SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA"

Transkriptio

1 SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) (Tatarkasvit Polygonaceae) Ahosuolaheinä on koko Suomessa yleinen kuivien ja happamien maiden kasvi. Sen voi löytää kalliokedoilta, tienvarsilta, hakkuuaukioilta ja kuivilta pelloilta. Ahosuolaheinää suuresti muistuttava niittysuolaheinä (Rumex acotosa) sen sijaan kasvaa kosteammilla paikoilla, kuten rehevissä metsissä, lähteiköissä ja niityillä. Molemmat ovat löytäneet uusia kasvupaikkoja ihmisen muuttamista ympäristöistä. Kasvupaikan lisäksi nämä lähisukulaiset eroavat toisistaan kokonsa ja lehtiensä puolesta. Ahosuolaheinä on niittysuolaheinää pienempi ja hennompi. Sen lehdet ovat keihästyvisiä, eli lehtilavan tyvellä on molemmin puolin isot, kohtisuoraan sivulle harittavat liuskat. Niittysuolaheinän lehdet puolestaan ovat nuolityviset, eli lehtilavan tyvellä on kaksi taaksepäin osoittavaa teräväkärkistä liuskaa. Suolaheinät ovat kaksikotisia, eli hede- ja emikasvit ovat erillisiä. Suolaheinistä voi valmistaa hyviä keittoja ja muhennoksia. Suolaheinien kirpeä maku johtuu oksaalihaposta, jota on runsaasti myös esimerkiksi raparperissa ja käenkaalissa eli ketunleivässä. Oksaalihappo on suurina annoksina haitallista, sillä se sitoo veren kalsiumin liukenemattomaan muotoon ja voi siten aiheuttaa kalsiumin puutosoireita. Raparperia tai suolaheiniä sisältäviä ruokia tulisikin nauttia maitotuotteiden kera, jotta riittävä kalsiumin saanti varmistuu. Munuaiskivistä, kihdistä, reumasta ja astmasta kärsivien ei tulisi syödä suolaheiniä ollenkaan. C-vitamiinipitoisia lehtiä on myös käytetty rohdoksena mm. keripukin, ruton, malarian ja syyhyn hoidossa. Happamilla lehdillä on myös kiillotettu hopeaa ja poistettu mustetahroja. Jänönsalaatti (Mycelis muralis) (Sikurikasvit Cichoriaceae) Vaatelias jänönsalaatti on eteläisten, varjoisien lehtojen kasvi. Luontaisten kasvupaikkojen lisäksi sitä tavataan raunioiden varjoisilta seinustoilta sekä hakkuuaukeilta ja teiden varsilta, jonne se helposti leviää lenninhaivenilla varustettujen siementensä avulla. Jänönsalaatin lehdet ovat erikoisella tavalla liuskaiset: näyttää aivan siltä, että jänis tai joku muu pieni kasvinsyöjänisäkäs olisi käynyt jyrsimässä niitä. Osa lehdistä talvehtii, ja varhain keväällä kasvin läsnäolon voikin havaita näistä tunnusomaisista lehdistä, jotka ovat kaiken lisäksi tuohon aikaan sinipunaisia. Myös jänönsalaatin kukinto on omalaatuinen. Harvassa sijaitsevat, lähes suoran kulman varren kanssa muodostavat haarat antavat kukinnosta hyvin säännöllisen ja geometrisen vaikutelman. Itse kukat ovat vaatimattoman pieniä ja keltaisia. Kukinta-aika on heinä-elokuussa. Lenninhaivenellisia siemeniä syntyy runsaasti, ja ne levittävät kasvia tehokkaasti. Viime vuosina jänönsalaatti on yleistynyt, toisin kuin monet muut vaateliaat lehtokasvimme. Metsätalouden vaikutuksesta metsänpohjalle syntyy jatkuvasti paljaita laikkuja, joissa siemenet pääsevät itämään. Myös metsälaidunnuksen loppuminen 1960-luvulla on runsastuttanut jänönsalaattia: vuohenkaalina ja metsäsalaattinakin tunnettu jänönsalaatti maistuu paitsi hirville, Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 1(9)

2 peuroille ja jäniksille, myös karjalle. Jatkuva laidunnus piti kasvin piilossa, mutta sittemmin lehtojen palatessa kohti luonnontilaa jänönsalaattikin on voinut yleistyä. Jänönsara (Carex ovalis) (Sarakasvit Cyperaceae) Jänönsara on Suomessa yleinen suunnilleen Oulun korkeudelle saakka. Se viihtyy avoimilla ja kuivilla paikoilla. Alun perin jänönsara on kasvanut metsien paahteisilla jäkäläkallioilla, mutta ihmistoiminta on luonut sille runsaasti uusia kasvupaikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi niityt, pientareet sekä teiden ja polkujen varret. Jänönsara hyötyy tallauksesta, joka pitää kookkaampia ja voimakkaammin kasvavia kilpailijoita kurissa. Jänönsara muodostaa kasvupaikoilleen pieniä harmaanvihreitä tuppaita. Ulkomuodoltaan se muistuttaa suuresti heiniä. Saraksi kasvin tunnistaa kuitenkin kolmisärmäisestä varresta. Useista pienistä tähkistä koostuva kukinto tuo mieleen jäniksen käpälän. Pikkutähkät ovat keskenään samanlaisia. Niissä on sekä hede- että emikukkia toisin kuin esimerkiksi sormisaralla, jolla eri sukupuolta olevat kukat sijaitsevat erillisissä tähkissä. Jänönsara kukkii kesä-heinäkuussa. Kalliokielo (Polygonatum odoratum) (Kielokasvit Convallariaceae) Kalliokielo on melko yleinen Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon korkeudelle saakka. Sitä tavataan harvinaisena pohjoisemmassakin; Oulun ja Lapin lääneissä se on rauhoitettu. Kalliokielo muodostaa vankan, suikertavan juurakkonsa avulla tiheitä kasvustoja kalliopainanteiden ja kivikoiden ohuelle maalle. Se viihtyy kuitenkin myös esimerkiksi harjuilla ja rinnemetsiköissä. Kalliokielon kielimäiset lehdet sijaitsevat särmikkään varren kärkipuoliskossa kahtena rivinä. Vihertävänvalkoiset, torvimaiset kukat ilmestyvät alkukesästä levittämään voimakasta tuoksuaan. Ne riippuvat yksittäin tai harvemmin pareittain lehtihangoissa. Syksyllä kasviin kehittyy muutama kookas, sinimusta marja. Houkuttelevuudestaan huolimatta marjat ovat myrkyllisiä. Juurakot sen sijaan ovat myrkyttömiä. Ne sisältävät runsaasti tärkkelystä ja kelpaavat ihmisravinnoksi muhennettuina ja keitettyinä parsan tapaan. Juurakoita on jauhettu katovuosina leivän sekaan, ja onpa niistä valmistettu rohdostakin ihotulehduksiin, reumaan, kihtiin ja vesikauhuun. Juurakoilla on uskottu olevan myös mystisiä voimia: legendan mukaan temppelinrakennuskiviä tarvinnut Israelin kuningas Salomo käytti kalliokielon juurakoiden taikavoimaa kallioiden räjäyttämiseen. Keltamo (Chelidonium majus) (Unikkokasvit Papaveraceae) Unikon lähisukulainen keltamo on yleinen Suomen eteläosassa. Sen kasvupaikat keskittyvät asutuksen läheisyyteen, kuten puutarhoihin, pihoille, puistoihin ja joutomaille. Kulttuuripaikoilta se on levinnyt myös lehtoihin ja kivikkoihin. Suomeen keltamo on tullut tiettävästi munkkien mukana keskiajalla. Ihminen on viljellyt ja levittänyt kasvia jo niin kauan ja laaja-alaisesti, ettei voida enää saada selville keltamon alkukotia. Keltamon kirkkaankeltaisissa kukissa on neljä suurta terälehteä. Kukinnossa on melko paljon kukkia, joten vaikka yksittäinen kukka kukoistaa vain muutaman päivän, kasviyksilön kukintaa voi Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 2(9)

3 jatkua läpi kesän. Pitkät, ohuet kotahedelmät sisältävät mustia siemeniä, joissa on muurahaisia houkutteleva mehevä ravintolisäke. Muurahaiset kanniskelevat siemeniä varastoihinsa ja samalla levittävät kasvia. Katkaistusta keltamon versosta erittyy runsaasti punakeltaista, myrkyllistä maitiaisnestettä, mikä on kirvoittanut entisaikojen ihmisten mielikuvitusta ja johtanut laaja-alaiseen rohdoskäyttöön. Antiikin aikoina uskottiin, että pääskyt parantavat poikastensa kipeät silmät keltamolla. Niinpä keltamoa alettiin käyttää erilaisten silmäsairauksien hoitoon. Lajia on käytetty lääkkeenä myös mm. keltatautiin ja malariaan. Ihoa ärsyttävä maitiaisneste sisältää useita eri alkaloideja, joista osa on samanlaisia kuin oopiumunikolla. On kuitenkin muistettava, että keltamo on myrkyllinen kasvi: jopa joitakin sen aiheuttamia kuolemantapauksia tunnetaan. Kevätpiippo (Luzula pilosa) (Vihviläkasvit Juncaceae) Kevään varhaisimpiin kukkijoihin kuuluva kevätpiippo on yleinen koko Suomessa. Se viihtyy monenlaisissa metsissä. Kaikkein kuivimmilta jäkäläkankailta se kuitenkin puuttuu. Kevätpiipon lehdet ovat kovin heinämäisiä: litteitä, ohuita ja pehmeitä. Piipoksi kasvin tunnistaa kuitenkin helposti kukkimattomanakin: lehtien tyvillä on pitkiä, valkoisia karvoja. Kevätpiipon kukat ovat pieniä ja vaatimattoman ruskeita, mutta tuulipölytteisenä kasvina sen ei tarvitsekaan koreilla kukilla houkutellakseen pölyttäjiä. Ensiksi kukista tulevat esiin emit, jotka pyydystävät ilmasta siitepölyhiukkasia. Vasta pölytyksen tapahduttua kukat avautuvat täysin, ja heteet aloittavat siitepölyn vapauttamisen. Tällä tavalla itsepölytystä ei pääse tapahtumaan, vaan ristipölytys ylläpitää muuntelua jälkeläisissä. Heti lumien sulettua kevätpiippo on valmiina yhteyttämään, sillä sen lehtituppaat säilyvät vihreinä talvellakin. Kuten monilla muillakin aikaisilla kevätkukkijoilla, esimerkiksi sini- ja valkovuokolla sekä sormisaralla, myös kevätpiipolla on siemenissään valkoinen rasvalisäke. Mehevä ja ravintopitoinen lisäke houkuttelee muurahaisia raahaamaan siemeniä kätköihinsä. Samalla ne levittävät kasvia uusille kasvupaikoille. Korpi-imarre (Phegopteris connectilis) (Nevaimarrekasvit Thelypteridaceae) Korpi-imarre on koko Suomessa yleinen pikkusaniainen. Sen kasvupaikkoja ovat lajin nimen mukaisesti korvet, mutta se viihtyy myös kosteissa lehtomaisissa metsissä. Yleisyydestään huolimatta korpi-imarre on vaatelias: se on erikoistunut kasvamaan kohdissa, joissa pohjavettä purkautuu maanpinnalle lähteensilminä, puroina tai tihkupintoina. Tällaisilla paikoilla lämpötila pysyttelee suhteellisen vakaana, mikä on tärkeä edellytys tälle hyvin hallanaralle saniaiselle. Korpi-imarteen kolmiomaiset, viistoasentoiset lehdet ovat tavallisesti yksittäin harvahkoina kasvustoina. Lehdet ovat alapinnaltaan valkokarvaisia. Synkeänvihreän värin lisäksi huomio kiinnittyy erityisesti alimpaan lehdykkäpariin, joka osoittaa eri suuntaan kuin muut. Saniaisille tyypilliseen tapaan korpi-imarteen lehtien alapinnalle kehittyy itiöpesäkkeitä. Heinäkuussa kypsyvistä itiöistä kehittyy sopivilla kasvupaikoilla pienen pieniä alkeisvarsikoita, joista kasvaa uusia, itiöitä tuottavia yksilöitä. Saniaiset sisältävät monenlaisia kasvinsyöjäeläimiltä suojaavia puolustuskemikaaleja. Nämä aineet voivat aiheuttaa ruuansulatushäiriöitä, sokeutta, syöpää, hormonitoiminnan häiriöitä tai kuoleman. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 3(9)

4 Tämän vuoksi eläimet eivät saniaisiin juuri koske. Maailman saniaislajeista tullaankin tutkimuksen myötä todennäköisesti löytämään monia lääketieteellisesti mielenkiintoisia yhdisteitä. Kultapiisku (Solidago virgaurea) (Asterikasvit Asteraceae) Kultapiisku on laajimmalle levinneitä kasvilajejamme: sitä kasvaa saariston ulkoluodoilta Lapin tuntureille saakka. Kultapiiskulla ei ole selviä elinympäristövaatimuksia, vaan se viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla, kuten metsissä, niityillä, pientareilla, kallioilla ja rannoilla. Kultapiiskun ulkomuoto vaihtelee suuresti kasvupaikan mukaan. Esimerkiksi kuivalla kalliolla kultapiisku jää kymmensenttiseksi, kun taas rehevässä maassa siitä voi kasvaa metrin mittainen. Vaihtelua löytyy myös suuremmassa mittakaavassa: esimerkiksi tunturimuodolla on jopa kaksi kertaa suuremmat mykeröt kuin Etelä- ja Keski-Suomessa vallitsevalla rodulla. Heinäkuussa kultapiisku kukoistaa kirkkaankeltaisena etenkin valoisilla kasvupaikoilla. Varjoisissa metsissä se saattaa sinnitellä vuosikausia lehtiruusukkeena. Vasta metsänhakkuun jälkeen voi huomata, miten yleinen se todellisuudessa on. Kukista kehittyy lenninhaivenellisia siemeniä, jotka leviävät tuulen mukana kaukaisillekin uusille kasvupaikoille. Vielä nykyäänkin rohdoksena käytettävä kultapiisku on ikivanha lääkekasvi. Se lisää virtsan eritystä ja lievittää tulehduksia. Eteerisiä öljyjä sisältävistä lehdistä on valmistettu yrttiteetä, jolla on muun muassa yskää lievittävä vaikutus. Lehtiä on myös käytetty haavojen hoitamiseen. Kukista on saatu keltaista väriä. Kyläkellukka (Geum urbanum) (Ruusukasvit Rosaceae) Kyläkellukka on yleinen kasvi Etelä-Suomen kuivahkoissa lehdoissa ja metsänreunoilla. Nimensä mukaisesti kasvi on myös urbaani: se viihtyy ihmisen luomilla kasvupaikoilla, kuten puistoissa, puutarhoissa ja pientareilla. Pehmeäkarvainen kyläkellukka kukkii kesä-heinäkuussa kalpeankeltaisin kukin. Sen pölyttäjinä toimivat kärpäset. Loppukesällä kypsyvissä siemenissä on pitkä, koukkumainen kärki, joka on vielä varustettu jäykillä sukaskarvoilla. Näiden ulokkeiden avulla siemenet tarttuvat tiukasti ohi kulkevien eläinten turkkeihin sekä ihmisten vaatteisiin ja leviävät tehokkaasti uusille kasvupaikoille. Kyläkellukan tapaakin usein juuri polkujen varsilta, levittäjien käyttämiltä reiteiltä. Kyläkellukan juuressa on mieto neilikkamainen maku. Ruotsiksi kasvia kutsutaankin osuvasti nimellä nejlikrot, neilikkajuuri. Sitä voi käyttää mausteena juomissa ja säilykkeissä. Neilikkajuurta on käytetty eri puolilla Eurooppaa suosittuna rohdoksena moniin eri vaivoihin. Lehtonurmikka (Poa nemoralis) (Heinäkasvit Poaceae) Hento lehtonurmikka on yleinen koko maassa. Se muodostaa löyhiä mättäitä kuivahkoissa lehtomaisissa metsissä, kivikkorinteillä ja kalliopengermillä. Nurmikan sukuun kuuluvaksi heinän tunnistaa helpoiten lehden kärjestä, joka on muodoltaan kuin veneen keula. Lehdistä löytyy toinenkin tärkeä lehtonurmikan tuntomerkki: ylin lehti osoittaa Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 4(9)

5 yleensä lähes vaakasuorasti sivulle. Tämän ominaisuuden vuoksi lehtonurmikkaa on kutsuttu tienviittaheinäksi. Heinän varressa on muuta vartta paksumpia kohtia, solmuja, joihin lehdet ovat kiinnittyneet. Lehtonurmikan solmut ovat tummia. Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) (Alvejuurikasvit Dryopteridaceae) Pieni ja siro metsäimarre on luultavasti Suomen yleisin ja runsain saniainen. Sen tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat tuoreet ja lehtomaiset kuusivaltaiset kangasmetsät sekä korvet. Se menestyy myös varjoisissa kallionraoissa. Aivan pintamaassa sijaitsevasta ohuesta, kiiltävänmustasta maavarresta kohoaa yksittäisiä lehtiä, jotka muodostavat toisinaan tiheitäkin kasvustoja. Pitkän ja ohuen lehtiruodin päässä on hento, leveän kolmiomainen lehtilapa, joka on jakautunut kolmeksi lähes yhtä suureksi kolmiomaiseksi lehdykäksi. Vaaleanvihreä lehtilapa on tyypillisesti vaaka-asentoinen. Lehden alapinnan itiöpesäkkeiden itiöt kypsyvät heinäkuussa. Metsäimarre on sopeutunut kasvamaan kuusen neulaskarikkeesta syntyneellä humuksella. Se vaatii korkeaa suhteellista kosteutta ja hallattomuutta, joten kuusikon kosteanviileä kellari-ilmasto sopii sille erinomaisesti. Hentoudestaan ja pehmeydestään huolimatta metsäimarre ei kelpaa ravinnoksi jäniksille, hirville tai muille kasvinsyöjänisäkkäille. Sama pätee muihinkin saniaislajeihin, sillä saniaiset ovat eläimille myrkyllisiä. Metsäkorte (Equisetum sylvaticum) (Kortekasvit Equisetaceae) Koko Suomessa yleinen metsäkorte kasvaa tyypillisesti korvissa ja soistuvissa metsissä suurina kasvustoina. Se viihtyy myös ihmisen muovaamissa ympäristöissä, kuten tienvarsilla, niityillä ja viljelysmailla. Tavallisempi kortelaji tällaisilla paikoilla on kuitenkin peltokorte. Metsäkorte on varhain keväällä varsin erinäköinen kuin myöhemmin kesällä. Kevätverso on vaalean punaruskea, haaraton, ja sen latvassa on itiöitä tuottava tähkä. Kun itiöt ovat kypsyneet ja lentäneet tiehensä, itiötähkä lakastuu, varsi vihertyy ja siihen alkaa kasvaa haaroja. Lopputuloksena on vihreä kesäverso, joka on muodoltaan säännöllisen kuusimainen. Kansa onkin kutsunut näitä siroja kasveja kukonkuusiksi. Metsäkortteen varsi on yleensä nuokkuvalatvainen ja karhea. Karheus johtuu pintarakenteiden piistä, jotka suojaavat kortteita eläimiltä: piikiteet hiovat ruokailijat pikkuhiljaa hampaattomiksi. Monissa kortelajeissa, mukaan luettuna metsäkortteessa, on lisäksi eläimille myrkyllisiä aineita. Kortteet ovat tietyssä mielessä alkukantaisia: niitä on kasvanut maapallolla jo käsittämättömän kauan, 300 miljoonaa vuotta sitten päättyneeltä hiilikaudelta lähtien. Varhaisimmat kortemaiset kasvit olivat kookkaita puita. Niiden ja puumaisten liekojen muodostamista metsistä syntyi valtavia turvekerrostumia, jotka myöhemmin muuttuivat kivihiileksi. Nykyään kortteita on jäljellä vain 16 ruohomaista lajia, joista puolet kasvaa Suomessakin. Metsäkortetta on aiemmin käytetty supistavana rohdoksena ripulin ja tippurin hoidossa. Sen lähisukulainen, kovaversoinen ja piipitoinen kangaskorte, on ennen teräsvillan tuloa ollut kätevä kattiloiden puhdistamisessa ja metalliesineiden kiillottamisessa. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 5(9)

6 Mustakonnanmarja (Actaea spicata) (Leinikkikasvit Ranunculaceae) Noin puolimetriseksi kasvava komea mustakonnanmarja on Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen laji. Se menestyy varjoisissa ja usein kivikkoisissa lehdoissa. Kuusamossa ja Peräpohjolassa sen korvaa punakonnanmarja (Actaea erythrocarpa). Näiden kahden lajin paras erottava tuntomerkki on kypsän marjan väri, kuten nimistäkin voi päätellä. Konnanmarjan nimi viittaa rupikonnaan. Sen kookkaat, kolmeen kertaan sormilehdykkäiset ja varjokasville tyypillisesti vaaka-asentoon asettuneet lehdet varjostavat maata tehokkaasti ja tarjoavat hyvän suojapaikan sammakoille ja rupikonnille. Kesäkuussa puhkeavia valkoisia, pieniä kukkia on kukinnossa parikymmentä. Kukkien verho- ja terälehdet varisevat varhain, mutta heteitä on sen sijaan runsaasti. Niiden tuottama siitepöly ja greippimäinen tuoksu houkuttelevat kovakuoriaisia pölyttäjiksi. Kukista kehittyy mustia, kahvipavun muotoisia marjoja, jotka ovat myrkyllisiä, kuten koko kasvikin. Keskiajalla konnanmarjaa pidettiin taianomaisena lääkeyrttinä, josta uskottiin olevan apua ruttoa vastaan. Kasvi jopa nimettiin Pyhän Kristofferin, rutolta suojelevan pyhimyksen, nimikkokasviksi. Myöhemmin konnanmarjan juurista on tehty syöpäläiskarkotetta sekä rohtoa mm. ihottuman, astman ja rauhasten turvotuksen parantamiseksi. Marjoista on valmistettu väriainetta. Nuokkutalvikki (Orthilia secunda) (Talvikkikasvit Pyrolaceae) Koko maassa yleinen nuokkutalvikki kasvaa monenlaisissa tuoreissa ja korpimaisissa metsissä. Monien muiden talvikkilajien tavoin se suosii varjoisia kasvupaikkoja. Kuten talvikkien nimestä voi arvata, niiden nahkeat lehdet säilyvät vihreinä talvellakin. Nuokkutalvikin lehdet muistuttavat pieniä päärynänlehtiä. Monivuotiseen versoon kasvaa joka vuosi uusi löyhä lehtikiehkura, kunnes kasvu lopulta päättyy kukinnon muodostumiseen. Kukinto on toispuoleinen ja kasvin nimen mukaisesti yleensä selvästi nuokkuva. Kukat ovat vihertävän valkoisia, pieniä ja kapean kellomaisia. Kukinta-aika on kesäkuussa. Vihreydestään huolimatta talvikit eivät ole täysin omavaraisia kasveja, vaan ne elävät symbioosissa eräiden sienten kanssa. Talvikkien juuret ovatkin heikosti kehittyneet, sillä ravinteiden otosta vastaavat pääasiassa sienet. Sienirihmasto on talvikeille elintärkeää alusta alkaen: talvikkien pölymäisen pienissä siemenissä ei ole juuri lainkaan vararavintoa, vaan ne sisältävät ainoastaan alkion. Siemenen itäminen riippuu täysin siitä, sattuuko se putoamaan kohtaan, jossa elelee sopivan sienilajin rihmastoa. Jos näin tapahtuu, alkio kehittyy taimeksi ja viettää aluksi maanalaista elämää sienen varassa. Kun se on riittävästi kehittynyt, se kasvattaa vihreän, maanpäällisen verson. Puna-ailakki (Silene dioica) (Kohokkikasvit Caryophyllaceae) Koko Suomessa yleinen puna-ailakki on alun perin merenrantojen tervaleppäkorpien ja -lehtojen sekä Lapin tuntureiden kasvi. Sisämaahan laji on tullut ihmisen levittämänä. Tällaisia ihmisen seuralaislajeja nimitetään kulttuurikasveiksi. Puna-ailakki lienee levinnyt lähinnä heinänsiemenen epäpuhtautena, mutta sitä on myös siirretty koristekasviksi. Kulttuurikasvupaikoilta se on levinnyt esimerkiksi lehtoihin. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 6(9)

7 Samettikukaksikin kutsuttu kauniin punakukkainen ja pehmeäkarvainen puna-ailakki on kaksikotinen kasvi, eli sen hede- ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä. Kukkien terälehdet ovat syvään kaksihalkoisia. Emiyksilöt kukkivat alkukesästä, kun taas hedeyksilöt ovat kukassa koko kesän. Emiyksilöillä on vähemmän kukkia kuin hedeyksilöillä, sillä siementen muodostaminen vaatii merkittävän osan voimavaroista. Pölyttäjinä toimivat päiväperhoset, kimalaiset ja kukkakärpäset. Kukat ovatkin auki vain päivällä, jolloin pölyttäjähyönteiset ovat aktiivisia. Pölytyksen tapahduttua emiöstä kehittyy pullea, ruskea kota. Varsi kuivuu ja kovettuu, jolloin tuulenpuuskat ravistelevat siemeniä avoimista kodista lähiympäristöön. Sormisara (Carex digitata) (Sarakasvit Cyperaceae) Sormisara on yleinen kevään ja alkukesän kasvi Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa ja tuoreissa kangasmetsissä. Se kukkii touko-kesäkuussa, jolloin sen tunnistaa helposti saraksi kolmisärmäisestä varresta ja tyypillisestä kukinnosta. Sormisaran kukinto koostuu parista emitähkästä, joiden välissä on pieni, sormimaisen kapea hedetähkä. Sarojen emitähkissä emikukkia suojaa pullomainen esilehti, jota kutsutaan pullakoksi. Kukinta-aikana emit työntyvät ulos pullakon kärjessä olevasta reiästä. Kukkimattomanakin sormisaran tunnistaminen onnistuu: sen lehdet muodostavat pieniä, helakanvihreitä ruohotuppaita, jotka ovat tyvestään viininpunaisia. Lehdet myös talvehtivat, joten heti kevätauringon sulatettua lumen ne ovat valmiina yhteyttämään. Kun tuuli on suorittanut pölytyksen ja pullakoiden suojaamat pähkylähedelmät ovat kypsyneet, tähkien perät pitenevät ja tähkät alkavat kaartua maata kohti. Pullakoiden varistua maahan muurahaiset ovat niistä erityisen kiinnostuneita, sillä sormisaran pullakoissa on mehevä, rasvapitoinen lisäke. Helpon ravinnon saamiseksi muurahaiset raahaavat pullakoita kätköpaikkoihinsa ja tulevat samalla levittäneeksi kasvia. Tällaista muurahaislevitystä tavataan monella muullakin kevätkasvilla, kuten sini- ja valkovuokolla sekä kevätpiipolla. Syyläjuuri (Scrophularia nodosa) (Naamakukkaiskasvit Scrophulariaceae) Syyläjuuri on yleinen kasvi Etelä- ja Keski-Suomen rehevissä, kosteissa metsissä, rantapensaikoissa ja ojanvarsilla. Siihen törmää myös laidunniityillä, sillä syyläjuuri ei pahanhajuisena kasvina kelpaa karjalle. Syyläjuuri on geometrisen näköinen kasvi: sen sahalaitaiset lehdet ovat säännöllisen vastakkaiset, ja pitkä kukintokin vaikuttaa säännölliseltä. Kesä-heinäkuussa pienet, synkeän punaruskeat kukat houkuttelevat toukilleen liharavintoa etsiviä ampiaisia pölyttäjiksi. Värin lisäksi raatomaista vaikutelmaa luo syyläjuuren epämiellyttävä haju. Tätä yhdistelmää käyttävät monet ulkomaiset kasvilajit, jotka ovat raatokärpäspölytteisiä. Palkaksi pölyttämisestä ampiaiset saavat mettä, josta ne mahdollisesti tulevat riippuvaisiksi: ampiaiset ovat nimittäin laiskoja käymään kukissa, ja satunnaisista medenhakureissuista ei olisi kasville mitään hyötyä. Syyläjuuren mielenkiintoinen nimi tulee sen mukulamaisesta juurakosta, josta kohoaa muutamia lähekkäin olevia, särmikkäitä varsia. Aikaisemmin syyläjuuri oli merkittävä rohdoskasvi, jonka juurakosta keitetyllä teellä hoidettiin monia vaivoja kurkkukivusta peräpukamiin. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 7(9)

8 Tesma (Milium effusum) (Heinäkasvit Poaceae) Tesma on koko maassa yleinen suurikokoinen heinä. Sen tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat lehdot ja lehtomaiset metsät. Se viihtyy usein kivikkoisimmilla kohdilla, koska kivien väliin kertyy lehtikariketta, josta syntyy sopivan multava kasvualusta. Tiiviiseen maahan, kuten moreeniin, tesman juuret eivät kykene tunkeutumaan. Parhaimmilla paikoilla tesma saattaa kasvaa jopa parimetriseksi. Kookkaan, harsun röyhyn lisäksi huomiota herättävät toista senttiä leveät, pehmeät ja velttoina roikkuvat lehdet, joissa on sinivihreä sävy. Lehtien leveys ja ohuus kertovat, että tesma on varjokasvi. Tuoksusimakkeen tavoin myös tesmassa on hienostunut kumariinin tuoksu. Kansa onkin kutsunut tesmaa arkisesti hiki- tai haisuheinäksi. Kasvin oudohkolla nimellä on juurensa hepreankielisessä sanassa besem, joka tarkoittaa hyvää. Varhaisimmissa suomenkielisissä Raamatuissa mainitaan tesma-astiat, joissa pidettiin hyväntuoksuisia suitsukkeita ja ambraa, kallista hajustetta. Keskiaikaisissa yrttikirjoissa sana liitettiin hyväntuoksuisiin kulttikasveihin. Tuoksustaan huolimatta tesmalla ei liene ollut hyötykäyttöä ainakaan Suomessa. Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum) (Heinäkasvit Poaceae) Tuoksusimake on koko maassa yleisesti esiintyvä monivuotinen heinälaji. Tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat kuivat kalliokedot, mutta sen mättäitä voi löytää myös niityiltä, hakamailta ja hakkuuaukeilta. Avoimuutta vaativana kasvina tuoksusimake on hyötynyt kasvillisuutta raivaavasta ihmistoiminnasta. Tuoksusimakkeen lehdet ovat lyhyitä ja vaaleanvihreitä. Tunnistaminen onnistuu helposti sukkulanmuotoisen, tiiviin röyhykukinnon perusteella. Elämänkierroltaan tuoksusimake on hyvin sopeutunut kuivien kasvupaikkojen olosuhteisiin. Se kukkii toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, jolloin maassa on kosteutta eikä aurinkokaan vielä paahda täydeltä terältä. Siementen kypsyessä korret kuivuvat oljenkeltaisiksi. Nimensä mukaisesti tuoksusimake myös tuoksuu hyvälle, erityisesti kuivattaessa. Tuoksuva aine on kumariinia, haihtuvaa yhdistettä, jota on myös monissa muissakin kasveissa, esimerkiksi maarianheinissä ja tesmassa. Puolassa ja Saksassa kumariinipitoisia heiniä on käytetty votkan ja viinien maustamiseen. Kumariini on kuitenkin myrkyllistä: monet eläimet eivät esimerkiksi pysty syömään sitä sisältäviä kasveja. Kumariinilla on käyttöä mm. veren hyytymistä estävänä lääkkeenä ja rotanmyrkkynä. Vuohenputki (Aegopodium podagraria) (Sarjakukkaiskasvit Apiaceae) Vuohenputki on alkuperäinen kasvi Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa ja puronvarsilla. Ihmistoiminnan ansiosta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja myös pellonpientareilta, teiden varsilta, joutomailta ja puutarhoista. Se levittäytyy tehokkaasti pitkän vaakasuoran juurakkonsa avulla, ja monet tuntevatkin sen lähinnä vaikeasti hävitettävänä puutarharikkaruohona. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 8(9)

9 Vartensa ja kukintonsa puolesta vuohenputki on tyypillinen sarjakukkainen kasvi vailla erityistuntomerkkejä. Lehdet sen sijaan ovat hyvin tunnusomaiset, ja niistä vuohenputken oppiikin helpoiten tunnistamaan. Kolmiomainen lehtilapa on toistamiseen kolmisorminen. Leveät, sahalaitaiset lehdykät muistuttavat jollain tapaa vuohen sorkkaa. Tästä ominaisuudesta kertovat sekä lajin suomalainen nimi että suvun tieteellinen nimi Aegopodium (aix = vuohi, podion = pieni jalka). Vuohenputken kasvustot ovat laajoja ja tiiviitä, eikä niissä juurikaan tapaa muita kasvilajeja. Vuohenputkella on ollut käyttöä sekä ravinto- että rohdoskasvina. Nuoria lehtiä voi keväällä käyttää salaattina, pinaatin kaltaisena vihanneksena tai mausteena. Vuohenputkea on kauan sitten ehkä jopa viljeltykin varhain satoa tuottavana kasvina myös Suomessa. Murskattuja lehtiä on levitetty särkeville jäsenille kihtiä lievittämään, ja kuivatuista lehdistä on tehty teetä ruuansulatus- ja virtsarakkovaivoihin. Karja ei jostain syystä oikein välitä vuohenputkesta. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 9(9)

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan!

Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan! Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan! Kolmisoppisen kasvivihko Kolmisoppisen kasvivihko esittelee Kolmisoppisen metsäpolulta löytyviä kasveja. Kasvit löytyvät polun varrelta

Lisätiedot

Alppiruusut ja atsaleat

Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar) Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 11 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar) Tummarusokki (Bidens tripartita) Rusokkien kasvupaikkoja

Lisätiedot

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita)

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) Monivuotinen, helppo kasvattaa. Istuta lämpimälle suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuun. Sopii suolaisiin tai makeisiin ruokiin. Antaa hyvän maun erilaisiin juomiin.

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen

Lisätiedot

Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com

Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com YRTTISEINÄKALENTERI 01 Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki http://www.henriettesherbal.com Erätie A, 000 Helsinki 00-0 1 hetta@spamcop.net Rhaponticum carthamoides,

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelutoimisto Karstuntie 4, 2 krs., C-siipi 08100 Lohja, puh. 019 369 4466 LAHOKALLION LUONTOPOLKU

Ympäristönsuojelutoimisto Karstuntie 4, 2 krs., C-siipi 08100 Lohja, puh. 019 369 4466 LAHOKALLION LUONTOPOLKU 1 LAHOKALLION LUONTOPOLKU Lahokallion luontopolku sijaitsee Ojamon ala-asteen läheisyydessä ja sinne johtaa useampia reittejä. Parhaiten polulle pääset Lahokallionkadun päästä, josta lähtee polku luontopolun

Lisätiedot

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06

Lisätiedot

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen Kolin kansallispuiston luontopolut PAIMENEN POLKU OPETTAJAN OPAS Kaikki kouluasteet Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen 3 TERVETULOA KOLIN KANSALLISPUISTOON! Vuonna 1991 perustettu, noin 30 neliökilometrin

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa: Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita

Lisätiedot

RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19

RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19 RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA 1 Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä Asterikasvit ks. sivu 19 Emäkkikasvit heimo Fumariaceae Lehdet ovat hienoliuskaisia. Kukinto on terttu, kukat vastakohtaisia. Niissä on varhain

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2012/2013 VilliHelmi Oy

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2012/2013 VilliHelmi Oy 1 Yhteen isoon varsiruusuun tarvitset: 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 10/0 HS punainen 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 11/0 HS tumma oliivi/vihreä 0,16 0,30 mm taipuisaa

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op)

BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op) BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op) BIOA120 -jakso suoritetaan kasviolla, johon on tallennettu 60 Suomessa yleistä kasvilajia. Huomaa, että kasvion ohjeistus on muuttunut aiemmasta. Lajiluettelona

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA

KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA Monet koppisiemeniset siemenkasvit ovat kauniskukkaisia kukkakasveja. Siemenet kehittyvät emilehtien suojassa kopeissa, joista kehittyy joko kovia tai meheviä

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Taudinaiheuttajat siemenillä

Taudinaiheuttajat siemenillä Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI-01301 Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd. 1963 St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

espanjalainen kikherne -chorizokeitto espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna

Lisätiedot

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke NIITTYKASVIAAPINEN POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke Hyvä lukija, Tämä on pieni opas niittyjen kasvien tunnistamiseen, joka on laadittu Polku mansikkapaikoille hankkeen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Jättiputki on alunperin kotoisin Kaukaasiasta. Kasvi on levinnyt pohjoismaihin n. sata vuotta sitten herraskartanoiden pihoista, joihin se on tuotu eksoottisena kasvina.

Lisätiedot

Vinkkejä villivihannesten valloitukseen

Vinkkejä villivihannesten valloitukseen Vinkkejä villivihannesten valloitukseen Luonnon omassa, suuressa kasvimaassa kasvavat villivihannekset ovat helppoa, hyvää ja terveellistä ruokaa, joka on kaikkien ulottuvilla ilmaiseksi. Villivihanneksia

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Hepialidae. Perhoswiki 2015-04-29 1

Hepialidae. Perhoswiki 2015-04-29 1 Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)

Lisätiedot

Rhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775)

Rhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti.

Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti. VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Viisi ruukullista yrttejä

Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Yrtit kasvavat ruukuissa valoisalla ikkunalaudalla, parvekkeella ja puutarhassa. Tuoreet yrtit sopivat kaikenlaisiin ruokiin ja antavat uusia makuelämyksiä.

Lisätiedot

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja

Lisätiedot

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5. MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.2012 Perinnekasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Kasveihin

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Myyttinen ruoka osa 1

Myyttinen ruoka osa 1 Myyttinen ruoka osa 1 Hannele Koivunen Onko ruoka kulttuuria? Kulttuurin Kaukametsä seminaari Kajaani 17-18.9.2008 ? Kunta Kaari Luokka Alaluokka Lahko Heimo Suku Laji Sienet Fungi Kantasienet Basidiomycota

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Porin Golfkerho ry Golfkentän eri nurmi alueilla käytetyt lajit ja lajikkeet valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viheriöillä tarvitaan matalaa leikkuuta kestäviä lajeja.

Lisätiedot

Tuli metsässä. Kuvasarja esittelee tulen ekologista vaikutuksia havumetsävyöhykkeessä taigalla.

Tuli metsässä. Kuvasarja esittelee tulen ekologista vaikutuksia havumetsävyöhykkeessä taigalla. Tuli metsässä Kuvasarja esittelee tulen ekologista vaikutuksia havumetsävyöhykkeessä taigalla. 1503 Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n

Lisätiedot

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO Haapa (Populus tremula) (Pajukasvit Salicaceae) Haapa on yleinen ja runsas lehtipuu koko Suomessa monenlaisissa metsissä: kankailla,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot