SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA"

Transkriptio

1 SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) (Tatarkasvit Polygonaceae) Ahosuolaheinä on koko Suomessa yleinen kuivien ja happamien maiden kasvi. Sen voi löytää kalliokedoilta, tienvarsilta, hakkuuaukioilta ja kuivilta pelloilta. Ahosuolaheinää suuresti muistuttava niittysuolaheinä (Rumex acotosa) sen sijaan kasvaa kosteammilla paikoilla, kuten rehevissä metsissä, lähteiköissä ja niityillä. Molemmat ovat löytäneet uusia kasvupaikkoja ihmisen muuttamista ympäristöistä. Kasvupaikan lisäksi nämä lähisukulaiset eroavat toisistaan kokonsa ja lehtiensä puolesta. Ahosuolaheinä on niittysuolaheinää pienempi ja hennompi. Sen lehdet ovat keihästyvisiä, eli lehtilavan tyvellä on molemmin puolin isot, kohtisuoraan sivulle harittavat liuskat. Niittysuolaheinän lehdet puolestaan ovat nuolityviset, eli lehtilavan tyvellä on kaksi taaksepäin osoittavaa teräväkärkistä liuskaa. Suolaheinät ovat kaksikotisia, eli hede- ja emikasvit ovat erillisiä. Suolaheinistä voi valmistaa hyviä keittoja ja muhennoksia. Suolaheinien kirpeä maku johtuu oksaalihaposta, jota on runsaasti myös esimerkiksi raparperissa ja käenkaalissa eli ketunleivässä. Oksaalihappo on suurina annoksina haitallista, sillä se sitoo veren kalsiumin liukenemattomaan muotoon ja voi siten aiheuttaa kalsiumin puutosoireita. Raparperia tai suolaheiniä sisältäviä ruokia tulisikin nauttia maitotuotteiden kera, jotta riittävä kalsiumin saanti varmistuu. Munuaiskivistä, kihdistä, reumasta ja astmasta kärsivien ei tulisi syödä suolaheiniä ollenkaan. C-vitamiinipitoisia lehtiä on myös käytetty rohdoksena mm. keripukin, ruton, malarian ja syyhyn hoidossa. Happamilla lehdillä on myös kiillotettu hopeaa ja poistettu mustetahroja. Jänönsalaatti (Mycelis muralis) (Sikurikasvit Cichoriaceae) Vaatelias jänönsalaatti on eteläisten, varjoisien lehtojen kasvi. Luontaisten kasvupaikkojen lisäksi sitä tavataan raunioiden varjoisilta seinustoilta sekä hakkuuaukeilta ja teiden varsilta, jonne se helposti leviää lenninhaivenilla varustettujen siementensä avulla. Jänönsalaatin lehdet ovat erikoisella tavalla liuskaiset: näyttää aivan siltä, että jänis tai joku muu pieni kasvinsyöjänisäkäs olisi käynyt jyrsimässä niitä. Osa lehdistä talvehtii, ja varhain keväällä kasvin läsnäolon voikin havaita näistä tunnusomaisista lehdistä, jotka ovat kaiken lisäksi tuohon aikaan sinipunaisia. Myös jänönsalaatin kukinto on omalaatuinen. Harvassa sijaitsevat, lähes suoran kulman varren kanssa muodostavat haarat antavat kukinnosta hyvin säännöllisen ja geometrisen vaikutelman. Itse kukat ovat vaatimattoman pieniä ja keltaisia. Kukinta-aika on heinä-elokuussa. Lenninhaivenellisia siemeniä syntyy runsaasti, ja ne levittävät kasvia tehokkaasti. Viime vuosina jänönsalaatti on yleistynyt, toisin kuin monet muut vaateliaat lehtokasvimme. Metsätalouden vaikutuksesta metsänpohjalle syntyy jatkuvasti paljaita laikkuja, joissa siemenet pääsevät itämään. Myös metsälaidunnuksen loppuminen 1960-luvulla on runsastuttanut jänönsalaattia: vuohenkaalina ja metsäsalaattinakin tunnettu jänönsalaatti maistuu paitsi hirville, Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 1(9)

2 peuroille ja jäniksille, myös karjalle. Jatkuva laidunnus piti kasvin piilossa, mutta sittemmin lehtojen palatessa kohti luonnontilaa jänönsalaattikin on voinut yleistyä. Jänönsara (Carex ovalis) (Sarakasvit Cyperaceae) Jänönsara on Suomessa yleinen suunnilleen Oulun korkeudelle saakka. Se viihtyy avoimilla ja kuivilla paikoilla. Alun perin jänönsara on kasvanut metsien paahteisilla jäkäläkallioilla, mutta ihmistoiminta on luonut sille runsaasti uusia kasvupaikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi niityt, pientareet sekä teiden ja polkujen varret. Jänönsara hyötyy tallauksesta, joka pitää kookkaampia ja voimakkaammin kasvavia kilpailijoita kurissa. Jänönsara muodostaa kasvupaikoilleen pieniä harmaanvihreitä tuppaita. Ulkomuodoltaan se muistuttaa suuresti heiniä. Saraksi kasvin tunnistaa kuitenkin kolmisärmäisestä varresta. Useista pienistä tähkistä koostuva kukinto tuo mieleen jäniksen käpälän. Pikkutähkät ovat keskenään samanlaisia. Niissä on sekä hede- että emikukkia toisin kuin esimerkiksi sormisaralla, jolla eri sukupuolta olevat kukat sijaitsevat erillisissä tähkissä. Jänönsara kukkii kesä-heinäkuussa. Kalliokielo (Polygonatum odoratum) (Kielokasvit Convallariaceae) Kalliokielo on melko yleinen Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon korkeudelle saakka. Sitä tavataan harvinaisena pohjoisemmassakin; Oulun ja Lapin lääneissä se on rauhoitettu. Kalliokielo muodostaa vankan, suikertavan juurakkonsa avulla tiheitä kasvustoja kalliopainanteiden ja kivikoiden ohuelle maalle. Se viihtyy kuitenkin myös esimerkiksi harjuilla ja rinnemetsiköissä. Kalliokielon kielimäiset lehdet sijaitsevat särmikkään varren kärkipuoliskossa kahtena rivinä. Vihertävänvalkoiset, torvimaiset kukat ilmestyvät alkukesästä levittämään voimakasta tuoksuaan. Ne riippuvat yksittäin tai harvemmin pareittain lehtihangoissa. Syksyllä kasviin kehittyy muutama kookas, sinimusta marja. Houkuttelevuudestaan huolimatta marjat ovat myrkyllisiä. Juurakot sen sijaan ovat myrkyttömiä. Ne sisältävät runsaasti tärkkelystä ja kelpaavat ihmisravinnoksi muhennettuina ja keitettyinä parsan tapaan. Juurakoita on jauhettu katovuosina leivän sekaan, ja onpa niistä valmistettu rohdostakin ihotulehduksiin, reumaan, kihtiin ja vesikauhuun. Juurakoilla on uskottu olevan myös mystisiä voimia: legendan mukaan temppelinrakennuskiviä tarvinnut Israelin kuningas Salomo käytti kalliokielon juurakoiden taikavoimaa kallioiden räjäyttämiseen. Keltamo (Chelidonium majus) (Unikkokasvit Papaveraceae) Unikon lähisukulainen keltamo on yleinen Suomen eteläosassa. Sen kasvupaikat keskittyvät asutuksen läheisyyteen, kuten puutarhoihin, pihoille, puistoihin ja joutomaille. Kulttuuripaikoilta se on levinnyt myös lehtoihin ja kivikkoihin. Suomeen keltamo on tullut tiettävästi munkkien mukana keskiajalla. Ihminen on viljellyt ja levittänyt kasvia jo niin kauan ja laaja-alaisesti, ettei voida enää saada selville keltamon alkukotia. Keltamon kirkkaankeltaisissa kukissa on neljä suurta terälehteä. Kukinnossa on melko paljon kukkia, joten vaikka yksittäinen kukka kukoistaa vain muutaman päivän, kasviyksilön kukintaa voi Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 2(9)

3 jatkua läpi kesän. Pitkät, ohuet kotahedelmät sisältävät mustia siemeniä, joissa on muurahaisia houkutteleva mehevä ravintolisäke. Muurahaiset kanniskelevat siemeniä varastoihinsa ja samalla levittävät kasvia. Katkaistusta keltamon versosta erittyy runsaasti punakeltaista, myrkyllistä maitiaisnestettä, mikä on kirvoittanut entisaikojen ihmisten mielikuvitusta ja johtanut laaja-alaiseen rohdoskäyttöön. Antiikin aikoina uskottiin, että pääskyt parantavat poikastensa kipeät silmät keltamolla. Niinpä keltamoa alettiin käyttää erilaisten silmäsairauksien hoitoon. Lajia on käytetty lääkkeenä myös mm. keltatautiin ja malariaan. Ihoa ärsyttävä maitiaisneste sisältää useita eri alkaloideja, joista osa on samanlaisia kuin oopiumunikolla. On kuitenkin muistettava, että keltamo on myrkyllinen kasvi: jopa joitakin sen aiheuttamia kuolemantapauksia tunnetaan. Kevätpiippo (Luzula pilosa) (Vihviläkasvit Juncaceae) Kevään varhaisimpiin kukkijoihin kuuluva kevätpiippo on yleinen koko Suomessa. Se viihtyy monenlaisissa metsissä. Kaikkein kuivimmilta jäkäläkankailta se kuitenkin puuttuu. Kevätpiipon lehdet ovat kovin heinämäisiä: litteitä, ohuita ja pehmeitä. Piipoksi kasvin tunnistaa kuitenkin helposti kukkimattomanakin: lehtien tyvillä on pitkiä, valkoisia karvoja. Kevätpiipon kukat ovat pieniä ja vaatimattoman ruskeita, mutta tuulipölytteisenä kasvina sen ei tarvitsekaan koreilla kukilla houkutellakseen pölyttäjiä. Ensiksi kukista tulevat esiin emit, jotka pyydystävät ilmasta siitepölyhiukkasia. Vasta pölytyksen tapahduttua kukat avautuvat täysin, ja heteet aloittavat siitepölyn vapauttamisen. Tällä tavalla itsepölytystä ei pääse tapahtumaan, vaan ristipölytys ylläpitää muuntelua jälkeläisissä. Heti lumien sulettua kevätpiippo on valmiina yhteyttämään, sillä sen lehtituppaat säilyvät vihreinä talvellakin. Kuten monilla muillakin aikaisilla kevätkukkijoilla, esimerkiksi sini- ja valkovuokolla sekä sormisaralla, myös kevätpiipolla on siemenissään valkoinen rasvalisäke. Mehevä ja ravintopitoinen lisäke houkuttelee muurahaisia raahaamaan siemeniä kätköihinsä. Samalla ne levittävät kasvia uusille kasvupaikoille. Korpi-imarre (Phegopteris connectilis) (Nevaimarrekasvit Thelypteridaceae) Korpi-imarre on koko Suomessa yleinen pikkusaniainen. Sen kasvupaikkoja ovat lajin nimen mukaisesti korvet, mutta se viihtyy myös kosteissa lehtomaisissa metsissä. Yleisyydestään huolimatta korpi-imarre on vaatelias: se on erikoistunut kasvamaan kohdissa, joissa pohjavettä purkautuu maanpinnalle lähteensilminä, puroina tai tihkupintoina. Tällaisilla paikoilla lämpötila pysyttelee suhteellisen vakaana, mikä on tärkeä edellytys tälle hyvin hallanaralle saniaiselle. Korpi-imarteen kolmiomaiset, viistoasentoiset lehdet ovat tavallisesti yksittäin harvahkoina kasvustoina. Lehdet ovat alapinnaltaan valkokarvaisia. Synkeänvihreän värin lisäksi huomio kiinnittyy erityisesti alimpaan lehdykkäpariin, joka osoittaa eri suuntaan kuin muut. Saniaisille tyypilliseen tapaan korpi-imarteen lehtien alapinnalle kehittyy itiöpesäkkeitä. Heinäkuussa kypsyvistä itiöistä kehittyy sopivilla kasvupaikoilla pienen pieniä alkeisvarsikoita, joista kasvaa uusia, itiöitä tuottavia yksilöitä. Saniaiset sisältävät monenlaisia kasvinsyöjäeläimiltä suojaavia puolustuskemikaaleja. Nämä aineet voivat aiheuttaa ruuansulatushäiriöitä, sokeutta, syöpää, hormonitoiminnan häiriöitä tai kuoleman. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 3(9)

4 Tämän vuoksi eläimet eivät saniaisiin juuri koske. Maailman saniaislajeista tullaankin tutkimuksen myötä todennäköisesti löytämään monia lääketieteellisesti mielenkiintoisia yhdisteitä. Kultapiisku (Solidago virgaurea) (Asterikasvit Asteraceae) Kultapiisku on laajimmalle levinneitä kasvilajejamme: sitä kasvaa saariston ulkoluodoilta Lapin tuntureille saakka. Kultapiiskulla ei ole selviä elinympäristövaatimuksia, vaan se viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla, kuten metsissä, niityillä, pientareilla, kallioilla ja rannoilla. Kultapiiskun ulkomuoto vaihtelee suuresti kasvupaikan mukaan. Esimerkiksi kuivalla kalliolla kultapiisku jää kymmensenttiseksi, kun taas rehevässä maassa siitä voi kasvaa metrin mittainen. Vaihtelua löytyy myös suuremmassa mittakaavassa: esimerkiksi tunturimuodolla on jopa kaksi kertaa suuremmat mykeröt kuin Etelä- ja Keski-Suomessa vallitsevalla rodulla. Heinäkuussa kultapiisku kukoistaa kirkkaankeltaisena etenkin valoisilla kasvupaikoilla. Varjoisissa metsissä se saattaa sinnitellä vuosikausia lehtiruusukkeena. Vasta metsänhakkuun jälkeen voi huomata, miten yleinen se todellisuudessa on. Kukista kehittyy lenninhaivenellisia siemeniä, jotka leviävät tuulen mukana kaukaisillekin uusille kasvupaikoille. Vielä nykyäänkin rohdoksena käytettävä kultapiisku on ikivanha lääkekasvi. Se lisää virtsan eritystä ja lievittää tulehduksia. Eteerisiä öljyjä sisältävistä lehdistä on valmistettu yrttiteetä, jolla on muun muassa yskää lievittävä vaikutus. Lehtiä on myös käytetty haavojen hoitamiseen. Kukista on saatu keltaista väriä. Kyläkellukka (Geum urbanum) (Ruusukasvit Rosaceae) Kyläkellukka on yleinen kasvi Etelä-Suomen kuivahkoissa lehdoissa ja metsänreunoilla. Nimensä mukaisesti kasvi on myös urbaani: se viihtyy ihmisen luomilla kasvupaikoilla, kuten puistoissa, puutarhoissa ja pientareilla. Pehmeäkarvainen kyläkellukka kukkii kesä-heinäkuussa kalpeankeltaisin kukin. Sen pölyttäjinä toimivat kärpäset. Loppukesällä kypsyvissä siemenissä on pitkä, koukkumainen kärki, joka on vielä varustettu jäykillä sukaskarvoilla. Näiden ulokkeiden avulla siemenet tarttuvat tiukasti ohi kulkevien eläinten turkkeihin sekä ihmisten vaatteisiin ja leviävät tehokkaasti uusille kasvupaikoille. Kyläkellukan tapaakin usein juuri polkujen varsilta, levittäjien käyttämiltä reiteiltä. Kyläkellukan juuressa on mieto neilikkamainen maku. Ruotsiksi kasvia kutsutaankin osuvasti nimellä nejlikrot, neilikkajuuri. Sitä voi käyttää mausteena juomissa ja säilykkeissä. Neilikkajuurta on käytetty eri puolilla Eurooppaa suosittuna rohdoksena moniin eri vaivoihin. Lehtonurmikka (Poa nemoralis) (Heinäkasvit Poaceae) Hento lehtonurmikka on yleinen koko maassa. Se muodostaa löyhiä mättäitä kuivahkoissa lehtomaisissa metsissä, kivikkorinteillä ja kalliopengermillä. Nurmikan sukuun kuuluvaksi heinän tunnistaa helpoiten lehden kärjestä, joka on muodoltaan kuin veneen keula. Lehdistä löytyy toinenkin tärkeä lehtonurmikan tuntomerkki: ylin lehti osoittaa Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 4(9)

5 yleensä lähes vaakasuorasti sivulle. Tämän ominaisuuden vuoksi lehtonurmikkaa on kutsuttu tienviittaheinäksi. Heinän varressa on muuta vartta paksumpia kohtia, solmuja, joihin lehdet ovat kiinnittyneet. Lehtonurmikan solmut ovat tummia. Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) (Alvejuurikasvit Dryopteridaceae) Pieni ja siro metsäimarre on luultavasti Suomen yleisin ja runsain saniainen. Sen tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat tuoreet ja lehtomaiset kuusivaltaiset kangasmetsät sekä korvet. Se menestyy myös varjoisissa kallionraoissa. Aivan pintamaassa sijaitsevasta ohuesta, kiiltävänmustasta maavarresta kohoaa yksittäisiä lehtiä, jotka muodostavat toisinaan tiheitäkin kasvustoja. Pitkän ja ohuen lehtiruodin päässä on hento, leveän kolmiomainen lehtilapa, joka on jakautunut kolmeksi lähes yhtä suureksi kolmiomaiseksi lehdykäksi. Vaaleanvihreä lehtilapa on tyypillisesti vaaka-asentoinen. Lehden alapinnan itiöpesäkkeiden itiöt kypsyvät heinäkuussa. Metsäimarre on sopeutunut kasvamaan kuusen neulaskarikkeesta syntyneellä humuksella. Se vaatii korkeaa suhteellista kosteutta ja hallattomuutta, joten kuusikon kosteanviileä kellari-ilmasto sopii sille erinomaisesti. Hentoudestaan ja pehmeydestään huolimatta metsäimarre ei kelpaa ravinnoksi jäniksille, hirville tai muille kasvinsyöjänisäkkäille. Sama pätee muihinkin saniaislajeihin, sillä saniaiset ovat eläimille myrkyllisiä. Metsäkorte (Equisetum sylvaticum) (Kortekasvit Equisetaceae) Koko Suomessa yleinen metsäkorte kasvaa tyypillisesti korvissa ja soistuvissa metsissä suurina kasvustoina. Se viihtyy myös ihmisen muovaamissa ympäristöissä, kuten tienvarsilla, niityillä ja viljelysmailla. Tavallisempi kortelaji tällaisilla paikoilla on kuitenkin peltokorte. Metsäkorte on varhain keväällä varsin erinäköinen kuin myöhemmin kesällä. Kevätverso on vaalean punaruskea, haaraton, ja sen latvassa on itiöitä tuottava tähkä. Kun itiöt ovat kypsyneet ja lentäneet tiehensä, itiötähkä lakastuu, varsi vihertyy ja siihen alkaa kasvaa haaroja. Lopputuloksena on vihreä kesäverso, joka on muodoltaan säännöllisen kuusimainen. Kansa onkin kutsunut näitä siroja kasveja kukonkuusiksi. Metsäkortteen varsi on yleensä nuokkuvalatvainen ja karhea. Karheus johtuu pintarakenteiden piistä, jotka suojaavat kortteita eläimiltä: piikiteet hiovat ruokailijat pikkuhiljaa hampaattomiksi. Monissa kortelajeissa, mukaan luettuna metsäkortteessa, on lisäksi eläimille myrkyllisiä aineita. Kortteet ovat tietyssä mielessä alkukantaisia: niitä on kasvanut maapallolla jo käsittämättömän kauan, 300 miljoonaa vuotta sitten päättyneeltä hiilikaudelta lähtien. Varhaisimmat kortemaiset kasvit olivat kookkaita puita. Niiden ja puumaisten liekojen muodostamista metsistä syntyi valtavia turvekerrostumia, jotka myöhemmin muuttuivat kivihiileksi. Nykyään kortteita on jäljellä vain 16 ruohomaista lajia, joista puolet kasvaa Suomessakin. Metsäkortetta on aiemmin käytetty supistavana rohdoksena ripulin ja tippurin hoidossa. Sen lähisukulainen, kovaversoinen ja piipitoinen kangaskorte, on ennen teräsvillan tuloa ollut kätevä kattiloiden puhdistamisessa ja metalliesineiden kiillottamisessa. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 5(9)

6 Mustakonnanmarja (Actaea spicata) (Leinikkikasvit Ranunculaceae) Noin puolimetriseksi kasvava komea mustakonnanmarja on Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen laji. Se menestyy varjoisissa ja usein kivikkoisissa lehdoissa. Kuusamossa ja Peräpohjolassa sen korvaa punakonnanmarja (Actaea erythrocarpa). Näiden kahden lajin paras erottava tuntomerkki on kypsän marjan väri, kuten nimistäkin voi päätellä. Konnanmarjan nimi viittaa rupikonnaan. Sen kookkaat, kolmeen kertaan sormilehdykkäiset ja varjokasville tyypillisesti vaaka-asentoon asettuneet lehdet varjostavat maata tehokkaasti ja tarjoavat hyvän suojapaikan sammakoille ja rupikonnille. Kesäkuussa puhkeavia valkoisia, pieniä kukkia on kukinnossa parikymmentä. Kukkien verho- ja terälehdet varisevat varhain, mutta heteitä on sen sijaan runsaasti. Niiden tuottama siitepöly ja greippimäinen tuoksu houkuttelevat kovakuoriaisia pölyttäjiksi. Kukista kehittyy mustia, kahvipavun muotoisia marjoja, jotka ovat myrkyllisiä, kuten koko kasvikin. Keskiajalla konnanmarjaa pidettiin taianomaisena lääkeyrttinä, josta uskottiin olevan apua ruttoa vastaan. Kasvi jopa nimettiin Pyhän Kristofferin, rutolta suojelevan pyhimyksen, nimikkokasviksi. Myöhemmin konnanmarjan juurista on tehty syöpäläiskarkotetta sekä rohtoa mm. ihottuman, astman ja rauhasten turvotuksen parantamiseksi. Marjoista on valmistettu väriainetta. Nuokkutalvikki (Orthilia secunda) (Talvikkikasvit Pyrolaceae) Koko maassa yleinen nuokkutalvikki kasvaa monenlaisissa tuoreissa ja korpimaisissa metsissä. Monien muiden talvikkilajien tavoin se suosii varjoisia kasvupaikkoja. Kuten talvikkien nimestä voi arvata, niiden nahkeat lehdet säilyvät vihreinä talvellakin. Nuokkutalvikin lehdet muistuttavat pieniä päärynänlehtiä. Monivuotiseen versoon kasvaa joka vuosi uusi löyhä lehtikiehkura, kunnes kasvu lopulta päättyy kukinnon muodostumiseen. Kukinto on toispuoleinen ja kasvin nimen mukaisesti yleensä selvästi nuokkuva. Kukat ovat vihertävän valkoisia, pieniä ja kapean kellomaisia. Kukinta-aika on kesäkuussa. Vihreydestään huolimatta talvikit eivät ole täysin omavaraisia kasveja, vaan ne elävät symbioosissa eräiden sienten kanssa. Talvikkien juuret ovatkin heikosti kehittyneet, sillä ravinteiden otosta vastaavat pääasiassa sienet. Sienirihmasto on talvikeille elintärkeää alusta alkaen: talvikkien pölymäisen pienissä siemenissä ei ole juuri lainkaan vararavintoa, vaan ne sisältävät ainoastaan alkion. Siemenen itäminen riippuu täysin siitä, sattuuko se putoamaan kohtaan, jossa elelee sopivan sienilajin rihmastoa. Jos näin tapahtuu, alkio kehittyy taimeksi ja viettää aluksi maanalaista elämää sienen varassa. Kun se on riittävästi kehittynyt, se kasvattaa vihreän, maanpäällisen verson. Puna-ailakki (Silene dioica) (Kohokkikasvit Caryophyllaceae) Koko Suomessa yleinen puna-ailakki on alun perin merenrantojen tervaleppäkorpien ja -lehtojen sekä Lapin tuntureiden kasvi. Sisämaahan laji on tullut ihmisen levittämänä. Tällaisia ihmisen seuralaislajeja nimitetään kulttuurikasveiksi. Puna-ailakki lienee levinnyt lähinnä heinänsiemenen epäpuhtautena, mutta sitä on myös siirretty koristekasviksi. Kulttuurikasvupaikoilta se on levinnyt esimerkiksi lehtoihin. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 6(9)

7 Samettikukaksikin kutsuttu kauniin punakukkainen ja pehmeäkarvainen puna-ailakki on kaksikotinen kasvi, eli sen hede- ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä. Kukkien terälehdet ovat syvään kaksihalkoisia. Emiyksilöt kukkivat alkukesästä, kun taas hedeyksilöt ovat kukassa koko kesän. Emiyksilöillä on vähemmän kukkia kuin hedeyksilöillä, sillä siementen muodostaminen vaatii merkittävän osan voimavaroista. Pölyttäjinä toimivat päiväperhoset, kimalaiset ja kukkakärpäset. Kukat ovatkin auki vain päivällä, jolloin pölyttäjähyönteiset ovat aktiivisia. Pölytyksen tapahduttua emiöstä kehittyy pullea, ruskea kota. Varsi kuivuu ja kovettuu, jolloin tuulenpuuskat ravistelevat siemeniä avoimista kodista lähiympäristöön. Sormisara (Carex digitata) (Sarakasvit Cyperaceae) Sormisara on yleinen kevään ja alkukesän kasvi Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa ja tuoreissa kangasmetsissä. Se kukkii touko-kesäkuussa, jolloin sen tunnistaa helposti saraksi kolmisärmäisestä varresta ja tyypillisestä kukinnosta. Sormisaran kukinto koostuu parista emitähkästä, joiden välissä on pieni, sormimaisen kapea hedetähkä. Sarojen emitähkissä emikukkia suojaa pullomainen esilehti, jota kutsutaan pullakoksi. Kukinta-aikana emit työntyvät ulos pullakon kärjessä olevasta reiästä. Kukkimattomanakin sormisaran tunnistaminen onnistuu: sen lehdet muodostavat pieniä, helakanvihreitä ruohotuppaita, jotka ovat tyvestään viininpunaisia. Lehdet myös talvehtivat, joten heti kevätauringon sulatettua lumen ne ovat valmiina yhteyttämään. Kun tuuli on suorittanut pölytyksen ja pullakoiden suojaamat pähkylähedelmät ovat kypsyneet, tähkien perät pitenevät ja tähkät alkavat kaartua maata kohti. Pullakoiden varistua maahan muurahaiset ovat niistä erityisen kiinnostuneita, sillä sormisaran pullakoissa on mehevä, rasvapitoinen lisäke. Helpon ravinnon saamiseksi muurahaiset raahaavat pullakoita kätköpaikkoihinsa ja tulevat samalla levittäneeksi kasvia. Tällaista muurahaislevitystä tavataan monella muullakin kevätkasvilla, kuten sini- ja valkovuokolla sekä kevätpiipolla. Syyläjuuri (Scrophularia nodosa) (Naamakukkaiskasvit Scrophulariaceae) Syyläjuuri on yleinen kasvi Etelä- ja Keski-Suomen rehevissä, kosteissa metsissä, rantapensaikoissa ja ojanvarsilla. Siihen törmää myös laidunniityillä, sillä syyläjuuri ei pahanhajuisena kasvina kelpaa karjalle. Syyläjuuri on geometrisen näköinen kasvi: sen sahalaitaiset lehdet ovat säännöllisen vastakkaiset, ja pitkä kukintokin vaikuttaa säännölliseltä. Kesä-heinäkuussa pienet, synkeän punaruskeat kukat houkuttelevat toukilleen liharavintoa etsiviä ampiaisia pölyttäjiksi. Värin lisäksi raatomaista vaikutelmaa luo syyläjuuren epämiellyttävä haju. Tätä yhdistelmää käyttävät monet ulkomaiset kasvilajit, jotka ovat raatokärpäspölytteisiä. Palkaksi pölyttämisestä ampiaiset saavat mettä, josta ne mahdollisesti tulevat riippuvaisiksi: ampiaiset ovat nimittäin laiskoja käymään kukissa, ja satunnaisista medenhakureissuista ei olisi kasville mitään hyötyä. Syyläjuuren mielenkiintoinen nimi tulee sen mukulamaisesta juurakosta, josta kohoaa muutamia lähekkäin olevia, särmikkäitä varsia. Aikaisemmin syyläjuuri oli merkittävä rohdoskasvi, jonka juurakosta keitetyllä teellä hoidettiin monia vaivoja kurkkukivusta peräpukamiin. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 7(9)

8 Tesma (Milium effusum) (Heinäkasvit Poaceae) Tesma on koko maassa yleinen suurikokoinen heinä. Sen tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat lehdot ja lehtomaiset metsät. Se viihtyy usein kivikkoisimmilla kohdilla, koska kivien väliin kertyy lehtikariketta, josta syntyy sopivan multava kasvualusta. Tiiviiseen maahan, kuten moreeniin, tesman juuret eivät kykene tunkeutumaan. Parhaimmilla paikoilla tesma saattaa kasvaa jopa parimetriseksi. Kookkaan, harsun röyhyn lisäksi huomiota herättävät toista senttiä leveät, pehmeät ja velttoina roikkuvat lehdet, joissa on sinivihreä sävy. Lehtien leveys ja ohuus kertovat, että tesma on varjokasvi. Tuoksusimakkeen tavoin myös tesmassa on hienostunut kumariinin tuoksu. Kansa onkin kutsunut tesmaa arkisesti hiki- tai haisuheinäksi. Kasvin oudohkolla nimellä on juurensa hepreankielisessä sanassa besem, joka tarkoittaa hyvää. Varhaisimmissa suomenkielisissä Raamatuissa mainitaan tesma-astiat, joissa pidettiin hyväntuoksuisia suitsukkeita ja ambraa, kallista hajustetta. Keskiaikaisissa yrttikirjoissa sana liitettiin hyväntuoksuisiin kulttikasveihin. Tuoksustaan huolimatta tesmalla ei liene ollut hyötykäyttöä ainakaan Suomessa. Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum) (Heinäkasvit Poaceae) Tuoksusimake on koko maassa yleisesti esiintyvä monivuotinen heinälaji. Tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat kuivat kalliokedot, mutta sen mättäitä voi löytää myös niityiltä, hakamailta ja hakkuuaukeilta. Avoimuutta vaativana kasvina tuoksusimake on hyötynyt kasvillisuutta raivaavasta ihmistoiminnasta. Tuoksusimakkeen lehdet ovat lyhyitä ja vaaleanvihreitä. Tunnistaminen onnistuu helposti sukkulanmuotoisen, tiiviin röyhykukinnon perusteella. Elämänkierroltaan tuoksusimake on hyvin sopeutunut kuivien kasvupaikkojen olosuhteisiin. Se kukkii toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, jolloin maassa on kosteutta eikä aurinkokaan vielä paahda täydeltä terältä. Siementen kypsyessä korret kuivuvat oljenkeltaisiksi. Nimensä mukaisesti tuoksusimake myös tuoksuu hyvälle, erityisesti kuivattaessa. Tuoksuva aine on kumariinia, haihtuvaa yhdistettä, jota on myös monissa muissakin kasveissa, esimerkiksi maarianheinissä ja tesmassa. Puolassa ja Saksassa kumariinipitoisia heiniä on käytetty votkan ja viinien maustamiseen. Kumariini on kuitenkin myrkyllistä: monet eläimet eivät esimerkiksi pysty syömään sitä sisältäviä kasveja. Kumariinilla on käyttöä mm. veren hyytymistä estävänä lääkkeenä ja rotanmyrkkynä. Vuohenputki (Aegopodium podagraria) (Sarjakukkaiskasvit Apiaceae) Vuohenputki on alkuperäinen kasvi Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa ja puronvarsilla. Ihmistoiminnan ansiosta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja myös pellonpientareilta, teiden varsilta, joutomailta ja puutarhoista. Se levittäytyy tehokkaasti pitkän vaakasuoran juurakkonsa avulla, ja monet tuntevatkin sen lähinnä vaikeasti hävitettävänä puutarharikkaruohona. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 8(9)

9 Vartensa ja kukintonsa puolesta vuohenputki on tyypillinen sarjakukkainen kasvi vailla erityistuntomerkkejä. Lehdet sen sijaan ovat hyvin tunnusomaiset, ja niistä vuohenputken oppiikin helpoiten tunnistamaan. Kolmiomainen lehtilapa on toistamiseen kolmisorminen. Leveät, sahalaitaiset lehdykät muistuttavat jollain tapaa vuohen sorkkaa. Tästä ominaisuudesta kertovat sekä lajin suomalainen nimi että suvun tieteellinen nimi Aegopodium (aix = vuohi, podion = pieni jalka). Vuohenputken kasvustot ovat laajoja ja tiiviitä, eikä niissä juurikaan tapaa muita kasvilajeja. Vuohenputkella on ollut käyttöä sekä ravinto- että rohdoskasvina. Nuoria lehtiä voi keväällä käyttää salaattina, pinaatin kaltaisena vihanneksena tai mausteena. Vuohenputkea on kauan sitten ehkä jopa viljeltykin varhain satoa tuottavana kasvina myös Suomessa. Murskattuja lehtiä on levitetty särkeville jäsenille kihtiä lievittämään, ja kuivatuista lehdistä on tehty teetä ruuansulatus- ja virtsarakkovaivoihin. Karja ei jostain syystä oikein välitä vuohenputkesta. Tomi Laukka/Siuntion luontopolku Sivu 9(9)

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita)

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) Monivuotinen, helppo kasvattaa. Istuta lämpimälle suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuun. Sopii suolaisiin tai makeisiin ruokiin. Antaa hyvän maun erilaisiin juomiin.

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä)

Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä) KILPILHDEN LIIKUNTKERHO Tiedote 1 (5) KILPILHDEN LIIKUNTKERHO LUONTOPOLKU 2014 Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä) Kaikki vastaukset oli oikein 13:lla.

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op)

BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op) BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op) BIOA120 -jakso suoritetaan kasviolla, johon on tallennettu 60 Suomessa yleistä kasvilajia. Huomaa, että kasvion ohjeistus on muuttunut aiemmasta. Lajiluettelona

Lisätiedot

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30

Lisätiedot

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Käytetyt heinälajit ja lajikkeet Porin Golfkerho ry Golfkentän eri nurmi alueilla käytetyt lajit ja lajikkeet valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Viheriöillä tarvitaan matalaa leikkuuta kestäviä lajeja.

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle... 6

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle... 6 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 6 YLEISTÄ LUONNONYRTEISTÄ... 9 Yrttien käyttö...10 Yrtit kotikeittiöissä...10 Yrtit ravintoloissa...11 Yrttijuomat...12 Villivihannekset, yrttisilppu ja viherjauhe...15 Leivonnaiset

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

Mustikka Puolukka Variksenmarja Vadelma Juolukka Lakka Pihlaja Kantarelli Herkkutatti Syötävän hyvää! Poimulehti Maitohorsma

Mustikka Puolukka Variksenmarja Vadelma Juolukka Lakka Pihlaja Kantarelli Herkkutatti Syötävän hyvää! Poimulehti Maitohorsma Mustikka Puolukka Variksenmarja Vadelma Juolukka Lakka Pihlaja Kantarelli Syötävän hyvää! Herkkutatti Poimulehti Maitohorsma Syötävän hyvä piilopaikka Mistä löytyy luonnon villit herkut? Syötävän hyvä

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia 1, Bertalan Galambosi, Sari Himanen 1, Katja Kangas 1 & Sirkka Vahtola 2 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys Liminka Pohjois-Pohjanmaa kosteikkojen maakunta

Lisätiedot

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Pasi Hälinen KOIRAN NIMI Johka FI35983/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Lempellonjärvi, Janakkala

Lempellonjärvi, Janakkala Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat

Lisätiedot

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista 1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty

Lisätiedot

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

NUIJAMAAN UUDEN TULLI- JA RAJA-ASEMAN LUONTOSELVITYS

NUIJAMAAN UUDEN TULLI- JA RAJA-ASEMAN LUONTOSELVITYS NUIJAMAAN UUDEN TULLI- JA RAJA-ASEMAN LUONTOSELVITYS LAPPEENRANNAN KAUPUNKI/YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristötarkastaja vs Raija Aura 8.6.2001 1. YLEISTÄ Suunnittelualue on valtaosin tasaista, rehevää pelto- ja

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuu on aika, jolloin omavaraistaloudessa tulee käyttöön eniten työvälineitä samaan aikaan. Lyhyessä ajassa joudumme käsittelemään suuria määriä juureksia ja siemeniä.

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

PIONIEN KOTI

PIONIEN KOTI Seuraavat kuvat on otettu ennen kiinanpionien kukinta-aikaa. Puutarhalla kannattaa vierailla jo toukokuun loppupuolella. Useat luonnonlajit kukkivat normaalisti silloin. 1. Puutarhan varhaisin pionilaji

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:

Lisätiedot

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus 1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä

Lisätiedot

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen Tiina Ylioja Kutsuseminaari 20.9.2007 Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki METSÄPUIDEN IDÄTYSTESTIT ISTAN SÄÄNNÖT JA NYKYKÄYTÄNNÖT Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

opas Kotojärven luontoon

opas Kotojärven luontoon Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Mikael

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Kimmo Pljo KOIRAN NIMI Nirppu PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esa Romppanen KOIRAN NIMI Cassu FI24299/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen

Lisätiedot

Kulotus ja ennallistaminen tulella

Kulotus ja ennallistaminen tulella Kulotus ja ennallistaminen tulella Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Evon alueella metsämaan kivisyys on

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: Kuva 1. Selänpohjan Matkailukeskus tarjosi puitteet 10.8. aamupäivän esitelmille ja keskusteluille. HUMALAJÄRVEN TILALLA 10.8.: Kuva 2. Humalajärven emäntä ja isäntä

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Riikka Eskelinen KOIRAN NIMI Big Bugbear's Alvin PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Susanna Pulkkinen KOIRAN NIMI Loistawan Bruce PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE 8.7.2016 Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen

Lisätiedot

opas Valkjärven luontoon

opas Valkjärven luontoon Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Mikael

Lisätiedot

Alttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari

Alttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari Alttius mäntypistiäiselle Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari 26.1.2012 Alttius mäntypistiäistuhoille Seppo Neuvonen, Mikko Peltoniemi ja Seppo Nevalainen; Metla Tuhoalttiutta rajoittavien

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Tuomo Hassinen KOIRAN NIMI Kurkon Kaiku Tyyne FI37093/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Viljely ilman glyfosaattia

Viljely ilman glyfosaattia Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot