rosidit! malvidit! fabidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "rosidit! malvidit! fabidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales"

Transkriptio

1 rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: Vitales fabidit! Geraniales Geraniales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Huerteales Brassicales Malvales Oxalidales Malpighiales Rosales Fagales malvidit! Cucurbitales. ym Plant systematics. 3. painos suomuinen kehto (cupula)! hedelmä pähkinä! 1

2 viuhko (cyme) kr kukintoranka 1 pikkuviuhkon tukilh 2 päätykk esilehti (laitakk tukilh) 3 laitakk esilh Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen monisteita Fagaceae - pyökkikasvit trooppisia-temperaattisia kausi- tai ainavihantia puita ja pensaita Quercus, 450 spp.! 9 sukua, n. 900 spp. lh kierteisesti, ehyitä tai parijakoisia, korvakkeellisia kk useimmiten 1-kotisesti 1-neuvoisia, tuuli-/hyönteispölytys kehä mitätön 6 lh Lithocarpus, 300 spp.! kukinnot surkastuneita pikkuviuhkoja, yksittäin tai tähkämäisinä kertokukintoina (norkkoina) lhhangoissa emipikkuviuhkot 1-5 kk, yksittäin tai lyhyinä norkkoina emikk suojana kuppimainen (Quercus) tai liuskoiksi halkeava (Fagus, Castanea) kehto (cupula) 2

3 Fagaceae - pyökkikasvit yhtyneitä emejä 3 (6) sikiäin kehänalainen, 3(tai 6-)lokeroinen ja -vartaloinen hedelmä pähkinä, endospermi vähäinen/puuttuu hedenorkot lukuisten pikkuviuhkojen muodostamia pitkiä ja hoikkia tai pallomaisia, velttoja tai jäykkiä hedelhh 4-12 ekologisesti tärkeitä etenkin pohjoisen pallonpuoliskon temperaattisen-meridionaalisen vyöhykkeen metsissä tärkeitä puuaines-, ravinto- (Castanea) ja rehukasveja (terhot) korkki! Kalifornian intiaaneilla aikoinaan keskeisimpänä tärkkelyslähteenä! Oh, S.-H. & Manos, P.S Molecular phylogenetics and cupule evolution in Fagaceae as inferred from nuclear CRABS CLAW sequences. Taxon 57: Castanea sativa 3

4 Quercus berberidifolia Quercus durata Judd, W.S. ym Plant systematics. 3. painos siitepölyhiukkasessa 3 PYÖREÄÄ aukkoa (triporate pollen)! lh kiehkurana, redusoituneita! uurteiset oksat! siitepölyhiukkasen pinnalla pieniä piikkimäisiä ulokkeita jonoina! 4

5 . ym Plant systematics. 3. painos lh kiehkurana, redusoituneita! uurteiset oksat! 1 hedelh! lenninsiivellinen pähkylä + 2 puutunutta suomua! Casuarinaceae - kasuariinak. Indomalaijisen, Australian ja läntisen Tyynenmeren puita/ pensaita, 1/4 suku(a), n. 70 spp. lh 4-20 kpl kiehkuroina, suomumaisia, tyveltä yhteenkasvettuneita muodostaen renkaan niveleen kukinnot sivuhaarojen kärjissä, norkkoja kk 1-neuvoisia 1- tai 2-kotisesti, verholh puuttuvat hedekk 1 hedelh, kehä repeytyy epäsäännöllisesti liistakkeiksi N sitovia juurinystyräbakteereja! ei korvakkeita! emilh 2, yhteenkasvettuneita, 2 luottia vartalon sisäpinnalla 2 siemenaihetta kussakin sikiäimen lokerossa vain 1 kehittyy! hedelmä lenninsiivellinen pähkylä (samara), yhteenkasvanut 2 esilh kanssa käpymäisessä norkossa 5

6 . ym Plant systematics. 3. painos myös emikk norkkoina! lh 2x hampaiset! Täydellinen pikkuviuhko Kurtto, A. & Kytövuori, I Versokasvien pääryhmät III Koppisiemeniset. HY kasvitieteen laitos! 6

7 Betulaceae - koivukasvit temperaattisia-boreaalisia puita ja pensaita 6 sukua, n. 170 spp. Alnus Etelä-Amerikkaan saakka! lh kierteisesti, kausivihantia, 2x sahalaitaisia, korvakkeellisia kk 1-kotisesti 1-neuvoisia, tuulipölytteisiä, kehä puuttuu/pieni kukinnot redusoituneita pikkuviuhkoja, tukilehti ( norkkosuomu ), 0-6 esilehteä hedepikkuviuhkot pitkinä, velttoina norkkoina, 1-3 kk, esilehtiä 0-4, hedekk useimmiten 2+2 kehälh, heteitä 2/4 emipikkuviuhkot 2- tai 3 kk, lyhyinä norkkoina, esilehtiä 2/4/6, yhtyneet toisiinsa tai tukilehtiinsä, kupula puuttuu emikk kehä koostuu lukuisista ripsimäisistä, osin yhtyneistä lh tai puuttuu, yhtyneitä emilh 2, sikiäin kehänalainen hedelmä pähkylä, usein siivellinen lh parilehdykkäiset! lh ei korvakkeita! kk tukilh laajentuneet! 1 suora siemenaihe! aromaattisia yhdisteitä tuottavia rauhasia! sikiäin yhteenkasvanut kk esilh! istukkatyyppi! ym Plant systematics. 3. painos 7

8 Myricaceae - suomyrttik. aromaattisia pensaita ja puita, 3 sukua, n. 40 spp. lh kierteisesti, yksinkertaisia, ehyt- tai hammaslaitaisia, korvakkeellisia tai ilman kukinto norkko- tai tähkämäinen, pysty tai rento, useimmiten emi- ja hedekk eri kukinnoilla, kasvit 1- tai 2-kotisia hedekk 2-9 hedettä, kehä puuttuu Canacomyrica, Comptonia, Myrica 38 spp.! N sitovia juurinystyräbakteereja! lh pinnalla aromaattisia yhd. sis. kilpikarvoja! emilh 2, yhteenkasvettuneet, sikiäin kehänpäällinen tai -alainen, tyvi-istukka, 2 pidentynyttä luottia, 1 suora siemenaihe, 1 integumentti hedelmiä luumarja (pinnalla vahaisia/meheviä papilleja) tai pähkylä, osalla esilh yhtynyt Juglandaceae - saksanpähkinäk. aromaattisia temperaattis-trooppisia puita, 8 sukua, n. 60 spp. lh kierteisesti, kausi- tai ainavihantia, ehyitä/sahalaitaisia, parilehdykkäisiä, korvakkeet puuttuvat aromaattisia yhd. sis. karvoja! kukinto kertoterttu- tai tähkämäinen, pysty tai rento, usein emi- ja hedekk eri kukinnoilla, kasvit 1- (2-kotisia) kk tukilh laajentuneet ja usein hedelmään yhteenkasvettuneet, verholh 0-4, hyvin pienet hedelh 3/, palhot lyhyet emilh 2, yhteenkasvettuneet, sikiäin kehänalainen, osin tai kokonaan yhteenkasvettunut esilh kanssa sikiäin 1-lokeroinen, tyveltä 2-lokeroinen (4-8 valeväliseinillä) 1 siemenaihe väliseinän kärjessä, ortotrooppinen hedelmä pähkinä, lenninsiivellinen pähkylä tai luumarja 8

9 rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: Vitales fabidit! Geraniales Geraniales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Huerteales Brassicales Malvales Oxalidales Malpighiales Rosales Fagales malvidit! Cucurbitales Schaefer, H. & Renner, S Phylogenetic relationships in the order Cucurbitales and a new classification of the gourd family (Cucurbitaceae). Taxon 60: Anisophyllaceae Corynocarpac. varressa erillisiä johtojänteitä! lhlaidan hampaat! kk 1-neuvoiset! laajentuneet laitaistukat! hapettuneet triterpeenit! Coriariac. Cucurbitac. Tetramelac. Datiscac. Begoniac. 9

10 Cucurbitaceae - kurkkukasvit useimmat rentovartisia moni- tai 1-vuotisia kärhikiipeilijöitä tropiikissa, joitakin subtrooppisilla kuiva-alueilla n. 90 sukua, n. 800 spp. lh kierteisesti, usein kourasuoniset, ei korvakkeita lähes kaikki ruohovartisia! kk 1-neuvoisia, 1- tai 2-kotisesti, säteittäisiä, kokokiehkuraisia verhiö ja teriö yleensä 5-lh, tyveltä yhdislh hedelh 3 ryhmäksi yhteenkasvettuneina (2+2+1), ponnet usein pitkiä ja kiertyneitä emiö 3-lh, sikiäin kehänalainen, 1-lokeroinen (parakarppinen) 3 isoa monisiemenaiheista laitasaumaistukkaa, täyttävät sikiäimen lokeron siemenet litistyneitä, siemenkuori monikerroksellinen! hedelmä marja, siemenet isoja, ei siemenvalkuaista tai pieni rosidit! Vitales APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: Geraniales Geraniales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Huerteales Brassicales Malvales Oxalidales Malpighiales Rosales Fagales Cucurbitales Typpeä sitovia juurinystyräbakteereja 10

11 . ym Plant systematics. 3. painos siitepöly 3 aukkoinen APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: Ranunculales! Sabiaceae! Proteales! Buxales! Trochodendrales! Gunnerales! Dilleniaceae! ei mykoritsaa Saxifragales! pähkylä rosidit! siemenkuori surkastunut Berberidopsidales! mm. Santalaceae Loranthac. Misodendrac. > 2000 spp. juurikarvat puuttuvat Santalales! Caryophyllales! asteridit! 11

12 Loranthaceae tropiikin lhvihreällisiä hemiparasiitteja, köynnöksiä, pensaita n. 70 sukua, n. 900 spp. epifyyttejä Amyema 100 spp., Agelanthus ~60 spp.! Nuytsia, Gaiodendron, Atkinsonia juuriparasiitteja! lh ainavihantia, nahkeita, ehyitä, ehytlaitaisia, korvakkeettomia kk 2-neuvoisia säteittäisiä/vastakohtaisia, erilaisina kukintoina hyönteis- tai lintupölytteisiä verhiö redusoitunut, yhteenkasvettunut teriö (3-)5-6(-9), usein kirkkaan keltaisia tai punaisia hedelh terälh määrä ja niihin yhteenkasvettuneet, emilh 3-4, yhteenkasvettuneet sikiäin kehänalainen, 1-lokeroinen, tyvi-istukka hedelmä marja tai pähkylä, usein tahmea lh vastakkain! Santalaceae mm. Viscum album Viscum%20album%20-%20Maretak/Viscum%20album-maretak2.jpg erick.dronnet.free.fr/belles_fleurs_de_france/ 12

13 Misodendrum punctatum Ranunculales! Sabiaceae! Proteales! > spp. Buxales! Trochodendrales! Gunnerales! Dilleniaceae! lh ehytlaitaiset! kerroksellinen! ponnen seinämä! Saxifragales! siitepölyn ulkopinta! piikkinen! rosidit! Berberidopsidales! Santalales!Centrospermae! Caryophyllales! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: asteridit! 13

14 pohjaistukka! plumbaginiini! rauhaskarvat! Droseraceae Nepenthac. Drosophyllac. Ancistrocladac. Dioncophyllac. P lumbaginac. P olygonac. F rankeniac. Tamaricac. R habdodendrac. S immondsiac. 1 siemenaihe! pähkylä! alalahko Caryophyllineae alalahko Polygonineae Asteropeiac. P hysenac. C aryophyllac. Achatocarpac. Amaranthac. S tegnospermatac. Limeac. Lophiocarpac. B arbeuiac. Aizoac. P hytolaccac. S arcobatac. Nyctaginac. Molluginac. Halophytac. B asellac. Montiac. Didiereac. Talinac. P ortulacac. Anacampseros ym. C actac. Polygonaceae - tatarkasvit kosmopoliittinen heimo, enimmäkseen ruohovartisia n. 30 sukua, n. 750 spp. lh kierteisesti, ehyitä, ehytlaitaisia, kalvomainen korvaketuppi kukat pieniä, vihertäviä tai punertavia, 2-neuvoisia, säteittäisiä yksittäin tai pitkänomaisina kukintoina kehälh 3-6(5), hedelmää ympäröiväksi suojukseksi laajenevia hedelh (2)6-8(9) yhtyneitä emejä 2-3, sikiäin kehänpäällinen, yksilokeroinen 1 pysty siemenaihe, pohjaistukka knotweed family! Rumex 200 spp.! hedelmä 3-särmäinen pähkylä, kuivuneet kehälh usein säilyvät pähkylän pinnalla 14

15 Droseraceae Nepenthac. Drosophyllac. Ancistrocladac. Dioncophyllac. P lumbaginac. P olygonac. F rankeniac. Tamaricac. alalahko Polygonineae R habdodendrac. S immondsiac. Asteropeiac. P hysenac. C aryophyllac. Achatocarpac. Amaranthac. S tegnospermatac. Limeac. Lophiocarpac. betalaiini! B arbeuiac. Aizoac. P-tyypin plastidit! P hytolaccac. S arcobatac. alkio käyristynyt! Nyctaginac. Molluginac. perispermi! Halophytac. B asellac. Montiac. Didiereac. alalahko Caryophyllineae Talinac. P ortulacac. Anacampseros ym. C actac. Caryophyllaceae - kohokkikasvit temperaattisia, 1- tai monivuotisia ruohoja n. 70 sukua, > spp. lh vastakkain, ehyitä,ehytlaitaisia, kapeita kukinnot kerrannaisia, usein viuhkoja kukat 2-neuvoisia, säteittäisiä, hyönteispölytteisiä verholh erillisiä tai yhtyneitä, joskus ylälehtien lisäverhiö terä lh erillisiä, usein kynnellisiä, lapaosa ehyt, lantto, hammas- tai liuskakärkinen hedelmä hammaskota Silene 700 spp. Dianthus 300 spp.! oikea teriö puuttuu, syntynyt ulommasta hedekiehkurasta! 5 (4) lukuisia! heteitä 2 kiehkuraa, erillisiä, joskus terälh yhtyneitä yhtyneitä emejä 2-5 sikiäin kehänpäällinen, 1-lokeroinen (alhaalta väliseinällinen) betalaiinien sijaan antosyaaneja! 15

16 Amaranthaceae - revonhäntäk. pensaita ja ruohoja, joskus köynnöksiä, osa sukkulentteja n. 170 sukua, n spp. Atriplex 250 spp.! lh vastakkain/kierteisesti, ehytlaitaisia, ei korvakkeita kk yleensä 2-neuvoisia, säteittäisiä kk erilaisina, usein tiiviinä kukintoina kehälh 3-5, toisinaan hiukan yhtyneitä kehä usein kuiva, kalvomainen, kukkien tukilh värikkäitä heteitä 3-5, erillisiä tai tyvestään torveksi yhtyneitä emejä yleensä 2-3, yhteenkasvaneet joskus välissä terälh kaltaisia lisäkkeitä (pseudostaminodit)! sikiäin yleensä kehänpäällinen hedelmä pähkylä tai marja, kansikota tai-pähkylä useita C 4 -yhteyttäjiä! siitepöly 7 - monta aukkoa hajallaan! Cactaceae - kaktuskasvit amerikkalaisia varsisukkulentteja Rhipsalis myös paleotrooppinen?! 100 sukua, spp. Mammillaria 170 spp. Opuntia 150 spp.! lh surkastuneita, lyhytversoilla piikkeinä tai piikkirykelminä litteitä lh vain Pereskia spp. + eräiden muiden sukujen taimet kukat 2-neuvoisia, kokonaan tai osittain kierteisiä säteittäisiä tai vinotorvisia, yleensä yksittäin hypanthium ylälehtisuomujen verhoama kehä erilaistumaton tai heikosti erilaistunut, kehälh paljon heteitä paljon, kierteisesti kukkapohjuksen yläreuna/sisäpinta yhtyneitä emejä 3- useita, sikiäin kehänalainen hyönteis-, lintu- tai lepakkopölytteisiä hedelmä marja, joskus nahkea ja aukeava CAM metabolia! 16

17 Drezner, T. D Regeneration of Carnegiea gigantea (Cactaceae) since 1850 in three populations in the northern Sonoran Desert. Acta Oecologica. 29:

Euphorbia spp. Croton 1300 spp.!

Euphorbia spp. Croton 1300 spp.! www.mobot.org/mobot/research/apweb/ Heimoja joiden asema vielä epävarma lahkon sisällä Caryocaraceae Centropalac. Humiriac. Irvingiac. Ixonanthac. Linac. Medusagynac. Pandac. Quiinac. Achariaceae Goupiac.

Lisätiedot

Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales

Geraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Francoaceae Geraniac. Ledocarpac. Melianthac. Vivianiac.

Lisätiedot

rosidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales Zygophyllales Celastrales

rosidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales Zygophyllales Celastrales rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Judd, W.S. ym. 2008. Plant systematics. 3. painos Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales

Lisätiedot

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES 2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES

Lisätiedot

Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.

Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v. 3.v. 1. havupuut: Sciadopityaceae - Taxaceae 2. sukupuuttoon kuolleita havupuita 3. Gnetales 4. yhteenveto Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae SCIADOPITYACEAE 1 laji

Lisätiedot

Aikataulu Koppisiemeniset 4 op. luentoja min

Aikataulu Koppisiemeniset 4 op. luentoja min 526005 Koppisiemeniset 4 op Aikataulu www.diversityoflife.org/ luentoja 70+65 min 9.30-10.40 + 10.55-12.00 demonstraatiot iltapäivällä alkaen klo 13.00 1. - 17.8., ma-ti & to-pe Loppukuulustelu ti 21.8.

Lisätiedot

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly 29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori

Lisätiedot

KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA

KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA Monet koppisiemeniset siemenkasvit ovat kauniskukkaisia kukkakasveja. Siemenet kehittyvät emilehtien suojassa kopeissa, joista kehittyy joko kovia tai meheviä

Lisätiedot

4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA

4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA 4.v. 1. Glossopteridales 2. Bennettitales 3. Caytonia 4. koppisiemeniset 5. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

EQUISETALES - kortemaiset kasvit

EQUISETALES - kortemaiset kasvit 13.5. 1. Equisetales 2. Marattiales 3. köykäispesäkkeiset saniaiset 4. yhteenveto EQUISETALES - kortemaiset kasvit 4 heimoa Calamitaceae Equisetac. Gondwanostachyac. Tchernoviac. Pseudoborniales Sphenophyllales

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

1 APG I (1998) An ordinal classification for the families of flowering. 2 APG II (2003) An update of the APG classification.

1 APG I (1998) An ordinal classification for the families of flowering. 2 APG II (2003) An update of the APG classification. Kasviosystematiikka Koppisiemeniset Luokitusjärjestelmät Koppisiemeniset: Systematiikka Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Jari Oksanen (Biologia) Koppisiemeniset:

Lisätiedot

1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit

1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit 25.iv. 1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit 2. monilofyytit 3. kortemaiset kasvit 4. yhteenveto Lepidodendrales Isoetaceae lahnaruohot Selaginellaceae Lycopodiaceae mähkäkasvit liekokasvit LIGULA mikrofyllit

Lisätiedot

RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19

RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19 RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA 1 Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä Asterikasvit ks. sivu 19 Emäkkikasvit heimo Fumariaceae Lehdet ovat hienoliuskaisia. Kukinto on terttu, kukat vastakohtaisia. Niissä on varhain

Lisätiedot

1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta

1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta 22.iv. 1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit 3. yhteenveto Polysporangiophyta Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti.

Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti. VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo

Lisätiedot

KASVIKUNTA kl 2016

KASVIKUNTA kl 2016 526128 KASVIKUNTA kl 2016 Luennot klo 10-12 salissa 6602 11.4. Ma johdanto kasvikuntaan 12.4. Ti Chlorophyta 14.4. To Streptophyta 15.4. Pe vanhimmat alkiolliset kasvit 18.4. Ma maksasammalet 19.4. Ti

Lisätiedot

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa

Lisätiedot

14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset

14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset 14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA Turmel, M. ym. 2002. Mol. Biol. Evol. 19:24-38 Lemieux, C. ym. 2000: Ancestral chloroplast genome in Mesostigma viride

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

ALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset

ALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa Marchantiophyta - maksasammalet ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit

Lisätiedot

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA Pauliina Palonen Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto, Viikki Plant Science Centre Pauliina Palonen 13/2/2018 1 MITÄ KUKKAVANA- ANALYYSI KERTOO? Arvio sadon

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla

Lisätiedot

Mantukimalaisen kaltaiset

Mantukimalaisen kaltaiset EIVÄT EROTETTAVISSA MAASTOSSA Mantukimalaisen kaltaiset - Yleinen (Lapissa harvinainen) - Koiraalla vaaleat naamakarvat. - Kuningattarella keltainen kaulus ulottuu hieman siiven tyven alapuolelle. Mantukimalainen

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Lisätiedot

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla. Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen

Lisätiedot

varte:s A. J. MELA, HELSINGISSA. 187^ >;:$.-

varte:s A. J. MELA, HELSINGISSA. 187^ >;:$.- varte:s A. J. MELA, HELSINGISSA. 187^ >;:$.- SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN TOIMITUKSIA, 5 3 OS^. HELSINGISSÄ, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. 1877. LYHYKÄB^EN KASVIOPPI JA KASVIO

Lisätiedot

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät

Lisätiedot

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa- Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa. Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen

Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa. Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen Opaskasvit kasvupaikkatyypin määrittämisessä Kasvupaikkatyypeillä tarkoitetaan ravinteisuudeltaan, rakenteeltaan ja kosteudeltaan

Lisätiedot

Taulukko 1. Gammarus duebeni (Liljeborg 1852) Koko

Taulukko 1. Gammarus duebeni (Liljeborg 1852) Koko Liite 1. Vertailutaulukot Suomen rannikolla luonnollisesti tavattavien Gammarus-suvun lajien ja rannikolla tavattavan vieraslajin Gammarus tigrinus (taulukko 1), sekä muualta Itämereltä Suomen rannikolle

Lisätiedot

Luonnosta kerättävät yrtit

Luonnosta kerättävät yrtit Luonnosta kerättävät yrtit Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30

Lisätiedot

ALAKESTILÄN ARBORETUM

ALAKESTILÄN ARBORETUM ALAKESTILÄN ARBORETUM kari lahti puulajipuisto Limingassa LUMIJOKI YLIPÄÄ LIMINKA 8-TIE TEKSTIT Kari Lahti KUVAT Jouko Lehmuskallio ja Jari Peltomäki VISUAALINEN TAITTO JA SUNNITTELU, ALUEKARTAT (*), KUVIEN

Lisätiedot

STR - Täyspuristeritilä (A)

STR - Täyspuristeritilä (A) P-20x20/25x2 (A) 20 x 20 25 x 2 25 x 2 18 x 18 41 P-20x20/30x2 (A) 20 x 20 30 x 2 30 x 2 18 x 18 49 P-20x20/35x2 (A) 20 x 20 35 x 2 35 x 2 18 x 18 57 P-20x20/40x2 (A) 20 x 20 40 x 2 40 x 2 18 x 18 65 P-20x20/50x2

Lisätiedot

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) (Tatarkasvit Polygonaceae) Ahosuolaheinä on koko Suomessa yleinen kuivien ja happamien maiden

Lisätiedot

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta. 94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä

Lisätiedot

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin

Lisätiedot

VALKOHÄNTÄPEURA. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä. Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys

VALKOHÄNTÄPEURA. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä. Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys Odocoileus virgianus borealis Normaalisarvet CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys MITTAUS Yht.

Lisätiedot

METSIEMME HARJUKASVEJA

METSIEMME HARJUKASVEJA METSIEMME HARJUKASVEJA UPM METSÄ Metsiemme harjukasveja UPM Metsän luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjokien

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? 13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä

Lisätiedot

Mistä voit kerätä villiyrttejä?

Mistä voit kerätä villiyrttejä? Mistä voit kerätä villiyrttejä? Puhdas alue, lähellä ei ole tehtaita tai vilkkaita teitä. Lähimpään tiehen matkaa 50 100 metriä, pieniltä teiltä pölyn etäisyys. Ei alueilta, joilla on paljon typpeä, esim.

Lisätiedot

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO Haapa (Populus tremula) (Pajukasvit Salicaceae) Haapa on yleinen ja runsas lehtipuu koko Suomessa monenlaisissa metsissä: kankailla,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III

OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III KASVIHUONE ROMEO Trooppinen osasto ja subtrooppisten kesäsateiden osasto 1. Astut trooppiseen sademetsään. Seisahda hetkeksi ja katsele

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Eriocraniidae. Perhoswiki

Eriocraniidae. Perhoswiki Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)

Lisätiedot

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

Adelidae. Perhoswiki 2015-04-29 1

Adelidae. Perhoswiki 2015-04-29 1 Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)

Lisätiedot

Vesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus 2005. Kuva Heini Marja Hulkko

Vesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus 2005. Kuva Heini Marja Hulkko Vesikasvikurssi Kuva Heini Marja Hulkko 1 Sisältö Mikä on vesikasvi? Dia 7 Suomen vesikasvit 8 Vesikasvien elomuodot 10 Rannan vyöhykkeet 14 Vesikasvien merkitys 17 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia

Lisätiedot

13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/69

13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/69 13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/69 OSA 10: TOMAATTIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ Nämä vaatimukset koskevat Lycopersicon lycopersicum (L.) Karsten ex Farw./Lycopersicon

Lisätiedot

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke NIITTYKASVIAAPINEN POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke Hyvä lukija, Tämä on pieni opas niittyjen kasvien tunnistamiseen, joka on laadittu Polku mansikkapaikoille hankkeen

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 1. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet luontosuhteen luominen äidinkieli: kuvailevat sanat, ilmaisutaidon harjoittelu matematiikka: lukujen kymmenlukujen kertaaminen, geometriset muodot ympäristöoppi:

Lisätiedot

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2.. Hiilensidontastrategiat 2.2.2. Fotosynteesipotentiaali 2.2.3. Hiilen isotooppien diskriminaatio Kasveilla useampia tapoja sitoa hiilidioksidia Eri kasvityyppien

Lisätiedot

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia. 112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja

Lisätiedot

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet. RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla

Lisätiedot

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 03/Nide 09 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 209 378L0387 \ 25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 ENSIMMÄINEN KOMISSION DIREKTIIVI annettu 18 päivänä huhtikuuta 1978 viljakasvien

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Lataa Vihreä Afrikka - Tuomo Niemelä. Lataa

Lataa Vihreä Afrikka - Tuomo Niemelä. Lataa Lataa Vihreä Afrikka - Tuomo Niemelä Lataa Kirjailija: Tuomo Niemelä ISBN: 9789521069598 Sivumäärä: 319 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.65 Mb Kirjassa esitellään trooppisen Afrikan tärkeimpiä kasvillisuustyyppejä

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Opinnäytetyö Jari Saarinen

Opinnäytetyö Jari Saarinen Opinnäytetyö Jari Saarinen Työn numero 21/06 Työn nimi Työn ohjaaja Kimmo Tikkanen Sivumäärä CD Tiivistelmä: Tässä opinnäytetyössä käsittelen pensaiden leikkaamista ja eri leikkaustapoja. Miksi pensaita

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen

TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen 62 1 2 1. Havutko yksivärisiä? Vasemmalla sinertävänvihreä serbiankuusi, keskellä serbiankuuseen vartettu punertava kääpiöpurppurakuusi ja oikealla keltainen kultakuusi,

Lisätiedot

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn opetuskuvakortit Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän

Lisätiedot

2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset

2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset 28.iv. 1. Polypodiales 2. puutuneet kasvit (lignofyytit) 3. Archaeopteris 4. vanhimmat siemenkasvit 5. yhteenveto Leptosporangiaattiset saniaiset pysty annulus useita sukupuuttoon kuolleita sukuja Polypodiales

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat: Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2018 C(2018) 8877 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 18.12.2018, väliaikaisen luettelon laatimisesta asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklassa tarkoitetuista

Lisätiedot

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,

Lisätiedot

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage Easy Elegance Ruusut Easy Elegance -pensasruusuvalikoiman ruusut ovat jatkuvakukintaisia, helppohoitoisia ja kauniita. Pitkän jalostustyön tuloksena on syntynyt erittäin talven- ja taudinkestäviä lajikkeita.

Lisätiedot

Vaaralliset kasvintuhoojat

Vaaralliset kasvintuhoojat Saarnen jalosoukko (Agrilus planipennis) Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii) Versopolte / tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum) Kuva: Minnesota Department

Lisätiedot

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Leviämisväylän volyymin ja tuotannon arvon vaikutus kasvilajien potentiaaliseen tuhoojariskiin

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot