DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK

Transkriptio

1 Avsedd för Kimitoöns kommun Dokumenttyp Bilaga Datum KIMITOÖNS KOMMUN DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK Utlåtanden och anmärkningar om planförslag II KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaehdotus II:sta saadut lausunnot ja muistutukset

2 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK UTLÅTANDEN OCH ANMÄRKNINGAR OM PLANFÖRSLAG II Datum Utfört av Dennis Söderholm Kontrollerad av Niina Ahlfors Matti Kautto Godkänd av Ref Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK INNEHÅLLSFÖRTECKNING A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT 1 A1. Metsähallitus 1 B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET 1 B1. Kirjallinen muistutus, Sundström Kari & Tuulikki 1 B2. Kirjallinen muistutus, Salmi Sinikka 2 B3. Kirjallinen muistutus, Mäkinen Leif 3 B4. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Outi 3 B5. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Pekka 4 B6. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Leena & Juha 4 B7. Kirjallinen muistutus, Laakso Petri 5 B8. Kirjallinen muistutus, Laakso Päivi 5 B9. Kirjallinen muistutus, Salmela Esko 5 B10. Kirjallinen muistutus, Hillerström Marita 6 B11. Kirjallinen muistutus, Huttunen Juhani & Inga-Lill 7 B12. Kirjallinen muistutus, Karjanmäki Jukka & Maritta 7 B13. Kirjallinen muistutus, Salmela Maggie 8 B14. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Timo 8 B15. Kirjallinen muistutus, Hillerström Martin 9 B16. Kirjallinen muistutus, De Gröna i Kimitoön rf, Kemiönsaaren Vihreät ry:n psta Johanna Kaakinen 9 B17. Skriftlig anmärkning, von Flittner Gabriella m.fl. (3 undertecknare) 10 B18. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Leena 10 B19. Kirjallinen muistutus, Aalto Leena 11 B20. Kirjallinen muistutus, Aalto Tapio 11 B21. Kirjallinen muistutus, Leppänen Jorma & Pölönen Soili 11 B22. Skriftlig anmärkning, Johansson Anne-Marie 11 B23. Skriftlig anmärkning, Winberg Dan 12 B24. Skriftlig anmärkning, Ahlqvist Kenneth 12 B25. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren Luonto ry:n psta Kovalainen Ritva 14 B26. Kirjallinen muistutus, von Flittner Joachim & Sari 15 B27. Skriftlig anmärkning, Andersson Lennart 19 B28. Kirjallinen muistutus, Salminen Tapani & Lahti Kirsti 20 B29. Skriftlig anmärkning, von Ungern-Sternberg Sara & Claes 21 B30. Skriftlig anmärkning, von Wendt Ann-Maj 23 B31. Skriftlig anmärkning, von Wendt Gösta 23 B32. Skriftlig anmärkning, Hollsten Monica 24 B33. Skriftlig anmärkning, Andersson Peter, m.fl. (26 underskrifter) 25 B34. Skriftlig anmärkning, Andersson Kerstin 25 B35. Kirjallinen muistutus, Rantanen Seijariitta & Knutsson Kari 26 B36. Kirjallinen muistutus, Zwerver Satu 26 B37. Kirjallinen muistutus, Korkeamäki Hannu 28 B38. Kirjallinen muistutus, Wikman Sari 28 B39. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Ari 29

4 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK B40. Kirjallinen muistutus, Vuorimäki Tapio ym. (8 allekirjoittajaa) 29 B41. Skriftlig anmärkning, Rönnqvist Ija, m.fl. (23 undertecknare) 30 B42. Kirjallinen muistutus, Kajava Jyrki 36 B43. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Frej & Börman Rebecca 37 B44. Kirjallinen muistutus, Leino Seppo, ym. (8 allekirjoittajaa) 37 B45. Kirjallinen muistutus, Pro Kimitoön Kemiönsaaren puolesta ry:n plsta Janne Salonen (68 allekirjoittajaa) 38 B46. Kirjallinen muistutus, Lönnqvis Katriina, ym. (8 allekirjoittajaa) 40 B47. Skriftlig anmärkning, Söderblom Bodil 43 B48. Kirjallinen muistutus, Laitila Annika & Seppo 47 B49. Skriftlig anmärkning, Antskog Carola 48 B50. Skriftlig anmärkning, Söderström-Ahlqvist Mona 48

5 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 1 Utlåtanden och anmärkningar om planförslag II Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark har varit offentligt framlagd till påseende under perioden Under planförslagsskedets hörande inlämnades 50 anmärkningar med 198 undertecknare (vissa personer har skrivit under flera anmärkningar) och 1 utlåtande. Kaavaehdotus II:sta saadut lausunnot ja muistutukset Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava oli yleisesti nähtävillä Ehdotusvaiheen kuulemisen aikana jätettiin 50 mielipidettä 198 allekirjoittajalla (jotkut henkilöt allekirjoittanut useamman muistutuksen) ja 1 lausunto. A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT A1. Metsähallitus Lausunto Lausunnon pääkohdat Metsähallitus on aiemmin lausunut Gräsbölen tuulivoiman rakentamista koskevasta osayleiskaavasta syksyllä 2012 ja keväällä a) Edellisen kaavaehdotuksen jälkeen merkittävimmät muutokset Metsähallituksen kannalta ovat, että yksi voimala on poistettu kaavasta (numero 1) ja toinen (numero 4) siirretty itään päin. Kaava mahdollistaa edelleen kolmen voimalan rakentamisen perusteilla olevan luonnonsuojelualueen rajalle siten, että roottorien lavat voivat ulottua Metsähallituksen kiinteistön ja suojelualueen rajalle. Etäisyys voimalan tornista on näin sadan metrin luokkaa. b) Edellisessä lausunnossa Metsähallitus kiinnitti vakavaa huomiota siihen, että voimaloiden meluvyöhyke peittää suuren osan suojelualueesta. Kaavan meluvaikutusten selvitys vaikuttaa luotettavalta. Sen mukaan suojelualueen melu tulee ylittämään ympäristöministeriön suositusarvot selvästi ollen db, osalla aluetta ehkä tätäkin korkeampi. Kaavaselostuksessa sen sijaan el ole melua tunnistettu häiriötekijänä suon eläimistölle. c) Metsähallitus viittaa edellisessä lausunnossa esittämiinsä näkökohtiin ja esittää kaavaa laadittavaksi siten, että suojelualueen melutaso ei ylitä suosituksia. Kaavoittaja viittaa aikaisempiin vastineisiin ja Natura-arvioon, jossa voidaan jättää huomioimatta melu-, häiriö- (liikkuminen) sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset, koska Natura-alueen suojeluperusteena ei ole kuin luontotyyppejä. Kyseisillä vaikutusmekanismeilla ei ole fyysisiä vaikutuksia luontotyyppeihin tai luontotyyppien toiminnallisuuteen. ELY-keskus katsoo lausunnossaan Natura-arviosta arvion olevan riittävä ja sen johtopäätösten olevan oikeat. Uudella luonnonsuojelualueella ei liene kovin meluherkkää lajistoa jo siitä syystä että alueella tullaan edelleen sallimaan metsästys. B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET B1. Kirjallinen muistutus, Sundström Kari & Tuulikki Muistutus Gräsbölen tuulivoimalaitokset ovat liian lähellä asutusta. Se, että voimalat sijoitetaan sellaiselle etäisyydelle asutuksesta, että sallitut meluarvot saavutetaan 95 %:n varmuudella ainoastaan käyttämällä erikoistoimenpiteitä kuten vaimennusta, osoittaa hankkeen valmistelijan täydellistä piittaamattomuutta alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

6 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 2 Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee minimietäisyydeksi 2 km, mikä on lähes kolminkertainen nyt esitettyyn. Meluarvoissa ei myöskään huomioida ympäristöministeriön ohjetta 5 db:n lisäämisestä ohjearvoihin, mikäli melu on jaksottaista. On suuri riski, että esillä olevan kaavaehdotuksen hyväksyminen johtaa samanlaiseen lopputulokseen kuin Haminassa; Ihmisillä on tunne, että pihalla on koko ajan betonimylly päällä ja elämänlaatu on romahtanut. Siellä ovat myös kunnan viranomaiset myöntäneet, että lupaa ei olisi ikinä pitänyt myöntää, vaikka se myönnettiin olemassa olevien määräysten mukaisina. On myös tuulivoimalaoperaattorin etu, että voimaloita ei sijoiteta paikkaan, missä niitä joudutaan seisottamaan ja mahdollisesti purkamaan, kun käytäntö osoittaa, että mallinnuksessa ei ole riittävästi toleransseja. Laskentamallit ovat teoreettisia, mutta melu on todellista. Edellä mainittuun liittyen vaadimme hankkeen hylkäämistä tai palauttamista uuteen suunnitteluun, jossa turvaetäisyydet ovat varmasti riittäviä ilman vikaherkkää ja ainoastaan operaattorin hallinnassa olevaa säätötekniikkaa. Alueen asukkaille on voitava taata ihmisarvoinen ja turvallinen asuinympäristö ja sinänsä hyödyllinen tuulivoimalatoiminta on sijoitettava paikkaan, missä se ei aiheuta asukkaille kärsimystä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B2. Kirjallinen muistutus, Salmi Sinikka Muistutus Muistutuksen jättäjä on osa-aikaisena asukkaana Kemiönsaarella huolissaan tuulimyllyjen rakentamissuunnitelmista mm. Gräsbölessä. Kaavaehdotuksessa tuulimyllyjen etäisyys asutukseen ei ole riittävä. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mukaan talon ja voimalan etäisyys pitäisi olla vähintään 2 km. Tuulimyllyistä on tutkimuksissa todettu olevan monenlaisia melu-, välke- ja maisemahaittoja asukkaille. Niiden sijainti pitäisi suunnitella niin, ettei se haittaa asukkaiden rauhaa. Paras paikka myllyille on kaukana avomerellä, minne jo mm. Tanskassa etupäässä rakennetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston

7 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 3 osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeisimmät asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun raja-arvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B3. Kirjallinen muistutus, Mäkinen Leif Muistutus Vaadittava etäisyys tuulivoimalan ja asutuksen välillä tulee olla 2 km, viitaten STM:n tekemään lausuntoon STM/2593/2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeisiä asetuksia ja viranomaissuosituksia. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun raja-arvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B4. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Outi Muistutus

8 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 4 Kaavaehdotuksessa voimalat on tuotu liian lähelle asutusta. Voimalat tulee sijoittaa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B5. Kirjallinen muistutus, Ovaskainen Pekka Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B6. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Leena & Juha Muistutus , uudestaan Vastustavat Gräsbölen tuulivoimapuistoa, koska Sosiaali- ja terveysministeriön esittämä kahden kilometrin turvaraja tuulivoimaloiden ja kiinteistöjen välillä ei toteudu. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset

9 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 5 viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B7. Kirjallinen muistutus, Laakso Petri Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B8. Kirjallinen muistutus, Laakso Päivi Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B9. Kirjallinen muistutus, Salmela Esko Muistutus Kemiönsaaren kunta on suunnitellut saarelle seitsemän eri aluetta tuulivoimaloille. Gräsbölen alue on yksi näistä. Suunnitelma on liian suuri näin pienelle alueelle, se muuttaisi täysin saaren luonnetta ja tuhoaa merkittävästi juuri saaren luontoon perustuvaa vetovoimaa, joka on saanut tuhannet rakentamaan tänne kesäpaikkansa. Monet kesäasukkaat ovat sittemmin muuttaneet tänne pysyvästi. Kielteiset vaikutukset tuntuvat jo nyt. Tuulimyllyalueiden yhteisvaikutusta ei ole tutkittu tarpeeksi, mikä voi aiheuttaa tulevaisuudessa mikäli hankkeet toteutuvat suuria vaikeuksia. Kunnan tulisi tarkastella kokonaisuutta uudelleen ja hyödyntää saaren olemassa olevat resurssit eikä tuhota niitä. Myös kunnan kehitysosasto korostaa (ÅU 26.10) saaren erityislaatuista luontoa tulevan kehityksen perustekijänä. Tuulivoimahankkeet sotivat tätä kehitysosaston näkemystä vastaan. Tuulivoimaa suunnitellaan Kemiönsaarellakin valtion voimakkaan rahallisen tuen turvin. Monissa maissa tuulivoiman tukia puretaan. Energian hinnan ennustetaan Euroopassa laskevan, mikä tekee tuulivoiman entistä kalliimmaksi. Tätä taustaa vasten tuulivoiman rakentaminen Kemiönsaarelle on hanke, jonka seuraukset tulisi muuta kehitystä vasten nähdä ajoissa. Uusiutuva energia on kannatettava ajatus. Kemiönsaaren kunnalla on hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian ottamiseksi käyttöön laajentamalla puun, hakkeen, käyttöä energian tuotannossa. Samalla tuotettu energia hyödyntäisi suoraan saaren energian kulutusta, myös raaka-aine voidaan tuottaa täällä. Tuulivoimalla tuotettu energia ei, lupauksista huolimatta, ohjaudu saaren asukkaiden tai talouden hyväksi. Myöskin muu tuulivoimasta saatava taloudellinen hyöty Ke-

10 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 6 miönsaarelle on epämääräistä ja katteettomien lupausten ryydittämää. Työpaikkoja tuulivoimalat luovat siellä, missä voimaloita valmistetaan, Saksassa, mistä Suomeen pystytetyt voimalat on pääsiassa tilattu. Näidenkin työpaikkojen luomista (Saksaan) käytetään perusteluna Kemiönsaaren tuulivoiman rakentamiselle. Tuulivoimaturbiinin käyttöiäksi on laskettu noin 25 vuotta. Sen jälkeen ne joko puretaan tai korvataan uusilla. Kemiönsaarella tuulivoimayhtiö maksaa purkamisesta vakuuden, joka tarpeen vaatiessa käytetään. Vakuuden suuruutta, menettelyä konkurssin sattuessa tai rahan arvon muuttuessa yms. ei ole kerrottu vaikka ne ovat kuntalaisille merkittäviä tekijöitä, joiden tulisi ehdottomasti olla kuntalaisten tiedossa. Kemiönsaaren kunta on tilannut selvityksen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista (Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvio, Ramboll Finland Oy, ). Selvityksessä yhteisvaikutukset on arvioitu kohdistuvan maisemaan, muuttolinnustoon, lepakoihin, meluun, välkkeeseen ja sähköverkon välityskykyyn. Gräsbölen hanke sijaitsee kaikista muista hankkeista erillään pohjoisimpana, joten sillä on myös vähemmän yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Se, toteutetaanko kaikki nyt suunnitellut Kemiönsaaren tuulivoimahankkeet, on loppujen lopuksi paikallinen poliittinen päätös. Suomen energiapoliittisista suuntaviivoista päätetään eduskunnassa. Kemiönsaarella ei päätetä uusiutuvan energian tuista ja energiapolitiikasta, vaan edetään eduskunnan ja valtionhallinnon voimassa olevien päätösten mukaisesti. Päätöksen mukaan biokaasuvoimaa, puupolttovoimaa ja tuulivoimaa tuetaan syöttötariffilla 12 vuoden ajan. Vaikka tuulivoimalat tulevat esimerkiksi Saksasta niiden koko tuotanto ei tapahdu siellä vaan osat tulevat eri paikoista. Tuulivoimaloiden komponentteja tehdään myös Suomessa. Suomalaisia tuulivoimalakomponentteja ja -järjestelmiä tekeviä yrityksiä on noin 10. Tuulivoimayhtiö maksaa pankkivakuuden rakennustöiden alkaessa. Tähän on pääsy ainoastaan maanomistajilla. Vakuus kattaa turbiinien purkamisen. Käytetyillä tuulivoimaturbiineilla on erittäin vahvat markkinat, joten turbiinien arvon on todettu säilyvän korkealla tasolla vielä useiden käyttövuosien jälkeen. B10. Kirjallinen muistutus, Hillerström Marita Muistutus Kaavan selonteossa todetaan miten voimaloiden aiheuttaman melun mittaaminen luotettavasti on vaikeaa. On havaittu, että melun voimakkuuteen vaikuttavat monet vaihtuvat tekijät, mm. maasto, tuulen suunta, taustamelu, voimalan korkeus, ympäröivät puut, tuulen voimakkuus, voimalan ikä. Tuloksena on erilaisia mittaustuloksia, joita saadaan kulloisistakin olosuhteista riippuen. Kun vielä itse mittauksissa on erilaisiin tuloksiin johtavia menetelmiä, ja kaiken tämän perusteella on saatu erilaisiin arvoihin päätyneitä suosituksia, on tuloksena epävarmuus ja sekavuus melunvoimakkuuden ja sen vaikutusten arvioinnissa. Tämä on aiheuttanut käytännössä monilla tuulivoimaa rakentaneilla paikkakunnilla niin Suomessa kuin muissakin maissa sen, että tuulivoimaloiden lähellä asuvat ja melusta kärsivät ovat vasta pitkän oikeustaistelun jälkeen saaneet viranomaiset määräämään tuulivoimalat purettaviksi. Tilanne on tuottanut asukkaille vaivaa ja kärsimystä ja tuulivoimayhtiöille suuriakin kustannuksia. Se on ollut myös esteenä monien asukkaiden ja kesäasukkaiden muutolle tuulivoima-alueen lähelle. Myös monet tuulivoimaa aikaisemmin kannattaneet ovat kääntyneet tästä syystä tuulivoimaa vastaan. Tuulivoimalan ja asutuksen välisen etäisyyden määrittäminen melun desibelimäärän mukaan on epäluotettavuudessaan aiheuttanut juuri mainitut hankaluudet asukkaille. Luotettava, terveysviranomaisten suosittama välimatka olisi määriteltävä kilometreissä. Sopivaksi etäisyydeksi on yleisesti katsottu kaksi kilometriä viimeksi Baijerin osavaltio Saksassa on suurten meluhaittojen

11 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 7 jälkeen määrännyt etäisyydeksi juuri kaksi kilometriä ja sitä suosittelee meillä myös maan korkein terveysviranomainen. Kemiönsaaren kunnanvaltuutetut ovat vierailleet Honkajoella, jonne Taaleritehdas on rakentanut joukon tuulivoimaloita. Paikka on Taalerintehtaan näyteikkuna ja monet valtuutetut pitivät tuulivoiman sijoittelua ihanteellisena Honkajoella. Taaleritehdas on sijoittanut lähimmän tuulivoimalan kahden kilometrin päähän lähimmästä asutusta rakennuksesta. Kahden kilometrin etäisyys tuulivoimalan ja asutun rakennuksen välillä olisi otettava käyttöön myös Gräsbölen kaavassa ja muissakin Kemiönsaarelle suunnitelluissa tuulivoimakaavoissa. Kemiönsaari olisi näin tässä asiassa edelläkävijä, jonka ei tarvitsisi korjata myöhemmin tehtyä väärää arviointia Ympäristöministeriö on määritellyt suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle vuonna Niitä on käytetty myös Gräsbölen tuulivoimapuiston suunnittelussa. Ongelmatapauksissa, joissa on myös päädytty purkamaan voimaloita, sallitut meluarvot ovat ylittyneet. Meluarvojen ei pitäisi ylittää sallittuja arvoja kun ne on otettu huomioon jo suunnittelussa, ja jos meluarvot ylittävät sallitut rajat voidaan päätyä purkamaan voimalat myös Gräsbölessä. Minimietäisyys olisi joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Esim. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla, kuten Suomessa. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Todellinen suojavyöhykkeen leveys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa tuottamaan normaalia vähemmän ääntä. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun raja-arvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. Baijerin osavaltiossa ei ole käytössä edellä mainittua määräystä. Saksassa on käytössä valtakunnallinen laki BimSchG, mikä mahdollistaa turbiinien rakentamisen, paikallisista olosuhteista riippuen, minimissään metrin etäisyydelle asutuksesta. Honkajoen tuulivoimapuistossa tilanne on todellisuudessa se, että lähin asunto sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Lähimmät turbiinit sijaitsevat noin 2 km päässä Honkajoen keskustasta. B11. Kirjallinen muistutus, Huttunen Juhani & Inga-Lill Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B12. Kirjallinen muistutus, Karjanmäki Jukka & Maritta Muistutus

12 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 8 Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B13. Kirjallinen muistutus, Salmela Maggie Muistutus Sisältö on sama kuin Marita Hillerströmin muistutuksessa. Katso Marita Hillerströmin vastine. B14. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Timo Muistutus Tuulivoimalan melutarkastelussa on selvä puute, koska kauempaa tarkasteltuna pitäisi 4 tuulimyllyä käsitellä yhtenä melulähteenä. Tällöin melun lähtötasona laskelmissa tulee käyttää 111 db:ä (4 samanlaista äänilähdettä á 105 db:ä). Lisäksi on huomioitava laskelmien epätarkkuus, jonka laskelmien laatijat ovat itsekin arvioineet olevan +/ db:ä. Tämän vuoksi varovaisuusperiaatetta noudattaen hyväksyttävänä tavoitearvona tulisi käyttää db:ä db:n sijasta. Sama varovaisuusperiaate käy hyvin ilmi myös sosiaali- ja terveysministeriön lausunnosta , STM/2593/2013. Siinä STM katsoo, että suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. Mallintamalla kukin turbiini erikseen ja laskemalla äänen akkumulaation saadaan aikaan huomattavasti tarkempia tuloksia kuin mallintamalla koko puisto yhtenä pisteenä. Näin on myös ohjeistettu Ympäristöministeriön melumallinnusohjeistuksessa. Mallinnettaessa Ympäristöministeriön melumallinnusohjeluonnoksen ja VTT:n melumallinnussuositusten mukaan, kuten nyt kaavaehdotus 2:ssa, epätarkkuus sisällytetään turbiinivalmistajan antamaan melun takuuarvoon. Tällöin ei ole tarpeen lisätä ylimääräistä epävarmuusbufferia laskennassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa 2014.

13 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 9 Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B15. Kirjallinen muistutus, Hillerström Martin Muistutus Gräsbölen tuulivoimakaava on ensimmäinen seitsemän suunnitellun tuulivoiman teollisuusalueen kaava Kemiön saarella. Mahdollisesti toteutuessaan nuo seitsemän teollisuusaluetta muuttaisivat saaren luonnetta voimakkaasti eikä Kemiön saaresta voida sen jälkeen puhua samana luontonsa takia tänne sekä vakituisia että kesäasukkaita ja vieraita houkuttelevana paikkana. Samalla kun kunta suunnittelee kiireellisesti mainittuja tuulivoimakaavoja, käyvät Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat neuvotteluja mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kun kunnat eri puolilla maata ovat ennen viime vuosina tapahtuneita kuntaliitoksia tehneet suuria, koko tulevaa uutta liitoskuntaa koskevia päätöksiä, on tämä herättänyt jälkeenpäin ihmetystä ja arvostelua. Nämä päätökset on tehty monissa tapauksissa sitouttamalla uusi kunta varsin mittaviin kustannuksiin. Näin on myös joissakin suurissa asioissa viety uudelta kunnalta päätösvalta. Päätös tuulivoimaloiden rakentamisesta saarelle on tästä syystä järkevintä siirtää kunnes kysymys kuntaliitoksesta on ratkaistu ja päätös tuulivoimaloista olisi mahdollista vasta liitosratkaisun jälkeisessä valtuustossa. Tällaiset päätökset, jotka on tehty ennen kuntaliitosta koskevat yleensä kunnan omia investointeja. Tässä tapauksessa kyseessä on yksityinen investointi, jonka ei pitäisi vaikuttaa mahdolliseen suurkuntaan muuten kuin kiinteistöverotuloilla. B16. Kirjallinen muistutus, De Gröna i Kimitoön rf, Kemiönsaaren Vihreät ry:n psta Johanna Kaakinen Muistutus Tuulivoimalat 2, 3 ja 4 on sijoitettu valtion mailla sijaitsevan Stormossenin Natura-alueen välittömään läheisyyteen. Kaavaselostuksessa todetaan, että Stormossenista suunnitellaan perustettavan luonnonsuojelualue Valtioneuvoston asetuksella. Alue onkin osoitettu osayleiskaavassa kaavamerkinnällä SL (luonnonsuojelualue). Kuten kaavaselostuksesta käy ilmi, heinäkuussa 2012 julkaistun Ympäristöministeriön raportin "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" (mm. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) mukaan luonnonsuojelualueilla suunnitteluohjearvo melulle on 40 db. Tehtyjen melumallinnosten mukaan tämä ohjearvo ylittyy voimaloiden 2, 3 ja 4 välittömässä läheisyydessä olevalla Stormossenin suunnitellulla luonnonsuojelualueella. Mielestämme luonnonsuojelualueelle asetettuja suunnitteluohjearvoja ei pidä ylittää. Tuulivoimaloiden siirtäminen voi olla vaikeaa, koska tuulivoimapuiston läheisyydessä on asuinrakennuksia. Kaavaselostuksen mukaan 1 km säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee 7 asuinrakennusta ja 1 lomarakennus. Vaikka tuulivoima on kannatettava energiamuoto, täytyisi sen rakentamisen tapahtua niin, että ministeriöistä annettuja ohjeistuksia noudatetaan. Sekä ihmisten asuinviihtyvyys että luonnonsuojelunäkökulma tulee ottaa huomioon tuulivoimaa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suo-

14 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 10 jeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". B17. Skriftlig anmärkning, von Flittner Gabriella m.fl. (3 undertecknare) Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Vi motsätter oss på det kraftigaste att det byggs vindmöllor i Gräsböle. Dessa vindmöllor syns och hörs direkt till oss från vår stuga och sänker värdet på vår stuga. Vi motsätter oss till 100 % att det byggs vindmöllor närmare än 2 km från bosättning, p.g.a. av hälsoskäl. Nuförtiden talar man mycket om skadligt ljus och skadligt buller som förstör nattsömnen och ökar stressen hos den redan stressade befolkningen. Eftersom Social- och hälsovårdsministeriet har på begäran gett ett utlåtande om att vindkraften skall ha ett min. på 2 km från bosättning, så kan detta användas som skäl för att senare dra in tillstånden och man måste lägga ner vindmöllorna. Fastän lagstiftningen ligger efter och bara talar om en 40 db gräns för ljudbuller, så är dessa nya rekommendationer ändå krav som bör beaktas vid planläggning av nya vindmöllor. Vi yrkar på att Kimito kommun också håller sig till social och Social- och hälsovårdsministeriets rekommendationer på 2 km avstånd från vindmöllor till bosättning och motsätter oss Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan. Planläggarens bemötande Avståndet från stugan i fråga till det närmaste vindkraftverket är ca 3 kilometer, vilket betyder att sannolikheten för hörbarhet är låg. Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på landskapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. I Gräsböle delgeneralplan är kraftverkens största tillåtna höjd begränsad. Dessutom har man gjort bullersimuleringar för specifika kraftverkstyper enligt de bullervärden som tillverkarna garanterar. Därför är det möjligt att på denna mera noggranna planeringsnivå ta ställning till bullerinverkan vid berörda fastigheter. I dessa simuleringar följs de senaste förordningar och myndighetsrekommendationer som finns. De aktuella myndighetrekommendationerna innehåller inte avståndsspecifika skyddszoner kring vindkraftverk, utan de baserar sig på gränsvärden för uppkommet buller. Eftersom olika kraftverkstyper har olika bulleregenskaper och de dessutom kan regleras vid vissa förhållanden varierar det faktiska skyddsavståndet från kraftverkstyp till kraftverkstyp. På grund av gränsvärdena för buller kan vindkraftsbolaget i Gräsböle inte välja vilken typ av vindkraftverk som helst, utan har utrett de turbintyper som passar för området och de randvillkor som området ställer. Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. B18. Kirjallinen muistutus, Ventovuori Leena Muistutus

15 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 11 Gräsbölen tuulivoimanrakentamisen osayleiskaavaehdotus sotii Natura-alueista säädetyn lain periaatetta vastaan. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". B19. Kirjallinen muistutus, Aalto Leena Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B20. Kirjallinen muistutus, Aalto Tapio Muistutus Sisältö on sama kuin Outi Ovaskaisen muistutuksessa. Katso Outi Ovaskaisen vastine. B21. Kirjallinen muistutus, Leppänen Jorma & Pölönen Soili Muistutus Vuosaaren sataman osalta satama joutui maksamaan korvauksia sataman aiheuttamista haitoista mm. virkistyskäytön (maisema) sekä sitä kautta myös kiinteistöjen arvojen alenemisen osalta. Tästä on ainakin merkittävästi haittaa jos tuulimyllyjä rakennetaan Misskärin alueelle. Myös "välkevalon" haitta on merkittävä erityisesti ilta-auringon aikana. Välkkeen haittavaikutukset vielä korostuvat kun ne säteilevät veden pinnasta. Tällöin haittavaikutukset ovat merkittäviä kuntalaisille ja kesäasukkaille. Muistutus ei vaikuta käsittelevän Gräsbölen hanketta. B22. Skriftlig anmärkning, Johansson Anne-Marie Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Ingen vindkraft bör byggas ut i Gräsböle och samma sak gäller hela Kimitoön. Vi vill inte ha vindkraft där. Jag har sommarstuga på Kimito och hela ön kommer att förstöras om man bygger ut industri med vindkraftverk där. Planläggarens bemötande

16 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 12 Anmärkningen antecknas för kännedom. B23. Skriftlig anmärkning, Winberg Dan Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen 1) Nya beräkningar på oljud/buller kommer kontinuerligt från bolaget Lounaisvoima (eller deras betalda konsulter) som, utan egna tillgångar, skall bygga nya mastodontvindkraftverk. Flera oberoende experter, läkare och de senaste undersökningarna visar att vindkraftverk (som är betydligt mindre än de, som skall byggas i Kimito) medför grava negativa effekter på människan. Kommunen kan inte utsätta sina skattebetalare för detta gigantiska, potentiellt letala experiment. 2) De entreprenörer som har satsat på turism kommer att få betydligt reducerade möjligheter att sälja sina tjänster om Barnens Ö, Lugn och ro, skärgården pärla. Frågan om full kompensation måste utredas samt vad det medför för kostnader för kommunen vid eventuell konkurs för Lounaisvoima. 3) Fastighetsägare får en kraftigt reducerad pris. Den fulla effekten av en värdeminskning för fastighetsägare måste utredas av oberoende part och redovisas för fastighetsägare. 4) Utredning på effekten av minskad turism ökad ohälsa måste utredas för serviceyrkena ss hårfrisören, matbutiker, hälsostationer/läkare, båtservice, hotell och restauranger/utskänkningsställen innan beslut kan tas i frågan. 5) En 3:e oberoende reviderande part måste granska alla tekniska och ekonomiska dokument för projektet där bl.a. jäv och eventuell bestickning samt överoptimistiska löften speciellt skall granskas. 6) De största partierna i Kommunen skall redovisa sin fullmäktigemedlemmars ekonomiska intressen i beslutet om Gräsböle. Planläggarens bemötande Buller kan upplevas på olika sätt av olika individer. Därför finns det fastslagna bullergränsvärden som måste följas. Miljöministeriet har utarbetat nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari För vissa miljöskador, såsom buller och annan dylik skada, kan ersättning betalas om skadan kan anses vara oskälig, men ersättning erhålles inte för t.ex. förlust av vackert landskap eller minskad biologisk mångfald. I en delgeneralplan bestäms inte om eventuella ersättningar. Normala jävsbestämmelser gäller fullmäktige vid beslut om delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark. B24. Skriftlig anmärkning, Ahlqvist Kenneth Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Området är för litet för den planerade mängden av monstermöllor enligt planen. Kraftverkens höjd och bullernivå är av den storleken att de inte ryms på det begränsade område. Såsom i ett annat sammanhang framförts är det mer än troligt att bullerberäkningarna är felaktiga. Dessa bör enligt mig utföras på nytt av en kvalificerad expert på området som inte på något sätt är jävig och som också är väl insatt i VTT:s rapport eller direktiv som hoppeligen snart träder i kraft. Jag önskar framföra följande anmärkningar: - Kommunen kunde informera om hur och vem på Miljöministeriet givit direktiv om att denna rapport kan följas så länge ministeriets egna direktiv och rekommendationer ännu

17 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 13 inte är fastställda. Jag har sökt information om detta men inte hittat det, ej heller att detta direktiv skulle ha givits åt någon annan kommun. - Beräkningarna innehåller inga som helst marginaler utan gränserna för tillåtna buller går väldigt nära bebyggelse. Kommunens tjänstemän har även denna gång tillåtit att rekommendationerna inte följs t.ex. ifråga om tillägget för amplitudmodulering. Man har inte heller beaktat att kraftverkens bullernivå ökar med stigande ålder och en marginal bör därför användas. - Bullerberäkningarna är inte uppgjorda enligt ett worst-case scenario vilket vore naturligt. De baserar sig på kraftverk med en kapacitet på 3 MW men planen skulle tydligen automatiskt tillåta kraftverk på upp till 4 MW. Hur kan man utan förklaring anta att ett dylikt större kraftverk skulle åstadkomma relativt sett mindre oljud trots betydligt högre höjd och större maskineri. - Social- och hälsovårdsministeriet publicerade den ett utlåtande om Egentliga Finlands förbunds egen plan för vindkraft. Utlåtandet som baserar sig på faktisk erfarenhet från existerande kraftverk i Finland uttrycker stark oro för medborgarnas hälsa då en mångfald klagomål inkommit och undersökts. Utlåtandet som således baserar sig både på lokal och utländsk erfarenhet rekommenderar ett avstånd på minst meter mellan kraftverk och bosättning. Detta utlåtande har inte beaktats alls, det gäller givetvis alla kraftverk och Gräsböle är ju t.o.m. nämnt i förbundets plan, men bör absolut åtminstone i någon mån tas i beaktande. Anser sig Kimitoöns kommuns tjänstemän och förtroendevalda verkligen kunna förbigå ett utlåtande av ett ministerium? Vilket är sagda personers personliga ansvar ifall projektet förverkligas och bullermätningarna sedan bevisar att tillåtna värden överskrids och människors hälsa utsetts för fara? - Ytterligare bör påpekas att Social- och hälsovårdsministeriet håller på att utarbeta en ny förordning gällande ljud som påverkar inomhusljud. I utkastet är speciellt omnämnd musik och vindkraftverk. Enligt nuvarande utkast skulle en nivå på endast 25 db krävas. Det är klart att Vindkraftsföreningen gör allt i sin makt att stoppa detta arbete men det får framtiden utvisa hur det går. Det bör i sammanhanget påpekas att målet för detta arbete är en ny förordning som således skulle gälla även existerande och planerade vindkraftverk. Vore det inte skäl att beakta risken att denna förordning träder i kraft, enligt nuvarande planer nångång nästa vår. Anmärkning rörande Samkonsekvensanalysen för vindkraftverk på Kimitoön Ifrågavarande analys är inte förtroendegivande och kan diskuteras i större omfattning. Två saker är dock helt klara: 1) Enligt uppgift erbjöd Ramboll Oy i diskussionerna med kommunens representanter att även analysera andra aspekter såsom vilken inverkan kraftverken skulle ha på turistnäring, värdet av fastigheter, etc. Trots att operatörerna väl skulle betala för dylika analyser avböjde kommunens representanter detta erbjudande och begränsade analysen till det minsta möjliga som lagen kräver. 2) Kraftverkens inverkan på landskapet är mycket lite behandlat men framförallt saknas en analys av hur varningsljusen på dessa monstermöllor tillsammans kommer att påverka hela landskapet. En dylik analys saknas helt. Denna ljuspåverkan är en av de faktorer som skapat mest kritik vid redan färdigbyggda kraftverksomräden i Finland och bör därför specifikt analyseras I grund. Detta är inte specifikt för Gräsböle men jag anser att den dylik analys krävs innan Gräsböle kan behandlas av nämnder, styrelse eller fullmäktige. Planläggarens bemötande Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Vindkraftverkens höjd eller kapacitet är inte variabler som påverkar ljudnivån, utan den teknik som används i turbinerna avgör. De typer av vindkraftverk som modelleringen görs med är de

18 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 14 aktuella. Om ändringar sker i typen av vindkraftverk till exempel inför byggnadstillståndsansökan (då valet av turbintyp kan ha skett) så måste bullermodelleringarna uppdateras. Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på landskapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. I analysen av de kumulativa konsekvenserna av vindkraftsprojekten har de mest kritiska aspekterna beaktats, speciellt sådana som diverse myndigheter har påtalat. Direktiven om hurdana flyghinderljus som krävs har lindrats. De behöver inte längre vara lika starka, man kan oftare använda rött ljus i stället för vitt och ljusstyrkan kan regleras enligt väderförhållanden. Endast de yttersta vindkraftverken i en formation behöver ha de starkaste ljusen. B25. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren Luonto ry:n psta Kovalainen Ritva Muistutus Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavassa tuulivoimalat 2, 3 ja 4 on sijoitettu valtion omistaman Stormossenin Natura-alueen läheisyyteen. Tästä Stormossenin alueesta on suunnitteilla luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella, joka oli lausunnolle syyskuussa Myös osayleiskaavassa Stormossenin alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (kaavamerkintä SL) Valtioneuvoston päätöksessä luonnonsuojelualueen melutason ohjearvoista sanotaan, että...luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Tämä käy ilmi myös kaavaselostuksesta. Näitä ohjearvoja tulee soveltaa myös siinä tapauksessa, mikäli luonnonsuojelualuetta ollaan vasta perustamassa. Tuulivoimaloiden melumallinnosten mukaan nämä ohjearvot ylittyvät suunnittelualueella voimaloiden 2, 3 ja 4 välittömässä läheisyydessä, suunnitellulla suojelualueella. Kemiönsaaren luonto ry:n mielestä tuulivoimapuistoa perustettaessa ei ole perusteita ylittää luonnonsuojelualueelle asetettuja suunnitteluohjearvoja. Valtioneuvosto teki luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailun kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ( ), jonka mukaan maakuntien liittojen toivotaan selvittävän luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävimmät hiljaiset luontoalueet ja niiden hiljaisina säilyttämisen mahdollisuudet. Kemiönsaaren luonto ry katsoo, että Gräsbölen luonnonsuojelualueella ja sen lähialueella tarkoitetaan juuri tällaisia hiljaisia alueita, joiden säilyttämisestä valtioneuvosto on päättänyt. Myös ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää, että jäsenvaltiot pyrkivät selvittämään ja säilyttämään hiljaisia alueita niin rakentamattomissa kuin rakennetuissa ympäristöissä. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". Varsinais-Suomen liitto on tuulivoimavaihemaakuntakaavaselostuksessa tutkinut hiljaiset alueet ja todennut, ettei Gräsbölen tuulivoimahankkeella ole suurta vaikutusta hiljaisiin alueisiin. Selos-

19 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 15 tuksessa todetaan, että Gräsbölen tuulivoima-alueen hiljaisuuteen vaikuttaa osittain Kemiö Paimio-maantie. Sen etäisyys kaava-alueesta vaihtelee 1,7 km:stä 4,1 km:iin. B26. Kirjallinen muistutus, von Flittner Joachim & Sari Muistutus Meluselvitys - Selvityksessä ei ole mitenkään käsitelty rakennusten sisäpuolelle syntyvää äänitasoa. Tätä pitää tutkia. - Melu- ja varjostusselvityksissä pitää olla näkyvissä selkeästi mallit joissa on sovitut vaimennukset näkyvissä ja sitten mallit joissa niitä ei ole huomioitu. Tällaisia tutkimuksia pitää aina tehdä pahimman mahdollisuuden mukaan, eli worst-case scenario. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä miten melua ja varjoja saadaan vähennettyä keinotekoisin keinoin. Vaimennusten käytöstä pitää tehdä riskianalyysi eli pitää olla selkeästi näkyvissä mitä mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä on etteivät vaimennukset toimi automaattisesti. Esimerkkeinä voi olla tekniset viat ja niiden todennäköisyys sekä että lumi voi peittää jonkun anturin jolloin se estää vaimennuksen käytön. Muutenkin sääolosuhteet voivat vaikuttaa toimivuuteen. Ainoa oikea tapa on poistaa tuulivoimalaa 5, jolloin loma-asunto jonka takia vaimennuksia joutuu käyttämään tippuu rajojen ulkopuolelle eikä tarvitse käyttää vaimennuksia lainkaan. - Ehdotus: Jos vaimennuksia joutuu käyttämään tuulivoimalassa voisi olla joku valo jossain jotta kuntalainen näkisi että nyt on vaimennettu. Tuulivoimatoimijalla pitää olla sakkouhka jos melu-arvot ylittyvät ja esim. 2-3 ylityksestä suoraan purkutuomio. Sanktio pitää olla niin iso ettei tuulivoimatoimijan kannata ottaa riskiä. - Kun uudet melumallinnukset on tehty kahdelle eri tuuliturbiinimallille haluamme tietää sitovatko nämä mallit tuulivoimatoimijaa jotta hän ei voi käyttää muita malleja. Jos hän vaihtaa mallia ennen rakennusvaihetta pitää tehdä uudet melumallinnukset ja hyväksyttää mallinnusta uudestaan. - Tämän projektin aikataulu ei ole niin kiireinen etteikö voisi odottaa että Ympäristöministeriön melumallinnusohjeet on vahvistettu. - Melututkimuksen on tehnyt Lounaisvoiman toimitusjohtaja Ansgar Hahn. Kyseenalaistan hänen pätevyyttä tehdä melututkimuksia. Vaadimme että nämä tehdään luotettavan tahon toimesta uudestaan. - Miksei ole lainkaan melututkimuksissa huomioitu että viereinen alue on luonnonsuojelualue/natura alue. Kyseisellä alueella pitää noudattaa pienemmät rajat (päivisin 40 db ja öisin 35) kuten tutkimuksessakin sanotaan. - Ihmettelen miten on mahdollista että alun perin jätettiin Siemensin tuulivoimalat pois Gräsbölen melumallinnuksesta koska todettiin että ne ovat liian meluisia. Nyt kuitenkin Siemensin suurempi malli on tullut tilalle ja se pitää nyt melututkimuksen mukaan vähemmän ääntä kun saman valmistajan pienempi malli. En usko että tämä voi pitää paikkaansa. - Miten pystyy varmistamaan että valmistajan antamat lähtömelutasot ovat oikein? Otin yhteyttä Siemensiin ja yritin heiltä saada tiedon mutta eivät suostuneet edes antamaan sitä. - Miksei missään meluselvityksessä ei ole mainittu tarkat koordinaatit mihin tuulivoimat tulee. Karttojen perusteella ei saa tarkkaa paikka. Selvityksessä voisi olla koordinaatit ja tarkka maastokorkeus niissä kohdissa johon tuulivoimalat tulevat. Jos korkeusero on yli 40 m melumallinnukset pitää tehdä uusiksi jotta täyttää VTT:n uusia mallinnusohjeistuksia.

20 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 16 - Sosiaali- ja terveysministeriö antoi juuri lausunnon jossa suosittelevat että etäisyys suurien tuulivoimaloiden ja asutuksien välissä on oltava vähintään 2 km. - Vaikka kaikki suunnitelmat projekteista on tehty ja siitä tulisi myöntävä päätös, niin tuulivoimaloiden sijaintia voidaan kysymättä siirtää lavan verran. Tällä voi olla suuri merkitys melumallinnuksiin joten haluan että lopulliset sijainnit lyödään lukkoon ja sen jälkeen vasta tehdään mallinnukset. - Haluan nostaa esille myös sen seikan että Kemiönsaari jo nyt menettää investointeja saarella, koska esim. kesämökkiläiset eivät halua investoida mökkeihinsä kun ei tiedetä onko tulossa tuulivoimaloita vai ei. Kuljetukset - Miksei ole suunnitelmissa lainkaan tarkkaa selvitystä miten kuljetukset ja uudet tiet tulevat toteutumaan. Miten teiden leventäminen tai uusien rakentaminen korvataan maanomistajille. Sama koskee uusia sähkölinjoja. Jotain ajatuksia noista kuljetuksista on mainittu mutta pitäisi ne hiukan tarkemmin olla mietittynä. Onko esim. väylät riittävät, satamat kunnossa, kestääkö sillat, millä teillä on mitäkin painorajoituksia. Etäisyys asuntoihin - Gräsbölen info-illassa vaadittiin havainnollinen kuva, jossa on etäisyydet kaikkiin asuntoihin. Tällaista ei kuitenkaan ole ilmestynyt. Kuten Denis Siponen, VTT:n tutkija, totesi kunnan järjestämässä tapahtumassa Wrethallassa niin kunnan pitää tehdä päätös että etäisyys on vähintään 2 km lähimpään asuintalon/vapa-ajan asuntoon. Hyväksymispäätös - Jos tämä Gräsböle-projekti hyväksyttäisiin ja se etenisi niin vaadin että kuntalaisille kerrotaan medioissa että tämän projektin perussäännöt ei koske muita projekteja. Esim. etäisyydet voi olla jotain muuta muissa projekteissa. Päättäjiin kuuluu henkilöitä, jotka ovat jäävejä tietyissä projekteissa, muttei välttämättä tässä projektissa, jolloin ne eivät saa äänestää myöskään tässä projektissa. Tapaturmat - Onko pelastuslaitos oikeasti tietoisia mihin pitää varautua vaikka on lausunnon antanut, toden näköisesti ei ymmärrä? Suuri tuulivoimalatulipalo keskellä kuivaa kesää voi olla katastrofaalinen. Ihmisten terveys - Mainitsin myös aikaisemmassa valituksessani ettei ole lainkaan huomioitu vaikutuksia ihmisten terveyteen vaikka se todistetusti vaikuttaa. Vastineet - Vastineet edellisiin huomautuksiin ovat ala-arvoisia ja yleismalkaisia. Vaadin että etäisyydet myllyihin kasvatetaan. Tähän kysymykseen ei tullut vastausta vaikka sellaisen pyysin. Maisema - Havainnekuvat ei voi olla oikein. Esim. silloin kun oli 5 tuulivoimalaa, niin ne näkyivät kuvassa joka otettu Skogsbölestä. Sitten kun on uudet havainnekuvat missä on 4 tuulivoimalaa niin ne eivät näy Skogsbölen kuvassa lainkaan. Vaikka tuulivoimalat olisi siirtynyt m poispäin vaikutus ei voi olla niin iso että ne häviäisi kuvasta kokonaan. - 2 x kandelan lentoestevalot ei näy missään kuvassa vaikka varmasti näkyy myös päiväsaikaan, eli havainnekuvat pitää tehdä uusiksi. - Sääilmapallo oikealle korkeudelle ja jos sen näkee, niin silloin tuulivoimalakin näkyy. Antaisi sääilmapallon olla siinä esim. kuukauden että jokainen kerkeää näkemään miten tuulivoimalat tulevat näkymään.

21 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 17 Lentoestevalot - Tutkimuksista puuttuu täysin havainnolliset kuvat sekä vaikutustutkimus lentoestevaloista. Näitä pitää tehdä koska ne vaikuttavat asumismukavuuteen ja yleiseen maisemakuvaan. Ansgar Hahn kertoi että voidaan laittaa valot vain puiston uloimpiin tuulivoimaloihin. Selvitin asiaa ja tämä ei ole totta. Jokaiseen myllyyn tulee punainen valo 52 m välein vaikka Hahn sanoi että valo tulee vain päähän. Uloimpiin puiston myllyihin tulee valkoiset valot. - Lounaisvoiman sivuille on ilmestynyt ajatus siitä miten nuo lentoestevalot tulevat toteutumaan. Samalla sivulla on myös linkki Finavian lausuntoon ja vaatimuksiin. Tämä lausunto on päivitetty jo helmikuun alussa, niin miksei sitä ole huomioitu tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksessa? Toinen asia on että Finavian vaatimus on paljon tiukempi kuin Lounaisvoiman ehdotus. Miten se on mahdollista? - Kuntalaisten täytyy saada tietää miten lentoestevalot vaikuttavat ja minkä näköisiä ne ovat. Tässä pari esimerkkiä joihin päättäjien olisi syytä tutustua. Haluan että ao. kuva tuodaan alkuperäiseen tekstiin ja vastineisiin jotka Ramboll kirjoittaa. Nyt on kaikki linkit ja kuvat hävitetty jolloin kukaan ei näe niitä jos ei lue alkuperäisiä tekstejä läpi. - Jos kunta vaatisi, että kokonaiskorkeus saisi olla maksimissaan 150 m kuten esim. Kemin 3 MW voimalat niin lentoestevalot olisivat huomattavasti pienemmät. Samahan tietenkin koskee varjostusongelmia jotka myös pienenisi. Hyödyt ja haitat - Ehdotuksesta ei käy millään tavalla faktoina ilmi hyödyt kyseisestä projektista. Kunta oli listannut hyötyjä kunnan websivulle, mutta nekin on otettu ajan mittaan pois kunnan sivulta kun on huomattu, etteivät ne pidä paikkaansa. Jokin hyöty pitää olla kyseisestä projektista muuta kun se että tuulivoimayhtiö saa veronmaksajien rahat ja maanomistajat saa vuokransa ja kunta saa pienen kiinteistöveron. Miksei tähän ole otettu kantaa vaikka huomautin asiasta viimeksikin. Onko niin että hyödyt kunnalle ei ole tärkeitä? Luontoselvitykset Adressi - Lintu-, lepakko- ja muut luontoselvitykset ovat aivan riittämättömät. Esim. liitooravatutkimus on tehty yhden päivän aikana Kun huomioi että viime vuonna tuona ajankohtana ei ollut lainkaan lunta, niin miten ihmeessä tutkija uskoo että olisi voinut löytää edes jotain. Tutkimusta pitää tehdä kun maassa on kevätlumi. Yleismalkainen toteamus annettiin että liito-orava ei viihdy ko. tyyppisessä maastossa. - Eikö Kemiönsaarella ole tekeillä laajaa lepakkotukimusta. Miksei näitä tuloksia odoteta ennen päätöstä, vai eikö tutkimustuloksilla ole mitään merkitystä? - Koska vastustan tuulivoimaloita yleensäkin koko saaristossa, olen perustanut adressin asiaan liittyen, jonka haluan että huomioitte. Adressissa tällä hetkellä 486 nimeä ( ). Kariutunut periaatepäätös - Viimeksikin otin esille tuulivoimaperiaatepäätöstä liittyvän asian. En ymmärtänyt vastinetta että asia kaatui jääviysongelmiin. Alla on selitetty miksi asia ei olisi pitänyt kaatua jääviysongelmiin. - Haluan että ao. Janne Salosen kirjoitus otetaan yleiseen käsittelyyn. Alla oleva vaikuttaa epäilyttävältä ja laittomalta. Tulen selvittämään juristin kanssa tämän asian jos hanke etenee. Tehkää päätös minimietäisyyksistä nyt heti, niin loppuu turhat valitukset ja ihmisten pelot erilaisista ongelmista. "Kemiönsaaren tekninen lautakunta teki päätöksen, jonka mukaan tuulivoiman turvaraja lähimpiin kiinteistöihin olisi yksi kilometri Suomen Tuulivoimayhdistys lähetti kirjeen kunnanvaltuustolle. Kirjeessä yhdistys kertoi tyyty-

22 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 18 Lopuksi mättömyytensä päätökseen, ja tekninen lautakunta päätti ettei päätöstä tulla panemaan täytäntöön. Perusteluna epäselvät jääviyssuhteet. Teknisen lautakunnan alkuperäisen päätöksen jälkeen Suomen tuulivoimayhdistys lähetti kunnanvaltuustolle kirjeen, jossa se pahoitteli asiaa ja pyysi kuntaa luopumaan päätöksestä. Tuulivoimayhdistyksen kirjeessä todetaan, että teknisen lautakunnan määräämä raja vähentäisi kuntaan suunniteltujen tuuliturbiinien määrän 75 prosentilla. Samalla painotetaan, että jos kilometrin turvaraja päätetään muissakin kunnissa, tulee koko Suomen alueelta häviämään merkittävä määrä tuulivoimalle mahdollisesti soveltuvia alueita. Kirje on erikseen osoitettu kunnan hallintojohtaja Erika Strandbergille, silloiselle valtuuston puheenjohtajalle Sixten Laineelle ja varapuheenjohtajille Curt Dannströmille ja Inger Wretdalille. Kirjeessä tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen ja toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ehdottavat tapaamista Strandbergin, Laineen, Dannströmin ja Wretdalin kanssa. Avoin kysymys: Toteutuiko tapaaminen ja oliko sillä vaikutus myöhempään jääviyspäätökseen, jolla turvarajoista luovuttiin? Mitä tapaamisessa keskusteltiin ja mitä sovittiin? EFEN toimitusjohtaja Ansgar Hahn pettyi lehtitietojen mukaan teknisen lautakunnan päätökseen kilometrin turvarajoista. EFEn lisäksi myös Taaleritehtaalla on tuulivoiman suunnittelualue Kemiönsaaressa, ja kunnan maksama kaavoituskonsultti on Ramboll. Kaikki keskeiset toimijat ovat mukana Tuulivoimayhdistys ry:ssä. Taaleritehtaan johtaja Tameer Fareed myös sen hallituksessa." - Koska olen vastaan tuulivoimaloiden rakentamista lähelle asutusta ja keskellä kauneinta saaristoa olen tehnyt info-paketin joka sisältää asioita mitä haluan että huomioidaan ja saatetaan päättäjien ja kuntalaisten tietoisuuteen. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun raja-arvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Mikäli turbiiniksi valikoituu jokin muu, kuin melumallinnusraportista mainittu, tulee melu mallintaa uudestaan ja raportti toimittaa viranomaisten nähtäväksi. Rakennuslupaa haettaessa turbiinin tulee olla valittu ja sitä koskevat mallinnukset saatavilla. Yhtiö tekee jatkuvasti melumallinnoksia useilla eri turbiinityypeillä. Turbiinin koko ei korreloi melutason kanssa, vaan turbiinissa käytetty teknologia määrittää melutason. Esim. vanhemmissa Siemensin turbiineissa vaihdelaatikot aiheuttavat ääntä uudemmat turbiinit toimivat vaihteitta. Turbiinien melutaso on merkittävä kilpailutekijä turbiinivalmistajien välisessä kilpailussa. Suomessa on tavanomaista, että teknisissä lisensointiprosesseissa osa tiedosta on kaikille avointa ja osa taas ainoastaan valituille kuntatason päättäjille.koordinaatit ja korkeuden merenpinnasta voisi laittaa selvitykseen. Rakennuslupaa haettaessa turbiinien sijainnit on oltava tarkalleen tiedossa ja ajantasaiset melumallinnukset päätöksentekijöillä. Melun vaikutusta Stormossenin suojeluarvoihin on tarkastettu ja arvioitu mm. Naturaarvioinnissa. Sen mukaan tuulivoimaloiden melu ei vaikuta niihin arvoihin, jotka ovat luonnonsuojelun perusteena. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat.

23 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 19 Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. Kuljetusten reitit on selvitetty alustavasti. Lopulliset reitit varmistuvat vasta kun tuulivoimalamalli on tiedossa, jolloin haetaan asianmukaiset luvat ja tehdään tarvittavat toimenpiteet kuljetusten hoitamiseksi, esimerkiksi kuljetussuunnitelma yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Korvaukset maanomistajille sen sijaan ovat maanomistajan ja tuulivoimatoimijan välinen asia. Etäisyydet asuntoihin on esitetty selkeästi kartalla kaavan selostuksessa luvussa Pelastuslaitoksella työskentelee ammattilaisia, jotka tunnistavat turvallisuuteen liittyviä riskejä. Tuulivoima ei ole mikään uusi asia Suomessa, vaan tuulivoimaloita on käytössä yli 200 kappaletta ja ensimmäiset on rakennettu 1990-luvun alussa. Tuulivoimaloiden terveysvaikutukset liittyvät lähinnä meluun ja vilkkuvaan varjostukseen. Näiden ilmiöiden laajuutta ja voimakkuutta on selvitetty kaavan laadinnan aikana, sekä seurattu näihin liittyviä voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Skogsbölen havainnekuvassa näkyi kaksi voimalaa syksyn 2012 kaavaehdotuksen voimalapaikoilla. Uudessa havainnekuvassa yksi voimala on poistettu, jolloin näkyviin jää enää yksi voimala. Tämä voimala on siirretty pohjoisemmaksi, jolloin siitä näkyy enää osa siivistä. Lentoestevalojen luotettava visualisointi ei onnistu, koska välkkyvä valo ei näin ollen välity kuvasta ja valon kirkkautta voidaan säätää ainoastaan suurentamalla/pienentämällä valkoisen pallon/pallojen kokoa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uudet ohjeet koskien lentoestevalastuista tammikuussa Ohjeiden mukaan lentoestevalaistusta voidaan säätää sää- ja valaistusolosuhteiden mukaan. Lisäksi kaikki tuulivoimapuiston tuulivoimalat eivät tarvitse yhtä voimakkaita lentoestevaloja. Tämä on esitetty tarkemmin osayleiskaavaselostuksessa. Finavia antaa lausuntonsa vain yksittäisistä tuulivoimalaitoksista. Trafi sitten tulkitsee kokonaisuuden Finavian lausuntojen pohjalta, jonka perusteella päätetään koko tuulivoimapuiston lentoestevalaistuksesta. Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä ja todenneet niitä riittäviksi. B27. Skriftlig anmärkning, Andersson Lennart Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Kommunens kommande beslut gällande Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftverk blir normgivande för övriga vindkraftverk på Kimitoön. Därför måste alla boende på Kimitoön ha rätt anmärka på Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan. Om inte beslutet gällande vindkraftsplanen i Gräsböle blir normgivande, leder detta till godtycke om hur vindkraft får placeras inom kommunen och till att kommuninvånarna inte behandlas på ett enhetligt sätt. Inom kommun Kimitoön projekteras som bäst minst sju områden för industriell produktion av vindkraft. Därtill har kommunen rätt att "varsomhelst inom kommunen" ge bygglov för industriell vindkraftsproduktion bestående av maximalt nio vindkraftverk. Vindkraftverken har under de senaste åren vuxit betydligt i storlek. Högsåra-vindkraftverken är 2 MW med en totalhöjd om cirka 100 meter. De nu planerade vindkraftverken är dubbelt så stora, 3 4 MW, med en total höjd om över 200 meter. Påverkan på omgivning, människor som bor i närheten är vida större än gällande "Högsåraverken". 1) Delgeneralplan för Gräsböle vindpark är till väsentliga delar en partsinlaga - Kommunens projekt "Kimitoön självförsörjande på energi med målsättning öka produktionen av förnyelsebar energi, bl.a. vindkraft drevs av en projektledare som var medlem i kommunens beslutande organ och delvis var finansierad av kommunen. Projektledaren drev projektet bl.a. genom att koppla ihop "vindkraftsbyggare" och bety-

24 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 20 dande markägare och hjälpa dem med arrendeavtalen förmarken där vindkraftverken skulle stå. Projektet drevs med målsättning tillgodose markägarnas och vindkraftbyggarnas ekonomiska intressen. Först när detta var klart påbörjades kartläggningen av hur övriga kommuninvånare och kommunen skulle bli påverkade. - Bullerundersökningar har inte gjorts av opartisk part. Bullerutredningen har gjorts av Lounaisvoima Oy, som äger Gräsböleprojektet. Ägaren av projektet har gjort bullerutredningen för sitt eget projekt. De som kan bli lidande av möjligt buller har inte haft möjlighet kontrollera bullermätningarna d.v.s. följer den bl.a. VTT:s normer? 2) Bullermätningarna är inexakta och delvis missvisande - I vindkraftverk som är mellan 2,4 och 4 MW och är mellan 236 m och 258 meter höga har väl olika bullernivåer. Enligt huvudrapporten får totalhöjden inte överstiga 205 meter. Vad är sanningen och hur kan opartisk part kontrollera bullernivåerna? - 95 % säkerhet att bullergränserna stämmer. Osäkerheten är så stor att man inte kan säga hur många bostäder faller innanför 40 respektive 35 decibel - Hur mäts "övrigt buller" som enligt internationella erfarenheter kan vara sjukdomsalstrande. Vindturbinsyndromet konstateras hos människor i närheten av industriella vindkraftverk. Syndromet medför bl.a.: sömnproblem, huvudvärk, yrsel, balansproblem, illamående, trötthet, oro, depression, koncentrations- och inlärningsproblem, tinnitus. För att förhindra uppkomsten av vindturbinsyndromet bör avståndet från vindkraftverk till hus, skolor, sjukhus och liknande inrättningar inte understiga 2,4 km. - ISO-standarden som används är inte gjord för att mäta vindkraftsbuller. Om den används felaktigt uppstår stora osäkerheter om bullernivån. Ingen opartisk part har kontrollerat hur ISO har använts. 3) Effekten på boende mellan Gräsböle vindkraftsområde och övriga vindkraftsområden har ej beaktats i tillräcklig utsträckning. 4) Ingenstans är framtaget vad är följderna om de teoretiska uträkningarna inte stämmer, hur kompenseras de möjligen lidande, vem kontrollerar de teoretiska uträkningarna på vilka grunder och vad blir följderna. 5) Om bullernivån tidvis överskrids kan vindkraftverkets effekt temporärt sänkas. Ingenstans framkommer hur detta övervakas och av vem. Baserat på ovanstående anmärkningar måste Delgeneralplan för Gräsböle vindpark förkastas. Planläggarens bemötande Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Ljudnivån beror på turbintypen och teknologin som används i den. Höjden påverkar bullret tvärtom mycket litet. Höjden 205 meter handlar om höjden ovanför markytan. De andra nämnda höjdsiffrorna (236 och 258 meter) handlar om höjden över havsytan. Ifall en invånare misstänker att den tillåtna bullernivån överskrids kan man kontakta vindkraftsparkens förvaltare som beaktar detta i planeringen av följande bullermätning. Det andra alternativet är att kontakta kommunens miljöskyddsmyndighet som sedan vidtar nödvändiga myndighetsåtgärder. I en delgeneralplan bestäms inte om eventuella ersättningar. B28. Kirjallinen muistutus, Salminen Tapani & Lahti Kirsti Muistutus Kemiönsaaren kunnan olisi syytä noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön kantaa 2 km:n vähimmäisetäisyyksistä voimalan ja asutuksen välillä kaavoittaessaan alueita tuulivoimalle. STM:n esille ottama esimerkki Englannista, jossa 2 km:n etäisyydellä ollut tuulivoimapuisto jouduttiin

25 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 21 sulkemaan aiheuttamansa melun takia, ei ole mikään heitto, vaan selvä viesti kaavoittajille. STM:n mukaan 2 km:n vähimmäisetäisyys pitää olla mahdollista toteuttaa Suomessa. Koska asumme vain vajaan 800 m:n päässä lähimmästä suunnitellusta voimalasta koemme, että terveydellemme ollaan asettamassa uhkia. On piittaamattomuuden huippu, kun Kemiönsaaren kunta aikoo vaarantaa eräiden vakituisten asukkaiden sekä myös kesäasukkaiden terveyden ajamalla tiettyjen maanomistajien taloudellista etua. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Gräsbölen osayleiskaavassa tuulivoimaloiden korkein sallittu korkeus on rajattu. Lisäksi on tehty melumallinnuksia tietyille tuulivoimalamalleille niillä meluarvoilla, jotka valmistajat takaavat. Siksi on mahdollista tällä tarkemmalla suunnittelutasolla arvioida meluvaikutukset alueen tietyillä kiinteistöillä. Mallinnuksissa on käytetty viimeiset asetukset ja viranomaissuositukset. Nykyiset viranomaissuositukset eivät sisällä etäisyyteen perustuvia suojavyöhykkeitä, vaan suojavyöhykkeet perustuvat melun raja-arvoihin. Todellinen suojavyöhykkeen etäisyys vaihtelee, koska erimallisilla tuulivoimaloilla on erilaiset meluominaisuudet, ja ne voidaan lisäksi säätää tietyissä olosuhteissa. Tuulivoimayhtiö ei voi käyttää minkälaisia voimaloita tahansa Gräsbölessä melun rajaarvojen takia, vaan yhtiö on selvittänyt alueelle ja sen reunaehtoihin sopivat voimalatyypit. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. B29. Skriftlig anmärkning, von Ungern-Sternberg Sara & Claes Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Avstånd mellan bosättning och vindkraftverk Social- och hälsovårdsministeriet har föreslagit 2 km avstånd mellan hus och mölla. Avståndet mellan bebyggelse och vindmölla bör i den nya etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland vara minst 2 km. Enligt ministeriet finns det fortfarande för lite information om hur buller från vindkraftverk påverkar människors hälsa. Ministeriet anser därför att minimiavståndet på meter mellan hus och mölla, vilket nu är möjligt i planen, är alldeles för litet. Social- och hälsovårdsministeriet tog ställning till den nya etapplandskapsplanen på begäran av miljöministeriet. I Annonsbladet refererades till detta utlåtande med Daniel Wilsons kommentar att det endast är ett enskilt utlåtande som inte har laglig tyngd. Vid en direkt fråga till SFP på nätet fick vi även svaret att endast bullermätningarna avgör avståndet. Det är upprörande att fästa så litet vikt vid invånarnas hälsa, att man inte tar utlåtandet på allvar. Då vindkraftverken byggts är det för sent att ångra sig och om bullret då påverkar någon invånares hälsa blir följderna stora. I utlåtandet sägs klart att man fortfarande har för lite information om hälsoeffekterna. Det handlar således inte om lagar och förordningar utan om brist på kunskap om följderna. I litteraturen finner man även bekräftelse på detta. Ett exempel är docent Bertil Perssons granskning av det minsta avståndet mellan vindkraft och bostäder (Bygg & Teknik 3/2012). Hans slutsatser efter genomgång av bullernivån vid bostäder intill vindkraftverk var bl.a. att nuvarande avstånd om 500 m mellan vindkraft och bostäder bör ökas kraftigt och att avståndet bör göras beroende av antalet verk och effekten hos dessa.

26 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 22 Även vindkraftföreningen Tuulivoima-kansalaisyhdistys anser att minimiavståndet mellan vindkraftverk och hus eller fritidshus bör vara över 2 km om verket till sin effekt är 2 MW och om det endast finns ett verk. Minimiavståndet bör vara mycket större om det finns flera verk, om det är fråga om fritidsbostäder, om verken är över 4 MW eller om det i närheten finns Natura-områden. Hälsorisker Allt flera undersökningar pekar på hälsorisker i samband med vindkraftverkens buller och ljuseffekter. Jag har tidigare i mina inlämnade åsikter och anmärkningar hänvisat till dessa. En ny undersökning publicerad i Läkartidningen 2013 visar att infraljud från vindkraftverk påverkar innerörat och utgör en möjlig hälsorisk för personer med migrän eller annan typ av central sentitisering. Sensitisering innebär att vi blir känsligare för stimuli. Vår reaktion på en stimulus tilltar varje gång stimulus presenteras. Regelverket för nyetablering av vindkraftverk bör revideras med hänsyn tagen till denna omständighet anser artikelns författare Håkan Enbom & Inga Malcus Enbom (Läkartidningen 32 33/2013). Tidigare vetenskapliga studier om vindkraftverk och infraljud har varit motsägelsefulla. De har därför inte varit tillräckligt trovärdiga vid planeringen av regelverket för etablering av vindkraftverk. Under de senaste åren har emellertid en ny insikt vuxit fram om central sentitisering, vilket ger en ökad förståelse för migrän, fibromyalgi och andra kroniska smärtsyndrom samt vissa fall av tinnitus och yrsel. Denna insikt har även betydelse för förståelsen av hur infraljud från vindkraftverk kan påverka hälsan. I flera studier har man funnit att boende nära vindkraftverk oftare har allvarliga sömnstörningar och depression. Man har även funnit en ökad frekvens av yrsel, tinnitus, ljudöverkänslighet, huvudvärk, ökad aktivering av autonoma nervsystemet med mera. Förutom det hörbara ljudet, som kan ge bullerskada och vara allmänt störande psykiskt, genererar vindkraftverk även ett pulserande infraljud som påverkar innerörat och centrala nervsystemet utan att skada själva hörseln. Det man inte har tagit hänsyn till i dessa studier är att infraljudet från vindkraftverk är ett rytmiskt pulserande ljud, och att det pulserande ljudtrycket påverkar innerörat även om något ljud inte uppfattas av individen. Slutligen Regeringen har också påpekat att det är viktigt att det tas hänsyn till invånarna vid utbyggnad av vindkraft och har bl.a. med hjälp av anvisningar vidtagit aktiva åtgärder för att främja högklassig planering av utbyggnaden så att medborgarnas och invånarnas synpunkter tas i beaktande. Man betonar också att vindkraftverken bör placeras så långt från bosättning att de inte medför invånarna oskäligt besvär. Många exempel i Finland visar att vindkraftverken förorsakat stora problem för invånarna och att man t.o.m. har fått stänga eller nedmontera dem p.g.a. av alltför högt buller. Kimito kommun borde inte göra alltför snabba beslut utan att vänta på resultat som berör vindkraftverkens inverkan på människan. Ett tillräckligt långt avstånd mellan hus och vindkraftverk garanterar även nöjda invånare. I Österbotten har vindkraftsbolag gett upp p.g.a. att där finns för mycket motstånd mot vindkraftsprojekt. Det var kloka beslut. I Rambolls stereotypa bemötande av våra tidigare insända åsikter sägs: "Man bör komma ihåg att även markägarnas möjligheter till vindbruk är en invånargrupp som bör beaktas vid sidan av andra invånares intressen, fast- eller fritidsbosatta". Detta är ett mycket märkligt svar på vår oro över hälsoriskerna. Måste några markägares möjligheter till lättförtjänta pengar gå före alla andra värden i naturen. Betyder invånarnas välfärd och kommunens attraktion på turister och nya invånare så litet? Kimito kommunfullmäktige kommer säkert att inse sitt ansvar för invånarnas hälsa och välfärd och rösta emot vindkraftsprojekt, vilkas långvariga verkningar ännu är oklara. Planläggarens bemötande Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på land-

27 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 23 skapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. Vindkraftverkens hälsopåverkan gäller främst buller och blinkande skuggeffekter. För dessa finns det myndighetsrekommendationer och fastslagna gränsvärden som bör följas. I sådana fall där gränsvärdena överskridits har vindkraftverk i Finland tvingats stängas. Buller och skuggeffekter har undersökts och modellberäknats under planeringens gång. Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. B30. Skriftlig anmärkning, von Wendt Ann-Maj Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Enligt i kraftvarande rekommendationer av Miljöministeriet för bullermodullering för vindkraftverk skall en säkerhetsmarginal på 5 db för så kallad amplitudmodulering användas. Experterna tycks inte vara överens om hur den egentligen uppstår men mätningarna i Barösund, Fredrikshamn, Olhava och andra kraftverksomräden bekräftar att den är verkligt. Den tycks inte finnas hela tiden utan är beroende av väder och vindförhällande. l vilket fall som helst skall en dylik faktor beaktas, det avgörande kommer ju slutligen inte att vara hur den beräknade modellen ser utan vad resultatet av bullermätningarna visar. Överskrids då tillåtna värden bör väl kraftverket sedan nedmonteras. Denna och ingen annan säkerhetsmarginal är beaktad i nuvarande plan. Planläggarens bemötande Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Enligt bullermodelleringsrekommendationerna av Miljöministeriet behöver inte +5 db tilläggas i modelleringsskedet om turbintillverkarna inte vid typcertifieringen av vindkraftverket och de ljudmätningar som gjorts för dessa registrerat signifikanta mängder av amplitudmodulering. Det som bör märkas är att många av de existerande vindkraftverken i dess planering följt ljudnivåerna i Statsrådets beslut 993/1992 medan de som nu planeras i t.ex. Gräsböle är planerade att uppfylla rekommendationerna för ljudnivåer av Miljöministeriet (2012) som är 5 db lägre än Statsrådets beslut 993/1992. B31. Skriftlig anmärkning, von Wendt Gösta Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Jag har fått höra att många klagomål om bullerberäkningarna och deras trovärdighet kommer att inlämnas men önskar späda på med ytterligare en aspekt: Planen uppgörs enligt 3 MW kraftverk men tillåter 4 MW vilket i sig redan är konstigt. Inga andra generalplaner torde ge en överskridnings rätt på 33 %. Enligt planen får man dessutom flytta på kraftverken om det bedöms förmånligare tydligen då förmånligare för operatören. I praktiken tillåts således en flyttning som kan resultera i att bullernormerna för närmaste fastigheter överskrids. Beräkningarna kan väl inte vara den slutliga bestämmelsen utan de bullermätningar som görs efter uppställandet av kraftverken.

28 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 24 Man tillåter också att bullervärdena överskrids nattetid, troligen också dagtid vid visa vindar och detta är helt förkastligt, om bullernormerna överskrids är det ju ett bevis att de inte i sin planerade storlek ryms på området. Att nu säga att dessa specialåtgärder fastställs vi bygg- och miljölovsbehandlingen är rena amsagor. Erfarenheterna från ett flertal vindkraftsområden visar att operatörerna struntar i dessa och godkänner dem ändå, efter flere års besvär, mätningar, rättegångar med mera. Operatörerna påförs inga som helst sanktioner om de överskrider bullernormerna, inga böter, ersättningar eller motsvarande. Därför godkänner de bara rättsinstansers beslut i frågan. Detta är den allmänna erfarenheten i Finland, inte ett enda positivt fall som specifikt behandlar denna fråga och med lite längre erfarenhet kan förevisas. Planläggarens bemötande Delgeneralplanen styr inte vindkraftverkens effekt, utan i stället är de fysiska måtten begränsade genom att begränsa tornhöjden och totalhöjden. Beroende på modell kan vindkraftverk av samma fysiska storlek ha olika effekt och det vore inte ändamålsenligt att begränsa effekten i delgeneralplanen. Enligt planbestämmelserna måste alla vindkraftverkens delar inklusive rotorbladen ligga inom det område som markerats med beteckningen 'tv'. Små flyttningar är alltså möjliga inom detta område. Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari I en delgeneralplan bestäms inte om eventuella ersättningar eller sanktioner. Modelleringen visar att vid en sommarstuga skulle den rekommenderade ljudnivån för natten på 35 db överskridas om inte vindkraftverket närmast denna sommarstuga reduceras då vinden blåser mot detta hus. För att inte överskrida de rekommenderade ljudnivåerna reduceras ljudet från detta vindkraftverk just på natten vid specifika vindriktningar. Modelleringsresultaten visar att de dagtida rekommenderade ljudnivåerna underskrids. Ifall riktvärdena överskrids repareras turbinen först. Om operatören inte lyckas med detta nedmonteras turbinen och ersättning utbetalas till parten i fråga. Turbintillverkaren eller operatören ansvarar för skadan. Erfarenheterna från t.ex. Fredrikshamn och Ingå visar att operatörerna inte kan strunta i ljudnivåerna utan överskridningar har dyra konsekvenser. Bullermätningar kommer att göras även i Gräsböle efter att vindparken är i drift för att verifiera de modellerade resultaten B32. Skriftlig anmärkning, Hollsten Monica Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Jag motsätter mej planen med vindkraft till Gräsböle. Ansgar Hahn har gjort bullermodellen, som innehåller mycket fel. Det borde vara helt utomstående personer som ska göra den saken. Dessutom borde beslutsfattarna lite tänka sig för, om de vill att folk ska flytta till ön (och inte bort). Beslutsfattarna har fått storhetsvansinne på 3 sätt: 1) De ska ha jättestora möllor till ön. 200 meter höga, helt sjukt. 2) De ska ha så många möllor till ön. 3) De ska vara nära bebyggelsen. Om punkt 1) skulle vara mindre möllor, punkt 2) Inte så många möllor och punkt 3) minst 2 km till närmaste bebyggelse så skulle saken vara annorlunda. Dessutom borde ägarna till fritidsfastigheter ha mera att säga till om, då de betalar mera fastighetsskatt än de fast bosatta. Planläggarens bemötande

29 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 25 Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari I lagen står skrivet att "markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken." Det vill säga också fritidsboende har rätt att komma med sin åsikt och delta i planeringen lika mycket som andra intressenter. B33. Skriftlig anmärkning, Andersson Peter, m.fl. (26 underskrifter) Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen - Social- och hälsovårdsministeriets rekommendationer om avstånd borde följas (2 km). - Möllor bör ej planeras i närheten av Natura eller naturskyddsområden. - Bullermätningen verkar vara gjord av personer med intresse för att vindkraftsparken skall byggas. - Ej utretts eller skrivits till vad glykogen ska användas. Tror att det är för att hindra isbildning men hur mycket som sprids ut naturen skulle vara intressant att få svar på. - Är det byggherren som betalat ut ersättning och vem är det som bestämmer om skadan kan anses vara skälig (hänv. till tidigare genmälen). Planläggarens bemötande Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på landskapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. Projektets inverkan på Stormossens Natura-område har granskats i Naturabedömningen. Enligt den orsakar vindkraftsparken inte sådan inverkan som skulle inverka på de värden som ligger till grund för naturskyddet. Det finns olja i vindkraftverk som används till smörjningen i små mängder. Oljans mängd och kvalitet beror på vindkraftverks modell. I vissa vindkraftverk används glykol för nedkylning av maskineriet. Isbildning på rotorbladen behandlas med elström, ytbeläggningsmaterial eller varm luft. Ingenting sprids ut i naturen p.g.a. dessa funktioner. Det är en domstol eller via annat myndighetsförfarande som dömer ut vem som betalar ersättning. B34. Skriftlig anmärkning, Andersson Kerstin Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Högsåra-vindkraftverken är drygt 1,5 kilometer från mitt hus. Vid vissa väderleksförhållanden hör jag dem på ett obehagligt sätt inne i huset. Ofta hör jag deras störande dunkande och svi-

30 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 26 schande utanför huset. Nu planeras det närmare 100 vindkraftverk inom kommunen som kan vara dubbelt så höga och ha fördubblad effekt. Man vill enligt delgeneralplanen tillåta att de uppförs meter från boningshus. Om vindkraftsplanerna förverkligas påverkar det alla som bor inom kommunens gränser. Gräsböle delgeneralplan för vindkraftverk påverkar alla andra vindkraftsplaner på ön. I delgeneralplanen måste följande punkter ändras: - Avståndet mellan bostad och vindkraftverk måste höjas till minimum meter, vilket stöds av flera källor. - Buller-, immer- och skuggmätningarna måste göras mer transparent av oberoende sakkunskap och boende på Kimitoön måste ha en möjlighet kontrollera mätningarna och se till att de följer finska och internationella kvalitetsnormer. Delgeneralplanen för Gräsböle vindpark måste i sin nuvarande form förkastas. Planläggarens bemötande Avståndet mellan närmaste bostad och vindkraftverk i Gräsböle delgeneralplan är knappa 800 meter. Buller kan upplevas på olika sätt av olika individer. Därför finns det fastslagna bullergränsvärden som måste följas. Miljöministeriet har utarbetat nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. B35. Kirjallinen muistutus, Rantanen Seijariitta & Knutsson Kari Muistutus Emme haluaisi tuulivoimalaa/tuulipuistoa Kemiönsaarelle tai ainakaan Mjösundin alueelle. Muistutus merkitään tiedoksi. B36. Kirjallinen muistutus, Zwerver Satu Muistutus Ympäristöministeriön ohjeessa OH 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, luvussa Maisema ja kulttuuriympäristö sanotaan seuraavaa: Maisemakuvan muutosten ja siten maisemavaikutusten taso on sidoksissa tuulivoimaloiden näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn.[ ] Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman visuaalista herkkyyttä eli sen kykyä vastaanottaa uusia elementtejä ilman, että maiseman luonne merkittävästi muuttuu. Mittakaavaltaan suurista elementeistä rakentuvat maisemat ja alueet, joilla jo ennestään on runsaasti ihmisen tekemiä rakennelmia, sietävä usein parhaiten tuulivoimaloiden sijoittamisen. Tällaisia alueita ovat muun muassa teollisuuslaitosten ja -alueiden ympäristöt, mastojen ja voimalinjojen ympäristöt, laskettelukeskukset sekä satama- ja varastoalueet. Mitä koskemattomampi ympäristö on, sitä suurempi ristiriita tuulivoimaloiden ja maiseman välillä voi olla. 1) On aivan selvää, että suunniteltu Gräsbölen tuulivoimala-alueen pohjoispuolella oleva luonto-alue on maisemallisesti varsin koskematonta, hiljaista luontoaluetta, minkä takia maiseman ja tuulivoimaloiden välillä tulisi olemaan suuri ristiriita.

31 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 27 Pohjoispuolella oleva luonto-alue on tällä hetkellä Natura-alue, josta ollaan muodostamassa Kemiön Stormossenin luonnonsuojelu-aluetta Valtioneuvoston asetuksella. Asetusehdotuksessa sanotaan, että luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitus on mm. alueiden säilyttäminen luonnontilaisina ja niiden ekosysteemien häiriöttömän kehityksen turvaaminen. 2) Suunniteltujen suurien tuulivoimaloiden rakentaminen aivan luonnonsuojelualueen rajalle takaa sen, että alue ei tule säilymään luonnontilaisena. Tuulivoimaloista aiheutuva näköja meluhaitta muuttavat luontoalueen luonnetta totaalisesti, sen hiljaisuus ja erämaamaisuus häviävät kuin tuhka tuuleen. 3) Edellä mainitussa Ympäristöministeriön ohjeessa (OH 4/2012) annetaan sivulla 58 tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukossa on luonnonsuojelualueille annettu arvoksi 40 db, jota ei tulisi ylittää. Kemiönsaaren kunta on sitoutunut valtuuston päätöksellä noudattamaan Ympäristöministeriön yleisiä suosituksia koskien kaavoitusta ja tuulivoimaloiden rakennuslupia. Gräsbölen tuulivoimahankkeen, Lounaisvoima Oy:n tekemän viimeisimmän meluselvityksen melumallinnoksista näkyy selkeästi, että suuri osa luonnonsuojelualueesta jää alueelle, jossa on yli 40, jopa yli 45 db. Näin ollen voidaan jo kunnan omien suuntaviivojen perusteella todeta, että tuulivoimaloita ei voi rakentaa alueelle. Vetoaminen siihen, että luonnonsuojelun peruste alueella on suo eikä se, sen kasvisto tai vesitalous häiriinny tuulivoimaloista on epäloogista ja jopa vastoin yleistä oikeustajua. Toki suuren suoympäristön yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joita sietää suojella, on suuri hiljaisuus. Gräsbölen kohdalla voitaisiin hyvin päättää seurata ympäristöministeriön melurajoja, koska luontoalue aivan pohjoispuolella on niin erikoisen arvokas ja erityinen. 4) Miten on mahdollista, että vaikka melumallinnosta on edellisestä meluselvityksestä tarkennettu siten, että maaston kovuus otetaan paremmin huomioon, jolloin melun pitäisi kantautua kauemmaksi, on myllyn 3 kohdalla (jota ei ole siirretty edellisen selvityksen jälkeen) lounaaseen piirtyvä 50 db:n meluvyöhyke päinvastoin meluselvitysten karttojen mukaan huomattavasti pienentynyt edellisestä kerrasta? Tämä näky vertaamalla myllyn 3 ympärillä olevaa sinistä viivaa kuvissa 2 melumallinnoksessa ja melumallinnoksessa Turbiinityyppi ei ole muuttunut. 5) Onko mallinnuksessa otettu huomioon yli 40 metrin korkeuserot alueella? Tällöin pitäisi VTT:n viimekesäisten ohjeiden (Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan) mukaan maaston muoto ottaa mukaan mallinnukseen. 6) Lähistöllä asuvista sekä muuten kiinteistöjä omistavista ihmisistä suuri osa suhtautuu erittäin kielteisesti hankkeeseen. 7) Kemiönsaaren kunnan Eko-loogista ympäristötavoitteissa mainitaan, että kunta vaalii kulttuuri- ja luonnonympäristöjä kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tässä on kunnalla oiva mahdollisuus näyttää, että ohjelma otetaan tosissaan. Yllämainittujen seikkojen takia Gräsböleen ei mielestäni tule rakentaa lainkaan tuulivoimaloita. Toivotan yhä tuulivoiman tervetulleeksi Kemiönsaarelle, mieluusti pienimuotoisempana, mutta jopa Kemiönsaarellakin on tuulivoiman rakentamiseen paljon paremmin soveltuvia paikkoja kuin Gräsböle. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". Varsinais-Suomen liitto on tuulivoimavaihemaakuntakaavaselostuksessa tutkinut hiljaiset alueet ja todennut, ettei Gräsbölen tuulivoimahankkeella ole suurta vaikutusta hiljaisiin alueisiin. Selostuksessa todetaan, että Gräsbölen tuulivoima-alueen hiljaisuuteen vaikuttaa osittain Kemiö Paimio-maantie. Sen etäisyys kaava-alueesta vaihtelee 1,7 km:stä 4,1 km:iin.

32 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 28 Huomautuksen kohtaan 4 viitaten, meluvyöhykkeen siirtymiselle voi olla useita syitä: 1. Tuulipuisto koostuu 4 tuulivoimalasta 5 sijaan; 2. Tuulivoimaloiden 2, 4 ja 5 sijainnit ovat muuttuneet; 3. Aiemmin käytetty menetelmä maaperän vaikutuksen huomioimisesta (Alternative) eroaa nyt käytetystä (General), koska Alternative-menetelmässä maaperän vaikutuksen määrä oli riippuvainen tuulivoimalan ja immissiopisteen välisistä korkeuseroista. Menetelmät eroavat myös muilla tavoin: Alternative-menetelmä huomioi ainoastaan tuulivoimalan A-painotetun kokonaisäänitason kun puolestaan General-menetelmä huomioi tuulivoimalan äänen oktaavikaistatietoihin perustuen laskiessaan maaperän vaikutuksen suuruutta. Lisäksi menetelmien herkkyystasot immissiopisteen korkeuden huomioimisessa eroavat merkittävästi toisistaan. Erot mallinnustuloksissa vaihtelevat riippuen etäisyydestä äänilähteeseen. Kohtaan 5 viitaten, alueella ei ole yli 40 m korkeuseroja. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Ohjeen kohdan mukaan "tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 db". Gräsbölen hankealueella kaikkien turbiinien perustukset alittavat tämän korkeusero-ohjearvon. B37. Kirjallinen muistutus, Korkeamäki Hannu Muistutus ) Mitä kunnan normaali veroa maksava asukas hyötyy tästä hankkeesta, joka kustannetaan meidän veronmaksajien rahoilla? 2) Miksi lentoestovaloja ei ole mallinnettu yhdessäkään havainnekuvassa? 3) Onko melumallinnos varmistettu jollain ulkopuolisella taholla, jolla ei ole suoraan rahallista intressiä hankkeessa? 4) Onko kunta selvittänyt kyseisen toimijan taloudellista tilannetta ja taustoja? Jos ei, miksi ei? Suora hyöty on tuulivoimaloista maksettava kiinteistövero kunnalle, jolloin tämä raha tulee kuntalaisten hyödyksi tavalla tai toisella. Kemiönsaaren kunnan verorahaa ei käytetä tähän hankkeeseen. Valtion tukijärjestelmistä vastaa valtio ja siitä päättää eduskunta. Havainnekuvien päällimmäinen tarkoitus on hahmottaa mittasuhteet ja maiseman muutokset. Lentoestevalojen luotettava visualisointi ei onnistu, koska välkkyvä valo ei näin ollen välity kuvasta ja valon kirkkautta voidaan säätää ainoastaan suurentamalla/pienentämällä valkoisen pallon/pallojen kokoa. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Yritysten taloudelliset asiat eivät ole osayleiskaavan asia, paitsi jos yritys ei maksaisi kunnan kanssa sovittuja kaavoituskustannuksia. Kaavoituksen näkökulmasta olisi mahdollista että myös toinen yritys toteuttaisi tuulivoimahankkeen. Energiamarkkinavirasto selvittää nämä tariffia haettaessa. B38. Kirjallinen muistutus, Wikman Sari Muistutus

33 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 29 Vastustan tuulivoimaloiden rakentamista alle kahden kilometrin päähän asutuksesta. Jo rakennetuista voimaloista on tullut paljon valituksia, ja ympäristöministeriö on antanut suosituksen, ettei voimaloita rakennettaisi liian lähelle asutusta. On hullun hommaa ensin rakentaa, ja sen jälkeen joko purkaa tai käyttää voimalaa vain esimerkiksi päivisin, kuten on jouduttu tekemään. Suomessa riittää kyllä asumatonta aukeaa tuulivoiman tuotantoon. Tuulivoimaloiden terveysvaikutukset liittyvät lähinnä meluun ja vilkkuvaan varjostukseen. Näiden ilmiöiden laajuutta ja voimakkuutta on selvitetty kaavan laadinnan aikana, sekä seurattu näihin liittyviä voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Suojaetäisyys asutukseen saadaan melu- ym. mallinnusten kautta. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa B39. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Ari Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Min fastighet ligger på ca 580 meters avstånd från och direkt i sluttningen under närmaste vindkraft, nr 1, som i nuvarande planeutkast har avlägsnats. Nu är närmaste vindkraft (3) på 950 meters avstånd från fastigheten. Detta avstånd understiger rejält Social- och hälsovårdsministeriets utlåtande från angående Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava" och således motsätter jag mig fortfarande byggandet av vindkraftverk i Gräsböle/Bogsböle. Det att mätningar/utredningar utförts av vindkraftsoperatören Lounaisvoima Oy själv är också mycket oroväckande med tanke på deras oberoende, därför kräver jag att planen förkastas. Därtill har jag nu dagligen i några veckors tid observerat ett hundratal svanar och gäss på åkrarna direkt söder om vindkraftsparken. I planförslaget kan inte direkt utläsas om någon utredning över svanarnas och gässens höstflytt har gjorts, varför jag fordrar att planen förkastas pga. otillräckliga utredningar om svanarnas höstflytt. Planläggarens bemötande Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på landskapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. Naturen har utretts i sådan omfattning som varit nödvändig för att utreda konsekvenserna. Enligt myndigheterna är fågelutredningarna tillräckliga. B40. Kirjallinen muistutus, Vuorimäki Tapio ym. (8 allekirjoittajaa) Muistutus Emme hyväksy Gräsbölen tuulivoimakaavaa. Vaadimme kaavan hylkäystä. Gräsbölen tuulivoimakaavan pohjaksi tehty melumallinnos on virheellinen ja vaadimme uuden melumallinnoksen tekijäksi ulkopuolista/neutraalia tahoa.

34 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 30 Vaadimme vähintään 2 km turvarajaa asutukseen tuulivoimaloille. Samaan vähimmäisturvarajaan Sosiaali- ja terveysministeriö on päätynyt juuri julkaistussa lausunnossa. Kun tuulivoimapuisto melun, terveyssyiden, valitusten, taloudellisten (sähkötariffit tuulivoimalle laskevat muutaman vuoden päästä) myllyt suljetaan. Tuulivoimapuistoksi suunniteltu alue on yksinkertaisesti liian pieni ja kehotan tutkimaan mitä sanotaan naturapuiston välittömään läheisyyteen rakentamisesta. Lintujen syysmuuttoa on huomioitu todella vähän. Kyseinen alue on lintujen levähdysaluetta. (metsälampi keskellä kaava-aluetta). Satoja lintuja laskeutuu levähtämään kyseiselle alueelle. Kunnan taloudellista hyötyä ei kukaan tiedä on olemassa vain huikeita visioita (muutaman kunnan ylemmän virkamiehen ja tilaajan suusta). Jos nämä massiiviset ja korkeat myllyt tulevat pilaamaan kuntalaisten ja kesäasukkaiden viihtyvyyttä ja rauhaa muuttotappio jatkuu. Pidetään Kemiönsaari viihtyisänä, rauhallisena, ihmiset, luontoarvot huomioivana kotikuntana jossa on kaikilla hyvä asua. Toivomme oikeudenmukaista päätöstä ja siviilirohkeutta ilman puoluerajoja (tämä ei saa olla poliittinen päätös). Kaava tulee olemaan ennakkopäätöksenä myös muihin rakennettaviin tuulimyllyihin. Tuulivoimalle löytyy aivan varmasti paikkoja missä ihmiset, luonto, linnusto eivät joudu kärsimään myllyjen haittavaikutuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ) on laadittu marraskuussa Arvion johtopäätöksessä todetaan, "että tarkastellulla Gräsbölen tuulivoimapuistohankkeella ja sen toteuttamiseksi laadittavana olevalla tuulivoimayleiskaavalla ei ole merkittäviä Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia. Arvion perusteella hankkeesta ei aiheudu haitallisia suoria tai epäsuoriakaan vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin". Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä myös lintuselvityksiä ja todenneet niitä riittäviksi. B41. Skriftlig anmärkning, Rönnqvist Ija, m.fl. (23 undertecknare) Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Allmänt Under processens gång har man använt genomgående ordet park för det område där vindkraftverken ska resas. Enligt Svensk ordbok (1999) definieras park som "ett större rekreationsområde som domineras av planterade träd och gräsmattor". Det rätta ordet är vindkraftsområde eftersom man vill bygga kraftverk av industriell storlek.

35 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 31 Projektet går under namn Gräsböle vindkraftpark fast alla kraftverk ligger i Bogsböle. Har man på detta sätt velat vilseföra kommuninvånarna att vindkraftsområdet kommer att påverka landskapsbilden på ett väsentligt sätt då det gäller Natura-området med Bogsböleträsk samt naturskyddsområdet Stormossen, vilka ligger Bogsböle? Det verkar som om man i kommunen ansett att det här projektet med endast fyra kraftverk är ett lämpligt experiment att börja med innan man fortsätter med de andra större projekten som prickats in på kartan. Att välja Gräsböle-Bogsböle till ett experimentområde är ett fatalt misstag. För redan i programmet för deltagande och bedömning kan man på sidan 6 läsa: "Projektet med Gräsböle vindkraftverk är tämligen litet, men dess verkningar sträcker sig till ett omfattande område. Därutöver utgör Natura-området samt planområdets läge på en värdefull bergs-, morän och åsområde en ytterligare utmaning för planeringen". Natura- och naturskyddsområden inrättas för att man vill bevara naturen för kommande generationer ostörda. Även om kraftverken inte placeras på själva dessa områden kommer de att vara så nära att även de att de skyddade områdena kommer att störas av buller, blänk och flyghinderljus. Placeringen av kraftverken Kraftverken 3, 2 och 4 ligger endast m från Natura- och naturskyddsområde. Rotorbladen för kraftverken 3 och 4 kommer att svänga endast några tiotal meter från de skyddade områdena. I Forststyrelsens utlåtande ( ) kan man läsa följande: "Satakunnan tuulivoiman vaihekaavassa on puskurietäisyytenä Natura-alueisiin 500 m ja luonnonsuojelualueisiin 1000 m. Varsinais-Suomen selvityksessä on käytetty tapauskohtaisesti arviolta samansuuruisia minimietäisyyksiä". Man har inte ens närmelsevis försökt uppfylla Forststyrelsens rekommendation. Motiveringen att dessa områden skyddats grund av sin naturtyp (finska luontotyyppi) och inte för att där lever sällsynta djur är minst sagt underlig. Ett område i naturen är en helhet som består av olika organismer samt den abiotiska miljön. Om någon art försvinner påverkar det också andra arter och därmed också på den naturtyp som varit till grund för inrättandet av dessa skyddsområden. Konsekvenser för klimatet och luftkvaliteten I delgeneralplanen (s.36) påstås att "Vindkraftsparken har betydande positiva konsekvenser för klimatet. Med hjälp av vindkraftsparken kan man minska koldioxidutsläppen från energiproduktionen i Finland." Detta är synnerligen missvisande. Globalt sett påverkar fyra vindkraftverk varken klimatet eller koldioxidutsläppen på ett betydande sätt. Konsekvenser för djurlivet Häckande fåglar I delgeneralplanen (s. 8) står det att tjäder och orrspelsplatser utretts våren Någon bilaga om utredningen ingår inte i kungörelsematerialet. Varför inte? Utredningen om häckande fåglar utrördes i Gräsböle och Lövböle. Det framgår inte hur många dagar utredarna varit i Gräsböle. Utredarna konstaterar att på grund av den sena inventeringstidpunkten finns inte tillförlitliga uppgifter om berguv, gråspett och sparvuggla. Detta har dock inte kompletterats senare. Spillkråka har iakttagits nära kraftverk 4. Detta bör undersökas bättre. Det påstås att nattskärra inte förekommer på vindkraftsområdet. Själv besökte jag området klockan 1:30 2:45 och gjorde iakttagelser av nattskärra. Fåglamas vår- och höstflyttning Vårflyttningen har utretts 2011 men presenteras under rubriken Kemiönsaaren Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset lintujen kevätmuuton selvitys Varför? Då det gäller fågelflyttning räcker det inte med en enda utredning för de olika åren varierar mycket beroende dels på hur häckning och övervintring lyckats, dels på vilka väderförhållanden som råder under flyttningstiden. Varför utreddes höstflyttningen för tranornas del inte på nytt 2012? Höstflyttningen kunde annars också ha utretts även hösten 2012.

36 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 32 Också Egentliga Finlands Förbund kräver i sitt utlåtande om utkastet till delgeneralplan för Gräsböle vindkraftverk ( ) att ytterligare utredningar ska görs innan man går vidare med planläggningen. Varför har man struntat också i detta? Varken under vår- eller höstflyttningen har man utrett den flyttning som sker i skymningen eller på natten, vilket utredarna påpekar. Utredarna har också konstaterat att tiden för iakttagelserna varit knapp då området varit så stort. En mycket allvarlig brist i utredningarna över fåglarnas flyttning är att uppgifterna om vindriktning och vindsstyrka saknas. Egentliga Finlands Förbund har inlett en kartläggning av viktiga fågelområden i landskapet. I skriften Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet 2012 finns på sidan 6 tydligt avbildat de centrada flyttstråken. Dessa går över både Nordanå-Lövböle och Gräsböle. Därför är det speciellt viktigt att de här utredningarna görs synnerligen omsorgsfullt. Hur kommer man uppfölja hur vindkraftverken påverkar faunan? Hur definieras den toleransgräns och individantal som leder till att vindkraftverken måste monteras ner på grund av fågeldödligheten? Planen kan inte godkännas förrän alla naturutredningarna utförts på nytt och med största noggrannhet. Utredningarna ska göras skilt för de båda vindkraftsområdena. Fladdermössen EFE Ab och Sito Oy beställde sommaren 2011 en fladdermusutredning som gällde områdena Gräsböle och Nordanå-Lövböle. Utredningen utfördes sammanlagt under 6 nätter. I den reviderade bilagan, som nu presenteras och som gäller enbart Gräsböle, anges utredningstiden vara och nättemas antal är fyra, 30.7, 4.8 och I den bilaga som ingick i delgeneralplanens utkastskede framkommer att man hade iakttagit i Dragmossen 10.8 och 12.8 ett tjugotal vattenfladdermöss, alltså samma nätter som man varit Gräsböle. Då kan fråga sig hur länge iakttagarna befunnit sig i Gräsböle 10.8 och Ska man nu dra den slutsatsen att 2000 ha i Nordanå-Lövböle inventerades på två nätter? Egentliga Finlands Förbund konstaterar i sitt utlåtande att det är att tolka utredningens resultat då både Nordanå-Lövböle och Gräsböle vävts in i varandra. Nu har man då slarvigt plockat ut Gräsböles uppgifter, vilket resulterat i att utredningen är ytterst diffus och rörig. Det är känt att nattaktiva insekter söker sig till närheten av vindkraftverken. Hur har detta beaktats? Svar har jag inte fått. Fladdermössens flyttningar har inte studerats på planområdet. Det är skäl att utreda flyttrutterna. Konsekvenser för landskapet Fotomontagen förskönar vindkraftverken eftersom bilderna visar stillastående kraftverk. Man kan fråga sig om det är rätt att Lounaisvoima Oy, som vill bygga dessa vindkraftverk, också sammanställt dessa fotomontage. Varför har man inte i dessa datateknikens tider kunnat visualisera kraftverken så att man skulle ha en bättre uppfattning om den verkliga situationen? Eller hur flyghinderljusen ser ut i den mörka natten. Fotomontagen i utredningen över de kumulativa effekterna är skrämmande. Så kan inte ett unikt skärgårdslandskap få behandlas ens i den gröna teknikens namn. I decennier har det gällt strikta regler för vad man bygga i skärgärden och nu det plötsligt fritt fram med 200 meter höga rörliga konstruktioner i en globalt unik skärgärdsmiljö. Även om Gräsböle projektet är litet, så är dess verkningar mycket stora. Det framgår inte vem har gjort modellberäkningen för vindkraftverkens teoretiska synlighetsområde. Är det också Lounaisvoima? Om så är fallet kan detta inte godkännas. Terrängen på vindkraftsområdet kommer att vandaliseras mycket illa. Vägar som ska bära 200 ton och byggs på känsligt bergsområde kommer man aldrig att få att smälta in i landskapet när det är dags att montera ned kraftverken. Det är fråga om stora arealer, 60x80 m, där vegetationen kommer att tas bort helt. Dessa ändringar kommer avsevärt att minska områdets rekreationsvärde. Området där vindkraftverken ska byggas kommer aldrig att kunna restaureras.

37 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 33 Flyghinderljusen I kapitlet om konsekvenser för flygtrafiken konstateras att "kraftverk med en totalhöjd som överstiger 150 meter ska enligt anvisningen dagtid använda högintensivt (100'000 cd) blinkande vitt ljus av B-typ ovanpå maskinhuset. Två stycken 50'000 cd ljus anses vara tillräckligt." Vad avses med detta? Var ska dessa två ljus finnas? På kartan Plan för flyghinderljus (s. 26) har inte Natura- och naturskyddsområdet utmärkts, vilket försvårar tolkningen av hur dessa områden påverkas av ljusen. Varför har detta förbisetts? Det framgick i radioprogrammet Radar (mars 2013,) som behandlade vindkraftverken i Olhava i Ijo kommun, att "ljuset från möllorna är en förorening man inte hade räknat med." Med den flera månader långa mörka period vi har i vårt land kommer den störande verkningen att ytterligare ökas, Gräsböle-Bogsböle har inga ljuskällor sedan tidigare. Hur påverkar varningsljusen fåglarna? Det är ju känt att fåglar flyger mot fyrar. Vad avses för övrigt med säkerhetszonens inre och yttre krets i kartan Plan för flyghinderljus på sidan 28? Kommer ljuset att sträcka sig ända till ca 2 km avstånd. Ekonomiska konsekvenser Det talas om att vindkraftsbolaget sätter in en garanti på banken för den framtida nedmonteringen. Hur har denna garanti kalkylerats och hur kan summan garanteras räcka till då kraftverken nedmonteras om år. Vilken är lönenivån då för nedmonteringsarbetet? I delgeneralplanen påstås att en vindkraftspark sysselsätter under driften sammanlagt cirka 0,4 personer per installerad megawatt. Ett i sig märkligt sätt att uttrycka den sysselsättande inverkan. I Gräsböle planeras den totala kapaciteten bli 9,2 16 MW. Enligt den enkla matematiken skulle kraftverken sysselsätta 3,6 6,4 personer. Det här torde vara en stark överdrift. Enligt delgeneralplanen (s. 27) görs 2-5 servicebesök per kraftverk årligen och ungefär lika många oförutsedda besök. För dessa fåtal besök behövs alltså 4-6 personer, låter inte trovärdigt då antalet kraftverk endast fyra. Konstaterandet om den lokala sysselsättande effekten baserar sig enbart på antaganden. Arbetsuppgifterna kommer också att vara av kortvarig natur. Kraftverken är av utländsk tillverkning. Konsekvenser för människornas levnadsförhällanden och hälsa Irriterande och synintryck som människan är tvungen att uppleva i sin närmiljö och i sitt hem och som hon inte på något sätt kan påverka leder till stress. Det är känt att långvarig stress leder till ohälsa. De planerade kraftverken i Bogsböle ligger rejält under kilometer från närmaste bebyggelse. På s. 10 i delgeneralplanen kan man läsa: "Inom 1 km radie från de planerade vindkraftverken finns 7 bostadshus och 1 fritidshus.", dvs. 8 bostäder. På kartan på s. 23 kan man dock räkna 9 bostadshus och ett fritidshus, alltså tio bostäder. Den elfte ligger just på gränsen strax över tusen meter. På s. 40 konstateras att verkningsradien för bullerpåverkan från vindkraftverken under driften varierar från några hundra meter upp till över en kilometer. Det finns 15 bostäder på ca 1200 m avstånd. Ett avstånd som Social- och hälsovårdsministeriet rekommenderar är tio gånger navhöjden vilket skulle innebära ett avstånd på 1410 m. På detta avstånd finns 23 bostadshus. Det talas bara om antalet bostadshus vilket ger en bättre bild av situationen ur aktörens synpunkt sett men i själva verket är antalet människor som berörs mångfalt större. Då vindkraftverk placeras under 2 km från bostäder bör man extra noga beakta detta i planeringen. "Siksi mahdolliset meluvaikutukset tulee selvittää tarkkaan jo yleispiirteisessä suunnittelussa jos voimala-alue osoitetaan alle kahden kilometrin etäsyydelle asutuksesta tai muusta meluherkästä kohteesta" (Ympäristö-lehti 5/2011). Inom en radie av 2 km finns ca 50 bostäder. " Keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalan ja tarkastelupisteen, kuten asutuksen, välillä" (s. 57 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Att man redan i planeringsskedet är tvungen att ta till bullerreduktion för att uppnå de rätta decibelvärdena är en fel utgångspunkt i delgeneralplaneringen. Kan inte kraftverken placeras så att de är tillräckligt långt från bebyggelse är det uppenbart att vindkraftsområdet är för litet.

38 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 34 I genmälena konstaterar planläggaren att alla vindkraftstyper inte orsakar amplitudmodulerat buller varför det inte är nödvändigt att tillägga säkerhetsmarginalen 5 db. Om man följer försiktighetsprincipen så kunde man ju redan nu ta dessa 5 db med i bullermoduleringarna. Eftersom det är känt att det störande ljudet också tränger in i byggnader borde det också beaktas att det finns människor som skiftesarbetar och behöver sovro på dagen. Det här gäller också sjuka och äldre personer. Vid ett infomöte konstaterade Ansgar Hahn att Siemenskraftverken har högre bullernivåer och därför inte är bra men nu har vi ändå Siemens med i delgeneralplanen. Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar i sitt utlåtande ( ) om etapplandskapsplanförslaget för vindkraft i Egentliga Finland att avstånd på m till bebyggelse är för kort då kraftverken blivit allt större. För 2-3 MW kraftverk, som har navhöjden m, bör avståndet vara meter. I Gräsböle planeras kraftverk med effekten 2,3-4 MW och navhöjden är ,5 m. Den närmaste bostadsbyggnaden ligger nu endast 800 m från kraftverken. Lounaisvoima och DI Ansgar Hahn har gjort modellberäkningarna för bullret. Det är helt förkastligt att den som förorsakar buller presenterar en bullerutredning. Att dessutom presentara en så här viktig och väsentlig utredning endast i en finskspråkig bilaga är också ofattbart då kommuninvånarna är till 70 % är svenskspråkiga. Modellberäkningarna av bullerpåverkan måste göras av en objektiv kunnig person/instans som inte medlem i Finska vindkraftsföreningen ry eller har någon anknytning till Ramboll Oy. Hur kommer eventuella framtida skogsavverkningar påverka bullerkurvorna? Hur kommer ljudet att ändras då kraftverken blir äldre? En allvarlig brist i kartorna med bullerzoner är att Natura- och naturskyddsområden inte är utmärkta fastän bostäderna är utprickade. På dessa områden gäller ju också decibelbegränsningar och därför måste de också vara utritade. Även om det är vindstilla på marknivå kan vindstyrkan på vindkraftverkens höjd anta en sådan styrka att det uppkomna ljudet på 1,5 km avstånd uppfattas som ett oändligt långt förbipasserande tåg. Hur har man beaktat att Gräsböle är ett tyst område? Beräkningen av skuggeffekterna bör också utföras av en helt opartisk person eller instans. Skuggeffekterna får inte vara störande varken Natura- eller naturskyddsområdena. Till slut Då det gäller godkännande av planen kan man enligt texten (s. 2) "besvära sig över fullmäktiges beslut om godkännande till Åbo förvaltningsdomstol och vidare till Högsta förvaltningsdomstolen." Jag har inte fått något svar på frågan om alla kommuninvånare har rätt att besvära sig till högre instanser. Enligt Markanvändnings och bygglagen 1 ska områdesanvändning och byggande regleras på ett sätt som skapar förutsättningar för en bra livsmiljö och främja en ekologiskt, ekonomiskt, socialt och kulturellt hållbar utveckling. Lagens syfte är att främja bl.a. den byggda miljöns skönhet och värnandet om kulturvärden, bevarandet av naturens mångfald och andra naturvärden, miljövärden och möjligheterna att förhindra miljöolägenheter. I nämnda lags 5 nämns beträffande livsmiljön också adjektiven trygg, hälsosam och trivsam. Enligt Finlands grundlag 15 sägs det om egendomsskydd att vars och ens egendom är tryggad. Med dessa monstermöllor i grannskapet kommer tomtvärdet att sjunka. Hur kompenseras detta? Jag kräver att planeringen avslutas och att den ny framlagda delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark förkastas. Om planeringen fortsätter måste alla naturutredningar utföras på nytt dels för att de måste kompletteras, dels för en del är gjorda redan Och i synnerhet för att t.ex. fåglars flyttning ska uppföljas under flera år. Avståndet mellan vindkraftverk och bebyggelse måste vara minst 2000 m. Bullermoduleringarna, beräkningen av skuggeffekter samt andra beräkningar och fotomontagen måste utföras av en objektiv person, som inte har anknytning till vindkraftsaktören, planläggaren eller markägarna och som inte är medlem i Finlands vindkraftsförening ry. Under alla skol-

39 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 35 fria dagar ska vindkraftverken stå. Vindkraftsområdet får inte heller gå över tomtmark utan markägarens tillstånd, vilket nu har skett. Planläggarens bemötande Ursprunget av ordet park är oklart men syftade ursprungligen antagligen på ett inhägnat område. Sedermera har ordet park använts, förutom att beskriva ett planterat område eller ett område i naturtillstånd, också om ett område där man samlat någon verksamhet, t.ex. talade man om artilleriparker på 1700-talet. Under 1900-talets andra hälft har ordet park fått ny användning genom att beskriva ett område med en viss verksamhet, t.ex. industripark, forskningspark och företagspark, samt vindkraftspark. Detta på grund av influenser från engelskan. Det kan noteras att vindkraftspark heter wind farm på engelska. Då projektet började planeras låg största delen av kraftverken i Gräsböle och projektet namngavs därefter. Under planeringens gång har kraftverk flyttats och plockats bort, vilket i slutändan lett till att alla vindkraftverk ligger i Bogsböle i senaste planförslag. Eftersom planeringen inleddes under namnet Gräsböle har en namnändring inte gjorts för att inte orsaka förvirring kring vilket projekt som behandlas. Avståndet mellan Bogsböle och Gräsböle är mycket kort. Projektets inverkan på Stormossens Natura-område har granskats i Naturabedömningen. Enligt den orsakar vindkraftsparken inte sådan inverkan som skulle inverka på de värden som ligger till grund för naturskyddet. Skyddsbeslut görs på basen av olika bedömningsgrunder, ibland skyddas områden på grund av den unika helhet de bildar, ibland skyddas områden på grund av någon specifik egenskap. Fyra vindkraftverk påverkar inte koldioxidutsläppen så mycket globalt sett, men eftersom det är frågan om en decentraliserad energiproduktion krävs det många små projekt för att nå en stor global nytta. Naturen har utretts i sådan omfattning som varit nödvändig för att utreda konsekvenserna. Enligt myndigheterna är fågelutredningarna tillräckliga. Uppgifter om tjäderns och andra skogshöns spelplatser delges endast myndigheter på grund av artskyddet. Fåglarnas vårflyttning har utretts På ett ställe i rapporten står 2011, men det är frågan om ett tryckfel. I sitt senare utlåtande ( ) skriver Egentliga Finlands förbund att de tilläggsutredningar som gjorts är tillräckliga efter att bl.a. utredningar om tjäder, buller, kumulativa konsekvenser, Natura-konsekvenser, etc. har kompletterats. NTM-centralen anser att de utförda miljöstudierna (också gällande fladdermöss) är tillräckliga för Gräsböle vindkraftspark. Modellberäkningen för vindkraftverkens synlighetsområde har gjorts av Ramboll i samband med analysen av de kumulativa konsekvenserna av alla vindkraftsprojekt på Kimitöon. Det främsta syftet med fotomontage är att få en uppfattning om de relativa dimensionerna och hurdan förändringen i landskapet blir. En tillförlitlig visualisering av flyghinderljus lyckas inte, eftersom det blinkande ljuset inte förmedlas genom ett fotografi och ljusets styrka endast kan regleras genom att förstora/förminska de "vita bollarnas" storlek. Istället för ett ljus på 100'000 cd kommer två stycken 50'000 cd ljus att installeras på maskinhuset på de sydligaste turbinerna i vindkraftsparken. Detta var inte markerat på bakgrundskartan. Det finns studier om hur fåglar distraheras av installationer på öppet hav då de flyger i dåligt väder, eftersom de tolkar ljusen som att de befinner sig nära land. Inga studier har påvisat negativa konsekvenser för fåglar p.g.a. flyghinderljus på landbaserade vindkraftverk. Säkerhetszonerna på kartan över flyghinderljus handlar om var man behöver vita ljus och var röda ljus är tillräckligt, i enlighet med Trafis anvisningar (Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen, 2013) Att räkna sysselsättningen per installerad megawatt är inte den bästa metoden, speciellt eftersom mera effektiva kraftverk inte behöver mera personal i samma förhållande. Tyvärr finns det inte många omfattande undersökningar om vindkraftens sysselsättande inverkan att tillgå, utan den 6 år gamla undersökningen som hänvisas till i planbeskrivningen hör till de bättre. Lounaisvoima uppger att driften sysselsätter 2 personer då det finns 4 turbiner. Också driften och infrastrukturen kan sysselsätta lokala människor på heltid, inte endast turbinreparationer och

40 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 36 servicebesök. Olika turbintyper har olika behov av service och antalet automatiserade processer varierar. Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Enligt Miljöministeriets rekommendationer för bullermodellering behöver amplitudmodulering inte tas hänsyn till om den turbintyp som planeras inte i signifikant grad innehåller amplitudmodulering. I den tidigare bullermodelleringen var det frågan om en annan typ av Siemens vindkraftverk, nämligen SWT som har en växellåda. SWT har inte en växellåda utan är en så kallad direct drive-maskin. Denna teknologi har minskat på ljudet. I ISO-standarden för modellering med en fast allmän markdämpningsparameter påverkas slutresultatet inte av om det finns skog eller inte. I allmänhet minskar skogen på bullernivåerna, vilket betyder att skogshyggen skulle öka bullernivåerna i hyggets närhet och vice versa skulle en tillväxt av skogen minska på bullernivåerna. Ifall turbinerna servas rätt och rotorbladen hålls rena från is och smuts borde bullernivåerna inte ändras. Ifall bullernivåerna stiger är något fel och operatören eller tillverkaren måste fixa problemet. På 1,5 km avstånd låter vindkraftverket inte som ett tåg som passerar. Inte ens vid turbinens fot uppnår ljudnivåerna till detta. Vid turbinens fot (de modeller som är aktuella i Gräsböle) är ljudnivån högst mellan db, medan ett passerande tåg kan ha en bullernivå som är högre 80 db. Besvär kan anföras i enlighet med kommunallagen, t.ex. 92 : "Rättelseyrkande får framställas och kommunalbesvär anföras av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part) samt av kommunmedlemmarna". B42. Kirjallinen muistutus, Kajava Jyrki Muistutus Lepakkoselvitys Suomen Luontotieto Oy:n tekemä lepakkoselvityksen on täysin riittämätön, koska kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja (LSL 38.1 ). Rauhoitussäännökset kieltävät lepakoiden tahallisen pyydystämisen, tappamisen, häirinnän sekä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen (LSL 49 ). Coloradon yliopiston tutkijoiden tuorein arvio lepakoiden selviytymisperusteista perustuu tähän asti kattavimpaan aineistoon. Se antaa tuulipuistojen aiheuttamista lepakkokuolleisuudesta paljon synkemmän kuvan kuin edelliset arviot. Tutkijat keräsivät lepakoita 21 tuulipuistosta eri puolilta Yhdysvaltoja, ja arvioivat tilastollisessa analyysissä koko maan kuolleisuuden. Tutkimusta johtanut Coloradon yliopiston tutkija Mark Hayes korostaa, että arvio on varovainen, ja todellinen kuolleisuus todennäköisesti suurempaa. Lepakkokuolemat johtuvat lepakoiden törmätessä tuulivoimalan pyöriviin siipiin. Myös tuulivoimaloiden ympärille muodostuva alipaine vahingoittaa lepakoiden keuhkoja, mikä johtaa niiden kuolemaan. (Tutkimuksen julkaisi BioScience) Tuulivoimaloita ei saa sijoittaa lepakoiden kannalta merkittäviin elinympäristöihin, kuten lähelle päiväpiiloja, ruokailureittejä tai tärkeitä ruokailualueita. Kuten Suomen Luontotieto Oy:n tekemässä tutkimuksessa mainitaan, alueella on havaittu runsaasti lepakoita. Tutkimuksesta puuttuu kokonaan muuttavien lepakoiden osuus, pesintä, sekä päiväpiilojen paikat. Lisäksi tutkimusaika on aivan liian lyhyt todellista arviota muodostettaessa. Lounais-Suomen alueella on ollut havaintoja erittäin harvinaisesta ripsisiipasta. Suomen Luontotieto Oy:n tutkimuksessa mainitaan havaintoja määrittelemättömistä siipoista. On täysin mahdollista, että jokin näistä tunnistamattomista siipoista on juuri ripsisiippa.

41 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 37 Gräsbölen alue ei ole sopiva tuulivoimaloille sen luontoarvojen takia, joten suunniteltu kaavamuutos tulee hylätä. Lepakkoselvityksessä todetaan, että "Suurin osa suunnitellusta tuulivoimala-alueesta on lepakoiden kannalta marginaalista elinympäristöä. Alueella on suuria yhtenäisiä metsäkuvioita, jotka eivät ole lepakoiden suosimaa elinympäristöä. Yksittäisiä pohjanlepakoita näillä alueilla kuitenkin esiintyy. Alueella on lisäksi varsin niukasti kolopuita, joita esim. vesisiipat käyttävät pesäkoloinaan." B43. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Frej & Börman Rebecca Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Vi motsätter oss starkt delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftpark. Social- och hälsovårdsministeriet föreslår i ett utlåtande ett skyddsavstånd på två kilometer mellan vindkraftverk och fastigheter, grundat på klagomål från allmänheten gällande bullerstörningar på långt över 600 meter från bostaden. Vi anser därför att det är ett förhastat beslut att bygga vindkraftverk på 700 meters avstånd. För att eliminera problem hos de bosatta kring vindkraftverken bör Social- och hälsovårdsministeriets föreslagna skyddsavstånd beaktas. Vi kräver en ny utredning av innehållet i kapitel i delgeneralplanen om konsekvenser för människornas levnadsförhållanden och hälsa. Vi uppfattar kapitlet väldigt otydlig, missvisande och nonchalant. Där står "Eftersom kraftverken placeras era hundra meter från besättningen uppkommer inga hälsorisker". Påståendet är en lögn eftersom det finns era undersökningar som visar på att hälsorisker kan uppstå på flera hundra meters avstånd, vilket för övrigt är ett väldigt ospecifikt avstånd. (Vi hänvisade redan i anmärkningen till den förra delgeneralplanen till Denis Siponens presentation som finns tillgänglig på Kimitoöns kommuns hemsida i vilken han hänvisar till Kampermann, G. & James, R., Guidelines for Selecting Wind Turbine Sites, Sound and vibration, July 2009, i vilken det framkommer att buller från vindkraftverk har visat sig ha samband med vissa hälsoskadliga effekter inom tre kilometers radie). Senare i kapitel talar ni mot ert eget påstående att inga hälsorisker kan uppkomma genom att skriva att det kan uppkomma stress hos befolkning som bor nära vindkraft. Menar ni att stress inte är en hälsorisk? Ännu en lögn eftersom stress kan försorsaka hälsoproblem. Planläggarens bemötande Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på landskapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. Hälsoriskerna som texten hänvisar till handlar om främst om utsläpp och olyckor, vilkas verkning är mycket lokal och uppkomst osannolik. Detta kunde ännu preciseras i texten. B44. Kirjallinen muistutus, Leino Seppo, ym. (8 allekirjoittajaa) Muistutus

42 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 38 Gräsbölen suunniteltavat tuulivoimalat ovat liian lähellä asuin-/lomarakennuksia. Etäisyydet vain m. Näin lähelle asuinrakennuksia rakennettavat voimalat tulevat aiheuttamaan meluongelmia ja sitä kautta ovat suuri terveysriski lähiasukkaille. Rakennuksiin kohdistuvaa melutasoa nostavat myös useamman tuulivoimalan yhteisvaikutukset. Melumallinnoksia ei todellakaan voida pitää luotettavina, kun mallinnukset tekee itse luvanhakija Lounaisvoima Oy. Lausunnossaan Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta Sosiaali- ja terveysministeriö esittää 2 km turvarajaa tuulivoimaloiden ja kiinteistöjen välille. Tähän lausuntoon pitää kunnankin suhtautua vakavasti ja ottaa se huomioon. Alueelle on suunniteltu Natura-alueen muuttaminen luonnonsuojelualueeksi ja sen välittömään läheisyyteen suunnitellaan massiivisia voimaloita, kirkkaine varoitusvilkkuineen. Miten tämä asia on huomioitu kaavavalmistelussa? Vaadimme että kaavaesitys hylätään ja tuulivoimaloita ei rakenneta alueelle. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Lausunnossa ministeriö ei vaadi 2 km minimietäisyyttä, vaan käyttää tätä esimerkkinä suojaetäisyydestä, mikäli voimaloiden napakorkeus olisi 200 metriä. Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava sallii korkeintaan napakorkeudeltaan 145 metriä korkeat voimalat. Ministeriön lausunto on suositus siitä, miten pitäisi suhtautua tuulivoimasuunnitteluun maakunnan tasolla kun ei tiedetä tarkalleen minkälaiset voimalat ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia ja kuinka isoja ne ovat. Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. Vaikutukset Stormossenin suojeluarvoihin on tarkastettu ja arvioitu mm. Natura-arvioinnissa (Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ), Sito Oy, ). Sen mukaan tuulivoimalat eivät vaikuta niihin arvoihin, jotka ovat luonnonsuojelun perusteena. B45. Kirjallinen muistutus, Pro Kimitoön Kemiönsaaren puolesta ry:n plsta Janne Salonen (68 allekirjoittajaa) Muistutus Gräsbölen kaavaehdotuksen melumallinnoksen virheet Gräsbölen kaavaehdotuksen melumallinnoksen pohjaksi on ilmoitettu kesäkuussa valmistunut VTT:n tutkimusraportti VTT-R (alempana VTT 2013). Kuitenkin mallinnos poikkeaa merkittäviltä osin VTT:n raportista. Voimaloiden vaimennusta on ohjeiden vastaisesti käytetty, maaperän muotoja ei ole huomioitu vaikka sitä edellytetään ja maaperän äänen vaimennus on merkitty liian suureksi. Ohjeiden vastaisesti pienitaajuisen melun arvoja ei ole ilmoitettu. Virheellinen melumallinnos mahdollistaa tuulivoimaloiden sijoittamisen liian lähelle asuntoja, mikä voi johtaa käytännössä meluarvojen ylittymiseen. Erot melumallinnoksen ja VTT 2013 välillä: Voimaloiden vaimennus on ohjeiden vastaisesti huomioitu Melumallinnoksessa on huomioitu voimaloiden vaimennukset mm. tietyissä tuuliolosuhteissa: Melumallinoksessa s. 11 johtopäätökset ja kaavaselostuksessa s. 40. VTT:n raportin mukaan kaa-

43 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 39 voitusvaiheessa on aina käytettävä tuulivoimalan tuottamaa ilmoitettua maksimiääntä eli noudatetaan ylärajatarkastelua. Kaavoitus- ja mahdollisessa YVA-menettelyvaiheessa eri vaihtoehtojen tarkastelu sekä rakennuslupavaiheeseen valitun ratkaisun meluvaikutusten tarkastelu perustuu siis ISO menettelyyn ja turbiinien melupäästön ylärajatarkasteluun. (VTT 2013, s. 43 kohta 5.1, kts. myös sivu 9.) Meluvaimennokset huomioidaan vasta mahdollisessa kakkosvaiheessa ympäristö- tai rakennuslupamenettelyssä, mutta tällöin melumallinnoksessa on käytettävä tarkempaa Nord2000 -ohjelmaa (VTT 2013, s. 46). Pienitaajuista melua ei ole havainnollistettu VTT:n raportissa edellytetään, että kaavoitus-, YVA- ja rakennusvaiheen melumallinnuksissa pienitaajuinen melu on tarkasteltava erikseen 1/3 -oktaaveittain taajuusalueella Hz (VTT 2013 s. 10) soveltaen Tanskan ympäristöministeriön ohjetta, jossa on myös pienitaajuisen melun laskennan yksinkertainen periaate. (VTT 2013 s.44, taulukko 13) Kapeakaistaisuus ja pienitaajuisen melun vaikutukset sen sijaan tarkastellaan myös tässä melumallinnovaiheessa (VTT 2013, s, 43). Gräsbölen melumallinnoksessa ei ole esitetty pienitaajuista melua. Maaston muotoja ei ole huomioitu Melumallinnoksissa edellytetään aina maastomuotojen huomioimista. Näitä ei kuitenkaan ole Gräsbölen mallinnoksessa huomioitu, jolloin kaikki mallinnoskuvat ovat virheellisiä. Todisteena tästä vertailu aikaisemmasta melumallinnoksesta: Aikaisemman kaavaluonnoksen (huhtikuu 2013) melumallinnos seuraa loogisesti maaston muotoja, reuna on rosoinen ja käyrä huomioi mm. mäet ja kummut. Myöhemmässä melumallinnoksessa (syyskuu 2013) melukäyrät eivät myötäile maaston muotoja. Tämä on mahdollista vain, kun topografiaa ei ole huomioitu. Vaimennuskertoimen pitää olla nolla, ei 0,4 VTT:n raportissa maaperän absorptiokertoimet ovat ehdollisia ja ne riippuvat mm. maaston muodosta ja korkeuseroista hankealueella. Nykyistä 0,4 kerrointa ei voida perustellusti käyttää, koska melumallinnoksessa ei ole pitävästi määritelty hankealuetta. Siksi absorptiokertoimen pitää mallinnoksessa olla nolla. VTT:n raportin mukaan maaperän vaimennuskertoimen tulee olla nolla, jos hankealueen korkeuserot ovat yli 40 metriä. Raportissa ei ole määritelty hankealuetta mutta se tulee YM:n ohjeistuksissa todennäköisesti olemaan alue, jossa emissiovaikutus on 30 db. Joka tapauksessa etäisyys tuulivoimaloihin on noin 2 km. Tällöin Gräsbölen alueen korkeuserot ylittävät 40 metriä ja absorptiokertoimen tulee olla nolla. Hankealueen korkeuserot yli 40 m, esimerkiksi kummulla tai tunturissa sijaitseva voimala, maaperän vaimennuskerroin 0. (VTT 2013, s. 44, taulukko 13.) Muuta melumallinnoksesta: Verrattuna Gräsbölen kaavaehdotukseen huhtikuulta 2013, Enerconin E101 2,3 MW voimala on vaihtunut Siemens MW:n voimalaan. Aikaisemmassa melumallinnoksessa todetaan: Siemensin turbiini (Siemens 108 2,3 MW) kuitenkin poistettiin selvityksen jatkotutkimuksesta, koska sen äänitehotason todettiin olevan kyseiselle sijainnille liian korkea (LWA=108 db). Väite on ristiriitainen: Siemens MW:n tuulivoimala on Siemens 108 2,3 MW tuulivoimalaa suurempi, eli samanlainen voimala suuremmilla arvoilla. Suurempia arvoja ovat tässä tapauksessa mm. roottorin halkaisija (108m -> 113m) sekä teho (2,3MW -> 3 MW). Kuitenkin äänitehotaso laskee 108 db:stä 105,5 desibeliin. Asiaa on mahdoton todentaa koska melumallinnoksessa vedotaan valmistajan ilmoitukseen, mutta väite ei tunnu olevan faktapohjalla eikä sitä tule hyväksyä ilman oktaavitasojen tarkastelua. Kaavaehdotus tulee hylätä

44 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 40 Edellä mainittujen virheiden vuoksi me allekirjoittaneet vaadimme, että kaavaehdotus hylätään. Toisin kuin melumallinnoksessa väitetään (s. 3) ja kuten tämän kaavaehdotuksen kuulutuksessa sanotaan, melumallinnos ei noudata VTT:n 2013 ohjeistusta. Se ei myöskään noudata Ympäristöministeriön 2012 ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta eikä mitään muutakaan olemassa olevaa ohjeistusta. Turbiineissa voidaan käyttää vaimennuksia myös hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, kunhan melumallinnus esitetään myös ilman vaimennuksia. Tämä on tehty. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Näiden ohjeiden mukaan melun mallintamisessa tulee käyttää takuuarvoja. Ohjeessa ei aseteta rajoituksia vaimennuksien käyttämiseen turbiineissa, jos turbiinin valmistaja pystyy antamaan takuuarvon myös vaimennetuille tiloille. Lounaisvoima käyttää ulkopuolista konsulttiyritystä melumallinnusten arvioinnissa ja niiden oikeellisuuden tarkistamisessa. Arvioinnissa käytetään melun mallintamisen asiantuntijaa, jolla on erityiskokemusta juuri tuulivoimaloiden melun mallintamisesta. Kuten uusissa YM:n ohjeissa vaaditaan, melumallinnukset tehdään erikseen myös pienitaajuuksisen melun osalta. Tätä ei oltu aiemmin tehty, sillä hyväksyttyä mallia pienitaajuuksisen melun mittaamiseen ei ole yksinkertaisesti ollut olemassa. YM:n ohjeen kohdan mukaan "tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 db". Gräsbölen hankealueella kaikkien turbiinien perustukset alittavat tämän korkeusero-ohjearvon. Hankealueeksi on määritelty kaava-alue ja kaikki turbiinit sijaitsevat tällä alueella, myös melumallinnuksissa. Erot korkeusmalleissa ja niiden maastoa mukailevissa muodoissa johtuu hankkeen ensimmäisen ja toisen vaiheen täysin eri menetelmistä ottaa maaston vaimentavat ominaisuudet huomioon. Yleisen laskentatavan mukaan maaston voi olettaa olevan tasainen tai jatkuvasti kalteva. Tämä on nykyisten mallinnusohjeiden mukainen laskentatapa. Aiempi maastomallinnus tehtiin vaihtoehtoista keinoa käyttäen. Vaihtoehtoinen mallinnus suhtautui eri tavalla maaston kosteuteen vaimennuksen määrittelyssä. Ympäristöhallinnon uuden ohjeistuksen kohdassa otetaan kantaa melun absorptioon ja heijastumiseen. Ohjeistuksessa selkeästi todetaan, että maa-alueella tulee soveltaa standardin ISO yleisen menetelmän mukaisia vakioitua vaikutuskerrointa 0,4. Lisäksi ohjeistuksen kohdissa ja todetaan: "Rannikolla sijaitsevilla tuulivoimaloilla (onshore) käytetään maanpinnan aiheuttamaa vaimennusta, jos laskentapiste on maalla vähintään 200 m etäisyydellä rannasta." Gräsbölen hankealueella kaikki turbiinit sijaitsevat yli 200 m etäisyydellä vesialueista, joten hankealueella voidaan käyttää maa-alueille sovellettavaa vaikutuskerrointa 0,4. Turbiinin korkeus ja nimellisteho eivät korreloi melun kanssa. Melutaso riippuu täysin turbiinityypistä ja sen käyttämästä teknologiasta. B46. Kirjallinen muistutus, Lönnqvis Katriina, ym. (8 allekirjoittajaa) Muistutus ) Kaavaan liittyvät ongelmat Kuntakaavoituksen materiaalin perusteella voidaan havaita, että alue on "moniongelmainen" jo sen vuoksi, että alue ei edes lähtökohdiltaan täytä myöskään tuulivoimayleiskaavalle hallituksen esityksessä (HE 141/2010 vp) esitettyjä kriteerejä, joiden mukaan: "Yleiskaava soveltuisi tuulivoimarakentamisen ohjaukseen lähinnä vesialueilla ja tietyissä tilanteissa myös maa-alueilla, jotka sijaitsevat riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnasteisesta tai muita erityispiirteitä omaavasta maankäytöstä."

45 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 41 Sen sijaan yleiskaavan palautemateriaalin pohjalta nousee esille useita muitakin seikkoja, jotka paitsi osoittavat alueen olevan vaihemaakuntakaavoituksen lähtökohtien vastainen, myös muilta osin epäsopiva suurten tuulivoimaloiden sijaintialueeksi. Kuntakaavaan liittyvät selvitykset osoittavat jo puutteellisinakin esimerkiksi, että osayleiskaavaehdotus ja siinä tarkoitettu alue on ongelmallinen myös sen vuoksi, että ehdotusvaiheen selvitysten perusteella vähintään 22 asuntoa tai loma-asuntoa sijaitsisivat sellaisella alueella, jolla melu käytettyjen tutkimustietojen valossa koetaan häiritseväksi. 2) Melumallinnuksen puutteet ja muut ongelmat Meluarvoja tulisi noudattaa myös luonnonsuojelualueella, jossa meluarvot ylittyvät selkeästi. Gräsbölen meluselvityksen on tehnyt investoija itse. Tällaisten meluselvitysten (ja muidenkin selvitysten) tulisi olla tehty puolueettoman tahon toimesta. Selvitysten kyseenalaisuus ilmenee luonnonsuojelualueen meluarvojen rajun ylittymisen lisäksi myös siitä, että häiriintyvien kiinteistöjen määrät tai niiden alueilla ilmenevät suunnitteluohjearvojen ylitykset eivät ole lisääntyneet, vaikka lähtökohdaksi on sinänsä asianmukaisesti ilmoitettu otetun luonnosvaihetta selvästi pienemmät suunnitteluohjearvot. Lisäksi melumallinnuksessa käytetyt vaimennukset ovat sähköntuotannon kannalta epärealistiset tai osoittavat suunniteltujen voimaloiden olevan paitsi tarpeettoman kookkaita myös sijoittuvan liian lähelle asutusta. Ylisuurten voimaloiden aiheuttamat maisema-, melu- ja ynnä muut haitat ovat näin ollen paitsi kohtuuttomia myös tarpeettomia. Pelkkä määräys siitä, että voimaloiden tulee olla säädettävissä, on niin ikään riittämätön, koska puutteellisinakin meluselvitykset osoittavat, että suunnitteluohjearvoihin on mahdotonta päästä ilman merkittäviä vaimennuksia. Alue on liian pieni, jotta melu- ja maisemahaittoja pystyttäisiin torjumaan myllyjen sijoittelulla. Suunnittelun kohteena oleva tuulipuisto sijoittuu hyvin arvokkaalle luontoalueelle. Luontoa koskevissa selvityksissä on puutteena se, että selvitykset eivät ulotu hankkeen koko vaikutusalueelle. Arvokkain luontokohde täällä on Stormossen ja koko kallioalue, etenkin jyrkät kalliomäet on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Lähelle arvokasta suota sijoittuvien tuulimyllyjen äänet sekä siipien varjot ja välkkyminen todennäköisesti vaikuttavat suoalueen erämaisuuteen ja arkojen eläinlajien viihtymiseen siellä. Myllyt 2 ja 3 on sijoitettu ympäristöään korkeamman kallionyppylän laelle, juuri sellaiseen kohtaan, joita toivoisi tällä arvokkaalla kallioalueella säästettävän ja suojeltavan. Kuntakaavoituksessa osin täsmentynyt selvitys lähinnä alleviivaa muutoksen ristiriitaisuutta vaihemaakuntakaavoituksen omien lähtökohtien kanssa sekä nostaa esiin useitakin ongelmakohtia, jotka osoittavat Gräsbölen alueen soveltuvan ylipäätään heikosti tuulivoimaloiden sijoitusalueeksi ja ei lainkaan kookkaiden tuulivoimahankkeiden sijoitusalueeksi. Keneen, tai mihin tahoon otetaan yhteyttä jos kokee tuulivoimalamelun aiheuttamaa häiriötä? Kuka tai mikä taho arvioi mikä on kohtuuton ympäristövahinko ja mitä korvauksen saaminen käytännössä tarkoittaa? Onko kyseessä kertakorvaus? Kuka sen maksaa? Mitä itse ongelmalle, ympäristövahingolle tehdään, jos kyseessä on tuulivoimalamelu eikä tekninen vika? Sammutetaan tuulivoimala? Miten käy sitten sähköntuotannon? Miten käytännössä melu- ja välkevaikutuksia ehkäistään ja millaisin teknisin ratkaisuin? Miten toimenpiteet organisoidaan ja mikä on hankkeesta vastaavan sitoutuneisuus toimenpiteisiin? Aikovatko hankkeen toteuttajat hakea voimaloille ympäristölupaa? Esitettyjen lieventämistoimien kerrotaan pienentävän voimaloiden sähköntuotantoa. "Lieventämistoimet voidaan määrätä velvoittaviksi vain ympäristölupamenettelyssä ja melua ja välkettä koskevan seurannan järjestäminen on hyvin haasteellista. [ ] Rajoitukset on mahdollista saada sitoviksi vasta ympäristöluvan kautta, ei esimerkiksi asemakaavalla tai osayleiskaavalla. Kaavoituksessa ei ole käytettävissä menettelytapoja, jotka mahdollistaisivat haittavaikutusten hallinnan perustuen toiminnan ohjaukseen." (Kaakkois-Suomen ELY/Kotkan tuulivoimahankkeet/ Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta ) Gräsbölen tuulivoimalahankkeen tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehdot eivät suoraan täytä haitattomuuden kriteeriä vaan edellyttävät haittojen vähentämistoimenpiteitä. Voimaloiden sijoittaminen kyseiselle alueelle on siten taloudellisesti epäedullisempi ratkaisu kuin voimaloiden sijoittaminen alueelle, missä niitä voidaan käyttää niin tehokkaasti kuin tuuliolosuhteet mahdollistavat.

46 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 42 Käytettävissä olevien selvitysten perusteella jäävaaran tarkempi arviointi ei ole mahdollista. Tältäkin osin suojaetäisyydet vaikuttavat joka tapauksessa liian pieniltä, koska esim. Kauhavan Powerpark-huvipuiston läheisyyteen kaavailtujen kahden tuulivoimalan arvioitiin Ramboll Oy:n laatimassa selvityksessä aiheuttavan jäävaaraa jopa 700 metrin etäisyydelle asti. Valitusten johdosta kaatuneen hankkeen osalta riittävänä ei pidetty myöskään sitä, että kaavamääräyksissä oli muun ohella edellytetty jäävaaraa ehkäisevän tekniikan käyttämistä. Osayleiskaavaehdotuksessa virheellisesti mainitaan, että alueella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai -reittejä. Alueen sisällä on maakuntakaavaan merkitty virkistysreitti ja sen välittömässä läheisyydessä virkistysalue. Finanssialan keskusliitto on voimaloiden määrän kasvun myötä julkaissut juuri tuoreen tuulivoimaloiden vahingontorjuntaohjeen: Tuulivoimalan vahingontorjunta Siinä mm. kerrotaan, että: Vakuutuksenottajan on huolehdittava, että vakuutettavan tuulivoimalan ja tuulivoimalapuiston suunnittelu, asennus ja käyttö tapahtuvat suojeluohjeessa esitetyllä tavalla. Ohjeessa mainitaan myös, että: Tuulivoimalan konehuone on suojattava automaattisella sammutuslaitteistolla kun tuulivoimalan nimellisteho on yli 2 MW. Tuulivoimaloiden paloturvallisuutta voidaan parantaa helposti automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Sammutusjärjestelmien asentaminen on jokaisen tuulivoimalarakentajan oma päätös. Onko Gräsbölen tuulivoimaloissa minkäänlaisia vahingontorjuntajärjestelmiä, esim. palonilmaisulaitteistoa tai automaattista sammutuslaitteistoa? Vaikutukset Stormossenin suojeluarvoihin on tarkastettu ja arvioitu mm. Natura-arvioinnissa (Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ), Sito Oy, ). Sen mukaan tuulivoimalat eivät vaikuta niihin arvoihin, jotka ovat luonnonsuojelun perusteena. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Selvitykset on tehty siltä osin kuin on ollut tarpeellista selvittää vaikutukset. Se tarkoittaa, että joitakin selvityksiä on kohdistettu vain muutosalueille ja muu kaava-alue on jätetty selvittämättä, koska näille alueille ei ole tulossa muutoksia kaavan myötä. Joitakin toisia vaikutuksia on selvitetty koko kaava-alueella tai paljon laajemmin, riippuen tarkasteltavasta vaikutuksesta. Mahdollisista korvauksista ei säädetä osayleiskaavalla. Myöskään mahdollisen ympäristöluvan tarpeesta ei säädetä osayleiskaavalla, vaan sen tarpeesta päätetään erillisessä menettelyssä kun se on ajankohtaista. Jos asukas epäilee että melutaso ylittää sallitun kannattaa ensin ottaa yhteyttä tuulipuiston hoitajaan, joka huomioi tätä kun seuraavaa melumittausta suunnitellaan. Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen, joka sitten laittaa vireille tarvittavat viranomaistoimenpiteet. Maakuntakaavassa ei ole merkitty virkistysaluetta Gräsbölen kaava-alueen läheisyyteen. Maakuntakaavassa ohjeellinen ulkoilureitti seuraa Länsiniementietä ja Degerdalintietä eikä kulje kaava-alueen kautta. Turbiinien vaimentaminen on yleisesti käytetty menetelmä (esimerkiksi yksi Högsåran turbiineista on koko ajan vaimennetussa tilassa). Tämä ei johda tilanteeseen, jossa turbiini olisi liian lähellä asutusta tai jossa tuotanto olisi erityisen huonotasoista. Vaimennukset on kehitetty käytettäväksi tilanteissa, joissa se katsotaan tarpeelliseksi. Jos meluarvot ylittävät melun takuuarvot, turbiinin valmistaja on velvollinen korjaamaan turbiinin. Jos valmistaja ylittää takuuarvot, turbiini on pysäytettävä. Tuulivoimayhtiö ja valmistaja ovat vastuussa tästä. Melu ja välkevaikutuksia voidaan vähentää ennen kaikkea turbiinien oikealla sijoittelulla. Lisäksi voidaan käyttää ohjelmistoa, joka vähentää turbiinimelua säätämällä siipien kulmaa ja pyörimisnopeutta. Välkevaikutusta voidaan myös ehkäistä pysäyttämällä turbiini kriittisten tuntien ajaksi. Nykyisessä suunnitelmassa välkevaikutusta ei tarvitse erikseen ehkäistä, sillä mallinnettu välkeaika ei ylitä kahdeksan tunnin vuosittaista ohjearvoa yhdenkään asunnon kohdalla.

47 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 43 Lounaisvoiman mukaan jokainen turbiini tulee sisältämään palon- ja jäätymisenestojärjestelmän. B47. Skriftlig anmärkning, Söderblom Bodil Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Gräsböle vindkraftsområde är inte lämpligt för vindkraftverk. Främsta orsaken är att bebyggelsen ligger för nära vindkraftverken. Vindkraftverken genererar buller som enligt undersökningar runtom i världen, skadar människan. Effekterna av det lågfrekventa bullret utsträcker sig också till ljud man inte hör, men som innerörat uppfattar i form av ljudvågor. Dessa ljudvågor påverkar hälsan. I Europa förordar man upp till 7 km:s avstånd från lågfrekventa vindkraftverk p.g.a. dessa ljudvågor. Också andra konsekvenser av vindkraftverk på det planerade området visar att den lokala nyttan av vindkraftverken inte överväger de skadande effekterna. Jordmån och berggrund Vindkraftverk kan svårligen tänkas höja landskapsvärdet. Med Natura 2000-område till en stor del inom delgeneralplanens område, förminskas både värde och betydelse av den naturskatt som Stormossen utgör. Naturskydd Stormossen är införlivad i planområdet. Skyddsbestämmelserna säger: På området får inte vidtas sådana åtgärder som kan äventyra de värden som ligger till grund för områdets skydd. Om beaktande av områdets skyddsvärden har stadgats i NVL 65 och 66. Nu planeras uppbyggnad av vindkraftverk på ett område som inkluderar Natura 2000-området. Är inte dessa områden skyddat men bebyggs nu i konflikt med varandra? Och med planerna på ett nytt skyddsområde aktiverade, blir områdets betydelse ännu större. Gräsböle vindkraftsplanområde anses ur ett betydande antal synpunkter vara värdefullt. Riksomfattande mål for områdesanvändningen Otaliga sakliga, objektiva undersökningar visar att människor som bor för nära vindkraftverk får problem med hälsan. Olägenheter för människans hälsa kan i Gräsböle-fallet endast förverkligas om bostadshus flyttas eller planen förkastas. Förstnämnda torde vara en omöjlighet. Naturaområden Hur reagerar Stormossen och bergsområdet över det nya luftdraget som vingarna åstadkommer. Luftdraget har en uttorkande verkan, enligt rapporter från bl.a. USA. Den biotopiska mångfalden minskar och bergsområdets flora och fauna reagerar över luftdrag, ljud, ljus, blänk och skuggor och förändras. Områdets särdrag förändras på ett skadligt sätt genom åtgärden att bygga vindkraftverken. Detta är förbjudet enligt skyddsbestämmelserna. Vid t.ex. en brand i ett torn med snurrande vingar, är först bergområdena och sedan Stormossen i fara. Samhällsstrukturen Människor kan drabbas av skadliga konsekvenser. Människor skadas således medvetet. Dylikt är i regel brottsligt. Fast bosättning och fritidsbosättning När ett område utsätts för byggnadsverksamhet och vindkraftverk reses, har området förändrats och kan inte användas som förut. Området är inte sådant det var. Varför är Gräsböle ett särfall de flesta andra vindkraftverk har belagts med ett skyddsområde på några hundra meter. Är påstående om bullernivå och gränsvärden, fritids- och/eller fast bosättning verkligen helt överensstämmande med fakta? Rekreationen Man får således tolka att inga restriktioner gäller på vindkraftsområdet. Det är alltså fullt möjligt att (med markägarnas lov) ordna en skidtävling längs vägarna på området?

48 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 44 Trafikreglering och trafiksäkerhet Påverkan under byggtiden vem står för trafiksäkerhetsarrangemang och övervakning? Är ansvaret för den egna säkerheten i trafiken under byggtiden vars och ens personliga eller har byggherrarna tecknat försäkring även för de invånare som använder landsvägarna där fordon som är i arbete för området rör sig? Eftersom området kommit under planering kan förmodas att landsvägarna undersökts och befunnits tillräckligt hållbara och i övrigt andvändbara. Ifall det visar sig att ombyggnad måste ske, vem planerar dessa vägar och vem bygger dem? NTM-centralen kan inte förväntas ha kännedom om att landsvägarna till stor del fortfarande löper på samma platser där oxstigarna löpte för år sedan. Har man gjort undersökningar av det allmänna vägnät nära området som transportfordonen skall använda? Gatubelysning kan jämnställas med elförsörjnings- och telefonledningar. I närheten av planområdet följer dessa ledningar vägens sträckning och är mestadels resta alldeles invid vägkanten. Den stora mängden olika transportfordon belastar landsvägarna. Skytteltrafiken utgör en stor trafikfara för invånarna på Västerudden. Mängden bilar som transporterar sprängsten, vägfyllnadsmaterial, grus etc. förutom betong, ökar antalet. En mycket påfrestande och långvarig situation som kröns med att vindkraftverkens ljud sätter i gång. Inflyttning till idylliska, historiemättade Västerudden kan glömmas. Det är människor som rör sig i trafiken. De utsätts för risker. Vem ansvarar för deras säkerhet? Staten? Kommunen? Vindkraftverkens byggherrar? Trafikanterna? Eller de människor som rör sig på landsvägarna? Logiskt är, att det förnuftigaste alternativet redan har klarlagts när en plan är under arbete och skall godkännas. Men, har alternativen för transportrutterna verkligen undersökts? T.ex. Mjösunds hamn är privatägd och själva hamnen och hamnområdet skulle kräva stora ombyggnader för de tunga och överlånga enheterna. Skinnarviks hamn ligger på militärens område. Alternativen som ges verkar oövertänkta. I planbeskrivningen, som till sina detaljer borde vara korrekt, har i en karta över tänkbara transportrutter ritats in en väg som är avstängd och inte har trafikerats på åratal, på grund av att den går över en privat gårdsplan, alldeles vid en ladugårdsvägg. Några meter efter ladugården leder vägen ut till Gräsbölevägen i en T-korsning med hus några meter från vägbanan. Transportplaneringens tillförlitlighet kan ifrågasättas. Transporterna och landsvägarna hör inte till delgeneralplanen för vindkraftsområdet men i och med ett godkännande ger kommunen också tillåtelse till alla tvångsförändringar längs landsvägarna uträtandet av kurvor, flyttande av tomtgränser p.g.a. sprängning av berg vid breddandet av vägar m.m. Västerudden har inget behov av breda vägar för tung trafik. Däremot skulle byarnas lantliga miljö, de tydliga spåren efter gamla, traditionsfyllda gårdsplaner, hundraåriga stenmurar och källarkullar förstöras för att visa upp en bred gata. Och ingen skulle arrangera en turistresa för att komma och se på just det! Vem ansvarar för alla vägbyggen utanför själva vindkraftområdet? Den gröna streckade vägen som tangerar vindkraftplaneområdets västra ända är avstängd sedan länge. På en annan karta i planutkastet, är avstängningen utmärkt med ett kryss. Kan ägaren av området där vägen går fram tvingas att acceptera att vägen används? En onödig fråga, egentligen, eftersom bebyggelsen i korsningen och kraven på bredd och radier i kurvor förhindrar användning av det i kartan föreslagna, med gröna streck märkta alternativet. Flygtrafiken Flyghinderljus, liksom annat starkt eller koncentrerat ljus, utgör ljusförorening. Byggd miljö Konsekvenserna, som anses vara små och lokala har förmodligen bestämts utgående från en huvudstadsmässig synpunkt. För den lokala befolkningen är konsekvenserna enorma. Den lantliga miljön med tydliga spår från över 100 år tillbaka har lockat befolkningen, varav en stor del flytt från en stadsmiljö. Man har flytt från buller, ljud- och ljusföroreningar till lantligt byalugn. Konsekvenserna för dessa människor är inte små, fast de är lokala.

49 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 45 Landskapet Vindkraftverk av den storlek som planeras på Gräsböle vindkraftsområde inverkar på landskapet både i den yttre och den inre skärgården, samt ett gott stycke in på fastlandet. Antalet människor som inte vill ha vindkraftverk i sin omedelbara närhet är märkbart större än det antal som gör turistbesök till kraftverken för att de anser dem vara vackra. När man betraktar ett landskap utan vindkraftverk, ser man horisonten, skogsremsan, åkrarna eller havet, stranden och kanske något hus här och där. Man ser allt det vackra i naturen. Där kraftverk har rests dominerar de landskapet totalt och man ser bara dem. Vindkraftverken är främmande, de hör inte naturen till. Om man bor i skärgården har man valt att bo där trots glesare utbud av service och längre väg till sådan. Naturen är viktig för en skärgårdsbo. Bara för dryga 50 år sedan levde man av naturens håvor i skärgården. Vindkraftverk hör inte hemma på en ö. Kulturmiljon samt värdefulla områden och objekt Om vindkraftverken flygs till området, bevaras närmiljön också till den del landsvägarna berörs. Transporteras de landvägen bibehåller de historiskt, landskapsmässigt och lokalt värdefulla byggnaderna inte sin miljö. Den urgamla vägsträckningen gör att vägarna har både backar och kurvor, de är smala och löper nära intill bostads- och uthus. Förändringen blir synnerligen markant på viss områden, i synnerhet för de invånare som förlorar sina trädgårdar eller gårdsplaner. Vänjer sig alla betraktares öga faktiskt vid vindkraftverken? Eller är det så, att man accepterar och skjuter undan intrycket, eftersom vindkraftverken ändå inte försvinner? Har undersökningar gjorts och vilka är resultaten bakom alla påståenden? Vegetation och naturtyper Vem övervakar att beaktande av känsliga områden (för vattenhushållning eller av andra orsaker) verkligen fullföljs? Transportentreprenörerna? Uppföraren av kraftverken? Kommunen? Ty, när en skada har skett på ett känsligt område, är den ofta irreparabel. En övervakning måste finnas, eftersom en grävmaskinsförare inte kan förväntas ha kunskap om myrmarkers och bergklintars naturvärde. Kimitoön har gått in för att värna om miljön och ett projekt har startats: Miljömål i Kimitoöns kommun kommuneko-logiskt. Kimitoön har värdefulla natur- och kulturmiljöer bestående av odlingslandskap, historiska miljöer och skär- gård. Ansvaret för att bevara och förmedla detta arv till kommande generationer delas av alla. Kommunen värnar om kultur- och naturmiljöer i planläggning och byggande. Hur är värnandet om kultur- och naturmiljöer i planläggning och byggande förenligt med ett vindkraftsområde på en ur naturmiljösynpunkt värdefull plats? Människornas levnadsförhållanden och hälsa VTT:s litteraturutredning om vindkraftens hälsopåverkan borde definitivt distribueras till alla dem som oroar sig. Helst borde den offentligöras i media. Litteratur om vindkraft av den storleksklass som planeras för Gräsböles del har förmodligen ännu inte fått vara objekt för så många utredningar. Att dessa därtill skulle ha publicerats redan, är också en orimlig tanke. Stress är grunden till en mängd andra sjukdomar. I litteraturen hittar man faktiskt utredningar om att stress kan väcka en latent epilepsi. (Att man hade låg rotationshastighet i undersökningen kan ju ha bidragit till att inget samband hittades). Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftsområde kräver stresstålighet av kommuninvånarna. De som har för låg stresströskel, får lov att acceptera sitt lidande. Naturen har inte delat ut stresstålighet i lika stora doser till alla. Specifik fråga: Är alla VTT:s forskare helt oberoende av och skild från Finska Vindkraftsföreningen eller har de några kopplingar till varandra. Om de har, kan tilltron till utredningen komma att ifrågasättas. Miljöskydd och miljöstörningar Har bullermätningarna gjorts korrekt?

50 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 46 Olika befolkningsgruppers verksamhetsmöjligheter i näromgivningen "Vindkraftsparkens byggskede, som kommer att pågå ungefär ett år, kommer i någon man att stora boendetrivseln i närområdet, områdets trafik samt användningen av planområdet för rekreation." I någon mån ungefär ett år är att underskatta effekterna. De sociala förhållandena Näromgivningens kommuninvånare utsätts. Gräsböle är inte lämpligt som vindkraftsområde. Undersökningar har gjorts av oberoende, varav har framkommit fysiskt påvisbar försämring av hälsan. Att sömnbrist och sömnstörningar resulterar i sjukdomar har man vetat i tiotals år. Lågfrekvent buller kan ge sömnstörningar. Subjektivt är också förhållandet till personliga vinster av vindkraft, utan beaktande av hur subjektiv eller objektivt vindkraftverk upplevs. Oerhört subjektiv blir situationen då hela ens liv ändrar till det sämre både gällande hus och hem samt hälsa. En känsla av att ha blivit bedragen, av maktlöshet och obetydlighet har tendens att bestå. Om en plan gällande vindkraft har förorsakat dylika känslor, lär den negativa inställningen bli bestående. Bullerpåverkan Är det sakligt att i en delgeneralplan jämföra vindkraftverkens buller med bullret får jordbruksmaskiner? Ljudbilden från jordbruksredskap är annorlunda än ljudbilden från vindkraftverk, vilket torde vara känt för såväl den tekniska avdelningen som för experterna i företaget som gjort upp planen. Riktvärden från Dessa riktvärden har ingen relevans i planeringen och byggandet av dagens enorma kraftverk. Trygga trivseln i miljön. Vindkraftverken på Gräsböle vindkraftsområde kommer inte att göra det. Hur skulle de göra det? Slutord: Staten kan inte tvinga en kommun att planera vindkraftverk på områden där dessa förorsakar olägenheter och hälsorisker för kommuninvånarna. Gräsböle vindkraftverk bör inte byggas upp, förrän bibehållen hälsa kan garanteras för invånarna i närområdet. Området kan inte godkännas för vindkraftverk, eftersom dessa medför irreparabla skador på värdefull naturmiljö samt orimliga negativa konsekvenser för en del av invånarna och ekonomiska fördelar för andra. Utdrag ur Grundlagen, Lag on likabehandling, /21. Vore förvånansvärt om kommunen kan negligera likabehandling. 4 Myndigheternas skyldighet att främja likabehandling "Myndigheterna skall i all sin verksamhet målmedvetet och systematiskt främja likabehandling samt etablera sådan förvaltningssed och sådana verksamhetssätt som säkerställer att likabehandling främjas när ärenden bereds och beslut fattas. Myndigheterna skall särskilt ändra de omständigheter som förhindrar uppnående av likabehandling". Företaget Ramboll Finland Oy har gjort upp planutkastet för kommunens räkning. Om Ramboll har fast koppling till Finlands Vindkraftsförening (t.ex. medlemskap i föreningen) kan objektiviteten ifrågasättas. Önskvärt hade varit, att kommunen anlitat ett oberoende, obundet företag vid uppgörandet av vindkraftsplanutkastet. Planläggarens bemötande Projektets inverkan på Stormossens Natura-område har granskats i Naturabedömningen. Enligt den orsakar vindkraftsparken inte sådan inverkan som skulle inverka på de värden som ligger till grund för naturskyddet. Skyddsbeslut görs på basen av olika bedömningsgrunder, ibland skyddas områden på grund av den unika helhet de bildar, ibland skyddas områden på grund av någon specifik egenskap. Det är fritt fram att använda vindkraftsområdet i enlighet med allemansrätten, att röra sig på området kommer inte att begränsas. I vissa specialfall (servicearbeten, risk för iskast) kan delar av området spärras, men detta görs i så fall separat från fall till fall.

51 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 47 Entreprenören ansvarar för tillfälliga trafikarrangemang och ansvarsfrågorna skiljer sig inte från annan byggnadsverksamhet eller andra specialtransporter. Alla väganvändare har normala rättigheter och skyldigheter också under vindkraftverkens byggnadstid. En trafikplan kommer att utarbetas i samarbete med transportföretaget, turbintillverkaren och NTM-centralen för att arrangera trafiken på ett smidigt sätt. Den slutliga logistiska planeringen görs då turbintypen är fastslagen. Preliminära utredningar har gjorts och t.ex. nämnda hamnars ägare godkänner det som presenterats i planbeskrivningen. Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari B48. Kirjallinen muistutus, Laitila Annika & Seppo Muistutus Ollaan sitä mieltä, että asuinrakennuksesta pitää olla vähintään 2 km etäisyys lähimpään tuulimyllyyn. Tuulimyllystä lähtee koko ajan ääntä, myös silloin kun se ei ole käytössä. Kun on useampi mylly jotka pyörivät yhtä aikaa niin äänet sekoittuvat toisiinsa ja voimistuvat. Tutkimusten mukaan tuulimyllyjen äänet vaihtelevat koko ajan. Se taas aiheuttaa sen että ihmisen korvat eivät totu siihen. Ei ole mitään näyttöä miten tämä vaikuttaa lapsiin joka elää koko elämänsä tuulimyllyjen ääressä. Aiheuttaa se aikuisillekin erilaisia oireita. Riittääkö se että 1 mökkiläinen valittaa äänestä, niin mylly sammutetaan? Rakennettavat tuulimyllyt ovat paljon korkeampia kuin muualla rakennetut. Luulisi että tämä vaikuttaa ääneen ja varjoefektiin. Sama kysymys, jos varjoefekti koetaan stressaavaksi niin sammutetaanko mylly? Kun on kysymys noin 180 metriä korkeasta tuulimyllystä niin sijainti 700 metriä asuinrakennuksesta tuntuu tosi lyhyeltä. Ihmetystä herättää se että rakennuttaja tekee melumittauksen, eikö se olisi pitänyt olla joku ulkopuolinen taho? Ihmetellään myös sitä miksi niitä tuulivoimamastoja pitää levittää ympäri koko saarta? Kemiöhän on suosittu kesämökkipaikkakunta. Kuinka moni mökkiläinen oikeasti haluaa että koko saari on iso tuulivoimapuisto? Haluaako kukaan enää sen jälkeen ostaa kesäpaikkaa Kemiöstä? On hyvinkin todennäköistä, että vakituisten ja kesämökkikiinteistöjen arvot laskee. Tuulimyllyt rakennetaan lähelle Natura-aluetta. Miten vaikutus on eläimille ja kasveille kun metsään rakennetaan 6 metriä leveitä teitä, puita kaadetaan ja alue myllerretään erilaiseksi. Eihän se luonto enää koskaan palaudu ennalleen. Eläimet häviävät sieltä jo rakennusvaiheessa, eikä ole mitään takeita että ne enää palaavat sinne. Työllisyys, paraneeko se oikeasti? Ettei käy niin että tuulimylly-yritys tuo omat valmiiksi koulutetut työntekijät mukanaan. Vai onko luvattu että he kurssittavat kemiöläisiä? Valmiit tuulimyllyt eivät varmaankaan työllistä montaakaan henkilöä toimiakseen. Kiinteistöverotulot taitavat jäädä aika pieniksi, ainakin tiedotustilaisuudessa sanottiin niin, koska jokainen tuulimylly verotetaan omana yksikkönä. Herää kysymys, kuka hyötyy tästä hankkeesta. Kemiöläisetkö? Sähköhän syötetään Fortumin verkkoon, jossa se sekoittuu muuhun sähköön. Kemiöläinen ei välttämättä saa hyötyä tuulivoimasähköstä, koska eiköhän se Fortum lopullisesti määrittele hinnan, minkä kuntalainen joutuu siitä maksamaan! Meidän mielestä pitää odottaa että saadaan kunnollisia raja-arvoja ja lakeja, miten ja missä tuulivoimaloita kannattaa rakentaa ennen kuin koko Kemiönsaari on lopullisesti pilattu. Jos asukas epäilee että melutaso tai muu häiriö ylittää sallitun kannattaa ensin ottaa yhteyttä tuulipuiston hoitajaan, joka huomioi tätä kun seuraavaa mittausta suunnitellaan. Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen, joka sitten laittaa vireille tarvittavat viranomaistoimenpiteet.

52 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 48 Ympäristöministeriö on antanut virallisen tiedotteen siitä, että vähimmäisetäisyydestä ei tulla antamaan asetusta vaan suunnittelun yhteydessä tehdään tapauskohtainen harkinta. Ympäristöministeriö laatii suosituksen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta tämän tueksi. Gräsbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa Hankealueen turbiinien välkevaikutukset on mallinnettu ja tulokset alittavat ohjearvot. Välkemallinnus on hyvin luotettava keino arvioida välkevaikutuksia. Korkeus on otettu huomioon mallinnuksissa. Turbiinin korkeus ei korreloi melun kanssa. Melutaso riippuu täysin turbiinityypistä ja sen käyttämästä teknologiasta. Lounaisvoima käyttää ulkopuolista konsulttiyritystä melumallinnusten arvioinnissa ja niiden oikeellisuuden tarkistamisessa. Arvioinnissa käytetään melun mallintamisen asiantuntijaa, jolla on erityiskokemusta juuri tuulivoimaloiden melun mallintamisesta. Vaikutukset Stormossenin suojeluarvoihin on tarkastettu ja arvioitu mm. Natura-arvioinnissa (Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen (FI ), Sito Oy, ). Sen mukaan tuulivoimalat eivät vaikuta niihin arvoihin, jotka ovat luonnonsuojelun perusteena. B49. Skriftlig anmärkning, Antskog Carola Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen 1) I första hand bör planen i sin helhet förkastas med beaktande av följande a. Området klassas som nationellt värdefullt klippområde. Trots att någon konstaterat att inverkan på området är ringa är det helt klart att en vindkraftsetablering medför att hela karaktären av vidsträckt klippområde förändras. b. Området gränsar till ett Naturaområde. Även om själva området inte störs av en vindkraftsetablering skulle denna medföra att området förlorar viktiga rekreationsvärden. Naturaområden och naturskyddsområden bör bevaras som naturnära oaser för ett alltmera i urbaniserat folk. 2) Planen bör förkastas med tanke på de olägenheter som drabbar invånarna i närheten. Jämfört med den tidigare planen har ett kraftverk avlägsnats, men fortfarande finns det ett tiotal hus inom bullerzonen db, vilket är för mycket i ett för övrigt fridfullt område. Planläggarens bemötande Bullerrapportens resultat visar att de av Miljöministeriet rekommenderade decibelgränserna underskrids. B50. Skriftlig anmärkning, Söderström-Ahlqvist Mona Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Jag protesterar starkt emot de planer som nu finns till påseende för den planerade vindkraftsparken i Gräsböle. Bullermodellerna har varit felaktiga och avståndet till den omgivande bosättningen för kort. Social- och hälsovårdsministeriets rekommendation om ett avstånd om 2 km har inte beaktats. Planläggarens bemötande Social- och hälsovårdsministeriet har gett ett utlåtande om etapplandskapsplanen för vindkraft i Egentliga Finland. I detta utlåtande kräver ministeriet inte ett minimiavstånd på 2 km, utan nämner detta som ett exempel på skyddsavstånd ifall vindkraftverken skulle ha en navhöjd på 200 meter. Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark tillåter en maximinavhöjd på 145 meter. Ministeriets utlåtande är en rekommendation för hur man bör förhålla sig i planeringen på land-

53 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 49 skapsnivå då man inte exakt vet hurdana typer av vindkraftverk som är aktuella i framtiden och vilken storlek de har. I Gräsböle delgeneralplan är kraftverkens största tillåtna höjd begränsad. Dessutom har man gjort bullersimuleringar för specifika kraftverkstyper enligt de bullervärden som tillverkarna garanterar. Därför är det möjligt att på denna mera noggranna planeringsnivå ta ställning till bullerinverkan vid berörda fastigheter. I dessa simuleringar följs de senaste förordningar och myndighetsrekommendationer som finns. De aktuella myndighetrekommendationerna innehåller inte avståndsspecifika skyddszoner kring vindkraftverk, utan de baserar sig på gränsvärden för uppkommet buller. Eftersom olika kraftverkstyper har olika bulleregenskaper och de dessutom kan regleras vid vissa förhållanden varierar det faktiska skyddsavståndet från kraftverkstyp till kraftverkstyp. På grund av gränsvärdena för buller kan vindkraftsbolaget i Gräsböle inte välja vilken typ av vindkraftverk som helst, utan har utrett de turbintyper som passar för området och de randvillkor som området ställer. Gräsböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari Miljöministeriet har gett ett officiellt utlåtande om att ett minimiavstånd inte kommer att ingå i en förordning utan att saken avgörs i planeringen från fall till fall. Miljöministeriet uppgör rekommendationer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas och mätas till stöd för detta. i Lahtis/Lahdessa Ramboll Matti Kautto Enhetschef/Yksikön päällikkö Dennis Söderholm Planerare/Suunnittelija