Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
|
|
- Marjut Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
2 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston kanssa TAIMISTOTEKNIIKKA hankkeen vuosina Hankkeen tavoitteena oli parantaa kotimaisen valiotaimituotannon ja sen asiakastaimistojen tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta 1. kehittämällä mikrolisätyistä valiotaimista taimistoille jatkokasvatettavaksi soveltuva mikropistokas tai mikrolisätty kennotaimi. Tuotteen tulee olla taimistoille mahdollisimman helppokäyttöinen ja viljelyvarma. 2. optimoimalla taimistojen tuotantotekniikkaa siten, että taimien lisääminen ja kasvattaminen on mahdollista nykyistä laajemmin eri vuodenaikoina 3. laatia valiotaimituotannon asiakkaille ohjeet erityyppisten mikrotaimi- ja mikropistokastuotteiden käytöstä. Tässä diasarjassa kerrotaan valiotaimien mikropistokastuotteen ja mikrolisätyn kennotaimen kehittämisestä (tavoite 1)
3 Tuotteistamisen vaiheet MTTssä Mikropistokastuotteen kehittäminen Kuljetusalustan ja juurrutushormonikäsittelyn kehittäminen Varastointiajan ja lämpötilan vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen Valon värin vaikutus mikrotaimien varastointiin Mikroplugituotteen kehittäminen Tiedon tuottaminen mikropistokkaiden juurrutusoloista: LED valon värin (puna-sininen/puna-valko-kaukopunainen) vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa LED valon värin (puna-valkoinen/puna-sininen) ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa Kennoksi puristetun viljellyn sammaleen soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen
4 Mikropistokastuotteen kehittäminen Kuljetusalusta ja juurrutushormonin anto Kehitettiin agaralusta, jolla mikropistokkaat voidaan turvallisesti lähettää asiakkaalle ja tarvittaessa varastoida 4 viikkoa juurtumisen heikkenemättä Alustan ominaisuuksista säädettiin hormonien ja suolojen määrää sekä etsittiin eri kasvilajien pistokkaiden kastoon sopiva juurrutushormonin määrä. Alusta nimettiin kuljetusagariksi, jossa kasvihormonina on kinetiini ja mikrolisäysalustaa korkeampi kaliumpitoisuus Mikropistokkaan tuottaminen Luken (ent. MTT) valiotaimituotannossa : Mikroviljelmä leikataan mikropistokkaiksi ja kastetaan juurrutushormoniin (useimmille kasveille 100 mg/l indolietikkahappoa). Pistokkaat siirretään kuljetusagarille ja välivarastoidaan enintään 4 viikkoa + 20 C tai +6 C lämpötilassa. Pistokkaat lähetetään asiakkaalle, joka koulii ne viikon sisällä kasvualustalle juurrutusrasiaan ja sopeuttaa kasvihuone- tai avomaaolosuhteisiin (erillinen ohje)
5 Varastointiajan, lämpötilan ja valon värin vaikutus mikrolisättyjen taimien varastointiin
6 Varastointiajan, lämpötilan ja valon värin vaikutus mikropistokkaiden varastointiin Selvitettiin marjatuomipihlajan (lajike Martin ) ja pensasmustikan ( Alvar ) mikropistokkaiden varastointiajan ja -lämpötilan vaikutusta pistokkaiden juurtumiseen Lisäksi selvitettiin valon värin vaikutusta tarhakurtturuusun ( Sävel ) mikropistokkaiden varastointiin huoneenlämmössä Koe toteutettiin keinovalaistuksessa MTTn kasvatushuoneessa kesä-elokuussa 2014 Koekäsittelyt marjatuomipihlajille ja pensasmustikoille 1A. Varastointi 1 vko kasvatushuoneessa B 20 C (50 µmol/s/m 2 ) 1B varastointi 1 vko valaistussa kylmiössä 6 C 2A. Varastointi 4 vko kasvatushuoneessa B 20 C 2B. Varastointi 4 vko valaistussa kylmiössä 6 C 3A. varastointi 8 vko valaistussa kylmiössä 6 C Koekäsittelyt ruusuille: 1A. Varastointi 1 vko loisteputkivalossa kasvatushuoneessa 20 C (70 µmol/s/m 2 ) 2A. Varastointi loisteputkivalossa 4 vko kasvatushuoneessa 20 C 2C. Varastointi puna-valkoisessa LED-valossa 4 vko kasvatushuoneessa 20 C (60-70 µmol/s/m 2 ) 2D. Varastointi puna-sinisessä LED-valossa 4 vko kasvatushuoneessa 20 C (60-70 µmol/s/m 2 ) Varastoinnin jälkeen pistokkaat koulittiin turvekennoihin propagaattoreihin ja juurrutettiin kasvatushuoneessa loisteputkivalossa 8 viikkoa (kosteus 96.5 ± 2%, lämpötila 20.4 ± 1.7 C )
7 Ruusun mikropistokkaita (tarhakurtturuusu Sävel`) voidaan varastoida 4 viikkoa kasvatushuoneessa, punasinisessä valossa varastoinnin jälkeen paras juurtumistulos 1 vko 20 C Loisteputki 4 vko 20 C Loisteputki 4 vko 20 C Puna-valkoinen LED 4 vko 20 C Puna-sininen LED Juurtuneita 98 % Verso 4.1 cm, juuristo 4 Juurtuneita 89 % Verso 3.4 cm, juuristo 3 Juurtuneita 93 % Verso 3.5 cm, juuristo 4 Juurtuneita 100 % Verso 4.0 cm, juuristo 3.5
8 Pensasmustikan mikropistokkaita (lajike Alvar`) voidaan varastoida kuljetusagarilla 4 viikkoa kylmiössä (+6 C) juurtumistuloksen heikentymättä 1 vko 20 C 1 vko 6 C 4 vko 20 C 4 vko 6 C 8 vko 6 C Juurtuneita 100 % Verso 2.0 cm juuristo 2 Juurtuneita 100 % Verso 2.1 cm juuristo 3 Juurtuneita 95 % Verso 2.8 cm juuristo 1 Juurtuneita 96 % Verso 2.9 cm juuristo 2 Juurtuneita 55 % Verso 1.9 cm juuristo 0
9 Varastointi 4-8 viikkoa kylmiössä paransi marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurtumista. Taimet kokivat kylmävarastoinnin aikana lepotilan ja lehdet ruskettuivat (ulkonäköhaitta, homeriski). 1 vko 20 C 1 vko 6 C 4 vko 20 C 4 vko 6 C 8 vko 6 C Juurtuneita 81 % Verso 1.1 cm juuristo 1 Juurtuneita 83 % Verso 1.2 cm juuristo 2 Juurtuneita 64 % Verso 1.3 cm juuristo 0 Juurtuneita 95 % Verso 1.5 cm juuristo 3 Juurtuneita 94 % Verso 1.8 cm juuristo 1
10 Mikroplugituotteen kehittäminen Mikroplugi = turvekennoon juurrutettu mikrotaimi tai mikropistokas Tavoite = kertakäyttöinen juurrutusrasia, jossa taimet lähtevät suoraan asiakkaalle juurtumisvaiheen jälkeen Mikroplugeja tuotettiin hedelmäpuista (luumut, kirsikat ja päärynä), marjatuomipihlajista, pensasmustikoista sekä kaksineuvoisesta lakasta Kertakäyttöisen juurrutusrasian prototyyppi Mikropistokkaiden juurtumista rasiassa verrattiin MTTn normaaliin juurrutuskäytäntöön tunnelissa
11 Mikroplugituotteen kehittäminen - Tulokset Rasiassa toimitetuista taimista suurempi osa oli yleensä eläviä lähetettäessä, mutta tunnelissa alkukasvatetut taimet juurtuivat taimistolla yleensä paremmin kuin rasiassa kasvatetut Mikroplugit juurrutetaan MTTssä kasvihuoneen juurrutusosastossa pöytätunnelissa ja lähetetään asiakkaalle kennoissa Kasvualustana kennoissa toistaiseksi seos vaalea turve, perliitti ja hiekka (12+2+1) Hankkeessa testattu tuotekehityksen alla oleva puristettu sammalkenno soveltuisi jatkossa myös kasvualustaksi Kasvilaji Lajike Koulintapäivä Elävyys toimitettaessa % (3 Juurtuminen taimistolla % (8 vko) Rasia Tunneli Rasia Tunneli Puolukka Otson Karkki Puolukka Otson Karkki Taimiston kirjaamista Luumu Sinikka tuloksista ei pysty Luumu Sinikka erottelemaan Luumu Vaarin siniluumu Kirsikka Sikkolan kuulasmarja Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Luumu Maksimovskaja Luumu Savion Keltaluumu Luumu Huvimajan Kuulasmarja Päärynä Jukka Ruusukvitteni Sirius Ruusukvitteni Venus Puolukka Otson Karkki
12 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa
13 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Koe toteuttiin MTT Piikkiön kasvihuoneessa kolmella kasvilajilla Valotyypit: 1. sini-punainen LED (Philips) 2. sini-puna-valko-kaukopunainen LED (Valoya) 3. Verranne: Tavallinen kasvihuonevalo, suurpainenatrium Valotaso: Juurtuminen: Pvm 1 vrk 1 vko 4 vko 4.5 vko Aika t/vrk µmol/s/m Kasvilaji Sinipunainen Sini-puna-valkokaukopuna Suurpainenatrium Luumu 93% 89% 94% Marjatuomipihlaja 84% 75% 67% Lakka 96% 100% 96%
14 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa, Luumut Luumun taimet kasvoivat kasvihuoneessa keinovalaistuksessa mikropistokkaasta (2-3 cm) yli 20 cm pituisiksi taimiksi 8 viikossa Suurpainenatriumlamppu Sini-punainen LED Sini-puna-valkokaukopunainen LED
15 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Luumut Valon väri vaikutti luumujen kasvutapaan Nopeinta luumujen kasvu oli tavallisen kasvihuonelampun alla (lämmitysvaikutus), myös sini-punaisessa valossa hyvä kasvu Kun spektriin lisättiin valkoista ja kaukopunaista luumujen pituuskasvu heikkeni ml. sivuversojen muodostuminen Pituuskasvu saatiin kuitenkin uudelleen alkamaan valaistusta lisäämällä ( µmol/s/m 2 )
16 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa, Marjatuomipihlajat Marjatuomipihlajien juurtuminen ja kasvu oli hyvin epätasaista ja hidasta kasvihuoneessa keinovalossa. Mikropistokkaat kasvoivat 9 viikon aikana parhaimmillaan pituutta n. 5 cm Suurpainenatriumlamppu Sini-puna-valkokaukopunainen LED Sini-punainen LED
17 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Marjatuomipihlajat Suurpainenatriumvalossa (kuvassa SON-T) sekä kuolleita että hyvin kasvuun lähteneitä taimia oli eniten Erot eri valojen välillä eivät tulleet hyvin esille, koska kasvimateriaali oli kovin heterogeenista Osa taimista asettui lepotilaan juurtumisen jälkeen. Lepotilaa ei saatu purettua samalla valon määrän lisäyksellä kuin luumulla.
18 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa, lakat Lakan mikrotaimet juurtuivat pääsääntöisesti hyvin keinovalossa kasvihuoneessa. Kuvassa taimet 6 viikkoa koulinnassa. Suurpainenatriumlamppu sini-puna-valkokaukopunainen LED Sini-punainen LED
19 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Lakat Eniten hyväkuntoisia taimia saatiin lakalla suurpainenatriumvalossa (SON-T) Irtosammalalusta (SA) ei toiminut lakan juurrutuksessa yhtä hyvin kuin mustikkaturveseos, kun käytettiin natrium- tai sini-punaista LED (Philips) valoa, irtosammal oli ilm. liian väljää pienille taimille Valkoista ja kaukopunaista valoa (Valoya) lisättäessä kuitenkin kasvualustan vaikutus väheni
20 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa
21 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa Kokeessa mukana samat kolme kasvilajiketta kuin kasvihuonekokeessa (10-12/2013) Valotyypit ja valotasot: Puna-valkoinen (Philips) LED-valo, 1 putki (60-70 umol/s/m2) Voimakkaampi puna-valkoinen (Philips) LED-valo, 2 putkea ( umol/s/m2) Sini-punainen (Philips) LED-valo, 1 putki (60-70 umol/s/m2) Voimakkaampi Sini-punainen (Philips) LED-valo, 2 putkea ( umol/s/m2) Verranne: tavallinen loisteputkivalo (70 umol/s/m2) Juurtuminen 8 viikon aikana (22.6 ± 1.8 C): Kasvilaji Puna-valkoinen µmol Puna-valkoinen Sini-punainen µmol µmol Sini-punainen µmol Loisteputkivalo 70 µmol Luumu 95% 99% 82% 100% 100% Marjatuomipihlaja 95% 94% 84% 71% 77% Lakka 95% 94% 62% 75% 69%
22 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Luumu Sinikka Luumun taimet juurtuivat hyvin, mutta kasvoivat kasvatushuoneessa keinovalaistuksessa mikropistokkaasta vain 3-4 cm pituisiksi taimiksi 7 viikossa Syynä kasvihuonetta hitaampaan kasvuun oli ilmeisesti niukempi lannoitus (lehden väri!) Loisteputkivalo 70 µmol (juurtuminen 100 %) Puna-valkoinen µmol (99%) Puna-valkoinen µmol (95%) Sini-punainen µmol (82 %) Sini-punainen µmol (100%)
23 Pituus mm LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Luumu Sinikka Pisimmät taimet saatiin loisteputkivalossa Voimakkaammassa sini-punaisessa LED-valossa taimet keskittyivät enemmän juurtumiseen kuin verson kasvuun Valon voimakkuutta nostamalla juurtuminen ja juurten kasvu parani molempien LED valotyyppien alla Prunus 'Sinikka' 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Pituus mm Juuriston kunto 0,0 Puna-valko (60-70 umol) Puna-valko ( umol) Puna-sini (60-70 umol) Puna-sini ( umol) Loisteputki (70 umol/s/m2) 0,0
24 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Marjatuomipihlaja Marjatuomipihlajien juurtuminen ja kasvu oli epätasaista ja hidasta myös kasvatushuoneessa. Mikropistokkaat kasvoivat 7 viikon aikana parhaimmillaan n. 3-4 cm pituisiksi. Syysvärittyivät. Loisteputkivalo (juurtuminen 77%, Huom. Lokerikkoa ei koulittu täyteen) Puna-valkoinen 70 umol (95 %) Puna-valkoinen 120 umol (94 %) Sini-punainen 70 umol (84 %) Sini-punainen 160 umol (71 %)
25 Pituus mm Juuristo 0-5 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Marjatuomipihlaja Eniten taimia saatiin juurtumaan puna-valkoisessa valossa (DR/W), valon intensiteetistä riippumatta Sinisen valon (DR/B) lisääminen spektriin ei parantanut juurtumista, mutta stimuloi verson kasvua alemmassa intensiteetissä Molemmissa LED valoissa juuriston kasvu oli parempaa kuin loisteputkivalossa Amelanchier 'Martin' Pituus mm Juuriston kunto 0.0 DR/W (60-70 umol/s/m2) DR/W ( umol/s/m2) DR/B (60-70 umol/s/m2) DR/B ( umol/s/m2) loisteputki (70 umol/s/m2) -
26 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Lakka Lakan mikrotaimet kasvavat hitaasti, keskimäärin taimissa oli kaksi lehteä 7 viikkoa koulinnasta Puna-valkoisessa valossa lakka juurtui parhaiten. Sini-punaisessa valossa voimakkuuden lisääminen paransi juurtumista. Puna-valkoinen µmol (95%) Loisteputkivalo 70 µmol (juurtuminen 69 %) Puna-valkoinen µmol (94%) Sini-punainen µmol (62 %) Sini-punainen µmol (75%)
27 Lehtien määrä, kpl Juuristo 0-5 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Lakka Juurtuneilla taimilla lehtien määrä oli riippumaton käytetystä valaistuksesta, mutta puna-valkoisessa valossa lehdistä tuli suurempia kuin sini-punaisessa Juuriston kuntokin oli puna-valkoisessa LED-valossa hieman parempi kuin sinipunaisessa tai loisteputkivalossa Lakka 'Nyby' , , ,5 1 0,5 Lehtien määrä Juuriston kunto 0 Puna-valko (60-70 umol) Puna-valko ( umol) Puna-sini (60-70 umol) Puna-sini ( umol) Loisteputki (70 umol/s/m2) 0
28 Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen
29 Hieno irtosammal Hieno puristettu sammal Karkea puristettu sammal Kontrolli Hieno irtosammal Hieno puristettu sammal Karkea puristettu sammal Kontrolli Hieno irtosammal Hieno puristettu sammal Karkea puristettu sammal Kontrolli Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Koe toteutettiin luonnonvalossa kasvihuoneessa 06-08/2014 Ruusu juurtui nopeimmin, pensasmustikka melko hitaasti ja marjatuomipihlaja hyvin hitaasti Ruusulle soveltui parhaiten tavallinen turveseos Mustikalle ja marjatuomipihlajalle soveltui parhaiten hienojakoinen puristesammal
30 Irtosammal hieno Puristettu sammal, hieno Puristettu sammal, karkea Mustikkaturveseos Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Mustikat Pensasmustikalla eniten pitkäversoisia taimia saatiin karkeusasteeltaan hienojakoisesta puristetusta sammalalustasta ja seuraavaksi eniten karkeammasta sammalesta puristetusta kennosta. Näillä alustoilla myös juurtumisprosentti oli selvästi parempi kuin kontrollialustalla (MTTn mustikkaturveseos). Hienojakoisessa irtosammaleessa juurtuneet kasvit lähtivät hitaasti kasvuun ja juurtumisprosentti jäi selvästi alhaisemmaksi kuin puristetussa sammalkennossa.
31 Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Marjatuomipihlaja Marjatuomipihlajalla hienojakoinen puristekenno menestyi vertailussa parhaiten ja oli lajille ainoa alusta, jolla juurtuminen toteutui edes välttävästi kokeen aikana. Kasvualusta Juurtuneet yksilöt Versojen lkm Juurten kunto Verson pituus, mm Hieno Irtosammal, irtosammal hieno Hieno Foamoss- puristesammal sammal, hieno Karkea puristesammal Foamoss-sammal, karkea Kontrolli Kontrolli Puristettu sammalkenno, hieno Irtosammal hieno
32 Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Ruusut Ruusulla saatiin sammalkennossa sekä parempia että heikompia kasvutuloksia kuin kasvuturvepohjaisessa kasvualustassa Erona näiden kahden kokeen välillä oli ruusulajike, valaistus ja muovikennon käyttö sammalkennon ympärillä Tarhaharisoninruusu ( William s Double Yellow`) kasvoi 2-kertaa nopeammin sammalkennossa kuin turveseoksessa (suurpainenatrium kasvihuonevalo, sammalkenno ilman muovikennoa) Tarhakurtturuusu ( Sävel`) teki 35% vähemmän pitkäversoisia ja >50% vähemmän hyväjuuristoisia taimia sammalkennossa (luonnonvalo, sammalkenno muovikennossa)
33 Mikrolisättyjen taimien tuotteistaminen Puuvartisia hedelmä- ja koristekasveja voidaan nyt myydä suoraan mikrolisäyksestä valiotaimituotannossa Kuljetusagarin kehittäminen helpotti mikropistokkaiden toimitusta ja kevensi niiden jatkokäsittelyä taimistoilla Kuljetusagarilla mikropistokkaat ovat nyt varastoitavissa kuukauden ajan, mikä tasaa ruuhkaa tuotannossa ja lisäksi varastoinnilla huomattiin olevan jopa positiivisia vaikutuksia tuotteen laatuun Taimilla ei tarvitse välttämättä olla juuria asiakkaalle toimitettaessa. Mikrotaimien Laukaalla saama juurrutushormoni takaa hyvän juurtumisen sopivissa juurrutusolosuhteissa (lämpötila 20±5 C, kosteus %, valaistus µmol/s/m 2 ) Optimaalisin valon väri on kasvilajista riippuva ominaisuus (puna-valkoinen lupaavan tasainen) Valiotaimia voidaan edelleen toimittaa myös turpeelle koulittuina. Uutena taimityyppinä kehitettiin mikroplugi, jonka juurrutuksessa tunneliratkaisu takaa varmimman onnistumisen.
34 Mikropistokkaiden juurruttamisolosuhteet Hienojakoinen puristettu sammalkenno on soveltuva kasvualusta monen kasvilajin juurrutukseen (ainakin pensasmustikka, lakka, luumut ja kirsikat) kunhan kastelu ja lannoitus on riittävää ja säännöllistä. Juurellisten taimien koulinta alustalle voi olla haastavaa. Sammalkenno kaupallistetaan toisessa hankkeessa Vitro-Plug juurrutuslaatikot soveltuivat hidaskasvuisten puuvartisten kasvien (atsalea, alppiruusu, marjatuomipihlaja ja puolukka) juurruttamiseen. Nopeakasvuiset kasvit (esim. luumut) on parempi juurruttaa isommassa kennossa ja voimakkaammassa kasvualustassa propagaattorissa (esim. kylvöseos tai metsätaimiturve + kevytsora). Laatikoiden tuulettaminen on syytä aloittaa 2-3 viikkoa koulinnan jälkeen, kasvien juurtumisnopeudesta riippuen
Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen 29.1.2015 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät
LisätiedotRahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta
LisätiedotPensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista
Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla
LisätiedotPistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa
Pistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa Siina Kaakinen (HAMK) ja Sanna Kukkonen (MTT Laukaa) 30.5.2014 Kevään ja kesän 2013 aikana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Laukaan
LisätiedotBiologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa
www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata
LisätiedotAlkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?
Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Mikko Tikkinen Ohjausryhmän kokous Joroinen 1.9.2015 Alkukasvatus Keskitytty
LisätiedotHerneen kasvatus eri olosuhteissa
Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /
LisätiedotLED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio
LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa
LisätiedotTuloksia projektista Växthus-LED. Daniel Sjöholm/Mats Borg 29-30.10.2014
Tuloksia projektista Växthus-LED Daniel Sjöholm/Mats Borg 29-30.10.2014 Rahoittajat Projektiaika 1.12.2012-30.11.2014 Rahoittajat: Pohjanmaan liitto (ERUF-medel) Österbottens svenska producentförbund (ÖSP)
LisätiedotOpintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn
Raportti 1 (7) Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn ajankohta: 16.-17.8.2018 raportin laatijat: Sanni Hotti Leena Koponen Raija Kumpula Raportti 2 (7) Opintomatkan ohjelma: torstai
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotMARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT
MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotRuukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari
Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien
LisätiedotKORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
LisätiedotRyhmäkasvien energiankulutus 2011
Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Liisa Särkkä MTT Piikkiö 30.11.2011 1 Tutkimuksen tavoite Keväällä 2011 MTT Piikkiössä tehtiin ryhmäkasveilla energian säästöön tähtääviä viljelykokeita. Tavoitteena oli
LisätiedotNarsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari
Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua
LisätiedotKokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa
Kokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa Juha Näkkilä, Niko Silvan, Kari Jokinen, Liisa Särkkä & Risto Tahvonen Sisältö Kasvihuonevihannesten kasvualustat Tutkitut rahkasammalkasvualustat
LisätiedotPEURANIEMEN TAIMITARHA OY
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan
LisätiedotOnko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä
Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus
Lisätiedot1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille
Metsätaimitarhatuotteet Rauno Kataja 2014 Jaottelu 1 Kasvualustat 2 Lannoitteet 3 Muut 4 Odotukset turpeelle ja lannoitteille 2 1 1 Kasvualustat 3 Kasvualustat Päätuote White 420 F6 W Yleisturve kaikille
LisätiedotOHJEKIRJA KURKKUKASVIEN
OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon
LisätiedotIrma Hupila Raili Pessala. Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys
Irma Hupila Raili Pessala Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys Irma Hupila ja Raili Pessala Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys Cutting propagation of French tarragon Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-548-0
LisätiedotLED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa
LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotPakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi
Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00
LisätiedotKasvualustat ammattiviljelyyn
Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
LisätiedotAmarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari
Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
Lisätiedot23330 Pensaat ja köynnökset
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston
LisätiedotKOTIPIHAN ISTUTUSOHJE
KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotMyytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.
PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. KASVUALUSTAT Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotAsiaa Valosta. There s more to light
Asiaa Valosta There s more to light Kasvit ja valo Kasvit eivät voi kasvaa ilman valoa, ja tärkein perinteinen valonlähde on luonnollisesti aurinko. Modernissa kasvihuoneviljelyssä ei kuitenkaan voida
LisätiedotRuusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli
Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Ruusujuuren ominaisuudet Arktinen kasvi, kylmää kestävä Hidaskasvuinen. Luonnossa 10-15 v Viljelyssä : 4-5 v. Lehdet C-vitamiinipitoisia
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotViljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla
Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi
LisätiedotViherympäristöliiton hyväksymät
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotKuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo
Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat
LisätiedotCHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe
Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä yhteistyössä mukana: 09.05.2017 JLe Siirtoshokki ja täyspysähdys Taimikasvatus tapahtuu hyvin usein kotipuutarhureilla asuintiloissa, jossa
LisätiedotNokkosen viljely kasvihuoneessa
Nokkosen viljely kasvihuoneessa Puutarhatalouden perustutkinto Veli-Matti Kestilä 25.4.2014 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO... 3 2 NOKKOSEN HISTORIAA... 3 3 YLEISTÄ... 3 3.1 Nokkosen pisteliäisyys... 4 3.2 Nokkosen
LisätiedotKarviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot
LisätiedotLiikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan
Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan Marjukka Puolakka Selviytymistä suomalaisessa marraskuussa Suomen Akatemia 1.11.2012 Valaistus poikkitietieteellistä tutkimusta kasvihuoneissa,
LisätiedotValaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa
Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2011 Sähkönkulutuksen jakaantuminen kotieläinten tuotantorakennuksissa ( Bionova engineering 2007 ) 100 % 90 % 80 %
LisätiedotTomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen
Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotMetsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2004 Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang ja Heikki Smolander Haavan taimituotanto ja istutusajankohta Johdanto Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti
LisätiedotMaljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis
Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan
LisätiedotCHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa2 - Taimikasvatus. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa2 - Taimikasvatus yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus tarkastella
LisätiedotHerukkaviljelmän perustaminen
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotHyljätyn lapsen kukoistus
Hyljätyn lapsen kukoistus Salvia Divinorum projekti 2.5. Pienokainen saapuu Pidettiin ex tempore -miitti erään foorumilaisen kanssa ja sain tuliaisina siististi pakatun hyvävointisen pistokkaan. Toimin
LisätiedotMatkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
LisätiedotOrvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa
Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa Luonnonvarakeskus BIOARVOLANTA, Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla Seminaari 1 Teppo Tutkija Tutkimuksen
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotSatoa ruukusta ja laatikosta
PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään
LisätiedotTilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät
Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Ohjausryhmänkokous Joroinen Bioreaktorit: Bioreaktori mallin valinta Kahden bioreaktori
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET Kasvuturve C1 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella
LisätiedotCHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa1 - Idätys ja taimettuminen yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus
LisätiedotNovarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotOy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011
Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Painokelpoiset kuvat ladattavissa: Substral-aineistopankki http://holvi.artstudio.fi/transmeri/ Käyttätunnus ja salasana Transmerin kuluttajaneuvonnasta 0800 922
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotVadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotSolukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa
Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET 2 Kasvuturve C1 Kasvuturve B2 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella
LisätiedotTaimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä
Kasvintarkastus Tietosarja Päiväys Diaarinumero 1.5.2006 14/404/2003 Taimiaineistomerkinnät NIMILAPPU -merkintä vähittäismyynnissä olevissa taimissa, sipuleissa ja kylvösiemenissä sekä näitä koskevissa
LisätiedotKoristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa. Tuula Tiirikainen syksy 2016 Mäntsälä, Saari JOULUTÄHDEN VILJELY
JOULUTÄHDEN VILJELY Joulutähti, tähtilatva (Euphorbia pulcherrima), kuuluu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon - kotoisin Meksikosta - Joel Robert Poinsett toi kasvin Yhdysvaltoihin 1830-luvulla - 1960-luvulla
LisätiedotTaimien istutusohjeet
Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotLED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT
LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa
LisätiedotKasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira
Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia
LisätiedotRuukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009
Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009 Keijo Juntunen Mona-Anitta Riihimäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lajike
LisätiedotKoneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander
Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotKasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet
OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä 1. a) Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotKEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN
KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄ PROFESSIONAL WWW.KEKKILA.COM KEKKILÄ PROFESSIONAL MARJANVILJELY KAUSIHUONEISSA + Pidentää kasvukautta + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse poimintaa
LisätiedotTunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon
LisätiedotNovarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotMehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
Lisätiedot