KIVISTÖN KESKUSTA- ASUMINEN 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KIVISTÖN KESKUSTA- ASUMINEN 5 Asemakaava ja asemakaavan muutos , Kivistö Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vantaan kaupunki hakee asemakaavaa Kivistön keskusta-asuminen 5. Suunnittelualue (n.2,8 ha) rajautuu Keimolantiehen lännessä ja Kehärataan pohjoisessa. Muilta osin suunnittelualue rajautuu Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen nro alueisiin. Kaava-alue tulee sisältämään rautatiealuetta. Asemakaavalla mahdollistetaan asuin- ja LPA -korttelien (n k-m2) sekä katu- ja puistoalueiden toteuttaminen Kivistön aseman välittömään läheisyyteen. Kuvassa on Keimolanmäen ja Kivistön keskustan suunnitteluaineiston mukaisia tulevia rakennuksia sekä mustalla tulevan Kehäradan linjaus. Suunnittelualueen alustava rajaus on punaisella. 1

2 taa ja osayleiskaavassa tehokkaalle asumiselle osoitettua aluetta. Tällä kaavatyöllä toteutetaan Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy:n kantavaa kaupunkikuvallista ajatusta korttelirakenteesta. Tavoitteena on muodostaa urbaanit asumisen korttelit, jotka kytkeytyvät toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti aluetta ympäröivään, vielä rakentumattomaan, Kivistön keskustan muuhun rakenteeseen. Alueen suunnittelu perustuu keskitettyyn pysäköintiratkaisuun. Suunnittelun keskeisinä teemoina ovat kestävän kaupunkisuunnittelun eri tavoitteet ja niiden mukaiset toteutukset. Tavoitteita tullaan täsmentämään, tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikoina saadun palautteen pohjalta. Ote Marja-Vantaan osayleiskaavasta (Kv ). Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaava laaditaan Marja-Vantaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan (Kv ) perustuen. Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella osayleiskaavan mukaisesti Kehärataan ja asemaan tukeutuvat asuinkorttelit Kivistön aseman läheisyyteen. Keskustan kaupunkirakenne perustuu Marja-Vantaa -projektin järjestämän kansainvälisen kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka laatijat Harris Kjisik Arkkitehdit toimivat kaavatyön konsultteina. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja suunnittelu on jatkunut osa-alueittain: kaavaluonnoksen alueella on viisi lainvoimaista asemakaavaa syyskuussa Asemakaavalla mahdollistetaan nykyaikaisten asuinkorttelien toteuttaminen (n k-m2). Asemakaavan suunnittelussa noudatetaan Kivistön keskustasuunnittelun periaatteita. Miksi kaavaa tarvitaan? Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Asemakaavalla turvataan varaukset mm. asumiselle, virkistykselle, liikenteelle ja pysäköinnille. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen määrästä, korkeudesta ja laadusta, luonnon ja ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojen ehkäisystä. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelulla toteutetaan Marja-Vantaan vision ja laatukriteereiden mukaisia ja päivitettyjä tavoitteita. Suunnittelualue on keskeinen osa Kivistön keskus- 2 Tavoitteena on tuoda taide osaksi arkkitehtuuria ja elämisen arkea. Asemakaavaluonnoksen mukaan taide tulee ottaa osaksi kaikkea rakentamisen ja ympäristön suunnittelua heti alkuvaiheessa. Lähtötiedot ja suunnittelutilanne Asemakaava-alue sisältyy asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnokseen nro , jonka Vantaan kaupunginhallitus on hyväksynyt jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutos koski Kehäradan asemakaavaa nro , jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Muutoksen osuus tulee koskemaan Kehäradan ja Kivistön keskusta-asuminen 2 asemakaavoja. Nykytilanne: Kaavoitettava alue on rakentamatonta nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Rakennettavuudeltaan alue on hyvää. Maanomistajat: Kaava-alueen maat omistaa Vantaan kaupungin 100 %:sti omistama Kiinteistö Oy Vantaan Erikas, Axel Sandellin kuolinpesä ja Greta Sandellin kuolinpesä sekä rautatiealueen osalta Suomen Valtio. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Asemakaavoituksen tavoitteet ja esitetyt suunnitelmat ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, erityisesti koskien tavoitteita yhdyskunnan eheyttämisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli Kehäradan varteen. Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) alue on taajamatoimintojen aluetta, jolle on osoitettu keskustatoimintojen yleispiirteinen aluevaraus. Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä. Lentomelun (m1) verhokäyrä sijoittuu suunnittelualueen eteläpuolelle.

3 Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv , lainvoimainen ) alue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi, A1, joka rajautuu Kehärataan pohjoisessa. Suunnittelualue sijaitsee lentomeluvyöhykkeellä m3:n eli Lden db:n alueella, joka ei aseta rajoituksia asumisen suhteen. Tontinvarauspäätös: Kaupunginhallitus on päättänyt ( ), korttelin kaupungin ja Erikaksen asuntorakennusoikeuden varaamisesta Lujatalo Oy:lle. Suunnitteluvaraus on voimassa saakka, kuitenkin siten, että mikäli Lujatalo Oy ei ole aloittanut asuntorakentamista mennessä asemakaavan ollessa lainvoimainen, varaus päättyy Toteuttajan suunnittelukonsultteina toimivat L Arkkitehdit Oy (arkkitehtuuri), Trafix Oy (liikenne), MAarkkitehdit (maisema-arkkitehtuuri) ja Eeva Kaisa Berry (taide). Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Kehäradan asemakaava, muutoin ei ole voimassa asemakaavoja. Kaava-alue rajautuu koillisessa, kaakossa ja lounaassa Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavaja asemakaavan muutosluonnokseen (KH ). Luoteessa alue rajautuu Kehäradan vahvaan asemakaavaan, josta osaa ollaan muuttamassa Kivistön keskusta-asuminen 2 asemakaavassa. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Kivistön keskusta-asuminen 2, johon tämä kaavatyö rajautuu ja jota tämä kaavatyö muuttaa. Asemakaavatyö Keskusta-asuminen 2 etenee hyväksymisvaiheeseen vuoden 2014 aikana. Kivistön kaupunkikeskuksen asemakaavatyö on valmisteilla kaava-alueen länsipuolella. Laadittavat selvitykset Maankäyttöä tutkitaan Marja-Vantaan ydinkeskustan kaavatyön sekä Kehäradan suunnittelun yhteydessä tehtyjä selvityksiä hyödyntäen. Koko Kivistöön ja erityisesti keskustaan laadittuja melu-, maisema- ja hulevesien suunnitelmia sekä liikenneselvityksiä hyödynnetään. Ketkä ovat osallisia? Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen, Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaalija terveystoimi, Valtion viranomaiset: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan liitto, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Finavia, HSL, HSY, Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Vantaan vanhus- ja vammaisneuvosto sekä Asukas- ym. muut yhdistykset Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa ja lähetetään kirje maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. - Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. - Yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa sekä kaupungin internetsivuilla: ( - Asemakaavan nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla, sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. - Asemakaavatyön suunnittelun etenemistä voi seurata Vantaan kaupungin internet-sivuilla ( - Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa on mahdollista tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumisja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) sekä kaupungin internet-sivuilla ( Mahdollisesti päivitettävästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Esittely- ja keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen sovittavalla aikataululla. Tämän 3

4 osallistumis-arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvä tilaisuus järjestettiin Kanniston monitoimitila Kannussa klo 18. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää mennessä: kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki Kirjaamo Kivistö/kaupunkisuunnittelu Postiosoite: Asematie 7, Vantaa Puhelinnumero: Faksinumero: sähköpostilla: puhelimitse p , Anna-Riitta Kujala Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan valmistelun osana laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, joka sisältää selvitykset MRA 1 :n mukaisista vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, jne. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Sopimukset Suunnitteluvarauksen aikana valmistellaan toteuttamissopimusta, jossa sovitaan yksityiskohtaisesti mm. toteutuksen aikataululuista, vaiheistuksesta, rakentamisvelvoitteista, sopimussakoista. Sopimuksessa noudatetaan kaupungin tontinluovutusehtoja. Asemakaavan käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyi helmikuussa 2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus tuodaan hallinnolliseen käsittelyyn arviolta marraskuussa Ehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi (MRA 2 ja 32 ), jona aikana siitä voidaan jättää muistutuksia. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Osoite: Kaupunkisuunnitteluvirasto Kielotie 28, Vantaa puh: , sähköposti: lea.varpanen(at)vantaa.fi Asemakaavasuunnittelija Anna-Riitta Kujala puh , anna-riitta.kujala(at)vantaa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö 4

5 5

6 6