RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 21/2013 Kunnanhallitus. Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 21/2013 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 perusteella annettava ilmoitus VvM:lle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Siivoojan toimen täyttäminen Täyttöluvan hakeminen koulukuraattorin tehtävään Täyttöluvan hakeminen koulunkäyntiohjaajan toimeen Lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat Ilmoitusasiat Tonttien myyminen ja varaaminen Asamak Oy:lle asuntorakentamista varten Pohjois-Savon pelastustoimen palvelutaso Vuoden 2014 talousarvio Kunnanvirasto suljettuna Kunnanjohtajan kuntoremonttikurssi ja vuosiloma Maa-aluevaihtoneuvottelujen käynnistäminen a PUHEENJOHTAJA Anneli Jalkanen

2 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 21/2013 Kunnanhallitus Sivu 449 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Anneli Jalkanen Sari Hintikka-Varis Ari Weide Jarmo Hänninen Kari Laitinen Kirsi Mannila Kaija Satuli Jouko Pispala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja klo lukien II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen klo saakka Muut osallistujat Jorma Kukkonen Tiina Louhikallio Timo Satuli Risto Niemelä Tapio Kataja Ossi Maukonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja osastosihteeri Puheenjohtaja Sihteeri Anneli Jalkanen KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Ossi Maukonen Maanantai klo kunnanvirasto Allekirjoitukset Kirsi Mannila Kaija Satuli PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Ossi Maukonen

3 Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 350 Kunnan hallintosäännön 28 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan tulee todeta läsnäolevat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain 58 :n nojalla kunnanhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu koolle KunL:n 50 :n ja hallintosäännön :ien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat Kh 351 Kunnanjohtajan ehdotus: KunL:n 50 :n nojalla kunnan hallintosäännössä tulee antaa tarkemmat määräykset toimielimen pöytäkirjan tarkastamisesta. Hallintosäännön 36 :n nojalla pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjassa tulee olla merkintä tarkastuksesta ja siihen on liitettävä valitusosoitus. Kunnanhallitus on valinnut kaksi henkilöä tarkastamaan pöytäkirjan. Kunnanhallitus päättää valita tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Kirsi Mannilan ja Kaija Satulin. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kh 352 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että tässä kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi kunnanhallitus päätti ottaa kolme asiaa lisälistalta käsiteltäväkseen.

4 Kunnanhallitus Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 perusteella annettava ilmoitus VvM:lle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Kh 353 Liite 1 Kuntarakennelain /478 mukaan kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle viimeistään , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. Koska on lauantaipäivä, ilmoituksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen eli viimeistään klo mennessä ministeriöön. Valtiovarainministeriön asetuksen 694/2013 asetuksen, joka tuli voimaan , 1 :n mukaan kuntarakennelain (1698/2009) 4 h :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan ilmoitus tulee sisältää: 1) tiedot kunnista, joiden kanssa kunta selvittää kuntarakennelain 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä, 2) tieto siitä, täyttääkö ilmoitettu selvitysalue mainitun lain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset sekä 4 c :n, 4 d :n 3 momentin ja, jos kyseessä on 4 e :ssä mainittu kunta, mainitun pykälän mukaiset selvitysaluetta koskevat perusteet, 3) tieto siitä, aikooko kunta hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta erillisellä hakulomakkeella. Tässä asetuksessa tarkoitetut tiedot tulee toimittaa valtiovarainministeriölle sähköisesti valtiovarainministeriön laatimalla lomakkeella (webropollomake). Hallituksen päättämän kuntarakenneuudistusaikataulun mukaan kuntien yhdistymisesitykset ja selvitykset on suunniteltu tehtäväksi mennessä. Uusi kuntalaki on suunniteltu säädettäväksi ja samaan aikaan myös uusi valtionosuuslaki ja kuntajaon muutokset tulisivat voimaan viimeistään Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on suunniteltu voimaan tulevaksi vuoden 2015 jälkeen. Kuntarakennelakia /1698 on muutettu /478 ja muutoksessa siihen on lisätty pykäliä, jotka koskettavat kuntarakenneuudistukselle asetettavia tavoitteita (4a ) ja perusteita sekä menettelyä vuosina Tavoitteeksi on asetettu se, että erityisesti halutaan vahvistaa kuntien edellytyksiä yhdenvertaisesti järjestää palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Lisäksi 478/2013 lailla on 4 a säädetty väliaikaisesti voimaan Muutetussa laissa /478 on säädetty selvitysvelvollisuus kunnille (4 b ) selvittää 4 :ssä määritellyllä tavoitteilla ja perusteilla kuntajaon muuttamista. Nämä selvitysperusteet on määritelty 4 c-4 f :ssä.

5 Kunnanhallitus Lisäksi laissa todetaan, että vaikka kunnalla ei olisikaan velvollisuutta selvittää kuntien yhdistymistä, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2 :ssä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kuntarakennelain tarkoitus on muodostaa Suomen pinta-alaltaan ja asukasluvultaan suurkaupungit useat kunnat vastustavat suunnitelmaa Kuntarakennelain ( /478) mukaan kuntien yhdistymisselvityksen tavoitteena on 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Kuntien yhdistyessä siirtyvät lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle kunnalle. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. kaksikielistä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa. Peruslakivaliokunnan mukaan kuntarakennelain säätämiseen liittyy perustuslaillinen ongelma (Perustuslakivaliokunta (PeVL 20/2013 vp - HE 31/2013 vp, HE 53/2013 vp ja HE 31/2013 vp): Kuntarakennelain muutoksen säätäminen Kuntien tulee kuntarakennelain /1698 muutoksen 4 h :n 1 momentin ( /478) mukaan ilmoittaa ministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien on tehtävä yhdistymisselvitys ja mahdollisen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään 6 kuukauden kuluttua tämän momentin voimaantulosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus on perustuslakivaliokunnan lausuntoon perustuen tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksen mukaan kuntien on jätettävä selvityksensä ja esityksensä hyvin pikaisesti mainitun lain tultua hyväksytyksi tai mahdollisesti jopa ennen sen hyväksymistä. Liian lyhyt aika Perustuslakivaliokunta ei ole lausunnossaan hallintovaliokunnalle pitänyt kunnallisen itsehallinnon kannalta hyväksyttävänä velvoittaa kuntaa tekemään ratkaisuaan tämänkaltaisessa asetelmassa epävarmaan tietoon perustuen.

6 Kunnanhallitus Yhtä lailla ongelmallinen on se tilanne, että kunnille jää hyvin lyhyt aika sosiaali- ja terveydenhuollon päätösten tekemiseen täsmällisen ja lopullisen tiedon saatuaan. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunnan mukaan on välttämätöntä, että kunnille annetaan lainsäädäntöratkaisujen tultua hyväksytyiksi riittävästi aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Tämä aika ei perustuslakivaliokunnan mielestä voi olla ainakaan 6 (kuusi) kuukautta lyhyempi. (Esim. Kuntaliitto on lausunut, että kokemukset 2000-luvun monikuntajakoselvityksistä antavat näyttöä siitä, että selvitys- ja päätöksentekovaihe vaatii 9-12 kuukauden ajan ja yhdistymisen toimeenpanon hyvä valmistelu edellyttää noin 12 kuukauden aikaa). Tämä merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain säätämisen jälkeen tulisi perustuslakivaliokunnan mielestä antaa kunnille vähintään 6 (kuusi) kuukautta aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja tehdä yhdistymisesitys. Lisäksi perustuslakivaliokunnan mielestä on syytä säätää mahdollisuudesta jatkaa tätä aikaa hakemuksesta määräajaksi, jos selvitys on laaja tai muuten erityisen vaativa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädännön valmistelun tavoitteet ovat vaihtuneet ja valmistelu on lähes keskeytynyt. Rautalammin kunta katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon laki- ja rakenneuudistus lainsäädäntöineen olisi tullut valmistella ja säätää ennen kuntarakennelakia. Kansalaisten ja kuntien kannalta keskeisin ongelma muutetussa kuntarakennelaissa ( /478) on se, että lakia ei nykyisen hallituksen aikana lähdetty muuttamaan ja säätämään perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaan ns. tavallisena lakina. Perustuslakivaliokunnan mukaan yksittäisen kunnan toimivallan rajoittamispyrkimystä ei voida pitää hyväksyttävänä, koska eduskunnalla ei ole ns. tavallisen lain säätämisjärjestyksessä mahdollisuutta suoraan tai konkreettisesti muodostaa tietynlaista tai kokoista kuntajakoa ja puuttua kuntien itsehallintoon ja itsemääräämisoikeuteen. Sama koskee tilanteita, jossa lailla pyritään välillisin keinoin tietynlaisen kuntajaon muodostamiseen tai toteutumiseen. Perustuslakiasiantuntijoiden keskeinen kritiikki kohdistuu juuri tähän asiaan. Nyt eduskunta ja valtioneuvosto lainsäätäjän edustajina ja poliittisia päätöksiä tehdessään eivät noudata perustuslakia tai ainakin tulkitsevat sitä erityisesti uudella tavalla ja toimien perustuslakiasiantuntijoiden mielestä Suomen voimassa olevan perustuslain vastaisesti. Nyt kansalaisia hämmentää se, miksi eduskunta tai valtioneuvosto tai kunnat eivät noudata voimassa olevia lakeja. Perinteinen poliittis-hallinnollisen ja oikeudellinen toimintakulttuuri on Suomessa radikaalissa muutoksessa.

7 Kunnanhallitus Perustuslain vastainen kuntarakennelaki ( /478) Kuntarakennelain sisältöön ja säätämiseen liittyvä perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden kritiikki kohdistuu 121 :n 1 momentin kirjaukseen kunnan asukkaiden itsehallinnosta ja erityisesti siihen, että suurkunnat voivat tuhota kunnan asukkaiden itsehallinnon ja paikallisidentiteetin. Perustuslain 14 :n 3 momenttiin perustuva kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sivuutetaan asiantuntijoiden mukaan laissa. Suurkuntien muodostaminen lisää päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välistä kuilua ja heikentää tai olennaisesti haittaa kunnallisen demokratian toteutumista ts. kuntalaisten edustuksellisuutta. Kuntarakennelaki ei jätä tilaa ja tehtäviä vastoin voimassa olevaa perustuslakia suuremmille itsehallintoalueille, kuten maakuntaliitoille ja kuntayhtymille (sairaanhoitopiirit), koska Suomeen on suunniteltu ainoastaan kaksi hallintotasoa julkiseen hallintoon (valtio ja suurkunnat) ja sairaanhoitopiirit purettaviksi. Maakuntahallinnon osalta tilanne lienee avoin. Perustuslaissa ilmaistaan kuitenkin mahdollisuus suurempiin hallintoalueisiin (maakunnat ja kuntayhtymät), ja kun perustuslakia ei ole haluttu muuttaa perustuslain säätämisjärjestyksessä, asettaa tämä asetelma rajoja suunnitelluille kuntayksikköjen koolle (maakunnan kokoinen yksi suurkunta). Ilmoitusvelvollisuus mennessä Perustuslakivaliokunnan mukaan ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntien ilmoitusten ja lopullisten selvitysten tulisi välttämättä koskeva samaa aluetta, joten kunta voi halutessaan muuttaa tekemäänsä päätöstä vielä ilmoituksen tekemisen jälkeen. Ministeriössä ei voida tehdä mitään velvoittavaa päätöstä ilmoituksen johdosta, eikä valiokunta pitänyt edes ilmoitusta tarpeellisena. Rautalammin osalta erilaiset kuntaryhmävaihtoehdot mahdollisia Rautalammin kunta ja Suonenjoen kaupunki omistavat perusterveydenhuollon kuntayhtymän, jonka toiminta jatkuu ainakin saakka, ja enintään vuoteen Kuntien yhteinen asukasluku on asukasta. Erikoissairaanhoidon osalta Rautalammin kunta on omistajana Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä, ja erityishuoltoon liittyvien palveluiden osalta Rautalammin kunta on omistajana Vaalijalan kuntayhtymässä. Rautalammin kunta valmistelee yhteistoiminnassa ensisijaisesti kuntien yhteistä sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta. Pohjois-Savon länsiosassa erilaiset selvityssuunnat kuntayhteistyön tiivistämiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi sekä mahdolliset kuntaliitoksen vaihtoehtoina ovat mahdollisia.

8 Kunnanhallitus Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto ilmoittaa mennessä valtiovarainministeriölle lausuntonaan, että 1. Rautalammin kunta on neuvotellut aikana Kuopion, Suonenjoen, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon kuntien kanssa. Rautalammin kunta on tehnyt perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen lähipalvelujen jäsennyksen alkaen. Lähtökohtana valmistelutyössä on ollut se, että ensin jäsennetään toiminta ja sen pohjalta organisaatio ja hallinto, eikä päinvastoin. Määrittelyssä kuvataan ensin palvelujäsennys ja ne palvelut, mitkä tuotetaan lähipalveluna. Tämän pohjalta muodostetaan näkemys palvelukokonaisuuksista ja sen jälkeen ohjausmallista. Palvelujäsennystä pidetään lähtökohtana, kun arvioidaan vaihtoehtoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja aluemallilla. Kaikki vaihtoehdot ovat tasavertaisessa asemassa Rautalammin kunnan ja kuntien välisen yhteistyön valmisteluvaiheessa. 2. Rautalammin kunnanvaltuusto kannattaa maakunnallisen Pohjois- Savon sote-kuntayhtymän perustamista, joka ottaa järjestettäväksi kokonaisuudessaan yliopistollisen sairaanhoidon, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vammaispalvelut ja sosiaalitoimen (POSOTEmalli). Tuotantoalueet voivat muodostua kuntien yhteisen tahdon ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Rautalammin kunta ei kannata sellaisia ratkaisuja, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu olisi pääsääntöisesti yhdellä vastuukunnalla. 3. Tulevaa kuntarakennetta ei voida luoda ilman kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden hyväksymistä. Kuntayhtymien toimintamahdollisuus tulee sallia tulevaisuudessa, eikä sairaanhoitopiirejä pidä lakkauttaa. Rautalammin kunnan osalta ensisijainen vaihtoehto on kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisessä, vahvistamisessa ja syventämisessä ja liitosselvityksessä siten, että samassa yhteydessä tarkastellaan (elinkeinopalvelut, perusterveydenhuolto, kansalaisopisto ym.) kuntien väliset yhteistyömahdollisuudet ja niiden säilyttäminen lähipalveluina. Kunta varaa mahdollisuuden hakea muutosta valtiolta muodostettavien kuntaryhmien väestöpohjarakenteisiin neuvottelutuloksiin perustuen. 4. Rautalammin kunta kuntayhteistyön syventämiseen (kuntaliitosselvitys) liittyen varaa mahdollisuuden neuvotella useampien kuntaryhmien kanssa liitoksesta tavoitteena se, miten Pohjois-Savon läntisellä reuna-alueella voidaan rajanaapurikuntien kanssa säilyttää omassa kunnassa kuntalaisten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähipalvelut

9 Kunnanhallitus ja turvata lähidemokratia sekä kuntalaisten edunvalvonta. Tällöin vaihtoehtoehtoina tulevat kysymykseen seuraavat kuntaryhmät: a) Lapinlahti, Tervo, Pielavesi, Vesanto, Keitele, Leppävirta, Kaavi, Suonenjoki ja Rautalampi, b) Pieksämäki, Suonenjoki, Leppävirta, Rautalampi ja Varkaus, c) Kuopio, Siilinjärvi, Juankoski, Maaninka, Tuusniemi, Leppävirta, Suonenjoki, Rautalampi, Lapinlahti, Tervo, Vesanto, Pielavesi, Keitele ja Kaavi d) Lapinlahti, Tervo, Pielavesi, Vesanto, Keitele, Leppävirta, Kaavi, Suonenjoki, Rautalampi ja Konnevesi. 5. Rautalammin kunta katsoo, että ihmisten vapaa mahdollisuus hakea ja etsiä sairaanhoidon palvelut oman maan sisältä ja Euroopan Unionin jäsenmaista vuoden 2014 alusta, muuttaa merkittävästi ja pysyvästi ihmisten käyttäytymistä, joka merkitsee sitä, että kansalaisia ei voida enää ohjata hallinnollisesti siten kuin aikaisemmin yksilön sairaanhoidon palvelujen saantia koskevissa asioissa. 6. Työterveyshuollon palvelut ostetaan liikelaitoksilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. 7. Ympäristöterveydenhuollon osalta pyritään ratkaisuun, jossa kuntayhteistyöpohja perustuu samalle omistajaryhmälle kuin sote-palvelujen tuleva järjestäminen ja organisointi. 8. Varsinainen kuntaliitosvaihtoehto on toissijainen vaihtoehto kunnan itsehallinnon, itsemääräämisoikeuden ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä palvelujen säilyttämisen näkökulmasta. Suurkunnista palvelut näyttävät keskittyvän ja etääntyvän kansalaisista. Siksi rautalampilaisten keskuudessa on vahva pyrkimys säilyä itsenäisenä kuntana. Mahdollisesti kunta varaa mahdollisuuden hakea poikkeamista perusteiden osoittamasta selvitysalueesta. 9. Jos Rautalammilla laaditaan yhdistysselvitys, on siitä järjestettävä ennen selvityksen käynnistämistä ohjeellinen ja suuntaa antava kansanäänestys eri vaihtoehdoista, suunnista ja reunaehdoista. Tällöin oleellista on se, painotetaanko siinä tapauksessa perinteistä kuntaliitosta vai perustaanko strategisesti aivan uusi kunta tai kaupunki. Strategisesti kaukonäköisempää voisi siinä vaihtoehdossa kokonaan olla uuden kunnan perustaminen ja yli 450-vuotisen Rautalammin poliittishallinnollisen ja kulttuurisen perinteen ja omaisuuden säilyttämisen mahdollisuudet.

10 Kunnanhallitus a Liitteenä 1 on valtiovarainministeriölle annettava webropol-kyselyvastaus. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen siten muutettuna, että kohta 9. poistetaan. Jouko Pispala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo ja hänen tilalleen tuli Sari Hintikka-Varis.

11 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Siivoojan toimen täyttäminen Tltk 62 Matti Lohen koululta on siirtynyt yksi siivooja eläkkeelle. Siivoustyön mitoituksen perusteella tulisi toimeen palkata uusi työntekijä. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta pyytää kunnanhallitukselta lupaa täyttää siivoojan toimi alkaen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 354 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan ehdotuksen.

12 Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Täyttöluvan hakeminen koulukuraattorin tehtävään Sivltk 85 Koulukuraattorin tehtävä on määräaikaisesti täytetty saakka. Tehtävä on osa-aikainen. Talousarvioesityksessä vuodelle 2014 on määrärahavaraus osa-aikaisen (50%) koulukuraattorin palkkaamiseen. Koulutusjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta päättää hakea kunnanhallitukselta täyttölupaa osaaikaisen koulukuraattorin palkkaamiseen vakinaisesti alkaen. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh 355 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä sivistyslautakunnan ehdotuksen.

13 Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Täyttöluvan hakeminen koulunkäyntiohjaajan toimeen Sivltk 87 Matti Lohen koulun koulunkäynnin ohjaajan toimi tulee avoimeksi alkaen. Toimenhaltija jää töistä pois jo tammikuun alussa pitämättömien lomien vuoksi. Tämän vuoksi täyttölupaa ko. toimeen haetaan jo tammikuun 2014 alusta. Koulutusjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta päättää hakea kunnanhallitukselta täyttölupaa koulunkäynnin ohjaajan toimen tammikuun 2014 alusta. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh 356 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä sivistyslautakunnan ehdotuksen.

14 Kunnanhallitus Lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat Kh 357 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat: 1. Teknisen lautakunnan pöytäkirja Perusturvalautakunnan pöytäkirja Sivistyslautakunnan pöytäkirja Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, ettei toimielinten päätöksiä siirretä kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

15 Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Kh 358 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat ilmoitusasiat: 1. Sisä-Savon th:n ky:n yhtymäkokouksen kokouskutsu Tervon ympäristöterveyslautakunnan talousarvio Vaalijalan ky:n hallituksen pöytäkirja Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi.

16 Kunnanhallitus Tonttien myyminen ja varaaminen Asamak Oy:lle asuntorakentamista varten Kh 359 Liite 2 Elinkeinojaosto on käsitellyt Asamak Oy:n tarjousta tonttien myymisestä ja varaamisesta asuntorakentamista varten Toholahdesta. Tarjous koskee seitsemän omakotitalotontin varaamista ja myymistä yhtiölle omakotitalorakentamista varten. Yhtiö esittää, että tontit varataan yhtiölle ja tonttikohtainen kauppa tehdään aina, kun ko. tontin rakentamisen käynnistyminen varmistuu. Suunnitelmana on rakentaa ja edelleen myydä tonteille energiatehokkaita omakotitaloja minimissään viisi kappaletta vuoteen 2018 mennessä. Mikäli kysyntää on, voidaan rakennusaikataulua nopeuttaa. Ennakkomarkkinointia ollaan käynnistämässä yhteistyössä Rautalammin Kiinteistökeskuksen kanssa jo tämän vuoden puolella. Yhtiön esitys on liitteenä 2. Elinkeinojaosto esittää kunnanhallituksen hyväksyttäväksi Asamak Oy:n tekemän esityksen. Esitys koskee Toholahdessa olevia tiloja: Vesala RN:o 13:12 (850 m²), Laitila RN:o 13:13 (895 m²), Lassila RN:o 13:14 (895 m²), Mehtola RN:o 13:15 (865 m²) ja Maijala RN:o 13:16 (970 m²), jotka sijaitsevat korttelissa 100 sekä Häyrilä RN:o 13:21 (1.115 m²) ja Hirvola RN:o 13:22 (1.045 m²), jotka sijaitsevat korttelissa 101. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan vahvistanut ko. tilojen neliöhinnaksi 2,00 /m² vuoden 2008 alusta lukien. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä Asamak Oy:n tekemän esityksen.

17 Kunnanhallitus Pohjois-Savon pelastustoimen palvelutaso Kh 360 Kunnanhallitus antoi vuosi sitten lausunnon Pohjois-Savon pelastustoimen palvelutasosta Lausunnossaan kunnanhallitus totesi, että kunta ei voi hyväksyä Pohjois-Savo pelastustoimen viimeaikaisia kunnan pelastustointa koskevia päätöksiä. Pohjois-Savon pelastustoimen johdon päätökset vaarantavat rautalampilaisten, kunnassa toimivien yritysten ja yhteisöjen ja ohikulkevien turvallisuuden niin maalla kuin vesistöjenkin keskellä, koska Rautalammin miehistövahvuudesta on vähennetty vuoden 2012 aika yksipuolisella päätöksellä toinen vakinainen palomies. Lausunnossaan kunnanhallitus katsoi, että palo- ja pelastusasemalle Rautalammille on saatava vakinainen pysyvä toinen palo- ja pelastusviranhaltija korvaamaan pelastustoimen omista henkilöstöjärjestelyistä johtuneen henkilöstövajauksen. Kuntalaiset ovat olleet hyvin huolestuneita turvallisuudestaan koko pelastusalan osalta. Pelastuslaitokselta saatujen tietojen mukaan Rautalammille ollaan saamassa vuoden 2014 alusta lukien toisen pysyvän palomiehen toimen Rautalammin kuntaan. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä asian tietoonsa saatetuksi ja saattaa asian kunnanvaltuuston tietoon.

18 Kunnanhallitus Vuoden 2014 talousarvio Kh 361 Liite 3 Vuoden 2014 talousarviota on laadittu taloudellisesti hankalassa ja epävarmassa tilanteessa. Useimpien Suomen kuntien tapaan myös Rautalammilla kunnan taloudellinen tilanne ja ympäristö ovat selvästi huonontuneet ja muuttuneet epävarmemmiksi. Lisäksi terveydenhuollon menojen kasvu syö käytännössä kaiken liikkumavaran. Talousarviota on tasapainotettu korottamalla veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöveroista vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia 0,15 %-yksiköllä ja samalla määrällä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia. Talousarvion ulkoisten kokonaismenojen loppusumma on euroa ja kokonaistulojen euroa. Talousarvio on näin kokonaistalouden kannalta alijäämäinen. Tämä johtuu suuresta investointiosasta. Käyttötalouden ulkoisten menojen loppusumma on euroa, jossa on kasvua edellisvuotiseen 3,02 %. Käyttötalouden ulkoisten tulojen loppusumma on euroa ja kasvua tässä on 2,49 %. Menolajeittain tarkasteltuna palkat ja palkkiot kasvavat 0,1 % ja palvelujen osto 4,8 %. Kasvu johtuu valtaosin terveydenhuollon menojen selvästä kasvusta vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Aineet ja tarvikkeet 0,8 % ja avustukset 0,8 %. Käyttötalousosa ei sisällä varsinaisesti uusia toimintoja eikä myöskään varsinaisia nykyisten toimintojen lakkautuksia. Investointimenot ovat suuret euroa ja sisältävät euron määrärahan lukion peruskorjaukseen. Valtionosuutta tähän summaan on arvioitu saatavan euroa. Muut merkittävät investointikohteet ovat valokuituverkon rakentaminen euroa, Pienryhmäkoti Toivon peruskorjaus (vesikatto ja sisätilat) euroa ja Pauliinan peruskorjaus (päivätoimintakeskus) euroa. Siirtoviemärin suunnitteluun on varattu euroa, liike-, asunto- ja rivitalon rakennussuunnitteluun euroa, teollisuus- ja asuntoalueen rakennuskaavoitukseen euroa. Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston perustamiseen on varattu euroa. Verotulojen määräksi on arvioitu euroa. Kasvua kuluvan vuoden arvioon on 5,7 %, joka muodostuu käytännössä veroprosentin yhden yksikön korotuksesta ja kiinteistöveron vakinaisen asunnon ja muun asuinrakennuksen veroprosentin 0,15 %-yksikön korotuksesta. Taloudellisen tilanteen epävarmuuden takia verokertymään ei olisi voitu arvioida kasvua ilman näitä toimia ja talousarvion tasapainottaminen olisi ollut erittäin vai-

19 Kunnanhallitus keata. Talouteen on kuitenkin välttämätöntä saada liikkumavaraa kustannusten kasvun ja investointien kattamiseksi. Valtionosuuksia talousarviossa on arvioitu saatavan euroa ja kasvua tässä on 1 %. Valtionosuuksien määrä on edelleen korkea, mutta ei kasva enää edellisvuosien tapaan. Tämä tulee jatkuessaan aiheuttamaan painetta kunnan verotuksen kiristämiseen myös tulevaisuudessa. Tuloslaskelman mukainen vuosikate on euroa ja tilivuoden tulos talousarvion mukaisten euron poistojen jälkeen euroa. Tämän talousarvion vuosikatteen määrä euroa ei meneillään olevien investointien valmistuttua riitä pitämään tulosta ylijäämäisenä eikä tuomaan maksuvaraa kasvavan lainamäärän hoitamiseen. Kunnan verotulot vuonna 2013 tullevat olemaan n euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Pitää kuitenkin muistaa, että verotilitysten aikataulun muutoksen takia kunnalle tilitetään vuoden 2013 joulukuussa arviolta noin euron määrä, joka aikaisemmin on tilitetty vasta ns. uuden vuoden puolella. Näin vuoden 2014 kertymä jää vastaavaa määrää pienemmäksi. Käyttömenot ylittänevät talousarvion n eurolla ja tämä pienentää vuosikatetta niin, että vuonna 2013 se on ehkä euroa. Kunnan todellinen lainamäärä tullee vuoden 2013 lopussa olemaan n euroa. Lainamäärän kasvu johtuu investointien rahoituksesta, joista suuri osa on tehtävä lainarahalla.. Mikäli vuosikate on tässä arvioitua suurempi, lainamäärä jää pienemmäksi. Vuonna 2014 uutta lainaa investointien kattamiseen otetaan n euroa eli kunnan lainamäärä vuoden 2014 lopussa on n euroa. Vuoden 2014 talousarvio on liitteenä 3. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että vuoden 2014 talousarvio hyväksytään.

20 Kunnanhallitus Kunnanvirasto suljettuna Kh 362 Kunnanjohtajan ehdotus: Joulunpyhien jälkeinen perjantai on ns. välipäivä ja useat henkilökuntaan kuuluvat haluavat pitää sen lomapäivänä. Olisi varmaankin tarkoituksenmukaista, että kunnanvirasto pidettäisiin suljettuna kyseisen päivän ja henkilöstö pitäisi sen lomapäivänään. Kunnanhallitus päättää, että kunnanvirasto pidetään suljettuna perjantain ja henkilöstö käyttää siihen yhden lomapäivän.

21 Kunnanhallitus Kunnanjohtajan kuntoremonttikurssi ja vuosiloma Kh 363 Hallintojohtajan esitys: Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä on ilmoittanut hyväksyneensä kunnanjohtajan kuntoremonttikurssille Kunnanjohtajalla on lomaa jäljellä 3 päivää. Vuoden 2013 huhtikuun alusta marraskuun loppuun 2013 on kertynyt uutta lomaa 24 päivää. Lomaa on käytettävissä näin ollen yhteensä 27 päivää (38 pv/vuosi). Kunnanjohtaja on suunnitellut käyttävän vuosilomapäiviä kuntoremonttikurssia varten ja anonut vuosilomaa ajalle Vuosilomapäiviä kuluisi näin ollen yhteensä 14 päivää (kertyneestä 27 päivästä). Kunnanhallitus päättää hyväksyä kunnanjohtajan kuntoremonttikurssin ja vuosiloman edellä esitetyn mukaisesti. Kunnanjohtaja Risto Niemelä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

22 Kunnanhallitus Maa-aluevaihtoneuvottelujen käynnistäminen Kh 364 Kunnanhallituksen päätöksellä kaavoitusjaoston esityksestä kunnan valitsemat edustajat ovat käynnistäneet maa-aluevaihtoneuvottelut. Rautalammin seurakunnan kanssa neuvotellaan Neuvotteluja on käyty Veljekset Variksen, Matti Jaamalaisen ja Tornator Oy:n kanssa. Tavoitteena kunnan puolelta on esitetty maiden vaihtamista. Tavoitteena vuoteen 2030 saakka ulottuvassa strategisessa ajattelussa on ollut se, että kunta voisi hankkia omistukseensa keskustaajaman osayleiskaavassa esitettäviä asunto- ja teollisuusalueita siten, että ne voisivat olla reservissä tai heti rakennettavissa. Kunnanhallitukselle esitellään neuvottelutilanne ja valtuustolle (Liitekartat). Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus neuvottelujen pohjalta tekee Kilpimäen teollisuusalueen laajennuksen osalta lisäaluevarauksen teollisuusalueeksi ja A-alueeksi kantatien 69 eteläpuolelta ja samoin kuin Kilpilammin pohjoispään alueen osalta A-aluevarauksen osayleiskaavaa varten. Sari Hintikka-Varis poistui jäävinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.