RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2013. Kunnanvirasto, valtuustosali

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2013 Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Tiistai klo KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Liite nro Asia , Kunnanvirasto, valtuustosali Valtuutettujen esteet ja varaten kutsuminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kiesimä-Sonkari rantaosayleiskaavan muutoksen hyväksyminen koskien tiloja Sonkarinlaguuni RN:o 7:64, Allinlahti RN:o 7:65 ja Pirttiniemi RN:o 16:39 Eropyyntö sivistyslautakunnan varayydestä / Tauno Herranen Selvitys vuoden 2012 arviointikertomukseen liittyen Sairaankuljetustason määritys Rautalammilla ja Pohjois-Savossa alkaen Vesihuoltolaitoksen taksalaskelma vuodelle 2014 ja taksojen tarkistaminen Talliniemen vesihuoltoalueen hyväksyminen Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 perusteella annettava ilmoitus VvM:lle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Pohjois-Savon pelastustoimen palvelutaso Vuoden 2014 talousarvio Taloussuunnitelma PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina klo kunnanviraston neuvonnassa. PUHEENJOHTAJA Jorma Kukkonen JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Tarja Hämäläinen Ilmoitustaulunhoitaja

2 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 10/2013 Kunnanvaltuusto Sivu 180 KOKOUSTIEDOT Aika OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Paikka Tiistai klo Kunnanvirasto, valtuustosali Kukkonen Jorma Louhikallio Tiina Satuli Timo Annala Pirkko Haukka Raija Herranen Tauno Hirvonen Janne Hänninen Jarmo Jalkanen Anneli Korhonen Sinikka Koukkari Mika Kuikka Joni-Matti Laitinen Kari Mannila Kirsi Pahajoki Juho Puranen Pentti Räsänen Sami Satuli Kaija Weide Ari Huuskonen Matti Pispala Jouko puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja vara vara Muut osallistujat ALLEKIRJOITUKSET Niemelä Risto Kataja Tapio Ruotsalainen Eeva Laasonen Mira Savolainen Tuure Jyrkkänen Hannu Kilpimaa Pekka Puheenjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja koulutusjohtaja perusturvajohtaja tekninen johtaja maaseutuasiamies elinkeinoasiamies Sihteeri Jorma Kukkonen KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Tapio Kataja Maanantai klo 9.00 kunnanvirasto Allekirjoitukset Sami Räsänen Kaija Satuli PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Tapio Kataja

3 Kunnanvaltuusto Valtuutettujen esteet ja varaten kutsuminen Kv 112 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 :n mukaan valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai esteellinen ottamaan osaa päätöksen tekemiseen jossakin asiassa, on viipymättä ilmoitettava esteestä valtuuston puheenjohtajalle. Tämä ilmoitus voidaan jättää myös kunnanvirastoon niin hyvissä ajoin, että vara voidaan kutsua valtuutetun sijaan. Työjärjestyksen 11 :n mukaan varaen kutsuminen on puheenjohtajan tehtävä. Varaelle on ilmoitettava mikäli mahdollista se aika, jonka hän hoitaa valtuutetun tointa. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 11 :n mukaan puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja heidän saapuvilla olevat varaensä. Valtuutetut Sari Hintikka-Varis ja Matti Vepsäläinen olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä saapumaan kokoukseen ja tämän vuoksi puheenjohtaja pyysi ao. valtuustoryhmien varavaltuutettuja ottamaan paikkansa valtuustossa tämän kokouksen ajaksi.

4 Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kv 113 Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on saapuvilla. Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen elle ja kunnanjohtajalle sekä samassa ajassa annettava yleisesti tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty em. henkilöille sekä samana päivänä julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Ilmoitus kokouksen ajasta, paikasta sekä käsiteltävistä asioista toimitettiin myös paikallislehteen julkaistavaksi Sisä-Savo-lehdessä , mutta sähköpostiviesti ilmoituksesta ei osoitteen muuttumisen takia mennyt perille. Valtuuston työjärjestyksen 14 :n mukaan puheenjohtajan on todettava, onko valtuusto laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajat Kv 114 Valtuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valitaan kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksen pöytäkirja. Tarkastus suoritetaan maanantaina 25. marraskuuta 2013 klo Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti Sami Räsänen ja Kaija Satuli.

6 Kunnanvaltuusto Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kv 115 Kunnanvaltuusto päättää, että tässä kokouksessa 1. asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, 2. muut mahdolliset kokouksen osanottajien esittämät asiat otetaan huomioon tulevaa valmistelua varten. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

7 Kaavoitusjaosto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kiesimä-Sonkari rantaosayleiskaavan muutoksen hyväksyminen koskien tiloja Sonkarinlaguuni RN:o 7:64, Allinlahti RN:o 7:65 ja Pirttiniemi RN:o 16:39 Kaavjsto 40 Liitteet 3-5 Kaava on ollut ehdotuksena nähtävillä välisen ajan. Kaavasta ei ole tullut muistutuksia tai huomautuksia. ELY-keskuksen kanssa on kaavasta pidetty ehdotusvaiheen kuuleminen ELY-keskuksella ei ollut kaavamuutoksesta huomautettavaa. Kaavoitusjaoston lausunto: Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle kaavan hyväksymistä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 323 Liitteet 6-8 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle Kiesimä-Sonkari rantaosayleiskaavan hyväksymistä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kv 116 Liitteet 1-3 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

8 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Eropyyntö sivistyslautakunnan varayydestä / Tauno Herranen Kh 333 Tauno Herranen on jättämällään kirjeellä pyytänyt eroa sivistyslautakunnan varayydestä, koska liian moni tarkastuslautakunnan istä on jollain tavalla sidoksissa sivistyslautakuntaan. Tauno Herranen on valittu Riitta Hiirosen henkilökohtaiseksi varaeksi sivistyslautakuntaan. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1. Tauno Herraselle myönnetään ero sivistyslautakunnan varayydestä hänen esittämillään perusteilla; 2. hänen tilalleen valitaan sivistyslautakuntaan uusi vara jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2016 loppuun saakka. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kv 117 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen ja valitsi Riitta Hiirosen henkilökohtaiseksi varaeksi sivistyslautakuntaan Satu Liimataisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2016 loppuun saakka.

9 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Selvitys vuoden 2012 arviointikertomukseen liittyen Kh 340 Liite 1 Vuoden 2012 arviointikertomukseen liittyen hallintokunnat, hallitus ovat selvittäneet kesän ja syksyn aikana niitä havaintoja, joita arviointikertomuksessa on esitetty. Arviointikertomus sisältää arviot emokonsernin toiminnasta ja hallinnosta sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden sekä kuntayhtymien toiminnasta ja hallinnosta. Kunnanvaltuusto on pitänyt talousseminaarin talousarvion laadintaan ja suuriin investointeihin liittyen. Kunnanvaltuusto on tehnyt kesällä 2013 päätöksen ratsastuslukion peruskorjaamiseksi. Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt aloittamisluvan mahdollisen valtionosuuden saamisen mahdollistamiseksi. Peruskorjauksen esivalmistelutyöt aloitettiin kesällä jo purkutöillä. Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota mm. siihen, että a) kuntalaisten palveluille asetettavien tavoitteiden asettamiseen ja valmisteluun, mitattavuuteen ja raportointiin tulisi kiinnittää kaiken aikaa enemmän huomiota, b) erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävästi kasvaneet, c) talousarvion noudattamisen tärkeyteen ja menokuriin, d) vesihuollon menot poistoineen tulisi voida kattaa perittävillä vesimaksuilla, e) mitkä ovat valtakunnallisten ja maakunnallisten lukioiden yksikköhintakustannukset ja tulevaisuuden kehitysnäkymät, f) talousarviossa tulisi kunnanvaltuuston asettaa konserniyhteisölle kokonaisuudessaan tavoitteet ja antaa selvitys tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä, g) keskeisellä sijalla kunnan toiminnassa ja taloudessa olevien toimintojen ja riskitekijöiden ennakointiin sekä riskienhallinnan tehostamista, h) ja elinkeinopolitiikassa tulisi huolehtia kunnan elinvoimaisuuden ja toimeliaisuuden edistämisestä ja työpaikkojen luomisesta. Tekninen osasto on antanut selvityksen arviointikertomukseen liittyen, liite 1. Kunnanjohtajan esitys: Arviointikertomuksen liittyvät selvitykset: 1) Taloussuunnitelmassa on esitetty lyhyen ja pitkäaikavälin tavoitteita niille kuntastrategiassa esitetyille tavoitteille ja päämäärille, joita valtuusto on asettanut. Mitattavuutta ja raportointi pyritään edelleen kehittämään sanallisia ja tilastollisia mittareita lisäämällä. 2) Rautalammilla erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit ovat jatkaneet kasvua myös vuoden 2013 aikana. Lähetteiden määrät

10 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ovat edelleen kasvaneet vuoden 2013 kesäkuussa eli jopa yli 20 % verrattuna vuoden 2012 kesäkuuhun. Samoin leikkausten määrä on lisääntynyt vuosien 2012 ja 2013 kesäkuun välisessä tilastoinnissa siten, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat edelleen jatkaneet kasvua. 3) Kunnan suuret investoinnit merkitsevät sitä, että talousarvion toteutumisen seurantaan tulee erityisesti vuosien aikana kiinnittää erityistä huomiota ja seurantaa ja hallintokuntia, hallitusta ja valtuustoa informoida entistä useammin taloustilanteesta kalenterivuoden aikana sekä järjestää toimielimille ja henkilöstölle talouspoliittisia lyhyitä katsauksia kokousten yhteydessä. 4) Vesihuoltolaitoksen alijäämä johtuu suurimmalta osalta jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelystä. Lietettä on viety Suonenjoen puhdistamolle kirkonkylän lietteen tiivistyksen tehneen lingon rikkoonnuttua. Uuden lingon asennustyöt on tarkoitus saada valmiiksi kesän 2013 aikana. Tämän jälkeen lietteen käsittelykustannukset alenevat ja talous tullee tasapainottumaan. Lietteen jatkotoimitusta Kuopion biokaasulaitokseen valmistellaan samanaikaisesti Kuopioon valmistuvan biokaasulaitoksen kanssa. 5) Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa liittyviin vesihuollon investointimenoihin liittyen paineet nostaa vesi- ja jätevesimaksujen tasoa lähivuosina on todellinen. Vesimaksujen hintavertailussa , jolloin voidaan vertailla tilastojen mukaan kuntien omistamia vesi- ja viemärilaitoksia, Rautalammin kunnan perimät vesi- ja viemärimaksut olivat esim. omakotitalojen osalta 4,17 /m3 (alv 23 %). Konnevedellä 5,24, Hankasalmella hinta oli 6,22, Laukaassa 4,75, Pielavedellä 5,87, Tuusniemellä 5,86, Karttulassa (Kuopio) 6,57, Kuopiossa 4,48, Suonenjoella 5,28. Keskiarvo vesilaitoksilla oli 4,83 /m3, joka osoittaa sen, että Rautalammilla vesimaksutaso on ollut kuluttajalle varsin edullinen huomattavasta vesi- ja jätevesi-investoinneista huolimatta. 6) Rakennuslupapäätösten valmistelu- ja käsittelyajat ovat olleet keskimäärin alle 1 kuukautta. 7) Vuonna 2010 lukiokoulutus Suomessa maksoi keskimäärin 6345 euroa/opiskelija ja valtionosuusrahoituksen yksikköhinta oli 6040 euroa. Valtionosuudet kattoivat lukioiden toteutuneista kustannuksista toisin sanoen vain 95 prosenttia. Tämä merkitsee, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä koulutussektorin valtionosuuksien laskennallisina perusteina oleviin opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin ei tehty inflaatiotarkistuksia. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta vuonna 2012 Rautalammilla oli 8736, joka merkitsi sitä, että Pohjois-Savon kunnista kuudella kunnalla oli yksikköhinta korkeampi kuin Rautalammilla. Pohjois-Savossa Korkein yksikköhinta oli euroa/oppilas ja lukiossa oli 21 oppilasta vuonna Pohjois-Savon kuntien keskihinta lukiois-

11 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto sa oppilasta kohti oli euroa vuonna Noin 100 oppilaan lukion yksikköhinta ko. vuonna Pohjois-Savossa oli euron välillä/oppilas. Rautalampi asettuu tähän hintahaarukkaan. Vuoden 2013 valtion talousarvioesityksessä koulutussektorin valtionosuuksien laskennallisina perusteina oleviin opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin ei tehty kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Inflaatiokorotuksen leikkaaminen kosketti erityisesti lukiokoulutusta, jonka valtionosuusrahoitus on jo muutoin laahannut kustannusten perässä jo vuosien ajan. Tämä on kyllä ristiriidassa esim. pyrkimysten kanssa nostaa suomalaista koulutustasoa ja lukiokoulutusta tietoyhteiskuntakehityksen vaatimalle tasolle. 8) Talousarvion vahvistamisen yhteydessä tulee kuntaan hyväksyä myös taloussuunnitelma, jossa ensimmäisenä vuotena on seuraava talousarviovuosi. Taloussuunnitelmassa on tarkemmin esitetty vuosittaiset kuntakonsernin ja tytär- ja osakkuusyhtiöiden tavoitteet. Kunnanvaltuuston tulee vuosittain asettaa kuntakonsernissa tavoitteet ja päämäärät sekä tilinpäätöksen yhteydessä saavutetut tulokset. Omistajaohjauksen näkökulmasta emokonsernin ja tytär- ja osakkuusyhtiöitä koskeva päätöksenteko on ensiarvoisen tärkeää. Kunnanhallituksen tulisi lähtökohtaisesti konkretisoida tulevina vuosina tavoitteita ja päämääriä koskevia esityksiään. 9) Riskitekijöiden kartoittamisen osalta kunnassa on tarpeen tehdä vielä vuoden 2013 aikana riskien kokonaiskartoitus ja arvioida ne riskienhallinnan näkökulmasta, arvioida vakuutuskohteet ja kilpailuttaa ne sekä kiinteistömassa osalta arvioida myös kunnan omistajien kiinteistöjen reaalinen arvo poistojärjestelmän uusimisen yhteydessä. 10) Kunnan elinkeinopolitiikan keskeiset tavoitteet on vanhojen yritysten huomioiden ja toimintaedellytysten luominen yritysten kehittämiselle ja uusien yritysten perustamiseen liittyvä tukeminen (elinkeinoasiamies ja kehitysyhtiö ym.) sekä uusien työpaikkojen syntyminen. Kilpailu-, markkina- ja teknologisesta tilanteista johtuen uusien työpaikkojen syntyminen yrityksiin on hidasta. Kunta pyrkii edelleen luomaan uusille kasvuyrityksille ulkoiset kilpailulliset olosuhteet menestymistä varten. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle vuoden 2012 arviokertomukseen liittyvät em. lisäselvitykset. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

12 Kunnanvaltuusto Kv 118 Liite 4 Liitteenä 4 on selvityksiä arviointikertomukseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

13 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sairaankuljetustason määritys Rautalammilla ja Pohjois-Savossa alkaen Kh 342 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri teki vuonna 2012 päätöksen siitä, että sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirille lakiin (terveydenhoitolaki 40 ) perustuen Päätös merkitsi sitä, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä saattoi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan säilyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Lain tarkoittama ensivastetoiminta merkitsee sitä, että hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Lakiuudistuksessa sairaankuljetus ja ensihoito integroitiin tiiviisti terveydenhuollon palveluketjuun. Toiminta tuli suunnitella kuitenkin niin, että alueen väestö sai mahdollisimman tasavertaiset palvelut. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätös merkitsi sitä, että Pohjois-Savossa sairaanhoitopiiri otti itse hoidettavakseen sairaankuljetuksen koko maakunnassa ja teki yhteistyösopimuksen alueellisen pelastustoimen kanssa eräissä kunnissa. Tämä rakennejärjestelmä merkitsi sitä, että Suomessa yli puolivuosisataa varsinkin maaseudulla hyvin toiminut yksityinen tai yhteisöjen järjestämä sairaankuljetus lopetettiin ensihoitoperusteilla siten, että esim. Rautalammilla toimii saakka yksityisen yrittäjän tuottamana ensihoito/sairaankuljetus. Kuntien kustannukset ovat nousseet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin päätöksestä johtuen monissa kunnissa ja samanaikaisesti ensihoidon ja ambulanssin tavoitettavuus ja turvallisuusriski ovat voineet lisääntyä maakunnan reuna-alueilla. Kuntalaiset ovat olleet huolestuneita asiasta ja Rautalammin kunnanhallitus käsitteli sairaankuljetuksen ja ensihoidon lakiin perustuvaa uudistusta jo tuoreeltaan kokouksessaan ja saatuihin selvityksiin perustuen kirjasi, että kuntalaisten sairaankuljetuksen palvelutaso ei heikkene alkaen ambulanssin ja yöpäivystyksen osalta. Mutta samalla kunnanhallitus totesi, että se jatkaa neuvotteluja KYS:in, Sisä- Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja sairaankuljetusyrittäjän kanssa siitä, että Rautalammilla säilyisi ambulanssin yöpäivystys jatkossakin. Rautalammin kunnanhallitus on sen jälkeen käsitellyt sairaankuljetuksen palvelutasokysymystä ja todennut, että useilla alueilla pelastuslaitokset hoitavat ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut ilman kilpailutusta kunnan sisäisenä toimintana tai kilpailutuksen perusteella.

14 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kuitenkin EU-komission kilpailuneutraliteettiperiaatteen mukaisesti kuntalain muutoksen jälkeen pelastuslaitokset ei enää tulevaisuudessa voi ilmeisesti osallistua kilpailutuksiin ilman tämän toiminnan yhtiöittämistä. Kuitenkin lähtökohtaisesti uuteen järjestelmään siirryttäessä vuonna 2012 todettiin, että terveydenhuoltolaissa mahdollistettu malli ei muuta kuntien silloista tilannetta, jossa sekä yksityiset liikkeenharjoittajat että pelastustoimi voivat olla ensihoidon palveluntuottajia. Tilanne Pohjois-Savossa on kuitenkin se, että sairaanhoitopiiri jatkaa ensivasteja sairaankuljetusyhteistyötä alueellisen pelastustoimen kanssa eräissä kunnissa myös jälkeen. Sairaanhoitopiirit voivat tosin kilpailuttaa ensihoitotehtävät. Turvallisuus on laaja käsite. Ensihoitoon liittyvä sairaankuljetus ja pelastus- ja palotoimeen liittyvät työvoiman vähennykset ja keskittämiset lisäävät turvattomuutta. Poliisin palvelut on myös keskitetty Pohjois- Savossa. Liikenneturvallisuusasioihin liittyviä rakennuskustannuksia mielellään valtion toimesta pyritään siirtämään kuntien vastuulle myös valta- ja pääteiden varsilla. Aikaisemmin valtion suojeluksessa olleen työvoiman ja työttömän työvoiman työllistymisen haasteet ja kustannukset siirretään lähivuosina kunnille. Sote-uudistuksen lopputulokset ovat avoimena. Kansalaiset voivat alkaen hakea sairaanhoitopalvelut vapaasti eri puolilta maata ja Euroopan yhteisöä. Rautalammin kunta on yhdessä sairaanhoitopiirin ja paikallisen yrittäjän kanssa etsinyt vuoden 2013 syksyn aikana ratkaisua siihen, että sairaankuljetuksen/ensihoidon tavoitettavuus Rautalammilla voitaisiin turvata ja mahdollisesti jopa turvallisuusriskiä madaltaa alkaen. Ensihoito ja sairaankuljetus siirtyvät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastuulle. Neuvotteluissa Rautalammin kunta on tarjonnut sairaankuljetusyksikölle tiloja kunnanvirastorakennuksen alakerrasta autotalleineen. Tekninen lautakunta on tehnyt tätä koskevan päätöksen. Nyt suunniteltu lähtökynnys on se, että klo ensihoito ja sairaankuljetus olisi heti saatavilla ilman lähtöviivettä ja klo välillä sairaankuljetus olisi myös ilman lähtöviivettä saatavilla, mutta muualla kuin Rautalammilla. Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi em. järjestelyt ensivastetoiminnan ja sairaankuljetuksen osalta alkaen Rautalammilla ja saattaa asian kunnanvaltuuston ja kuntalaisten tiedoksi. Rautalammin kunta pitää kuitenkin tilannetta yöpäivystyksen osalta kestämättömänä turvallisuusriskinä ja vaatii P-S shp:n järjestämään ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelun ympärivuorokautiseksi lähtien Rautalammilla. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

15 Kunnanvaltuusto Kv 119 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

16 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vesihuoltolaitoksen taksalaskelma vuodelle 2014 ja taksojen tarkistaminen Tltk 57 Liitteet 1-2 Tekninen osasto on valmistellut vuoden 2014 talousarvioon liittyen vesihuoltolaitoksen taksalaskelman, jossa on tarkasteltu vuodelle 2014 vesilaitostaksan ja maksujen riittävyyttä. Taksaa varten on arvioitu toteutuvat investoinnit vuonna 2013, niistä koituvat poistojen lisäykset, arvioitu vedenkulutus sekä jätevesimaksut, sako- ja umpikaivolietteiden maksut, mittarimaksut sekä veden ja palvelujen myynti. Taksalaskelma on liitteessä 1. Laskelman perusteella talousarvion laatimisen ohjeena käytetty 5 %:n taksan nosto ei riitä, vaan taksoja tulisi nostaa 10 %. Tällöin vesihuoltolaitoksen tase on tasapainossa, mikäli vesihuoltolaitos ei tulouta pääoman korvausta kunnalle. Jos jäännöspääoman korvaus kunnalle on esim. 2 %, jää vesihuoltolaitos n tappiolle. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää, että vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesitakoja nostetaan vuoden 2013 tasoon nähden 10 %. Samoin esitetään nostettavaksi mittarimaksuja. Uudet vesihuoltolaitoksen taksat olisivat vuoden 2014 alusta. Vesi (kirkonkylän ja Kerkonkosken vesihuoltoalue) 1,24 /m³, jätevesi 2,12 /m³ sekä Saikarin vesihuoltoalue: vesi 1,68 /m³, jätevesi 2,78 /m³. Mittarimaksu vedelle ja jätevedelle on alkaen pienelle mittarille (koko 3-5) 33 /vuosi ja suurelle mittarille (koko 7-10) 66 /vuosi. Liittymismaksuja esitetään pidettäväksi samansa. Korjattu taksa on liitteenä 2. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 343 Liitteet 2-3 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että teknisen lautakunnan ehdotus hyväksytään. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

17 Kunnanvaltuusto Kv 120 Liitteet 5-6 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

18 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Talliniemen vesihuoltoalueen hyväksyminen Tltk 58 Liite 3 Esitys Tallinimen vesihuoltoalueesta (liite 3) on ollut nähtävillä saakka kunnanviraston yhteispalvelupisteessä. Vesihuoltoalueen laajennuksesta on julkaistu kuulutus Sisä-Savon Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla sekä siitä on tiedotettu alueen kiinteistönomistajia. Lausuntoja on pyydetty Pohjois-Savon ELY-keskukselta sekä ympäristöterveyslautakunnalta. Vesihuoltoalueen laajennuksesta ei ole tullut muistutuksia ja Pohjois- Savon ELY-keskuksella ja ympäristöterveyslautakunnalla ei ole ollut laajennuksesta muistutettavaa. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää, että kunnanhallitus ja valtuusto hyväksyvät Talliniemen vesihuoltoalueen laajennuksen esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 344 Liite 4 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Talliniemen vesihuoltoalueen laajennus hyväksytään esityksen mukaisesti. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kv 121 Liite 7 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

19 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 perusteella annettava ilmoitus VvM:lle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Kh 353 Liite 1 Kuntarakennelain /478 mukaan kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle viimeistään , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. Koska on lauantaipäivä, ilmoituksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen eli viimeistään klo mennessä ministeriöön. Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 asetuksen, joka tuli voimaan , 1 :n mukaan kuntarakennelain (1698/2009) 4 h :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan ilmoitus tulee sisältää: 1) tiedot kunnista, joiden kanssa kunta selvittää kuntarakennelain 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä, 2) tieto siitä, täyttääkö ilmoitettu selvitysalue mainitun lain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset sekä 4 c :n, 4 d :n 3 momentin ja, jos kyseessä on 4 e :ssä mainittu kunta, mainitun pykälän mukaiset selvitysaluetta koskevat perusteet, 3) tieto siitä, aikooko kunta hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta erillisellä hakulomakkeella. Tässä asetuksessa tarkoitetut tiedot tulee toimittaa valtiovarainministeriölle sähköisesti valtiovarainministeriön laatimalla lomakkeella (webropol-lomake). Hallituksen päättämän kuntarakenneuudistusaikataulun mukaan kuntien yhdistymisesitykset ja selvitykset on suunniteltu tehtäväksi mennessä. Uusi kuntalaki on suunniteltu säädettäväksi ja samaan aikaan myös uusi valtionosuuslaki ja kuntajaon muutokset tulisivat voimaan viimeistään Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on suunniteltu voimaan tulevaksi vuoden 2015 jälkeen. Kuntarakennelakia /1698 on muutettu /478 ja muutoksessa siihen on lisätty pykäliä, jotka koskettavat kuntarakenneuudistukselle asetettavia tavoitteita (4a ) ja perusteita sekä menettelyä vuosina Tavoitteeksi on asetettu se, että erityisesti halutaan vahvistaa kuntien edellytyksiä yhdenvertaisesti järjestää palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Lisäksi 478/2013 lailla on 4 a säädetty väliaikaisesti voimaan Muutetussa laissa /478 on säädetty selvitysvelvollisuus kunnille (4 b ) selvittää 4 :ssä määritellyllä tavoitteilla ja perusteilla kuntajaon muuttamista. Nämä selvitysperusteet on määritelty 4 c-4 f :ssä.

20 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lisäksi laissa todetaan, että vaikka kunnalla ei olisikaan velvollisuutta selvittää kuntien yhdistymistä, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2 :ssä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kuntarakennelain tarkoitus on muodostaa Suomen pinta-alaltaan ja asukasluvultaan suurkaupungit useat kunnat vastustavat suunnitelmaa Kuntarakennelain ( /478) mukaan kuntien yhdistymisselvityksen tavoitteena on 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Kuntien yhdistyessä siirtyvät lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle kunnalle. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. kaksikielistä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa. Peruslakivaliokunnan mukaan kuntarakennelain säätämiseen liittyy perustuslaillinen ongelma (Perustuslakivaliokunta (PeVL 20/2013 vp - HE 31/2013 vp, HE 53/2013 vp ja HE 31/2013 vp): Kuntarakennelain muutoksen säätäminen Kuntien tulee kuntarakennelain /1698 muutoksen 4 h :n 1 momentin ( /478) mukaan ilmoittaa ministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien on tehtävä yhdistymisselvitys ja mahdollisen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään 6 kuukauden kuluttua tämän momentin voimaantulosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus on perustuslakivaliokunnan lausuntoon perustuen tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksen mukaan kuntien on jätettävä selvityksensä ja esityksensä hyvin pikaisesti mainitun lain tultua hyväksytyksi tai mahdollisesti jopa ennen sen hyväksymistä. Liian lyhyt aika Perustuslakivaliokunta ei ole lausunnossaan hallintovaliokunnalle pitänyt kunnallisen itsehallinnon kannalta hyväksyttävänä velvoittaa kuntaa tekemään ratkaisuaan tämänkaltaisessa asetelmassa epävarmaan tietoon perustuen.

21 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Yhtä lailla ongelmallinen on se tilanne, että kunnille jää hyvin lyhyt aika sosiaali- ja terveydenhuollon päätösten tekemiseen täsmällisen ja lopullisen tiedon saatuaan. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunnan mukaan on välttämätöntä, että kunnille annetaan lainsäädäntöratkaisujen tultua hyväksytyiksi riittävästi aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Tämä aika ei perustuslakivaliokunnan mielestä voi olla ainakaan 6 (kuusi) kuukautta lyhyempi. (Esim. Kuntaliitto on lausunut, että kokemukset 2000-luvun monikuntajakoselvityksistä antavat näyttöä siitä, että selvitys- ja päätöksentekovaihe vaatii 9-12 kuukauden ajan ja yhdistymisen toimeenpanon hyvä valmistelu edellyttää noin 12 kuukauden aikaa). Tämä merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain säätämisen jälkeen tulisi perustuslakivaliokunnan mielestä antaa kunnille vähintään 6 (kuusi) kuukautta aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja tehdä yhdistymisesitys. Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä on syytä säätää mahdollisuudesta jatkaa tätä aikaa hakemuksesta määräajaksi, jos selvitys on laaja tai muuten erityisen vaativa. Sosiaalija terveydenhuoltoa koskeva lainsäädännön valmistelun tavoitteet ovat vaihtuneet ja valmistelu on lähes keskeytynyt. Rautalammin kunta katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon laki- ja rakenneuudistus lainsäädäntöineen olisi tullut valmistella ja säätää ennen kuntarakennelakia. Kansalaisten ja kuntien kannalta keskeisin ongelma muutetussa kuntarakennelaissa ( /478) on se, että lakia ei nykyisen hallituksen aikana lähdetty muuttamaan ja säätämään perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaan ns. tavallisena lakina. Perustuslakivaliokunnan mukaan yksittäisen kunnan toimivallan rajoittamispyrkimystä ei voida pitää hyväksyttävänä, koska eduskunnalla ei ole ns. tavallisen lain säätämisjärjestyksessä mahdollisuutta suoraan tai konkreettisesti muodostaa tietynlaista tai kokoista kuntajakoa ja puuttua kuntien itsehallintoon ja itsemääräämisoikeuteen. Sama koskee tilanteita, jossa lailla pyritään välillisin keinoin tietynlaisen kuntajaon muodostamiseen tai toteutumiseen. Perustuslakiasiantuntijoiden keskeinen kritiikki kohdistuu juuri tähän asiaan. Nyt eduskunta ja valtioneuvosto lainsäätäjän edustajina ja poliittisia päätöksiä tehdessään eivät noudata perustuslakia tai ainakin tulkitsevat sitä erityisesti uudella tavalla ja toimien perustuslakiasiantuntijoiden mielestä Suomen voimassa olevan perustuslain vastaisesti. Nyt kansalaisia hämmentää se, miksi eduskunta tai valtioneuvosto tai kunnat eivät noudata voimassa olevia lakeja. Perinteinen poliittis-hallinnollisen ja oikeudellinen toimintakulttuuri on Suomessa radikaalissa muutoksessa.

22 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Perustuslain vastainen kuntarakennelaki ( /478) Kuntarakennelain sisältöön ja säätämiseen liittyvä perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden kritiikki kohdistuu 121 :n 1 momentin kirjaukseen kunnan asukkaiden itsehallinnosta ja erityisesti siihen, että suurkunnat voivat tuhota kunnan asukkaiden itsehallinnon ja paikallisidentiteetin. Perustuslain 14 :n 3 momenttiin perustuva kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sivuutetaan asiantuntijoiden mukaan laissa. Suurkuntien muodostaminen lisää päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välistä kuilua ja heikentää tai olennaisesti haittaa kunnallisen demokratian toteutumista ts. kuntalaisten edustuksellisuutta. Kuntarakennelaki ei jätä tilaa ja tehtäviä vastoin voimassa olevaa perustuslakia suuremmille itsehallintoalueille, kuten maakuntaliitoille ja kuntayhtymille (sairaanhoitopiirit), koska Suomeen on suunniteltu ainoastaan kaksi hallintotasoa julkiseen hallintoon (valtio ja suurkunnat) ja sairaanhoitopiirit purettaviksi. Maakuntahallinnon osalta tilanne lienee avoin. Perustuslaissa ilmaistaan kuitenkin mahdollisuus suurempiin hallintoalueisiin (maakunnat ja kuntayhtymät), ja kun perustuslakia ei ole haluttu muuttaa perustuslain säätämisjärjestyksessä, asettaa tämä asetelma rajoja suunnitelluille kuntayksikköjen koolle (maakunnan kokoinen yksi suurkunta). Ilmoitusvelvollisuus mennessä Perustuslakivaliokunnan mukaan ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntien ilmoitusten ja lopullisten selvitysten tulisi välttämättä koskeva samaa aluetta, joten kunta voi halutessaan muuttaa tekemäänsä päätöstä vielä ilmoituksen tekemisen jälkeen. Ministeriössä ei voida tehdä mitään velvoittavaa päätöstä ilmoituksen johdosta, eikä valiokunta pitänyt edes ilmoitusta tarpeellisena. Rautalammin osalta erilaiset kuntaryhmävaihtoehdot mahdollisia Rautalammin kunta ja Suonenjoen kaupunki omistavat perusterveydenhuollon kuntayhtymän, jonka toiminta jatkuu ainakin saakka, ja enintään vuoteen Kuntien yhteinen asukasluku on asukasta. Erikoissairaanhoidon osalta Rautalammin kunta on omistajana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, ja erityishuoltoon liittyvien palveluiden osalta Rautalammin kunta on omistajana Vaalijalan kuntayhtymässä. Rautalammin kunta valmistelee yhteistoiminnassa ensisijaisesti kuntien yhteistä sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta. Pohjois-Savon länsiosassa erilaiset selvityssuunnat kuntayhteistyön tiivistämiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi sekä mahdolliset kuntaliitoksen vaihtoehtoina ovat mahdollisia.

23 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto ilmoittaa mennessä valtiovarainministeriölle lausuntonaan, että 1. Rautalammin kunta on neuvotellut aikana Kuopion, Suonenjoen, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon kuntien kanssa. Rautalammin kunta on tehnyt perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen lähipalvelujen nyksen alkaen. Lähtökohtana valmistelutyössä on ollut se, että ensin netään toiminta ja sen pohjalta organisaatio ja hallinto, eikä päinvastoin. Määrittelyssä kuvataan ensin palvelunys ja ne palvelut, mitkä tuotetaan lähipalveluna. Tämän pohjalta muodostetaan näkemys palvelukokonaisuuksista ja sen jälkeen ohjausmallista. Palvelunystä pidetään lähtökohtana, kun arvioidaan vaihtoehtoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja aluemallilla. Kaikki vaihtoehdot ovat tasavertaisessa asemassa Rautalammin kunnan ja kuntien välisen yhteistyön valmisteluvaiheessa. 2. Rautalammin kunnanvaltuusto kannattaa maakunnallisen Pohjois- Savon sote-kuntayhtymän perustamista, joka ottaa järjestettäväksi kokonaisuudessaan yliopistollisen sairaanhoidon, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vammaispalvelut ja sosiaalitoimen (POSOTE-malli). Tuotantoalueet voivat muodostua kuntien yhteisen tahdon ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Rautalammin kunta ei kannata sellaisia ratkaisuja, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu olisi pääsääntöisesti yhdellä vastuukunnalla. 3. Tulevaa kuntarakennetta ei voida luoda ilman kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden hyväksymistä. Kuntayhtymien toimintamahdollisuus tulee sallia tulevaisuudessa, eikä sairaanhoitopiirejä pidä lakkauttaa. Rautalammin kunnan osalta ensisijainen vaihtoehto on kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisessä, vahvistamisessa ja syventämisessä ja liitosselvityksessä siten, että samassa yhteydessä tarkastellaan (elinkeinopalvelut, perusterveydenhuolto, kansalaisopisto ym.) kuntien väliset yhteistyömahdollisuudet ja niiden säilyttäminen lähipalveluina. Kunta varaa mahdollisuuden hakea muutosta valtiolta muodostettavien kuntaryhmien väestöpohjarakenteisiin neuvottelutuloksiin perustuen. 4. Rautalammin kunta kuntayhteistyön syventämiseen (kuntaliitosselvitys) liittyen varaa mahdollisuuden neuvotella useampien kunta-

24 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ryhmien kanssa liitoksesta tavoitteena se, miten Pohjois-Savon läntisellä reuna-alueella voidaan rajanaapurikuntien kanssa säilyttää omassa kunnassa kuntalaisten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähipalvelut ja turvata lähidemokratia sekä kuntalaisten edunvalvonta. Tällöin vaihtoehtoehtoina tulevat kysymykseen seuraavat kuntaryhmät: a) Lapinlahti, Tervo, Pielavesi, Vesanto, Keitele, Leppävirta, Kaavi, Suonenjoki ja Rautalampi, b) Pieksämäki, Suonenjoki, Leppävirta, Rautalampi ja Varkaus, c) Kuopio, Siilinjärvi, Juankoski, Maaninka, Tuusniemi, Leppävirta, Suonenjoki, Rautalampi, Lapinlahti, Tervo, Vesanto, Pielavesi, Keitele ja Kaavi, d) Lapinlahti, Tervo, Pielavesi, Vesanto, Keitele, Leppävirta, Kaavi, Suonenjoki, Rautalampi ja Konnevesi. 5. Rautalammin kunta katsoo, että ihmisten vapaa mahdollisuus hakea ja etsiä sairaanhoidon palvelut oman maan sisältä ja Euroopan Unionin maista vuoden 2014 alusta, muuttaa merkittävästi ja pysyvästi ihmisten käyttäytymistä, joka merkitsee sitä, että kansalaisia ei voida enää ohjata hallinnollisesti siten kuin aikaisemmin yksilön sairaanhoidon palvelujen saantia koskevissa asioissa. 6. Työterveyshuollon palvelut ostetaan liikelaitoksilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. 7. Ympäristöterveydenhuollon osalta pyritään ratkaisuun, jossa kuntayhteistyöpohja perustuu samalle omistajaryhmälle kuin sotepalvelujen tuleva järjestäminen ja organisointi. 8. Varsinainen kuntaliitosvaihtoehto on toissijainen vaihtoehto kunnan itsehallinnon, itsemääräämisoikeuden ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä palvelujen säilyttämisen näkökulmasta. Suurkunnista palvelut näyttävät keskittyvän ja etääntyvän kansalaisista. 9. Jos Rautalammilla laaditaan yhdistymisselvitys, on siitä järjestettävä ennen selvityksen käynnistämistä ohjeellinen ja suuntaa antava kansanäänestys eri vaihtoehtoista, suunnista ja reunaehdoista. Tällöin oleellista on se, painotetaanko siinä tapauksessa perinteistä kuntaliitosta vai perustetaanko strategisesti aivan uusi kunta tai kaupunki. Strategisesti kaukonäköisempää voisi siinä vaihtoehdossa kokonaan olla uuden kunnan perustaminen ja yli 450-vuoti-

25 Kunnanhallitus a Kunnanvaltuusto sen Rautalammin poliittis-hallinnollisen ja kulttuurisen perinteen ja omaisuuden säilyttämisen mahdollisuudet. Liitteenä 1 on valtiovarainministeriölle annettava webropol-kyselyvastaus. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen siten muutettuna, että kohta 9. poistetaan. Kv 122 Liite 8 Jouko Pispala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo ja hänen tilalleen tuli Sari Hintikka-Varis. Kunnanvaltuusto muutti yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen kohdan 6. kunnanvaltuuston puheenjohtajan esityksestä kuulumaan seuraavasti: Työterveyshuollon palvelut ostetaan julkiselta terveydenhuollon liikelaitokselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta kustannuksista riippuen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Anneli Jalkanen esitti Pirkko Annalan kannattamana, että kohtaan 8. lisätään seuraavat lauseet, siksi rautalampilaisten keskuudessa vallitsee vahva pyrkimys säilyä itsenäisenä kuntana. Kunta varaa itselleen mahdollisuuden hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja tiedusteli voidaanko kunnanhallituksen puheenjohtajan esittämä lisäys liittää yksimielisesti kohdan 8. loppuun. Kunnanvaltuusto liitti lisäyksen kohtaan 8. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esityksen edellä mainituilla kohtiin 6 ja 8 tehdyillä muutoksilla ja lisäyksillä.

26 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Pohjois-Savon pelastustoimen palvelutaso Kh 360 Kunnanhallitus antoi vuosi sitten lausunnon Pohjois-Savon pelastustoimen palvelutasosta Lausunnossaan kunnanhallitus totesi, että kunta ei voi hyväksyä Pohjois-Savo pelastustoimen viimeaikaisia kunnan pelastustointa koskevia päätöksiä. Pohjois-Savon pelastustoimen johdon päätökset vaarantavat rautalampilaisten, kunnassa toimivien yritysten ja yhteisöjen ja ohikulkevien turvallisuuden niin maalla kuin vesistöjenkin keskellä, koska Rautalammin miehistövahvuudesta on vähennetty vuoden 2012 aika yksipuolisella päätöksellä toinen vakinainen palomies. Lausunnossaan kunnanhallitus katsoi, että palo- ja pelastusasemalle Rautalammille on saatava vakinainen pysyvä toinen palo- ja pelastusviranhaltija korvaamaan pelastustoimen omista henkilöstöjärjestelyistä johtuneen henkilöstövajauksen. Kuntalaiset ovat olleet hyvin huolestuneita turvallisuudestaan koko pelastusalan osalta. Pelastuslaitokselta saatujen tietojen mukaan Rautalammille ollaan saamassa vuoden 2014 alusta lukien toisen pysyvän palomiehen toimen Rautalammin kuntaan. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä asian tietoonsa saatetuksi ja saattaa asian kunnanvaltuuston tietoon. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kv 123 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.

27 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vuoden 2014 talousarvio Kh 359 Liite 3 Vuoden 2014 talousarviota on laadittu taloudellisesti hankalassa ja epävarmassa tilanteessa. Useimpien Suomen kuntien tapaan myös Rautalammilla kunnan taloudellinen tilanne ja ympäristö ovat selvästi huonontuneet ja muuttuneet epävarmemmiksi. Lisäksi terveydenhuollon menojen kasvu syö käytännössä kaiken liikkumavaran. Talousarviota on tasapainotettu korottamalla veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöveroista vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia 0,15 %-yksiköllä ja samalla määrällä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia. Talousarvion ulkoisten kokonaismenojen loppusumma on euroa ja kokonaistulojen euroa. Talousarvio on näin kokonaistalouden kannalta alijäämäinen. Tämä johtuu suuresta investointiosasta. Käyttötalouden ulkoisten menojen loppusumma on euroa, jossa on kasvua edellisvuotiseen 3,02 %. Käyttötalouden ulkoisten tulojen loppusumma on euroa ja kasvua tässä on 2,49 %. Menolajeittain tarkasteltuna palkat ja palkkiot kasvavat 0,1 % ja palvelujen osto 4,8 %. Kasvu johtuu valtaosin terveydenhuollon menojen selvästä kasvusta vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Aineet ja tarvikkeet 0,8 % ja avustukset 0,8 %. Käyttötalousosa ei sisällä varsinaisesti uusia toimintoja eikä myöskään varsinaisia nykyisten toimintojen lakkautuksia. Investointimenot ovat suuret euroa ja sisältävät euron määrärahan lukion peruskorjaukseen. Valtionosuutta tähän summaan on arvioitu saatavan euroa. Muut merkittävät investointikohteet ovat valokuituverkon rakentaminen euroa, Pienryhmäkoti Toivon peruskorjaus (vesikatto ja sisätilat) euroa ja Pauliinan peruskorjaus (päivätoimintakeskus) euroa. Siirtoviemärin suunnitteluun on varattu euroa, liike-, asunto- ja rivitalon rakennussuunnitteluun euroa, teollisuus- ja asuntoalueen rakennuskaavoitukseen euroa. Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston perustamiseen on varattu euroa. Verotulojen määräksi on arvioitu euroa. Kasvua kuluvan vuoden arvioon on 5,7 %, joka muodostuu käytännössä veroprosentin yhden yksikön korotuksesta ja kiinteistöveron vakinaisen asunnon ja muun asuinrakennuksen veroprosentin 0,15 %-yksikön korotuksesta. Taloudellisen tilanteen epävarmuuden takia verokertymään ei olisi voitu arvioida kasvua ilman näitä toimia ja talousarvion tasapainottaminen

28 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto olisi ollut erittäin vaikeata. Talouteen on kuitenkin välttämätöntä saada liikkumavaraa kustannusten kasvun ja investointien kattamiseksi. Valtionosuuksia talousarviossa on arvioitu saatavan euroa ja kasvua tässä on 1 %. Valtionosuuksien määrä on edelleen korkea, mutta ei kasva enää edellisvuosien tapaan. Tämä tulee jatkuessaan aiheuttamaan painetta kunnan verotuksen kiristämiseen myös tulevaisuudessa. Tuloslaskelman mukainen vuosikate on euroa ja tilivuoden tulos talousarvion mukaisten euron poistojen jälkeen euroa. Tämän talousarvion vuosikatteen määrä euroa ei meneillään olevien investointien valmistuttua riitä pitämään tulosta ylijäämäisenä eikä tuomaan maksuvaraa kasvavan lainamäärän hoitamiseen. Kunnan verotulot vuonna 2013 tullevat olemaan n euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Pitää kuitenkin muistaa, että verotilitysten aikataulun muutoksen takia kunnalle tilitetään vuoden 2013 joulukuussa arviolta noin euron määrä, joka aikaisemmin on tilitetty vasta ns. uuden vuoden puolella. Näin vuoden 2014 kertymä jää vastaavaa määrää pienemmäksi. Käyttömenot ylittänevät talousarvion n eurolla ja tämä pienentää vuosikatetta niin, että vuonna 2013 se on ehkä euroa. Kunnan todellinen lainamäärä tullee vuoden 2013 lopussa olemaan n euroa. Lainamäärän kasvu johtuu investointien rahoituksesta, joista suuri osa on tehtävä lainarahalla. Mikäli vuosikate on tässä arvioitua suurempi, lainamäärä jää pienemmäksi. Vuonna 2014 uutta lainaa investointien kattamiseen otetaan n euroa eli kunnan lainamäärä vuoden 2014 lopussa on n euroa. Vuoden 2014 talousarvio on liitteenä 3. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että vuoden 2014 talousarvio hyväksytään. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kv 124 Liitteet 9 ja 100 Yleiskeskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että talousarvio käsitel-

29 Kunnanvaltuusto lään asiakohta kerrallaan ja mahdolliset muutosesitykset tehdään kyseisessä kohdassa. Talousarvio käsiteltiin ja hyväksyttiin seuraavissa osissa: talousarvion sitovuus, osastojen toiminta ss , talouden tasapainottaminen s. 53, tytär- ja osakkuusyhtiöiden tavoitteet vuodelle 2014 s. 54. Tuloslaskelma, käyttötalous tehtävittäin jonka kunnanvaltuusto käsitteli toimielintasolla (listauksen sivut 1-18), tuloslaskelmaosa, rahoitusosa, jonka käsittelyn yhteydessä kohtaan pitkäaikaisten lainojen lisäys lisättiin euroa ja kohta on näin euroa. Käsiteltäessä vuoden 2014 investointiosaa Jarmo Hänninen esitti Timo Satulin, Raija Haukan ja Kaija Satulin kannattamana, että sivun 61 investointisuunnitelmassa olevasta euron määrärahasta kohdassa rakennussuunnittelu, liike-, asunto-, rivi- ja kerrostalo käytetään enintään euroa liiketalon suunnitteluun. Valtuutettu Juho Pahajoki esitti kantatie 69 liikenneturvallisuusjärjestelyt yhdessä ELY:n kanssa määrärahaan täsmennyksen liikenneturvallisuussuunnitelman suuntaisesti. Kunnanvaltuusto hyväksyi lisäyksen yksimielisesti. Päätettyään keskustelun investointiosasta, puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus sai 13 ääntä ja Hännisen/Satulin ehdotus 8 ääntä, liite 100. Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston hyväksyneen vuoden 2014 investointiosan kunnanhallituksen esittämässä muodossa. Lopuksi kunnanvaltuusto hyväksyi henkilöstösuunnitelman. Puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2014 talousarvion kunnanhallituksen esittämässä muodossa lukuunottamattamatta rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäys kohtaa johon lisättiin euroa, kohdan loppusummaksi tuli näin euroa.

30 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Taloussuunnitelma Kh 347 Liite 5 Valtuuston tulee vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi eteenpäin (suunnittelukausi). Talousarviovuoden tulee olla taloussuunnitelmakauden ensimmäinen vuosi (KuntaL 65.1 ). Kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Talousarvio ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 65.2 ). Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen arvioidaan syntyvän alijäämää. Taloussuunnitelma on laadittu aikaisemmin hyväksyttyihin strategioihin ja suunnitelmiin sekä hallitusohjelmaan perustuen ja tarkentaen, liite 5. Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että taloussuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena ja sisältöisenä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Kv 125 Liite 10 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.