Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
|
|
- Kaisa Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikrolisättyjen puutarhakasvien mikropistokkaiden ja mikroplugien juurruttaminen ja sopeuttaminen taimistoilla Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
2 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston kanssa TAIMISTOTEKNIIKKA hankkeen vuosina Hankkeen tavoitteena oli parantaa kotimaisen valiotaimituotannon ja sen asiakastaimistojen tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta 1. kehittämällä mikrolisätyistä valiotaimista taimistoille jatkokasvatettavaksi soveltuva mikropistokas tai mikrolisätty kennotaimi. Tuotteen tulee olla taimistoille mahdollisimman helppokäyttöinen ja viljelyvarma. 2. optimoimalla taimistojen tuotantotekniikkaa siten, että taimien lisääminen ja kasvattaminen on mahdollista nykyistä laajemmin eri vuodenaikoina 3. laatia valiotaimituotannon asiakkaille ohjeet erityyppisten mikrotaimi- ja mikropistokastuotteiden käytöstä. Tässä diasarjassa kerrotaan hankkeessa mukana olleilla taimistoilla tehtyjen tuotantoteknisten kokeilujen tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset (tavoite 2)
3 Taimistoilla toteutetut kokeilut 1. Toimitusajankohdan vaikutus pensasmustikan mikroplugien juurtumiseen, kasvuun ja talvehtimiseen (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone) 2. Kasvuolosuhteiden vaikutus pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurtumiseen sekä lakan mikroplugien kasvuun (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone) 3. Kasvuolosuhteiden vaikutus hedelmäpuiden, erikoismarjojen ja viherrakentamiskasvien mikroplugien kasvuun (Taimisto 2, kasvihuone /pistokaspeti ulkona) 4. Alppiruusun ja ruusukvittenin mikropistokkaiden sekä luumun, päärynän ja puolukan mikroplugien juurruttaminen (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone) 5. Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus mikropistokkaiden juurtumistulokseen puolukalla, hapankirsikalla, marjatuomipihlajalla ja atsalealla (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone) 6. Kasvualustan ja valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen (Taimisto 4, kasvatushuone)
4 1. Toimitusajankohdan vaikutus pensasmustikan mikroplugien juurtumiseen, kasvuun ja talvehtimiseen (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone)
5 Pensasmustikan mikroplugien tuottaminen ja toimitus Pensasmustikan juurettomat mikrolisätyt taimet = mikropistokkaat koulittiin ja juurrutettiin MTT Laukaan kasvihuoneen juurrutusosastolla mikroplugeiksi Mikroplugit toimitettiin taimistolle viidessä toimituserässä 2013: Vko 17 Vko 24 Vko 25 Vko 26 Vko 27 Mikropistokkaat ennen koulintaa Mikroplugit toimitettaessa
6 Pensasmustikan mikroplugien juurtuminen, kasvu ja talvehtiminen taimistolla Viikkojen 17 ja 24 toimituserät alkukasvatettiin taimistolla kasvihuoneen juurrutusosastossa Myöhemmät erät alkukasvatettiin kausihuoneessa Kaikki toimituserät juurtuivat hyvin tai melko hyvin, juurtumis- % Kaikki erät talvehtivat hyvin kylmävarastossa, ulkona varastointi onnistui vain ennen viikkoa 25 toimitetuilla Viikolla 17 toimitetut mustikat kasvoivat 20 cm pituisiksi Viikolla 27 toimitetut mustikat ehtivät muodostaa vain 2-3 uutta lehteä ennen talvea Juurtumis-% Vko 17 Vko 24 Vko 25 Vko 26 Vko 27 Vaccinium 'Aino' Vaccinium 'North Blue'
7 2. Kasvuolosuhteiden vaikutus pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurtumiseen sekä lakan mikroplugien kasvuun (Taimisto 1, kasvi- ja kausihuone)
8 Pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurruttaminen taimistolla Seuraavana vuonna (2014) taimisto kokeili pensasmustikoiden ja puolukoiden mikropistokkaiden juurruttamista itse alusta loppuun Mikropistokkaiden koulinta viikolla 17 (toimitusvko 16) ja juurrutettiin neljässä olosuhteessa kasvihuoneella: propagaattori ja tunneli sekä juurrutusosastolla että tavallisella osastolla Kasvihuone muovikatettu, taimet betonilattialla kuormalavojen päällä Kasvihuoneen juurrutusosasto eristetty pleksiseinillä, pöydät, sumutus Kasvualustana metsätaimiturve + kevytsora + hiekka pintaan Propagaattoreiden kannet poistettiin ja muovitunnelien helmat nostettiin ylös viisi viikkoa koulinnan jälkeen ja kasvit siirrettiin isommalle osastolle kuusi viikkoa koulinnan jälkeen
9 Pituus cm Kasvuolosuhteiden vaikutus pensasmustikan ja puolukan mikropistokkaiden juurtumiseen Kasvihuoneessa lämpötilan vaihtelu (18,5 ± 6,7 C) oli juurrutushuonetta voimakkaampaa (20,9 ± 5,9 C) mikropistokkaiden juurruttamisen aikana ( ) Tunnelissa alhaisemmat yölämpötilat ja korkeammat lämpötilahuiput päivisin kuin propagaattoreissa (tunnelissa keskim. 19,7 C ± 6,1 C ja propagaattorissa 20.9 ± 5.9 C). Sekä pensasmustikan että puolukan mikropistokkaiden juurtuminen onnistui hyvin kaikissa olosuhteissa suurimarjainen puolukka Otson karkki` juurtuminen % pensasmustikka Aino` juurtuminen % Propagaattorissa saavutettiin hieman tunnelia nopeampi kasvu 7 viikon aikana: propis tunneli propis tunneli propis tunneli propis tunneli Juurrutusosasto Mansikkaosasto Juurrutusosasto Mansikkaosasto Otsonkarkki Aino
10 Lakan mikroplugien tuottaminen ja toimitus taimistolle Lakan juurelliset mikrotaimet koulittiin MTT Laukaassa (vko 18) ja juurrutettiin kolme viikkoa kasvihuoneen juurrutusosastolla ennen toimitusta taimistolle (vko 21). Kaksi erilaista kasvualustaa: Turve-perliitti-hiekka seos Vaahtorainattu sammalkenno
11 Lakan mikroplugien kasvatus taimistolla Kaikilla osastoilla automaattisumutus Taimistolla mikroplugeilla kolme olosuhdetta: 1) harson alla kasvihuoneen juurrutusosastossa (pöydät) 2) harson alla kasvihuoneen isossa osastossa (kuormalavat lattialla) 3) maitomuovitunnelissa muovihuoneen pohjalla
12 Taimista elossa, % Kasvuolosuhteiden vaikutus lakan mikroplugien alkukasvuun Lakan alkukasvatus taimistolla ei onnistunut yhtä hyvin kuin pensasmustikan, parhaimmillaan 60% lakoista juurtui kasvihuoneessa turveseosta käytettäessä Automaattinen kastelujärjestelmä petti heinäkuussa helteiden aikaan, mikä aiheutti taimien kuolemista Puristettu sammalkenno toimi kokeessa hyvin kastelujärjestelmän pettämiseen saakka Sammalkenno oli herkempi kuivumiselle kuin turveseos ja kaikki taimet kuolivat kuivuuteen vko21 vko22 vko 24 vko26 vko 29 kasvihuone, juurrutusosasto, turveseos kasvihuoneen pohja, turveseos muovihuoneen pohja, turveseos kasvihuone, juurrutusosasto, sammalkenno muovihuoneen pohja, sammalkenno
13 Kasvuolosuhteiden vaikutus lakan mikroplugien alkukasvuun Taimet 11 viikon kasvatuksen jälkeen taimistolla Elossa 57 % 48 % 0 % 0 % 0 % Kasvihuone seos Kasvihuone juurrutusosasto seos Kasvihuone juurrutusosasto sammalkenno Muovihuone seos Muovihuone sammalkenno
14 3. Kasvuolosuhteiden vaikutus hedelmäpuiden, erikoismarjojen ja viherrakentamiskasvien mikroplugien kasvuun (Taimisto 2, kasvihuone /pistokaspeti ulkona)
15 Mikroplugien kasvuolosuhteet taimistolla Taimistolla juurrutettiin mikroplugeja 2013 ja 2014: a) Kasvihuone pleksikatteella: maapohjainen huone, pöydällä varjostusverhon alla (toimitus vko 20-21) b) peltoon rakennetussa pistokaspedissä : valkoinen muovikate päällä heinäkuussa (toimitus vko 25-26) Kasvit: hedelmäpuut, viherrakentamisen puita, puolukka ja lakka
16 Vuorokauden keskilämpötila C Vuorokauden keskilämpötila C Mikroplugien kasvuolosuhteet taimistolla Lämpötila oli kasvihuoneessa alkukasvatukselle pääosin sopiva (20±5 C), poikkeuksena vuonna 2014 toinen kasvatusviikko Pistokaspeti soveltui herkkien pikku taimien juurrutukseen huonosti suurten lämpötilavaihteluiden vuoksi Juurrutus tapahtui avomaalla umpinaisissa pistokaspedeissä 2013, petejä parannettiin tuuletusta lisäämällä 2014 (myös juhannuksen jälkeinen sää viileämpi 2014) 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kasvihuone Pistokaspeti, avomaa Vuorokautta taimien toimituksesta
17 Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2013 Kasvihuoneessa kasvatettuna luumut, kirsikat ja pihlajat juurtuivat hyvin Puolukka ei onnistunut, syynä ilmeisesti liian korkea ph (uudelleenkoulinnan jälkeen ei käytetty hapanta turvetta) Puolukoista ( Otson karkki`) juurtui 21% Luumuista ( Sinikka`) juurtui 85% Pylväspihlajista juurtui 100 %
18 Turve+perl.+hiekka Sammalkenno Turve+perl.+hiekka Sammalkenno Turve+perl.+hiekka Sammalkenno Taimista elossa, % Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2014 Kasvihuoneessa luumulla kasvuunlähtö sama kuin 2013 (keskim. 88%) Luumuilla ja kirsikoilla sammalkenno paransi juurtumista, mutta lisäsi lannoituksen tarvetta Sammalkennossa ei kuivumisongelmia, automaattisumutus hoiti riittävän kosteustason ylläpidon kastelujen välillä Taimien elävyys 8 viikkoa mikroplugien toimituksesta Otson karkki Vaarin Siniluumu' Sikkolan kuulasmarja Huvimajan kuulasmarja
19 Taimista elossa, % Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2014 Puolukalla huomattavasti edellisvuotta parempi kasvuunlähtö ja kasvu! Käytetty hapanta kasvualustaa Kastelun puolittaminen paransi vielä hieman juurtumistulosta Taimien elävyys 8 viikkoa mikroplugien toimituksesta normaali kastelu puolitettu kastelu Puolukka 'Otson Karkki'
20 Mikroplugien kasvu taimiston kasvihuoneessa 2014 Vaarin siniluumut kasvoivat cm mittaisiksi syksyyn mennessä Puolukat Otson karkki kasvoivat 10 cm kasvukauden aikana Kirsikat Huvimajan kuulasmarja kasvoivat cm pituiksi!
21 Mikroplugien kasvu taimistolla pistokaspedissä ulkona 2013 Ulkona pistokaspedeissä kasvatettuna vain luumut juurtuivat hyvin Kirsikoista, puolukoista, lakoista ja pylväspihlajista juurtui 4-25 %, kasvu kituvaa Sinikka` luumuista juurtui 83 %, Vaarin siniluumu` lajikkeesta 69% Puolukoista ( Otson karkki`) juurtui 8 % (tavallinen peltomaa, ei happamoitettu) Pylväspihlajista juurtui 25%
22 Taimia elossa, % Mikroplugien kasvu taimistolla pistokaspedeissä ulkona 2014 Rakennettiin kaksi pistokaspetiä: 1) umpitunneli ja 2) tuuletettu tunneli Puolukalla huomattavasti parempi kasvuunlähtö kuin 2013! Kasvualustaan sekoitettu hapanta turvetta Luumulla kasvuunlähtö heikompi kuin 2013, vaikka lämpötilavaihtelut pienempiä Kirsikoiden kasvuunlähtö edelleen heikkoa Tunnelin tuulettaminen ei parantanut juurtumista ja kasvua, Vaarin Siniluumu jopa kärsi tuulettamisesta 100 Taimien elävyys pistokaspedeissä Puolukka 'Otson Karkki' Vaarin Siniluumu Sikkolan kuulasmarja Huvimajan kuulasmarja
23 4. Alppiruusun, ruusukvittenin ja puolukan mikropistokkaiden sekä luumun ja päärynän mikroplugien juurruttaminen (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone)
24 Mikropistokkaiden juurruttaminen ja mikroplugien kasvatus taimistolla Alppiruusun, ruusukvittenin ja puolukan mikropistokkaat juurrutettiin huhti-toukokuussa MTTn kasvihuoneen juurrutusosastolla (verranne) Taimiston varastoon rakennetussa keinovalaistussa kasvatustilassa, loisteputkivalaistus umol/m2/s, juurrutusrasiana Vitro Plug TM laatikko Taimiston kausihuoneessa, pöydille rakennetuissa juurrutustunneleissa, juurrutus kennossa kylvöseoksessa Lisäksi selvitettiin juurrutushormonin (indolietikkahappo) antotavan vaikutusta juurtumiseen alppiruusulla: Mikropistokkaat juurrutushormonia sisältävälle agarille 6 viikkoa ennen koulintaa Mikropistokkaiden dippaus juurrutushormoniin 1 viikko ennen koulintaa Lämpötila taimiston kasvatustilassa vaihteli enimmäkseen C välillä (Tarkempia lämpötilatietoja ei saatu kerättyä, sillä lämpötila-kosteusanturi ei toiminut)
25 Taimia elossa, % Alppiruusun mikropistokkaiden juurruttaminen Alppiruusujen juurrutus onnistui taimistolla selvästi paremmin kylvöseoksessa (taimiston kausihuone) kuin Vitro- Plug juurrutusrasiassa (taimiston kasvatushuone tai MTTn kasvihuone) VitroPlug rasioiden ph ei ollut alppiruusuille sopiva Juurrutushormonin antotapa ei vaikuttanut alppiruusujen juurtumiseen Alppiruusu 'Haaga' Huom. Mikropistokkaat koulittu MTTllä kolme viikkoa aikaisemmin kuin taimistolla Viikko Juurrutushormoni agarilla taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Juurrutushormoni agarilla taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin MTT/kasvihuone + taimiston kausihuone (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin MTT/kasvihuone + taimiston kausihuone (MTTn kasvualustaseos)
26 Taimia elossa, % Alppiruusun mikropistokkaiden juurruttaminen Helsinki University` lajikkeella juurtuminen onnistui paremmin kuin Haaga` lajikkeella Myös tämä lajike juurtui paremmin kylvöseoksessa kuin VitroPlugissa Juurrutushormonin antamistavalla ei ollut vaikutusta juurtumiseen Alppiruusu 'Helsinki University' Viikko Juurrutushormoni agarilla taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Juurrutushormoni agarilla taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kausihuone (Kylvöseos) Kasto juurrutushormoniin taimisto/kasvatustila (VitroPlugTM kasvualusta)
27 Ruusukvittenin ja puolukan mikropistokkaiden juurruttaminen Ruusukvitteneistä juurtui: MTTn kasvihuoneessa juurrutusrasiassa alkukasvatetuista 100 % (MTTn turveseos) MTTn kasvihuoneessa juurrutustunnelissa alkukasvatetuista 97% (MTTn turveseos) Taimiston kasvatushuoneessa 61% (Vitro-Plug ) Puolukoista juurtui: MTTn kasvihuoneessa juurrutustunnelissa 100% (MTTn turveseos) Taimiston kasvatushuoneessa 17% (Vitro-Plug )
28 Luumun ja päärynän mikroplugien kasvatus taimistolla Luumun mikropistokkaat juurrutettiin agaralustalla MTTn mikrolisäyslaboratoriossa ja päärynän pistokkaat imeytettiin juurrutushormonissa 3 vrk ennen koulintaa Mikropistokkaat juurrutettiin MTTn kasvihuoneen juurrutusosastolla joko pöytätunnelissa tai hankkeessa kehitteillä olleessa juurrutusrasiassa (vko 12-15), molemmissa kasvualustana seos (vaalea turve+perliitti+hiekka) Mikroplugit toimitettiin taimistolle kolme viikkoa koulinnasta Taimistolla mikroplugit alkukasvatettiin huhtitoukokuussa kausihuoneen juurrutustunneleissa (pöydät, maitomuovi) Lämpötila vaihteli tunnelissa enimmäkseen C välillä, keskilämpötilaa ei saatu tallennettua lämpöanturin rikkoutumisen vuoksi
29 Luumun ja päärynän mikroplugien käyttökokemukset MTTn kasvihuoneessa kaksi luumulajiketta juurtui yhtä hyvin muovitunnelissa kuin hankkeen juurrutusrasiassa, mutta kolmas luumulajike sekä päärynä juurtuivat hieman paremmin rasiassa kuin tunnelissa Luumujen ja päärynöiden mikroplugeista lähti taimistolla kasvuun %, poikkeuksena hankkeen juurrutusrasiassa toimitettu Huvimajan kuulasmarja` Koulittu kpl Kasvilaji ja lajike juurrutuspaikka Viikko 12 (MTT) Viikko 15 (MTT) Viikko 16 (Taimisto) Elossa % Viikko 18 (Taimisto) Viikko 20 Viikko 23 (Taimisto) (Taimisto) Luumu Maksimovskaja` Tunneli kasvihuoneessa Juurrutusrasia kasvihuoneessa Luumu 'Savion Keltaluumu' Tunneli kasvihuoneessa Juurrutusrasia kasvihuoneessa Luumu 'Huvimajan Kuulasmarja' Tunneli kasvihuoneessa Juurrutusrasia kasvihuoneessa Päärynä Jukka` Tunneli kasvihuoneessa Juurrutusrasia kasvihuoneessa
30 5. Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus mikropistokkaiden juurtumistulokseen puolukalla, hapankirsikalla, marjatuomipihlajalla ja atsalealla (Taimisto 3, kasvatushuone/kausihuone)
31 Ilmankosteus Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus mikropistokkaiden juurtumistulokseen Verrattiin puolukan, hapankirsikan, marjatuomipihlajan ja atsalean mikropistokkaiden juurrutuksessa kolmea eri kasvualustaa: turvepohjainen Vitro-Plug, ph 5.4 kookoskuitu-voittoinen Vitro-Plug, ph 6.2 Kekkilän Kevyt Kylvöseos W (vaihdettu Vitro-Plug rasiaan), ph 5.4 Verrattiin myös kahta eri ilmankosteutta (100/90 %) juurrutuksen alkuvaiheessa (5 viikkoa) Taimet pidettiin kasvatustilassa (21 ± 3.5 C) 5 viikkoa ja siirrettiin kausihuoneeseen tämän jälkeen 120 Ilmankosteuden vaihtelu matalan ja korkean kosteuden astioissa %rh Matala kosteus %rh Korkea kosteus Viikko
32 Elossa, % Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen, Tarleena` Atsalea ( Tarleena`) juurtui hyvin turvepohjaisella Vitro-Plug kasvualustalla ilmankosteudesta riippumatta (juurtuminen 97%) Kylvöseoksessa juurtuminen oli heikompaa (61%) kuin Vitro-Plug alustalla. Ilmankosteuden vähentäminen paransi juurtumistulosta kylvöseoksessa. Juurtuneiden taimien verson kasvussa ei ollut suuria eroja kasvualustan tai ilmankosteuden suhteen Tarleena Vitro-plug TM, ph 5.4 Kosteus 100% Vitro-plug TM, ph 5.4 Kosteus 90% 20 Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 100% Tarleena` taimet 8 viikkoa koulinnasta VitroPlug TM alusta, 90% kosteus 0 Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 90% Viikko Tarleena` taimet 8 viikkoa koulinnasta Kevyt kylvöseos alusta, 90% kosteus
33 Elossa, % Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen, Estelle` Estelle` atsalealajike ei juurtunut juuri lainkaan kasvualustalla tai ilmankosteudella ei ollut vaikutusta juurtumistulokseen Estelle Estelle` taimet 8 viikkoa koulinnasta VitroPlug TM alusta, 90% kosteus VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 100% VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 90% VitroPlugTM, ph 5.4 Kosteus 100% VitroPlugTM, ph 5.4 Kosteus 90% Kevyt kylvöseos W Kosteus 100% Kevyt kylvöseos W Kosteus 90% Viikko Estelle` taimet 8 viikkoa koulinnasta Kevyt kylvöseos alusta, 90% kosteus
34 Elossa, % Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus hapankirsikan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Hapankirsikan keskimääräinen kasvuunlähtö oli 70%. Kylvöseoksessa (ph 5.4) saatiin 80% juurtuminen eikä ilmankosteudella ollut juurikaan vaikutusta juurtumistulokseen tai kasvunopeuteen VitroPlug alustalla (ph 6.2) ilmankosteus vaikutti juurtumistulokseen selvästi: 100% ilmankosteus haittasi juurtumista 100 Sikkola Valokuvia juurrutetuista! Vasemmalla alustalla Sikkola kirsikat kylvöseoksessa ja oikealla VitroPlug alustalla, molemmissa ilmankosteus 100% juurtumisen aikana VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 100% VitroPlug TM, ph 6.2 Kosteus 90% Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 100% Kevyt kylvöseos W, ph 5.4 Kosteus 90% Viikko
35 Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Marjatuomipihlajat eivät kokeen aikana lähteneet kasvuun, mutta keskimäärin 80 % mikropistokkaista kuitenkin juurtui tai oli elossa 8 viikkoa koulinnasta Osa pistokkaista pudotti lehtensä ja asettui lepotilaan, tämä on tyypillinen ongelma marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurruttamisessa etenkin vähässä valossa Northline ` lajikkeesta juurtui 87% Vitro-Plug kasvualustalla (ph 6.2) ja 62% kylvöseoksessa, ilmankosteudella ei ollut vaikutusta juurtumistulokseen Marjatuomipihlaja Northline` 8 viikkoa koulinnasta VitroPlug alustalla (vasen) ja Kylvöseoksessa (oikea), ilmankosteus juurrutuksen aikaa 90 %
36 Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus marjatuomipihlajan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Martin` lajikkeen mikropistokkaista juurtui keskimäärin 86% Martin` lajikkeella kokeiltiin kahta erilaista VitroPlugia (ph 6.2 ja 5.4) sekä kylvöseosta (ph 5.4). Eroja juurtuneiden määrässä ei näiden välille saatu, mutta kylvöseoksessa taimet lähtivät nopeammin kasvuun eivätkä asettuneet lepotilaan. Ilmankosteus (90/100%) ei merkittävästi vaikuttanut juurtumistulokseen Marjatuomipihlaja Martin` 8 viikkoa koulinnasta kookoskuituvoittoisella (vasen) ja turvevoittoisella (keski) VitroPlug alustalla sekä Kylvöseoksessa (oikea), ilmankosteus juurrutuksen aikana 90 %
37 korkeampi matalampi korkeampi matalampi korkeampi matalampi taimen pituus, cm Ilmankosteuden ja kasvualustan vaikutus puolukan mikropistokkaiden juurtumistulokseen Otson Karkki` puolukkakanta juurtui hyvin kaikilla alustoilla (juurtuneita 96%), myös ei-happamalla VitroPlug alustalla Kasvuun lähdön perusteella Kevyt kylvöseos W ja 100% ilmankosteus valikoitui puolukalle parhaaksi juurrutustavaksi Puolukka Otson Karkki` Puolukat Kevyessä kylvöseoksessa juurrutettuna 8 viikkoa koulinnasta. Vasemmalla 100% ja oikealla 90% ilmankosteudessa juurrutettuna VitroPlug TM, ph 6.2 VitroPlugTM, ph 5.4 Kevyt kylvöseos W
38 6. Kasvualustan ja valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen (Taimisto 4, kasvatushuone)
39 Kasvualustan ja valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Atsalean mikropistokkaiden juurruttaminen marras-tammikuussa konttiin rakennetussa kasvatushuoneessa, jossa LED valaistus Verrattiin juurtumista ja kasvua kolmen erilaisen LED valon alla: valkopunainen (lämpötila juurrutusrasioissa 21.2 ± 2.8 C) Sinipunainen (22.0 ± 3.0 C) Sinipunakaukopunainen (21.3 ± 3.0 C) Lämpötilapoikkeama 3. juurrutusviikolla automatiikan pettämisen vuoksi (lämpötila vaihteli 12 ja 37 C välillä 3 vrk aikana) Verrattiin myös kahta erilaista kasvualustaa juurrutuksen alkuvaiheessa (5 viikkoa): VitroPlug alusta ja viljelty sammal (<40 mm karkeusaste, kalkitsematon) Ilmankosteus oli juurrutusrasioissa 67% (ei tuuletusta 0-15 vrk), 80% (ei tuuletusta vrk), 85% (tuuletus aloitettu vrk) ja uudelleenkoulinnan jälkeen propagaattoreissa 79% (42-55 vrk) Taimet pidettiin juurrutusrasioissa 5-6 viikkoa kasvunopeudesta riippuen Taimet koulittiin isompiin kennoihin turve-perliittiseokseen ja pidettiin edelleen kasvatushuoneessa eri LED valojen alla, propagaattoreissa tuuletusreiät auki, kannet pois 2 viikon kuluttua
40 Kasvualustan ja LED valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Valkopunainen LED valaistus oli atsalean mikropistokkaiden juurruttamiseen soveltuvin. Juurtuminen ja kasvu onnistuivat tässä valossa yleensä nopeimmin (lajikkeet Violetta`, Adalmiina` ja Illusia`). Sinipunainen valo hidasti useimpien lajikkeiden versonkasvua, mutta ei vaikuttanut juurtumiseen Kaukopunaisessa valossa taimet sekä juurtuivat että kasvoivat hitaammin. Adalmiina` lajikkeen taimet 5 viikkoa mikropistokkaide n koulinnasta Valkopunainen Sinipunainen Kaukopunainen
41 Kasvualustan ja LED valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Juurtumistulos vaihteli lajikkeittain. Suurin osa lajikkeista saatiin juurtumaan yli 90%:sti kaupallista juurrutusrasiaa käyttäen. Estelle` lajiketta ei saatu juurtumaan riittävän hyvin missään valossa tai kasvualustassa. Valkopunaisessa valossa kuitenkin puolet taimista juurtui (kasvu tosin hidasta).
42 Kasvualustan ja LED valon värin vaikutus atsalean mikropistokkaiden juurtumistulokseen Kokeessa käytetty viljelty irtosammalalusta ei soveltunut atsaleojen juurruttamiseen Taimet kasvoivat selvästi hitaammin tällä alustalla Syynä ilmeisesti riittämätön lannoitus ja kalkitus Adalmiina` Violetta`
43 Mikroplugien juurrutus taimistoilla - yhteenveto Mikroplugeja eli koulittuja mikropistokkaita voidaan toimittaa taimistoille jo kolmen viikon kuluttua koulinnasta Mikropistokkaat koulittiin ja alkukasvatettiin kolme viikkoa mikroplugeiksi MTTn kasvihuoneessa ennen taimistoille toimitusta. Taimet toimitettiin kennoissa, jotka oli suojattu muovisukalla (osa lisäksi juurrutusrasiassa). Mikroplugit alkukasvatettiin taimistoilla pääasiassa kasvi- tai kausihuoneessa, aluksi harsoilla, maitomuovilla tai varjostusverholla suojattuna. Taimet sopeutettiin vallitsevaan ilmankosteuteen ja valaistusoloihin n. 2 viikon aikana suojausta vähentämällä. Sopeuttamisvaiheen pituus riippui kasvilajin kasvunopeudesta. Yhdellä taimistolla mikroplugit istutettiin myös peltoon pistokaspetiin maitomuovin alle. Mikroplugien kasvuunlähtö onnistui taimistoilla hyvin huhtikuusta heinäkuun alkuun. Toimitusajankohta vaikuttaa kuitenkin huomattavasti taimen kasvuun kasvukaudella sekä talvehtimiseen. Esim. ennen viikkoa 24 mikroplugeina toimitetut pensasmustikan taimet pystyttiin talvettamaan turvallisesti ulkona vyöhykkeellä VI, mutta viikoilla toimitetut vain kylmävarastossa. Toukokuussa viikoilla toimitetut kirsikan mikroplugit kasvoivat 1. kasvukauden aikana kasvihuoneessa (Keski-Suomi vyöhyke IV) cm, luumut cm ja puolukat 10 cm pituisiksi. Huhtikuussa viikolla 17 toimitetut pensasmustikan mikroplugit kasvoivat kasvihuoneessa/ulkona(kainuu vyöhyke VI) 20 cm korkuisiksi. Mikroplugien istuttamista suoraan peltoon ei voida suositella, lämpötilavaihtelut ylittävät mikroplugien sietokyvyn peltoon istutuksen jälkeen
44 Mikropistokkaiden juurrutus taimistoilla - yhteenveto Mikropistokkaita (mikrolisättyjä juurettomia taimia agaralustalla) toimitettiin kolmelle taimistolle Mikropistokkaat juurrutettiin ja sopeutettiin taimistoilla keinovalaistussa kasvatushuoneessa tai kasvihuoneesta eristetyssä juurrutustilassa 5-8 viikkoa 20±5 C lämpötilassa. Mikropistokkaat koulittiin kennoihin, jotka laitettiin suljettuun juurrutusrasiaan/propagaattoriin tai kasvihuoneessa olevaan juurrutustunneliin. Kasvihuoneessa mikropistokkaat lisäksi varjostettiin aluksi maitomuovilla tai varjostuskankaalla. Sopeuttaminen ympäristön ilmankosteuteen ja valaistusoloihin tapahtui vähitellen juurten muodostumisen jälkeen. Sopeuttamisen aloittaminen riippui kasvilajin kasvunopeudesta (nopeakasvuisilla 7-10 pv koulinnasta). Juurtumisen onnistuminen vaihteli eri olosuhteissa ja eri kasvilajeilla. Puolukalle ja atsalealajikkeille (yhtä lajiketta lukuun ottamatta) ja pensasmustikalle löytyi hankkeessa olosuhteet, joissa juurtuminen saatiin yli 90% tasolle. Marjatuomipihlajan juurruttamisessa onnistuttiin parhaimmillaan 86%, lepotilaan asettuminen juurrutusvaiheessa kuitenkin yleistä. Hapankirsikalla juurtuminen jäi parhaimmillaan hieman alle 80%.
45 Kasvualustan vaikutus juurruttamiseen - yhteenveto Mikropistokkaita juurrutettiin taimistoilla sekä kaupallisen juurrutusrasian mukana tulleessa kasvualustassa (turvevoittoinen/kookoskuituvoittoinen kasvualusta), taimistolla yleisesti käytetyssä kasvualustassa (turve-perliitti tai turvekevytsoraseos) että kehitteillä olleessa sammalkasvualustassa Kasvilajille sopiva ph oli tärkeässä roolissa juurrutuksen onnistumisessa. Myös kasvualustan koostumus ja ravinnetaso vaikuttivat pistokkaiden kasvuun. Sammalkasvualusta oli lupaava kasvualusta mikropistokkaiden juurruttamisessa. Hankkeessa tuli kuitenkin ilmi sen tavallista kasvuturvepohjaista kasvualustaa suurempi kastelu- ja lannoitustarve. Kasvualustan kehittäminen kaupalliseksi tuotteeksi jatkuu toisessa hankkeessa.
46 Valaistuksen vaikutus juurruttamiseen - johtopäätökset Mikropistokkaat juurrutettiin taimistoilla luonnonvalossa, loisteputkivalossa tai Led-valaistuksessa. Luonnonvalossa juurrutettuna tärkeää on suojata vähäiseen valotasoon sopeutuneet mikrotaimet liialliselta valolta ja kuivumiselta. Juurettomina ja ohutlehtisinä ne eivät pysty juurikaan suojautumaan kuivumiselta ja valostressiltä. Mikropistokkaat ovat parhaiten sopeutuneet loisteputkivaloon valotasolla umol/s/m 2, jossa ne kasvatetaan valiotaimituotannossa. Juurtumisen jälkeen suositeltavaa olisi kuitenkin vähitellen lisätä valon määrää versonkasvun vauhdittamiseksi ja lepotilaan asettumisen estämiseksi. Juurtuneet taimet tulisi siirtää mahdollisimman pian kasvihuoneeseen varjostuksen alle. LED valaistuksen vaikutuksesta atsaleoiden mikropistokkaiden juurruttamiseen saatiin kokemusta yhdeltä taimistolta. Valkopunainen LED valaistus oli useimpien atsalealajikkeiden juurruttamiseen soveltuvin. Sinipunainen valo hidasti useimpien lajikkeiden versonkasvua, mutta ei vaikuttanut juurtumiseen. Kun sinipunaiseen valoon lisättiin myös kaukopunainen, taimet sekä juurtuivat että kasvoivat hitaammin.
Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen 6.2.2015 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston
LisätiedotPistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa
Pistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa Siina Kaakinen (HAMK) ja Sanna Kukkonen (MTT Laukaa) 30.5.2014 Kevään ja kesän 2013 aikana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Laukaan
LisätiedotAlkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?
Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Mikko Tikkinen Ohjausryhmän kokous Joroinen 1.9.2015 Alkukasvatus Keskitytty
LisätiedotRahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotKokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa
Kokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa Juha Näkkilä, Niko Silvan, Kari Jokinen, Liisa Särkkä & Risto Tahvonen Sisältö Kasvihuonevihannesten kasvualustat Tutkitut rahkasammalkasvualustat
LisätiedotLED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio
LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
Lisätiedot1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
LisätiedotPensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista
Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotOnko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä
Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotRyhmäkasvien energiankulutus 2011
Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Liisa Särkkä MTT Piikkiö 30.11.2011 1 Tutkimuksen tavoite Keväällä 2011 MTT Piikkiössä tehtiin ryhmäkasveilla energian säästöön tähtääviä viljelykokeita. Tavoitteena oli
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotMARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT
MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotNarsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari
Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotHerukkaviljelmän perustaminen
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotCHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe
Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä yhteistyössä mukana: 09.05.2017 JLe Siirtoshokki ja täyspysähdys Taimikasvatus tapahtuu hyvin usein kotipuutarhureilla asuintiloissa, jossa
LisätiedotTietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
LisätiedotAmarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari
Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)
LisätiedotTaimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista
Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
Lisätiedot1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille
Metsätaimitarhatuotteet Rauno Kataja 2014 Jaottelu 1 Kasvualustat 2 Lannoitteet 3 Muut 4 Odotukset turpeelle ja lannoitteille 2 1 1 Kasvualustat 3 Kasvualustat Päätuote White 420 F6 W Yleisturve kaikille
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotPEURANIEMEN TAIMITARHA OY
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotViljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla
Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi
LisätiedotOpintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn
Raportti 1 (7) Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn ajankohta: 16.-17.8.2018 raportin laatijat: Sanni Hotti Leena Koponen Raija Kumpula Raportti 2 (7) Opintomatkan ohjelma: torstai
LisätiedotMansikan taimityyppejä Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Muutama sananen herukan/vadelman taimista
Mansikan taimityyppejä Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Muutama sananen herukan/vadelman taimista Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi 7.3.2018
LisätiedotViherympäristöliiton hyväksymät
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan
LisätiedotHyljätyn lapsen kukoistus
Hyljätyn lapsen kukoistus Salvia Divinorum projekti 2.5. Pienokainen saapuu Pidettiin ex tempore -miitti erään foorumilaisen kanssa ja sain tuliaisina siististi pakatun hyvävointisen pistokkaan. Toimin
LisätiedotRuukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari
Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien
LisätiedotVadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
LisätiedotMistä saisi luomutaimia?
Mistä saisi luomutaimia? Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski- Suomessa -hanke Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi, Lisäykset Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Sisältö Mansikan luomulisäysaineisto,
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotBiologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa
www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotKotimainen Käyttövalmis Ravinteikas
Kotimainen Käyttövalmis Ravinteikas Puutarhamulta Trädgårdsjord Belinda Puutarhamulta on käyttövalmis, yleislannoitettu ja kalkittu multaseos kaikkialle puutarhaan. Multa sisältää tasalaatuisiksi seulottuja
LisätiedotOHJEKIRJA KURKKUKASVIEN
OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. KASVUALUSTAT Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu
LisätiedotMansikan kukkaaiheiden
Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä
LisätiedotCHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa1 - Idätys ja taimettuminen yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus
LisätiedotKasvualustat ammattiviljelyyn
Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.
LisätiedotOhran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä
Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta
LisätiedotMatkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
LisätiedotBerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotLämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotBiologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
Lisätiedot23330 Pensaat ja köynnökset
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/215 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt hieman enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyneiden määrä
LisätiedotKORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
LisätiedotMyytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.
PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös
LisätiedotMansikkapellot marjomaan Mikkeli
Mansikkapellot marjomaan Mikkeli 3.11.2017 fgsatavarma SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja Rantanen,
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/219 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 24 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotHerukat: Taimet ja lajikkeet
Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena
LisätiedotVadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotIrma Hupila Raili Pessala. Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys
Irma Hupila Raili Pessala Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys Irma Hupila ja Raili Pessala Ranskalaisen rakuunan pistokaslisäys Cutting propagation of French tarragon Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-548-0
LisätiedotSatoa ruukusta ja laatikosta
PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään
LisätiedotCHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa2 - Taimikasvatus. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa2 - Taimikasvatus yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus tarkastella
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotMarjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
LisätiedotMarjalajikkeista Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Herukan/vadelman taimet
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjalajikkeista Mansikan taimien lisääminen omaan käyttöön Herukan/vadelman taimet Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKarviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot
Lisätiedot