

14 14 2. Vastaajat kertoivat itse ensisijaisesti selvittävänsä aiempia kaatumisia eri lähteistä (potilas/asiakas tai kirjalliset lähteet) ja käyttävänsä harvoin testejä tai kaatumisvaaramittareita. Sen sijaan vastaajien oma toiminta ei välttämättä noudattanut heidän tunnistamiaan tärkeimpiä toimenpiteitä. 3. THL on edistänyt erityisesti ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyä tuottamalla ohjeistusta ja työvälineitä kaatumisten ehkäisyyn. Näitä apuvälineitä ei kuitenkaan käytetä oman toiminnan suuntaamisessa tai potilaan / asiakkaan tarpeiden kartoittamisen apuvälineinä järjestelmällisesti. Mittareita ei myöskään tunneta niin, että tiedettäisiin mihin tarkoitukseen jokin mittari on kehitetty. 4. Ne vastaajat jotka ilmoittivat THL:n julkaisemien työvälineiden olevan käytössä, käyttivät itse mittaria silloin kun potilas tuli kaatuneena tai hän kaatui hoitojaksolla. Kaatumisen ehkäisyn toteuttaminen aloitetaan vasta kun potilas / asiakas on jo kaatunut. Tämä ei tue ennalta ehkäisevää toimintaa. 5. Pysytään pystyssä -opasta annettiin potilaalle /asiakkaalle kaikkein vähiten eikä potilaan, asiakkaan tai läheisen kaatumisen ehkäisyn osaamista varmistettu. Kansallinen tavoite on vähentää tapaturmia kotona ja vapaa-ajalla. Toiminta on vielä organisaatio ja henkilöstölähtöistä sekä valitettavan usein myös ennalta ehkäisevät toiminnan siirtämistä jollekin toiselle taholle. Potilasta, asiakasta tai hänen läheistään ei koeta yhteistyökumppaniksi eikä hänen omaa vastuutaan ennalta ehkäisyssä korosteta riittävästi, koska tietoa ei hänelle / heille pyritä antamaan säännöllisesti. 6. Tietoa esimerkiksi vuodepaikasta hoitolaitoksessa tai vuoteen sijoittelusta kotona ei hyödynnetä, tai sitä ei ole ammattilaisella riittävästi. Myös potilaalle, asiakkaalle tai läheiselle tarjotaan useimmiten apua, ei ennalta ehkäisevää tietoa. 7. Vajaaravitsemusta ei tunnisteta ja sen vaikutus kaatumisen riskitekijänä ei ole tiedossa. 8. Kaatumisriskiin, -tapahtumiin ja ennalta ehkäisyyn käytettiin eniten potilaan kannustamista avun pyytämiseen tai hälyttämiseen erityisesti kun riski oli korkea. Vähiten selvitettiin yksilöllisiä syitä kaatumisriskille. Yksilöllisten kaatumisriskin syiden selvittäminen ohjaisi myös ennalta ehkäiseviä toimia oikein. Myös potilas, asiakas ja omainen hyötyisivät eniten juuri tästä tiedosta. 9. HaiPro-ilmoitus tehtiin usein, mutta ilmoitusten käsittely ei ollut vakiintunutta. Käsittelyn tulisi olla johdonmukaista ja järjestelmällistä, jotta tarvittavat kehittämistoimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa. Käsittelyn puute voi myös johtaa ilmoitusaktiivisuuden laskuun. 10. AKEn tuottamia ohjeita ei tunneta, eivätkä ne ole käytössä. Näillä ohjeilla verkosto on kuitenkin pyrkinyt tukemaan kaatumisen ehkäisyä ja sen edistämistä eri toimipisteissä.

15 15 Jo pelkästään Pysytään pystyssä oppaan antaminen potilaalle, asiakkaalle tai läheiselle lisää aiheen tunnettavuutta ja sitä kautta vaikuttaa väestön tietoisuuteen ja omaehtoiseen kaatumisten ehkäisyyn. 11. Kaatumistapahtumien yhtenäistä kirjaamistapaa tulisi kehittää. Kaatumisen ehkäisyn vastuuhenkilöt tulisi olla jokaisessa työyksikössä ja heidän toimenkuvansa tulisi olla määritelty. Yli puolet vastanneista toivoi lisäkoulutusta eri aiheista kaatumisen ehkäisyyn liittyen.

16 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot AKE-Aurinkopuisto Vastuuhenkilöt: Leena Myöhänen ja Anu Väänänen ta ei ole saatu käyttöön. Hoivakoti Aurinkopuisto Oy:ssä tapahtuneiden organisaatio ja henkilöstömuutosten vuoksi organisaatio ei enää osallistu AKEn toimintaan.

17 17 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä AKE - ETELÄ-SAVO Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote on jatkanut Essohankkeessa ( ) aloitettua kaatumisten ehkäisyn työtä. Hankkeen aikaisesta monialaisesta laajasta työryhmästä on muodostettu ydintyöryhmä, joka on jatkanut asian työstämistä ja suunnitellut mm. yleisötilaisuuden kuntalaisten yleisen tietoisuuden lisäämiseksi. Haipro-ilmoitusten tekemisen aktivoitumiseksi ovat asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämispäällikkö ja kaatumistenehkäisyn työryhmän vetäjä tehneet info-kierroksia Mikkelin alueella. Lisäksi Essoten Haipro-järjestelmään on lisätty kysymys Onko FRAT tai Frop- Com tehty? ja Haipro-seurantoja käytetään hyväksi koulutusten tarpeen arvioinnissa sekä suunnittelussa. Ammattilaisen Hyvikseen on laadittu sähköiset kaatumisvaaran arviointilomakkeet liikennevaloineen, jotka nostavat esiin arvioinnin merkittävimmät osiot. Sähköiset lomakkeet ovat käytettävissä Effica-potilastietojärjestelmän kautta. Yhteistyö sairaalafarmasian kanssa on ollut antoisaa ja palvelupyynnöllä voi pyytää asiakkaan/potilaan lääkitykseen liittyvää tarkastusta tai ohjausta. AKEn yleiset ja yksilölliset tarkastuslomakkeet on otettu käyttöön lähikuntoutusosastoilla ja ne sekä kaatumisvaaran arviointilomakkeet ovat saatavilla Intrassa. Pysytään pystyssä -opasta jaetaan yleisesti koko Essoten alueella. Kaatumistenehkäisyn prosessin kuvausta varten on perustettu pienryhmä, jonka tuotos on valmiina vuoden 2017 loppuun mennessä. Prosessin omistajuus jää työryhmälle ja Essoten asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämispäällikölle. Syksyllä järjestettiin yleisötilaisuus kauppakeskuksen aulassa, jossa oli parikymmentä asiantuntijaa jakamassa tietoa ja neuvoja. Kiinnostuneita kävi paikalla paljon ja asiantuntijat kokivat päivän olleen antoisan. Essoten potilasjalkineet uudistuivat ja niiden tilauksesta tehtiin Intraan lyhyt opasvideo Essoten yhteyshenkilö: fysioterapeutti Anne Loponen, anne.loponen@essote.fi

18 18 Pysy pystyssä -tapahtuma Kauppakeskus Stella

19 19 AKE-KeskiSuomi Vastuuhenkilöt: Niina Ylönen-Käyrä, Tuulikki Alanko ja Jaana Peltokoski AKE K-S toiminta on vuosina keskittynyt henkilöstön osaamisen kehittämiseen jalkauttamalla yksiköihin kaatumisten ehkäisyn työkaluja ja yhtenäisiä näyttöön perustuvia toimintamalleja. Hoitosuosituksen implementoinnissa on hyödynnetty ja tehty tutuksi vuonna 2015 perustettua Tules- kartan verkkosovelluksen kaatumisten ehkäisy-osiota, jonne on tallennettu helposti käyttöön otettavaksi keskeinen kaatumisten ehkäisyn materiaali (AKE). Yksikkötason koulutus- /kehittämistoiminta aloitettiin vuonna 2016 Seututerveyskeskuksen Laukaan, Keuruun ja Joutsan terveyskeskusten vuodeosastoilla, ja jatkettiin vuoden 2017 ajan Keski-Suomen keskussairaalan yksiköissä. Vuoden 2017 aikana jalkauduttiin suurimpaan osaan KSKS yksiköistä (vuodeosastot ja poliklinikat) ja työ jatkuu loppujen yksiköiden osalta vuonna Näyttöön perustuvien toimintakäytäntöjen implementoinnin ohella pääpaino näissä tilaisuuksissa oli kaatumisten ehkäisyn yksikkökohtaisella kehittämisellä. Ohjelma räätälöitiin yksikön kontekstiin sopivaksi, ja se sisälsi sekä luento-osuutta (kaatumisten ehkäisyn menetelmät ja mittarit tutuksi) että ryhmätöitä yksikön oman kehittämistyön käynnistämisen edistämiseksi. Yksiköille on tuotettu kirjallinen kooste yksikkökohtaisista kehittämiskohteista kaatumisten ehkäisyn jatkotyöskentelyn työkaluksi. Joulukuu 2016 oli KSSHP:ssä henkilökunnalle suunnattu kaatumisten ennaltaehkäisyn teemakuukausi. Teemakuukauteen liittyen toteutettiin koko KSSHP:n alueella sähköinen kysely, joka koostui IKINÄ-toimintamallin mukaisesta kaatumisten ehkäisyn toimintaympäristön tarkistuslistasta. Vastaukset saatiin 28 eri toimintayksiköistä. Toimintakaudelle asetetut tavoitteet yksiköiden tukemisesta ja yksiköihin jalkautumisesta kaatumisten ehkäisyn menetelmien implementoinnissa ovat toteutuneet Keski-Suomen keskussairaalan osalta hyvin. Moniammatillisuus ei toteutunut toivotulla tavalla, suurin osa tilaisuuksiin osallistujista oli hoitotyöntekijöitä, hoitotyön johtajia ja joitakin fysioterapeutteja. AKE-K-S verkostotoiminta KSSHP:n alueelle ei ollut aktiivista toimintakaudella, johtuen heikoista osallistujamääristä verkostotapaamisiin. Kaatumisten ehkäisyn pilottiprojekti ei myöskään käynnistynyt toivotulla tavalla pilottiyksiköissä. Haasteiden seurauksena asiantuntijatyöryhmä kehitti nykyisen toimintamallin. Vähäinen alueellinen verkostotyö on heikentänyt mahdollisuuksia yhtenäistää alueen kaatumisten ehkäisykäytäntöjä ja kehittää yhteistyötä potilaan saumattoman kaatumisten ehkäisyn hoitopolun varmistamiseksi. AKE-KS on seurannut kaatumisen ja putoamisten määrää ja kehitystä alueella Haipro- vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmästä saatavalla tiedolla. KSSHP:ssä ilmoitusten määrä on pysynyt tasaisena vuodesta 2014 alkaen, mikä tarkoittaa, ettei kaatumis- / putoamishaiprojen määrää ole saatu käännettyä laskuun. Keski-Suomen keskussairaalan haiprojen määrä taas on kääntynyt nousuun, mikä on toivottu tulos; yksiköihin jalkautumiskierroksella on käynyt ilmi, että merkittävä osa näistä haiproista on jäänyt tekemättä. Prosentuaalinen kasvu vuonna 2017 Keski-Suomen keskussairaalan kaatumishaiproissa oli 34% ja putoamishaiproissa 55% kaatumiset 2016 putoamiset 2017 kaatumiset 2017 putoamiset KSSHP KSKS

20 20 AKE-Kuopio Terveydenhuollon palvelualue Sairaalapalvelut: Osastot 1, 2, 4, 5,7, Karttula, Juankoski, Kotiutusyksikkö Vastuuhenkilöt: Tarja Ruppa & Margit Metsävainio Alueelliseen kaatumisen ehkäisyverkostossa mukana vuosien kotiutusyksikön ja sairaalapalveluiden edustus ja tähän kuuluvat kotiutusyksikkö, osastot 1,2,4,5,Lehtolakoti sekä Karttulan ja Juankosken osastot. Potilaan/asiakkaan toimintakykyä arvioidaan laaja-alaisesti eri mittareiden avulla osastolle tullessa ja lähtiessä sekä kotihoidossa puolivuosittain tai tarvittaessa. Lukumäärissä on mukana vain parilliset mittaustulokset Barthelin ja tuolitestin osalta Potilaiden toimintakyvyn arvioimisen lisääntymiseen on vaikuttanut 2017 osastonhoitajien toteuttama mittarien käyttöön liittyvä koulutus yhteistyössä fysioterapeutin sekä henkilöstön kesken. Kirjaamiskoulutuksen myötä hoidon arviointi ja FRAT-mittarin hyödyntäminen on parantunut. Frat-mittausten mukaan suurin osa potilaista on lisääntyneen ja kohtalaisesti lisääntyneen kaatumisriskin luokissa. Osaamisen lisääntymisen myötä on apuvälineiden käyttö lisääntynyt. Vuoden tapahtumia: FRAT-koulutusta henkilökunnalle Tarja Tervo-Heikkinen Kaatumisten ehkäisyn yhtenäinen kirjaaminen (FRAT-taulu) Mittarikoulutusta henkilökunnalle x 3 vuoden 2016 aikana. Kaatumishankkeeseen Anna kaekkes, vuan elä periks- kotiovelta turvallisesti liikkeelle (Paula Smolander) osallistuminen. Tietoiskupäivät x 2 Kuopion kaupungin kirjaston luentosali Osallistuminen Frat-kyselyyn alueellisesti. Harjulan sairaalan kaatumisenehkäisyn infopäivä pidettiin Osastoilla olevat aktivoinnin harjoitteluhuoneet on muutettu potilashuoneiksi potilaspaikkojen lisääntymisen myötä osastoilla 2,4,5 Harjulan sairaalan kaatumisenehkäisyn työryhmä on kokoontunut x 5 vuoden 2017 aikana. Harjulan sairaalan os.1 sairaanhoitaja Marja-Riitta Maliniemen opinnäytetyön aihe on valittu kaatumisenehkäisyn kyselyn perusteella.

21 21 AKE-KYS Työryhmä kaatumisten ehkäisyyn. Potilasturvallisuusyhdyshenkilöiden verkoston (80 jäsentä) yksi tehtävä on edistää kaatumisten ehkäisyä omissa työyksiköissään lisäämällä henkilöstön tietoisuutta, opastamalla FRATin käyttöön, ohjaamalla potilaita ja heidän läheisiään ja jakamalla oppaita ja muuta materiaalia. Lisäksi yhdyshenkilöiden tehtävänä on toteuttaa tarvittavia interventioita ja arvioida niiden toteutumista ohjeistusten mukaisesti sekä hyödyntää HaiProvaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmästä saatavaa tietoa Vastuuhenkilö Kaisa Haatainen KYS osastofarmasian ja sairaala-apteekin lääkehoidon arviointipalvelun hyödyntäminen osastofarmaseutit tuottavat FRAT-mittarin lääkehoitoa koskevan tiedon ja vievät sen hoitokertomukseen. lääkehoidon arviointi mm. kaatumisen takia hoitoon tulleilla potilailla. Tavoitteena kuvata ehdotus toimintatavaksi, jolla lääkkeisiin liittyvää kaatumisriski voidaan havaita ja ehkäistä. Ongelmana on lääkehoidon arviointitulosten (riskin arviointi ja toimenpide-ehdotukset) dokumentointi, tiedon käyttäminen ja siirtäminen on hataraa. (opinnäytetyö) Vastuuhenkilö Raimo Ojala Ravitsemuksen huomiointi ja vajaaravitsemusseulan käyttö NRS2002-vajaaravitsemusseulan systemaattinen käyttöönoton tukeminen tehostettua ravitsemusta koskeva ohjeistus / koulutus Vastuuhenkilö Anne Antikainen, KYSin Ravitsemushoitotyöryhmä KYSin henkilöstölle suunnattu koulutus kaatumisten ehkäisyssä Apuvälineet tieto-taitopaja koulutusta toteutettiin vuonna 2017 Vastuuhenkilö Jaakko Ruuttunen ja Tarja Tervo-Heikkinen Näkyvyys KYSissä, henkilöstö, johto ja väestö: HaiPro-ilmoitukset 2015, Kaatumiset ja putoamiset. Potilasturvallisuustyöryhmä Kaatumisten ehkäisyohjelma KYSissä. Potilasturvallisuusvastuuhenkilöverkosto Luustopäivä KYSillä, AKEn posteri ja oppaita esittelemässä Kaisa Haatainen, Jaakko Ruuttunen, Anne Antikainen ja Raimo Ojala Kaatumisten ehkäisy. Näkökulmana johtaminen ja koulutus. Potilasturvallisuustyöryhmän kokous 4_2016. (T.Tervo-Heikkinen). 02/2017 Kaatumisten ehkäisyn toteuttaminen, kysely henkilöstölle Esitykset KYSin Kliinisen valiokunnan kokouksessa, Hoitotyön johtoryhmän kokouksessa, Osastonhoitajakokouksissa ja KYSin Potilasturvallisuusyhdyshenkilöiden kokouksessa. (T.Tervo-Heikkinen) Näyttöön perustuva toiminta KYSissä. Kysely osastonhoitajille vuosina 2012 ja 2016, sekä pari asiaa kirjaamisesta. Osana esitystä. Osastotunteja aiheina mm. Kaatumisten ehkäisy ja -ohjelma KYSissä, FRATin käyttö ja hyödyntäminen, Potilaan hoitoa tukevat mittarit ja niiden hyödyntäminen. Kaatumisen ehkäisy ja kivun tunnistaminen. Lisäksi eri tilaisuuksissa KYSin ulkopuolella on kysiläisten toimesta jaettu Pysytään pystyssä

22 22 opasta mm. konserttitilaisuuksissa. Kaisa Haatainen vei ruotsinkielistä opasta myös rannikkoseudun potilasturvallisuudesta vastaaville Vaasaan. Ulkomaisille vieraille: Clinical Nurse Consultants work and Evidence Based Nursing in Kuopio University Hospital (KUH). Italialaisia vieraita KYSissä. (osana esitystä T.Tervo-Heikkinen) Evidence Based Nursing in Kuopio University Hospital (KUH). Kiinalaisia vieraita KYSissä. (osana esitystä T.Tervo-Heikkinen) Clinical Nurse Consultants work and Evidence Based Nursing in Kuopio University Hospital (KUH). Kiinalaisia vieraita KYSissä. (osana esitystä T.Tervo-Heikkinen) Fall Prevention in KUH. Esitys Judy Zedreg-Gonzalesin vierailulla (Magneettisairaala yhdyshenkilö, USA). (T.Tervo-Heikkinen). KYS-AKE tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa Opinnäytetyö- sekä projektityöaiheita on tarjottu Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Neljä Savonia AMK:n opiskelijaa osallistui Ravitsemus ja kaatumiset projekti projektiin toukokuussa Kaatumisten ehkäisyn teema-alueelta on tarjottu useita aiheita opinnäytetöiden aiheiksi. Tarjottuihin teemoihin liittyen useampiakin opinnäytetöitä on valmistumassa vuonna Savonia AMK:n opiskelija käänsi projektityönään Pysytään pystyssä-oppaan venäjäksi. Vastuuhenkilö Kaisa Haatainen, Raimo Ojala & Tarja Tervo-Heikkinen KYS-tilastotietoa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä tapaturman ja väkivallan hoidosta kertyneistä hoitopäivistä suurin osa johtuu kaatumisista tai putoamisista. Kuitenkin on huomattava selkeä lasku hoitopäivissä vuodesta 2012 alkaen (kts. viereinen kuvio) 14. Hoitojaksoista 53 % liittyy kaatumis- tai putoamistapahtumiin. Kaatumisten ja putoamisten ilmoittamista on pyritty tehostamaan KYSissä jo useita vuosia. Vuonna 2016 HaiProssa ilmoitettiin yhteensä 175 tapaturmaa ja onnettomuutta, joista 73 % oli kaatumisia ja 17 % putoamisia. FRAT-mittarin käyttö lisättiin HaiPron yhteyteen vuonna Mittari oli tehty 43 %:ssa (n=54) ilmoitettuja kaatumisia. Putoamisilmoituksessa ko. tietoa ei kysytä. Ilmoite- 14 THL. Tapaturmakatsaus ( )

23 23 tuista FRAT-mittarin tuloksista 15 % oli erittäin korkeaan, 15 % kohonneeseen ja 22 lievästi kohonneeseen kaatumisvaaraan kuuluneita. (Kuvat seuraavalla sivulla.) Kuvat yllä. PSSHP:n HaiPro-raportointijärjestelmään ilmoitetut tapaturmat ja onnettomuudet vuodelta 2016 (n=175) (vas) ja niiden FRAT-arviot prosentteina (oik). Vuonna 2017 HaiProssa ilmoitettiin yhteensä 213 tapaturmaa ja onnettomuutta, joista 76 % oli kaatumisia ja 16 % putoamisia. FRAT-mittari oli tehty 43 %:ssa (n=71) ilmoitettuja kaatumisia. Ilmoitetuista FRAT-mittarin tuloksista 12 % oli erittäin korkeaan, 25 % kohonneeseen ja 34 lievästi kohonneeseen kaatumisvaaraan kuuluneita. (Kuvat alla.) Kuvat yllä. PSSHP:n HaiPro-raportointijärjestelmään ilmoitetut tapaturmat ja onnettomuudet vuodelta 2017 (n=213) (vas) ja niiden FRAT-arviot prosentteina (oik). Kaatumiset Hilmo-tilastoissa / KYS sigma-tietovarastossa KYSissä kirjattiin 2411 hoitojaksoa ja päivystyskäyntiä, joiden diagnoosi oli S-alkuinen ja syykoodina oli kaatuminen tai putoaminen (W00-W19). Nämä ovat olleet lievässä nousussa vuodesta Päivystyskäynnit päivystyspoliklinikalla sen sijaan ovat lähes kaksinkertaistuneet neljässä vuodessa (taulukko alla). Hoitojaksot ja päivystyskäynnit Hoitojaksot ja päivystyskäynnit, W00-W saapumistapana päivystys (sis. ajanvarauspkl:lta osastolle siirrot Päivystyskäynnit 3901:llä, W00-W19 + S-alkuinen dg

24 24 AKE-Kysteri Vastuuhenkilöt: osastonhoitajat Eija Miettinen (Juankoski), Maila Savonsalmi (Pielavesi) ja Tiina Vanhanen (Leppävirta) Nilakan palveluyksikkö Osastoilla on tehty FRATIA jonkin verran. Pysytään pystyssä -opasta on jaettu satunnaisesti. Kaatumisista ja putoamisista on tehty Haipro -ilmoituksia hyvin. Osastoilla toimitaan kuntoutumista edistävien periaatteiden mukaisesti. Kotiutumisen toimintamalli on ollut käytössä vuodesta 2015 alkaen. Molemmilla akuuttiosastoilla on nimetyt kotiutushoitajat. Kotiutumisissa on arvioitu asiakkaan kotona selviytymistä ja tuettu kotona selviytymistä yhteistyössä kuntien kotihoitojen kanssa. Terveysasemien työyksiköt toimivat Pohjois-Savon alueellisen osteoporoosin hoitomallin mukaisesti. Jokaisella terveysasemalla on nimetty osteoporoosihoitaja. Nilakan alueen kuntiin on palkattu tai ollaan palkkaamassa omaa fysioterapeuttia, joka tekee tiivistä yhteistyötä terveysaseman fysioterapeutin kanssa. I&O -hankkeen muutostyöpajoissa on sote-yhteistyönä kehitetty asiakkaan kotona selviytymistä tukevia toimintamalleja, mm. kotikuntoutusta. Tilastotietoa Kuva yllä. HaiPro-raportointijärjestelmään ilmoitetut tapaturmat ja onnettomuudet vuodelta 2016 (n=121) (vas) ja 2017 (n=104)(oik). Vuonna 2016 Kysterissä ilmoitettiin kaatumisia 79 ja putoamisia 31 kappaletta. FRAT-mittaria oli käytetty 4 %:ssa (n=5) kaatumistapahtumia. Vuonna 2017 kaatumisia ilmoitettiin 75 ja putoamisia 22. Nämä muodostivat yli 90 % kaikista tapaturmailmoituksista molempina vuosina. FRAT-mittaria oli käytetty vuonna % (n=14) ilmoitetuista tapahtumista. Kuitenkin lähes neljänneksessä (24 %) ilmoituksia ei tätä tietoa ilmoitettu. Niissä ilmoituksissa, joissa kaatumisriskin arviointi ilmoitettiin, 71 % riski oli erittäin korkea ja 29 % se oli kohonnut. Kaatumisriskin arviointimittari FRAT otettiin Kysterissä asteittain käyttöön vuoden 2015 aikana.

25 25 AKE - PohjoisKarjala PK AKE Pohjois-Karjala Vastuuhenkilö: Eeva Eloranta Kaatumisten ehkäisy toiminta alkoi Siun sote Kaste-hankkeena loppuvuodesta 2015 ja jatkuu yhteistyönä alueellisen työryhmän, AKE vastuuhenkilöiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden toimesta. Moniammatillinen PK-AKE työryhmä koostuu koko maakunnan Siun soten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista. AKE-PK työryhmä kokoontui 2-3 kuukauden välein ja AKE erva - verkoston kokouksiin ja toimintaan osallistuttiin säännöllisesti. Yhteistyötä THL:n IKINÄ-verkoston kanssa tehtiin aktiivisesti. Hankkeessa on luotu Pohjois -Karjalan kaikki kunnat + Heinävesi kattava kaatumisten ehkäisyn monitoimi- jainen verkosto, järjestetty koulutusta, levitetty tietoa, lisätty ymmärrystä ja edetty käytännön työhön. Toimintoja jatkettiin tavoitteiden ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Osatavoitteissa (IKINÄ toiminta- mallin ja kaatumisriskin arviointityökalujen ja mittareiden arviointi ja käyttöönoton suunnitelma, kaatu misten ehkäisyn tiedon lisääminen ammattilaisille ja yleisen tietoisuuden lisääminen kaatumisten ehkäisyssä) on edetty hyvin. Alueen yhteiseen sähköiseen järjestelmään Mediatriin keväällä 2016 lisätty FRAT mittari on otettu aktiivisesti käyttöön kunnissa ja työyksiköissä. Mittaria on arvioitu selkeäksi ja nopeaksi käyttää sekä sopivan kaikille ammattiryhmille. Työyksiköissä on mietitty vastuuhenkilöiden ja esimiesten johdolla toimintatapoja ja yhteisiä pelisääntöjä kaatumisten ehkäisyyn sekä ennakointia, tiedonkulkua ja arviointia asian suhteen. Potilas/asiakas- ja omaisten ohjauksessa on hyödynnetty AKE verkoston yhtenäistä materiaalia, mm. Pysytään pystyssä opasta. Eri ammattiryhmien yhteistyö ja toiminta yksiköissä on tiivistynyt kaatumisten ehkäisyssä. Erittäin tärkeänä on koettu johdon ja esimiesten tuki ja eri ammattiryhmien sitoutuminen yhteisen kehittämiseen ja käytäntöihin. Infoja ja osastotunteja kaatumisten ehkäisyn jalkauttamiseksi yksiköihin on pidetty runsaasti PKSSK:n/Siun soten eri erikoisalojen palavereissa-, mm. tk- johtavien lääkäreiden kokouksessa, tk- johtavien hoitajien kokouksessa, tk. lääkäreiden kokouksessa, JNS yta-alueen kotihoidon johtotiimin kokouksessa, alueen terveysasemilla ym. AKE vastuuhenkilöt ovat kouluttaneet kuntien ja työyksiköiden henkilöstöä kaatumisten ehkäisyn mittareiden ja materiaalien käyttöön. Valtakunnallisen kehittämistoimijoiden verkoston tapaamisessa KYS:ssa esiteltiin Pohjois Karjalan kaatumisten ehkäisyn verkostotoimintaa 4/2016. Kuntalaisille ja asukkaille on järjestetty avoimia tilaisuuksia kunnissa. Myös alueen kunnat ovat kiinnittäneet huomiota ja panostaneet kaatumisten ennaltaehkäisyyn. Muuta- missa kunnissa ikääntyville on lahjoitettu kenkien liukuesteitä. Yhteistyössä Valtimon kunnan kanssa on toteutettu kysely kenkien liukuesteiden saajille 4/2016. Valtimolla liukuesteiden käyttäjille suunnatusta kyselyn tuloksista ja kokemuksista saadun palautteen pohjalta liukuesteiden jakamista on jatkettu. Myös muissa alueen kunnissa, kuten Ilomantsissa ja Polvijärvellä, on iäkkäitä aktivoitu ulkona liikkumiseen jaettujen liukuesteiden avulla. Aloitteita kenkien liukuesteiden jakamiseksi iäkkäille on tehty useissa PK:n kunnissa. Kaatumisten ehkäisemiseksi on aloitettu tasapainoryhmiä ikäihmisille sekä lisätty mm. penkkejä kauppojen auloihin. Yleisölle ja ammattilaisille suunnattuja tapahtumia järjestettiin Valtakunnallisella Vanhustenviikolla alueella. Yhteisesti järjestettiin Kaatumisten ehkäisy tapahtumapäivä kuntien ja keskussairaalan työ- yksiköissä AKE vastuuhenkilöiden organisoimana. Muutamissa kunnissa järjestettiin aktiivista toimintaa koko vanhustenviikon ajaksi yhteistyössä kuntien ja järjestöjen muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumien teemoina mm. ravitsemus, D-vitamiini (apteekit), liikunta, luustoterveys, apuvälineet, tasapaino- ja toimintakykytestit, sukkien liukuestenesteen käyttö, kenkien liukuesteet, Pysytään pystyssä -opas ym. materiaalit.

26 26 Yhteistyössä Karelia AMK- ja PK:n Aikuisopisto -oppilaitosten kanssa järjestettiin yleisölle suunnattu Kaatumisten ehkäisyn kauppatapahtumapäivä 11/2016 kolmessa eri kauppakeskuksessa. Moniammatilliset opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat tapahtuman toiminnot ja ohjauksen yhteistyössä opettajien/koordinaattorin kanssa. Tapahtumat vetivät runsaasti väkeä. Testaukset, apuvälineet ja monenlaiset materiaalit kiinnostivat yleisöä. Karelia AMK:ssa tehtiin ylempi AMK-opinnäytetyö Kaatumisten ehkäisy-projektin jalkauttaminen Ilomantsin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kehittämistoimintaan ja suunnitteluun osallistettiin kunnassa eri toimijoita kuten terveydenhuolto, liikuntatoimi, potilasyhdistyksiä, ikääntyneitä ym. Toisen AMK -opinnäytetyön aiheena Potilaiden kaatumiset ja putoamiset PKSSK operatiivisella palvelualueella. Turvallisuus- ja AKE vastuuhenkilöille suunnatussa kyselytutkimuksessa selvitettiin mm. HaiPro ilmoituksia ja niiden käsittelyä. Opinnäytetöiden tuloksia hyödynnetään kaatumisten ehkäisyn kehittämistyössä. Ennaltaehkäisyyn painottuvia kuntien hoitotyöpajoja on järjestetty koko PK:n alueella. Yhteistyössä PKSSK/ Siun soten ravitsemusterapian ja kliinisen hoitotyön infektioiden ehkäisytiimin sekä painehaavojen ehkäisy- tiimin kanssa aloitettuja moniammatillisia hoitotyöpajoja jatkettiin alueella yhteistyökunnittain. Osasto- tunnit ja perehdytys Kaatumisriskin arviointiin (FRAT-mittari) keskussairaalassa jatkuivat uusilla alueilla. AKE verkoston koulutus- ja verkostoiltapäiviä järjestettiin teemoittain kaksi kertaa vuodessa. Duodecim Oppiportin verkkokoulutuksista Kaatumisten ehkäisyn verkkokurssi nousi eniten suoritetuksi kurssiksi Pohjois-Karjalan alueella vuonna Joissakin työyksiköissä velvoitettiin kurssin suorittamiseen ja PK-AKE työryhmä suositteli verkkokurssin suorittamista info ja koulutustilaisuuksissa. AKE-vastuuhenkilöt ovat toimineet aktiivisesti ja kuulumista verkostoon pidetään tärkeänä oman työyksi- kön kaatumisten ehkäisyn kehittämisen näkökulmasta. Yksiköissä toimitaan alueen yhteisten käytäntöjen mukaisesti. Viestinnässä ja tiedotuksen piirissä esim. koulutuksista verkostossa ovat vastuuhenkilöt, esimiehet, ylihoitajat ym., tämä on havaittu hyväksi käytännöksi yhteisen tietoisuuden lisääntymiseksi. Mittareiden Lyhyt kaatumisvaaran arviointi (FRAT) ja potilasvahinkoilmoitukset HaiPro ilmoitukset Kaatumisista ja putoamisista lisääntyivät vuonna 2016 lähes puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Mittareiden käytön kautta toiminnan seuranta ja ennaltaehkäisyn kehittäminen mahdollistuu, tärkeää on myös kirjaaminen ja toiminnan jatkosuunnittelu työyksiköissä niin asiakas- kuin työyksikkökohtaisesti. Siun soten Hoitotyön strategian kehittämisessä hoitotyön vaikuttavuus - turvallinen ja yksilöllinen hoito Kaatumisten ehkäisy on liitetty osaksi kehittämisen mittareita ja seurantaa. AKE verkoston yhteistyönä tehtiin kysely kaatumisten ehkäisyn implementointiin ja edistämiseen, joka suunniteltiin KYS erva-alueen yhteiseen käyttöön kunnittain tai työyksiköittäin. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2017 ja Pohjois-Karjalan alueelta saatiin 232 työyksikkökohtaista vastausta. Kyselyn tuloksia esiteltiin 11/2017 PK AKE vastuuhenkilöiden koulutus- ja verkostoiltapäivässä. PK AKE on työstänyt omaa alueellista Kaatumisten ehkäisy Asiakasprosessia alueen yhteisten kokemusten, hyviksi havaittujen käytäntöjen ja tuoreimpien näyttöjen pohjalta Siun sote näkökulmasta erva-alueen Kaatumisten ehkäisyn hoitoketjun lisäksi. AKE-työryhmä jatkaa samalla kokoonpanolla ja kaatumisten ehkäisyn toimintaa, levittämistä, arviointia ja kehittämistä jatketaan aktiivisesti koko maakunnan ja alueen voimin.

27 27 AKE-Siilinjärvi 2017 Siilinjärvi sote kaatumisten ehkäisytyöryhmä Kokouksia vuoden aikana oli neljä Siilinjärvi Sote:n henkilöstö osallistui Ake:n Kaatumisen ehkäisyn toteutuminen työyksiköissä kyselyyn keväällä Kyselyyn osallistujia oli yhteensä 47 Sote:n eri ammattiryhmistä. Järjestettiin Kaisan päivänä Kaisan kaljama tapahtuma Siilinjärven S-marketissa. Tapahtumassa mukana Apteekki, Sairex, Suutari Rami, ravitsemusterapeutti Teija Hyppönen + sairaanhoitajaopiskelija, liikuntatoimi (1), fysioterapiasta(2) ja Amk:n opiskelijoita (4). Kävijöitä kaiken kaikkiaan 90, Pysytään pystyssä oppaita jaettiin 60 kpl, Amk opiskelijoiden tekemässä lyhyessä kaatumisvaaranarviossa kävi 44 osallistujaa. Fontanellassa vesiliikunta ja tasapainoryhmässä osallistujia 40 kpl. Tapahtumasta tehtiin kirjoitus paikallislehti Uutis -Jouseen teemana ikääntyvän ravitsemus. Ikääntyville turvallisesta ja helppokäyttöisestä rollaattori reitistä tehdään yhdessä kaatumisten ehkäisy työryhmän ja Voimaa Vanhuteen työryhmän toimesta ehdotus ja se lähetetään tekniselle lautakunnalle. Ikääntyville soveltuvien ulkoilureittien kehittämistä jatketaan tulevana toimintakautena ja osin sitä liitetään vanhusten palveluasumisen yhteyteen. Akuliinaan maaliskuussa -17 suunniteltu yleisöluento ravitsemuksesta ei toteutunut. Tämä tapahtuma siirtyy tulevalle toimintakaudelle. Kaatumisten ehkäisyyn liittyvää etäkoulutusta verkonvälityksellä ikääntyville koteihin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, tämän kehittämistä jatketaan edelleen seuraavalla toimintakaudella

28 28 AKE-YläSavo (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä) Vastuuhenkilöt: Päivi Eskelinen, Ellen Hiltunen ja Minna Tuomainen Kaatumistenehkäisytyö on alkanut osassa asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa Alueellinen Sote-Ake työryhmä on toiminut tietoa jalkauttavana foorumina. Frat- mittarin tuottamien tietojen hyödyntämistä konkreettisin toimin. Mm. yhteydenotot automaattisesti kaatuneilla Ylä-Savon Soten farmaseuttiin ja fysioterapiaan. Tämä on toteutunut osastohoidossa Farmaseuttien työpanosta on lisätty Osastojen fysioterapeutit ovat arvioineet kaatuneiden potilaiden kotikuntoutuksen tarpeen potilaan kotiutuksen yhteydessä Prosessikuvaus Ylä-Savon Soten toimintatavasta kaatumistenehkäisytyössä on saatu lähes valmiiksi Toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän hoidon tietopohjaa on lisätty koulutuksella Ylä-Savon Soten tilaama koulutuspäivä toteutui

29 29 AKE-Koulutusorganisaatiot AKE-UEF Itä-Suomen yliopiston edustajat ovat toimineet AKEn jäseninä ja asiantuntijoina kokouksissa. Kaatumisten ehkäisyn teemojen vientiä opinnäytetöihin yliopiston eri laitoksilla tuetaan. AKE-SAKKY Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Kaatumiset, niihin vaikuttavat tekijät ja kaatumisten ehkäisy Savon ammattiopiston opetuksissa / koulutuksissa: perusopetus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä erilaiset lyhytkoulutukset Hoidon opettajat sekä kuntoutuksen opettajat käsittelivät kaatumisia ja niiden ehkäisyä ammatillisissa perusopinnoissa sekä osaamisaloilla. Opetuksessa käytetty IKINÄ aineistoa (lyhyt kaatumisvaaran arviointi Frat ja Frop, SPPB-testi, pelkokysely yms.) ja kaatumisten ehkäisyä on käsitelty myös ravitsemuksen (MNA) ja lääkehoidon (kaatumistapaturmille altistavat lääkkeet, lääkkeetön hoito esim. muistisairaiden vaikeasti ymmärrettävän käyttäytymisen kohdalla) opetuksessa Ikäihmisten hyvän ravitsemustilan korostaminen toimintakyvyn säilymisen ja lääkehoidon tarkoituksenmukaisen toteutumisen näkökulmista Ikäihmisten toimintakyvyn merkitys ja sen monipuolinen tukeminen Muistisairaan ihmisen kohtaamisessa ensisijaisesti lääkkeettömien menetelmien käyttäminen (mm. validaatio- ja TunteVa menetelmät vahvasti esillä) Jalkojenhoidon opetuksessa mm. kovettumien poistaminen / ehkäisy sekä alaraajojen jumppaohjeet lihaskunnon ja liikkuvuuden säilymiseksi Vapaasti valittavissa opinnoissa Taitava avustaja koulutus Vapaasti valittavissa opinnoissa tanssin opiskelua (hip hop, nykytanssi yms), jossa lähinnä opiskelijoiden oman tasapainon parantamista (ja ymmärrys siitä, miten tanssi vaikuttaa tasapainoon) Lähihoitajakoulutukseen kuuluvassa VireTorin asiakastyössä (kotona asuvien asiakkaiden luona) on kaatumisten ehkäisy ja riskien kartoitus ollut yksi opiskeltava / asiakastyöhön vietävä asia. Opiskelijoille on jaettu Pysytään pystyssä oppaat asiakastyössä yhdessä asiakkaan kanssa käytettäväksi. AKE työryhmän jäsen on välittänyt tietoa oman organisaation opettajille / kouluttajille

30 30 AKE-Savonia Savonia ammattikorkeakoulu, terveysala Savonia ammattikorkeakoulussa on kehitetty AKESO tutkimuksen kautta kaatumistapaturmien opetusta perustutkintojen osalta. Erityisesti sitä on tehty gerontologisen hoitotyön (sairaanhoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja opiskelijat) opetuksen kehittämistyön kautta, koska suurin osa kaatumistapaturmista sattuu iäkkäille ihmisille. Kehittämistyötä on tehty pedagogisena kehittämisenä opiskelijoiden oppimiskokemuksiin pohjautuen. Opetuksen kehittämistyössä painopisteet ovat olleet sekä teorian että harjoittelun kehittämisessä. Teoriaopetuksessa esille nousevat kaatumisiin altistavat tekijät, kaatumisten riskitekijöiden tunnistaminen ja arviointi sekä iäkkään ihmisen ohjaus mm. Pysytään pystyssä -opas. Simulaatio-opetuksessa on harjoiteltu kaatumisen riskitekijöiden tunnistamista, asiakkaan toimintakyvyn arviointia ja ohjausta. Simulaatio-opetukseen kehitettyä kaatumistapaturmien ehkäisysimulaatiota on käytetty myös moniammatillisissa simulaatioissa, joissa on ollut mukana lääketieteen opiskelijoita Itä-Suomen yliopistosta ja lähihoitajaopiskelijoita Savon ammatti- ja aikuisopistosta Savonian hoitotyön ja fysioterapian opiskelijoiden lisäksi. Käytännön harjoittelusta on kerätty opiskelijoiden oppimiskokemuksia harjoittelupaikoissa tapahtuvasta kaatumisten ehkäisytyöstä. Laajasti potilas ja asiakasturvallisuutta on korostettu Savonia ammattikorkeakoulun opetustyössä.

31 31 Liitetaulukko 1. Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto, jäsenet, jäsenyyden aloitus ja päättymiskokous, osallistuminen kokouksiin vuosina Jäsen aloitus - päätös 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 1/2017 2/2017 3/2017 4/2017 Alanko Tuulikki, kliinisen fysioterapian asiantuntija, KSSHP 4/ Antikainen Anne, ravitsemusterapeutti, KYS 3/14 - x x x x x - - x Elomäki Eeva, kl. hoitotyön asiantuntija, Siunsote 3/15 - x x x x x x x - Eskelinen Janne, osastonhoitaja, ensihoitopalvelut, PSSHP 1/14 1/17 - x Eskelinen Päivi, vuodeosastopalvelujen päällikkö, Ylä-Savon Sote 3/ x x - x - Haatainen Kaisa, potilasturvallisuuspäällikkö, PSSHP 1/12 - x x x x x x x x Harju Timo, maallikkojäsen, Kuopio 2/ x x - - x x - Hartikainen Sirpa, professori, kliininen farmasia, Itä-Suomen yliopisto 2/12 - x x - - Hiltunen Ellen, vuodeosastojen esimies, Ylä-Savon Sote 3/ x x x - x - - Honkanen Risto, emeritus tutkija, Tules-tutkimus, Itä-Suomen yliopisto 1/15 4/ Hård Sami, apulaisosastonhoitaja, ensihoitopalvelut, PSSHP 2/ x Jukola Tanja, osteoporoosihoitaja, KYS, ortopedia 1/15 3/16 x x Kirjavainen Anne, fysioterapeutti, Kuopion kaupunki, Harjulan sairaala 3/17 1/ x - Kivilinna-Minkkinen Jaana, kotiutuskoordinaattori, Kysteri, Nilakka 4/ Laitinen Merja, lehtori, Savon ammattiopisto 3/15 - x x - x x x x - Laitinen Päivi, xxxx, Sosteri 3/ x - Lehtosalo Tuula, kliininen asiantuntija, fysioterapia, Sosteri 2/ x x x x x x x Lindholm Sanna, apulaisosastonhoitaja, KYS, sisätaudit 1/12 - x x x - x x - x Loponen Anne, kotikuntoutuskoordinaattori, Essote 1/16 - x x x - x x x x Mattila Heli, geriatri, Kuopion kaupunki 4/14 2/ Metsävainio Margit, fysioterapeutti, Kuopion kaupunki 1/ x - - x x x - Miettinen Eija, osastonhoitaja, Kuopion kaupunki, Juankoski 1/16 - x - x - x x - x Mikkonen Maarit, kehittämiskoordinaattori, Kuopion kaupunki, vanhuspalvelut 3/14 - x Multanen Juhani, kliinisen fysioterapian asiantuntija, KSSHP 3/17 3/ x --- Mustonen Riitta, osastonhoitaja, Siilinjärven kunta 2/14 4/ Myöhänen Leena, vastaava hoitaja, Hoivakoti Aurinkopuisto Oy 3/14 4/17 x x Mönkkönen Ritva, osastohoitaja, Siunsote, fysiatria 2/15 4/

32 32 Liitetaulukko 1. jatkuu Jäsen aloitus - päätös 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 1/2017 2/2017 3/2017 4/2017 Nyström Maarit, kehittämisasiantuntija, Siunsote, asiakas- ja potilasturvallisuus 3/ x - Ojala Raimo, informaatioproviisori, KYS, apteekki 1/13 - x x Paleologos Anita, osastonhoitaja, Kysteri, Koillis-Savo 1/ x - Peltokoski Jaana, ylihoitaja, KSSHP, konservatiivinen tulosalue 4/ Pitkäaho Taina, ylihoitaja, KYS, Lasten ja nuorten osaamiskeskus 2/ x x Rautiainen Merja, osastonhoitaja, Siilinjärven kunta, hoiva- ja vanhuspalvelut 4/ x x - x x Ruppa Tarja, osastonhoitaja, Kuopion kaupunki, Harjulan sairaala 4/15 - x x x x x x x - Ruuttunen Jaakko, fysioterapeutti, KYS, fysiatria 2/13 - x x x x x x x x Salo Petri, kliinisen fysioterapian asiantuntija, KSSHP 3/15 2/17 x - x - x x Savonsalmi Maila, osastonhoitaja, Kysteri, Pielavesi 1/16 3/17 x x x - - x x --- Soininen-Keskitalo Sari, apulaisosastonhoitaja, KYS, vanhuspsykiatria 4/ x x x - x x - Takku Henna, osteoporoosihoitaja, KYS, ortopedia 4/ x x - - Tepponen Helena, kuntoutuspäällikkö, Siilinjärven kunta 2/12 - x x x x x x - x Tuomainen Minna, Ylä-Savon Sote, 1/16 - x x - Tuononen Leila, terveydenhoitaja, Kuopion kaupunki, kotihoito 1/13 4/16 x x Ylönen-Käyrä Niina, kehittämisosastonhoitaja, KSSHP, kuntoutus 3/ x x Vanhanen Tiina, sairaanhoitaja, Kysteri, Leppävirta 2/16 - x Väänänen Anu, hoivakodin johtaja, Hoivakoti Aurinkopuisto Oy 3/14 4/17 x x Äijö Marja, yliopettaja, gerontologia, Savonia AMK 2/12 - x x x x x x x x Tervo-Heikkinen Tarja, kliinisen hoitotyön asiantuntija, AKE pj. KYS, OK162 Kehitys, opetus, tutkimus Osaamiskeskus 1/12 - x x x x x x x x