MARJA-VANTAAN KESKUSTAASUMISEN 1. ALOITUSKORTTELIT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 MARJA-VANTAAN KESKUSTAASUMISEN 1. ALOITUSKORTTELIT Asemakaava , Kivistö Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue sijaitsee Marja-Vantaan keskustassa, Kivistössä ja rakenteilla olevan Kehäradan pohjoispuolella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa, Lipunkantajanpuistoon, joka on Aurinkokiven kaavassa, sekä lännessä Vanhaan Nurmijärventiehen. Alueelta on lyhimmillään noin 100 m tulevan Kehäradan Kivistön aseman sisäänkäynteihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9 ha. 1

2 Arkkitehtuurille ja ympäristörakentamiselle laaditaan laatukriteerit, joita täsmennetään ja joiden toteutumista jatkosuunnittelussa seurataan. Paikan imagon luominen on erityisen merkittävää rakennettaessa uutta asuinaluetta: tavoitteena on muodostaa keskustarakennetta, ei lähiötä. Näistä on asemakaavamääräyksiä ydinkeskustan asemakaavaluonnosaineistossa Suunnittelualue asemakaavaluonnoksen alueella Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaava laaditaan Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnokseen nro perustuen pääasiassa asuinkäyttöön. Vantaan kaupunki omistaa pääosin maat. Ydinkeskustan asemakaavatyö laadittiin koko tulevan keskustan alueelle, ja kyseinen asemakaava nro sijoittuu sen luoteisnurkkaan. Keskustan kaupunkirakenne perustuu Marja-Vantaa -projektin järjestämän kansainvälisen kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka laatijat Harris Kjisik Arkkitehdit toimivat kaavatyön konsultteina. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Miksi kaavaa tarvitaan? Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Asemakaavalla turvataan varaukset mm. asumiselle, palveluille, liikenteelle, pysäköinnille ja virkistykselle. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen määrästä, korkeudesta ja laadusta, luonnon ja ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojen ehkäisystä. Marja-Vantaan keskustan alueella on voimassa Kehäradan asemakaava, jonka katualueiden rajauksia on tarpeen pienimuotoisesti muuttaa tällä asemakaavatyöllä. Asemakaavan tavoitteet Keskustan suunnittelun tärkein lähtökohta oli muodostaa tulevalle Marja-Vantaan kotikaupungille uusi urbaanin asumisen keskus, joka liittyy Kehärataan ja keskustatoimintojen alueeseen sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti. Marja- Vantaan vision mukaisia suunnittelun tavoitteita tuetaan: erityisesti vision mukaisesti kestävä kehitys on oleellinen osa alueen tulevaisuutta. Joukkoliikennekaupunki antaa erityisen hyvät lähtökohdat liikenteellisille tavoitteille. Joukkoliikenteen merkitystä tuetaan järjestämällä luontevia ja sujuvia yhteyksiä sekä Kehäradan asemille että linja-autoterminaalille. Liikennesuunnittelun keskeinen tavoite on toimiva, turvallinen ja esteetön katuverkko. Kevyt liikenne asetetaan tärkeään rooliin, erityisesti polkupyöräily. Sen tarpeet huomioidaan kaikissa tilamitoituksissa. Pysäköinti perustuu keskitettyyn pysäköintiin, jonka hallinnoimiseksi perustetaan esim. Marja-Vantaan Pysäköintiyhtiö. Tavoitteena on myös tuoda taide osaksi arkkitehtuuria ja elämisen arkea. Asemakaava- ja asemakaavaluonnoksen mukaan taide tulee ottaa osaksi kaikkea rakentamisen ympäristön suunnittelua heti alkuvaiheessa. Lähtötiedot ja suunnittelutilanne Nykytilanne: Alue kasvaa nykyisin pääosin sekametsää. Rakennettavuudeltaan alue on pääosin hyvää. Maanomistajat: Vantaan kaupunki ja kaupungin omistama Erikas Oy. Barker-Littoinen Oy:n omistama määräosuus siirtyy kaupungin omistukseen keskusta-alueen ensimmäisen asemakaavan tullessa voimaan. Marja-Vantaa ydinkeskustan kaavatyö vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, erityisesti koskien tavoitteita yhdyskunnan eheyttämisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli Kehäradan varteen. Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) alue on taajamatoimintojen aluetta, jolle on osoitettu keskustatoimintojen yleispiirteinen aluevaraus. Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä. 2

3 pohjoisin pääkatu, Ruusukvartsinkatu. Asemakaavan aineisto on aikataulullisesti tarpeen tuoda kaupunginvaltuuston käsittelyyn touko-kesäkuussa Asuntomessujen toteuttamisesta vastaa Vantaan Asuntomessuprojekti. Marja-Vantaan kaupunkikeskuksen asemakaavatyöt ovat käynnistymässä keväällä Näistä laajin sisältää erityisesti Marja-Vantaan kauppakeskuksen tilavaraukset. Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv , lainvoimainen ) alue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi, A1, joka rajautuu keskustan pääkatuun etelässä ja virkistysalueeseen VL pohjoisessa. Suunnittelualue on kokonaan lentomeluvyöhykettä m3, joka ei aseta asutukselle erityisvaatimuksia ( LDEN db:n raja). Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 1:50000 ( ) Kehäradan asemakaava (kv ) koskee radan rakentamiseen tarvittavia rata-alueita sekä aseman toiminnan kannalta välttämättömiä tie- ja katualueita. Paikoitellen asemaakaava katualuetta on tarpeen muuttaa. Keskustan koillisosassa on valmisteilla asemakaava- ja asemakaavan muutos Marja-Vantaan asuntomessualue 2015, johon sisältyy myös keskustan Laadittavat selvitykset Maankäyttöä tutkitaan Marja-Vantaan ydinkeskustan kaavatyön sekä Kehäradan suunnittelun yhteydessä tehtyjä selvityksiä hyödyntäen. Koko Marja-Vantaalle ja erityisesti keskustaan laadittuja maiseman ja hulevesien suunnitelmia sekä liikenneselvityksiä hyödynnetään. Keskustan kaavatyöhön sisältyi mm. sosiaalisten vaikutusten arviointia että kaavataloustarkastelu. Näitä tarkennetaan tarvittaessa. Ketkä ovat osallisia? Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen,. Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaalija terveystoimi. Valtion viranomaiset: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Finavia, HSL, HSY, Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Vantaan vanhus- ja vammaisneuvosto sekä Asukas- ym. muut yhdistykset Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavatyön vireilletulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa ja lähetettiin kirje maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. - Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. - Yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa sekä Marja-Vantaa projektin nettisivuilla. Alustavaa valmisteluaineistoa on esitelty useissa tilaisuuksissa asukkaille ja muille osallisille. 3

4 - Asemakaavan nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla, sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. - Asemakaavatyön vaiheista ilmoitetaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa -lehdessä, joka jaetaan kerran vuodessa joka kotiin Vantaalla. Projektin www-sivuilla voi seurata suunnittelun etenemistä. - Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä päivitetyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa on mahdollista tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) sekä projektin internet-sivuilla Mahdollisesti päivitettävästä osallistumisja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Esittely- ja keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen sovittavalla aikataululla. Tämän osallistumis-arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvä tilaisuus järjestetään Kanniston koululla klo 18 alkaen. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää mennessä: kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki Kirjaamo Marja-Vantaa-projekti Postiosoite: Asematie 7, Vantaa Käyntiosoite: Kielotie 13, Tikkurila Puhelinnumero: Faksinumero: sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi puhelimitse p , Kai Zukale Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan valmistelun osana laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, joka sisältää selvitykset MRA 1 :n mukaisista vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, jne. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Vaikutuksia arvioidaan erityisesti seuraavasti: - asuinympäristöä asumisviihtyvyyden, terveyden ja liikkumisturvallisuuden kannalta, - asukasluvun sekä työpaikkojen määrän kasvun vaikutusta palveluihin (koulut, päiväkodit, terveydenhuolto) ja virkistysmahdollisuuksiin, - Kehä-radan käytön, liikenteen kasvun ja pysäköintiratkaisujen vaikutuksia sekä - eri liikkumismuotojen turvallista toimintaympäristöä ja esteettömyyttä sekä joukkoliikenteen saavutettavuutta. Sopimukset Asemakaavasuunnittelun prosessin yhteydessä laaditaan tarvittavia toteuttamissopimuksia. Asemakaavan käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyi osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Asemakaavaja asemakaavan muutosehdotus tuodaan hallinnolliseen käsittelyyn arviolta loppukesästä Ehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi (MRA 2 ja 32 ), jona aikana siitä voidaan jättää muistutuksia. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Osoite: Marja-Vantaa-projekti Kielotie 13, Vantaa puh: , sähköposti: lea.varpanen(at)vantaa.fi Arkkitehti Ritva Kotilainen puh , ritva.kotilainen(at)vantaa.fi Liikenneinsinööri Susanna Koponen puh: , susanna.koponen(at)vantaa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö 4

5 YIT_Rakennus Oy Arkkitehtitoimisto HMV Oy Lujatalo Oy Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 5

6 Rakennustoimisto Pohjola Oy BST-arkkitehdit T2H-Rakennus Oy Arkkitehtitoimisto Helamaa& Heiskanen Oy 6

7 Skanska Talonrakennus Skanska Kodit Anttinen Oiva Arkkitehdit 7