DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK

Transkriptio

1 Avsedd för Kimitoöns kommun Dokumenttyp Bilaga Datum KIMITOÖNS KOMMUN DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK Utlåtanden och anmärkningar om planförslaget KEMIÖNSAAREN KUNTA GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset

2 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK UTLÅTANDEN OCH ANMÄRKNINGAR OM PLANFÖRSLAGET Datum Utfört av Dennis Söderholm Kontrollerad av Niina Ahlfors Matti Kautto Godkänd av Ref Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK INNEHÅLLSFÖRTECKNING A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT 1 A1. Trafiksäkerhetsverket 1 A2. Bygg- och miljötillsynsnämnden i Kimitöons kommun 1 A3. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 1 A4. Egentliga Finlands förbund 2 A5. Fingrid 2 A6. Finavia 2 A7. Metsähallitus 3 A8. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland 5 A9. Egentliga Finlands landskapsmuseum 7 B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET 7 B1. Skriftlig anmärkning, von Ungern-Sternberg Sara 7 B2. Kirjallinen muistutus, von Ungern-Sternberg Claes 9 B3. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Juha & Leena 11 B4. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Ari 11 B5. Skriftlig anmärkning, Bergström Max 12 B6. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Frej & Börman Rebecca 13 B7. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren luonto/vesterlund Salla-Riikka 14 B8. Kirjallinen muistutus, Lönnqvist Katriina, ym. (13 allekirjoittajaa) 20 B9. Kirjallinen muistutus, Sundström Kari 23 B10. Skriftlig anmärkning, Heyman Andersson Beatrice, m.fl. (26 undertecknare) 23 B11. Skriftlig anmärkning, Winberg Dan 25 B12. Kirjallinen muistutus, von Flittner Joachim 26 B13. Skriftlig anmärkning, Antskog Carola 30 B14. Skriftlig anmärkning/kirjallinen muistutus, Hellsberg Ari, m.fl./y.m. (24 undertecknare/allekirjoittajaa) 30 B15. Skriftlig anmärkning, Rönnqvist Ija, m.fl. (31 undertecknare) 31 B16. Skriftlig anmärkning, Ahlqvist Kenneth 34 B17. Skriftlig anmärkning, Söderblom Bodil 35 B18. Skriftlig anmärkning, von Flittner Gabriella 37 B19. Kirjallinen muistutus, Korkeamäki Hannu 38 B20. Kirjallinen muistutus, Leino Seppo ym. (9 allekirjoittajaa) 38 B21. Kirjallinen muistutus, Lönnroth-Harmanen Stina 40 B22. Kirjallinen muistutus, Salminen Tapani & Lahti Kirsi 41 B23. Kirjallinen muistutus, Salonen Janne 42 B24. Kirjallinen muistutus, Siren Seppo 42 B25. Kirjallinen muistutus, Zwerver Satu 43 B26. Kirjallinen muistutus, Loukiainen Heidi 44

4 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 1 Utlåtanden och anmärkningar om planförslaget Delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark har varit offentligt framlagd till påseende under perioden Under planförslagsskedets hörande inlämnades 26 anmärkningar med 127 undertecknare (vissa personer har skrivit under flera anmärkningar) och 9 utlåtanden. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava oli yleisesti nähtävillä Ehdotusvaiheen kuulemisen aikana jätettiin 26 mielipidettä 127 allekirjoittajalla (jotkut henkilöt allekirjoittanut useamman muistutuksen) ja 9 lausuntoa. A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT A1. Trafiksäkerhetsverket Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) Som en allmän aspekt poängterar Trafiksäkerhetsverket att de eventuella verkningarna av vindkraftsparken på säkerheten och smidigheten för samtliga trafikformer, men speciellt för luftfartstrafiken, utreds under planeringfasen och uppmärksammas vid verkställandet av projektet. Trafiksäkerhetsverket har inga nya kommentarer till Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan. Planläggarens bemötande a) Utlåtandet antecknas för kännedom. A2. Bygg- och miljötillsynsnämnden i Kimitöons kommun Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) Bygg- och miljötillsynsnämnden anser att vid byggandet av vindkraftspark skall miljöministeriets direktiv för gränsvärden vid buller-, reflektions- och skuggeffekter följas. Inom Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan skall vindkraftverken placeras så att dessa gränsvärden säkerställs. Enligt miljöministeriets direktiv (4/2012) får bullernivån på ett naturskyddsområde dagtid (kl. 7-22) inte överskrida 40 db. Planläggarens bemötande a) Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Inverkan av bullret på de värden som ligger till grund för naturskyddet på Stormossen har granskats och bedömts i bland annat Natura-utredningen. Enligt den påverkar vindkraftverkens buller inte de värden som ligger som grund för områdets skyddsstatus. A3. Varsinais-Suomen pelastuslaitos Lausunto Lausunnon pääkohdat a) Osayleiskaavaehdotuksessa on tiestöissä huomioitu huollon ja rakentamisen tarpeet. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan tiestö tulee rakentaa ja pitää kunnossa siten, että se mahdollistaa raskaan pelastusajoneuvon operoinnin alueella. Lausunnon liitteenä on Varsinais-

5 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 2 Suomen aluepelastuslaitoksen toimintaohje pelastusteistä, josta saa pelastusajoneuvojen vaatimukset teiden suunnittelua varten. b) Voimalat sijoittuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo-1) ja luonnonsuojelualueiden (SL) läheisyyteen. Pelastuslaitos suosittelee arviomaan tuulivoimalan aiheuttamia paloturvallisuusriskejä maastoon em. alueille. Pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan tuulivoimaloiden mahdollisen palotilanteen ympäristölle aiheuttamia vahinkoja voitaisiin vähentää teknisillä ratkaisuilla (tehokas ukkossuojaus, palonilmaisu, sammutuslaitteisto). Kaavoittajan vastine a) Tuulivoimaloiden huoltotiet ovat mitoiltaan ja kantavuuksiltaan pelastusajoneuvoille sopivat. Tiet on tarkoitus pitää ajokelpoisina ympäri vuoden tuulivoimaloiden käytön aikana. b) Tuulivoimaloita on tarkoitus varustaa mm. ukkosjohtimilla ja sammutuslaitteistolla. Näistä säädetään tarkemmin rakennusluvassa. A4. Egentliga Finlands förbund Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) Det i landskapsplanen anvisade Stormossens myrskydds- och Natura-område är i delgeneralplanen betecknat som naturskyddsområde (SL) och det geologiskt värdefulla bergområdet Daladanten-Pellasklinten med ge-beteckning. De andra värdefulla områdena med hänsyn till naturens mångfald är i delgeneralplanen betecknade med luo-beteckning. De anteckningar som i enlighet med utförda utredningar och slutsatserna av dem har gjorts, kan anses vara tillräckliga med avseende på tryggandet av skyddsområdenas värden i landskapsplanen. b) De kommentarer som Egentliga Finlands förbund har lämnat om planutkastet för en beskrivning av vindkraftsområdenas beteckningar, bedömningen av de konsekvenser som hänför sig till Natura-områdena och konsekvenserna för fågelfaunan har beaktats i materialen för förslagsskedet. I övrigt är de utredningar, konsekvensbedömningar som gjorts om planen samt bedömningen av de totala konsekvenserna av vindkraftsprojekten täckande och beskriver väl konsekvenserna av det nu planerade projektets förhållande till de övriga projekten. c) l responsen för etapplandskapsplanen för vindkraft, vilken be nner sig i förslagsskedet har inte framkommit sådana saker som skulle hindra eller begränsa att området anförs i etapplandskapsplanen med en anteckning som ett objekt för energiförsörjning. Egentliga Finlands förbund förordar delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftsområde i den omfattning som framförs i planbeskrivningen. Planläggarens bemötande a) b) c) Utlåtandet antecknas för kännedom. A5. Fingrid Lausunto Lausunnon pääkohdat a) Fingridillä ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine a) Lausunto merkitään tiedoksi. A6. Finavia Lausunto Lausunnon pääkohdat

6 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 3 a) Finavialla Oyj:llä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine a) Lausunto merkitään tiedoksi. A7. Metsähallitus Lausunto Lausunnon pääkohdat Kaava-alue käsittää 57 ha Metsähallituksen aluetta. Koko kiinteistöstä ollaan muodostamassa luonnonsuojelualuetta osana koko maakunnan uusia valtion suojelualueita koskevaa asetusta. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan on tehty pieniä muutoksia tuulivoimalat 1 ja 3 on siirretty kauemmaksi Metsähallituksen kiinteistön rajasta (etäisyys nyt noin m) ja SL-merkintä peittää koko Metsähallituksen kiinteistön. Metsähallituksen näkökohtia kaavaehdotukseen a) Kaavassa kaksi tuulivoimalaa on siirretty vähän etäämmälle Metsähallituksen alueesta ja Stormossenin Natura-alueesta. Neljä viidestä voimalasta (numerot 1 4) tulee edelleen näkymään hallitsevana avosuoalueelle. Melutasoja on tarkasteltu kahden turbiinityypin osalta sekä ilman kasvillisuuden tai tuulen suunnan vaimentavaa vaikutusta ja ilman muita mahdollisia lieventäviä toimenpiteitä. Kaavassa ei ole annettu sellaisia kaavamääräyksiä esim. voimaloiden ominaisuuksien tai käytön suhteen, joilla melutasoa voisi laskea. Melutaso tulee myös koko suojelualueella ylittämään ne suositusarvot, jotka ympäristöministeriö on antanut luonnonsuojelualueita koskien tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessaan v Nähtävästi voimaloita ei ole voitu kaavassa siirtää riittävän kauas suojelualueesta, koska tämä nostaisi melutasoa eteläpuolella olevan asutuksen piirissä. Metsähallitus esittää, että: b) Kaavaa ja kaavamääräyksiä muutetaan siten, että Stormossenin suojelualueella melutaso laskee alle 40 db:n päiväajan keskiarvona laskettuna. c) Edellisen lisäksi ainakin tuulivoimaloita 2 ja 4 siirretään noin metriä etelään kaakkoon nykyisestä sijainnista. Näin tuulivoimalat eivät enää näkyisi aivan yhtä hallitsevina Stormossenin avosuolle. Asiakirjojen tiedoista päätellen tämä voisi olla mahdollista ottaen huomioon maapohjan perustamisominaisuudet. Melumallinnuksen mukaan tämä ei myöskään nostaisi melutasoja Gräsbölen ja Bogsbölen kylien suunnassa. Metsähallituksen lausunto kaavaehdotukseen liitetystä Natura-arvioinnista Yleisesti ottaen Natura-arviossa ja sen taustaselvityksissä on paljon tietoa. Etenkin rakentamisen vaikutuksia on arvioitu monipuolisesti. Luontotyyppien määrittelyssä on pieniä eroja verrattuna Metsähallituksen asiantuntijoiden tekemiin kartoituksiin, mutta erot eivät ole johtopäätösten kannalta merkittäviä. Kuitenkin raportti on sekava ja vaikeasti luettava: olennaista tietoa vaikutuksista on ripoteltuna eri alaotsikoiden alle eikä niitä ole koottu lukuun 7 johtopäätökset. Selkeämpi esitystapa lähtisi lajeista ja luontotyypeistä, joihin kohdistuvat vaikutusmekanismit käsiteltäisiin näiden otsikoiden alla eikä päinvastoin. Seuraavassa on lueteltuna joitakin puutteita ja puutteellisia tulkintoja: d) voimalaitosten toiminnan aikaisen melun vaikutusta ei ole arvioitu lainkaan, vaikka arviossa on pohdittu paljon vähäarvoisempia riskejä (syttyminen tuleen, kaatuminen). Meluselvityksen mukaan Natura-alueelle ulottuu suositukset ylittävää melua. e) vaikutusalueen rajaus on tehty kovin suppeasti. Natura-alueelle ulottuu melua, välkettä ja lähelle sijoittuvan, suuren pyörivän myllyn häiriövaikutusta etenkin eläimistöön. Nämä vaikutukset ovat olennaisia kun arvioidaan toiminnan vaikutusta Natura-alueen lajeille aiheutuvaan häiriöön sekä sen koskemattomuuteen ja yleisen kokonaisuuden säilymiseen yhtenäisenä (luontodirektiivi 6 artikla, kohdat 2, 3 ja 4) f) vaikutukset harvinaisiin, uhanalaisiin tai luonto- ja lintudirektiivin lajeihin on ohitettu arviossa liian kevyesti. Jostakin syystä raportin lähtöaineistossa (luku 5) tai lähdeluettelossa (luku 8)

7 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 4 ei ole lainkaan mainittu tämän hankkeen yhteydessä tehtyjä monia luonto- ja lajiselvityksiä. Ehkä tästä johtuen raportissa mainitaan, ettei Natura-alueella esiinny luontodirektiivin liitteen II tai IV lajistoa, vaikka lepakkoselvityksen mukaan siellä, lähellä voimalaitosten sijoituspaikkoja on tavattu vesisiippaa ja pohjanlepakkoa. g) ei myöskään ole hyväksyttävää ohittaa lintudirektiivin lajistoa maininnalla, että Naturaalueen suojeluperusteena on vain luontodirektiivi. Vaikutukset direktiivin ja kansallisen uhanalaisluokituksen mukaiseen lintulajistoon on syytä arvioida myös tässä raportissa. Kyse on kuitenkin suojelun kokonaisuudesta, jota ei voi tällä tavoin pilkkoa. Tämä arvio on myös olennainen kaavaselostuksen siinä luvussa, joka käsittelee hankkeen vaikutuksia lajistoon. h) yhteisvaikutukset muiden tuulivoimalaitosten kanssa mm. linnustoon on arvioitu erikseen. Olisi kuitenkin ollut hyvä tässä raportissa viitata sen johtopäätöksiin i) Metsähallituksen käsityksen mukaan Gräsbölen osayleiskaavalla on vaikutusta Stormossenin Natura-alueen luontoarvoihin. Lieventäviä toimenpiteitä tarvitaan. Kaavoittajan vastine a) Tuulivoimaloista on annettu kaavoitusmääräys, että voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että meluhäiriö ja varjostushäiriö ei ole kohtuuton asuinrakennuksilla. Tämä vaikuttaa epäsuorasti myös luonnonsuojelualueella. Osayleiskaavassa ei voida antaa määräyksiä voimaloiden käytöstä, vaan ainoastaan niiden ominaisuuksista. Käytöstä määrätään muissa menettelyissä. b) Turbiinien siirtämisellä tai kaavamääräyksillä ei ole vaikutusta suojelualueen kasvillisuuteen perustuviin suojeluarvoihin, sillä nämä eivät ole herkkiä tuulivoiman melulle tai maisemavaikutukselle. c) Kuten yllä on todettu, voimaloiden siirtämisellä ei ole vaikutusta suojeluarvoihin. d) Kuten Natura-arviossa sanotaan, tässä Natura-arviossa voidaan jättää huomioimatta melu-, häiriö- (liikkuminen) sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset, koska Natura-alueen suojeluperusteena ei ole kuin luontotyyppejä. Kyseisillä vaikutusmekanismeilla ei ole fyysisiä vaikutuksia luontotyyppeihin tai luontotyyppien toiminnallisuuteen. ELY-keskus katsoo lausunnossaan Natura-arviosta arvion olevan riittävä ja sen johtopäätösten olevan oikeat. e) Kyseisen Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi ja tietyt alueella esiintyvät direktiivin luontotyypit, jotka on esitetty Natura-arviossa. Luontodirektiivin liitteen II lajeja alueella ei esiinny eikä niitä mainita Natura-tietolomakkeilla. Näin ollen Natura-arviointi tehdään peilaten alueen suojeluperusteita eli arvioidaan hankkeen vaikutukset edellä esitettyihin alueella esiintyviin luontotyyppeihin. Näin arviossa on tehty. Alueen koskemattomuutta ja yhtenäisyyttä tarkastellaan vastaavasti suojeluperusteiden näkökulmasta. Koska alueella ei esiinny eläimistöä, jota suojeltaisiin Natura-verkostolla, ei melun vaikutusta ole eläimistöön Natura-arviossa arvioitu. Alueella tavatut lepakkolajit (vesisiippa ja pohjanlepakko) esiintyvät yleisesti Etelä-Suomessa. Vesisiippa on nimensä mukaisesti sidoksissa vesistöihin, kun taas pohjanlepakko suosii saalistusalueinaan monenlaisia ympäristöjä. Naturaalueen ulkopuolelle sijoittuvat turbiinit eivät heikennä Natura-alueen soveltuvuutta lepakoiden saalistusalueena. f) Vaikutuksia harvinaisiin tai uhanalaisiin lajeihin ei arvioida Natura-arviossa lukuun ottamatta lajeja, jotka ovat luontodirektiivin liitteen II lajeja. Lepakkolajien tapaaminen alueella ei ole tulkittavissa siten, että lajit asuvat Natura-alueella. Lepakoita on käsitelty edellisessä kappaleessa. ELY-keskus on katsonut lausunnossaan, että Natura-alueella ei ole merkitystä lepakoiden esiintymisalueena eikä tuulivoimaloista aiheudu lajeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. g) Yksiselitteisesti Natura-arviossa otetaan kantaa hankkeen tai suunnitelman vaikutuksiin ja vaikutusten merkittävyyteen Natura-alueen suojeluperusteisiin nähden. Näin ollen Naturaarviossa ei tässä tapauksessa ole tarpeen tarkastella linnustoa. MRL:n mukaisessa kaavan

8 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 5 vaikutusarviossa on sen sijaan arvioitava kaavan vaikutukset luontoon. Tämä arvio löytyy kaavaselostuksesta ja tarkemmin sen liitteistä. h) Kuten edellä on esitetty, linnustoa ei tarkastella Natura-arviossa. Vastaavasti kyseinen asia tarkastellaan tarpeen mukaan kaavan vaikutusarviossa. i) Lausunnossa jää epäselväksi mitä, minkälaisia ja kuinka voimakkaita (merkittäviä) vaikutuksia Metsähallitus katsoo hankkeesta Natura-alueeseen kohdistuvan. Myöskään lieventäviä toimia ei ole lausunnossa tuotu esiin. Natura-arvioon perustuen lieventäviin toimenpiteisiin ei katsota syntyvän aihetta. Kaavaehdotuksessa voimaloiden sijaintipaikat ovat hieman siirtyneet Natura-arviossa esitetystä siten, että voimalat sijaitsevat aiempaa etäämpänä Naturaalueesta. ELY-keskus on lausunnossaan todennut Natura-arvion täyttävän siltä edellytetyt asiat riittävällä tarkkuudella. A8. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Utlåtande , Natura-utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet Gräsböle vindkraftpark finns med i förslaget för Egentliga Finlands etapplandskapsplan för vindkraft, med symbol en804, energiförsörjningsobjekt, "område som lämpar sig för landskapsnivå betydande vindkraftsproduktion, där man enligt utredningar kan placera 3-9 vindkraftverk". NTM-centralen anser att en stor del av de utredningar som nämnts i utlåtandet över utkastet finns nu med i plandokumenten. Kommunen har också låtit göra en utredning av vindkraftprojektens samverkningar. NTM-centralen vill dock framföra följande synpunkter angående förslaget. Naturvården a) Vindkraftparkens verkningar för Stormossens Naturaområde har bedömts efter utkastskedet i planläggningen. För ett område som hör till nätverket Natura 2000 måste den följande texten tilläggas till planbestämmelsen: "Om beaktande av områdets skyddsvärden har stadgats i NVL 65 och 66."/ "Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä." NTM-centralen anser att de naturutredningar som gjorts för planen är tillräckliga och att naturvärden på planområdet har beaktats på ett tillfredsställande sätt. Buller b) Båda kraftverkstyper som modellerats orsakar något högre bullernivåer nattetid för kringliggande fritidsbosättning än vad som ges som riktvärden i miljöministeriets guide Planering av vindkraftsutbyggnad (2012). I planbeskrivningen dras den slutsats (s ) att om ett område inte är planlagt för ett visst ändamål behöver man inte ta eventuella riktlinjer eller bestämmelser i beaktande. NTM-centralen anser detta som en feltolkning. En del bostadsbyggnader i Gräsböle och i Bogsböle används numera som fritidsbostäder. Då måste de betraktas som sådana, även om en generalplan eller detaljplan saknas. c) Om bullereffekten kring kraftverket 1 inte kan minskas så att riktvärdena nås, bör man överväga att lämna bort detta kraftverk. Landskapsvärden och kulturmiljön d) En ingående landskapsutredning gällande både historia och nuläge hör till plandokumenten. Vindkraftverkens synlighet i landskapet har studerats mot olika riktningar. Utredningen har dock inte använts i syftet att hitta eventuella alternativa byggplatser av landskapsmässiga skäl. e) Byggnadsbeståndet i Gräsböle och i Bogsböle inventeras som bäst på våren Således blir det möjligt att bedöma eventuella förändringar förorsakade av vindkraftverkens synlighet i förhållande till byområdenas kulturmiljövärden. Planbeskrivningen kan kompletteras i detta hänsyn innan plandokumenten behandlas vidare. Till slut

9 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 6 f) NTM-centralen har ingenting annat att anmärka om Gräsböle delgeneralplaneförslag. Pääkohdat lausunnosta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura-arviosta koskien Gräsbolen tuulivoimapuiston vaikutuksia Stormossenin Natura alueeseen g) Voimalat voisivat vaikuttaa Natura-alueen suojeluperusteisiin lähinnä rakentamisen aikaisten muutosten (mukaan lukien epäsuorat vaikutukset) tai käytön aikaisen häiriön kautta. Voimaloiden kiinteät rakenteet sijoittuvat lähimmillään 60 metrin ja sähkönsiirtorakenteet 50 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Tiestön rakentamisessa hyödynnetään pääosin olemassa olevia tiepohjia. Hankkeen suorat vaikutukset eivät siten ulotu Natura-alueelle. Voimaloiden lapojen kärjetkään eivät pyöriessään ulotu Natura-alueen yläpuoliseen ilmatilaan. Hankkeesta ei myöskään aiheudu valuma-aluemuutoksia eikä muita merkittäviä hydrologisia vaikutuksia. Teoreettinen välillisten vaikutusten alue (määritelty 250 metrin säteelle voimaloista) ulottuu alueen sisälle sen etelä- ja kaakkoisreunoilla. Todennäköisesti maankäytön välilliset vaikutukset kyseisellä säteellä ovat tässä tapauksessa kuitenkin vähäisiä. h) Suorat luontotyyppikohtaiset vaikutukset on todettu mitättömiksi etäisyydestä johtuen. Myös epäsuorat vaikutukset ja reunavaikutukset suoluontotyyppeihin voidaan tässä tapauksessa sulkea pois, koska hydrologisia muutoksia ei tule tapahtumaan. i) Vaikutukset harvinaisiin, uhanalaisiin tai luonto- ja lintudirektiivin lajeihin on käsitelty arviossa pintapuolisesti, koska lajit eivät ole alueen suojeluperusteena. Natura- tietolomakkeen ja tehtyjen luontoselvitysten mukaan tällaisia lajeja ei alueella esiinny, lukuun ottamatta kurkea, palokärkeä sekä pohjanlepakkoa ja vesisiippaa. Aluetta ei kuitenkaan voi pitää näiden lajien kannalta merkittävänä, eikä niiden esiintyminen lisää kyseisen alueen suojeluarvoa. j) Arvioinnin suurin puute on siinä, että voimalaitosten käytön aikaisen melun ja häiriön vaikutusta ei ole käsitelty lainkaan. Meluselvityksen mukaan koko Natura-alue kuitenkin tulisi olemaan yli 40 db:n melualuetta. Melutaso tulee siis alueella ylittämään ne suositusarvot, jotka ympäristöministeriö on antanut luonnonsuojelualueita koskien tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessaan v k) Natura-alueen suojeluperusteena ei kuitenkaan ole eläimistöä, joka kärsisi melusta. Melun ja mahdollisen välkkeen ei siten voi ajatella heikentävän luontotyyppien arvoa muuten kuin alueella satunnaisesti vierailevien ihmisten näkökulmasta. Hanke tulee myös muuttamaan maisemaa Natura-alueelta katsottuna. Natura-alueelle siis aiheutuu kiistatta lievää häiriötä, mutta ei alueen suojeluperusteita heikentävällä tavalla. l) Edellä todetuista pienistä puutteista huolimatta Natura-arvio on laadittu asianmukaisesti, ja sitä voidaan pitää riittävänä oikeanalaisten johtopäätösten tekemiseksi. Johtopäätöstä, että Gräsbölen tuulivoimayleiskaavalla ei ole heikentäviä vaikutuksia Stormossenin Natura-alueen suojeluperusteena oleviin arvoihin, voidaan pitää perusteltuna. Planläggarens bemötande a) Den föreslagna planbestämmelsen läggs till. b) Varje byggnad beaktas separat i bullermodelleringen och med den nyaste vindkraftverksplaceringen överskrids inte bullerriktvärdena. c) Kraftverk nummer 1 har tagits bort ur delgeneralplanen på grund av flera orsaker. d) Det är inte möjligt att hitta alternativa platser för vindkraftverken inom detta projekt, förutom förflyttningar på några hundra meter, eftersom planläggningsområdet till storleken är begränsat och eftersom kraftverken endast kan placeras på sådan mark där man ingått arrendekontrakt. Dessutom finns det många begränsande faktorer i omgivningen som gör att kraftverken placerats på optimala ställen. Att kraftverk nummer 1 tagits bort påverkar givetvis synligheten. e) Resultaten av inventeringen av byggnadsbeståndet våren 2013 beaktas i uppdateringen av landskapsutredningen, samt i planbeskrivningen. f) Noterat. g) l) Lausunto Natura-arviosta merkitään tiedoksi.

10 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 7 A9. Egentliga Finlands landskapsmuseum Utlåtande Huvudpunkterna i utlåtandet a) I delgeneralplanbeskrivningen nämns på s. 11 "I gällande landskapsplan eller regionplan finns inga betydelsefulla kulturhistoriska miljöer utmärkta på delgeneralplaneområdet eller i dess närhet. Egentliga Finlands landskapsmuseum har gjort en kulturmiljöinventering av byggnadsbeståndet. För Kimitos del blev den färdig vintern I närheten av projektområdet finns era regionalt och lokalt värdefulla byggnader och byggnadsgrupper. Objekten framgår av landskapsutredningens bilagekarta. Kulturmiljövärdena är inte beaktade i Åbolands och Kimitoöns landskapsplan, vilket nog framgår av landskapsplanens allmänna bestämmelser. Under hösten/vintern 2011 inventerade landskapsmuseet Nordanå-Lövböleområdets byggnadsbestånd. Byar runt om Gräsböle vindkraftsdelgeneralplanområde har inte ännu inventerats. Inventeringen är nu, våren 2013, under arbete. Fast det inte finns byggnader på själva planeområdet bör närområdens byggnader och miljöer redogöras för att man ska kunna bedöma vindkraftplanens inverkan på kulturmiljön. Att endast lägga märke till miljöns former och miljöbilden räcker inte utan man bör också redogöra miljöns historiska utveckling, bebyggelsehistoria, byhistoria, områdenas användningshistoria. b) På basen av de arkiv- och registeruppgifter som är tillgängliga för landskapsmuseet finns det på planområdet inte några fasta fornlämningar, som är fredade enligt lagen om fornminnen (295/63). Landskapsmuseet har dock i april 2013 fått en anmälan om en stenyxa, som enligt upphittaren har hittats inom planområdet. Landskapsmuseet kommer under våren/sommaren 2013 att granska föremålets fyndplats för att fastställa eller utesluta förekomst av en fast fornlämning. c) Egentliga Finlands landskapsmuseum anser att planematerialet för den byggda miljöns/kulturmiljöns del fortfarande är bristfällig. Delgeneralplanen kan inte godkännas före kulturmiljöinventeringen är gjord och områdets historiska utveckling och bebyggelsehistoria kan tas till hänsyn som helhet i planeringen. Planläggarens bemötande a) Se punkt c). b) Enligt uppgifter har landskapsmuseet inte hittat någonting i undersökningarna sommaren Ärendet föranleder inga vidare åtgärder. c) Resultaten av inventeringen av byggnadsbeståndet våren 2013 beaktas i uppdateringen av landskapsutredningen, samt i planbeskrivningen. B. ANMÄRKNINGAR / MUISTUTUKSET B1. Skriftlig anmärkning, von Ungern-Sternberg Sara Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen 1. Hur ser kommunens målsättning och vision ut? - Satsar man på industriell vindkraft, men förstörd landskapsvy utan fritidsbosättning? Eller satsar man på en skärgårdsnatur som lockar turister och fritidsbosättare, en "barnens ö". Kommunen måste välja eftersom man inte kan få båda. 2. Genomdriver kommunen ett projekt, som en stor del av invånarna motsätter sig? - En liten grupp är aktiv, men det betyder inte att endast den gruppen protesterar. En protestlista på nätet omfattar 310 namn ( ). Svårläst text, ovana att skriva, rädsla för skadade grannrelationer etc. kan vara orsaken till det låga antalet inlämnade åsikter

11 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 8 och besvär. Kommunen bör ta hänsyn till invånarnas vilja. Deras oro bygger på engagemang för den egna miljöns kvalitet, trygghet och kontroll. 3. Varför väljer kommunen inte ett minimiavstånd på 2 km mellan vindkraftverk och bosättning? - I sina bemötanden säger kommunen att lagen inte kräver detta. Lagen skall aldrig tolkas bokstavligen eftersom den inte kan förutse alla nya situationer. Lagens anda bör avgöra. Lagens anda är att grannmiljön skall respekteras. 4. Hur beaktar kommunen bullerproblemet? - Vid diskussionsaftonen Vindkraft i mot- eller medvind hörde vi två föredrag om buller från vindkraftverk. Dessa förstärkte i hög grad vår oro. Ju högre vindkraftverken är, desto mera inverkar amplitudmodulationen, dvs. det periodiskt varierande ljudet, som dessutom förstärks av flera vindkraftverk nära varandra. Det lågfrekventa ljudet tränger sig genom bostadshusens väggar och förorsakar hälsoproblem såsom sömnlöshet och högt blodtryck. Vilka rättigheter har vi då vi upplever bullret som störande och oroar oss för vår och våra barns hälsa? Att se enbart till tillåtna db-gränser är inte nog, eftersom vindkraftbuller inte fungerar på samma sätt som t.ex. trafikbuller. 5. Hur påverkas landskapet av de starka flyghinderljusen, som måste finnas i toppen på varje vindkraftverk då höjden överstiger 150 m, landskapet? - De planerade vindkraftverken kommer att ha starka ljus på 2 gånger candela i toppen. De blinkar gånger per minut och dominerar starkt omgivningen på stora avstånd. På diskussionsaftonen fick jag som svar på min fråga att Högsåra-möllornas flyghinderljus inte stör. Hur kan man jämföra de planerade verken med hälften lägre verk, där starka flyghinderljus inte krävs? 6. Hur beaktar kommunen ekonomiska aspekter? - Bl.a. i bemötande nr 18 svarar kommunen: "Att uppgöra en markanvändningsplan handlar om en helhetsbedömning och då det gäller projekt av denna storlek är det inte alltid möjligt att beakta alla invånares intressen, utan man måste se till den större helheten och göra kompromisser. Bland annat måste man också beakta nyttan av investeringar i den lokala infrastrukturen, direkta och indirekta skatteinkomster, nationella målsättningar och tillgången till grön energi för hela landet." Det är ett ytligt och nonchalant svar. Borde inte kommunen beakta alla sina invånares och fritidsbosättares intressen? Nyttan av investeringar i den lokala infrastrukturen, d.v.s. stora områden med industrialiserad natur med kraftiga högspänningsledningar och vindkraftverk, kan ifrågasättas. De direkta skatteinkomsterna innebär fastighetsskatt och ett fåtal arbetsplatser. Däremot förlorar Kimitoön turister och fritidsbebyggelse! Fastighetsägarna förlorar en stor del av värdet på sin egendom. 7. Hur beaktar kommunen nationalekonomiska aspekter? - Vindkraftverken kan förorsaka oanade problem och svårigheter (jfr. Talvivaara). Deras effekt är liten (c. 20 %) och de behöver reservenergi. Lönsamheten är helt beroende av stora statliga subventioner. De höga subventionerna lockar utländska vindkraftbolag, som kanske inte klarar av byggandet ekonomiskt. I Finland saknar vi kunskap om byggandet av vindkraftverk, medan vi borde satsa på biomassa. Solceller är starkt på kommande även kommersiellt och förstör inte miljön såsom vindkraftverken. Vi behöver inte vindkraft för att få grön energi. Vindkraftsubventionerna leder endast till höga elkostnader. 8. Slutligen: Är kommunen verkligen villig att ta konsekvenserna av en så stor förändring i en unik natur? - Som jämförelse duger inte områden med hälften mindre vindkraftverk (se Högsåra). Högre möllor förorsakar högre och mera oberäkneligt buller, mycket starkare flyghinderljus och reflexer som sträcker sig längre. De dominerar även landskapet inom stora radier. Planläggarens bemötande

12 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 9 Vindkraft kan samsas med andra former av markanvändning också i skärgården genom en vettig placering. Vindkraften utesluter heller ingen annan markanvändning, förutom alldeles i vindkraftverkens närområde. Hur turister förhåller sig till vindkraft är beroende av vilken aktivitet de sysslar med. I en undersökning i de svenska fjällen förhöll sig vandrare mera negativt till vindkraft, medan utförsåkare och snöskoteråkare förhöll sig mera positivt. T.ex. på Gotland har vindkraftsområden t.o.m. blivit turistattraktioner. Projektet genomgår en demokratisk behandlingsprocess där kommuninvånare och andra intressenter ges möjlighet att framföra åsikter. Dessa finns tillgängliga då kommunfullmäktige tar det slutgiltiga beslutet. Eftersom olika kraftverksmodeller har olika egenskaper och eftersom tekniken utvecklas hela tiden vore ett minimiavstånd aningen oflexibelt. I Sverige finns inga minimiavstånd, men t.ex. Gotlands kommun har infört ett så kallat hänsynsavstånd på 1000 meter. I de flesta länder används bullergränsvärden på nationell nivå. Ett minimiavstånd har varit aktuellt också i Kimitoön i samband med ett principbeslut om vindkraft, men hela principbeslutet förföll på grund av oklara jävsbestämmelser. Man försöker i stället styra inverkan av vindkraftverken på närområdet genom planbestämmelser. Buller kan upplevas på olika sätt av olika individer. Därför finns det fastslagna bullergränsvärden som måste följas. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Trafiksäkerhetsverket Trafi har i januari 2013 publicerat nya riktlinjer gällande flyghinderljus. Enligt dessa kan man variera flyghinderljusens styrka beroende på väder- och ljusförhållanden. Dessutom behöver inte alla vindkraftverk i en vindkraftspark utrustas med lika starka flyghinderljus. Detta presenteras mera ingående i den uppdaterade planbeskrivningen. Man bör komma ihåg att även markägarnas möjligheter till vindbruk är en invånargrupp som bör beaktas vid sidan av andra invånares intressen, fast- eller fritidsbosatta. Ett vindkraftverk kan producera el mellan 0 och 100 % av sin effekt, beroende på hur det blåser. De vindkraftverk i Finland som har en tornhöjd på över 70 meter har i medeltal haft en kapacitetsfaktor på 29 % ( ). Man kan jämföra detta med t.ex. ett kärnkraftverk, där cirka 35 % av den producerade energin blir elektricitet, medan största delen av den resterande energin går förlorad i nedkylningen av processen. De enda kraftverken med hög bränsleekonomi är kraftvärmeverk, som utnyttjar % av bränslets energi, då nedkylningsenergin utnyttjas som fjärrvärme. B2. Kirjallinen muistutus, von Ungern-Sternberg Claes Muistutus Muistutuksen pääkohdat - On ilmennyt että Kemiön kunta harkitsee päätöstä rakentaa Gräsbölen tuulivoimapuisto ilman kunnanvaltuuston periaatepäätöstä. Sellainen päätös ei ole mielekäs kuntalaisten tai muitten tuulivoimahankkeitten kannalta, herättäähän se kysymyksiä siitä onko hankkeen toteuttamisessa jotain epäilyttävää, salailua kätkeviä seikkoja. Tiedossa on myös että saaren tuulivoimahankkeet hyödyttävät vain pientä ryhmää maanomistajia. - On ilmeistä ettei kunnanvaltuusto ole käynyt tuulivoimahankkeista seikkaperäistä, perehtymistä vaatinutta keskustelua. Jos keskustelua oltaisiin käyty olisi kunnalla hankkeista kattava visio. Tuulivoimaloiden kunnalle tuottama hyöty on tarkemmin määrittämättä, laskelmat puuttuvat. Työllisyysvaikutuksista on annettu vain ylimalkaisia arvioita. Paikallisia työllistetään etupäässä rakennusvaiheessa, asiantuntijat tulevat muualta. Tuulivoimalat ostetaan ulkomailta joten laajempi työllisyysvaikutus jää hyvin pieneksi. - Kaksi meluhaittoja koskevaa esitystä toivat esille seikkoja joita YVA ja toimijat ovat vähätelleet tai ohittaneet (Denis Siposen ja Alpo Halmeen esitelmät ). Tuulivoimaloiden huomattavaa korkeutta ajatellen, on ilmeistä että meluhaitat voimistuvat, verrattuna pienempiin voimaloihin. Melu aiheuttaa terveysongelmia kuten unettomuutta, nu-

13 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 10 kahtamisongelmia, korkeata verenpainetta ja kaikkea mitä näihin liittyy. Suomessa ei ole normia tuulivoimaloiden ja asutusten välimatkoista, vaikka monet muut maat ovat ottaneet tällaisia käyttöön. Esitysten yhteenvetona voin todeta että välimatkan tulee olla vähintään 2 km. - Tuulivoiman haittapuoliin on kiinnitetty huomiota Tanskassa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa tuulivoiman vastustus lisääntyy. Kemiön kunnan järjestämässä tilaisuudessa tanskalainen Peter Skjelhjorth esitelmöi tilanteesta Tanskassa otsikolla En grön Mardröm eli Vihreä Painajaisuni. Tanskassa tuulivoimakapasiteetti on noussut melkoisesti mutta se vastaa parhaimmillaan vain 4,4 % sähkön tarpeesta. Tanskan poliitikoille alkaa valjeta se mitä tavallinen kansa on oivaltanut jo ajat sitten: tuulivoima on kallis ja tehoton energiamuoto. - Skjelhjorthin esityksessä kiinnitin huomiota seikkaan jota kemiöläiset ja varsinkin ulkomainen sijoittaja on vähätellyt. Vähättely koskee kiinteistöjen arvonalennusta. Tanskassa, Ruotsissa ja muissa maissa kiinteistöjen arvonalennus on arvioitu keskimäärin n. 30 %. Myös Saksassa puhutaan samansuuruisesta arvonlaskusta. Kemiösaarella on paljon vapaa-ajan kiinteistöjä joiden omistajat kaipaavat virkistystä ja rauhaa. Monet heistä joutuvat kärsimään tuulivoimaloiden haitoista mikä mitätöi vapaa-ajan asunnon mielekkyyden. Kiinteistö menettää arvonsa ja herää kysymys: kuka korvaa menetyksen? Kuntalaiset nauravat tällaisille väitteillä ja katsovat tuulivoimaloiden vain lisäävän Kemiön houkuttelevuutta. - Tuulivoimaa suosiva tariffi on poliittinen päätös. Kun nyt jo tiedetään, kuten ulkomaiset esimerkit osoittavat, että politiikka on herkkä muutoksille voi taloustilanteen kiristyminen Suomessa yllättävän nopeasti muuttaa myös tariffipolitiikkaa. Tuulivoimatoimijoille on lähivuosiksi taattu suuria voittoja mutta he vetäytyvät heti kun politiikka muuttuu. On ilmeistä ettei kunta ole edes mieltänyt että tilanne voi muuttua jolloin suurin kärsijä ovat kuntalaiset. - Kemiönsaaren kunta odottaa tuulivoimasta taloudellisia etuja. Ne eivät ole tarkoin tiedossa. Tiedossa ovat maanomistajien ja tuulivoimayritysten tulot. Tiedossa on myös veromaksajien ja sähkönkuluttajien rahoittamat tuet. Kunta unelmoi tuloista mutta kun ei ole visiota ei ole laskelmiakaan. Kaavoittajan vastine Kemiönsaaren kunnan periaatepäätös kariutui epäselvään jääviystilanteeseen. Niiden sijaan tehtiin suuntaviivat tuulivoimalle. Suuntaviivojen täyttyessä hankkeen kaavoitus voidaan aloittaa. Kaavaprosessin aikana tehdään varsin kattavat selvitykset ja kuullaan kuntalaisia ja muita osallisia. Näiden perusteella lopullisen päätöksen kaavasta tekee kunnanvaltuusto. Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui, kuten edellä mainittu, epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Eri ihmiset kokevat melun eri tavalla. Siksi on olemassa meluohjearvoja, joita tulee seurata. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Tuulivoiman osuus Tanskan energiantuotannosta on 4,4 %, mutta sen osuus sähköntuotannosta on noin 25 %. Tietyistä ympäristövahingoista, kuten melusta tai muusta vastaavasta häiriöstä, on mahdollista saada korvausta jos niitä voidaan pitää kohtuuttomina, mutta korvausta ei voi saada esim. menetetystä kauniista maisemasta tai luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Mahdollisista korvauksista ei säädetä osayleiskaavalla.

14 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 11 B3. Kirjallinen muistutus, Ala-Ketola Juha & Leena Muistutus Muistutuksen pääkohdat Vastustamme Gräsbölen tuulivoimapuistoa, koska siellä ei toteudu 1000 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Kaavoittajan vastine Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. B4. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Ari Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Anmärkningsinlämnaren är rågranne till vindkraftsparken och motsätter sig vindkraftsetableringen. - Anmärkningsinlämnarens fastighet ligger i och med ändringen i detta förslag på generalplan hundra meter närmare än tidigare utkast, dvs. på ca 580 meters avstånd från och direkt i sluttningen under närmaste vindkraftverk, nr 1. - Under ett informationstillfälle (Vindkraft i mot- eller medvind) i Wrethalla den uppfattades en objektiv bullerforskares uppfattning om ansvarsfullt planerande att vindkraftverk inte borde placeras närmare än 1,5 km från närmaste bostadshus. Att den närmsta planerade vindmöllan ligger på ett avstånd om ca 580 m från den fastighet som nämns ovan är långt ifrån ansvarsfullt planerande av kommunen. Anmärkningsinlämnaren anser att kommunen bör införa ett minimiavstånd mellan vindkraftverk och bostadshus om minst 1,5 km för att säkerställa att bullernivåerna inte kommer upplevas som störande för de fastbosatta och sommargästerna. - Under informationstillfället om förslaget till Gräsböle vindkraftsdelgeneralplan den visades en kartbild över bullernivåerna enligt planerad turbinmodell. Skalan på kartbilden visade sig vara mycket missvisande efter att det bland publiken upptäckts och påpekats. Enligt den skalan skulle A01 vara på ett avstånd om kring 2 km från ovan nämnda fastighet. Är de uppritade bullerområdena korrekta eller sträcker de i verkligheten sig så långt som skalan förevisar? Kommunen bör förkasta denna bullerutredning och göra nya bullerutredningar som är tillförlitliga. På sid i förslaget finns samma kartor med missvisande skala. - Dessutom ger planförslaget tvetydiga uppgifter; enligt kartan på sid 23 har mölla A01 flyttats 100 m närmare bosättning. Däremot har kartan på sidan 8 i förslaget inte gjorts om enligt ändringen utan A01 står på det ursprungliga stället. Kommunen bör inte gå vidare med ett planförslag som är tvetydigt utan förkasta förslaget i sin helhet som bristfällig. Planläggarens bemötande På basen av kommentarer har vindkraftverk nummer 1 avlägsnats ur delgeneralplanen. Därmed blir avståndet till närmaste vindkraftverk från ifrågavarande fastighet cirka 950 meter. Eftersom olika kraftverksmodeller har olika egenskaper och eftersom tekniken utvecklas hela tiden vore ett minimiavstånd aningen oflexibelt. I Sverige finns inga minimiavstånd, men t.ex. Gotlands kommun har infört ett så kallat hänsynsavstånd på 1000 meter. I de flesta länder an-

15 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 12 vänds bullergränsvärden på nationell nivå. Ett minimiavstånd har varit aktuellt också i Kimitoön i samband med ett principbeslut om vindkraft, men hela principbeslutet förföll på grund av oklara jävsbestämmelser. Man försöker i stället styra inverkan av vindkraftverken på närområdet genom planbestämmelser. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Kartan på sidan 8 är tagen direkt ur naturutredningen som gjordes innan vindmöllan flyttades 100 m söderut. Kartan åtgärdas i uppdateringen av planbeskrivningen. B5. Skriftlig anmärkning, Bergström Max Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Anmärkningsinlämnaren påpekar följande: - Öns karaktär som gammal kulturbygd och skärgårdskommun skulle förvandlas till ett stort industriområde där kraftverkens närvaro skulle törnimmas överallt och dygnet runt. Kommunen går inte miste om betydande skatteintäkter. Det är tvärtom troligare, att många lämnar ön när den förvandlas till industriområde. Turismen med den största tillväxtpotentialen tynar bort. Människor och monstruösa vindkraftverk passar ej ihop. Ej heller passar dessa monster som grannar till naturområden eller Skärgårdshavets nationalpark. - Ingen diskussion om miljökonsekvenserna har ägt rum. Möten har ordnats av provindkraft personer för att övertyga allmänheten. Måndagen 15.4 höll kommunen ett möte bakom lyckta dörrar med herrar Ansgar Hahn, Taamir Fareed och Christoffer Wiik. Allmänheten och närvarande journalister ck ej komma in på mötet. Jag anser att kommunalfullmäktige gjort fel i att utesluta kommunens invånare och tidningsjournalister från mötet och att full information nu måste ges om varför mötet måste hållas och vad som sades på mötet. - De som är mest intresserade av att etablera vindkraft är markägare med ofruktbara bergsmarker. De utgör en mycket liten minoritet i kommunen, men tyvärr kan de förstöra boendemiljön för en hel kommuns innevånare. Därför måste en allmän och omfattande debatt med möjlighet för kommunens innevånare och sommarboende att säga ja eller nej tillåtas. När ett så här stort beslut fattas, måste allt ske öppet och det finns inget, som är så brådskande, att man måste låta sig lobbas bakom lyckta dörrar. - Planen för Gräsböle vindkraftområde har varit till påseende. Den fanns i en tjock pärm i kommunkansliets tambur. Där fick man stående bläddra i förslaget. Var det med avsikt informationen gjorts svårtillgänglig? - På Wrethalla-mötet talade inbjudna experterna Denis Siponen och Alpo Halme om avstånd till möllor om 1000 m, helst 1300 m. I Gräsböle-planen är avstånden hälften av rekommenderade avstånd till boningar och naturområden i meter räknat. Man trollar i stället med formler, som hux ux gör avstånden acceptabla. Likaså saknas en trovärdig miljöbedömning. Var byggs hamnar och hur förstärks tillfartsvägar? Hur omfattande kommer sprängningsarbetena att vara? Tunga och överbreda transporter söndrar vägar. Vem står för kostnaderna? När kraftverken en dag är föråldrade kommer de då att demoleras med för ändamålet åsidosatta medel, eller lämnas de åt sitt öde? Naturen kan tyvärr aldrig återställas och vi lämnar till våra barn ett vandaliserat landskap. - Ett argument för vindkraften är nya arbetstillfällen. Ingen utredning har gjorts. - Ansgar Hahn informerade allmänheten om nödvändigheten av att importera vindkraftverken från Tyskland på grund av att de nsktillverkade var för bullersamma. Skall kommunen hjälpa dessa entreprenörer att ta arbetstillfällen från finsk industri?

16 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 13 - Området uppfyller inte avståndskraven och planeringen måste stoppas. Vänta tills tillförlitliga utredningar gjorts. Eljest kan skadeståndskrav ställas i framtiden, som kommunen inte har råd att betala. Fastighetsmarknaden kan också utvecklas negativt med dyra konsekvenser för kommunen. Planläggarens bemötande Vindkraft kan samsas med andra former av markanvändning också i skärgården genom en vettig placering. Vindkraften utesluter heller ingen annan markanvändning, förutom alldeles i vindkraftverkens närområde. Hur turister förhåller sig till vindkraft är beroende av vilken aktivitet de sysslar med. I en undersökning i de svenska fjällen förhöll sig vandrare mera negativt till vindkraft, medan utförsåkare och snöskoteråkare förhöll sig mera positivt. T.ex. på Gotland har vindkraftsområden t.o.m. blivit turistattraktioner. Alla möten är naturligtvis inte öppna för allmänheten. Till möten brukar vanligtvis inbjudas de personer som är relevanta för just det mötet. Det har funnits flera tillfällen för allmänheten att ställa frågor till nämnda herrar och de svarar antagligen också på frågor om man bara tar kontakt. På de flesta möten som varit öppna för allmänheten har det funnits deltagare både från vindkraftsbolagen och från kommunalpolitiken. Projektet genomgår en demokratisk behandlingsprocess där kommuninvånare och andra intressenter ges möjlighet att framföra åsikter. Dessa finns tillgängliga då kommunfullmäktige tar det slutgiltiga beslutet. Information om Gräsböle delgeneralplan finns tillgänglig på kommunens webbplats var som helst i världen. Dessutom finns alla dokument i pappersformat på kommunkansliet för dem som inte har tillgång till internet. Samma förfarande gäller för andra planläggningsprocesser i kommunen. Planerarna hjälper gärna till att tolka materialet ifall det finns oklarheter. Omfattande undersökningar har gjorts om hur projektet påverkar miljön och naturen. Resultaten av dessa redovisas i sammandrag i planbeskrivningen, samt finns i sin helhet som bilagor till planläggningsmaterialet. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Existerande infrastruktur kommer att användas så långt det är möjligt. Detaljerna om vilka förbättringsarbeten som krävs klarnar senare under projektets gång. I delgeneralplanen har nya vägdragningar och kabelsträckor märkts ut på planområdet. Exakt vilken metod vinkdraftverken kommer att byggas med är inte ännu fastställt. Detta avgörs i bygglovet, inte i delgeneralplanen. I allmänhet behövs mindre sprängningsarbeten för bergsförankrade fundament än för gravitationsfundament. Vindkraftsbolaget står för kostnaderna för vägförbättring samt reparation av eventuella skador på vägarna som de orsakat. En analys av vägarnas skick görs före transporterna inleds och upprepas efter att transporterna genomförts för att få en klarhet i vilka skador som uppkommit. Vindkraftverken plockas ner då de nått slutet av sin användningstid. För att garantera att vindkraftverken plockas bort efter att de inte längre används sätter vindkraftsbolaget in en garanti på banken. Detta görs före byggstart och nämns också i arendekontraket. Dessutom har de material som används i vindkraftverken ett andrahandsvärde. I en delgeneralplan kan man inte ställa villkor att specifika tillverkare ska användas. Kraven kan endast gälla vindkraftverkens tekniska och fysiska egenskaper. B6. Skriftlig anmärkning, Hellsberg Frej & Börman Rebecca Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Anmärkningsinlämnarna bor i närheten av den planerade vindkraftsparken och eftersom de varken fått tillfredsställande svar på det de yttrat sig om tidigare samt att planen inte heller är till-

17 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 14 förlitlig, motsätter de sig därför starkt byggandet av vindkraftsparken i området Gräsböle- Bogsböle. - I sitt förra yttrande om planutkastet framhöll anmärkningsinlämnarna sin oro angående vindkraftverkens eventuella inverkan på orsakandet av epilepsianfall hos personer med epilepsi och de är inte nöjda med svaret de fick daterat , där det stod att moderna vindkraftverk inte orsakat epilepsi. Anmärkningsinlämnarna är oroliga för att vinkraftverkens effekter ska framkalla ett epilepsianfall hos en person som redan har diagnosen epilepsi, inte för att effekterna orsakar själva sjukdomens uppkomst hos friska personer. - Anmärkningsinlämnarna fick heller inget svar på om de konsekvenser vindkraftverken kan medföra för människornas levnadsförhållanden och hälsa kommer att utredas mera utförligt. l Denis Siponens presentation som finns tillgänglig på Kimitoöns kommuns hemsida hänvisas till rön, i vilka det framkommer att buller från vindkraftverk har visat sig ha samband med vissa hälsoskadliga effekter inom tre kilometers radie. Till dessa hör sömnlöshet, insomningssvårigheter och förhöjt blodtryck. Anmärkningsinlämnarna kräver än en gång att vindkraftverkens hälsoeffekter orsakade av buller och skuggor ska utredas noggrannare, eftersom de bor på en dryg kilometers avstånd från närmaste planerade vindkraftverk. - Dessutom har upptäckts tvetydigheter i planens kartor som får oss att börja ifrågasätta hela dess trovärdighet. Enligt kartan på sidan 23 har vindkraftverk A01 flyttats 100 m närmare bosättning. Denna förändring har dock inte gjorts på kartan på sidan 8. Anmärkningsinlämnarna kräver därför en ny plan där samtliga planerade vindkraftverkens korrekta placeringen framkommer. Planläggarens bemötande Planläggaren ber om ursäkt för den dåliga formuleringen. Innebörden i meningen skulle vara att stora vindkraftverk inte har rapporterats orsaka epilepsianfall. De största hälsoeffekterna på människor som orsakas av vindkraftverk handlar om buller och skuggbildning. Dessa har redogjorts i planbeskrivningen. Kartan på sidan 8 är tagen direkt ur naturutredningen som gjordes innan vindmöllan flyttades 100 m söderut. Kartan åtgärdas i uppdateringen av planbeskrivningen. B7. Kirjallinen muistutus, Kemiönsaaren luonto/vesterlund Salla-Riikka Muistutus Muistutuksen pääkohdat Johdanto - Kemiönsaaren luonto ry haluaa ottaa kantaa Gräsbölen tuulivoimakaavoitusalueesta tehtyyn Natura-arviointiin ja lausuntoihin. Edustamme kaupallisista pyrkimyksistä vapaata, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näkökulmaa tuulivoimarakentamiseen ja olemme käyttäneet apuna biologian, ekologian ja luonnonsuojelun ammattilaisia. - Huomautamme, että Gräsbölen tuulivoimahankkeen virallinen arviointi on tehty yksipuolisin perustein tuulivoimayhtiön palkkaaman kaupallisen yhtiön toimesta, eikä kunnan päättäjien tulisi käyttää yksinomaan tällaista selvitystä päätöksentekonsa tukena. Kunnan päättäjät voisivat käyttää myös tuulivoimayhtiöstä riippumatonta arvioitsijaa harkitessaan tuulivoimahankkeen vaikutuksia läheiseen Natura-alueeseen, muihin ympäröiviin luontoarvoihin ja alueen asukkaiden elinympäristöön. Alueidenkäyttötavoitteet - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 (Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto) erityistavoitteissa sanotaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti

18 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 15 keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä Gräsbölen aluetta ei ole merkitty tuulivoiman kannalta suotuisiin paikkoihin, joten selvitystä ei niiltä osin voida käyttää alueen valintaperusteen pohjana. Vaikka alueen pohjoispuolelle on merkitty pistemäinen tuulivoimalle suotuisa alue, ei sen merkitsemisvaiheessa ole huomioitu alueella sijaitsevaa Natura-kohdetta. Näin ollen merkintää ei tulisi käyttää tuulivoimarakentamisen perusteena. Alueelle ei ole suunniteltu kuin 5 voimalaa, mikä tuskin riittäisikään perusteluksi keskitetystä voimalamallista. Natura-alueen arvon vaarantuminen - Gräsbölen tuulivoimakaavaehdotuksen käsittämän alueen välittömässä läheisyydessä on valtakunnalliseen Natura-verkostoon suunniteltu Natura-alue. Ympäristöministeriön raportti tuulivoimarakentamisen suunnittelusta sanoo seuraavaa: LSL 66 :n nojalla kaavaa ei voida hyväksyä eikä vahvistaa, jos arviointi osoittaa, että tuulivoimarakentaminen merkittävästi heikentäisi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. - Alue on luontodirektiivin (92/43/ETY) mukainen luontoarvoiltaan tärkeä alue (SCI-alue). Stormossen kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen. Stormossen ja Norrängsbergenin itärinne suojellaan luonnonsuojelulailla ja muu osa kohdetta toteutetaan maa-aineslailla. Kaava-alue sijaitsee myös Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella (KAO020084, arvoluokka 3: hyvin arvokas), joka koostuu useista sekä tasaisen laajoista, loivapiirteisistä, että kapean jyrkkäpiirteisistä kallioselänteistä ja niiden välisestä alavammasta kallioisesta suomaastosta. - Tuulivoimaloiden rakentaminen tälle alueelle vähentäisi merkittävästi alueen arvoa luonnonsuojelukohteena ja maisemallisesti tärkeänä alueena. Slätmossenin pääosin luonnontilainen suoalue sekä sen vieressä sijaitseva luonnonmaisemaltaan edustava kallioalue ovat Gräsbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostuksessakin mainittu luontoselvityksessä todetuiksi arvokkaiksi luontokohteiksi. Luontotyyppi kokonaisuutena - Vaikka alue on valittu Natura-ohjelmaan luontotyyppinsä perusteella, on virheellistä ajatella, ettei luontotyyppi sisältäisi biologisia eliöitä. Luontotyyppi, kuten erilaiset suot, ovat kokonaisuuksia, jotka sisältävät kaikki luontotyypissä elävät lajit ja sen lisäksi abioottisen ympäristön. Jos tuulivoimaloilla on vaikutus ympäröivään eliömaailmaan, niin kasveihin, sieniin, bakteereihin, kuin eläinkunnan asukkeihinkin, se samalla vaikuttaa siihen luontotyyppiin, jossa nämä eliöt elävät. Vaikka alueen perustamisen takana ei olekaan tietyn direktiivin mukaiset eläin- tai kasvilajit, ei silti voida jättää huomioimatta sitä vaikutusta, mikä tuulivoimarakentamisella on näihin lajeihin. Luonnonsuojelussa on lain mukaan tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luonnonsuojelulain pykälässä 5 sanotaan, että Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutason katsotaan olevan suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. - Luonnonsuojelulain pykälässä 65 sanotaan: jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. - Ramboll Finland Oy:n selostuksessa sanotaan, että Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia kaava-alueen vesitaloudessa. Rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalun-

19 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 16 nassa voivat vaikuttaa myös rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. Läheinen Stormossenin alue ja sen pienempipiirteiset suotyypit tulevat kärsimään jo rakennusvaiheessa, eikä mikään suunnittelu tai ehkäisytoimenpide voi estää tätä, mikäli tuulivoimapuistoa varten annetaan lupa rakentaa alueelle. Mainittakoon erikseen junttaus- ja louhintatyöt, joista aiheutuva melu ulottuu Natura-alueen sisälle. Natura-aluetta ympäröivien alueiden vaikutus - SITO:n antamassa lausunnossa kallioaluearvioinnissa todetaan seuraavaa: Tuulivoimapuiston osa-alue on rajattu Natura-alueen ulkopuolelle. Tämän voitaneen katsoa viittaavan siihen, että ko. osa-alueella biologiset tekijät eivät ole erityisen edustavia (huomioiden Natura-alueiden muodostamisen perusteet). Sen sijaan osa-alueen maisemalliseen tai geologiseen merkittävyyteen Natura-verkostossa ei oteta kantaa (suojeluperuste puhtaasti biologinen, luontotyypit ja/tai lajit). - Sillä, ovatko Natura alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen biologiset tekijät itsessään edustavia, ei ole merkitystä, kun arvioidaan Natura-alueen viereen rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutuksia itse Natura-alueen arvoon. Viereisen alueen muuttuminen rauhallisesta ja maisemallisesti luonnonmukaisesta karusta kalliomaisemasta viiden suuren tuulivoimalan hallitsemaksi, öisin valaistuksi ja melua tuottavaksi teollisuusmaisemaksi vaikuttaisi Natura-alueen luonnontilaisuuteen ja sen luontotyyppiarvoihin erittäin vahingollisesti. Alueen vieressä olevat myllyt tuottaisivat jatkuvaa melusaastetta alueelle ja vaikuttaisivat etenkin suo-alueella pesiviin ja ruokaileviin lintuihin niitä vähentävästi, vaarantaisivat lähialueen suurten petolintujen selviytymisen ja pahimmassa tapauksessa roottoreihin törmäisi muuttoaikana Björkbodan tunnetuilta lintujen levähdysja ruokailualueilta tuulivoima-alueen ylittäviä muuttolintuja. Sähkökaapelin sijainti - Sähkönsiirtokaapeli voimalalta 1 voimalalle 3 on suunniteltu kiertämään alue ilma- tai maakaapelina. Ensimmäinen vaihtoehto on huono alueella pesivien kurkien ja muiden suurien lintujen kannalta, sillä etenkin suurilla linnuilla on iso riski törmätä kaapeliin, joka sijaitsee niiden pesimis- ja ruokailupaikan yllä. Kaapeli vähentäisi merkittävästi myös alueen maisemallista arvoa. Toinen vaihtoehto on erittäin vaikea toteuttaa luontoarvoja vähentämättä, sillä maakaapelin kaivaminen aiheuttaisi pysyviä vaurioita kallioon. Lisäksi työn tekemisestä aiheutuva häiriö ulottuisi myös Natura-alueelle (mm. räjäytystyöt). Kaapeli kulkisi suoraan Natura-alueessa erikseen mainitun luontokohteen (neva) poikki, mikä ei täytä ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisia sallittujen toimenpiteiden kriteerejä. Siton luontoselvityksessä alueesta sanotaan: Neva selvitysalueen länsiosassa on pienialainen, mutta pääosin luonnontilainen. Suon eteläosa rajautuu käsiteltyyn metsään. Tyypiltään suo on minerotrofista lyhytkorsinevaa ja laiteilla esiintyy isovarpurämettä. Soiden uhanalaistuminen on ollut voimakkainta maamme eteläosissa, koska täällä maankäyttö on ollut Pohjois-Suomea tehostetumpaa. Rehevimpien suotyyppien ohella monet karut suotyypit, kuten soiden reunaosien rämeet ja välipintaiset nevat ovat Etelä- Suomessa uhanalaistuneet, ja kaikki Etelä-Suomen suotyypit on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Myöhemmin saman henkilön tekemässä Natura-arvioinnissa alue on tuntemattomasta syystä muutettu sararämeeksi, mikä voi aiheuttaa sekaannusta, kun arviointia ja selvitystä verrataan. Virkistyskäytön heikentyminen - Suunnitellulla tuulivoima-alueella on merkittäviä maisemallisia arvoja, kuten ympäristö.fisivustolla olevasta alueen kuvauksesta voidaan myös havaita: Alue koostuu keidassuon ja kallioalueen muodostamasta suojelullisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. Suo on suurimmaksi osaksi avointa ja melko luonnontilaista sekä maisemallisesti komeaa. Reunametsät ovat säilyneet osin hakkaamattomina. Eteläosan suo on osittain avoin puustoinen räme. Suon koillisosassa sijaitseva lampi lisää kohteen arvoa. Lammen itäpuolella on tiheä koivikko. Kasvillisuus ja eläimistö edustaa tyypillistä suolajistoa. - Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella kaavoitusprosessin aikana tehdyssä kallioalueiden arvioinnin lausunnossakin sanotaan: Gräsbölen pohjoispuolelle suunniteltujen tuulimyllyjen kohdilla kalliossa ei ole erityisiä, muusta arvotetusta

20 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 17 kallioalueesta poikkeavia geologisia arvoja. Näiden alueiden arvoa kohottavat nimenomaan maisemalliset tekijät, eivät geologiset yksityiskohdat tai biologiset arvot. - Seutukaavaan on merkitty ohjeellinen itä länsisuuntainen virkistysreitti alueen eteläosan halki. Viiden voimalan tuulivoimapuisto heikentäisi virkistysreitin arvoa ja alueen muita virkistyskäyttömahdollisuuksia, toisin kuin Ramboll Finland Oy:n selostuksessa perusteettomasti todetaan. Sekä tuulivoimalat että niiden väliset kaapelit aiheuttavat jo rakennusvaiheessa häiriöitä alueella ja vaikeuttavat siellä kulkua entisestään. Rakenteiden kuljettamiseen vaadittavien teiden rakennus tai olemassa olevien reittien leventäminen ja tiepohjan vahvistaminen muuttaisi alueen ominaispiirteitä merkittävästi. Alue on haasteellinen kalliojyrkänteineen ja suoalueineen, mutta alueen asukkaille tärkeä sienestys ja etenkin marjastusalue, jolle pääsemistä ja joilla viihtymistä tuulivoimapuisto rajoittaa. Gräsbölen Natura-alueella pätevät rajoittamattomat jokamiehenoikeudet. Kemiönsaaren luonto ry haluaa korostaa, että alueelle ei virkistyskäytön ja maisemallisten arvojen säilyttämisen suojelemiseksi pitäisi rakentaa tuulivoimaa. Meluhaitta luonnonsuojelualueen sisällä - Luonnonsuojelualueilla on erityiset vaatimukset melun suhteen: valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista sanotaan näin: Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Lisäksi, jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Tuulivoimarakentamisen erityiset suunnitteluohjearvot ovat siten 40 db päivällä ja yöllä (Ympäristöministeriö 2012). - Gräsbölen alueesta tehdyn melumallinnuksen (Varsinais-Suomen Energia Oy) mukaan lähes koko luonnonsuojelualue altistuu kummallakin roottorityypillä jatkuvaan, vähintään 45 db meluun ja osittain jopa yli 50 db meluun. Melumallinnuksessa ei sanallakaan mainittu melun vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen, jolla kuitenkin on lakisääteisesti määrätty sallitut meluarvot. Laskennassa ei ole otettu huomioon mahdollista melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden lisäystä. Saman meluselvityksen mukaan tuulivoimaloiden tapauksessa keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalaan. Gräsbölen alue on tuulivoimaloiden sijoittamisen kannalta liian pieni, sillä toisella laidalla aluetta on paljon asutusta ja toisella laidalla kaava-alue rajoittuu luonnonsuojelualueeseen, eikä meluarvojen vaatimaa sijoittelua pystytä tyydyttävästi toteuttamaan. - Valtioneuvosto teki luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailun kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ( ), jonka mukaan maakuntien liittojen toivotaan selvittävän luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävimmät hiljaiset luontoalueet ja niiden hiljaisina säilyttämisen mahdollisuudet. Satakunnan pilottihankkeessa 2004 kartoitettiin hiljaisia alueita, ja kaksi niiden luokituksista on kuvailtu alla: "1) Luonnonrauha-alueet, joilla luonnon äänet ovat hallitsevia alueen äänimaisemassa. Alueilla on mahdollista nauttia luonnon äänistä ja kokea luonnon rauhaa. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat satunnaisia ja vähäisiä. Luonnonrauhaalueet ovat kaukana taajamarakenteesta sijaitsevia laajoja metsäalueita, ulkoiluja virkistysalueita, suoja-alueita tai suojelutarkoituksiin varattuja alueita lähiympäristöineen. 2) Maaseutumaiset hiljaiset alueet, joilla luonnon äänet ovat vallitsevia alueen äänimaisemassa. Alueella on mahdollisuus nauttia luonnon äänistä sekä äänimaiseman yleisestä levollisuudesta. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia, äänimaisemalle tyypillisiä ääniä (maa- ja metsätalouden tai veneilyn äänet) kuuluu, mutta ne ovat vaimeita ja ajoittaisia. Alueet ovat tyypillisesti harvaan rakennettuja maaseutualueita, maa- ja metsätalouden harjoittamisen alueita sekä saaristo- ja merenrantaalueita. - Kemiönsaaren luonto ry katsoo, että Gräsbölen luonnonsuojelualueella ja sen lähialueella tarkoitetaan juuri tällaisia hiljaisia alueita, joiden säilyttämisestä valtioneuvosto on päättänyt. Myös ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää, että jäsenvaltiot pyrkivät

21 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 18 selvittämään ja säilyttämään hiljaisia alueita niin rakentamattomissa kuin rakennetuissa ympäristöissä. Ympäristölupa-asiat - Kaavaehdotuksen mukaisille suurille tuulivoimaloille on edellytetty ympäristönsuojelulain tarkoittamaa yleistä luvan tarvetta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksella erikseen säädettyjen toimintojen lisäksi ympäristölupa on YSL 28 2 mom kohdan 3 mukaan oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Muistutamme, että myös tuulivoimaloiden sisältämien kemikaalien määrästä ja laadusta sekä mahdollisesta varastoinnista pitää ilmoittaa ympäristölupaa valvovalle lupaviranomaiselle viimeistään ennen toiminnan aloittamista, mutta niistä olisi hyvä olla selvitys jo suunnitteluvaiheessa (YSL 5, 46, YSA 30). Kemikaalit ja niiden käyttö esimerkiksi jään estoon talvella tulisi kattavasti selvittää jo ennakkoon. Myös ilmoitus- ja tarkkailuvelvollisuus vaarallisen irtoilevan jään varalta tulee olla valmiina, ennen kuin asiasta pystytään tekemään tarkempia arviointeja. Loppulausunto - Kemiönsaaren luonto ry on sitä mieltä, että Gräsbölen alue ei sovellu tuulivoima-alueeksi sen erityispiirteiden vuoksi. Alue on liian pieni, jotta melu- ja maisemahaittoja pystyttäisiin torjumaan myllyjen sijoittelulla. Tärkeimpiä alueen sopimattomuuteen vaikuttavia seikkoja ovat seuraavat: Kaavoittajan vastine o 1. tuulivoimakaava-alue rajoittuu luonnonsuojelualueeseen / Natura-verkostoon kuuluvaan alueeseen o 2. alue sijaitsee Daladanten Pellasklintenin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella o 3. meluarvot ylittyvät joko luonnonsuojelualueella, tai asutulla alueella myllyjen sijoittelusta riippuen o 4. alueen sisällä on maakuntakaavaan merkitty virkistysreitti ja sen välittömässä läheisyydessä virkistysalue o 5. alueen yli kulkee merkittävä lintujen muuttoreitti o 6. alueelle on suunniteltu ympäristöministeriön ohjeistuksen vastaisia toimia sähkökaapeleiden sijoituksessa. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan lähtökohtana on ollut suuret tuulivoimapuistot, yli 10 voimalan keskittymät. Niiden lisäksi on esitetty paikkoja myös pienemmille keskittymille, joista Gräsböle on yksi. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden takia tarkimmat selvitykset ja vaikutusarviot tehdään osayleiskaavoituksessa, mm. arvio vaikutuksista Natura-alueeseen. Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimavaihemaakuntakaavan kesäkuussa Kaava on nyt Ympäristöministeriössä vahvistettavana. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan selostuksessa on arvioitu, etteivät Natura-alueen suojeluarvot vaarannu. Tuulivoimaloita tai infrastruktuuria ei suunnitella luonnonsuojelualueelle (ts. Slåtmossenin suoalueelle) eikä Natura-alueelle tai muille Natura-alueen ulkopuolisille arvokkaille luontokohteille. Naturan osalta tarkastellaan vain Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kaava-alueen länsiosassa olevalle nevalle suunniteltu voimajohtoa ei tarvita, koska tuulivoimala nro 1 poistetaan kaavasta. Kallioalueen biologisia ja geologisia arvoja tuulipuisto ei heikennä. Ote kallioaluearviosta: Gräsbölen pohjoispuolelle suunniteltujen tuulimyllyjen kohdilla kalliossa ei ole erityisiä, muusta arvotetusta kallioalueesta poikkeavia geologisia arvoja. Näiden alueiden arvoa kohottavat nimenomaan maisemalliset tekijät, eivät geologiset yksityiskohdat tai biologiset arvot. Biologiset tekijät painottuvat Stormossenin suoalu-

22 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 19 eelle sekä Daladantenin erityisen laajalle ja edustavalle kallioalueelle. Tuulivoimapuiston alueella ei ole erityisiä biologisia tekijöitä. Edelleen todettakoon, että maa-aineslailla toteutettavat osat Natura-alueesta rajoittavat nimenomaan maa-ainesten hyödyntämistä eikä kyseessä ole kallioalueiden osalta luonnonsuojelualueita vastaava ehdoton suojelu. Maa-aineslailla suojelluilla alueilla voidaan tyypillisesti harjoittaa mm. metsätaloutta. SCI-alueella lähtökohtana ovat tässä tapauksessa luontotyypit ja niille ominainen lajisto. Hankkeen ei katsota muuttavan lajistokompositiota niin, että luontotyyppien ominaispiirteet heikentyisivät tai yleensäkään muuttuisivat. Hanke ei heikennä lajien tai luontotyyppien suojelutasoa. Stormossenin suojellut luontoarvot ovat luontotyyppejä, joihin Natura-arviointi ei osoita tuulipuiston kohdistavan heikentäviä vaikutuksia. ELY-keskus on omassa lausunnossaan katsonut Naturaarvion johtopäätökset oikeanlaisiksi. Luontoselvityksen yhteydessä selvitettiin myös mm. pintavesien valumisreitit Stormossenille. Turbiinit eivät sijaitse näillä reiteillä, ja valumavedet voidaan johtaa teiden ali rumpujen kautta, jolloin veden laatu tai valunta suoalueelle ei vaarannu. Turbiinit ja tiet rakennetaan pääasiassa kallioalueelle, jossa vettä läpäisevä maakerros on hyvin ohut tai sitä ei ole, joten maakerrosten tiivistyminen ja sen vaikutus valuntaan on vähäistä eikä sillä ole lyhyellä tai pitkällä aikavälillä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin. Luontainen vaihtelu valumassa on huomattavasti voimakkaampaa kuin mitä voi rakentamisen aikaisena tilapäisenä vaikutuksena syntyä. Rakentamisaikainen melu on tilapäistä. Rakentamisaikainen melu ei heikennä alueen suojeluarvoja, suojelutasoa tai alueen yhtenäisyyttä. Kuten Natura-arviossa sanotaan, tässä Natura-arviossa voidaan jättää huomioimatta melu-, häiriö- (liikkuminen) sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset, koska Natura-alueen suojeluperusteena ei ole kuin luontotyyppejä. Kyseisillä vaikutusmekanismeilla ei ole fyysisiä vaikutuksia luontotyyppeihin tai luontotyyppien toiminnallisuuteen. Edelleen Natura-arviossa tutkitaan, vaikuttaako alueen ulkopuolelle sijoittuva hanke haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin. Tuulivoimaloista ei aiheudu Natura-alueelle ulottuvia, luontotyyppejä muuttavia vaikutuksia. Kaavaselostuksessa tulee arvioida MRL:n mukaisesti kaavan vaikutukset laajemmin. Naturaarvio keskittyy vain Natura-alueeseen ja sen suojeluperusteisiin. Voimaloiden 1 ja 3 välinen kaapeli ei ole uusimmassa kaavaehdotuksessa, koska voimala numero 1 on poistettu. Luontotyypin tyypin muuttaminen on sinänsä virheellinen tulkinta. Sekaannusta aiheuttaa Suomessa käytössä olevat, toisiinsa nähden hieman ristiriitaiset suotyypittelyt. Perinteisen suotyyppiluokituksen rinnalla käytetään Natura-luontotyyppejä sekä nykyisin myös ns. uhanalaisia luontotyyppejä. Sararäme on yhdistymätyyppi, joka kattaa koko suoalueen. Sen sijaan tarkassa suotyypittelyssä yksittäinen suoalue voidaan kuvioida useaksi eri suotyypiksi, kuten lyhytkorsinevaksi ja isovarpurämeeksi. Natura-arviossa ei sinänsä suoranaisesti käsitellä perinteisiä suotyyppejä, vaan Natura-luontotyyppejä, joskin perinteiset suotyyppiluokittelut kuvaavat suoalueiden moninaisuutta. Mainittakoon, että kaikki Suomen suotyypit eivät suinkaan ole Etelä-Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, joskin lähes kaikki kyllä ovat. Toki tuulivoimahanke muuttaa alueen luonnetta jonkun verran, mutta se ei fyysisesti estä sen käyttämistä virkistysalueena. Esim. marjastaminen tai ulkoileminen alueella tulee olemaan edelleen mahdollista eikä tuulivoimaloiden aiheuttama melu ole niin voimakasta että se häiritsisi edes puheen kuulemista. Seutukaava ei ole enää voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaavan vahvistuttua Maakuntakaavassa virkistysreitti on siirretty seuraamaan Länsiniementietä ja Degerdalintietä eikä kulje kaava-alueen kautta. Melun vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kuten edellä on todettu, erillisessä Natura-arviossa meluun ei ole suojeluperusteista johtuen otettu kantaa. Melumallinnukseen tulee lisätä 5 db vain silloin, kun amplitudimodulaatio ilmenee selvästi melulle altistuvassa kohteessa. Kyseessä ei ole tuulipuistoihin liittyvä automaattinen käytäntö. Varsinais-Suomen liitto on tuulivoimavaihemaakuntakaavaselostuksessa tutkinut hiljaiset alueet ja todennut, ettei Gräsbölen tuulivoimahankkeella ole suurta vaikutusta hiljaisiin alueisiin. Selos-

23 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 20 tuksessa todetaan, että Gräsbölen tuulivoima-alueen hiljaisuuteen vaikuttaa osittain Kemiö Paimio-maantie. Sen etäisyys kaava-alueesta vaihtelee 1,7 km:stä 4,1 km:iin. Mahdollisen ympäristöluvan tarpeesta ei säädetä osayleiskaavalla, vaan sen tarpeesta päätetään erillisessä menettelyssä kun se on ajankohtaista. Todetaan vielä lopuksi, että Kemiönsaaren yli kulkee merkittävä lintujen muuttoreitti, mutta lintuselvityksissä ei todettu, että muutto keskittyisi hankealueelle. Ilmajohtoa tai maakaapelia ei enää tarvita voimalalle numero 1, koska voimala on poistettu kaavasta. B8. Kirjallinen muistutus, Lönnqvist Katriina, ym. (13 allekirjoittajaa) Muistutus Muistutuksen pääkohdat Vastustamme tuulivoimaloiden rakentamista Gräsböleen mm. tässä muistutuksessa mainitsemistamme syistä ja vaadimme, että kaavaehdotus hylätään. Jos tuulivoimaloita päädytään rakentamaan, vaadimme vähintään 2000 m:n suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asuin- ja lomakiinteistöjen välille. Kaavaan liittyvät ongelmat - Yleiskaavaa ollaan laatimassa alueelle, jolle nimenomaan tuulivoimaa käsittelevät maakuntakaavatason selvitykset eivät sellaista missään vaiheessa ole esittäneet. Ns. energiahuollon kohdemerkinnän alueena (en) on käsitelty ns. Degerdalin aluetta, jonka osalta lähtötilanne on ollut toinen (ei sijoitu luonnonsuojelualueiden ja Natura-alueiden päälle eikä Gräsbölen kylän asutus sijoittunut kaavan vaikutusalueelle). - Tuulivoimamaakuntakaavaan mahdollisesti otettava en-alue tuleekin sijoittaa ko. kaavaehdotusta koskevien muistutusten mukaisesti (sikäli kuin esim. linnustoselvitykset eivät tätäkin sijaintia osoita toteuttamisedellytysten osalta heikoksi tai kokonaan toteuttamiskelvottomaksi) sille paikalle, jolle se on alkuaan tuulivoima- yms. selvitysten perusteella sijoitettu. Vaihemaakuntakaavan sisältövaatimusten täyttymisen edellytyksiä ei näin ollen ole aidosti arvioitu missään yhteydessä. Vaihemaakuntakaavaehdotuksella ei siten miltään osin voida perustella tuulivoimaloiden sijoittamista alueelle, joka ei muun ohella täytä maakuntakaavoituksen suojaetäisyysvaatimuksia eri toimintojen suhteen. - Yleiskaavan palautemateriaalin pohjalta nousee esille useita muitakin seikkoja, jotka paitsi osoittavat alueen olevan vaihemaakuntakaavoituksen lähtökohtien vastainen, myös muilta osin epäsopiva suurten tuulivoimaloiden sijaintialueeksi. Kuntakaavaan liittyvät selvitykset osoittavat jo puutteellisinakin esimerkiksi, että tuulivoimayleiskaavaluonnos ja siinä tarkoitettu alue on ongelmallinen myös sen vuoksi, että luonnosvaiheen selvitysten perusteella vähintään 22 asuntoa tai loma-asuntoa sijaitsisivat sellaisella alueella, jolla melu käytettyjen tutkimustietojen valossa koetaan häiritseväksi Melumallinnuksen puutteet ja muut ongelmat - Gräsbölen meluselvityksen on tehnyt investoija itse. Melumallinnuksessa ei ole mm. mainittu ollenkaan melun vaikutuksista luonnonsuojelualueeseen, jolla meluarvoja tulisi myös noudattaa ja jossa meluarvot ylittyvät selkeästi. Tällaisten meluselvitysten (ja muidenkin selvitysten) tulisi olla tehty puolueettoman tahon toimesta. - Lisäksi melumallinnuksessa käytetyt vaimennukset ovat sähköntuotannon kannalta epärealistiset tai osoittavat suunniteltujen voimaloiden olevan paitsi tarpeettoman kookkaita myös sijoittuvan liian lähelle asutusta. Ylisuurten voimaloiden aiheuttamat maisema-, melu- ja ynnä muut haitat ovat näin ollen paitsi kohtuuttomia myös tarpeettomia. Pelkkä määräys siitä, että voimaloiden tulee olla säädettävissä on niin ikään riittämätön, koska puutteellisinakin meluselvitykset osoittavat, että suunnitteluohjearvoihin on mahdotonta päästä ilman merkittäviä vaimennuksia.

24 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 21 - Liitteenä on kahden eri turbiininvalmistajan laitteille tehdyt yöajan kartat. Niiden osalta on edellä ilmenevän lisäksi todettava Alpo Halmeen laatimien karttojen pohjalta todettavissa muun ohella seuraavat puutteet: o Kartoista puuttuvat äänen laadun edellyttämät 5 db:n korotukset. Ne on lisätty karttoihin o Kartoissa on virheelliset mittakaavamerkinnät. Ne johtavat harhaan, jos etäisyyksiä tarkastelee kartan perusteella o Laskentamalli ei ota huomioon äänitason kohoamista lämpötilaerojen (inversio) eikä myötätuulen vaikutuksesta. o Lähtötietojen epätarkkuuden, kapeakaistaisuuden, impulssimaisuuden, vaiheistumisen ja esteen vieressä tapahtuvan heijastuksen vuoksi välttämätön varmuusvara puuttuu. o Selvityksessä ei ole mitenkään käsitelty rakennusten sisäpuolelle syntyvää äänitasoa. Se tulee ilmeisesti olemaan varsin suuri ongelma lähimmissä asunnoissa. - Suunnittelun kohteena oleva tuulipuisto sijoittuu hyvin arvokkaalle luontoalueelle. Luontoa koskevissa selvityksissä on puutteena se, että selvitykset eivät ulotu hankkeen koko vaikutusalueelle. Arvokkain luontokohde täällä on Stormossen ja koko kallioalue, etenkin jyrkät kalliomäet on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Lähelle arvokasta suota sijoittuvien tuulimyllyjen äänet sekä siipien varjot ja välkkyminen todennäköisesti vaikuttavat suoalueen erämaisuuteen ja arkojen eläinlajien viihtymiseen siellä. - Voimassa olevasta maakuntakaavasta poikkeavaa tuulivoimayleiskaavaa perustellaan virheellisesti tai vähintäänkin harhaanjohtavasti tulevan vaihemaakuntakaavan "mukaisuudella." Käytännössä vain ja ainoastaan tuulivoimayleiskaavan luonnoksen yhteydessä esitettyyn harhaanjohtavaan tulkintaan perustuen päädytään siirtämään vaihemaakuntakaavan en-alueen sijainti alueelle, joka on alkuaan ollut ja edelleen on tuulivoimavaihemaakuntakaavoituksen lähtökohtien vastainen. - Keneen, tai mihin tahoon otetaan yhteyttä jos kokee tuulivoimalamelun aiheuttamaa häiriötä? Kuka tai mikä taho arvioi mikä on kohtuuton ympäristövahinko ja mitä korvauksen saaminen käytännössä tarkoittaa? Onko kyseessä kertakorvaus? Kuka sen maksaa? Mitä itse ongelmalle, ympäristövahingolle tehdään, jos kyseessä on tuulivoimalamelu eikä tekninen vika? Sammutetaan tuulivoimala? Miten käy sitten sähköntuotannon? Miten käytännössä melu- ja välkevaikutuksia ehkäistään ja millaisin teknisin ratkaisuin? Miten toimenpiteet organisoidaan ja mikä on hankkeesta vastaavan sitoutuneisuus toimenpiteisiin? Aikovatko hankkeen toteuttajat hakea voimaloille ympäristölupaa? Esitettyjen lieventämistoimien kerrotaan pienentävän voimaloiden sähköntuotantoa. - Gräsbölen tuulivoimalahankkeen tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehdot eivät suoraan täytä haitattomuuden kriteeriä vaan edellyttävät haittojen vähentämistoimenpiteitä. Voimaloiden sijoittaminen kyseiselle alueelle on siten taloudellisesti epäedullisempi ratkaisu kuin voimaloiden sijoittaminen alueelle, missä niitä voidaan käyttää niin tehokkaasti kuin tuuliolosuhteet mahdollistavat. - Taamir Fareed Taaleritehtaalta kertoi kyseisessä tilaisuudessa, että Kemiönsaareen tullaan näillä näkymin rakentamaan tuulivoimalaa. Sähköverkon siirtokapasiteetti rajoittaa voimaloiden määrää, siksi voimaloiden määrä on vähentynyt alkuperäisistä suunnitelmista. Jos voimaloita halutaan rakentaa enemmän, vaatii se uuden sähkönsiirtoverkon. Mitä tämä nykyinen tilanne tarkoittaa, jaetaanko nyt nämä suunnitellut voimalaa kaikkien tuulivoimayritysten kesken pitkin Kemiönsaarta? Kuinka tämä on linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa? - Jos voimala kaatuu, saako se ylittää Natura tai luonnonsuojelualueen rajan? - Käytettävissä olevien selvitysten perusteella jäävaaran tarkempi arviointi ei ole mahdollista. Tältäkin osin suojaetäisyydet vaikuttavat joka tapauksessa liian pieniltä, koska esim. Kauhavan Powerpark-huvipuiston läheisyyteen kaavailtujen kahden tuulivoimalan

25 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 22 arvioitiin Ramboll Oy:n laatimassa selvityksessä aiheuttavan jäävaaraa jopa 700 metrin etäisyydelle asti. Kaavoittajan vastine Tuulivoimavaihemaakuntakaavan lähtökohtana on ollut suuret tuulivoimapuistot, yli 10 voimalan keskittymät. Niiden lisäksi on esitetty paikkoja myös pienemmille keskittymille, joista Gräsböle on yksi. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden takia tarkimmat selvitykset ja vaikutusarviot tehdään osayleiskaavoituksessa, mm. arvio vaikutuksista Natura-alueeseen. Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimavaihemaakuntakaavan kesäkuussa Kaava on nyt Ympäristöministeriössä vahvistettavana. Melumallinnusmenetelmät ovat samat riippumatta siitä kuka mallinnuksen tekee. Meluselvityksessä kuvataan menetelmät ja käytetyt muuttujat ja kuka tahansa, jolla on tarvittava koulutus ja työkalut voisi uusia mallinnuksen ja pääsisi samaan tulokseen. Myöskään viranomaiset eivät ole moittineet mallinnusmenetelmää. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. VTT:n raportissa ei ole suositusta sisämelun mallintamisesta. Sisämelutaso ei tule olemaan häiritsevä, kun ulkomelutaso ei ylity. Normaalirakenteet estävät melun kulkeutumisen. Selvitykset on tehty siltä osin kuin on ollut tarpeellista selvittää vaikutukset. Se tarkoittaa, että joitakin selvityksiä on kohdistettu vain muutosalueille ja muu kaava-alue on jätetty selvittämättä, koska näille alueille ei ole tulossa muutoksia kaavan myötä. Joitakin toisia vaikutuksia on selvitetty koko kaava-alueella tai paljon laajemmin, riippuen tarkasteltavasta vaikutuksesta. Jos asukas epäilee että melutaso ylittää sallitun kannattaa ensin ottaa yhteyttä tuulipuiston hoitajaan, joka huomioi tätä kun seuraavaa melumittausta suunnitellaan. Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Tuulivoimalaitos tarvitsee ympäristöluvan jos se: - katsotaan YSL 28 :n mukaan toiminnaksi, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17.1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta - YSL 30 :n mukaan 3) todennäköisesti aiheuttaa luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :ssä tarkoitettuja seurauksia (eli merkittävää Natura-heikennystä) Ympäristölupamenettelystä vastaa ensisijaisesti kunnan ympäristölupaviranomainen, joka päättää luvan tarpeesta ja vastaa sen valvonnasta ja tarkkailusta. Mikäli ehdot mahdollisessa ympäristöluvassa eivät täyty, voi voimalan pysäyttäminen tulla kyseeseen. Mikäli rakennuslupia tuulivoimaloille myönnetään enemmän kuin nykyinen sähköverkko pystyy välittämään, on sähkönsiirtokapasiteettia rakennettava lisää. Tätä on selvitetty tarkemmin Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvioinnissa, joka on kaava-aineiston liitteenä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sanotaan mm., että "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.", sekä "Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä." Käyttämällä nykyisten suurjännitelinjojen johtokäytäviä lisäkapasiteetin rakentamiseen alueidenkäyttötavoitteet täyttyy. Lisäksi mainitaan, että "Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin". Tämä on huomioitu maakuntakaavassa, jossa Gräsböleen on merkitty pienempi alle 10 tuulivoimalan keskittymä. Lähtökohtaisesti tuulivoimalat eivät kaadu. Jokainen naselli, torni ja roottorinlapa käy läpi rakenteellisia testejä ja valmistaja takaa vakaan rakenteen myös äärimmäisissä sääolosuhteissa. Nykyisin on pakollista varustaa tuulivoimalat useilla hätäpysäytysjärjestelmillä, jotka vakauttavat turbiinin myös kovissa olosuhteissa. Jäävaaran takia kaavamääräyksissä edellytetään, että voimalat on varustettava jäävaaraa estävillä ratkaisuilla.

26 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 23 B9. Kirjallinen muistutus, Sundström Kari Muistutus Muistutuksen pääkohdat - Osayleiskaavan selostuksen meluvaikutuksen selvitykset näyttävät perustuvan karkealuontoiseen teoreettiseen malliin, eikä mallinnuksessa käytettyjä arvoja ja menetelmiä ole kerrottu. - Ympäristöministeriön suunnitteluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) on asetettu suunnitteluohjearvoksi 35 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Lisäksi ohjeessa todetaan: "Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänenvoimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista". - Koska jo epärealistiselta vaikuttavan arvioinnin perusteella varsin moni kiinteistö on jäämässä raja-arvot ylittävän melun piiriin, ennen hankkeen edistämistä olisi syytä suorittaa yksityiskohtaiset meluselvitykset, joilla varmistetaan, etteivät raja-arvot tule ylittymään alueen kiinteistöissä. Melumallinnus pitäisi tehdä riippumattoman toimijan toimesta, investoijan esittämät melulaskelmat ovat tarkoitushakuisia. - Osayleiskaavan selostuksesta puuttuu arviointi hankkeen vaikutuksesta alueen kiinteistöjen arvoon. Lienee selvää, että hanke tulee alentamaan alueen kiinteistöjen arvoa, joten tätä pitäisi selvittää ennen hankkeen etenemistä. Kaavoittajan vastine Melumallinnusmenetelmät ovat samat riippumatta siitä kuka mallinnuksen tekee. Meluselvityksessä kuvataan menetelmät ja käytetyt muuttujat ja kuka tahansa, jolla on tarvittava koulutus ja työkalut voisi uusia mallinnuksen ja pääsisi samaan tulokseen. Myöskään viranomaiset eivät ole moittineet mallinnusmenetelmää. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Kaavoituksessa arvioidaan tarpeen mukaan suoria kustannuksia, kuten rakentamiskustannuksia, liittymismaksuja ja verotuloja. B10. Skriftlig anmärkning, Heyman Andersson Beatrice, m.fl. (26 undertecknare) Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen - I planförslaget glöms Bogsböle bort. Fortfarande ligger 4/5 möllor i Bogsböle. Namnet Gräsböle delgeneralplan upplevs som missvisande av många bogsbölebor. Naturskydd - Norr om vindkraftsparkens planområde och delvis också på planområdet finns Naturaområdet Stormossen (FIO2OOOO4). Den utgör en skyddsmässig värdefull helhet bestående av högmosse och bergsområde som är skyddade enligt habitatdirektivet. Stormossen (SSO020036) hör också till det nationella basprogrammet för naturskydd. Stormossen är till största delen öppen och i stort sätt i naturtillstånd samt ståtligt beträffande landskapet. Att utsätta detta genuina och värdefulla landskap med vindkraftverk av industriell storlek kan inte accepteras. Möllorna passar inte in i detta landskap, området förlorar sin charm och landskapsmässigt sin funktion för rekreation. Naturskyddsområdet och vindkraftsområdet skall förbli orört. Vindkraftsområdet gränsar till värdefulla skyddade områden och kommer att påverkas av dessa möllor. Forststyrelsen har i sitt utlåtande konsta-

27 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 24 terat att kraftverken 1, 2, 3 och 4 ligger för nära de i skyddade områdena. l etapplandskapsplanen för Satakunta har man rekommenderat att avståndet till Naturaområden skall vara 500 m och till naturskyddsområden 1000 m. I Egentliga Finland har man strävat till att använda motsvarande avstånd. De nämnda möllorna ligger alla rejält under 200 m. Rotorbladen på möllorna 1 och 4 kommer att vara endast 5 respektive 11 m från Natura- och naturskyddsområdet. Naturutredningarna är bristfälliga - l utredningen som gäller häckande fåglar visar karta 2 det område som har utretts. Området liknar inte det vindkraftsområde som presenteras i delgeneralplanen. Gäller den här utredningen överhuvudtaget det här vindkraftsområdet? I utredningen påstås att tjäder och nattskärra inte förekommer på området. Vi har observerat många tjädrar och nattskärror i detta område. Ugglorna har inte alls utretts, varför har dessa arter missats? Gråspett och sparvuggla har utredarna missat för att inventeringstidpunkten var fel och ingen komplettering har heller gjorts. - Det finns brister också i utredningarna som gäller fåglarnas vår- och höstflyttning. Man har inte alls utrett den flyttning som sker i skymning eller på natten. Utredarna konstaterar att tiden för observationerna var för kort för att ge en tillförlitlig bild av situationen. Det var beställaren, EFE Ab, som bestämde antalet observationsdagar. Tranornas höstflytt har man missat helt. Fladdermöss - l Miljöministeriets material beskrivs inverkan på fladdermuspopulationen bestå av (förutom direkta kollisioner med kraftverken) att fladdermössen dör då luftbubblor bildas i lungorna och skadar blodkärlen samt genom inre blödningar (s.k. barotrauma). Enligt utredningen föredrar fladdermössen områden i närheten av Bogsböle träsk och det blivande naturskyddsområdet Stormossen. Rotorspetsen på kraftverk nr 4 ligger endast 11 m från Naturskyddsområdet. Fladdermössen jagar ofta i närheten av vindkraftverk. Nattljusen, den vita färgen och värmen som tornen utstrålar får insekterna att samlas kring kraftverken, vilket lockar fladdermössen till sig. Enligt Naturskyddslagen 49 är det förbjudet att förstöra och försämra platser där individer av fridlysta djurarter förökar sig och rastar. Det är viktigt att vara aktsam i synnerhet då det gäller små populationer av fladdermöss. Buller - Miljöministeriet konstaterar i sin skrift 4/2012 att om ljudet från ett vindkraftverk upplevs störande eller obehagligt är det frågan om buller. Det enda sättet att minimera den här olägenheten är att se till att avståndet mellan vindkraftverken och bosättningen är tillräckligt långt. - Egentliga Finlands Energi (Lounaisvoima) har gjort en modellberäkning av bullerpåverkan. På kartan används en missvisande skala, 2000 m är i verkligheten bara 600 m. Man kan under inga omständigheter godkänna att byggaren själv gör en modellberäkning över bullret som räknas till ett av de största problemen med vindkraften. De lågfrekventa ljudet som stora vindkraftverk producerar har inte beaktats i planläggningen. Denna information av lågfrekventa bullret har Ramboll undanhållit vid informationsmötena. Ljudexperterna professor Alpo Halme samt Denis Siponen från Statens Tekniska Forskningscentral VTT redogjorde under vindkraftseminariet i Wrethalla om bullerproblemet och de rekommenderade att avståndet skall vara minst 1500 m till närmaste bebyggelse. - Enligt uppgifterna i delgeneralplanen varierar verkningsradien av bullret från några hundra meter upp till över 1 km. Den närmaste bebyggelsen ligger på 600 m avstånd. I delgeneralplanen påstås att bosättningen i väster finns på mer än 1 km avstånd. Enligt l den karta på sid 23 i delgeneralplanen, som visar avstånden till närmaste bosättning mätt från vindkraftsverken, ligger i själva verket 17 fastigheter under 1 km från kraftverk nr 1 i Gräsböle. Skuggeffekter

28 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 25 - Egentliga Finlands Energi, som vill etablera vindkraftverken i Gräsböle har själv också modellberäknat skuggeffekterna från vindkraftverken. Detta kan under inga omständigheter godkännas. Vi kräver att en utomstående objektiv instans/person som inte är medlem i Finska vindkraftsföreningen eller har någon anknytning till Ramboll Oy utför modellberäkningarna. Hälsoeffekter - Miljöministeriet konstaterar i sin skrift att i synnerhet det lågfrekventa bullret har visat sig vara skadligt för människans välbefinnande. Det störande bullret och skuggeffekterna utgör ett stress för människan då hon utsätts för dessa störande element i sitt hem och närmiljö och då hon inte kan påverka detta leder det till stress. Det är känt att långvarig stress leder till ohälsa. Landskapsbilden - Vindkraftverk av industriell storlek kommer att dominera landskapsbilden. Det naturliga landskapet kommer att förvandlas till ett byggt industriellt energilandskap. Är det så vi vill att Kimitoön skall se uti framtiden? Varningsljusen kommer att påverka boendetrivseln på ett störande sätt då himlen lyses upp. - I bifogade bilder från Bogsböle träsk och Stormossen har vi velat påvisa hur vår vackra närmiljö ser ut nu och vilka konsekvenser de planerade vindkraftverken kommer att ha. Vi kräver att planeringen av Gräsböle vindkraftspark skall avslutas och att delgeneralplanen förkastas. Planläggarens bemötande Naturen har utretts i sådan omfattning som varit nödvändig för att utreda konsekvenserna. Det betyder att vissa undersökningar har fokuserat på de områden som omfattas av förändringar, medan resten av planläggningsområdet har lämnats outrett, eftersom inga förändringar kommer att ske på dessa områden. Vissa andra konsekvenser har utretts på hela planläggningsområdet eller ett ännu större område, beroende på den konsekvens som granskas. Ugglor har utretts med attrapp. Tjädrar har ytterligare utretts i en skild undersökning, men dessa har inte upptäckts på vindkraftverksområdet. Enligt myndigheterna är fågel- och fladdermusutredningarna tillräckliga. Buller- och skuggmodelleringsmetoderna är de samma oberoende av vem som utför dem. I bullerrapporten beskrivs metoderna och parametrarna och vem som helst med behövlig kunskap och behövliga verktyg kunde göra om beräkningen med samma indata och komma till samma resultat. Inte heller myndigheterna har kritiserat de använda metoderna. Eftersom olika kraftverksmodeller har olika egenskaper och eftersom tekniken utvecklas hela tiden vore ett minimiavstånd aningen oflexibelt. I Sverige finns inga minimiavstånd, men t.ex. Gotlands kommun har infört ett så kallat hänsynsavstånd på 1000 meter. I de flesta länder används bullergränsvärden på nationell nivå. Ett minimiavstånd har varit aktuellt också i Kimitoön i samband med ett principbeslut om vindkraft, men hela principbeslutet förföll på grund av oklara jävsbestämmelser. Man försöker i stället styra inverkan av vindkraftverken på närområdet genom planbestämmelser. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. B11. Skriftlig anmärkning, Winberg Dan Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Analysen av miljökonsekvenserna för buller motsvarar inte de krav som ställs på en relevant bedömning. Enligt forskare (VTT och Alpo Halme) är bulleranalysen gjord utan större hänsyn till nuvarande kunskaper om hur ljud sprider sig i verklighetren i finska landskap. Detta kommer att

29 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 26 orsaka stort lidande för närboende. ELY-centralen måste absolut kräva en fullgod redogörelse med experter på VTT eller annan pålitlig expert. Planläggarens bemötande Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. B12. Kirjallinen muistutus, von Flittner Joachim Muistutus Muistutuksen pääkohdat Meluselvitys - Kartoista puuttuvat äänen laadun edellyttämät 5 db:n korotukset. - Kartoissa on virheelliset mittakaavamerkinnät. Ne johtavat harhaan, jos etäisyyksiä tarkastelee kartan perusteella (korjattu ). - Laskentamalli ei ota huomioon äänitason kohoamista lämpötilaerojen (inversio) eikä myötätuulen vaikutuksesta. - Lähtötietojen epätarkkuuden, kapeakaistaisuuden, impulssimaisuuden, vaiheistumisen ja esteen vieressä tapahtuvan heijastuksen vuoksi välttämätön varmuusvara puuttuu. - Selvityksessä ei ole mitenkään käsitelty rakennusten sisäpuolelle syntyvää äänitasoa. Se tulee ilmeisesti olemaan varsin suuri ongelma lähimmissä asunnoissa. Tämä pitää tutkia. - Melu- ja varjostusselvityksissä pitää olla näkyvissä selkeästi mallit jossa on sovitut vaimennukset näkyvissä ja sitten mallit jossa niitä ei ole huomioitu (ELY-keskuksen mielestä juuri näin kun kyselin). Tämä sen takia että vaimennuksien käytön seuraaminen hankalaa jollei jopa mahdotonta selvittää ovatko käytössä vai ei. Vaimennusten käytöstä pitää tehdä riskianalyysi eli pitää olla näkyvissä mitä mahdollisuuksia ja todennäköisyydet ettei vaimennukset toimi automaattisesti, esim. tekniset viat ja niiden todennäköisyys sekä mitä muuta voi olla, esim. lumi voi peittää jonkun anturin jolloin estää vaimennuksen käyttämisen tai muutenkin sääolosuhteet voi vaikuttaa toimivuuteen. - Melututkimuksessa on todettu että virhemarginaalia huomioiden niin melu on rajaarvoissa. Virhemarginaali ei ole sama kun toleranssi, eli ei ole hyväksyttävää että arvo on 36,5 db jos sen pitää olla alle 35 db, eli pitää siirtyä sellaiselle vaimennustasolle että rajat ei ylity, nyt esim. yksi malli on tehty tasolle 5 kun todennäköisesti rajat ei ylity vaimennustasolla 6. Tämä on korjattava. Tämän totesin edellisessäkin muistutuksessa mutta sitä ei huomioitu. - Melututkimuksen on tehnyt Lounaisvoiman, EFE:n, EPO:n, Bottenviken jne. toimitusjohtaja Ansgar Hahn. Kyseenalaistan hänen pätevyyttä tehdä melututkimuksia. Hän ei ole ikinä pystyttänyt yhtään tuulivoimaa eikä ole millään tavalla melumallinnuksien asiantuntija. Kuka arvioi hänen melututkimukset että on oikein tehty ja kaikki huomioitu mitä pitää, kunnassa ei varmaankaan ole pätevyyttä. Haluan että nämä tehdään luotettavan tahon toimesta uudestaan. (Esimerkki virheestä uudessa melututkimuksessa: jos katsoo Nordexin melukarttaa yöaikaan kuva 3 ja vertaa sitä taulukkoon 6 yöaikaan. Niin taulukossa meluraja ylittyy 4 loma-asunnon osalta niin ettei ylitys ole kun 1,5 db, eli taulukossa 35-36,5 db. Sitten jos katsoo missä ne 4 loma-asuntoa sijaitsee niin yksi on lähempää 40 db rajaa kun 35. Sama virhe Enerconin osalta.) - Miksei ole lainkaan melututkimuksissa huomioitu että viereinen alue on luonnonsuojelualue/natura alue. Kyseisellä alueella pitää noudattaa pienemmät rajat (päivisin 40 db ja öisin 35) kuten tutkimuksessakin sanotaan. - Kotkan ELY:n lausunnosta muutamasta tuulivoimahankkeen YVA:sta ko. alueella. Samat asiat pitää huomioida myös kaikissa Kemiönsaaren tuulivoimahankkeissa: "Mikäli voimalan valmistaja tai toiminnanharjoittaja ei anna takuuarvoa siitä, että voimalan melupääs-

30 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 27 tö on korkeintaan laskennassa käytetty ja ettei ääni sisällä kapeakaistaisia taajuuskomponentteja tai ole sykkivää (amplitudimoduloitunutta) kasvaa riski melun kohtuuttomasta haittavaikutuksesta ulko- ja sisätiloissa. Koska voimalan melupäästötietoja ei ole ollut käytettävissä 50 Hz pienemmillä taajuuksilla ja koska rakennusosat eristävät ääntä heikosti ao. taajuuksilla liittyy tähän riski asuntojen sisämelutasojen suunnitteluohjearvojen ylittymisestä. Toteutuessaan tämä voi olla asumisviihtyisyyden lisäksi myös terveysriski, mikäli siitä aiheutuu unenhäirintää. Epävarmuustarkastelu perustuu pitkän aikajakson säätilan muutoksista aiheutuvaan äänitason vaihteluihin. Tämän perusteella ei ole mahdollista arvioida sitä, kuinka usein melutasot ylittäisivät esimerkiksi vuositasolla suunnitteluohjearvon, joka voi olla perusteena kohtuutonta haittaa arvioitaessa. - Kesämökkiläiset eivät viitsi investoida mökkiinsä kun ei tiedä onko tulossa tuulivoimaloita vai ei. Hyvä esimerkki on äitini, joka laajentaisi mökkinsä, muttei tee sitä koska meinaa myydä pois sen, jos tuulivoimalat rakennetaan, koska se ei ole enää vapaa-ajan asunto jos joutuu olemaan teollisuus alueella. Itse ajattelen juuri samalla tavalla omien mökkini osalta. Olen varma että emme ole ainoat jotka ajattelee näin. - Gräsbölen info-illassa vaadittiin havainnollinen kuva jossa on etäisyydet kaikkiin asuntoihin. Tällaista ei kuitenkaan ole ilmestynyt. Miksei? - Mainitsin myös aikaisemmassa valituksessani ettei ole lainkaan huomioitu vaikutuksia ihmisten terveyteen vaikka se todistetusti vaikuttaa. Vastineet edellisiin huomautuksiin ovat ala-arvoisia. Yleismalkaisia vastauksia. - Jos käy niin huonosti että annatte rakennusluvan tuulivoimaloille, vähentäkää myllyjen määrä ja vaatikaa että käytetään Nordexin myllyjä koska ovat hiljaisempia. Myllyjen valintaan kunta pystyy varmasti vaikuttamaan. Ihmettelen suuresti miksi suunnitellaan lähemmäs 200 metrisiä voimaloita kun markkinoilla on esim. 3 MW voimaloita jotka ovat ainoastaan napakorkeudeltaan 88 m sekä roottorin halkaisija 100 m joten kokonaiskorkeus 138 m, esimerkiksi Kemissä useita ja jopa hyvällä tuottavuusasteella. - Kuten Denis Siponen, VTT:n tutkija, totesi kunnan järjestämässä tapahtumassa Wrethallassa niin kunnan pitää tehdä päätös että on vähintään 2 km lähimpään asuintalon/vapa-ajan asuntoon. Lentoestevalot - Tutkimuksista puuttuu täysin havainnolliset kuvat sekä vaikutustutkimus lentoestevaloista. Nämä pitää tehdä koska vaikuttaa asumismukavuuteen ja yleiseen maisemakuvaan. Gräsbölen infotilaisuudessa Ansgar Hahn kertoi että voi laittaa valot vain puiston uloimpiin tuulivoimaloihin. Selvitin asian ja tämä ei ole totta. Jokaiseen myllyyn tulee punainen valo 52 m välein vaikka Hahn sanoi että vain päähän. Uloimpiin puiston myllyihin tulee valkoiset valot. - Finavian vaatimus on paljon tiukempi kuin Lounaisvoiman ehdotus. Miten se on mahdollista? Finavia vaati cd vilkkuvat valot kaikkiin tuulivoimaloihin päiväsaikaan Gräsbölen osalta kun Lounaisvoima ehdottaa vain uloimpiin kuten Trafin ohjeissa sanotaan. - Kunta voi vaikuttaa voimaloiden kokoon. Jos kunta vaatisi että kokonaiskorkeus saisi olla maksimissaan 150 m kuten esim. Kemin 3 MW voimalat niin lentoestevalot olisivat huomattavasti pienemmät kuin yli 150 m olevalle. Samahan tietenkin koskee varjostusongelmiin jotka myös pienenisi. Projektin väitetyt hyödyt - Ehdotuksesta ei käy millään tavalla faktoina ilmi hyödyt kyseisestä projektista. Kunta oli listannut hyötyjä kunnan webbi-sivulle mutta nekin on otettu ajan mittaan pois kunnan sivulta kun on huomattu etteivät ne pidä paikkaansa. Jokin hyöty pitää olla kyseisestä projektista muuta kun että tuulivoimayhtiö saa veronmaksajien rahat ja maanomistajat saa vuokransa ja kunta saa pienen kiinteistöveron. Tämä on niin iso asia kunnalle ettei asiaa voi päättää pelkästään rahallisin perustein. Vielä kun huomioi yksittäisiä kuntalaisia niin 1-2 maaomistaja saa hyödyt ja n. 50 perhettä joutuu kärsimään esim. Gräsbölen

31 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 28 hankkeessa, kaikkien projektien osalta niin luvut ovat vielä pahempia, eli hyötyjä saa n. 100 henkilöä mutta yli kärsii. Tämä luku on todellisuudessa paljon isompi kun huomioi että yhdellä mökillä yleisesti on monta perhettä / sukupolvea vaikka ei ole kun 1-2 omistajaa, eli todellisia kärsijöitä on helposti ihmistä. Luontoselvitykset - Lintu-, lepakko- ja muut luontoselvityksistä olen maininnut aiemmin että ne ovat aivan riittämättömät. Esim. liito-oravatutkimus tehty yhden päivän aikana Vielä kun huomioi että viime vuonna tuona ajankohtana ei ollut lainkaan lunta niin miten ihmeessä tutkija uskoo että olisi voinut löytää edes jotain. Se pitää tehdä silloin kun on kevätlumi eikä ole uutta lunta hetkeen. Toivottavasti on nyt tehty keväällä tai ainakin tehdään ensi vuonna. Asiaan ei ole reagoitu lainkaan vaikka kommentoin asiaa myös Gräsböle infoillassa Miten on mahdollista että alkuperäisestä suunnitelmasta on mylly nro 1 siirretty etelään 100 m, eli vielä lähemmäs asutusta ilman että missään on asiaa tiedotettu. Tämä vain kävi ilmi Gräsbölen infotilaisuudessa jossa oli vain murto-osa niistä henkilöistä joiden elämään tämä vaikuttaa seuraavat vuotta. Adressi - Koska vastustan tuulivoimaloita yleensäkin koko saaristossa niin olen perustanut adressin asiaan liittyen, jonka haluan että huomioitte. Adressissa tällä hetkellä 328 nimeä ( ). Periaatepäätös - Kemiönsaaren tekninen lautakunta teki päätöksen, jonka mukaan tuulivoiman turvaraja lähimpiin kiinteistöihin olisi yksi kilometri Suomen Tuulivoimayhdistys lähetti kirjeen kunnanvaltuustolle. Kirjeessä yhdistys kertoi tyytymättömyytensä päätökseen, ja tekninen lautakunta päätti ettei päätöstä tulla panemaan täytäntöön. Perusteluna epäselvät jääviyssuhteet. - Tulen selvittämään juristin kanssa tämän jos hanke etenee. Miksi ihmeessä 1 km raja olisi pitänyt vaikuttaa kenenkään jääviyteen? Jos joku on maanomistaja, niin se todistaa sen että hänkin välittää siitä että kuntalaisia arvostetaan, toisaalta jos on vastustaja niin silloin päätöksen teko kertoo että on valmis tuulivoimaan, kunhan jälleen kerran asukkaita kuunnellaan. Tehkää päätös etäisyyksistä nyt heti, niin loppuu turhat valitukset ja ihmisten pelot erilaisista ongelmista. - Tuulivoimayhdistyksen kirjeessä todetaan, että teknisen lautakunnan määräämä raja vähentäisi kuntaan suunniteltujen tuuliturbiinien määrän 75 prosentilla. Samalla painotetaan, että jos kilometrin turvaraja päätetään muissakin kunnissa, tulee koko Suomen alueelta häviämään merkittävä määrä tuulivoimalle mahdollisesti soveltuvia alueita. - Kirje on erikseen osoitettu kunnan hallintojohtaja Erika Strandbergille, silloiselle valtuuston puheenjohtajalle Sixten Laineelle ja varapuheenjohtajille Curt Dannströmille ja Inger Wretdalille. Kirjeessä tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen ja toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ehdottavat tapaamista Strandbergin, Laineen, Dannströmin ja Wretdalin kanssa. Avoin kysymys: Toteutuiko tapaaminen ja oliko sillä vaikutus myöhempään jääviyspäätökseen, jolla turvarajoista luovuttiin? Mitä tapaamisessa keskusteltiin ja mitä sovittiin? - EFEN toimitusjohtaja Ansgar Hahn pettyi lehtitietojen mukaan teknisen lautakunnan päätökseen kilometrin turvarajoista. EFEn lisäksi myös Taaleritehtaalla on tuulivoiman suunnittelualue Kemiönsaaressa, ja kunnan maksama kaavoituskonsultti on Ramboll. Kaikki keskeiset toimijat ovat mukana Tuulivoimayhdistys ry:ssä. Taaleritehtaan johtaja Taamir Fareed myös sen hallituksessa. Kunnan yhteishenki

32 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 29 - Kun tuulivoimasijoittaja tulee kylään, yhteisö jakautuu. Asia näkyy ja on dokumentoitu kaikkialla maailmassa. Tuulivoima on miljardibisnestä josta jotkut hyötyvät, toiset komppaavat sivusta ja toiset taas ovat kriittisiä tai nimbyilevät. - Kunnan järjestämässä tuulivoimaillassa infokioskeissa käännettiin selkä ja suhtautuminen oli vihamielistä, kun väärän kioskin edustaja kävi moikkaamassa. Meillä ei ole mitään puhuttavaa tai en tiedä kuka sinä olet -kommentteja tuli kun kuntalainen yrittää käydä juttelemassa. Rintamalinjat on näköjään etukäteen päätetty. Te tuulivoiman vastustajat on leimakirves johon saa kyllästymisen jälkeenkin vastata. Mitä jos Kemiönsaarella tehtäisiinkin toisin? Jos istuttaisiin pyöreän, eikä kulmikkaan, pöydän ääreen ja mietittäisiin yhdessä mikä on kunnalle ja kuntalaisille parasta. Kuuntelisimme vastakkaisia näkökulmia ja myös niitä asiantuntijoita, jotka eivät saa toimeentuloaan tuulivoiman rakentamisesta? Yritettäisiin yhdessä selvittää faktoja edustajiemme päätöksenteon tueksi? - Päätöksenteon pitäisi olla avointa, kuntalaisia kuulevaa ja perustua objektiiviseen tietoon. VTT:n Denis Siposen ja emeritusprofessori Alpo Halmeen esitykset meluselvityksistä ja melun kantautumisesta poikkesivat suuresti tuulivoimasijoittajien teettämistä selvityksistä. Kuitenkin päättäjämme ovat olleet sen tiedon varassa, mitä kaavoituskonsultti on heille tuottanut selvitysten pohjalta. - Sen sijaan että pelattaisiin pelejä joissa parhaan argumentin esittäjä voittaa väittelyn, voisiko pieni yhteisömme puhaltaa yhteen hiileen? Jos intressit riitelevätkin, ei ihmisten tarvitse riidellä. Kaavoittajan vastine Melumallinnusmenetelmät ovat samat riippumatta siitä kuka mallinnuksen tekee. Meluselvityksessä kuvataan menetelmät ja käytetyt muuttujat ja kuka tahansa, jolla on tarvittava koulutus ja työkalut voisi uusia mallinnuksen ja pääsisi samaan tulokseen. Myöskään viranomaiset eivät ole moittineet mallinnusmenetelmää. Kaikki tuulivoimalat eivät tuota voimakkaasti amplitudimoduloitunutta ääntä, jolloin ei ole tarpeen lisätä 5 db korotus mallinnukseen. Inversio ei kuulu ISO-melumallinnusstandardiin. Melumallinnuksessa oletuksena on ympärisäteilevä suuntaamaton pistelähde tuulen suunnasta riippumatta. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Silloin tuulivoimayhtiö myös korjaa toleranssit ja virheet mainituissa taulukossa. Kaavaselostukseen lisätään entistä selkeämpi kartta rakennusten etäisyyksistä tuulivoimaloihin. Melun vaikutusta Stormossenin suojeluarvoihin on tarkastettu ja arvioitu mm. Naturaarvioinnissa. Sen mukaan tuulivoimaloiden melu ei vaikuta niihin arvoihin, jotka ovat luonnonsuojelun perusteena. Osayleiskaavassa ei voida vaatia, että tietyn toimittajan tuulivoimalaitosta tulisi käyttää. Vaatimukset voivat vain kohdistua tuulivoimaloiden teknisiin ja fyysisiin ominaisuuksiin. Tuulivoimalan malli valitaan lähinnä paikan tuuliprofiiliin sopivaksi eikä vain MW:ien takia. Tiukat meluvaatimukset rajoittavat käytettävissä olevia voimalamalleja esim. 3 MW:n voimaloissa. Tuulivoimalan tornin korkeus vaikuttaa loppujen lopuksi melko vähän melun leviämiseen. Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uudet ohjeet koskien lentoestevalastuista tammikuussa Ohjeiden mukaan lentoestevalaistusta voidaan säätää sää- ja valaistusolosuhteiden mukaan. Lisäksi kaikki tuulivoimapuiston tuulivoimalat eivät tarvitse yhtä voimakkaita len-

33 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 30 toestevaloja. Tämä esitetään tarkemmin päivitetyssä osayleiskaavaselostuksessa. Finavia antaa lausuntonsa vain yksittäisistä tuulivoimalaitoksista. Trafi sitten tulkitsee kokonaisuuden Finavian lausuntojen pohjalta, jonka perusteella päätetään koko tuulivoimapuiston lentoestevalaistuksesta. Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä ja niitä on tarvittavin osin täydennetty tai tehty lisäselvityksiä kaavaprosessin aikana. Kaavasta järjestetään useammassa vaiheessa kuulemisia, jolloin asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavamateriaaliin, muutoksineen. Hanke käy läpi demokraattisen käsittelyprosessin, missä kuntalaiset ja muut osalliset saavat mahdollisuuden esittää mielipiteitään. Nämä ovat saatavilla kun kunnanvaltuusto tekee lopullisen päätöksen kaavasta. B13. Skriftlig anmärkning, Antskog Carola Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen - 1) I första hand bör planen i sin helhet förkastas med beaktande av följande o a) Området klassas som nationellt värdefullt klippområde och en vindkraftsetablering kan inte göras utan att ickereparerbara spår uppstår o b) Området gränsar till ett Naturaområde och en vindkraftsetablering skulle förstöra de rekreationsvärden som man har rätt att förknippa med ett Naturaområde - 2) I vilket falls om helst bör de två vindkraftverken nr 1 och 5 strykas ur planen eftersom det inom 1 km radie från dessa finns ett stort antal bostadshus. Enligt planen kommer ca 20 hus att ligga inom bullerzonen db, vilket är för mycket i ett för övrigt fridfullt område. Planläggarens bemötande Inverkan av vindkraftverken på det värdefulla klippområdet och på Natura 2000-området har värderats och bedömts. Inverkan bedöms vara sådan att det inte finns hinder för att en vindkraftspark kan etableras på området. På basen av kommentarer har kraftverk nummer 1 avlägsnats ur delgeneralplanen. B14. Skriftlig anmärkning/kirjallinen muistutus, Hellsberg Ari, m.fl./y.m. (24 undertecknare/allekirjoittajaa) Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen "Vi motsätter oss vindkraftsplanerna och förverkligandet i Gräsböle. April 2013". Muistutuksen pääkohdat "Vastustamme tuulivoimasuunnitelmat ja toteuttaminen Gräsbölessä. Huhtikuussa 2013." Planläggarens bemötande Anmärkningen antecknas för kännedom. Kaavoittajan vastine Muistutus merkitään tiedoksi.

34 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 31 B15. Skriftlig anmärkning, Rönnqvist Ija, m.fl. (31 undertecknare) Anmärkning , tillägg Huvudpunkterna i anmärkningen Allmänna brister i materialet - Alla utredningar finns att tillgå endast på finska, trots att majoriteten av invånarna är svenskspråkiga. - Det är svårt att urskilja vilka delar av utredningarna som handlar om Gräsböle och vilka om Nordanå-Lövböle. Likaså är det svårt att på kartorna identifiera inventeringarnas omfattning då inte vindkraftsområdet är inritat. - Bilagan "Utredning av kumulativa effekter av vindkraftsprojekten" var översatt till svenska ett par veckor efter att delgeneralplanen satts till påseende. Delgeneralplanebeskrivningen - Vad avses med "små ändringar" som nämns i meningen "Utgående från de kommentarer som inkommit kan vid behov små ändringar i planen göras"? - Man får den felaktiga uppfattningen att vem som helst kan besvära sig över fullmäktiges beslut, vilket ingalunda är fallet. - Kan bolaget Lounaisvoima Oy sälja projektet till en annan aktör så snart bygglov beviljas? - Hur fastställs summan som garanterar att vindkraftverken rivs efter att inte längre används? Hur beaktas inflationen? Vem avses med vindkraftsbolaget, hur går det om projektet säljs till ett annat bolag? - Hur kommer man att följa Forststyrelsens rekommendation att inte placera vindkraftverk på höga bergsområden med skyddsvärden? - Det står att närmaste grundvattenområde finns på över 6 km avstånd. I vilket väderstreck? - Var kommer den planerade friluftsleden att gå i förhållande till planområdet? - Det hade varit åskådligare om de planerade kraftverken jämte vägarna skulle vara utprickade på kartan över fastighetsgränser. Har markägarna informerats om kommande kabeldragning? - Enligt MarkByggL 9 ska en plan basera sig på tillräckliga undersökningar och utredningar. Både Egentliga Finlands förbund och NTM-centralen i Egentliga Finland har påpekat brister i utredningar som inte åtgärdats. - Det konstateras att det inte fortsättningen går att för planområdet anvisa markanvändning som störs av vindkraftverkens drift. Varför har inte de markägare på vars ägor vindkraftsområdet sträcker sig kontaktats då man fastslog gränsen för vindkraftsområdet? Hur kommer de att kompenseras? - Beräkningarna om sysselsättningen är starkt överdrivna. EWEA kan inte anses vara en neutral källa. Det är endast frågan om korta arbetstillfällen, vad händer sedan då t.ex. inte så stora mängder betong mera behövs? - Områdets rekreationsvärde kommer att förloras helt. - Det finns tydliga osäkerhetsfaktorer gällande kulturmiljön och fornlämningar och därför måste ytterligare utredningar göras. - Fotomontagen förskönar vindkraftverken, eftersom de inte visar rörelsen. Inte heller flyghinderljusen inverkan har presenterats visuellt. Fotomontagen över de kumulativa effekterna visar på ett skrämmande sätt hur skärgårdslandskapet förstörs. Det är opartiskt

35 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 32 att EFE gjort fotomontagen. Har EFE också gjort modellberäkningen för vindkraftverkens teoretiska synlighetsområde? - Att dra en luftkabel över ett lokalt värdefullt myrområde kan ifrågasättas. Hur många stolpar behövs och hur påverkar arbetsmaskiner myren? Varselklot bör användas för fåglarnas skull. Kraftverk 1 är på allt sätt problematiskt. - Ingen utredning har gjorts över däggdjur, förutom flygekorre och fladdermus. Inte heller insekter, kräldjur och groddjur har utretts. - Fågelkarteringens inventeringslinje borde ha gått närmare kraftverk 3, 2 och 4. Också utredningsområdet är annorlunda än delgeneralplaneområdet. I utredningen konstateras att tjäder och nattskärra inte förekommer på området, vilket inte stämmer. - För flyttfåglarnas del har det inte den flyttning som sker i skymningen eller på natten utretts. Hur påverkar varningsljusen fåglarna? Tranornas höstflytt missades 2011, varför utreddes den inte på nytt 2012? Även Egentliga Finlands förbund har påtalat bristerna i sitt utlåtande. Beställaren Egentliga Finlands Energi har beställt för få observationsdagar. Hur kan flyttfågelutredningen vara beställd sommaren 2011 om den är utförd redan börjandes från ? - Det är inte möjligt att på en så kort tid som fladdermusutredningens terrängbesök pågått att få en tillförlitlig bild av fladdermusbeståndet både i Nordanå-Lövböle och i Gräsböle. Det framgår inte heller hur detektorerna använts, om de lämnats i terrängen och hur man har rört sig där. Dessutom nämns det senare att besöken skulle vara sex till antalet då det tidigare nämns fyra datum. De flyttande fladdermössen har inte utretts, vilket är en stor brist. - Förtroendet för bullerberäkningarna ökar inte av att det är vindkraftsbolaget själv som gjort utredningen och den borde utföras av en objektiv instans. Dessutom är inte de enskilda kraftverkens storlek definierad. Varför har inte amplitudmoduleringen och lågfrekvent buller beaktats i beräkningarna? Flera fastigheter ligger inom ett område där rekommenderade bullergränsvärden överskrids. Avstånden till bebyggelsen är för korta och flera experter rekommenderar att kraftverken placeras på mins 2 km avstånd från kraftverken. - Modellberäkningen av skuggbildningen bör utföras av en objektiv instans, inte vindkraftsbolaget. Det finns ingen utredning över de skuggeffekter som uppstår av varningsljusen under dygnets mörka timmar. Enligt lagen om vissa grannelafsförhållanden får en fastighet inte användas så att den orsakar oskäligt besvär för sin omgivning. Hit hör buller och skuggeffekter. - Vem definierar vad som är oskäligt i frågan om miljöskador och vem ska man kontakta? Kommunen lyder ett svar, vindkraftsbolaget ett annat svar? Vem är ersättningsskyldig? Bilagan Genmälen - I Egentliga Finlands förbunds utredning har Gräsböle inte markerats som ett lämpligt område för vindkraft, men har däremot nämnts i etapplandskapsplanen för vindkraft först i januari 2013, men den är inte ännu godkänd. - På vilka orter i Finland finns lika stora kraftverk som de som planeras till Gräsböle? Hur många är de per område och hur ligger de i förhållande till bebyggelse? Bilagan Utredning av kumulativa effekter av vindkraftsprojekten - Figur 3-2 Havsörnsbon är helt värdelös och berättar inget om de verkliga förhållandena. Varför har inte vindkraftsområdena ritats ut? - Fotomontagen visar sitt tydliga språk. Under inga omständigheter kan alla dessa vindkraftsparker realiseras i en unik och känslig skärgårdsmiljö. Har EFE gjort alla fotomontagen? Bilagan Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista Stormossenin Natura alueeseen

36 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 33 - Man utgår från att det är ytterst osannolikt att det börjar brinna i ett vindkraftverk, men vi har redan haft ett sådant fall i vårt land. Har man planer för hur man ska förfara i dylikt fall? - Man utgår från att kraftverket ytterst sällan kraschar, men det har hänt senast i Japan i mars Natura-området ligger drygt 100 meter ifrån kraftverket. Normalt fordras ett säkerhetsområde som är 1,5 gånger kraftverkets höjd på områden där människor rör sig. Vindkraftverken ska under alla omståndigheter rymmas inom vindkraftsområdet. Till slut - Med dessa monstermöllor i grannskapet kommer tomtvärdet att sjunka. Hur kompenseras detta? - Planeringen bör avslutas och delgeneralplanen för Gräsböle vindkraftspark förkastas. Om planeringen fortsätter måste alla naturutredningar utföras på nytt och med betydligt större omsorg än hittills gjorts. Kraftverken nr 1 och 5 ska avlägsnas, för de ligger för nära bebyggelse. Avståndet mellan bebyggelse och kraftverks ska vara minst 2000 meter. Vindkraftsområdet får inte heller gå över tomter utan markägarens tillstånd. - För tillfället planeras 3000 vindkraftverk i Finland. Kimitoön kan bli en turistattraktion som en vindkraftsfri kommun. Planläggarens bemötande Resultaten från de bilagda rapporterna presenteras på svenska i planbeskrivningen. Bilagorna finns till för att redovisa för hur man kommit till resultaten och finns tillgängliga på det språk de är uppgjorda på. För att reda ut oklarheter kan man kontakta kommunen eller planläggningskonsulten. Då planförslaget var till påseende i mars-april 2013 hade vissa bilagor preciserats så att det tydligare framgår vad som handlar om Gräsböle och vad som handlar om Nordanå-Lövböle, jämfört med de versioner som var till påseende sommaren Planförslaget lades till påseende så fort som möjligt trots att bilagan Bedömning av de kumulativa effekterna av vindkraftsprojekten på Kimitoön inte ännu var översatt till svenska. Det ansågs att det inte fanns orsak att hålla inne med planmaterialet under tiden medan översättningen blev klar. I stället förlängdes påseendetiden så att den svenska versionen var till påseende i minst 30 dagar. Därför var hela påseendetiden ovanligt lång, 42 dagar. Korta svar till frågorna gällande delgeneralplanebeskrivningen: Det är sist och slutligen en tolkningsfråga vad som anses vara små förändringar, det finns inga exakta definitioner. Vindkraftbolaget kan sälja projektet till en annan aktör. Garantisumman definieras i arrendeavtalet och om projektet överförs till ett annat bolag binder avtalet också det nya bolaget. Konsekvenserna av vindkraftverkens placering på bergsområdet har utretts och det har konstaterats att de inte äventyrar bergsområdet som helhet. Närmaste grundvattenområden ligger i väst, sydväst och ostsydost från planområdet, men avstånden är så långa att i vilken riktning de ligger inte är relevant ur konsekvensernas synvinkel. Den planerade friluftsleden i landskapsplanen är ritad längs med Västeruddsvägen och Degerdalsvägen. Markägarna är medvetna om kabel- och vägdragningar. Grannar och andra intressenter hörs genom planläggningsförfarandet, börjandes med att planen för deltagande och bedömning publiceras, där planområdets avgränsning framkommer. Ifall en betongstation grundas blir den antingen tillfällig för vindkraftsprojekten, eller ifall kundunderlaget räcker till kan den fortsätta sin verksamhet efter det. Det finns mycket få undersökningar om vindkraftens sysselsättande effekt, speciellt i Finland, varför EWEA är en av få tillgängliga källor. Modellberäkningen av synlighetsområdet har gjorts av Ramboll. Luftkabeln över myrområdet har tagits bort ur planen, eftersom vindkraftverk nummer 1 har tagits bort. Naturen har utretts i sådan omfattning som varit nödvändig för att utreda konsekvenserna. Det betyder att vissa undersökningar har fokuserat på de områden som omfattas av förändringar, medan resten av planläggningsområdet har lämnats outrett, eftersom inga förändringar kommer att ske på dessa områden. Vissa andra konsekvenser har utretts på hela planläggningsområdet eller ett ännu större område, beroende på den konsekvens som granskas. Ugglor har utretts med attrapp. Tjädrar har ytterligare utretts i en skild undersökning, men dessa har inte upptäckts på vindkraftverksområdet. Enligt myndigheterna är fågel- och fladdermusutredningarna tillräckliga.

37 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 34 Buller- och skuggmodelleringsmetoderna är de samma oberoende av vem som utför dem. I bullerrapporten beskrivs metoderna och parametrarna och vem som helst med behövlig kunskap och behövliga verktyg kunde göra om beräkningen med samma indata och komma till samma resultat. Inte heller myndigheterna har kritiserat de använda metoderna. Alla vindkraftverkstyper orsakar inte amplitudmodellerat buller varför detta inte är nödvändigt att tillägga i beräkningarna. Eftersom olika kraftverksmodeller har olika egenskaper och eftersom tekniken utvecklas hela tiden vore ett minimiavstånd aningen oflexibelt. I Sverige finns inga minimiavstånd, men t.ex. Gotlands kommun har infört ett så kallat hänsynsavstånd på 1000 meter. I de flesta länder används bullergränsvärden på nationell nivå. Ett minimiavstånd har varit aktuellt också i Kimitoön i samband med ett principbeslut om vindkraft, men hela principbeslutet förföll på grund av oklara jävsbestämmelser. Man försöker i stället styra inverkan av vindkraftverken på närområdet genom planbestämmelser. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Ifall en invånare misstänker att den tillåtna bullernivån överskrids kan man kontakta vindkraftsparkens förvaltare som beaktar detta i planeringen av följande bullermätning. Det andra alternativet är att kontakta kommunens miljöskyddsmyndighet. 140 meter höga vindkraftverk (tornhöjden) finns i Finland främst kring Bottenviken och sydligaste Lappland, bl.a. i Olhava (Ijo) och Varevaara (Tervola). 120 meter höga vindkraftverk finns bland annat i Sundom (Vasa) och Honkajoki. I Peittoo i Björneborg byggs för tillfället en vindkraftspark med 140 meter höga torn som väntas vara klar i slutet av I bilagan Bedömning av de kumulativa effekterna av vindkraftsprojekten på Kimitoön har havsörnsbona märkts ut på kartan på ett otydligt sätt så att deras exakta plats inte ska framgå eftersom denna information inte är offentlig. På ett myndighetsmöte ansågs den använda presentationsmetoden vara tillfredsställande. En del av fotomontagen i bilagan är också gjorda av FCG på Taaleritehdas uppdrag. Vindkraftverken utrustas med behövlig brandskyddsutrustning i enlighet med Räddningsverkets direktiv. Räddningsverket ger utlåtande om delgeneralplanen och har påpekat bl.a. om framkomligheten för brandbilar. För vissa miljöskador, såsom buller och annan dylik skada, kan ersättning betalas om skadan kan anses vara oskälig, men ersättning erhålles inte för t.ex. förlust av vackert landskap eller minskad biologisk mångfald. I en delgeneralplan bestäms inte om eventuella ersättningar. B16. Skriftlig anmärkning, Ahlqvist Kenneth Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Bullerberäkningarna - Vid normalverksamhet vid 8 m/s överstiger bullret klart Miljödirektivens normer och är därför oacceptabelt. Man har då gått in för att använda sig av specialåtgärder som skall minska den utgående bullernivån. Inga uppgifter har givits för vilka dessa minskade nivåer är, ej heller någon förklaring hur dessa "specialåtgärder" kommer att användas, styras och kontrolleras. Detta gör det fullständigt omöjligt att avgöra om bullernivåerna faktiskt kommer att underskrida miljöministeriets direktiv. - Bullerberäkningarna säger inget om de följt Miljöministeriets direktiv om att vid pulserande etc. buller bör en säkerhetsmarginal på 5 db användas. Ej heller innehåller de någon som helst förklaring varför man i detta fall inte behöver följa denna regel. Beräkningarna bör göras med beaktande av denna regel. - Myndigheterna meddelar att man måste kunna lita på konsulternas redighet och omdöme vilket i sig redan kan ifrågasättas i alla fall men att tillåta den ansökande att själv utföra

38 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 35 Ljusen dessa beräkningar. Jag anser att bullerberäkningarna är en av de svårare frågorna i vindkraftssammanhang och bör därför vara över all kritik. Det kan inte anses vara god förvaltningsed att genomföra planeringsprocessen så att resultatet ofelbart leder till besvär ifall planen godkänns. - Det råder oklarhet ifråga om ljusen, enligt den ansökande har han i diskussioner med olika myndigheter, vid olika tillfällen presenterade som antingen Trafi eller Finavia, fått tillstånd att installera de kraftigare ljusen endast vid ytterkanterna av planeringsområdet. Inga belägg för detta har presenterats, något skriftligt utlåtande bör det väl finnas. F.ö. har inte nattljusens inverkan på nattflygande fåglar eller fladdermöss samt på människors hälsa, sömn, etc. inte alls behandlats vilket är en stor brist. Övrigt - Det finns mycket allmänt att påpeka om närhet till Naturaområde, förstöra ett nationellt viktigt bergsområde som vid presentationen av utkastet till delgeneralplan förklarades var orört d.v.s. inga sprängningar skulle förekomma medan den ansökande nu i intervjuer talar om at sprängningarna inte kan utföras på våren p.g.a. fåglarnas häckning. Detta samtidigt som man kommit till att fåglarna ej utgör något hinder för de planerade kraftverken. Bildkonstruktionerna (havainnekuvat) är extremt vinklade så att de minimerar tornens och rotorernas inverkan på landskapet som kommer att genomgå en total omvandling från lugnt skogs-/naturaområde till ett överväldigande industriområde. Planläggarens bemötande I bullerrapporten beskrivs metoderna och parametrarna och vem som helst med behövlig kunskap och behövliga verktyg kunde göra om beräkningen med samma indata och komma till samma resultat. Inte heller myndigheterna har kritiserat de använda metoderna. Alla vindkraftverkstyper orsakar inte amplitudmodellerat buller varför detta inte är nödvändigt att tillägga i beräkningarna. En delgeneralplan reglerar inte användningen av vindkraftverken, t.ex. tidpunkter då bullerbegränsning bör användas, utan detta görs i andra förfaranden, främst med ett miljötillstånd. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Trafiksäkerhetsverket Trafi har i januari 2013 publicerat nya riktlinjer gällande flyghinderljus. Enligt dessa kan man variera flyghinderljusens styrka beroende på väder- och ljusförhållanden. Dessutom behöver inte alla vindkraftverk i en vindkraftspark utrustas med lika starka flyghinderljus. Detta presenteras mera ingående i den uppdaterade planbeskrivningen. Finavia ger sitt utlåtande för enskilda vindkraftverk. Trafi tolkar sedan helheten på basen av Finavias utlåtanden och bestämmer hur flyghinderljusen ska placeras i vindkraftsparken som helhet. B17. Skriftlig anmärkning, Söderblom Bodil Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Fornminnen - Genom att jämföra andra kartor med vindkraftverkens placering på området är det tvivelaktigt om området verkligen har undersökts med den noggrannhet som undersökningen låter påskina. I två av kartorna anges området med en blå ruta. Dessa blå rutor skiljer sig från varandra. I den första, med rubriken "Tutkimusalue sinisen suorakaiteen sisällä, turbiinipaikat vihreällä." ligger undersökningsområdets västra kant nästan i linje med vägkorsningen i Gräsböle by. I en annan karta på sida 5, med bildtexten Ote Kemiön pitäjäkartasta 1840-luvun lopulta. Tutkimusalueen sijainti piirretty päälle sinisenä suorakaiteena, når den västra gränsen inte lika långt västerut. Enligt den kartan har området alldeles nära vindkraftverk A01, västerom och söderom detsamma inte undersökts.

39 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 36 - Undersökningen är dessutom bekostad av vindkraftsbolaget. Om byggd kulturmiljö - Om bebyggelsen sägs att inga betydelsefulla kulturhistoriska miljöer finns utmärkta på delgeneralplaneområdet eller i dess närhet. Ordet närhet är ett tänjbart begrepp. Dessutom saknas vissa objekt på kartor över kulturhistoriskt värdefulla områden eller byggnadsverk. I sluttningen som nämns i texten har åtminstone ännu i slutet av 1700-talet funnits 4-5 gårdars bodar och liknande byggnader. - Trots motsatt påstående, har Egentliga Finlands landskapsmuseum enligt information på nätet inte avslutat sina undersökningar gällande Kimito. Fornfynd - I närheten av vindkraftverk A01 har för ca 40 år sedan hittats ett föremål som uppenbarligen är ett fornminnesföremål. Genast efter fyndet gjorts tog man kontakt med museiinstans som dessvärre inte sade sig ha intresse av själva föremålet, eftersom dylika redan fanns i samlingarna. Om detta föremål har nu meddelats till Egentliga Finlands landsskapsmuseum, som ännu inte har givit svar. Egentliga Finlands landskapsmuseum torde inom en snar framtid kunna ge svar på värdet av fornfyndet. - Med tanke på differenserna i kartor och fornminnesundersökning som bekostats av investeraren i vindkraftsparken, samt fyndet som nu kommit till daga, torde nya, grundligare undersökningar utföras av officiella, objektivt fungerande instanser. Värdefulla kulturlandskap - I närheten av det i Gräsböle planerade vindkraftverket finns regionalt värdefulla landskap och viktiga byggda kulturmiljöer som bör beaktas. Bland annat har Westankärr gårds och Tolfsnäs områden med historia från 1600-talet samt gamla byasamhällen och de områden som utgjorde skådeplats for års krig inte beaktats i listan över historiskt viktiga kulturområden. Inventeringen är enligt Egentliga Finlands landskapsmuseum inte slutförd. - Sida 16 i Miljöförvaltningens anvisningar gällande planering av vindkraftsbyggnad: I samband med områdesanvändningen ska säkras att nationellt sett betydelsefulla värden inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. Vid områdesanvändningen ska de riksomfattande inventeringar som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen. I landskapsplaneringen ska anges kulturmiljöer och landskap av riks- intresse. I dessa områden ska områdesanvändningen anpassas till deras historiska utveckling. Effekter på landskapets vyer - Visualisering av effekter i kulturhistoriskt värdefullt landskap, med beaktande av därpå vilande turismnäringar. Visualiseringen har varit bristfällig genom att platserna för fotografering inte har valts med tanke på de kulturellt och företagsekonomiskt viktigaste platserna där inverkan av vindkraftverken skulle vara mest negativ. Kimitoöns turistnäring har förädlats och baserar sig till stor del på den rika kulturhistoria ön kan bjuda på. - Sida 58 i Miljöförvaltningens anvisningar 4sv/2012, bedömning av landskapskonsekvenser i detaljerad planering: Förutom visualiseringar bör man utreda de landskapsmässiga egenskaperna även i de områden där vindkraftverken skulle vara synliga och granska hur olika förläggnings formationer påverkar värdena i dessa områden. Även i detta planeringsskede är visualiseringar av stor betydelse för uppnående av målen för interaktiv planering. När invånare informeras om den kommande förändringen i landskapet är det viktigt att bildmaterialet är så åskådligt som möjligt. Visualiseringen kan kompletteras med en karta över influensområdena som visar vilka områden som påverkas av vindkraftverken och hur kraftiga konsekvenserna. I bedömningen av landskapskonsekvenserna bör man även beakta hur flyghinderljus förändrar det nattliga landskapet.

40 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 37 MKB - Miljökonsekvensbedömning mellan planer och beaktande av kulturhistoriskt värdeflulla landskap. En korrekt och hållbar sammanlagd miljökonsekvensbedömning kan inte göras gällande de vindkraftsprojekt som är under planering på Kimitoön. Därmed kan investerarnas miljökonsekvensbedömningsargument inte betraktas som adekvata. Initiativtagarna och investerarna visar heller inte upp visionella bevis i sina rapporter om dessa har negativa effekter i kulturlandskapet. Vägar genom kulturhistoriska byar och landskap och effekterna av tunga transporter. - I planförslaget ingår inga planer eller specifika utlåtanden om effekterna av byggandet av nya vägar eller förstärkning och ombyggnad av befintliga vägar. Vägar och eventuella smärre olägenheter nämns endast kort. I väglagen har inte i detalj behandlat kulturhistoriskt värdefulla vägar i samband med vindkraftsverksprojekt. - Området Västerudden med omgivning är rikt på tecken på för Kimitoön värdefull kulturhistoria. Vägarna är smala och följer ännu i stort sett idag den geografiska riktningen den hade och har haft i hundratals år. Att bygga breda, för vindkraftverkens tunga transporter lämpliga vägar i gamla kulturlandskap, förändrar inte bara landskapet. Vägarna förändrar också livet vid dem den historiska närmiljön skadas. - Trafiken på vägarna på Västerudden kräver inte hållbarhet för transportenheter på hundratals ton eller längd på över 60 meter eller hård trafik av tunga fordon överlag. Planläggarens bemötande Orsaken till att avgränsningen på kartorna i fornminnesutredningen skiljer sig beror på att karteringsmetoderna och precisionen skiljer sig en del mellan 1840-talets kartor och nutida kartor. Placerade man en modern karta ovanpå den gamla skulle den inte passa helt trots att båda beskriver samma område. Fornminnesinventeringen har speciellt fokuserat på områdena kring planerade vindkraftverk och vägdragningar. Resultaten från landskapsmuseets inventering av byggnadsbeståndet våren 2013 beaktas i uppdateringen av landskapsutredningen, samt i planbeskrivningen. Landskapsmuseet har sommaren 2013 undersökt platsen där en stenyxa upphittats. Man har inte hittat tecken på att platsen skulle vara en stenåldersboplats. Westankärr och Tolfsnäs historiska miljöer är lokalt viktiga, trots att de inte upptagits på nationella listor. Avståndet från vindkraftverken till nämnda platser är över 5 km, varför vindkraftverken inte dominerar landskapet, ifall de skulle synas till dessa platser. Enligt synlighetsanalysen torde vindkraftverken inte synas på dessa platser. Platserna varifrån fotomontagen är tagna har valts ut av en landskapsarkitekt på Sito. Dessutom har kommunens representanter begärt fotomontage från ytterligare några platser. Hur mycket vägarna behöver förstärkas beror på turbintypen. Vissa ställen måste ändå förstärkas och breddas. Det som främst påverkar behovet är torntypen: vissa torn levereras i upp till 10 delar, andra i 3 stora delar. Också vissa rotorblad kan sammanfogas på ort och ställe, medan andra kommer i ett enda stycke. B18. Skriftlig anmärkning, von Flittner Gabriella Anmärkning Huvudpunkterna i anmärkningen Buller-, ljus- och fladdermus-/flygekorre-analyserna är inte gjorda enligt bästa standard. Bilder och offentliga artiklar från andra ställen, t.ex. Villmanstrand, Uleåborg och utanför Vasa visar att hälften så stora möllor som planeras till Kimito ger upphov till väldigt stora olägenheter gällande ljus och buller. Framförallt har de senaste artiklarna i media påvisat att särskilt de starka ljusfenomenen har underskattats på förhand. Hur tar man lärdomar från andra orter i beaktande?

41 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 38 Eftersom det finns motstridiga uppgifter om hur vindmöllorna kommer att påverka miljön och människorna i Kimito kommun kräver vi att ljus- och bulleranalyserna görs på nytt med oberoende experter så som VTT eller universitet (tekniska högskolan eller andra universitet). I varje fall borde inte Kimito kommun godkänna analyser utförda av jäviga företag eller experter. Både Kimito kommuns invånare och sommargäster blir lidande för dåliga beslut en lång tid framöver. Vi har bara en natur, som det gäller att ta hand om. Planläggarens bemötande Buller- och skuggmodelleringsmetoderna är de samma oberoende av vem som utför dem. I bullerrapporten beskrivs metoderna och parametrarna och vem som helst med behövlig kunskap och behövliga verktyg kunde göra om beräkningen med samma indata och komma till samma resultat. Inte heller myndigheterna har kritiserat de använda metoderna. Miljöministeriet håller på att utarbeta nya riktlinjer för hur vindkraftsbuller ska modellberäknas. Forskningsrapporten har publicerats i juni 2013 och själva riktlinjerna väntas bli klara hösten Gräsböleprojektets buller har beräknats på nytt enligt de nya riktlinjerna. Trafiksäkerhetsverket Trafi har i januari 2013 publicerat nya riktlinjer gällande flyghinderljus. Enligt dessa kan man variera flyghinderljusens styrka beroende på väder- och ljusförhållanden. Dessutom behöver inte alla vindkraftverk i en vindkraftspark utrustas med lika starka flyghinderljus. Detta presenteras mera ingående i den uppdaterade planbeskrivningen. B19. Kirjallinen muistutus, Korkeamäki Hannu Muistutus Muistutuksen pääkohdat Onko kunta vaatinut tuulivoimatoimijoilta ns. takuurahan? Kun voimalat joskus tullaan purkamaan, on kunta kai varmistanut, ettei kulut kaadu veronmaksajien niskaan? Normaalisti tämä tehdään tuulivoimayritysten taholta pankkitakauksella, joka on voimassa niiden purkuun asti. Rakentaja vastaa kaikista kuluista, ellei maanomistajaa ole sitoutettu sopimuksessa osallistumaan kuluihin. Jos tuulivoimayhtiö todetaan varattomaksi purkutoimien alkaessa, onko varmistettu että maanomistajat ovat tietoisia velvollisuudestaan purkaa omalla kustannuksellaan rakennelmat ja että purkaminen ei kaadu kunnan maksettavaksi? Kaavoittajan vastine Käyttönsä jälkeen tuulivoimaloiden poiskorjaaminen taataan pankkitakauksella. Tämä hoidetaan ennen rakentamisen aloittamista ja se on mainittu maanvuokraussopimuksessa. Lisäksi voimaloissa oleva materiaali on arvokasta uudelleenkäytettynä. B20. Kirjallinen muistutus, Leino Seppo ym. (9 allekirjoittajaa) Muistutus Muistutuksen pääkohdat Melu - Ei ole mahdollista rakentaa tuulivoimaa väkisin näin pienelle alueelle meluongelmien vuoksi. Kuinka voidaan pitää luotettavana melumallinnusta, jossa rakennusluvan hakija (Lounaisvoima) itse suorittaa melumallinnusta, herättää jo sinällään epäluottamusta, mihin suuntaa ja kenen etujen mukaan mallinnus luodaan. - Karttaluonnoksessa esim. kiinteistö Länsiniementie 565 on merkitty ympärivuotisesti asuinrakennuksiksi, vaikka se on vapaa-ajan käytössä. Esimerkiksi muut vapaa-ajan asunnot kylässä kyllä on huomioitu, tässä lienee syynä ilmeisesti se että kiinteistö sijaitsee juuri kriittisellä alueella (noin 700 m voimalasta). Muutenkin on hyvin merkillistä mi-

42 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 39 ten mallinnus onkin saatu rajattua niin tarkasti että tontin takarajalla menee 40 db raja josta on 50 m itse rakennukseen ja ylipäätänsäkin sama linja toistuu koko vaikutusalueella eri kiinteistöissä. - Mm. tiedotustilaisuudessa Wretahallassa kysyttäessä asiantuntijoilta sopivaa etäisyysrajaa kiinteistöihin, vastasi VTT erityisasiantuntija Denis Siponen, että alle 1 km ei tulisi rakentaa tuulivoimalaa, ja pikemminkin turvavyöhykkeen tulisi olla 2-3 km. Siponen kertoi myös tuulivoiman melun synnyn olevan niin monisyinen, että sitä on nykypäivän mallinnuksilla mahdoton arvioida tarkasti. - Koska tuulivoiman melun on todettu aiheuttavan lähiasukkaille terveysvaikutuksia matalataajuisen äänen takia ja johon ei voi tottua, pitää tähän suhtautua äärimmäisellä tarkkuudella, ei voi olla niin että taloudelliset intressit menevät terveyden edelle. Nykyinen ympäristöministeriön "meluohje" ovat auttamattomasti vanhentuneet vuodelta 1992 kun tuulivoimat ovat suuruudeltaan monikertaisia nykypäivänä. Hiljaiset alueet - Selvityksissä on myös virheellisesti todettu että Gräsbölen aluetta ei luokitella ns. hiljaiseksi alueeksi, "koska Kemiön-Paimion valtatie kulkee alueen lähellä". Voidaan todeta että matkaa isolta kantatieltä kylään on n. 5 km joten kantatien melu ei todellakaan kantaudu Gräsböleen asti. Näin ollen alue ehdottomasti luokiteltava hiljaiseksi alueeksi. Välkehaitat - Koska napakorkeudet ovat suuria ja rakennuskohteet sijaitsevat korkealla mäellä ovat välkeongelmat myös suure. Voimaloiden merkkivalot - Voimalat joudutaan merkitsemään voimakkailla huomiovaloilla jotka tulevat muuttamaan alueen luonnetta häiritsevästi ns. teollisuusalueeksi. Linnusto - Linnuston syysmuuton seuranta Gräsbölen osalta tekemättä, Sito ilmoittaa mm. raportissaan että seuranta suoritettu alueilta mistä Gräsbölen linnustohavainnointi ei onnistunut koska ei näköyhteyttä ko. alueeseen. Vaaditaan uutta selvitystä koska linnusto on merkittävä alueella, ja muuttoreitti kulkee alueen läpi. Gräsbölen suuret peltoalueet toimivat isojen lintujen joukkolevähdysalueena. - Lepakkoseurantaa ei ole tehty riittävän laajasti. mm voimaloiden 1 ja 3 välissä lepakoita runsaasti. Lepakkoseuranta tehty vain voimaloiden 2-5 alueen läheisyydessä, joka pääosin karua avointa kalliomaastoa. Alue voimaloiden 1-3 välissä taas täysin erilainen ja näin ollen lepakoita esiintyy runsaasti. - Lisäksi voidaan vielä kysyä, kuka aikanaan tulisi kyseiset tuulivoimalat hävittämään, kun nimittäin saattaa myös käydä niin, että yritys saattaa ajautua konkurssiin! Allekirjoittajat vaativat, että alueelle ei rakenneta tuulivoimaa. Kaavoittajan vastine Melumallinnusmenetelmät ovat samat riippumatta siitä kuka mallinnuksen tekee. Meluselvityksessä kuvataan menetelmät ja käytetyt muuttujat ja kuka tahansa, jolla on tarvittava koulutus ja työkalut voisi uusia mallinnuksen ja pääsisi samaan tulokseen. Myöskään viranomaiset eivät ole moittineet mallinnusmenetelmää. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Jo nykyisessä mallinnuksessa on käytetty Ympäristöministeriön tuulivoiman suunnittelumeluohjearvoja vuodelta 2012, eikä vuoden 1992 melutason ohjearvoja.

43 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 40 Melumallinnuksen desibelirajat on saatu kartalla menemään juuri rakennusten kohdalla, koska tuulivoimaloiden sijaintia ja melutasoa on optimoitu. Melutasoa on tarkoitus säätää silloin kun tuuliolosuhteet nostavat melutason yli sallitun tason asuinrakennuksilla. Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Muistutuksessa mainittu kiinteistö on kunnan ja valtiollisissa rekistereissä rekisteröity asuinrakennukseksi, joten sitä ei voida pitää loma-asuntona. Varsinais-Suomen liitto on tuulivoimavaihemaakuntakaavaselostuksessa maininnut hiljaiset alueet. Se selvitys ei ole tämän osayleiskaavan liiteaineistona. Todettakoon, että Gräsbölen kaavaalueen etäisyys Kemiö Paimio-maantielle vaihtelee 1,7 km:stä 4,1 km:iin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uudet ohjeet koskien lentoestevalastuista tammiskuussa Ohjeiden mukaan lentoestevalaistusta voidaan säätää sää- ja valaistusolosuhteiden mukaan. Lisäksi kaikki tuulivoimapuiston tuulivoimalat eivät tarvitse yhtä voimakkaita lentoestevaloja. Tämä esitetään tarkemmin päivitetyssä osayleiskaavaselostuksessa. Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä ja niitä on tarvittavin osin täydennetty tai tehty lisäselvityksiä kaavaprosessin aikana. Käyttönsä jälkeen tuulivoimaloiden poiskorjaaminen taataan pankkitakauksella. Tämä hoidetaan ennen rakentamisen aloittamista ja se on mainittu maanvuokraussopimuksessa. Lisäksi voimaloissa oleva materiaali on arvokasta uudelleenkäytettynä. B21. Kirjallinen muistutus, Lönnroth-Harmanen Stina Muistutus Muistutuksen pääkohdat Muistutuksenjättäjän mielestä suunniteltu alue on tuulivoimapuistolle sopimaton, - koska porattua ja räjäytettyä kalliota ja maan rikkoutumista ei saa entisöidyksi. Alue on merkitty erittäin arvokkaaksi kallioalueeksi jota ei Suomessa muualla ole tässä mittakaavassa. Alue sijaitsee liian lähellä Natura-aluetta, jopa sähkölinjoja vedetään Naturaalueen rajan tuntumassa. Hankealue tulee mahd. voimaloiden rakentamisen jälkeen olevan enemmän teollisuusaluetta kuin virkistysalue. - koska Ympäristöministeriössä on meneillään valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi (koskee myös Kemiötä) tuulivoimapuistoja ei tulisi rakentaa ennen inventoinnin valmistuttua. Sen on määrä valmistua Tuulivoimalat ovat niin kookkaat, että näkyvät maisemakuvassa kauas eikä sovi perinteisessä viljelysmaisemassa eikä ainutlaatuiseen saaristoon. - koska kevätmuuton lintujen tarkkailuun annetut 15 päivää, ajalla , ovat täysin liian lyhyt aika. Näistä oli vain 9 päivää Gräsbölen alueella. Selvittäjä toteaa itse että syksyllä jäi kurkimuutto näkemättä, ja keväällä mahdollisesti ei saatu koko kuvaa muutosta koska havaintopäiviä oli annettu liian vähän. Sitä paitsi yhden vuoden muutoista ei voida vetää lopullisia päätöksiä koska muuttoreitit ja määrät vaihtelevat. - koska suositus tuulivoiman rakentamiseen vähintään 1 km asuintaloista pitäisi seurata. Tässä pitäisi ottaa huomioon asukkaiden viihtyvyyden kunnassa. Muissa maissa, mm. Englanti, Ruotsi jne., mennään enemmän ja enemmän 1000 m, jopa 2000 m etäisyyksiin asuinalueista. - koska asukkaat ja kesäasukkaat joutuvat kahden puistojen väliin ja maisema-, varjostusja ilmaliikenteen varoitusvalohaitat tulisivat pysyviksi monesta ilmansuunnasta.

44 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 41 Kaavoittajan vastine Suomessa on 1300 valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta, joista 18 sijaitsee Kemiönsaaressa. Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä ja niitä on tarvittavin osin täydennetty tai tehty lisäselvityksiä kaavaprosessin aikana. Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uudet ohjeet koskien lentoestevalastuista tammiskuussa Ohjeiden mukaan lentoestevalaistusta voidaan säätää sää- ja valaistusolosuhteiden mukaan. Lisäksi kaikki tuulivoimapuiston tuulivoimalat eivät tarvitse yhtä voimakkaita lentoestevaloja. Tämä esitetään tarkemmin päivitetyssä osayleiskaavaselostuksessa. B22. Kirjallinen muistutus, Salminen Tapani & Lahti Kirsi Muistutus Muistutuksen pääkohdat Vastustamme kyseisen alueen kaavoittamista tuulivoimakäyttöön mahdollisten voimaloiden mukanaan tuomien haittavaikutusten takia. Näitä olisivat esimerkiksi melu, välke, maiseman piloille meno, valosaaste, haitat eläimille, kiinteistöjen arvon lasku. Selvityksistä - Melu- ja varjostusmallinnukset on tehnyt Lounaisenergia, joka on täysin jäävi taho tekemään mitään selvityksiä tässä tapauksessa, koska on hyötymässä mahdollisesti toteutuvista voimaloista. - Ainakin selvitykset valosaasteesta, vaikutuksesta muuttohalukkuuteen kuntaan ja kunnasta sekä kiinteistöjen arvojen muuttumisesta lähistöllä ja koko saarella puuttuvat. - Tehtyihin selvityksiin ei ole varattu riittävästi aikaa eikä työvoimaa, esimerkiksi luontoselvityksen maastotyöt: yksi henkilö kahdessa päivässä! Riittävät linnustoselvitykset eivät ole mahdollisia alle vuoden seurannalla. Muuta: - Asuinkiinteistöstämme etäisyys lähimpään suunniteltuun voimalaan olisi 700 metriä, tämä on törkeän vähän, eikä noudata mitään kansainvälisiä eikä kansallisia suosituksia, asia ei tulekaan jäämään tähän. - Työllistävää vaikutusta kemiönsaarelaisiin on liioiteltu tahallisesti ja suuresti. Kaavoittajan vastine Melumallinnusmenetelmät ovat samat riippumatta siitä kuka mallinnuksen tekee. Meluselvityksessä kuvataan menetelmät ja käytetyt muuttujat ja kuka tahansa, jolla on tarvittava koulutus ja työkalut voisi uusia mallinnuksen ja pääsisi samaan tulokseen. Myöskään viranomaiset eivät ole moittineet mallinnusmenetelmää. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uudet ohjeet koskien lentoestevalastuista tammiskuussa Ohjeiden mukaan lentoestevalaistusta voidaan säätää sää- ja valaistusolosuhteiden mukaan. Lisäksi kaikki tuulivoimapuiston tuulivoimalat eivät tarvitse yhtä voimakkaita lentoestevaloja. Tämä esitetään tarkemmin päivitetyssä osayleiskaavaselostuksessa.

45 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 42 Kaavoituksessa arvioidaan tarpeen mukaan suoria kustannuksia, kuten rakentamiskustannuksia, liittymismaksuja ja verotuloja. Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä ja niitä on tarvittavin osin täydennetty tai tehty lisäselvityksiä kaavaprosessin aikana. Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. B23. Kirjallinen muistutus, Salonen Janne Muistutus Muistutuksen pääkohdat - Gräsböleen on tuulivoimaa suunnittelemassa ja rakentamassa Lounaistuuli Oy, jolle suunnittelusopimus on siirretty Egentliga Finland Oy:ltä. Molempien yhtiöiden liikevaihto on tiettävästi nolla, EFE:n tase viimeksi valmistuneen tilinpäätöksen mukaan on 100 euroa ja liiketappio 80 euroa. Lounaisvoima Oy:ltä ei ole tilinpäätöstietoja vielä saatavilla. Kuitenkin yhtiöt kertovat, että ne ovat teettäneet monipuolisia tutkimuksia kaavaehdotusalueilla. EFE:n vuoden 2011 tilinpäätöstiedoissa ei ole merkintää yhtiön omien sanojensa mukaan tällöin teettämistä tutkimuksista. - Yhtiöt omistavat niiden kaksi toimitusjohtajaa, Ansgar Hahn ja Andreas Fischer. Näiden henkilöiden omistamat yhtiöt eivät ole milloinkaan rakentaneet yhtään tuulivoimalaa minnekään. - Jos kaava toteutuisi, Lounaisvoima olisi sitoutunut noin 25 miljoonan euron infrastruktuuri- ja tuuliturbiinirakentamiseen sekä noin euron maanvuokrasopimuksiin seuraavaksi 25 vuodeksi. - Katson, että Kemiönsaaren kunnan tulisi edellyttää hakijalta ulkopuolisen arvioijan tekemät rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat ennen kuin kaavaa voidaan ajaa eteenpäin. Aluetta ei tulisi kaavoittaa tuulivoimalle ennen kuin tiedetään, että sille löytyy vakavarainen investoija jonka rahoituspohja on todistettavasti luotettava. Kaavoittajan vastine Yritysten taloudelliset asiat eivät ole osayleiskaavan asia, paitsi jos yritys ei maksaisi kunnan kanssa sovittuja kaavoituskustannuksia. Kaavoituksen näkökulmasta olisi mahdollista että myös toinen yritys toteuttaisi tuulivoimahankkeen. B24. Kirjallinen muistutus, Siren Seppo Muistutus Muistutuksen pääkohdat Mielestäni teollisuuslaitosta ei pitäisi kaava-alueelle sijoittaa, koska: - Kaava-alue on arvokasta kallioaluetta. Alueen pohjoispuolella, osin kaava-alueella, sijaitsee Stormossenin Natura-alue, josta on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualue. Kaavaalueen pintavesistä pääosa valuu Mossabäcken-puroon, osa suunnitellun suojelualueen kautta. Tälle luontoarvoiltaan hyvin arvokkaalle alueelle ollaan nyt sijoittamassa viittä tuulivoimalaa. Niiden rakentaminen tehdään raskaalla kädellä. Louhintatyöt räjäytyksineen sekä muut maansiirtotyöt ovat huomattavat. Käytettävät koneet ovat raskaita. On todennäköistä, että koneista tapahtuu öljyvuotoja, joten on mahdollista, että suojeltavaksi aiotut alueet saastuvat. Suunnitellut voimalat ovat kolosseja ympäristöön verrattuna. Suuri korkeus kai johtuu siitä, että alueen tuuliolosuhteet eivät muuten voimaloiden rakentamista puoltaisi. Ainoa syy voimaloiden sijoittamiselle alueelle lieneekin se, että

46 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 43 yhteys kantaverkkoon on helposti toteutettavissa. Jos alue nyt tuhotaan rakentamalla myllyt, ei sitä enää "maisemoida" entiselleen. - Bogsböle-Gräsböle hanke mullistaa perusteellisesti lähiympäristön. Tämä vaikutus ulottuu myös naapurikunta Sauvoon. On todettu, että alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole, tuulivoimala hallitsee merkittävästi maisemaa. Siksi olisi ollut välttämätöntä nähdä Päisterpään osalta havainnekuva, joka olisi otettu Sauvon puoleiselta rannalta Bisarholmenin ja Tallholmenin välisen vesialueen yli kohti myllyjä. Rambollin esittämä Yhteisvaikutusselvitys auttoi kannanmuodostusta: "Kemiön tilanne on karmea." Myllyjen aiheuttamasta melusta ei kai kukaan osaa esittää mitään muuta kuin arvauksia. Luottamusta ei ainakaan lisää se, että rakentaja/ omistaja toimii tuomarina omassa asiassaan. Lentoestevalojen aiheuttamaa vaikutusta voi arvioida videoilta. Elokuun kirkkaina, kuutamoisina öinä välkkyvä valosaaste ei mieltä ylennä, jos sama valolähde on toiminut kurkisilppurina. - Mielestäni ei ole hyväksyttävää, että tällä pakkoteollistamisella saatetaan vaikuttaa huonontavasti lähialueiden asukkaiden terveyteen. Asukkaiden asumismukavuus huonontuu. Täällä Päisterpäässä monet olivat suunnitelleet muuttavansa pysyvästi mökilleen. Nämä toiveet ovat nyt kariutumassa. Näin tapahtuu Kemiössäkin. Syntyy myös suoranaista taloudellista vahinkoa, kun sekä pysyvän että loma-asutuksen kiinteistöjen arvot laskevat. Ostajat suuntaavat tuulimyllyttömille seuduille. Tässä asiassa niin moni ulkopuolinen kärsii kohtuutonta haittaa, vain harvojen hyötyessä, että yleisen edun soisi voittavan yksityisen eduntavoittelun. Kemiönsaaren kunnan edun en usko toteutuvan tuhoamalla matkailuelinkeinon edellytykset uskomalla sokeasti tuulivoimaan. Kaavoittajan vastine Kaavaan on lisätty määräys, että rakennuspaikka on ennallistettava tuulivoimaloiden käytön jälkeen. Lounasvoima on ilmoittanut, että mikäli maanomistaja antaa luvan ja tarkat koordinaatit/osoitteet Lounaisvoima voi käydä ottamassa valokuvat ja tekemässä kuvasovitteet kyseiseltä paikalta. Melumallinnusmenetelmät ovat samat riippumatta siitä kuka mallinnuksen tekee. Meluselvityksessä kuvataan menetelmät ja käytetyt muuttujat ja kuka tahansa, jolla on tarvittava koulutus ja työkalut voisi uusia mallinnuksen ja pääsisi samaan tulokseen. Myöskään viranomaiset eivät ole moittineet mallinnusmenetelmää. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uudet ohjeet koskien lentoestevalastuista tammiskuussa Ohjeiden mukaan lentoestevalaistusta voidaan säätää sää- ja valaistusolosuhteiden mukaan. Lisäksi kaikki tuulivoimapuiston tuulivoimalat eivät tarvitse yhtä voimakkaita lentoestevaloja. Tämä esitetään tarkemmin päivitetyssä osayleiskaavaselostuksessa.. B25. Kirjallinen muistutus, Zwerver Satu Muistutus Muistutuksen pääkohdat - Muistutan uusista Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoista (2012) luonnonsuojelualueilla Gräsbölen Natura-alueen läheisyyteen suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston yhteydessä. - Gräsböleen suunnitellun tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä on arvokas, luonnontilainen ja rauhallinen suuri keidassuoalue, joka on Natura-aluetta. Harvoilla paikoilla Kemiönsaarella, jos missään, voi nauttia niin suuresta erämaamaisesta rauhasta kuin Gräsbölen kallioilla ja mainitulla suoalueella. Vaikka itse tuulipuistoalue ei sijaitse Naturaalueella, on se Natura-alueen välittömässä läheisyydessä.

47 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 44 - Tuulivoimahankkeen puitteissa on tehty Natura-arvio tuulivoimaosayleiskaavan vaikutuksista Natura-alueeseen. Tässä Siton tekemässä Natura-arviossa ei kuitenkaan lainkaan käsitellä hankkeen toteutumisen tuloksena syntyvää merkittävää melutason muutosta. Lounaisvoiman tekemässä Meluselvityksessä toisaalta taas ei käsitellä erikseen melun määrää luonnonsuojelualueella. Raportissa kyllä viitataan Ympäristöministeriön uusiin suunnitteluohjearvoihin tuulivoimarakentamisen osalta, jossa luonnonsuojelualueella ohjearvo on maksimissaan 40 db. - Näissä kahdessa raportissa olevista kartoista käy selkeästi ilmi, että osa Natura-alueesta on Lounaisvoiman raportissa käytetyn mallinnuksen mukaan db:n alueella ja vielä suurempi osa yli 40 db:n alueella. Näin ollen voidaan katsoa, että suunniteltu tuulivoimapuisto tulisi ylittämään suunnitteluohjearvot räikeästi. - Kun meluarvot ovat luonnonsuojelualueella tätä luokkaa, voidaan myös kysyä säilyykö alue eheänä ekologisena kokonaisuutena, kuten Suomen Ympäristökeskuksen Naturaarvioinnin ohjeistuksessa (Tanja Söderman, Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa, s. 130) tähdennetään. - Mielestäni Gräsböleen ei tule rakentaa lainkaan tuulivoimaloita, sillä puistosta aiheutuva melu ei tule olemaan lähelläkään Ympäristöministeriön ohje-arvoja ja näin ollen sen vaikutus lähiluonnon rauhaan on murskaava. Toivotan yhä tuulivoiman tervetulleeksi Kemiönsaarelle, mutta jopa Kemiönsaarellakin on tuulivoiman rakentamiseen paljon paremmin soveltuvia paikkoja kuin Gräsböle. Kaavoittajan vastine Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Melun vaikutusta Stormossenin suojeluarvoihin on tarkastettu ja arvioitu mm. Naturaarvioinnissa. Sen mukaan tuulivoimaloiden melu ei vaikuta niihin arvoihin, jotka ovat luonnonsuojelun perusteena. B26. Kirjallinen muistutus, Loukiainen Heidi Muistutus Muistutuksen pääkohdat Muistutuksen kirjoittaja toivoo että alla mainitut seikat otetaan huomioon, ja otetaan vakavasti päätöksiä tehdessä. - Alueella sijaitsee useita vanhoja rakennuksia joiden äänieristävyys ei ole nykynormien luokkaa. Tästä syystä pyydän ottamaan huomioon että melurajat ovat riittävät, jotta tulevilta meluongelmilta vältyttäisiin. - Terveydensuojelulaki (1994/763) 2 : "Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy" sekä Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006/05/31): Tavoitteiden toteutumiseksi meluntorjunta on otettava huomioon kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. - Kunnan järjestämässä tuulivoimaillassa VTT:n tutkija Denis Siponen henkilökohtainen mielipide on että edes jossain määrin turvallinen raja, tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten välillä olisi 1-2 km, ja tällöin suunnittelu olisi vastuullista. Toivon että näitä asioita pohditaan ennen isojen päätöksien tekemistä. - Muistuttaisin myös että asuntojen arvonalenemisen seurauksena voi yksityisille ihmisille seurata suurta haittaa ja taloudellisia menetyksiä, voimaloiden rakentamisesta liian lähelle asutusta. Laki eräistä naapuruussuhteista (2000/90) 17 : "Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista

48 DELGENERALPLAN FÖR GRÄSBÖLE VINDKRAFTSPARK 45 aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat." Kaavoittajan vastine Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistumassa uudet ohjeet Ympäristöministeriössä. Tutkimusraportti on valmistunut kesäkuussa 2013 ja uusien ohjeiden odotetaan valmistuvan syksyllä Gräsbölen tuulivoimahanke on mallinnettu uudestaan uusien ohjeiden mukaisesti. Minimietäisyys olisi hieman joustamaton, koska tuulivoimalamalleilla on erilaiset tekniset ominaisuudet ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Ruotsissa ei ole käytössä minimietäisyyttä, mutta esim. Gotlannin kunta on kuitenkin päättänyt 1000 metrin "kunnioitusetäisyydestä". Useimmissa maissa käytetään meluraja-arvoja kansallisella tasolla. Minimietäisyys on ollut ajankohtainen myös Kemiönsaarella periaatepäätöksen aikaan, mutta periaatepäätös kariutui epämääräisiin jääviysolosuhteisiin. Sen sijaan pyritään kaavamääräysten kautta ohjaamaan tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueeseen. Tietyistä ympäristövahingoista, kuten melusta tai muusta vastaavasta häiriöstä, on mahdollista saada korvausta jos niitä voidaan pitää kohtuuttomina, mutta korvausta ei voi saada esim. menetetystä kauniista maisemasta tai luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Mahdollisista korvauksista ei säädetä osayleiskaavalla. i Lahtis/Lahdessa Ramboll Matti Kautto Enhetschef/Yksikön päällikkö Dennis Söderholm Planerare/Suunnittelija