DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK

Transkriptio

1 Avsedd för Kimitoöns kommun Dokumenttyp Bilaga Datum KIMITOÖNS KOMMUN DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK Utlåtanden och anmärkningar om planförslag II KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaehdotus II:sta saadut lausunnot ja muistutukset

2 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK UTLÅTANDEN OCH ANMÄRKNINGAR OM PLANFÖRSLAG II Datum Utfört av Dennis Söderholm Kontrollerad av Niina Ahlfors Matti Kautto Godkänd av Ref Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK INNEHÅLLSFÖRTECKNING A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT 1 A1. Metsähallitus 1 B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET 1 B1. Kirjallinen muistutus, Sundström Kari & Tuulikki 1 B2. Kirjallinen muistutus, Salmi Sinikka 2 B3. Kirjallinen muistutus, Mäkinen Leif 3 B4. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Outi 3 B5. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Pekka 4 B6. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Leena & Juha 4 B7. Kirjallinen muistutus, Laakso Petri 5 B8. Kirjallinen muistutus, Laakso Päivi 5 B9. Kirjallinen muistutus, Salmela Esko 5 B10. Kirjallinen muistutus, Hillerström Marita 6 B11. Kirjallinen muistutus, Huttunen Juhani & Inga-Lill 7 B12. Kirjallinen muistutus, Karjanmäki Jukka & Maritta 7 B13. Kirjallinen muistutus, Salmela Maggie 8 B14. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Timo 8 B15. Kirjallinen muistutus, Hillerström Martin 9 B16. Kirjallinen muistutus, De Gröna i Kimitoön rf, Kemiönsaaren Vihreät ry:n psta Johanna Kaakinen 9 B17. Skriftlig anmärkning, von Flittner Gabriella m.fl. (3 undertecknare) 10 B18. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Leena 10 B19. Kirjallinen muistutus, Aalto Leena 11 B20. Kirjallinen muistutus, Aalto Tapio 11 B21. Kirjallinen muistutus, Leppänen Jorma & Pölönen Soili 11 B22. Skriftlig anmärkning, Johansson Anne-Marie 11 B23. Skriftlig anmärkning, Winberg Dan 12 B24. Skriftlig anmärkning, Ahlqvist Kenneth 12 B25. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren Luonto ry:n psta Kovalainen Ritva 14 B26. Kirjallinen muistutus, von Flittner Joachim & Sari 15 B27. Skriftlig anmärkning, Andersson Lennart 19 B28. Kirjallinen muistutus, Salminen Tapani & Lahti Kirsti 20 B29. Skriftlig anmärkning, von Ungern-Sternberg Sara & Claes 21 B30. Skriftlig anmärkning, von Wendt Ann-Maj 23 B31. Skriftlig anmärkning, von Wendt Gösta 23 B32. Skriftlig anmärkning, Hollsten Monica 24 B33. Skriftlig anmärkning, Andersson Peter, m.fl. (26 underskrifter) 25 B34. Skriftlig anmärkning, Andersson Kerstin 25 B35. Kirjallinen muistutus, Rantanen Seijariitta & Knutsson Kari 26 B36. Kirjallinen muistutus, Zwerver Satu 26 B37. Kirjallinen muistutus, Korkeamäki Hannu 28 B38. Kirjallinen muistutus, Wikman Sari 28 B39. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Ari 29

4 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK B40. Kirjallinen muistutus, Vuorimäki Tapio ym. (8 allekirjoittajaa) 29 B41. Skriftlig anmärkning, Rönnqvist Ija, m.fl. (23 undertecknare) 30 B42. Kirjallinen muistutus, Kajava Jyrki 36 B43. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Frej & Börman Rebecca 37 B44. Kirjallinen muistutus, Leino Seppo, ym. (8 allekirjoittajaa) 37 B45. Kirjallinen muistutus, Pro Kimitoön Kemiönsaaren puolesta ry:n plsta Janne Salonen (68 allekirjoittajaa) 38 B46. Kirjallinen muistutus, Lönnqvis Katriina, ym. (8 allekirjoittajaa) 40 B47. Skriftlig anmärkning, Söderblom Bodil 43 B48. Kirjallinen muistutus, Laitila Annika & Seppo 47 B49. Skriftlig anmärkning, Antskog Carola 48 B50. Skriftlig anmärkning, Söderström-Ahlqvist Mona 48

5 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 1 Utlåtanden och anmärkningar om planförslag II Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark har varit offentligt framlagd till påseende under perioden Under planförslagsskedets hörande inlämnades 50 anmärkningar med 198 undertecknare (vissa personer har skrivit under flera anmärkningar) och 1 utlåtande. Kaavaehdotus II:sta saadut lausunnot ja muistutukset Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava oli yleisesti nähtävillä Ehdotusvaiheen kuulemisen aikana jätettiin 50 mielipidettä 198 allekirjoittajalla (jotkut henkilöt allekirjoittanut useamman muistutuksen) ja 1 lausunto. A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT A1. Metsähallitus Lausunto Lausunnon pääkohdat Metsähallitus on aiemmin lausunut Gräsbölen tuulivoiman rakentamista koskevasta osayleiskaavasta syksyllä 2012 ja keväällä a) Edellisen kaavaehdotuksen jälkeen merkittävimmät muutokset Metsähallituksen kannalta ovat, että yksi voimala on poistettu kaavasta (numero 1) ja toinen (numero 4) siirretty itään päin. Kaava mahdollistaa edelleen kolmen voimalan rakentamisen perusteilla olevan luonnonsuojelualueen rajalle siten, että roottorien lavat voivat ulottua Metsähallituksen kiinteistön ja suojelualueen rajalle. Etäisyys voimalan tornista on näin sadan metrin luokkaa. b) Edellisessä lausunnossa Metsähallitus kiinnitti vakavaa huomiota siihen, että voimaloiden meluvyöhyke peittää suuren osan suojelualueesta. Kaavan meluvaikutusten selvitys vaikuttaa luotettavalta. Sen mukaan suojelualueen melu tulee ylittämään ympäristöministeriön suositusarvot selvästi ollen db, osalla aluetta ehkä tätäkin korkeampi. Kaavaselostuksessa sen sijaan el ole melua tunnistettu häiriötekijänä suon eläimistölle. c) Metsähallitus viittaa edellisessä lausunnossa esittämiinsä näkökohtiin ja esittää kaavaa laadittavaksi siten, että suojelualueen melutaso ei ylitä suosituksia. Kaavoittaja viittaa aikaisempiin vastineisiin ja Natura-arvioon, jossa voidaan jättää huomioimatta melu-, häiriö- (liikkuminen) sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset, koska Natura-alueen suojeluperusteena ei ole kuin luontotyyppejä. Kyseisillä vaikutusmekanismeilla ei ole fyysisiä vaikutuksia luontotyyppeihin tai luontotyyppien toiminnallisuuteen. ELY-keskus katsoo lausunnossaan Natura-arviosta arvion olevan riittävä ja sen johtopäätösten olevan oikeat. Uudella luonnonsuojelualueella ei liene kovin meluherkkää lajistoa jo siitä syystä että alueella tullaan edelleen sallimaan metsästys. B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET B1. Kirjallinen muistutus, Sundström Kari & Tuulikki Muistutus Gräsbölen tuulivoimalaitokset ovat liian lähellä asutusta. Se, että voimalat sijoitetaan sellaiselle etäisyydelle asutuksesta, että sallitut meluarvot saavutetaan 95 %:n varmuudella ainoastaan käyttämällä erikoistoimenpiteitä kuten vaimennusta, osoittaa hankkeen valmistelijan täydellistä piittaamattomuutta alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

6 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 2 Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee minimietäisyydeksi 2 km, mikä on lähes kolminkertainen nyt esitettyyn. Meluarvoissa ei myöskään huomioida ympäristöministeriön ohjetta 5 db:n lisäämisestä ohjearvoihin, mikäli melu on jaksottaista. On suuri riski, että esillä olevan kaavaehdotuksen hyväksyminen johtaa samanlaiseen lopputulokseen kuin Haminassa; Ihmisillä on tunne, että pihalla on koko ajan betonimylly päällä ja elämänlaatu on romahtanut. Siellä ovat myös kunnan viranomaiset myöntäneet, että lupaa ei olisi ikinä pitänyt myöntää, vaikka se myönnettiin olemassa olevien määräysten mukaisina. On myös tuulivoimalaoperaattorin etu, että voimaloita ei sijoiteta paikkaan, missä niitä joudutaan seisottamaan ja mahdollisesti purkamaan, kun käytäntö osoittaa, että mallinnuksessa ei ole riittävästi toleransseja. Laskentamallit ovat teoreettisia, mutta melu on todellista. Edellä mainittuun liittyen vaadimme hankkeen hylkäämistä tai palauttamista uuteen suunnitteluun, jossa turvaetäisyydet ovat varmasti riittäviä ilman vikaherkkää ja ainoastaan operaattorin hallinnassa olevaa säätötekniikkaa. Alueen asukkaille on voitava taata ihmisarvoinen ja turvallinen asuinympäristö ja sinänsä hyödyllinen tuulivoimalatoiminta on sijoitettava paikkaan, missä se ei aiheuta asukkaille kärsimystä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B2. Kirjallinen muistutus, Salmi Sinikka Muistutus Muistutuksen jättäjä on osa-aikaisena asukkaana Kemiönsaarella huolissaan tuulimyllyjen rakentamissuunnitelmista mm. Gräsbölessä. Kaavaehdotuksessa tuulimyllyjen etäisyys asutukseen ei ole riittävä. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mukaan talon ja voimalan etäisyys pitäisi olla vähintään 2 km. Tuulimyllyistä on tutkimuksissa todettu olevan monenlaisia melu-, välke- ja maisemahaittoja asukkaille. Niiden sijainti pitäisi suunnitella niin, ettei se haittaa asukkaiden rauhaa. Paras paikka myllyille on kaukana avomerellä, minne jo mm. Tanskassa etupäässä rakennetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston

7 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 3 osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeisimmät asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun raja-arvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B3. Kirjallinen muistutus, Mäkinen Leif Muistutus Vaadittava etäisyys tuulivoimalan ja asutuksen välillä tulee olla 2 km, viitaten STM:n tekemään lausuntoon STM/2593/2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeisiä asetuksia ja viranomaissuosituksia. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun raja-arvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B4. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Outi Muistutus

8 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 4 Kaavaehdotuksessa voimalat on tuotu liian lähelle asutusta. Voimalat tulee sijoittaa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B5. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Pekka Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B6. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Leena & Juha Muistutus , uudestaan Vastustavat Gräsbölen tuulivoimapuistoa, koska Sosiaali- ja terveysministeriön esittämä kahden kilometrin turvaraja tuulivoimaloiden ja kiinteistöjen välillä ei toteudu. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset

9 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 5 viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B7. Kirjallinen muistutus, Laakso Petri Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B8. Kirjallinen muistutus, Laakso Päivi Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B9. Kirjallinen muistutus, Salmela Esko Muistutus Kemiönsaaren kunta on suunnitellut saarelle seitsemän eri aluetta tuulivoimaloille. Gräsbölen alue on yksi näistä. Suunnitelma on liian suuri näin pienelle alueelle, se muuttaisi täysin saaren luonnetta ja tuhoaa merkittävästi juuri saaren luontoon perustuvaa vetovoimaa, joka on saanut tuhannet rakentamaan tänne kesäpaikkansa. Monet kesäasukkaat ovat sittemmin muuttaneet tänne pysyvästi. Kielteiset vaikutukset tuntuvat jo nyt. Tuulimyllyalueiden yhteisvaikutusta ei ole tutkittu tarpeeksi, mikä voi aiheuttaa tulevaisuudessa mikäli hankkeet toteutuvat suuria vaikeuksia. Kunnan tulisi tarkastella kokonaisuutta uudelleen ja hyödyntää saaren olemassa olevat resurssit eikä tuhota niitä. Myös kunnan kehitysosasto korostaa (ÅU 26.10) saaren erityislaatuista luontoa tulevan kehityksen perustekijänä. Tuulivoimahankkeet sotivat tätä kehitysosaston näkemystä vastaan. Tuulivoimaa suunnitellaan Kemiönsaarellakin valtion voimakkaan rahallisen tuen turvin. Monissa maissa tuulivoiman tukia puretaan. Energian hinnan ennustetaan Euroopassa laskevan, mikä tekee tuulivoiman entistä kalliimmaksi. Tätä taustaa vasten tuulivoiman rakentaminen Kemiönsaarelle on hanke, jonka seuraukset tulisi muuta kehitystä vasten nähdä ajoissa. Uusiutuva energia on kannatettava ajatus. Kemiönsaaren kunnalla on hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian ottamiseksi käyttöön laajentamalla puun, hakkeen, käyttöä energian tuotannossa. Samalla tuotettu energia hyödyntäisi suoraan saaren energian kulutusta, myös raaka-aine voidaan tuottaa täällä. Tuulivoimalla tuotettu energia ei, lupauksista huolimatta, ohjaudu saaren asukkaiden tai talouden hyväksi. Myöskin muu tuulivoimasta saatava taloudellinen hyöty Ke-

10 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 6 miönsaarelle on epämääräistä ja katteettomien lupausten ryydittämää. Työpaikkoja tuulivoimalat luovat siellä, missä voimaloita valmistetaan, Saksassa, mistä Suomeen pystytetyt voimalat on pääsiassa tilattu. Näidenkin työpaikkojen luomista (Saksaan) käytetään perusteluna Kemiönsaaren tuulivoiman rakentamiselle. Tuulivoimaturbiinin käyttöiäksi on laskettu noin 25 vuotta. Sen jälkeen ne joko puretaan tai korvataan uusilla. Kemiönsaarella tuulivoimayhtiö maksaa purkamisesta vakuuden, joka tarpeen vaatiessa käytetään. Vakuuden suuruutta, menettelyä konkurssin sattuessa tai rahan arvon muuttuessa yms. ei ole kerrottu vaikka ne ovat kuntalaisille merkittäviä tekijöitä, joiden tulisi ehdottomasti olla kuntalaisten tiedossa. Kemiönsaaren kunta on tilannut selvityksen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista (Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvio, Ramboll Finland Oy, ). Selvityksessä yhteisvaikutukset on arvioitu kohdistuvan maisemaan, muuttolinnustoon, lepakoihin, meluun, välkkeeseen ja sähköverkon välityskykyyn. Gräsbölen hanke sijaitsee kaikista muista hankkeista erillään pohjoisimpana, joten sillä on myös vähemmän yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Se, toteutetaanko kaikki nyt suunnitellut Kemiönsaaren tuulivoimahankkeet, on loppujen lopuksi paikallinen poliittinen päätös. Suomen energiapoliittisista suuntaviivoista päätetään eduskunnassa. Kemiönsaarella ei päätetä uusiutuvan energian tuista ja energiapolitiikasta, vaan edetään eduskunnan ja valtionhallinnon voimassa olevien päätösten mukaisesti. Päätöksen mukaan biokaasuvoimaa, puupolttovoimaa ja tuulivoimaa tuetaan syöttötariffilla 12 vuoden ajan. Vaikka tuulivoimalat tulevat esimerkiksi Saksasta niiden koko tuotanto ei tapahdu siellä vaan osat tulevat eri paikoista. Tuulivoimaloiden komponentteja tehdään myös Suomessa. Suomalaisia tuulivoimalakomponentteja ja -järjestelmiä tekeviä yrityksiä on noin 10. Tuulivoimayhtiö maksaa pankkivakuuden rakennustöiden alkaessa. Tähän on pääsy ainoastaan maanomistajilla. Vakuus kattaa turbiinien purkamisen. Käytetyillä tuulivoimaturbiineilla on erittäin vahvat markkinat, joten turbiinien arvon on todettu säilyvän korkealla tasolla vielä useiden käyttövuosien jälkeen. B10. Kirjallinen muistutus, Hillerström Marita Muistutus Kaavan selonteossa todetaan miten voimaloiden aiheuttaman melun mittaaminen luotettavasti on vaikeaa. On havaittu, että melun voimakkuuteen vaikuttavat monet vaihtuvat tekijät, mm. maasto, tuulen suunta, taustamelu, voimalan korkeus, ympäröivät puut, tuulen voimakkuus, voimalan ikä. Tuloksena on erilaisia mittaustuloksia, joita saadaan kulloisistakin olosuhteista riippuen. Kun vielä itse mittauksissa on erilaisiin tuloksiin johtavia menetelmiä, ja kaiken tämän perusteella on saatu erilaisiin arvoihin päätyneitä suosituksia, on tuloksena epävarmuus ja sekavuus melunvoimakkuuden ja sen vaikutusten arvioinnissa. Tämä on aiheuttanut käytännössä monilla tuulivoimaa rakentaneilla paikkakunnilla niin Suomessa kuin muissakin maissa sen, että tuulivoimaloiden lähellä asuvat ja melusta kärsivät ovat vasta pitkän oikeustaistelun jälkeen saaneet viranomaiset määräämään tuulivoimalat purettaviksi. Tilanne on tuottanut asukkaille vaivaa ja kärsimystä ja tuulivoimayhtiöille suuriakin kustannuksia. Se on ollut myös esteenä monien asukkaiden ja kesäasukkaiden muutolle tuulivoima-alueen lähelle. Myös monet tuulivoimaa aikaisemmin kannattaneet ovat kääntyneet tästä syystä tuulivoimaa vastaan. Tuulivoimalan ja asutuksen välisen etäisyyden määrittäminen melun desibelimäärän mukaan on epäluotettavuudessaan aiheuttanut juuri mainitut hankaluudet asukkaille. Luotettava, terveysviranomaisten suosittama välimatka olisi määriteltävä kilometreissä. Sopivaksi etäisyydeksi on yleisesti katsottu kaksi kilometriä viimeksi Baijerin osavaltio Saksassa on suurten meluhaittojen

11 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 7 jälkeen määrännyt etäisyydeksi juuri kaksi kilometriä ja sitä suosittelee meillä myös maan korkein terveysviranomainen. Kemiönsaaren kunnanvaltuutetut ovat vierailleet Honkajoella, jonne Taaleritehdas on rakentanut joukon tuulivoimaloita. Paikka on Taalerintehtaan näyteikkuna ja monet valtuutetut pitivät tuulivoiman sijoittelua ihanteellisena Honkajoella. Taaleritehdas on sijoittanut lähimmän tuulivoimalan kahden kilometrin päähän lähimmästä asutusta rakennuksesta. Kahden kilometrin etäisyys tuulivoimalan ja asutun rakennuksen välillä olisi otettava käyttöön myös Gräsbölen kaavassa ja muissakin Kemiönsaarelle suunnitelluissa tuulivoimakaavoissa. Kemiönsaari olisi näin tässä asiassa edelläkävijä, jonka ei tarvitsisi korjata myöhemmin tehtyä väärää arviointia Ympäristöministeriö on määritellyt suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle vuonna Niitä on käytetty myös Gräsbölen tuulivoimapuiston suunnittelussa. Ongelmatapauksissa, joissa on myös päädytty purkamaan voimaloita, sallitut meluarvot ovat ylittyneet. Meluarvojen ei pitäisi ylittää sallittuja arvoja kun ne on otettu huomioon jo suunnittelussa, ja jos meluarvot ylittävät sallitut rajat voidaan päätyä purkamaan voimalat myös Gräsbölessä. Minimietäisyys olisi joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Esim. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla, kuten Suomessa. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Todellinen suojavyöhykkeen leveys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa tuottamaan normaalia vähemmän ääntä. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun raja-arvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. Baijerin osavaltiossa ei ole käytössä edellä mainittua määräystä. Saksassa on käytössä valtakunnallinen laki BimSchG, mikä mahdollistaa turbiinien rakentamisen, paikallisista olosuhteista riippuen, minimissään metrin etäisyydelle asutuksesta. Honkajoen tuulivoimapuistossa tilanne on todellisuudessa se, että lähin asunto sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Lähimmät turbiinit sijaitsevat noin 2 km päässä Honkajoen keskustasta. B11. Kirjallinen muistutus, Huttunen Juhani & Inga-Lill Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B12. Kirjallinen muistutus, Karjanmäki Jukka & Maritta Muistutus

12 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 8 Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B13. Kirjallinen muistutus, Salmela Maggie Muistutus Sisältö on sama kuin Marita Hillerströmin muistutuksessa. Katso Marita Hillerströmin vastine. B14. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Timo Muistutus Tuulivoimalan melutarkastelussa on selvä puute, koska kauempaa tarkasteltuna pitäisi 4 tuulimyllyä käsitellä yhtenä melulähteenä. Tällöin melun lähtötasona laskelmissa tulee käyttää 111 db:ä (4 samanlaista äänilähdettä á 105 db:ä). Lisäksi on huomioitava laskelmien epätarkkuus, jonka laskelmien laatijat ovat itsekin arvioineet olevan +/ db:ä. Tämän vuoksi varovaisuusperiaatetta noudattaen hyväksyttävänä tavoitearvona tulisi käyttää db:ä db:n sijasta. Sama varovaisuusperiaate käy hyvin ilmi myös sosiaali- ja terveysministeriön lausunnosta , STM/2593/2013. Siinä STM katsoo, että suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. Mallintamalla kukin turbiini erikseen ja laskemalla äänen akkumulaation saadaan aikaan huomattavasti tarkempia tuloksia kuin mallintamalla koko puisto yhtenä pisteenä. Näin on myös ohjeistettu Ympäristöministeriön melumallinnusohjeistuksessa. Mallinnettaessa Ympäristöministeriön melumallinnusohjeluonnoksen ja VTT:n melumallinnussuositusten mukaan, kuten nyt kaavaehdotus 2:ssa, epätarkkuus sisällytetään turbiinivalmistajan antamaan melun takuuarvoon. Tällöin ei ole tarpeen lisätä ylimääräistä epävarmuusbufferia laskennassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa 2014.

13 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 9 Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B15. Kirjallinen muistutus, Hillerström Martin Muistutus Gräsbölen tuulivoimakaava on ensimmäinen seitsemän suunnitellun tuulivoiman teollisuusalueen kaava Kemiön saarella. Mahdollisesti toteutuessaan nuo seitsemän teollisuusaluetta muuttaisivat saaren luonnetta voimakkaasti eikä Kemiön saaresta voida sen jälkeen puhua samana luontonsa takia tänne sekä vakituisia että kesäasukkaita ja vieraita houkuttelevana paikkana. Samalla kun kunta suunnittelee kiireellisesti mainittuja tuulivoimakaavoja, käyvät Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat neuvotteluja mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kun kunnat eri puolilla maata ovat ennen viime vuosina tapahtuneita kuntaliitoksia tehneet suuria, koko tulevaa uutta liitoskuntaa koskevia päätöksiä, on tämä herättänyt jälkeenpäin ihmetystä ja arvostelua. Nämä päätökset on tehty monissa tapauksissa sitouttamalla uusi kunta varsin mittaviin kustannuksiin. Näin on myös joissakin suurissa asioissa viety uudelta kunnalta päätösvalta. Päätös tuulivoimaloiden rakentamisesta saarelle on tästä syystä järkevintä siirtää kunnes kysymys kuntaliitoksesta on ratkaistu ja päätös tuulivoimaloista olisi mahdollista vasta liitosratkaisun jälkeisessä valtuustossa. Tällaiset päätökset, jotka on tehty ennen kuntaliitosta koskevat yleensä kunnan omia investointeja. Tässä tapauksessa kyseessä on yksityinen investointi, jonka ei pitäisi vaikuttaa mahdolliseen suurkuntaan muuten kuin kiinteistöverotuloilla. B16. Kirjallinen muistutus, De Gröna i Kimitoön rf, Kemiönsaaren Vihreät ry:n psta Johanna Kaakinen Muistutus Tuulivoimalat 2, 3 ja 4 on sijoitettu valtion mailla sijaitsevan Stormossenin Natura-alueen välittömään läheisyyteen. Kaavaselostuksessa todetaan, että Stormossenista suunnitellaan perustettavan luonnonsuojelualue Valtioneuvoston asetuksella. Alue onkin osoitettu osayleiskaavassa kaavamerkinnällä SL (luonnonsuojelualue). Kuten kaavaselostuksesta käy ilmi, heinäkuussa 2012 julkaistun Ympäristöministeriön raportin "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" (mm. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) mukaan luonnonsuojelualueilla suunnitteluohjearvo melulle on 40 db. Tehtyjen melumallinnosten mukaan tämä ohjearvo ylittyy voimaloiden 2, 3 ja 4 välittömässä läheisyydessä olevalla Stormossenin suunnitellulla luonnonsuojelualueella. Mielestämme luonnonsuojelualueelle asetettuja suunnitteluohjearvoja ei pidä ylittää. Tuulivoimaloiden siirtäminen voi olla vaikeaa, koska tuulivoimapuiston läheisyydessä on asuinrakennuksia. Kaavaselostuksen mukaan 1 km säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee 7 asuinrakennusta ja 1 lomarakennus. Vaikka tuulivoima on kannatettava energiamuoto, täytyisi sen rakentamisen tapahtua niin, että ministeriöistä annettuja ohjeistuksia noudatetaan. Sekä ihmisten asuinviihtyvyys että luonnonsuojelunäkökulma tulee ottaa huomioon tuulivoimaa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suo-

14 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 10 jeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". B17. Skriftlig anmärkning, von Flittner Gabriella m.fl. (3 undertecknare) Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Vi motsätter oss på det kraftigaste att det byggs vindmöllor i Gräsböle. Dessa vindmöllor syns och hörs direkt till oss från vår stuga och sänker värdet på vår stuga. Vi motsätter oss till 100 % att det byggs vindmöllor närmare än 2 km från bosättning, p.g.a. av hälsoskäl. Nuförtiden talar man mycket om skadligt ljus och skadligt buller som förstör nattsömnen och ökar stressen hos den redan stressade befolkningen. Eftersom Social- och hälsovårdsministeriet har på begäran gett ett utlåtande om att vindkraften skall ha ett min. på 2 km från bosättning, så kan detta användas som skäl för att senare dra in tillstånden och man måste lägga ner vindmöllorna. Fastän lagstiftningen ligger efter och bara talar om en 40 db gräns för ljudbuller, så är dessa nya rekommendationer ändå krav som bör beaktas vid planläggning av nya vindmöllor. Vi yrkar på att Kimito kommun också håller sig till social och Social- och hälsovårdsministeriets rekommendationer på 2 km avstånd från vindmöllor till bosättning och motsätter oss Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan. Planläggarens bemötande Avståndet från stugan i fråga till det närmaste vindkraftverket är ca 3 kilometer, vilket betyder att sannolikheten för hörbarhet är låg. Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på landskapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. I Gräsböle delgeneralplan är kraftverkens största tillåtna höjd begränsad. Dessutom har man gjort bullersimuleringar för specifika kraftverkstyper enligt de bullervärden som tillverkarna garanterar. Därför är det möjligt att på denna mera noggranna planeringsnivå ta ställning till bullerinverkan vid berörda fastigheter. I dessa simuleringar följs de senaste förordningar och myndighetsrekommendationer som finns. De aktuella myndighetrekommendationerna innehåller inte avståndsspecifika skyddszoner kring vindkraftverk, utan de baserar sig på gränsvärden för uppkommet buller. Eftersom olika kraftverkstyper har olika bulleregenskaper och de dessutom kan regleras vid vissa förhållanden varierar det faktiska skyddsavståndet från kraftverkstyp till kraftverkstyp. På grund av gränsvärdena för buller kan vindkraftsbolaget i Gräsböle inte välja vilken typ av vindkraftverk som helst, utan har utrett de turbintyper som passar för området och de randvillkor som området ställer. Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. B18. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Leena Muistutus

15 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 11 Gräsbölen tuulivoimanrakentamisen osayleiskaavaehdotus sotii Natura-alueista säädetyn lain periaatetta vastaan. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". B19. Kirjallinen muistutus, Aalto Leena Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B20. Kirjallinen muistutus, Aalto Tapio Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B21. Kirjallinen muistutus, Leppänen Jorma & Pölönen Soili Muistutus Vuosaaren sataman osalta satama joutui maksamaan korvauksia sataman aiheuttamista haitoista mm. virkistyskäytön (maisema) sekä sitä kautta myös kiinteistöjen arvojen alenemisen osalta. Tästä on ainakin merkittävästi haittaa jos tuulimyllyjä rakennetaan Misskärin alueelle. Myös "välkevalon" haitta on merkittävä erityisesti ilta-auringon aikana. Välkkeen haittavaikutukset vielä korostuvat kun ne säteilevät veden pinnasta. Tällöin haittavaikutukset ovat merkittäviä kuntalaisille ja kesäasukkaille. Muistutus ei vaikuta käsittelevän Gräsbölen hanketta. B22. Skriftlig anmärkning, Johansson Anne-Marie Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Ingen vindkraft bör byggas ut i Gräsböle och samma sak gäller hela Kimitoön. Vi vill inte ha vindkraft där. Jag har sommarstuga på Kimito och hela ön kommer att förstöras om man bygger ut industri med vindkraftverk där. Planläggarens bemötande

16 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 12 Anmärkningen antecknas för kännedom. B23. Skriftlig anmärkning, Winberg Dan Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen 1) Nya beräkningar på oljud/buller kommer kontinuerligt från bolaget Lounaisvoima (eller deras betalda konsulter) som, utan egna tillgångar, skall bygga nya mastodontvindkraftverk. Flera oberoende experter, läkare och de senaste undersökningarna visar att vindkraftverk (som är betydligt mindre än de, som skall byggas i Kimito) medför grava negativa effekter på människan. Kommunen kan inte utsätta sina skattebetalare för detta gigantiska, potentiellt letala experiment. 2) De entreprenörer som har satsat på turism kommer att få betydligt reducerade möjligheter att sälja sina tjänster om Barnens Ö, Lugn och ro, skärgården pärla. Frågan om full kompensation måste utredas samt vad det medför för kostnader för kommunen vid eventuell konkurs för Lounaisvoima. 3) Fastighetsägare får en kraftigt reducerad pris. Den fulla effekten av en värdeminskning för fastighetsägare måste utredas av oberoende part och redovisas för fastighetsägare. 4) Utredning på effekten av minskad turism ökad ohälsa måste utredas för serviceyrkena ss hårfrisören, matbutiker, hälsostationer/läkare, båtservice, hotell och restauranger/utskänkningsställen innan beslut kan tas i frågan. 5) En 3:e oberoende reviderande part måste granska alla tekniska och ekonomiska dokument för projektet där bl.a. jäv och eventuell bestickning samt överoptimistiska löften speciellt skall granskas. 6) De största partierna i Kommunen skall redovisa sin fullmäktigemedlemmars ekonomiska intressen i beslutet om Gräsböle. Planläggarens bemötande Buller kan upplevas på olika sätt av olika individer. Därför finns det fastslagna bullergränsvärden som måste följas. Miljöministeriet har utarbetat nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari För vissa miljöskador, såsom buller och annan dylik skada, kan ersättning betalas om skadan kan anses vara oskälig, men ersättning erhålles inte för t.ex. förlust av vackert landskap eller minskad biologisk mångfald. I en delgeneralplan bestäms inte om eventuella ersättningar. Normala jävsbestämmelser gäller fullmäktige vid beslut om delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark. B24. Skriftlig anmärkning, Ahlqvist Kenneth Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Området är för litet för den planerade mängden av monstermöllor enligt planen. Kraftverkens höjd och bullernivå är av den storleken att de inte ryms på det begränsade område. Såsom i ett annat sammanhang framförts är det mer än troligt att bullerberäkningarna är felaktiga. Dessa bör enligt mig utföras på nytt av en kvalificerad expert på området som inte på något sätt är jävig och som också är väl insatt i VTT:s rapport eller direktiv som hoppeligen snart träder i kraft. Jag önskar framföra följande anmärkningar: - Kommunen kunde informera om hur och vem på Miljöministeriet givit direktiv om att denna rapport kan följas så länge ministeriets egna direktiv och rekommendationer ännu

17 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 13 inte är fastställda. Jag har sökt information om detta men inte hittat det, ej heller att detta direktiv skulle ha givits åt någon annan kommun. - Beräkningarna innehåller inga som helst marginaler utan gränserna för tillåtna buller går väldigt nära bebyggelse. Kommunens tjänstemän har även denna gång tillåtit att rekommendationerna inte följs t.ex. ifråga om tillägget för amplitudmodulering. Man har inte heller beaktat att kraftverkens bullernivå ökar med stigande ålder och en marginal bör därför användas. - Bullerberäkningarna är inte uppgjorda enligt ett worst-case scenario vilket vore naturligt. De baserar sig på kraftverk med en kapacitet på 3 MW men planen skulle tydligen automatiskt tillåta kraftverk på upp till 4 MW. Hur kan man utan förklaring anta att ett dylikt större kraftverk skulle åstadkomma relativt sett mindre oljud trots betydligt högre höjd och större maskineri. - Social- och hälsovårdsministeriet publicerade den ett utlåtande om Egentliga Finlands förbunds egen plan för vindkraft. Utlåtandet som baserar sig på faktisk erfarenhet från existerande kraftverk i Finland uttrycker stark oro för medborgarnas hälsa då en mångfald klagomål inkommit och undersökts. Utlåtandet som således baserar sig både på lokal och utländsk erfarenhet rekommenderar ett avstånd på minst meter mellan kraftverk och bosättning. Detta utlåtande har inte beaktats alls, det gäller givetvis alla kraftverk och Gräsböle är ju t.o.m. nämnt i förbundets plan, men bör absolut åtminstone i någon mån tas i beaktande. Anser sig Kimitoöns kommuns tjänstemän och förtroendevalda verkligen kunna förbigå ett utlåtande av ett ministerium? Vilket är sagda personers personliga ansvar ifall projektet förverkligas och bullermätningarna sedan bevisar att tillåtna värden överskrids och människors hälsa utsetts för fara? - Ytterligare bör påpekas att Social- och hälsovårdsministeriet håller på att utarbeta en ny förordning gällande ljud som påverkar inomhusljud. I utkastet är speciellt omnämnd musik och vindkraftverk. Enligt nuvarande utkast skulle en nivå på endast 25 db krävas. Det är klart att Vindkraftsföreningen gör allt i sin makt att stoppa detta arbete men det får framtiden utvisa hur det går. Det bör i sammanhanget påpekas att målet för detta arbete är en ny förordning som således skulle gälla även existerande och planerade vindkraftverk. Vore det inte skäl att beakta risken att denna förordning träder i kraft, enligt nuvarande planer nångång nästa vår. Anmärkning rörande Samkonsekvensanalysen för vindkraftverk på Kimitoön Ifrågavarande analys är inte förtroendegivande och kan diskuteras i större omfattning. Två saker är dock helt klara: 1) Enligt uppgift erbjöd Ramboll Oy i diskussionerna med kommunens representanter att även analysera andra aspekter såsom vilken inverkan kraftverken skulle ha på turistnäring, värdet av fastigheter, etc. Trots att operatörerna väl skulle betala för dylika analyser avböjde kommunens representanter detta erbjudande och begränsade analysen till det minsta möjliga som lagen kräver. 2) Kraftverkens inverkan på landskapet är mycket lite behandlat men framförallt saknas en analys av hur varningsljusen på dessa monstermöllor tillsammans kommer att påverka hela landskapet. En dylik analys saknas helt. Denna ljuspåverkan är en av de faktorer som skapat mest kritik vid redan färdigbyggda kraftverksomräden i Finland och bör därför specifikt analyseras I grund. Detta är inte specifikt för Gräsböle men jag anser att den dylik analys krävs innan Gräsböle kan behandlas av nämnder, styrelse eller fullmäktige. Planläggarens bemötande Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Vindkraftverkens höjd eller kapacitet är inte variabler som påverkar ljudnivån, utan den teknik som används i turbinerna avgör. De typer av vindkraftverk som modelleringen görs med är de

18 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 14 aktuella. Om ändringar sker i typen av vindkraftverk till exempel inför byggnadstillståndsansökan (då valet av turbintyp kan ha skett) så måste bullermodelleringarna uppdateras. Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på landskapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. I analysen av de kumulativa konsekvenserna av vindkraftsprojekten har de mest kritiska aspekterna beaktats, speciellt sådana som diverse myndigheter har påtalat. Direktiven om hurdana flyghinderljus som krävs har lindrats. De behöver inte längre vara lika starka, man kan oftare använda rött ljus i stället för vitt och ljusstyrkan kan regleras enligt väderförhållanden. Endast de yttersta vindkraftverken i en formation behöver ha de starkaste ljusen. B25. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren Luonto ry:n psta Kovalainen Ritva Muistutus Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavassa tuulivoimalat 2, 3 ja 4 on sijoitettu valtion omistaman Stormossenin Natura-alueen läheisyyteen. Tästä Stormossenin alueesta on suunnitteilla luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella, joka oli lausunnolle syyskuussa Myös osayleiskaavassa Stormossenin alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (kaavamerkintä SL) Valtioneuvoston päätöksessä luonnonsuojelualueen melutason ohjearvoista sanotaan, että...luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Tämä käy ilmi myös kaavaselostuksesta. Näitä ohjearvoja tulee soveltaa myös siinä tapauksessa, mikäli luonnonsuojelualuetta ollaan vasta perustamassa. Tuulivoimaloiden melumallinnosten mukaan nämä ohjearvot ylittyvät suunnittelualueella voimaloiden 2, 3 ja 4 välittömässä läheisyydessä, suunnitellulla suojelualueella. Kemiönsaaren luonto ry:n mielestä tuulivoimapuistoa perustettaessa ei ole perusteita ylittää luonnonsuojelualueelle asetettuja suunnitteluohjearvoja. Valtioneuvosto teki luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailun kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ( ), jonka mukaan maakuntien liittojen toivotaan selvittävän luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävimmät hiljaiset luontoalueet ja niiden hiljaisina säilyttämisen mahdollisuudet. Kemiönsaaren luonto ry katsoo, että Gräsbölen luonnonsuojelualueella ja sen lähialueella tarkoitetaan juuri tällaisia hiljaisia alueita, joiden säilyttämisestä valtioneuvosto on päättänyt. Myös ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää, että jäsenvaltiot pyrkivät selvittämään ja säilyttämään hiljaisia alueita niin rakentamattomissa kuin rakennetuissa ympäristöissä. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". Varsinais-Suomen liitto on tuulivoimavaihemaakuntakaavaselostuksessa tutkinut hiljaiset alueet ja todennut, ettei Gräsbölen tuulivoimahankkeella ole suurta vaikutusta hiljaisiin alueisiin. Selos-