Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen"

Transkriptio

1 Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen

2 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston kanssa TAIMISTOTEKNIIKKA hankkeen vuosina Hankkeen tavoitteena oli parantaa kotimaisen valiotaimituotannon ja sen asiakastaimistojen tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta 1. kehittämällä mikrolisätyistä valiotaimista taimistoille jatkokasvatettavaksi soveltuva mikropistokas tai mikrolisätty kennotaimi. Tuotteen tulee olla taimistoille mahdollisimman helppokäyttöinen ja viljelyvarma. 2. optimoimalla taimistojen tuotantotekniikkaa siten, että taimien lisääminen ja kasvattaminen on mahdollista nykyistä laajemmin eri vuodenaikoina 3. laatia valiotaimituotannon asiakkaille ohjeet erityyppisten mikrotaimi- ja mikropistokastuotteiden käytöstä. Tässä diasarjassa kerrotaan valiotaimien mikropistokastuotteen ja mikrolisätyn kennotaimen kehittämisestä (tavoite 1)

3 Tuotteistamisen vaiheet MTTssä Mikropistokastuotteen kehittäminen Kuljetusalustan ja juurrutushormonikäsittelyn kehittäminen Varastointiajan ja lämpötilan vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen Valon värin vaikutus mikrotaimien varastointiin Mikroplugituotteen kehittäminen Tiedon tuottaminen mikropistokkaiden juurrutusoloista: LED valon värin (puna-sininen/puna-valko-kaukopunainen) vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa LED valon värin (puna-valkoinen/puna-sininen) ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa Kennoksi puristetun viljellyn sammaleen soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen

4 Mikropistokastuotteen kehittäminen Kuljetusalusta ja juurrutushormonin anto Kehitettiin agaralusta, jolla mikropistokkaat voidaan turvallisesti lähettää asiakkaalle ja tarvittaessa varastoida 4 viikkoa juurtumisen heikkenemättä Alustan ominaisuuksista säädettiin hormonien ja suolojen määrää sekä etsittiin eri kasvilajien pistokkaiden kastoon sopiva juurrutushormonin määrä. Alusta nimettiin kuljetusagariksi, jossa kasvihormonina on kinetiini ja mikrolisäysalustaa korkeampi kaliumpitoisuus Mikropistokkaan tuottaminen Luken (ent. MTT) valiotaimituotannossa : Mikroviljelmä leikataan mikropistokkaiksi ja kastetaan juurrutushormoniin (useimmille kasveille 100 mg/l indolietikkahappoa). Pistokkaat siirretään kuljetusagarille ja välivarastoidaan enintään 4 viikkoa + 20 C tai +6 C lämpötilassa. Pistokkaat lähetetään asiakkaalle, joka koulii ne viikon sisällä kasvualustalle juurrutusrasiaan ja sopeuttaa kasvihuone- tai avomaaolosuhteisiin (erillinen ohje)

5 Varastointiajan, lämpötilan ja valon värin vaikutus mikrolisättyjen taimien varastointiin

6 Varastointiajan, lämpötilan ja valon värin vaikutus mikropistokkaiden varastointiin Selvitettiin marjatuomipihlajan (lajike Martin ) ja pensasmustikan ( Alvar ) mikropistokkaiden varastointiajan ja -lämpötilan vaikutusta pistokkaiden juurtumiseen Lisäksi selvitettiin valon värin vaikutusta tarhakurtturuusun ( Sävel ) mikropistokkaiden varastointiin huoneenlämmössä Koe toteutettiin keinovalaistuksessa MTTn kasvatushuoneessa kesä-elokuussa 2014 Koekäsittelyt marjatuomipihlajille ja pensasmustikoille 1A. Varastointi 1 vko kasvatushuoneessa B 20 C (50 µmol/s/m 2 ) 1B varastointi 1 vko valaistussa kylmiössä 6 C 2A. Varastointi 4 vko kasvatushuoneessa B 20 C 2B. Varastointi 4 vko valaistussa kylmiössä 6 C 3A. varastointi 8 vko valaistussa kylmiössä 6 C Koekäsittelyt ruusuille: 1A. Varastointi 1 vko loisteputkivalossa kasvatushuoneessa 20 C (70 µmol/s/m 2 ) 2A. Varastointi loisteputkivalossa 4 vko kasvatushuoneessa 20 C 2C. Varastointi puna-valkoisessa LED-valossa 4 vko kasvatushuoneessa 20 C (60-70 µmol/s/m 2 ) 2D. Varastointi puna-sinisessä LED-valossa 4 vko kasvatushuoneessa 20 C (60-70 µmol/s/m 2 ) Varastoinnin jälkeen pistokkaat koulittiin turvekennoihin propagaattoreihin ja juurrutettiin kasvatushuoneessa loisteputkivalossa 8 viikkoa (kosteus 96.5 ± 2%, lämpötila 20.4 ± 1.7 C )

7 Ruusun mikropistokkaita (tarhakurtturuusu Sävel`) voidaan varastoida 4 viikkoa kasvatushuoneessa, punasinisessä valossa varastoinnin jälkeen paras juurtumistulos 1 vko 20 C Loisteputki 4 vko 20 C Loisteputki 4 vko 20 C Puna-valkoinen LED 4 vko 20 C Puna-sininen LED Juurtuneita 98 % Verso 4.1 cm, juuristo 4 Juurtuneita 89 % Verso 3.4 cm, juuristo 3 Juurtuneita 93 % Verso 3.5 cm, juuristo 4 Juurtuneita 100 % Verso 4.0 cm, juuristo 3.5

8 Pensasmustikan mikropistokkaita (lajike Alvar`) voidaan varastoida kuljetusagarilla 4 viikkoa kylmiössä (+6 C) juurtumistuloksen heikentymättä 1 vko 20 C 1 vko 6 C 4 vko 20 C 4 vko 6 C 8 vko 6 C Juurtuneita 100 % Verso 2.0 cm juuristo 2 Juurtuneita 100 % Verso 2.1 cm juuristo 3 Juurtuneita 95 % Verso 2.8 cm juuristo 1 Juurtuneita 96 % Verso 2.9 cm juuristo 2 Juurtuneita 55 % Verso 1.9 cm juuristo 0

9 Varastointi 4-8 viikkoa kylmiössä paransi marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurtumista. Taimet kokivat kylmävarastoinnin aikana lepotilan ja lehdet ruskettuivat (ulkonäköhaitta, homeriski). 1 vko 20 C 1 vko 6 C 4 vko 20 C 4 vko 6 C 8 vko 6 C Juurtuneita 81 % Verso 1.1 cm juuristo 1 Juurtuneita 83 % Verso 1.2 cm juuristo 2 Juurtuneita 64 % Verso 1.3 cm juuristo 0 Juurtuneita 95 % Verso 1.5 cm juuristo 3 Juurtuneita 94 % Verso 1.8 cm juuristo 1

10 Mikroplugituotteen kehittäminen Mikroplugi = turvekennoon juurrutettu mikrotaimi tai mikropistokas Tavoite = kertakäyttöinen juurrutusrasia, jossa taimet lähtevät suoraan asiakkaalle juurtumisvaiheen jälkeen Mikroplugeja tuotettiin hedelmäpuista (luumut, kirsikat ja päärynä), marjatuomipihlajista, pensasmustikoista sekä kaksineuvoisesta lakasta Kertakäyttöisen juurrutusrasian prototyyppi Mikropistokkaiden juurtumista rasiassa verrattiin MTTn normaaliin juurrutuskäytäntöön tunnelissa

11 Mikroplugituotteen kehittäminen - Tulokset Rasiassa toimitetuista taimista suurempi osa oli yleensä eläviä lähetettäessä, mutta tunnelissa alkukasvatetut taimet juurtuivat taimistolla yleensä paremmin kuin rasiassa kasvatetut Mikroplugit juurrutetaan MTTssä kasvihuoneen juurrutusosastossa pöytätunnelissa ja lähetetään asiakkaalle kennoissa Kasvualustana kennoissa toistaiseksi seos vaalea turve, perliitti ja hiekka (12+2+1) Hankkeessa testattu tuotekehityksen alla oleva puristettu sammalkenno soveltuisi jatkossa myös kasvualustaksi Kasvilaji Lajike Koulintapäivä Elävyys toimitettaessa % (3 Juurtuminen taimistolla % (8 vko) Rasia Tunneli Rasia Tunneli Puolukka Otson Karkki Puolukka Otson Karkki Taimiston kirjaamista Luumu Sinikka tuloksista ei pysty Luumu Sinikka erottelemaan Luumu Vaarin siniluumu Kirsikka Sikkolan kuulasmarja Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka Aino Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Pensasmustikka North Blue Luumu Maksimovskaja Luumu Savion Keltaluumu Luumu Huvimajan Kuulasmarja Päärynä Jukka Ruusukvitteni Sirius Ruusukvitteni Venus Puolukka Otson Karkki

12 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa

13 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Koe toteuttiin MTT Piikkiön kasvihuoneessa kolmella kasvilajilla Valotyypit: 1. sini-punainen LED (Philips) 2. sini-puna-valko-kaukopunainen LED (Valoya) 3. Verranne: Tavallinen kasvihuonevalo, suurpainenatrium Valotaso: Juurtuminen: Pvm 1 vrk 1 vko 4 vko 4.5 vko Aika t/vrk µmol/s/m Kasvilaji Sinipunainen Sini-puna-valkokaukopuna Suurpainenatrium Luumu 93% 89% 94% Marjatuomipihlaja 84% 75% 67% Lakka 96% 100% 96%

14 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa, Luumut Luumun taimet kasvoivat kasvihuoneessa keinovalaistuksessa mikropistokkaasta (2-3 cm) yli 20 cm pituisiksi taimiksi 8 viikossa Suurpainenatriumlamppu Sini-punainen LED Sini-puna-valkokaukopunainen LED

15 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Luumut Valon väri vaikutti luumujen kasvutapaan Nopeinta luumujen kasvu oli tavallisen kasvihuonelampun alla (lämmitysvaikutus), myös sini-punaisessa valossa hyvä kasvu Kun spektriin lisättiin valkoista ja kaukopunaista luumujen pituuskasvu heikkeni ml. sivuversojen muodostuminen Pituuskasvu saatiin kuitenkin uudelleen alkamaan valaistusta lisäämällä ( µmol/s/m 2 )

16 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa, Marjatuomipihlajat Marjatuomipihlajien juurtuminen ja kasvu oli hyvin epätasaista ja hidasta kasvihuoneessa keinovalossa. Mikropistokkaat kasvoivat 9 viikon aikana parhaimmillaan pituutta n. 5 cm Suurpainenatriumlamppu Sini-puna-valkokaukopunainen LED Sini-punainen LED

17 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Marjatuomipihlajat Suurpainenatriumvalossa (kuvassa SON-T) sekä kuolleita että hyvin kasvuun lähteneitä taimia oli eniten Erot eri valojen välillä eivät tulleet hyvin esille, koska kasvimateriaali oli kovin heterogeenista Osa taimista asettui lepotilaan juurtumisen jälkeen. Lepotilaa ei saatu purettua samalla valon määrän lisäyksellä kuin luumulla.

18 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa, lakat Lakan mikrotaimet juurtuivat pääsääntöisesti hyvin keinovalossa kasvihuoneessa. Kuvassa taimet 6 viikkoa koulinnassa. Suurpainenatriumlamppu sini-puna-valkokaukopunainen LED Sini-punainen LED

19 LED valon värin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvihuoneessa Lakat Eniten hyväkuntoisia taimia saatiin lakalla suurpainenatriumvalossa (SON-T) Irtosammalalusta (SA) ei toiminut lakan juurrutuksessa yhtä hyvin kuin mustikkaturveseos, kun käytettiin natrium- tai sini-punaista LED (Philips) valoa, irtosammal oli ilm. liian väljää pienille taimille Valkoista ja kaukopunaista valoa (Valoya) lisättäessä kuitenkin kasvualustan vaikutus väheni

20 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa

21 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa Kokeessa mukana samat kolme kasvilajiketta kuin kasvihuonekokeessa (10-12/2013) Valotyypit ja valotasot: Puna-valkoinen (Philips) LED-valo, 1 putki (60-70 umol/s/m2) Voimakkaampi puna-valkoinen (Philips) LED-valo, 2 putkea ( umol/s/m2) Sini-punainen (Philips) LED-valo, 1 putki (60-70 umol/s/m2) Voimakkaampi Sini-punainen (Philips) LED-valo, 2 putkea ( umol/s/m2) Verranne: tavallinen loisteputkivalo (70 umol/s/m2) Juurtuminen 8 viikon aikana (22.6 ± 1.8 C): Kasvilaji Puna-valkoinen µmol Puna-valkoinen Sini-punainen µmol µmol Sini-punainen µmol Loisteputkivalo 70 µmol Luumu 95% 99% 82% 100% 100% Marjatuomipihlaja 95% 94% 84% 71% 77% Lakka 95% 94% 62% 75% 69%

22 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Luumu Sinikka Luumun taimet juurtuivat hyvin, mutta kasvoivat kasvatushuoneessa keinovalaistuksessa mikropistokkaasta vain 3-4 cm pituisiksi taimiksi 7 viikossa Syynä kasvihuonetta hitaampaan kasvuun oli ilmeisesti niukempi lannoitus (lehden väri!) Loisteputkivalo 70 µmol (juurtuminen 100 %) Puna-valkoinen µmol (99%) Puna-valkoinen µmol (95%) Sini-punainen µmol (82 %) Sini-punainen µmol (100%)

23 Pituus mm LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Luumu Sinikka Pisimmät taimet saatiin loisteputkivalossa Voimakkaammassa sini-punaisessa LED-valossa taimet keskittyivät enemmän juurtumiseen kuin verson kasvuun Valon voimakkuutta nostamalla juurtuminen ja juurten kasvu parani molempien LED valotyyppien alla Prunus 'Sinikka' 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Pituus mm Juuriston kunto 0,0 Puna-valko (60-70 umol) Puna-valko ( umol) Puna-sini (60-70 umol) Puna-sini ( umol) Loisteputki (70 umol/s/m2) 0,0

24 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Marjatuomipihlaja Marjatuomipihlajien juurtuminen ja kasvu oli epätasaista ja hidasta myös kasvatushuoneessa. Mikropistokkaat kasvoivat 7 viikon aikana parhaimmillaan n. 3-4 cm pituisiksi. Syysvärittyivät. Loisteputkivalo (juurtuminen 77%, Huom. Lokerikkoa ei koulittu täyteen) Puna-valkoinen 70 umol (95 %) Puna-valkoinen 120 umol (94 %) Sini-punainen 70 umol (84 %) Sini-punainen 160 umol (71 %)

25 Pituus mm Juuristo 0-5 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Marjatuomipihlaja Eniten taimia saatiin juurtumaan puna-valkoisessa valossa (DR/W), valon intensiteetistä riippumatta Sinisen valon (DR/B) lisääminen spektriin ei parantanut juurtumista, mutta stimuloi verson kasvua alemmassa intensiteetissä Molemmissa LED valoissa juuriston kasvu oli parempaa kuin loisteputkivalossa Amelanchier 'Martin' Pituus mm Juuriston kunto 0.0 DR/W (60-70 umol/s/m2) DR/W ( umol/s/m2) DR/B (60-70 umol/s/m2) DR/B ( umol/s/m2) loisteputki (70 umol/s/m2) -

26 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Lakka Lakan mikrotaimet kasvavat hitaasti, keskimäärin taimissa oli kaksi lehteä 7 viikkoa koulinnasta Puna-valkoisessa valossa lakka juurtui parhaiten. Sini-punaisessa valossa voimakkuuden lisääminen paransi juurtumista. Puna-valkoinen µmol (95%) Loisteputkivalo 70 µmol (juurtuminen 69 %) Puna-valkoinen µmol (94%) Sini-punainen µmol (62 %) Sini-punainen µmol (75%)

27 Lehtien määrä, kpl Juuristo 0-5 LED valon värin ja intensiteetin vaikutus mikropistokkaiden juurtumiseen kasvatushuoneessa, Lakka Juurtuneilla taimilla lehtien määrä oli riippumaton käytetystä valaistuksesta, mutta puna-valkoisessa valossa lehdistä tuli suurempia kuin sini-punaisessa Juuriston kuntokin oli puna-valkoisessa LED-valossa hieman parempi kuin sinipunaisessa tai loisteputkivalossa Lakka 'Nyby' , , ,5 1 0,5 Lehtien määrä Juuriston kunto 0 Puna-valko (60-70 umol) Puna-valko ( umol) Puna-sini (60-70 umol) Puna-sini ( umol) Loisteputki (70 umol/s/m2) 0

28 Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen

29 Hieno irtosammal Hieno puristettu sammal Karkea puristettu sammal Kontrolli Hieno irtosammal Hieno puristettu sammal Karkea puristettu sammal Kontrolli Hieno irtosammal Hieno puristettu sammal Karkea puristettu sammal Kontrolli Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Koe toteutettiin luonnonvalossa kasvihuoneessa 06-08/2014 Ruusu juurtui nopeimmin, pensasmustikka melko hitaasti ja marjatuomipihlaja hyvin hitaasti Ruusulle soveltui parhaiten tavallinen turveseos Mustikalle ja marjatuomipihlajalle soveltui parhaiten hienojakoinen puristesammal

30 Irtosammal hieno Puristettu sammal, hieno Puristettu sammal, karkea Mustikkaturveseos Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Mustikat Pensasmustikalla eniten pitkäversoisia taimia saatiin karkeusasteeltaan hienojakoisesta puristetusta sammalalustasta ja seuraavaksi eniten karkeammasta sammalesta puristetusta kennosta. Näillä alustoilla myös juurtumisprosentti oli selvästi parempi kuin kontrollialustalla (MTTn mustikkaturveseos). Hienojakoisessa irtosammaleessa juurtuneet kasvit lähtivät hitaasti kasvuun ja juurtumisprosentti jäi selvästi alhaisemmaksi kuin puristetussa sammalkennossa.

31 Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Marjatuomipihlaja Marjatuomipihlajalla hienojakoinen puristekenno menestyi vertailussa parhaiten ja oli lajille ainoa alusta, jolla juurtuminen toteutui edes välttävästi kokeen aikana. Kasvualusta Juurtuneet yksilöt Versojen lkm Juurten kunto Verson pituus, mm Hieno Irtosammal, irtosammal hieno Hieno Foamoss- puristesammal sammal, hieno Karkea puristesammal Foamoss-sammal, karkea Kontrolli Kontrolli Puristettu sammalkenno, hieno Irtosammal hieno

32 Puristetun sammalkennon soveltuvuus mikropistokkaiden juurruttamiseen Ruusut Ruusulla saatiin sammalkennossa sekä parempia että heikompia kasvutuloksia kuin kasvuturvepohjaisessa kasvualustassa Erona näiden kahden kokeen välillä oli ruusulajike, valaistus ja muovikennon käyttö sammalkennon ympärillä Tarhaharisoninruusu ( William s Double Yellow`) kasvoi 2-kertaa nopeammin sammalkennossa kuin turveseoksessa (suurpainenatrium kasvihuonevalo, sammalkenno ilman muovikennoa) Tarhakurtturuusu ( Sävel`) teki 35% vähemmän pitkäversoisia ja >50% vähemmän hyväjuuristoisia taimia sammalkennossa (luonnonvalo, sammalkenno muovikennossa)

33 Mikrolisättyjen taimien tuotteistaminen Puuvartisia hedelmä- ja koristekasveja voidaan nyt myydä suoraan mikrolisäyksestä valiotaimituotannossa Kuljetusagarin kehittäminen helpotti mikropistokkaiden toimitusta ja kevensi niiden jatkokäsittelyä taimistoilla Kuljetusagarilla mikropistokkaat ovat nyt varastoitavissa kuukauden ajan, mikä tasaa ruuhkaa tuotannossa ja lisäksi varastoinnilla huomattiin olevan jopa positiivisia vaikutuksia tuotteen laatuun Taimilla ei tarvitse välttämättä olla juuria asiakkaalle toimitettaessa. Mikrotaimien Laukaalla saama juurrutushormoni takaa hyvän juurtumisen sopivissa juurrutusolosuhteissa (lämpötila 20±5 C, kosteus %, valaistus µmol/s/m 2 ) Optimaalisin valon väri on kasvilajista riippuva ominaisuus (puna-valkoinen lupaavan tasainen) Valiotaimia voidaan edelleen toimittaa myös turpeelle koulittuina. Uutena taimityyppinä kehitettiin mikroplugi, jonka juurrutuksessa tunneliratkaisu takaa varmimman onnistumisen.

34 Mikropistokkaiden juurruttamisolosuhteet Hienojakoinen puristettu sammalkenno on soveltuva kasvualusta monen kasvilajin juurrutukseen (ainakin pensasmustikka, lakka, luumut ja kirsikat) kunhan kastelu ja lannoitus on riittävää ja säännöllistä. Juurellisten taimien koulinta alustalle voi olla haastavaa. Sammalkenno kaupallistetaan toisessa hankkeessa Vitro-Plug juurrutuslaatikot soveltuivat hidaskasvuisten puuvartisten kasvien (atsalea, alppiruusu, marjatuomipihlaja ja puolukka) juurruttamiseen. Nopeakasvuiset kasvit (esim. luumut) on parempi juurruttaa isommassa kennossa ja voimakkaammassa kasvualustassa propagaattorissa (esim. kylvöseos tai metsätaimiturve + kevytsora). Laatikoiden tuulettaminen on syytä aloittaa 2-3 viikkoa koulinnan jälkeen, kasvien juurtumisnopeudesta riippuen

Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen

Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen 29.1.2015 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Pistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa

Pistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa Pistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa Siina Kaakinen (HAMK) ja Sanna Kukkonen (MTT Laukaa) 30.5.2014 Kevään ja kesän 2013 aikana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Laukaan

Lisätiedot

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata

Lisätiedot

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Mikko Tikkinen Ohjausryhmän kokous Joroinen 1.9.2015 Alkukasvatus Keskitytty

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa

Lisätiedot

Tuloksia projektista Växthus-LED. Daniel Sjöholm/Mats Borg 29-30.10.2014

Tuloksia projektista Växthus-LED. Daniel Sjöholm/Mats Borg 29-30.10.2014 Tuloksia projektista Växthus-LED Daniel Sjöholm/Mats Borg 29-30.10.2014 Rahoittajat Projektiaika 1.12.2012-30.11.2014 Rahoittajat: Pohjanmaan liitto (ERUF-medel) Österbottens svenska producentförbund (ÖSP)

Lisätiedot

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn Raportti 1 (7) Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn ajankohta: 16.-17.8.2018 raportin laatijat: Sanni Hotti Leena Koponen Raija Kumpula Raportti 2 (7) Opintomatkan ohjelma: torstai

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien

Lisätiedot

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila

Lisätiedot

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Liisa Särkkä MTT Piikkiö 30.11.2011 1 Tutkimuksen tavoite Keväällä 2011 MTT Piikkiössä tehtiin ryhmäkasveilla energian säästöön tähtääviä viljelykokeita. Tavoitteena oli

Lisätiedot

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua

Lisätiedot

Kokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa

Kokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa Kokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa Juha Näkkilä, Niko Silvan, Kari Jokinen, Liisa Särkkä & Risto Tahvonen Sisältö Kasvihuonevihannesten kasvualustat Tutkitut rahkasammalkasvualustat

Lisätiedot

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan

Lisätiedot

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille Metsätaimitarhatuotteet Rauno Kataja 2014 Jaottelu 1 Kasvualustat 2 Lannoitteet 3 Muut 4 Odotukset turpeelle ja lannoitteille 2 1 1 Kasvualustat 3 Kasvualustat Päätuote White 420 F6 W Yleisturve kaikille

Lisätiedot

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon

Lisätiedot

Irma Hupila Raili Pessala. Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys

Irma Hupila Raili Pessala. Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys Irma Hupila Raili Pessala Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys Irma Hupila ja Raili Pessala Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys Cutting propagation of French tarragon Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-548-0

Lisätiedot

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),

Lisätiedot

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit

Lisätiedot

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava. PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös

Lisätiedot

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. KASVUALUSTAT Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Asiaa Valosta. There s more to light

Asiaa Valosta. There s more to light Asiaa Valosta There s more to light Kasvit ja valo Kasvit eivät voi kasvaa ilman valoa, ja tärkein perinteinen valonlähde on luonnollisesti aurinko. Modernissa kasvihuoneviljelyssä ei kuitenkaan voida

Lisätiedot

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Ruusujuuren ominaisuudet Arktinen kasvi, kylmää kestävä Hidaskasvuinen. Luonnossa 10-15 v Viljelyssä : 4-5 v. Lehdet C-vitamiinipitoisia

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken

Lisätiedot

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi

Lisätiedot

Viherympäristöliiton hyväksymät

Viherympäristöliiton hyväksymät Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan

Lisätiedot

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on

Lisätiedot

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat

Lisätiedot

CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe

CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä yhteistyössä mukana: 09.05.2017 JLe Siirtoshokki ja täyspysähdys Taimikasvatus tapahtuu hyvin usein kotipuutarhureilla asuintiloissa, jossa

Lisätiedot

Nokkosen viljely kasvihuoneessa

Nokkosen viljely kasvihuoneessa Nokkosen viljely kasvihuoneessa Puutarhatalouden perustutkinto Veli-Matti Kestilä 25.4.2014 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO... 3 2 NOKKOSEN HISTORIAA... 3 3 YLEISTÄ... 3 3.1 Nokkosen pisteliäisyys... 4 3.2 Nokkosen

Lisätiedot

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot

Lisätiedot

Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan

Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan Marjukka Puolakka Selviytymistä suomalaisessa marraskuussa Suomen Akatemia 1.11.2012 Valaistus poikkitietieteellistä tutkimusta kasvihuoneissa,

Lisätiedot

Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa

Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2011 Sähkönkulutuksen jakaantuminen kotieläinten tuotantorakennuksissa ( Bionova engineering 2007 ) 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019 VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas

Lisätiedot

Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien

Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2004 Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang ja Heikki Smolander Haavan taimituotanto ja istutusajankohta Johdanto Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti

Lisätiedot

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa2 - Taimikasvatus. yhteistyössä mukana:

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa2 - Taimikasvatus. yhteistyössä mukana: N Kasvualustatesti 2017 Osa2 - Taimikasvatus yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus tarkastella

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja

Lisätiedot

Hyljätyn lapsen kukoistus

Hyljätyn lapsen kukoistus Hyljätyn lapsen kukoistus Salvia Divinorum projekti 2.5. Pienokainen saapuu Pidettiin ex tempore -miitti erään foorumilaisen kanssa ja sain tuliaisina siististi pakatun hyvävointisen pistokkaan. Toimin

Lisätiedot

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15

Lisätiedot

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa Luonnonvarakeskus BIOARVOLANTA, Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla Seminaari 1 Teppo Tutkija Tutkimuksen

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät

Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Ohjausryhmänkokous Joroinen Bioreaktorit: Bioreaktori mallin valinta Kahden bioreaktori

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET Kasvuturve C1 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella

Lisätiedot

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana: N Kasvualustatesti 2017 Osa1 - Idätys ja taimettuminen yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

Karhunvadelman viljely

Karhunvadelman viljely UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?

Lisätiedot

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Painokelpoiset kuvat ladattavissa: Substral-aineistopankki http://holvi.artstudio.fi/transmeri/ Käyttätunnus ja salasana Transmerin kuluttajaneuvonnasta 0800 922

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Terttuherukan viljely ja lajikkeet Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat

Lisätiedot

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14

Lisätiedot

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET 2 Kasvuturve C1 Kasvuturve B2 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella

Lisätiedot

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä Kasvintarkastus Tietosarja Päiväys Diaarinumero 1.5.2006 14/404/2003 Taimiaineistomerkinnät NIMILAPPU -merkintä vähittäismyynnissä olevissa taimissa, sipuleissa ja kylvösiemenissä sekä näitä koskevissa

Lisätiedot

Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa. Tuula Tiirikainen syksy 2016 Mäntsälä, Saari JOULUTÄHDEN VILJELY

Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa. Tuula Tiirikainen syksy 2016 Mäntsälä, Saari JOULUTÄHDEN VILJELY JOULUTÄHDEN VILJELY Joulutähti, tähtilatva (Euphorbia pulcherrima), kuuluu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon - kotoisin Meksikosta - Joel Robert Poinsett toi kasvin Yhdysvaltoihin 1830-luvulla - 1960-luvulla

Lisätiedot

Taimien istutusohjeet

Taimien istutusohjeet Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa

Lisätiedot

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia

Lisätiedot

Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009

Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009 Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009 Keijo Juntunen Mona-Anitta Riihimäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lajike

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä 1. a) Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta

Lisätiedot

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄ PROFESSIONAL WWW.KEKKILA.COM KEKKILÄ PROFESSIONAL MARJANVILJELY KAUSIHUONEISSA + Pidentää kasvukautta + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse poimintaa

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot