DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK"

Transkriptio

1 Avsedd för Kimitoöns kommun Dokumenttyp Bilaga Datum KIMITOÖNS KOMMUN DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK Utlåtanden och anmärkningar om planförslaget KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset

2 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK UTLÅTANDEN OCH ANMÄRKNINGAR OM PLANFÖRSLAGET Datum Utfört av Dennis Söderholm Kontrollerad av Niina Ahlfors Matti Kautto Godkänd av Ref Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK INNEHÅLLSFÖRTECKNING A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT 1 A1. Trafiksäkerhetsverket 1 A2. Bygg- och miljötillsynsnämnden i Kimitöons kommun 1 A3. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 1 A4. Egentliga Finlands förbund 2 A5. Fingrid 2 A6. Finavia 2 A7. Metsähallitus 3 A8. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland 5 A9. Egentliga Finlands landskapsmuseum 7 B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET 7 B1. Skriftlig anmärkning, von Ungern-Sternberg Sara 7 B2. Kirjallinen muistutus, von Ungern-Sternberg Claes 9 B3. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Juha & Leena 11 B4. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Ari 11 B5. Skriftlig anmärkning, Bergström Max 12 B6. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Frej & Börman Rebecca 13 B7. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren luonto/vesterlund Salla-Riikka 14 B8. Kirjallinen muistutus, Lönnqvist Katriina, ym. (13 allekirjoittajaa) 20 B9. Kirjallinen muistutus, Sundström Kari 23 B10. Skriftlig anmärkning, Heyman Andersson Beatrice, m.fl. (26 undertecknare) 23 B11. Skriftlig anmärkning, Winberg Dan 25 B12. Kirjallinen muistutus, von Flittner Joachim 26 B13. Skriftlig anmärkning, Antskog Carola 30 B14. Skriftlig anmärkning/kirjallinen muistutus, Hellsberg Ari, m.fl./y.m. (24 undertecknare/allekirjoittajaa) 30 B15. Skriftlig anmärkning, Rönnqvist Ija, m.fl. (31 undertecknare) 31 B16. Skriftlig anmärkning, Ahlqvist Kenneth 34 B17. Skriftlig anmärkning, Söderblom Bodil 35 B18. Skriftlig anmärkning, von Flittner Gabriella 37 B19. Kirjallinen muistutus, Korkeamäki Hannu 38 B20. Kirjallinen muistutus, Leino Seppo ym. (9 allekirjoittajaa) 38 B21. Kirjallinen muistutus, Lönnroth-Harmanen Stina 40 B22. Kirjallinen muistutus, Salminen Tapani & Lahti Kirsi 41 B23. Kirjallinen muistutus, Salonen Janne 42 B24. Kirjallinen muistutus, Siren Seppo 42 B25. Kirjallinen muistutus, Zwerver Satu 43 B26. Kirjallinen muistutus, Loukiainen Heidi 44

4 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 1 Utlåtanden och anmärkningar om planförslaget Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark har varit offentligt framlagd till påseende under perioden Under planförslagsskedets hörande inlämnades 26 anmärkningar med 127 undertecknare (vissa personer har skrivit under flera anmärkningar) och 9 utlåtanden. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava oli yleisesti nähtävillä Ehdotusvaiheen kuulemisen aikana jätettiin 26 mielipidettä 127 allekirjoittajalla (jotkut henkilöt allekirjoittanut useamman muistutuksen) ja 9 lausuntoa. A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT A1. Trafiksäkerhetsverket Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) Som en allmän aspekt poängterar Trafiksäkerhetsverket att de eventuella verkningarna av vindkraftsparken på säkerheten och smidigheten för samtliga trafikformer, men speciellt för luftfartstrafiken, utreds under planeringfasen och uppmärksammas vid verkställandet av projektet. Trafiksäkerhetsverket har inga nya kommentarer till Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan. Planläggarens bemötande a) Utlåtandet antecknas för kännedom. A2. Bygg- och miljötillsynsnämnden i Kimitöons kommun Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) Bygg- och miljötillsynsnämnden anser att vid byggandet av vindkraftspark skall miljöministeriets direktiv för gränsvärden vid buller-, reflektions- och skuggeffekter följas. Inom Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan skall vindkraftverken placeras så att dessa gränsvärden säkerställs. Enligt miljöministeriets direktiv (4/2012) får bullernivån på ett naturskyddsområde dagtid (kl. 7-22) inte överskrida 40 db. Planläggarens bemötande a) Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Inverkan av bullret på de värden som ligger till grund för naturskyddet på Stormossen har granskats och bedömts i bland annat Natura-utredningen. Enligt den påverkar vindkraftverkens buller inte de värden som ligger som grund för områdets skyddsstatus. A3. Varsinais-Suomen pelastuslaitos Lausunto Lausunnon pääkohdat a) Osayleiskaavaehdotuksessa on tiestöissä huomioitu huollon ja rakentamisen tarpeet. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan tiestö tulee rakentaa ja pitää kunnossa siten, että se mahdollistaa raskaan pelastusajoneuvon operoinnin alueella. Lausunnon liitteenä on Varsinais-

5 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 2 Suomen aluepelastuslaitoksen toimintaohje pelastusteistä, josta saa pelastusajoneuvojen vaatimukset teiden suunnittelua varten. b) Voimalat sijoittuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo-1) ja luonnonsuojelualueiden (SL) läheisyyteen. Pelastuslaitos suosittelee arviomaan tuulivoimalan aiheuttamia paloturvallisuusriskejä maastoon em. alueille. Pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan tuulivoimaloiden mahdollisen palotilanteen ympäristölle aiheuttamia vahinkoja voitaisiin vähentää teknisillä ratkaisuilla (tehokas ukkossuojaus, palonilmaisu, sammutuslaitteisto). Kaavoittajan vastine a) Tuulivoimaloiden huoltotiet ovat mitoiltaan ja kantavuuksiltaan pelastusajoneuvoille sopivat. Tiet on tarkoitus pitää ajokelpoisina ympäri vuoden tuulivoimaloiden käytön aikana. b) Tuulivoimaloita on tarkoitus varustaa mm. ukkosjohtimilla ja sammutuslaitteistolla. Näistä säädetään tarkemmin rakennusluvassa. A4. Egentliga Finlands förbund Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) Det i landskapsplanen anvisade Stormossens myrskydds- och Natura-område är i delgeneralplanen betecknat som naturskyddsområde (SL) och det geologiskt värdefulla bergområdet Daladanten-Pellasklinten med ge-beteckning. De andra värdefulla områdena med hänsyn till naturens mångfald är i delgeneralplanen betecknade med luo-beteckning. De anteckningar som i enlighet med utförda utredningar och slutsatserna av dem har gjorts, kan anses vara tillräckliga med avseende på tryggandet av skyddsområdenas värden i landskapsplanen. b) De kommentarer som Egentliga Finlands förbund har lämnat om planutkastet för en beskrivning av vindkraftsområdenas beteckningar, bedömningen av de konsekvenser som hänför sig till Natura-områdena och konsekvenserna för fågelfaunan har beaktats i materialen för förslagsskedet. I övrigt är de utredningar, konsekvensbedömningar som gjorts om planen samt bedömningen av de totala konsekvenserna av vindkraftsprojekten täckande och beskriver väl konsekvenserna av det nu planerade projektets förhållande till de övriga projekten. c) l responsen för etapplandskapsplanen för vindkraft, vilken be nner sig i förslagsskedet har inte framkommit sådana saker som skulle hindra eller begränsa att området anförs i etapplandskapsplanen med en anteckning som ett objekt för energiförsörjning. Egentliga Finlands förbund förordar delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftsområde i den omfattning som framförs i planbeskrivningen. Planläggarens bemötande a) b) c) Utlåtandet antecknas för kännedom. A5. Fingrid Lausunto Lausunnon pääkohdat a) Fingridillä ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine a) Lausunto merkitään tiedoksi. A6. Finavia Lausunto Lausunnon pääkohdat

6 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 3 a) Finavialla Oyj:llä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine a) Lausunto merkitään tiedoksi. A7. Metsähallitus Lausunto Lausunnon pääkohdat Kaava-alue käsittää 57 ha Metsähallituksen aluetta. Koko kiinteistöstä ollaan muodostamassa luonnonsuojelualuetta osana koko maakunnan uusia valtion suojelualueita koskevaa asetusta. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan on tehty pieniä muutoksia tuulivoimalat 1 ja 3 on siirretty kauemmaksi Metsähallituksen kiinteistön rajasta (etäisyys nyt noin m) ja SL-merkintä peittää koko Metsähallituksen kiinteistön. Metsähallituksen näkökohtia kaavaehdotukseen a) Kaavassa kaksi tuulivoimalaa on siirretty vähän etäämmälle Metsähallituksen alueesta ja Stormossenin Natura-alueesta. Neljä viidestä voimalasta (numerot 1 4) tulee edelleen näkymään hallitsevana avosuoalueelle. Melutasoja on tarkasteltu kahden turbiinityypin osalta sekä ilman kasvillisuuden tai tuulen suunnan vaimentavaa vaikutusta ja ilman muita mahdollisia lieventäviä toimenpiteitä. Kaavassa ei ole annettu sellaisia kaavamääräyksiä esim. voimaloiden ominaisuuksien tai käytön suhteen, joilla melutasoa voisi laskea. Melutaso tulee myös koko suojelualueella ylittämään ne suositusarvot, jotka ympäristöministeriö on antanut luonnonsuojelualueita koskien tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessaan v Nähtävästi voimaloita ei ole voitu kaavassa siirtää riittävän kauas suojelualueesta, koska tämä nostaisi melutasoa eteläpuolella olevan asutuksen piirissä. Metsähallitus esittää, että: b) Kaavaa ja kaavamääräyksiä muutetaan siten, että Stormossenin suojelualueella melutaso laskee alle 40 db:n päiväajan keskiarvona laskettuna. c) Edellisen lisäksi ainakin tuulivoimaloita 2 ja 4 siirretään noin metriä etelään kaakkoon nykyisestä sijainnista. Näin tuulivoimalat eivät enää näkyisi aivan yhtä hallitsevina Stormossenin avosuolle. Asiakirjojen tiedoista päätellen tämä voisi olla mahdollista ottaen huomioon maapohjan perustamisominaisuudet. Melumallinnuksen mukaan tämä ei myöskään nostaisi melutasoja Gräsbölen ja Bogsbölen kylien suunnassa. Metsähallituksen lausunto kaavaehdotukseen liitetystä Natura-arvioinnista Yleisesti ottaen Natura-arviossa ja sen taustaselvityksissä on paljon tietoa. Etenkin rakentamisen vaikutuksia on arvioitu monipuolisesti. Luontotyyppien määrittelyssä on pieniä eroja verrattuna Metsähallituksen asiantuntijoiden tekemiin kartoituksiin, mutta erot eivät ole johtopäätösten kannalta merkittäviä. Kuitenkin raportti on sekava ja vaikeasti luettava: olennaista tietoa vaikutuksista on ripoteltuna eri alaotsikoiden alle eikä niitä ole koottu lukuun 7 johtopäätökset. Selkeämpi esitystapa lähtisi lajeista ja luontotyypeistä, joihin kohdistuvat vaikutusmekanismit käsiteltäisiin näiden otsikoiden alla eikä päinvastoin. Seuraavassa on lueteltuna joitakin puutteita ja puutteellisia tulkintoja: d) voimalaitosten toiminnan aikaisen melun vaikutusta ei ole arvioitu lainkaan, vaikka arviossa on pohdittu paljon vähäarvoisempia riskejä (syttyminen tuleen, kaatuminen). Meluselvityksen mukaan Natura-alueelle ulottuu suositukset ylittävää melua. e) vaikutusalueen rajaus on tehty kovin suppeasti. Natura-alueelle ulottuu melua, välkettä ja lähelle sijoittuvan, suuren pyörivän myllyn häiriövaikutusta etenkin eläimistöön. Nämä vaikutukset ovat olennaisia kun arvioidaan toiminnan vaikutusta Natura-alueen lajeille aiheutuvaan häiriöön sekä sen koskemattomuuteen ja yleisen kokonaisuuden säilymiseen yhtenäisenä (luontodirektiivi 6 artikla, kohdat 2, 3 ja 4) f) vaikutukset harvinaisiin, uhanalaisiin tai luonto- ja lintudirektiivin lajeihin on ohitettu arviossa liian kevyesti. Jostakin syystä raportin lähtöaineistossa (luku 5) tai lähdeluettelossa (luku 8)

7 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 4 ei ole lainkaan mainittu tämän hankkeen yhteydessä tehtyjä monia luonto- ja lajiselvityksiä. Ehkä tästä johtuen raportissa mainitaan, ettei Natura-alueella esiinny luontodirektiivin liitteen II tai IV lajistoa, vaikka lepakkoselvityksen mukaan siellä, lähellä voimalaitosten sijoituspaikkoja on tavattu vesisiippaa ja pohjanlepakkoa. g) ei myöskään ole hyväksyttävää ohittaa lintudirektiivin lajistoa maininnalla, että Naturaalueen suojeluperusteena on vain luontodirektiivi. Vaikutukset direktiivin ja kansallisen uhanalaisluokituksen mukaiseen lintulajistoon on syytä arvioida myös tässä raportissa. Kyse on kuitenkin suojelun kokonaisuudesta, jota ei voi tällä tavoin pilkkoa. Tämä arvio on myös olennainen kaavaselostuksen siinä luvussa, joka käsittelee hankkeen vaikutuksia lajistoon. h) yhteisvaikutukset muiden tuulivoimalaitosten kanssa mm. linnustoon on arvioitu erikseen. Olisi kuitenkin ollut hyvä tässä raportissa viitata sen johtopäätöksiin i) Metsähallituksen käsityksen mukaan Gräsbölen osayleiskaavalla on vaikutusta Stormossenin Natura-alueen luontoarvoihin. Lieventäviä toimenpiteitä tarvitaan. Kaavoittajan vastine a) Tuulivoimaloista on annettu kaavoitusmääräys, että voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että meluhäiriö ja varjostushäiriö ei ole kohtuuton asuinrakennuksilla. Tämä vaikuttaa epäsuorasti myös luonnonsuojelualueella. Osayleiskaavassa ei voida antaa määräyksiä voimaloiden käytöstä, vaan ainoastaan niiden ominaisuuksista. Käytöstä määrätään muissa menettelyissä. b) Turbiinien siirtämisellä tai kaavamääräyksillä ei ole vaikutusta suojelualueen kasvillisuuteen perustuviin suojeluarvoihin, sillä nämä eivät ole herkkiä tuulivoiman melulle tai maisemavaikutukselle. c) Kuten yllä on todettu, voimaloiden siirtämisellä ei ole vaikutusta suojeluarvoihin. d) Kuten Natura-arviossa sanotaan, tässä Natura-arviossa voidaan jättää huomioimatta melu-, häiriö- (liikkuminen) sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset, koska Natura-alueen suojeluperusteena ei ole kuin luontotyyppejä. Kyseisillä vaikutusmekanismeilla ei ole fyysisiä vaikutuksia luontotyyppeihin tai luontotyyppien toiminnallisuuteen. ELY-keskus katsoo lausunnossaan Natura-arviosta arvion olevan riittävä ja sen johtopäätösten olevan oikeat. e) Kyseisen Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi ja tietyt alueella esiintyvät direktiivin luontotyypit, jotka on esitetty Natura-arviossa. Luontodirektiivin liitteen II lajeja alueella ei esiinny eikä niitä mainita Natura-tietolomakkeilla. Näin ollen Natura-arviointi tehdään peilaten alueen suojeluperusteita eli arvioidaan hankkeen vaikutukset edellä esitettyihin alueella esiintyviin luontotyyppeihin. Näin arviossa on tehty. Alueen koskemattomuutta ja yhtenäisyyttä tarkastellaan vastaavasti suojeluperusteiden näkökulmasta. Koska alueella ei esiinny eläimistöä, jota suojeltaisiin Natura-verkostolla, ei melun vaikutusta ole eläimistöön Natura-arviossa arvioitu. Alueella tavatut lepakkolajit (vesisiippa ja pohjanlepakko) esiintyvät yleisesti Etelä-Suomessa. Vesisiippa on nimensä mukaisesti sidoksissa vesistöihin, kun taas pohjanlepakko suosii saalistusalueinaan monenlaisia ympäristöjä. Naturaalueen ulkopuolelle sijoittuvat turbiinit eivät heikennä Natura-alueen soveltuvuutta lepakoiden saalistusalueena. f) Vaikutuksia harvinaisiin tai uhanalaisiin lajeihin ei arvioida Natura-arviossa lukuun ottamatta lajeja, jotka ovat luontodirektiivin liitteen II lajeja. Lepakkolajien tapaaminen alueella ei ole tulkittavissa siten, että lajit asuvat Natura-alueella. Lepakoita on käsitelty edellisessä kappaleessa. ELY-keskus on katsonut lausunnossaan, että Natura-alueella ei ole merkitystä lepakoiden esiintymisalueena eikä tuulivoimaloista aiheudu lajeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. g) Yksiselitteisesti Natura-arviossa otetaan kantaa hankkeen tai suunnitelman vaikutuksiin ja vaikutusten merkittävyyteen Natura-alueen suojeluperusteisiin nähden. Näin ollen Naturaarviossa ei tässä tapauksessa ole tarpeen tarkastella linnustoa. MRL:n mukaisessa kaavan

8 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 5 vaikutusarviossa on sen sijaan arvioitava kaavan vaikutukset luontoon. Tämä arvio löytyy kaavaselostuksesta ja tarkemmin sen liitteistä. h) Kuten edellä on esitetty, linnustoa ei tarkastella Natura-arviossa. Vastaavasti kyseinen asia tarkastellaan tarpeen mukaan kaavan vaikutusarviossa. i) Lausunnossa jää epäselväksi mitä, minkälaisia ja kuinka voimakkaita (merkittäviä) vaikutuksia Metsähallitus katsoo hankkeesta Natura-alueeseen kohdistuvan. Myöskään lieventäviä toimia ei ole lausunnossa tuotu esiin. Natura-arvioon perustuen lieventäviin toimenpiteisiin ei katsota syntyvän aihetta. Kaavaehdotuksessa voimaloiden sijaintipaikat ovat hieman siirtyneet Natura-arviossa esitetystä siten, että voimalat sijaitsevat aiempaa etäämpänä Naturaalueesta. ELY-keskus on lausunnossaan todennut Natura-arvion täyttävän siltä edellytetyt asiat riittävällä tarkkuudella. A8. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Utlåtande , Natura-utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet Gräsböle vindkraftpark finns med i förslaget för Egentliga Finlands etapplandskapsplan för vindkraft, med symbol en804, energiförsörjningsobjekt, "område som lämpar sig för landskapsnivå betydande vindkraftsproduktion, där man enligt utredningar kan placera 3-9 vindkraftverk". NTM-centralen anser att en stor del av de utredningar som nämnts i utlåtandet över utkastet finns nu med i plandokumenten. Kommunen har också låtit göra en utredning av vindkraftprojektens samverkningar. NTM-centralen vill dock framföra följande synpunkter angående förslaget. Naturvården a) Vindkraftparkens verkningar för Stormossens Naturaområde har bedömts efter utkastskedet i planläggningen. För ett område som hör till nätverket Natura 2000 måste den följande texten tilläggas till planbestämmelsen: "Om beaktande av områdets skyddsvärden har stadgats i NVL 65 och 66."/ "Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä." NTM-centralen anser att de naturutredningar som gjorts för planen är tillräckliga och att naturvärden på planområdet har beaktats på ett tillfredsställande sätt. Buller b) Båda kraftverkstyper som modellerats orsakar något högre bullernivåer nattetid för kringliggande fritidsbosättning än vad som ges som riktvärden i miljöministeriets guide Planering av vindkraftsutbyggnad (2012). I planbeskrivningen dras den slutsats (s ) att om ett område inte är planlagt för ett visst ändamål behöver man inte ta eventuella riktlinjer eller bestämmelser i beaktande. NTM-centralen anser detta som en feltolkning. En del bostadsbyggnader i Gräsböle och i Bogsböle används numera som fritidsbostäder. Då måste de betraktas som sådana, även om en generalplan eller detaljplan saknas. c) Om bullereffekten kring kraftverket 1 inte kan minskas så att riktvärdena nås, bör man överväga att lämna bort detta kraftverk. Landskapsvärden och kulturmiljön d) En ingående landskapsutredning gällande både historia och nuläge hör till plandokumenten. Vindkraftverkens synlighet i landskapet har studerats mot olika riktningar. Utredningen har dock inte använts i syftet att hitta eventuella alternativa byggplatser av landskapsmässiga skäl. e) Byggnadsbeståndet i Gräsböle och i Bogsböle inventeras som bäst på våren Således blir det möjligt att bedöma eventuella förändringar förorsakade av vindkraftverkens synlighet i förhållande till byområdenas kulturmiljövärden. Planbeskrivningen kan kompletteras i detta hänsyn innan plandokumenten behandlas vidare. Till slut

9 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 6 f) NTM-centralen har ingenting annat att anmärka om Gräsböle delgeneralplaneförslag. Pääkohdat lausunnosta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura-arviosta koskien Gräsbolen tuulivoimapuiston vaikutuksia Stormossenin Natura alueeseen g) Voimalat voisivat vaikuttaa Natura-alueen suojeluperusteisiin lähinnä rakentamisen aikaisten muutosten (mukaan lukien epäsuorat vaikutukset) tai käytön aikaisen häiriön kautta. Voimaloiden kiinteät rakenteet sijoittuvat lähimmillään 60 metrin ja sähkönsiirtorakenteet 50 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Tiestön rakentamisessa hyödynnetään pääosin olemassa olevia tiepohjia. Hankkeen suorat vaikutukset eivät siten ulotu Natura-alueelle. Voimaloiden lapojen kärjetkään eivät pyöriessään ulotu Natura-alueen yläpuoliseen ilmatilaan. Hankkeesta ei myöskään aiheudu valuma-aluemuutoksia eikä muita merkittäviä hydrologisia vaikutuksia. Teoreettinen välillisten vaikutusten alue (määritelty 250 metrin säteelle voimaloista) ulottuu alueen sisälle sen etelä- ja kaakkoisreunoilla. Todennäköisesti maankäytön välilliset vaikutukset kyseisellä säteellä ovat tässä tapauksessa kuitenkin vähäisiä. h) Suorat luontotyyppikohtaiset vaikutukset on todettu mitättömiksi etäisyydestä johtuen. Myös epäsuorat vaikutukset ja reunavaikutukset suoluontotyyppeihin voidaan tässä tapauksessa sulkea pois, koska hydrologisia muutoksia ei tule tapahtumaan. i) Vaikutukset harvinaisiin, uhanalaisiin tai luonto- ja lintudirektiivin lajeihin on käsitelty arviossa pintapuolisesti, koska lajit eivät ole alueen suojeluperusteena. Natura- tietolomakkeen ja tehtyjen luontoselvitysten mukaan tällaisia lajeja ei alueella esiinny, lukuun ottamatta kurkea, palokärkeä sekä pohjanlepakkoa ja vesisiippaa. Aluetta ei kuitenkaan voi pitää näiden lajien kannalta merkittävänä, eikä niiden esiintyminen lisää kyseisen alueen suojeluarvoa. j) Arvioinnin suurin puute on siinä, että voimalaitosten käytön aikaisen melun ja häiriön vaikutusta ei ole käsitelty lainkaan. Meluselvityksen mukaan koko Natura-alue kuitenkin tulisi olemaan yli 40 db:n melualuetta. Melutaso tulee siis alueella ylittämään ne suositusarvot, jotka ympäristöministeriö on antanut luonnonsuojelualueita koskien tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessaan v k) Natura-alueen suojeluperusteena ei kuitenkaan ole eläimistöä, joka kärsisi melusta. Melun ja mahdollisen välkkeen ei siten voi ajatella heikentävän luontotyyppien arvoa muuten kuin alueella satunnaisesti vierailevien ihmisten näkökulmasta. Hanke tulee myös muuttamaan maisemaa Natura-alueelta katsottuna. Natura-alueelle siis aiheutuu kiistatta lievää häiriötä, mutta ei alueen suojeluperusteita heikentävällä tavalla. l) Edellä todetuista pienistä puutteista huolimatta Natura-arvio on laadittu asianmukaisesti, ja sitä voidaan pitää riittävänä oikeanalaisten johtopäätösten tekemiseksi. Johtopäätöstä, että Gräsbölen tuulivoimayleiskaavalla ei ole heikentäviä vaikutuksia Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteena oleviin arvoihin, voidaan pitää perusteltuna. Planläggarens bemötande a) Den föreslagna planbestämmelsen läggs till. b) Varje byggnad beaktas separat i bullermodelleringen och med den nyaste vindkraftverksplaceringen överskrids inte bullerriktvärdena. c) Kraftverk nummer 1 har tagits bort ur delgeneralplanen på grund av flera orsaker. d) Det är inte möjligt att hitta alternativa platser för vindkraftverken inom detta projekt, förutom förflyttningar på några hundra meter, eftersom planläggningsområdet till storleken är begränsat och eftersom kraftverken endast kan placeras på sådan mark där man ingått arrendekontrakt. Dessutom finns det många begränsande faktorer i omgivningen som gör att kraftverken placerats på optimala ställen. Att kraftverk nummer 1 tagits bort påverkar givetvis synligheten. e) Resultaten av inventeringen av byggnadsbeståndet våren 2013 beaktas i uppdateringen av landskapsutredningen, samt i planbeskrivningen. f) Noterat. g) l) Lausunto Natura-arviosta merkitään tiedoksi.

10 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 7 A9. Egentliga Finlands landskapsmuseum Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) I delgeneralplanbeskrivningen nämns på s. 11 "I gällande landskapsplan eller regionplan finns inga betydelsefulla kulturhistoriska miljöer utmärkta på delgeneralplaneområdet eller i dess närhet. Egentliga Finlands landskapsmuseum har gjort en kulturmiljöinventering av byggnadsbeståndet. För Kimitos del blev den färdig vintern I närheten av projektområdet finns era regionalt och lokalt värdefulla byggnader och byggnadsgrupper. Objekten framgår av landskapsutredningens bilagekarta. Kulturmiljövärdena är inte beaktade i Åbolands och Kimitoöns landskapsplan, vilket nog framgår av landskapsplanens allmänna bestämmelser. Under hösten/vintern 2011 inventerade landskapsmuseet Nordanå-Lövböleområdets byggnadsbestånd. Byar runt om Gräsböle vindkraftsdelgeneralplanområde har inte ännu inventerats. Inventeringen är nu, våren 2013, under arbete. Fast det inte finns byggnader på själva planeområdet bör närområdens byggnader och miljöer redogöras för att man ska kunna bedöma vindkraftplanens inverkan på kulturmiljön. Att endast lägga märke till miljöns former och miljöbilden räcker inte utan man bör också redogöra miljöns historiska utveckling, bebyggelsehistoria, byhistoria, områdenas användningshistoria. b) På basen av de arkiv- och registeruppgifter som är tillgängliga för landskapsmuseet finns det på planområdet inte några fasta fornlämningar, som är fredade enligt lagen om fornminnen (295/63). Landskapsmuseet har dock i april 2013 fått en anmälan om en stenyxa, som enligt upphittaren har hittats inom planområdet. Landskapsmuseet kommer under våren/sommaren 2013 att granska föremålets fyndplats för att fastställa eller utesluta förekomst av en fast fornlämning. c) Egentliga Finlands landskapsmuseum anser att planematerialet för den byggda miljöns/kulturmiljöns del fortfarande är bristfällig. Delgeneralplanen kan inte godkännas före kulturmiljöinventeringen är gjord och områdets historiska utveckling och bebyggelsehistoria kan tas till hänsyn som helhet i planeringen. Planläggarens bemötande a) Se punkt c). b) Enligt uppgifter har landskapsmuseet inte hittat någonting i undersökningarna sommaren Ärendet föranleder inga vidare åtgärder. c) Resultaten av inventeringen av byggnadsbeståndet våren 2013 beaktas i uppdateringen av landskapsutredningen, samt i planbeskrivningen. B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET B1. Skriftlig anmärkning, von Ungern-Sternberg Sara Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen 1. Hur ser kommunens målsättning och vision ut? - Satsar man på industriell vindkraft, men förstörd landskapsvy utan fritidsbosättning? Eller satsar man på en skärgårdsnatur som lockar turister och fritidsbosättare, en "barnens ö". Kommunen måste välja eftersom man inte kan få båda. 2. Genomdriver kommunen ett projekt, som en stor del av invånarna motsätter sig? - En liten grupp är aktiv, men det betyder inte att endast den gruppen protesterar. En protestlista på nätet omfattar 310 namn ( ). Svårläst text, ovana att skriva, rädsla för skadade grannrelationer etc. kan vara orsaken till det låga antalet inlämnade åsikter

11 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 8 och besvär. Kommunen bör ta hänsyn till invånarnas vilja. Deras oro bygger på engagemang för den egna miljöns kvalitet, trygghet och kontroll. 3. Varför väljer kommunen inte ett minimiavstånd på 2 km mellan vindkraftverk och bosättning? - I sina bemötanden säger kommunen att lagen inte kräver detta. Lagen skall aldrig tolkas bokstavligen eftersom den inte kan förutse alla nya situationer. Lagens anda bör avgöra. Lagens anda är att grannmiljön skall respekteras. 4. Hur beaktar kommunen bullerproblemet? - Vid diskussionsaftonen Vindkraft i mot- eller medvind hörde vi två föredrag om buller från vindkraftverk. Dessa förstärkte i hög grad vår oro. Ju högre vindkraftverken är, desto mera inverkar amplitudmodulationen, dvs. det periodiskt varierande ljudet, som dessutom förstärks av flera vindkraftverk nära varandra. Det lågfrekventa ljudet tränger sig genom bostadshusens väggar och förorsakar hälsoproblem såsom sömnlöshet och högt blodtryck. Vilka rättigheter har vi då vi upplever bullret som störande och oroar oss för vår och våra barns hälsa? Att se enbart till tillåtna db-gränser är inte nog, eftersom vindkraftbuller inte fungerar på samma sätt som t.ex. trafikbuller. 5. Hur påverkas landskapet av de starka flyghinderljusen, som måste finnas i toppen på varje vindkraftverk då höjden överstiger 150 m, landskapet? - De planerade vindkraftverken kommer att ha starka ljus på 2 gånger candela i toppen. De blinkar gånger per minut och dominerar starkt omgivningen på stora avstånd. På diskussionsaftonen fick jag som svar på min fråga att Högsåra-möllornas flyghinderljus inte stör. Hur kan man jämföra de planerade verken med hälften lägre verk, där starka flyghinderljus inte krävs? 6. Hur beaktar kommunen ekonomiska aspekter? - Bl.a. i bemötande nr 18 svarar kommunen: "Att uppgöra en markanvändningsplan handlar om en helhetsbedömning och då det gäller projekt av denna storlek är det inte alltid möjligt att beakta alla invånares intressen, utan man måste se till den större helheten och göra kompromisser. Bland annat måste man också beakta nyttan av investeringar i den lokala infrastrukturen, direkta och indirekta skatteinkomster, nationella målsättningar och tillgången till grön energi för hela landet." Det är ett ytligt och nonchalant svar. Borde inte kommunen beakta alla sina invånares och fritidsbosättares intressen? Nyttan av investeringar i den lokala infrastrukturen, d.v.s. stora områden med industrialiserad natur med kraftiga högspänningsledningar och vindkraftverk, kan ifrågasättas. De direkta skatteinkomsterna innebär fastighetsskatt och ett fåtal arbetsplatser. Däremot förlorar Kimitoön turister och fritidsbebyggelse! Fastighetsägarna förlorar en stor del av värdet på sin egendom. 7. Hur beaktar kommunen nationalekonomiska aspekter? - Vindkraftverken kan förorsaka oanade problem och svårigheter (jfr. Talvivaara). Deras effekt är liten (c. 20 %) och de behöver reservenergi. Lönsamheten är helt beroende av stora statliga subventioner. De höga subventionerna lockar utländska vindkraftbolag, som kanske inte klarar av byggandet ekonomiskt. I Finland saknar vi kunskap om byggandet av vindkraftverk, medan vi borde satsa på biomassa. Solceller är starkt på kommande även kommersiellt och förstör inte miljön såsom vindkraftverken. Vi behöver inte vindkraft för att få grön energi. Vindkraftsubventionerna leder endast till höga elkostnader. 8. Slutligen: Är kommunen verkligen villig att ta konsekvenserna av en så stor förändring i en unik natur? - Som jämförelse duger inte områden med hälften mindre vindkraftverk (se Högsåra). Högre möllor förorsakar högre och mera oberäkneligt buller, mycket starkare flyghinderljus och reflexer som sträcker sig längre. De dominerar även landskapet inom stora radier. Planläggarens bemötande

12 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 9 Vindkraft kan samsas med andra former av markanvändning också i skärgården genom en vettig placering. Vindkraften utesluter heller ingen annan markanvändning, förutom alldeles i vindkraftverkens närområde. Hur turister förhåller sig till vindkraft är beroende av vilken aktivitet de sysslar med. I en undersökning i de svenska fjällen förhöll sig vandrare mera negativt till vindkraft, medan utförsåkare och snöskoteråkare förhöll sig mera positivt. T.ex. på Gotland har vindkraftsområden t.o.m. blivit turistattraktioner. Projektet genomgår en demokratisk behandlingsprocess där kommuninvånare och andra intressenter ges möjlighet att framföra åsikter. Dessa finns tillgängliga då kommunfullmäktige tar det slutgiltiga beslutet. Eftersom olika kraftverksmodeller har olika egenskaper och eftersom tekniken utvecklas hela tiden vore ett minimiavstånd aningen oflexibelt. I Sverige finns inga minimiavstånd, men t.ex. Gotlands kommun har infört ett så kallat hänsynsavstånd på 1000 meter. I de flesta länder används bullergränsvärden på nationell nivå. Ett minimiavstånd har varit aktuellt också i Kimitoön i samband med ett principbeslut om vindkraft, men hela principbeslutet förföll på grund av oklara jävsbestämmelser. Man försöker i stället styra inverkan av vindkraftverken på närområdet genom planbestämmelser. Buller kan upplevas på olika sätt av olika individer. Därför finns det fastslagna bullergränsvärden som måste följas. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Trafiksäkerhetsverket Trafi har i januari 2013 publicerat nya riktlinjer gällande flyghinderljus. Enligt dessa kan man variera flyghinderljusens styrka beroende på väder- och ljusförhållanden. Dessutom behöver inte alla vindkraftverk i en vindkraftspark utrustas med lika starka flyghinderljus. Detta presenteras mera ingående i den uppdaterade planbeskrivningen. Man bör komma ihåg att även markägarnas möjligheter till vindbruk är en invånargrupp som bör beaktas vid sidan av andra invånares intressen, fast- eller fritidsbosatta. Ett vindkraftverk kan producera el mellan 0 och 100 % av sin effekt, beroende på hur det blåser. De vindkraftverk i Finland som har en tornhöjd på över 70 meter har i medeltal haft en kapacitetsfaktor på 29 % ( ). Man kan jämföra detta med t.ex. ett kärnkraftverk, där cirka 35 % av den producerade energin blir elektricitet, medan största delen av den resterande energin går förlorad i nedkylningen av processen. De enda kraftverken med hög bränsleekonomi är kraftvärmeverk, som utnyttjar % av bränslets energi, då nedkylningsenergin utnyttjas som fjärrvärme. B2. Kirjallinen muistutus, von Ungern-Sternberg Claes Muistutus Muistutuksen pääkohdat - On ilmennyt että Kemiön kunta harkitsee päätöstä rakentaa Gräsbölen tuulivoimapuisto ilman kunnanvaltuuston periaatepäätöstä. Sellainen päätös ei ole mielekäs kuntalaisten tai muitten tuulivoimahankkeitten kannalta, herättäähän se kysymyksiä siitä onko hankkeen toteuttamisessa jotain epäilyttävää, salailua kätkeviä seikkoja. Tiedossa on myös että saaren tuulivoimahankkeet hyödyttävät vain pientä ryhmää maanomistajia. - On ilmeistä ettei kunnanvaltuusto ole käynyt tuulivoimahankkeista seikkaperäistä, perehtymistä vaatinutta keskustelua. Jos keskustelua oltaisiin käyty olisi kunnalla hankkeista kattava visio. Tuulivoimaloiden kunnalle tuottama hyöty on tarkemmin määrittämättä, laskelmat puuttuvat. Työllisyysvaikutuksista on annettu vain ylimalkaisia arvioita. Paikallisia työllistetään etupäässä rakennusvaiheessa, asiantuntijat tulevat muualta. Tuulivoimalat ostetaan ulkomailta joten laajempi työllisyysvaikutus jää hyvin pieneksi. - Kaksi meluhaittoja koskevaa esitystä toivat esille seikkoja joita YVA ja toimijat ovat vähätelleet tai ohittaneet (Denis Siposen ja Alpo Halmeen esitelmät ). Tuulivoimaloiden huomattavaa korkeutta ajatellen, on ilmeistä että meluhaitat voimistuvat, verrattuna pienempiin voimaloihin. Melu aiheuttaa terveysongelmia kuten unettomuutta, nu-

13 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 10 kahtamisongelmia, korkeata verenpainetta ja kaikkea mitä näihin liittyy. Suomessa ei ole normia tuulivoimaloiden ja asutusten välimatkoista, vaikka monet muut maat ovat ottaneet tällaisia käyttöön. Esitysten yhteenvetona voin todeta että välimatkan tulee olla vähintään 2 km. - Tuulivoiman haittapuoliin on kiinnitetty huomiota Tanskassa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa tuulivoiman vastustus lisääntyy. Kemiön kunnan järjestämässä tilaisuudessa tanskalainen Peter Skjelhjorth esitelmöi tilanteesta Tanskassa otsikolla En grön Mardröm eli Vihreä Painajaisuni. Tanskassa tuulivoimakapasiteetti on noussut melkoisesti mutta se vastaa parhaimmillaan vain 4,4 % sähkön tarpeesta. Tanskan poliitikoille alkaa valjeta se mitä tavallinen kansa on oivaltanut jo ajat sitten: tuulivoima on kallis ja tehoton energiamuoto. - Skjelhjorthin esityksessä kiinnitin huomiota seikkaan jota kemiöläiset ja varsinkin ulkomainen sijoittaja on vähätellyt. Vähättely koskee kiinteistöjen arvonalennusta. Tanskassa, Ruotsissa ja muissa maissa kiinteistöjen arvonalennus on arvioitu keskimäärin n. 30 %. Myös Saksassa puhutaan samansuuruisesta arvonlaskusta. Kemiösaarella on paljon vapaa-ajan kiinteistöjä joiden omistajat kaipaavat virkistystä ja rauhaa. Monet heistä joutuvat kärsimään tuulivoimaloiden haitoista mikä mitätöi vapaa-ajan asunnon mielekkyyden. Kiinteistö menettää arvonsa ja herää kysymys: kuka korvaa menetyksen? Kuntalaiset nauravat tällaisille väitteillä ja katsovat tuulivoimaloiden vain lisäävän Kemiön houkuttelevuutta. - Tuulivoimaa suosiva tariffi on poliittinen päätös. Kun nyt jo tiedetään, kuten ulkomaiset esimerkit osoittavat, että politiikka on herkkä muutoksille voi taloustilanteen kiristyminen Suomessa yllättävän nopeasti muuttaa myös tariffipolitiikkaa. Tuulivoimatoimijoille on lähivuosiksi taattu suuria voittoja mutta he vetäytyvät heti kun politiikka muuttuu. On ilmeistä ettei kunta ole edes mieltänyt että tilanne voi muuttua jolloin suurin kärsijä ovat kuntalaiset. - Kemiönsaaren kunta odottaa tuulivoimasta taloudellisia etuja. Ne eivät ole tarkoin tiedossa. Tiedossa ovat maanomistajien ja tuulivoimayritysten tulot. Tiedossa on myös veromaksajien ja sähkönkuluttajien rahoittamat tuet. Kunta unelmoi tuloista mutta kun ei ole visiota ei ole laskelmiakaan. Kaavoittajan vastine Kemiönsaaren kunnan periaatepäätös kariutui epäselvään jääviystilanteeseen. Niiden sijaan tehtiin suuntaviivat tuulivoimalle. Suuntaviivojen täyttyessä hankkeen kaavoitus voidaan aloittaa. Kaavaprosessin aikana tehdään varsin kattavat selvitykset ja kuullaan kuntalaisia ja muita osallisia. Näiden perusteella lopullisen päätöksen kaavasta tekee kunnanvaltuusto. Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui, kuten edellä mainittu, epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Eri ihmiset kokevat melun eri tavalla. Siksi on olemassa meluohjearvoja, joita tulee seurata. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Tuulivoiman osuus Tanskan energiantuotannosta on 4,4 %, mutta sen osuus sähköntuotannosta on noin 25 %. Tietyistä ympäristövahingoista, kuten melusta tai muusta vastaavasta häiriöstä, on mahdollista saada korvausta jos niitä voidaan pitää kohtuuttomina, mutta korvausta ei voi saada esim. menetetystä kauniista maisemasta tai luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Mahdollisista korvauksista ei säädetä osayleiskaavalla.

14 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 11 B3. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Juha & Leena Muistutus Muistutuksen pääkohdat Vastustamme Gräsbölen tuulivoimapuistoa, koska siellä ei toteudu 1000 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Kaavoittajan vastine Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. B4. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Ari Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Anmärkningsinlämnaren är rågranne till vindkraftsparken och motsätter sig vindkraftsetableringen. - Anmärkningsinlämnarens fastighet ligger i och med ändringen i detta förslag på generalplan hundra meter närmare än tidigare utkast, dvs. på ca 580 meters avstånd från och direkt i sluttningen under närmaste vindkraftverk, nr 1. - Under ett informationstillfälle (Vindkraft i mot- eller medvind) i Wrethalla den uppfattades en objektiv bullerforskares uppfattning om ansvarsfullt planerande att vindkraftverk inte borde placeras närmare än 1,5 km från närmaste bostadshus. Att den närmsta planerade vindmöllan ligger på ett avstånd om ca 580 m från den fastighet som nämns ovan är långt ifrån ansvarsfullt planerande av kommunen. Anmärkningsinlämnaren anser att kommunen bör införa ett minimiavstånd mellan vindkraftverk och bostadshus om minst 1,5 km för att säkerställa att bullernivåerna inte kommer upplevas som störande för de fastbosatta och sommargästerna. - Under informationstillfället om förslaget till Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan den visades en kartbild över bullernivåerna enligt planerad turbinmodell. Skalan på kartbilden visade sig vara mycket missvisande efter att det bland publiken upptäckts och påpekats. Enligt den skalan skulle A01 vara på ett avstånd om kring 2 km från ovan nämnda fastighet. Är de uppritade bullerområdena korrekta eller sträcker de i verkligheten sig så långt som skalan förevisar? Kommunen bör förkasta denna bullerutredning och göra nya bullerutredningar som är tillförlitliga. På sid i förslaget finns samma kartor med missvisande skala. - Dessutom ger planförslaget tvetydiga uppgifter; enligt kartan på sid 23 har mölla A01 flyttats 100 m närmare bosättning. Däremot har kartan på sidan 8 i förslaget inte gjorts om enligt ändringen utan A01 står på det ursprungliga stället. Kommunen bör inte gå vidare med ett planförslag som är tvetydigt utan förkasta förslaget i sin helhet som bristfällig. Planläggarens bemötande På basen av kommentarer har vindkraftverk nummer 1 avlägsnats ur delgeneralplanen. Därmed blir avståndet till närmaste vindkraftverk från ifrågavarande fastighet cirka 950 meter. Eftersom olika kraftverksmodeller har olika egenskaper och eftersom tekniken utvecklas hela tiden vore ett minimiavstånd aningen oflexibelt. I Sverige finns inga minimiavstånd, men t.ex. Gotlands kommun har infört ett så kallat hänsynsavstånd på 1000 meter. I de flesta länder an-

15 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 12 vänds bullergränsvärden på nationell nivå. Ett minimiavstånd har varit aktuellt också i Kimitoön i samband med ett principbeslut om vindkraft, men hela principbeslutet förföll på grund av oklara jävsbestämmelser. Man försöker i stället styra inverkan av vindkraftverken på närområdet genom planbestämmelser. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Kartan på sidan 8 är tagen direkt ur naturutredningen som gjordes innan vindmöllan flyttades 100 m söderut. Kartan åtgärdas i uppdateringen av planbeskrivningen. B5. Skriftlig anmärkning, Bergström Max Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Anmärkningsinlämnaren påpekar följande: - Öns karaktär som gammal kulturbygd och skärgårdskommun skulle förvandlas till ett stort industriområde där kraftverkens närvaro skulle törnimmas överallt och dygnet runt. Kommunen går inte miste om betydande skatteintäkter. Det är tvärtom troligare, att många lämnar ön när den förvandlas till industriområde. Turismen med den största tillväxtpotentialen tynar bort. Människor och monstruösa vindkraftverk passar ej ihop. Ej heller passar dessa monster som grannar till naturområden eller Skärgårdshavets nationalpark. - Ingen diskussion om miljökonsekvenserna har ägt rum. Möten har ordnats av provindkraft personer för att övertyga allmänheten. Måndagen 15.4 höll kommunen ett möte bakom lyckta dörrar med herrar Ansgar Hahn, Taamir Fareed och Christoffer Wiik. Allmänheten och närvarande journalister ck ej komma in på mötet. Jag anser att kommunalfullmäktige gjort fel i att utesluta kommunens invånare och tidningsjournalister från mötet och att full information nu måste ges om varför mötet måste hållas och vad som sades på mötet. - De som är mest intresserade av att etablera vindkraft är markägare med ofruktbara bergsmarker. De utgör en mycket liten minoritet i kommunen, men tyvärr kan de förstöra boendemiljön för en hel kommuns innevånare. Därför måste en allmän och omfattande debatt med möjlighet för kommunens innevånare och sommarboende att säga ja eller nej tillåtas. När ett så här stort beslut fattas, måste allt ske öppet och det finns inget, som är så brådskande, att man måste låta sig lobbas bakom lyckta dörrar. - Planen för Gräsböle vindkraftområde har varit till påseende. Den fanns i en tjock pärm i kommunkansliets tambur. Där fick man stående bläddra i förslaget. Var det med avsikt informationen gjorts svårtillgänglig? - På Wrethalla-mötet talade inbjudna experterna Denis Siponen och Alpo Halme om avstånd till möllor om 1000 m, helst 1300 m. I Gräsböle-planen är avstånden hälften av rekommenderade avstånd till boningar och naturområden i meter räknat. Man trollar i stället med formler, som hux ux gör avstånden acceptabla. Likaså saknas en trovärdig miljöbedömning. Var byggs hamnar och hur förstärks tillfartsvägar? Hur omfattande kommer sprängningsarbetena att vara? Tunga och överbreda transporter söndrar vägar. Vem står för kostnaderna? När kraftverken en dag är föråldrade kommer de då att demoleras med för ändamålet åsidosatta medel, eller lämnas de åt sitt öde? Naturen kan tyvärr aldrig återställas och vi lämnar till våra barn ett vandaliserat landskap. - Ett argument för vindkraften är nya arbetstillfällen. Ingen utredning har gjorts. - Ansgar Hahn informerade allmänheten om nödvändigheten av att importera vindkraftverken från Tyskland på grund av att de nsktillverkade var för bullersamma. Skall kommunen hjälpa dessa entreprenörer att ta arbetstillfällen från finsk industri?

16 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 13 - Området uppfyller inte avståndskraven och planeringen måste stoppas. Vänta tills tillförlitliga utredningar gjorts. Eljest kan skadeståndskrav ställas i framtiden, som kommunen inte har råd att betala. Fastighetsmarknaden kan också utvecklas negativt med dyra konsekvenser för kommunen. Planläggarens bemötande Vindkraft kan samsas med andra former av markanvändning också i skärgården genom en vettig placering. Vindkraften utesluter heller ingen annan markanvändning, förutom alldeles i vindkraftverkens närområde. Hur turister förhåller sig till vindkraft är beroende av vilken aktivitet de sysslar med. I en undersökning i de svenska fjällen förhöll sig vandrare mera negativt till vindkraft, medan utförsåkare och snöskoteråkare förhöll sig mera positivt. T.ex. på Gotland har vindkraftsområden t.o.m. blivit turistattraktioner. Alla möten är naturligtvis inte öppna för allmänheten. Till möten brukar vanligtvis inbjudas de personer som är relevanta för just det mötet. Det har funnits flera tillfällen för allmänheten att ställa frågor till nämnda herrar och de svarar antagligen också på frågor om man bara tar kontakt. På de flesta möten som varit öppna för allmänheten har det funnits deltagare både från vindkraftsbolagen och från kommunalpolitiken. Projektet genomgår en demokratisk behandlingsprocess där kommuninvånare och andra intressenter ges möjlighet att framföra åsikter. Dessa finns tillgängliga då kommunfullmäktige tar det slutgiltiga beslutet. Information om Gräsböle delgeneralplan finns tillgänglig på kommunens webbplats var som helst i världen. Dessutom finns alla dokument i pappersformat på kommunkansliet för dem som inte har tillgång till internet. Samma förfarande gäller för andra planläggningsprocesser i kommunen. Planerarna hjälper gärna till att tolka materialet ifall det finns oklarheter. Omfattande undersökningar har gjorts om hur projektet påverkar miljön och naturen. Resultaten av dessa redovisas i sammandrag i planbeskrivningen, samt finns i sin helhet som bilagor till planläggningsmaterialet. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Existerande infrastruktur kommer att användas så långt det är möjligt. Detaljerna om vilka förbättringsarbeten som krävs klarnar senare under projektets gång. I delgeneralplanen har nya vägdragningar och kabelsträckor märkts ut på planområdet. Exakt vilken metod vinkdraftverken kommer att byggas med är inte ännu fastställt. Detta avgörs i bygglovet, inte i delgeneralplanen. I allmänhet behövs mindre sprängningsarbeten för bergsförankrade fundament än för gravitationsfundament. Vindkraftsbolaget står för kostnaderna för vägförbättring samt reparation av eventuella skador på vägarna som de orsakat. En analys av vägarnas skick görs före transporterna inleds och upprepas efter att transporterna genomförts för att få en klarhet i vilka skador som uppkommit. Vindkraftverken plockas ner då de nått slutet av sin användningstid. För att garantera att vindkraftverken plockas bort efter att de inte längre används sätter vindkraftsbolaget in en garanti på banken. Detta görs före byggstart och nämns också i arendekontraket. Dessutom har de material som används i vindkraftverken ett andrahandsvärde. I en delgeneralplan kan man inte ställa villkor att specifika tillverkare ska användas. Kraven kan endast gälla vindkraftverkens tekniska och fysiska egenskaper. B6. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Frej & Börman Rebecca Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Anmärkningsinlämnarna bor i närheten av den planerade vindkraftsparken och eftersom de varken fått tillfredsställande svar på det de yttrat sig om tidigare samt att planen inte heller är till-

17 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 14 förlitlig, motsätter de sig därför starkt byggandet av vindkraftsparken i området Gräsböle- Bogsböle. - I sitt förra yttrande om planutkastet framhöll anmärkningsinlämnarna sin oro angående vindkraftverkens eventuella inverkan på orsakandet av epilepsianfall hos personer med epilepsi och de är inte nöjda med svaret de fick daterat , där det stod att moderna vindkraftverk inte orsakat epilepsi. Anmärkningsinlämnarna är oroliga för att vinkraftverkens effekter ska framkalla ett epilepsianfall hos en person som redan har diagnosen epilepsi, inte för att effekterna orsakar själva sjukdomens uppkomst hos friska personer. - Anmärkningsinlämnarna fick heller inget svar på om de konsekvenser vindkraftverken kan medföra för människornas levnadsförhållanden och hälsa kommer att utredas mera utförligt. l Denis Siponens presentation som finns tillgänglig på Kimitoöns kommuns hemsida hänvisas till rön, i vilka det framkommer att buller från vindkraftverk har visat sig ha samband med vissa hälsoskadliga effekter inom tre kilometers radie. Till dessa hör sömnlöshet, insomningssvårigheter och förhöjt blodtryck. Anmärkningsinlämnarna kräver än en gång att vindkraftverkens hälsoeffekter orsakade av buller och skuggor ska utredas noggrannare, eftersom de bor på en dryg kilometers avstånd från närmaste planerade vindkraftverk. - Dessutom har upptäckts tvetydigheter i planens kartor som får oss att börja ifrågasätta hela dess trovärdighet. Enligt kartan på sidan 23 har vindkraftverk A01 flyttats 100 m närmare bosättning. Denna förändring har dock inte gjorts på kartan på sidan 8. Anmärkningsinlämnarna kräver därför en ny plan där samtliga planerade vindkraftverkens korrekta placeringen framkommer. Planläggarens bemötande Planläggaren ber om ursäkt för den dåliga formuleringen. Innebörden i meningen skulle vara att stora vindkraftverk inte har rapporterats orsaka epilepsianfall. De största hälsoeffekterna på människor som orsakas av vindkraftverk handlar om buller och skuggbildning. Dessa har redogjorts i planbeskrivningen. Kartan på sidan 8 är tagen direkt ur naturutredningen som gjordes innan vindmöllan flyttades 100 m söderut. Kartan åtgärdas i uppdateringen av planbeskrivningen. B7. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren luonto/vesterlund Salla-Riikka Muistutus Muistutuksen pääkohdat Johdanto - Kemiönsaaren luonto ry haluaa ottaa kantaa Gräsbölen tuulivoimakaavoitusalueesta tehtyyn Natura-arviointiin ja lausuntoihin. Edustamme kaupallisista pyrkimyksistä vapaata, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näkökulmaa tuulivoimarakentamiseen ja olemme käyttäneet apuna biologian, ekologian ja luonnonsuojelun ammattilaisia. - Huomautamme, että Gräsbölen tuulivoimahankkeen virallinen arviointi on tehty yksipuolisin perustein tuulivoimayhtiön palkkaaman kaupallisen yhtiön toimesta, eikä kunnan päättäjien tulisi käyttää yksinomaan tällaista selvitystä päätöksentekonsa tukena. Kunnan päättäjät voisivat käyttää myös tuulivoimayhtiöstä riippumatonta arvioitsijaa harkitessaan tuulivoimahankkeen vaikutuksia läheiseen Natura-alueeseen, muihin ympäröiviin luontoarvoihin ja alueen asukkaiden elinympäristöön. Alueidenkäyttötavoitteet - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 (Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto) erityistavoitteissa sanotaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti

18 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 15 keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä Gräsbölen aluetta ei ole merkitty tuulivoiman kannalta suotuisiin paikkoihin, joten selvitystä ei niiltä osin voida käyttää alueen valintaperusteen pohjana. Vaikka alueen pohjoispuolelle on merkitty pistemäinen tuulivoimalle suotuisa alue, ei sen merkitsemisvaiheessa ole huomioitu alueella sijaitsevaa Natura-kohdetta. Näin ollen merkintää ei tulisi käyttää tuulivoimarakentamisen perusteena. Alueelle ei ole suunniteltu kuin 5 voimalaa, mikä tuskin riittäisikään perusteluksi keskitetystä voimalamallista. Natura-alueen arvon vaarantuminen - Gräsbölen tuulivoimakaavaehdotuksen käsittämän alueen välittömässä läheisyydessä on valtakunnalliseen Natura-verkostoon suunniteltu Natura-alue. Ympäristöministeriön raportti tuulivoimarakentamisen suunnittelusta sanoo seuraavaa: LSL 66 :n nojalla kaavaa ei voida hyväksyä eikä vahvistaa, jos arviointi osoittaa, että tuulivoimarakentaminen merkittävästi heikentäisi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. - Alue on luontodirektiivin (92/43/ETY) mukainen luontoarvoiltaan tärkeä alue (SCI-alue). Stormossen kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen. Stormossen ja Norrängsbergenin itärinne suojellaan luonnonsuojelulailla ja muu osa kohdetta toteutetaan maa-aineslailla. Kaava-alue sijaitsee myös Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas), joka koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. - Tuulivoimaloiden rakentaminen tälle alueelle vähentäisi merkittävästi alueen arvoa luonnonsuojelukohteena ja maisemallisesti tärkeänä alueena. Slätmossenin pääosin luonnontilainen suoalue sekä sen vieressä sijaitseva luonnonmaisemaltaan edustava kallioalue ovat Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostuksessakin mainittu luontoselvityksessä todetuiksi arvokkaiksi luontokohteiksi. Luontotyyppi kokonaisuutena - Vaikka alue on valittu Natura-ohjelmaan luontotyyppinsä perusteella, on virheellistä ajatella, ettei luontotyyppi sisältäisi biologisia eliöitä. Luontotyyppi, kuten erilaiset suot, ovat kokonaisuuksia, jotka sisältävät kaikki luontotyypissä elävät lajit ja sen lisäksi abioottisen ympäristön. Jos tuulivoimaloilla on vaikutus ympäröivään eliömaailmaan, niin kasveihin, sieniin, bakteereihin, kuin eläinkunnan asukkeihinkin, se samalla vaikuttaa siihen luontotyyppiin, jossa nämä eliöt elävät. Vaikka alueen perustamisen takana ei olekaan tietyn direktiivin mukaiset eläin- tai kasvilajit, ei silti voida jättää huomioimatta sitä vaikutusta, mikä tuulivoimarakentamisella on näihin lajeihin. Luonnonsuojelussa on lain mukaan tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luonnonsuojelulain pykälässä 5 sanotaan, että Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutason katsotaan olevan suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. - Luonnonsuojelulain pykälässä 65 sanotaan: jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. - Ramboll Finland Oy:n selostuksessa sanotaan, että Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia kaava-alueen vesitaloudessa. Rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalun-

19 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 16 nassa voivat vaikuttaa myös rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. Läheinen Stormossenin alue ja sen pienempipiirteiset suotyypit tulevat kärsimään jo rakennusvaiheessa, eikä mikään suunnittelu tai ehkäisytoimenpide voi estää tätä, mikäli tuulivoimapuistoa varten annetaan lupa rakentaa alueelle. Mainittakoon erikseen junttaus- ja louhintatyöt, joista aiheutuva melu ulottuu Natura-alueen sisälle. Natura-aluetta ympäröivien alueiden vaikutus - SITO:n antamassa lausunnossa kallioaluearvioinnissa todetaan seuraavaa: Tuulivoimapuiston osa-alue on rajattu Natura-alueen ulkopuolelle. Tämän voitaneen katsoa viittaavan siihen, että ko. osa-alueella biologiset tekijät eivät ole erityisen edustavia (huomioiden Natura-alueiden muodostamisen perusteet). Sen sijaan osa-alueen maisemalliseen tai geologiseen merkittävyyteen Natura-verkostossa ei oteta kantaa (suojeluperuste puhtaasti biologinen, luontotyypit ja/tai lajit). - Sillä, ovatko Natura alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen biologiset tekijät itsessään edustavia, ei ole merkitystä, kun arvioidaan Natura-alueen viereen rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutuksia itse Natura-alueen arvoon. Viereisen alueen muuttuminen rauhallisesta ja maisemallisesti luonnonmukaisesta karusta kalliomaisemasta viiden suuren tuulivoimalan hallitsemaksi, öisin valaistuksi ja melua tuottavaksi teollisuusmaisemaksi vaikuttaisi Natura-alueen luonnontilaisuuteen ja sen luontotyyppiarvoihin erittäin vahingollisesti. Alueen vieressä olevat myllyt tuottaisivat jatkuvaa melusaastetta alueelle ja vaikuttaisivat etenkin suo-alueella pesiviin ja ruokaileviin lintuihin niitä vähentävästi, vaarantaisivat lähialueen suurten petolintujen selviytymisen ja pahimmassa tapauksessa roottoreihin törmäisi muuttoaikana Björkbodan tunnetuilta lintujen levähdysja ruokailualueilta tuulivoima-alueen ylittäviä muuttolintuja. Sähkökaapelin sijainti - Sähkönsiirtokaapeli voimalalta 1 voimalalle 3 on suunniteltu kiertämään alue ilma- tai maakaapelina. Ensimmäinen vaihtoehto on huono alueella pesivien kurkien ja muiden suurien lintujen kannalta, sillä etenkin suurilla linnuilla on iso riski törmätä kaapeliin, joka sijaitsee niiden pesimis- ja ruokailupaikan yllä. Kaapeli vähentäisi merkittävästi myös alueen maisemallista arvoa. Toinen vaihtoehto on erittäin vaikea toteuttaa luontoarvoja vähentämättä, sillä maakaapelin kaivaminen aiheuttaisi pysyviä vaurioita kallioon. Lisäksi työn tekemisestä aiheutuva häiriö ulottuisi myös Natura-alueelle (mm. räjäytystyöt). Kaapeli kulkisi suoraan Natura-alueessa erikseen mainitun luontokohteen (neva) poikki, mikä ei täytä ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisia sallittujen toimenpiteiden kriteerejä. Siton luontoselvityksessä alueesta sanotaan: Neva selvitysalueen länsiosassa on pienialainen, mutta pääosin luonnontilainen. Suon eteläosa rajautuu käsiteltyyn metsään. Tyypiltään suo on minerotrofista lyhytkorsinevaa ja laiteilla esiintyy isovarpurämettä. Soiden uhanalaistuminen on ollut voimakkainta maamme eteläosissa, koska täällä maankäyttö on ollut Pohjois-Suomea tehostetumpaa. Rehevimpien suotyyppien ohella monet karut suotyypit, kuten soiden reunaosien rämeet ja välipintaiset nevat ovat Etelä- Suomessa uhanalaistuneet, ja kaikki Etelä-Suomen suotyypit on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Myöhemmin saman henkilön tekemässä Natura-arvioinnissa alue on tuntemattomasta syystä muutettu sararämeeksi, mikä voi aiheuttaa sekaannusta, kun arviointia ja selvitystä verrataan. Virkistyskäytön heikentyminen - Suunnitellulla tuulivoima-alueella on merkittäviä maisemallisia arvoja, kuten ympäristö.fisivustolla olevasta alueen kuvauksesta voidaan myös havaita: Alue koostuu keidassuon ja kallioalueen muodostamasta suojelullisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. Suo on suurimmaksi osaksi avointa ja melko luonnontilaista sekä maisemallisesti komeaa. Reunametsät ovat säilyneet osin hakkaamattomina. Eteläosan suo on osittain avoin puustoinen räme. Suon koillisosassa sijaitseva lampi lisää kohteen arvoa. Lammen itäpuolella on tiheä koivikko. Kasvillisuus ja eläimistö edustaa tyypillistä suolajistoa. - Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella kaavoitusprosessin aikana tehdyssä kallioalueiden arvioinnin lausunnossakin sanotaan: Gräsbölen pohjoispuolelle suunniteltujen tuulimyllyjen kohdilla kalliossa ei ole erityisiä, muusta arvotetusta

20 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 17 kallioalueesta poikkeavia geologisia arvoja. Näiden alueiden arvoa kohottavat nimenomaan maisemalliset tekijät, eivät geologiset yksityiskohdat tai biologiset arvot. - Seutukaavaan on merkitty ohjeellinen itä länsisuuntainen virkistysreitti alueen eteläosan halki. Viiden voimalan tuulivoimapuisto heikentäisi virkistysreitin arvoa ja alueen muita virkistyskäyttömahdollisuuksia, toisin kuin Ramboll Finland Oy:n selostuksessa perusteettomasti todetaan. Sekä tuulivoimalat että niiden väliset kaapelit aiheuttavat jo rakennusvaiheessa häiriöitä alueella ja vaikeuttavat siellä kulkua entisestään. Rakenteiden kuljettamiseen vaadittavien teiden rakennus tai olemassa olevien reittien leventäminen ja tiepohjan vahvistaminen muuttaisi alueen ominaispiirteitä merkittävästi. Alue on haasteellinen kalliojyrkänteineen ja suoalueineen, mutta alueen asukkaille tärkeä sienestys ja etenkin marjastusalue, jolle pääsemistä ja joilla viihtymistä tuulivoimapuisto rajoittaa. Gräsbölen Natura-alueella pätevät rajoittamattomat jokamiehenoikeudet. Kemiönsaaren luonto ry haluaa korostaa, että alueelle ei virkistyskäytön ja maisemallisten arvojen säilyttämisen suojelemiseksi pitäisi rakentaa tuulivoimaa. Meluhaitta luonnonsuojelualueen sisällä - Luonnonsuojelualueilla on erityiset vaatimukset melun suhteen: valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista sanotaan näin: Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Lisäksi, jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Tuulivoimarakentamisen erityiset suunnitteluohjearvot ovat siten 40 db päivällä ja yöllä (Ympäristöministeriö 2012). - Gräsbölen alueesta tehdyn melumallinnuksen (Varsinais-Suomen Energia Oy) mukaan lähes koko luonnonsuojelualue altistuu kummallakin roottorityypillä jatkuvaan, vähintään 45 db meluun ja osittain jopa yli 50 db meluun. Melumallinnuksessa ei sanallakaan mainittu melun vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, jolla kuitenkin on lakisääteisesti määrätty sallitut meluarvot. Laskennassa ei ole otettu huomioon mahdollista melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden lisäystä. Saman meluselvityksen mukaan tuulivoimaloiden tapauksessa keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalaan. Gräsbölen alue on tuulivoimaloiden sijoittamisen kannalta liian pieni, sillä toisella laidalla aluetta on paljon asutusta ja toisella laidalla kaava-alue rajoittuu luonnonsuojelualueeseen, eikä meluarvojen vaatimaa sijoittelua pystytä tyydyttävästi toteuttamaan. - Valtioneuvosto teki luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailun kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ( ), jonka mukaan maakuntien liittojen toivotaan selvittävän luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävimmät hiljaiset luontoalueet ja niiden hiljaisina säilyttämisen mahdollisuudet. Satakunnan pilottihankkeessa 2004 kartoitettiin hiljaisia alueita, ja kaksi niiden luokituksista on kuvailtu alla: "1) Luonnonrauha-alueet, joilla luonnon äänet ovat hallitsevia alueen äänimaisemassa. Alueilla on mahdollista nauttia luonnon äänistä ja kokea luonnon rauhaa. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat satunnaisia ja vähäisiä. Luonnonrauhaalueet ovat kaukana taajamarakenteesta sijaitsevia laajoja metsäalueita, ulkoiluja virkistysalueita, suoja-alueita tai suojelutarkoituksiin varattuja alueita lähiympäristöineen. 2) Maaseutumaiset hiljaiset alueet, joilla luonnon äänet ovat vallitsevia alueen äänimaisemassa. Alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä sekä äänimaiseman yleisestä levollisuudesta. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia, äänimaisemalle tyypillisiä ääniä (maa- ja metsätalouden tai veneilyn äänet) kuuluu, mutta ne ovat vaimeita ja ajoittaisia. Alueet ovat tyypillisesti harvaan rakennettuja maaseutualueita, maa- ja metsätalouden harjoittamisen alueita sekä saaristo- ja merenrantaalueita. - Kemiönsaaren luonto ry katsoo, että Gräsbölen luonnonsuojelualueella ja sen lähialueella tarkoitetaan juuri tällaisia hiljaisia alueita, joiden säilyttämisestä valtioneuvosto on päättänyt. Myös ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää, että jäsenvaltiot pyrkivät

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA 1-1 Dokument / asiakirja BILAGA/LIITE 2 Projekt / projekti Åminne kolonilottsområde utvidgning och ändring av detaljplan Åminnen siirtolapuutarha-alue asemakaavan laajennus ja muutos Datum / päivämäärä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS

Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 23.9.2011 Maanomistajat, rajanaapurit, viranomaiset ja osalliset Viite: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 mukaisesti Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar

Lisätiedot

Vindkraft till Kimitoön? Tuulivoimaa Kemiönsaarelle?

Vindkraft till Kimitoön? Tuulivoimaa Kemiönsaarelle? Vindkraft till Kimitoön? Tuulivoimaa Kemiönsaarelle? På Kimitoön planeras nu nästan hundra vindkraftverk som inklusive vingspannet når en höjd på 200 meter. Vilken effekt har de på följande? Kemiönsaarelle

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 419/2010 vp Saaristomaiseman suojelu tuulivoimarakentamiselta Eduskunnan puhemiehelle Vanhasen II hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa esitetään, että tuulivoiman vuosituotannon

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 38/2013 vp Tuulivoimaloiden rakentaminen asuinalueiden läheisyyteen Eduskunnan puhemiehelle Tuulivoimaloista aiheutuu kiistatta haittaa niiden läheisyydessä asuville ihmisille. Suomessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas

Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/2017 25.5.2018 Byggnadstillsynen i Pargas Nordiskt Byggsymposium Soveltamisala Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK

DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK Avsedd för Kimitoöns kommun Dokumenttyp Bilaga Datum 21.3.2014 KIMITOÖNS KOMMUN DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK Utlåtanden och anmärkningar om planförslag II KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus Grupparbete Ryhmätyö LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus 1. 9.5.2019 A Miten voidaan varmistaa, ettei suunnitelma jää vain paperiksi? Hur kan vi försäkra oss om att planen inte bara lämnar

Lisätiedot

CE-märkning och Produktgodkännande. CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä

CE-märkning och Produktgodkännande. CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä CE-märkning och Produktgodkännande CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä Joakim Nyström 25.5.2018 Typgodkännande = nationellt godkännande av byggprodukter i Finland tillverkaren bevisar, att produkten kan användas

Lisätiedot

VAASAN SATAMATIE YVA JA ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA VASA HAMNVÄG MKB OCH PRELIMINÄR ÖVERSIKTSPLAN WORKSHOP , SOLF SKOLA

VAASAN SATAMATIE YVA JA ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA VASA HAMNVÄG MKB OCH PRELIMINÄR ÖVERSIKTSPLAN WORKSHOP , SOLF SKOLA VAASAN SATAMATIE YVA JA ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA VASA HAMNVÄG MKB OCH PRELIMINÄR ÖVERSIKTSPLAN TYÖPAJA, SULVAN KOULU WORKSHOP, SOLF SKOLA TYÖPAJAN OHJELMA WORKSHOP PROGRAM 16.30 Kahvi 17.00 Tervetuloa;

Lisätiedot

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer 1(5) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde 638-439-876-3 Vattenområde, 638-439-878-1 Venepaikka, 638-439-878-2 Hiekanottopaikka, 638-439-878-3 Båtstrand, 638-439-878-4 Båtplats,638-439-878-5

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Gå gärna och kolla på webbportalen för mera information angående vindkraft. http://wind.vei.fi

Gå gärna och kolla på webbportalen för mera information angående vindkraft. http://wind.vei.fi Förfrågan om vindkraft Denna enkätförfrågan har gjorts av forskning och utveckling vid Yrkeshögskolan Novia inom projektet Medvind. Projektet Medvind arbetar med informationsspridning och kartläggning

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN; LÅNGHOLMEN, JERMO TILA RN:o 1:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN; LÅNGHOLMEN, JERMO TILA RN:o 1: PROGRAMMET FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING STRANDDETALJPLAN PARGAS; LÅNGHOLMEN, JERMO LÄGENHETEN RN:o 1:11 28.8.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN; LÅNGHOLMEN, JERMO TILA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Smart Technology Hub

Smart Technology Hub Vaskiluoto Havainnekuva siitä, minkälaista rakentamista alueelle voisi tulla. Kuvan tarkoitus on havainnollistaa rakentamisen tapaa ja mittakaavaa, minkä vuoksi kuvassa ei ole esitetty rakennusten eteen

Lisätiedot

Gränsälvsöverenskommelsen. Rajajokisopimus ja Espoon sopimus asioiden koordinointi. Esbokonventionen samordning av ärenden

Gränsälvsöverenskommelsen. Rajajokisopimus ja Espoon sopimus asioiden koordinointi. Esbokonventionen samordning av ärenden YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET Lainsäädäntöneuvos Tuire Taina Lagstiftningsrådet Tuire Taina Rajajokisopimus ja Espoon sopimus asioiden koordinointi Gränsälvsöverenskommelsen och Esbokonventionen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Ny klassificering av grundvattenområden. Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen

Ny klassificering av grundvattenområden. Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Ny klassificering av grundvattenområden Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Janne Toivonen Södra Österbottens NTM-central Enheten för områdesanvändning och vattentjänster 6.3.2018 Antal grundvattenområden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 565/2007 vp Käytöstä poistettujen kaivojen turvallisuus Eduskunnan puhemiehelle Maassamme on runsaasti yksityisessä ja vapaaajan asutuksen käytössä olevia kaivoja. Määrän on arvioitu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 957/2009 vp Maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 14 :ssä säädetään maakuntakaavan vahvistamisesta siten,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

SIBBE VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA SIBBE VATTENSERVICEANDELSLAG INFO-TILLFÄLLE TIEDOTUSTILAISUUS KL 18.00

SIBBE VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA SIBBE VATTENSERVICEANDELSLAG INFO-TILLFÄLLE TIEDOTUSTILAISUUS KL 18.00 SIBBE VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA SIBBE VATTENSERVICEANDELSLAG INFO-TILLFÄLLE TIEDOTUSTILAISUUS 16.10.2018 KL 18.00 SIBBE VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA SIBBE VATTENSERVICEANDELSLAG Tilaisuuden tarkoitus on, että osallistuja

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen.

Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Uskontotiede Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Religionsvetenskap Rör inte denna pärm förrän övervakaren ger dig tillstånd att börja besvara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi LEHDISTÖTIEDOTE STT:n sivuilta Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kartta Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi 22.10.2014 10:00 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Teoreettisen filosofian valintakoe 2015

Teoreettisen filosofian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä FTE A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Teoreettisen filosofian valintakoe 2015 Tarkista

Lisätiedot

Kotimaisen kirjallisuuden valintakoe 2015

Kotimaisen kirjallisuuden valintakoe 2015 Sukunimi / Efternamn Kaikki etunimet / Samtliga förnamn Henkilötunnus / Personbeteckning Puhelinnumero / Telefonnummer Valintatoimiston merkintöjä / Urvalsbyråns anteckningar SKO A (B) Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö

Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 27.10.2011 Maanomistajat, rajanaapurit, viranomaiset ja osalliset Viite: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 mukaisesti Asia: ASEMAKAAVAMUUTOKSET

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Terveydensuojelujaosto 37 17.05.2016 B16 STORÖRENIN ÖRNVIKINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, LAUSUNTO SIPOON KUNNANHALLITUKSELLE 95/35/2016 TERVSJST 17.05.2016 37 Valmistelut

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Pia Vähäkangas, TtT, Pohjanmaan I&O muutosagentti, förändringsagent i Österbotten 13.11.2018 Pia Vähäkangas,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 809/2010 vp Tuulivoiman sijoittelu ja haitat Eduskunnan puhemiehelle Riittävän ja edullisen energian turvaaminen on tärkeä tavoite. Suomen etu on, että meillä on monipuolinen energiantuotanto,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot