4.v. 1. Glossopteridales. 2. Bennettitales. 3. Caytonia. 4. koppisiemeniset. 5. yhteenveto MEDULLOSACEAE MAGNOLIOPSIDA
|
|
- Niina Salonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4.v. 1. Glossopteridales 2. Bennettitales 3. Caytonia 4. koppisiemeniset 5. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA
2 Glossopteridales -- Magnoliopsida synapomorfioita mm.: lh sulkasuoniset mikrosporofyllit lehtimäisiä nukelluksen kutikula paksu Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA
3 Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA Bennettitales -- Magnoliopsida synapomorfioita mm.: sekundäärisen puun putkisolujen PORRASpaksunnokset pölykammio PUUTTUU
4 BENNETTITALES laajalle levinneitä triaskaudelta liitukaudelle ( Ma) habitus käpypalmumainen lh yleensä lehdyköiksi jakautuneet käpypalmuja yleisempiä kukkamaiset rakenteet 2-neuvoiset hyönteispölytystä? BENNETTITALES syndetokeilinen haplokeilinen CYCADALES Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE L O S A C E A E Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES Ephedra Welwitschia Gnetum GLOSSOPTERIDALES Pentoxylon BENNETTITALES Caytonia MAGNOLIOPSIDA S IDA
5 Caytonia -- Magnoliopsida synapomorfioita: lh VERKKOsuonitus? ilmarakojen huulisolujen päädyt eivät koholla MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset spp. viherlevät maksasammalet lehtisammalet sarvisammalet 100 liekomaiset saniaiset käpypalmut 130 neidonhispuu 1 havupuut 600 Gnetales
6 MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset spp. synapomorfioita mm. vanhimmat fossiilit emilehti jonka sisällä siemenaihe(et) mikrosporofyllit yksinkertaisia mikro & megagametofyytti HYVIN redusoituneita 2x hedelmöitys seurasolut MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset ensimmäiset siitepölylöydöt liitukaudelta 135 Ma BP ensimmäiset makrofossiililöydöt liitukaudelta 125 Ma BP Archaefructus liaoningensis Sun, G. ym A eudicot from the Early Cretaceous of China. Nature 471: Liu, Z-J. & Wang, X A perfect flower from the Jurassic of China. Historical Biology 28:
7 MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset erilaistuminen liitukaudella Ma BP valta-asemaan terrestrisissä biotoopeissa Ma K/T rajapinta, ehkä asteroidi törmäys + vulkaaninen toiminta eläimistössä valtava muutos (kasviston muutokset eivät läheskään yhtä dramaattisia) muita siemenkasveja vähitellen sukupuuttoon MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset koppisiemenisille tarjosivat etuja kilpailussa mm.: sulkeutunut emilh (siitepölyn karsinta, inkompatibiliteetti) edisti lajiutumista ---> sopeutumista uusiin, muuttuviin olosuhteisiin aika pölytyksestä siemenen kypsymiseen LYHYT sekundäärinen siemenvalkuainen
8 MAGNOLIOPSIDA - koppisiemeniset 1. Ruohovartisuus 2. Pieni koko 3. Nopea kasvu Taylor & Hickey 1996 sekundäärinen kasvu vähäistä (ei puutumista) eduksi pioneeriympäristöissä pitkästä iästä ei hyötyä pioneeriympäristössa - tuhoutuu usein Archaefructus Amborellaceae Nymphaeaceae Austrobaileyales Chloranthaceae Magnoliales Laurales Canellales Piperales MONOCOTS Ceratophyllales Ranunculales Proteales Gunnerales Santalales Dilleniaceae Caryophyllales Saxifragales Vitaceae Crossosomatales Geraniales Myrtales EUROSIDS I EUROSIDS II ASTERIDS PUUVARTINEN RUOHOVARTINEN Character 1 unordered 0 1 polymorphic equivocal
9 Angiosperms Magnolids > 98 Ma BP Monocots > 9o Ma BP Eudicots (Tricolpates) > 100 Ma BP > 124 Ma BP Core Eudicots > 94 Ma BP Eurosids I Rosids Crepet, W.L. ym Fossil evidence and phylogeny: the age of major angiosperm clades based on mesofossil and macrofossil evidence from Cretaceous deposits. American Journal of Botany 91: Eurosids II Asterids Bremer, K. ym Introductionto phylogeny and systematics of flowering plants. Acta Univ. Upsal. 33: 2. YHTEENVETOJEN YHTEENVETO kasvikunta sai alkunsa siimallisen eukaryootin ja syanobakteerin PRIMÄÄRISEN endosymbioosin tuloksena > 750 Ma BP kasvikunta voidaan jakaa siimallisten solujen rakenteen mukaisesti 2 pääryhmään Chlorophyta & Streptophyta molemmissa ryhmissä kehittyi ERI tavoin monisoluisuutta molemmissa ryhmissä USEITA terrestriseen ympäristöön sopeutuneita spp. streptofyyteillä oli monia ominaisuuksia, jotka osoittautuivat HYVIN edullisiksi terrestrisessä ympäristössä pre adaptaatio ensimmäiset alkiolliset kasvit todennäköisesti terrestriseen ympäristöön epäsäännöllisesti kuivuvien pienten makean veden altaiden äärellä
10 KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA miksi juuri embryofyytit? näissä ryhmissä myös terrestrisessä ympäristössä kasvavia lajeja Graham, L. ym ALGAE 2nd ed. STREPTOPHYTA embryofyytit eli alkiolliset kasvit streptofyyteillä useita ominaisuuksia, jotka osoittautuivat hyödyllisiksi terrestrisessä ympäristössä ominaisuuksien onnistunut KOMBINAATIO PREADAPTAATIO SGR(sexual growth response) polyfenolit anhydrobioosi oogamia apikaalinen kasvu plasmodesmit haarautuminen monisoluisuus selluloosa
11 SUKUPOLVEN VUOROTTELU Chara, Coleochaete eri sammalryhmät moni-itiöpesäkkeelliset siemenkasvit 2n meioosi n YHTEENVETOJEN YHTEENVETO vanhimmat alkiollisten kasvien kehityslinjat ovat elämänkiertonsa aikana vielä riippuvaisia vedestä (siimalliset siittiöt!) ratkaiseva tekijä alkiollisten kasvien kehityksessä oli MEIOOSIN viivästyminen, diploidi sukupolvi yhä vallitsemavammaksi, yhä useampia mitooseja ennen meioosia alkiollisten kasvien vanhimmat MIKROfossiilit ordoviikkikaudelta > 450 Ma BP eri sammalryhmien vanhimmissa kehityslinjoissa useita paljaan mineraalimaan kasveja
12 ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekokasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit YHTEENVETOJEN YHTEENVETO vanhimpien alkiollisten kasvien kehityslinjojen väliset sukulaisuussuhteet vielä (lopullisesti?) epäselvät sammalille kehittyi yhä monimutkaisempia rakenteita itiöiden leviämiseksi pidemmän ajan kuluessa ensimmäisillä moni-itiöpesäkkeellisillä ISOMORFINEN sukupolvenvuorottelu SILURIAN EXPLOSION KAIKKI moni-itiöpesäkkeellisten pääkehityslinjat olemassa jo devonikaudella DEVONIAN DIVERSIFICATION liekomaiset kasvit tärkein kasviryhmä devoni- ja kivihiilikaudella
13 YHTEENVETOJEN YHTEENVETO tehokkaasti gametofyyttiä kuivumiselta suojaavia rakenteita kehittyi YHTÄ AIKAA USEISSA eri kehityslinjoissa devonikauden lopun CO 2 pitoisuuden dramaattinen lasku mahdollisti yhteyttävän pinta-alan suuren kasvun Archaeopteris spp. ensimmäiset siemenkasvit hiilikaudelta > 300 Ma BP monet siemenkasvien kehityslinjoista kadonneet (lähes) täysin havupuut vallitseva elementti kasvillisuudessa jura- ja liitukaudella koppisiemenisten menestykselle on VIRHEELLISTÄ etsiä yhtä yhteistä syytä, MONIA rakenteeltaan ja ekologialtaan erilaisia kehityslinjoja JO LIITUKAUDELLA LOPPUKUULUSTELUT 6.v. & 20.v. ilmoittautuminen normaaliin tapaan WebOodin kautta
14
Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.
3.v. 1. havupuut: Sciadopityaceae - Taxaceae 2. sukupuuttoon kuolleita havupuita 3. Gnetales 4. yhteenveto Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae SCIADOPITYACEAE 1 laji
Lisätiedot2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES
2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES
Lisätiedot15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle. 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö
15.iv. ALKIOLLISET KASVIT vedestä maalle 1. alkiolliset kasvit 2. vanhimmat fossiilit & ympäristö 3. sukupolvenvuorottelu 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA miksi juuri embryofyytit?
Lisätiedot2. puutuneet kasvit (lignofyytit) Leptosporangiaattiset saniaiset
28.iv. 1. Polypodiales 2. puutuneet kasvit (lignofyytit) 3. Archaeopteris 4. vanhimmat siemenkasvit 5. yhteenveto Leptosporangiaattiset saniaiset pysty annulus useita sukupuuttoon kuolleita sukuja Polypodiales
Lisätiedot14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset
14.iv. STREPTOPHYTA - vinosiimaiset KASVIEN PÄÄRYHMÄT 2016 CHLOROPHYTA STREPTOPHYTA Turmel, M. ym. 2002. Mol. Biol. Evol. 19:24-38 Lemieux, C. ym. 2000: Ancestral chloroplast genome in Mesostigma viride
LisätiedotKASVIKUNTA kl 2016
526128 KASVIKUNTA kl 2016 Luennot klo 10-12 salissa 6602 11.4. Ma johdanto kasvikuntaan 12.4. Ti Chlorophyta 14.4. To Streptophyta 15.4. Pe vanhimmat alkiolliset kasvit 18.4. Ma maksasammalet 19.4. Ti
Lisätiedot29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly
29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori
Lisätiedot1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset. 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit. Polysporangiophyta
22.iv. 1. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset 2. Tracheophyta putkisolulliset kasvit 3. yhteenveto Polysporangiophyta Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina
LisätiedotALKIOLLISET KASVIT. 18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa. Marchantiophyta - maksasammalet. sammalet. Polysporangiophyta monipesäkkeelliset
18.iv. MAKSASAMMALET menestystä pienoiskoossa Marchantiophyta - maksasammalet ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta monipesäkkeelliset Lycophytina liekomaiset kasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit
Lisätiedot1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit
25.iv. 1. ritsomorfiset liekomaiset kasvit 2. monilofyytit 3. kortemaiset kasvit 4. yhteenveto Lepidodendrales Isoetaceae lahnaruohot Selaginellaceae Lycopodiaceae mähkäkasvit liekokasvit LIGULA mikrofyllit
LisätiedotAikataulu Koppisiemeniset 4 op. luentoja min
526005 Koppisiemeniset 4 op Aikataulu www.diversityoflife.org/ luentoja 70+65 min 9.30-10.40 + 10.55-12.00 demonstraatiot iltapäivällä alkaen klo 13.00 1. - 17.8., ma-ti & to-pe Loppukuulustelu ti 21.8.
LisätiedotBlackwell, W.H Two theories of origin of the land-plant sporophyte: which is left standing? The Botanical Review 69:
KASVIKUNTA 2016 Jaakko Hyvönen KESKEISIÄ ARTIKKELEITA JA TEOKSIA Algeo, T.J. & Scheckler, S.E. 2010. Land plant evolution and weathering rate changes in the Devonian. Journal of Earth Science 21, Special
LisätiedotEQUISETALES - kortemaiset kasvit
13.5. 1. Equisetales 2. Marattiales 3. köykäispesäkkeiset saniaiset 4. yhteenveto EQUISETALES - kortemaiset kasvit 4 heimoa Calamitaceae Equisetac. Gondwanostachyac. Tchernoviac. Pseudoborniales Sphenophyllales
Lisätiedot12.iv. CHLOROPHYTA ristisiimaisten monimuotoisuudesta. 1. Trebouxiophyceae. 2. Ulvophyceae. 3. Chlorophyceae. 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT 1994
12.iv. CHLOROPHYTA ristisiimaisten monimuotoisuudesta 1. Trebouxiophyceae 2. Ulvophyceae 3. Chlorophyceae 4. yhteenveto KASVIEN PÄÄRYHMÄT 1994 ULVOBIONTA CHLOROPHYTA CHLOROPHYCEAE TREBOUXIOPHYCEAE ULVOPHYCEAE
Lisätiedot21.iv. Tetraphidopsida - lahosammalet. Takakiopsida
21.iv. Bryophyta: Tetraphidopsida -- Bryopsida Tetraphidopsida - lahosammalet Takakiopsida suuvaruksessa vain 4 suurta hammasta, muodostuneet kokonaisista soluista Tetraphis pellucida lahopuulla Tetrodontium
LisätiedotMikä on siemen? Paljassiemeniset Kasvisystematiikka: maakasvit. Esisiemenkasvit (Progymnospermopsida) Siemenkasvien kehittyminen ja valtakaudet
Mikä on siemen? Siemenkasvien evoluutio Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Siemenkasvit ovat heterosporisia itiökasveja, joiden megaspori ( -itiö) hedelmöityy emokasvissa
Lisätiedot1 APG I (1998) An ordinal classification for the families of flowering. 2 APG II (2003) An update of the APG classification.
Kasviosystematiikka Koppisiemeniset Luokitusjärjestelmät Koppisiemeniset: Systematiikka Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Jari Oksanen (Biologia) Koppisiemeniset:
Lisätiedot19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet. Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida
19.iv. BRYOPHYTA - lehtisammalet Bryophyta: Takakiopsida -- Polytrichopsida ALKIOLLISET KASVIT Polysporangiophyta moni-itiöpesäkkeelliset Lycophytina liekokasvit Euphyllophytina lehdelliset kasvit periini
Lisätiedotrosidit! malvidit! fabidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales fabidit! Geraniales Geraniales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Huerteales Brassicales
LisätiedotKoppisiemeniset eli kukkakasvit. Koppisiemeniset: Yleiset piirteet Kasvisystematiikka: maakasvit. Sukupolvenvuorottelu. Koppisiemenisten ekspansio
eli kukkakasvit Yleiskuva : Yleiset piirteet Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Biologian tutkinto-ohjelma 2016 Viridiplantae muut viherlevät sisarlevät sammalet jne maakasvit lieot putkilokasvit
Lisätiedotis supported in the ntall (75% BS), ntno3rd (70% BS), and AA (78% BS) analyses. In the RY analysis, the relationship Tracheophytes (Vascular Plants)
: iso kuva Yleiskuva Kasvisystematiikka: maakasvit Jari Oksanen Ekologian yksikkö Jari Oksanen (Ekologian yksikkö) 1 / 43 Plastidigeenit Ruhfel et al. BMC Evolutionary Biology 2014, 14:23 Page 7 of 26
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotEuphorbia spp. Croton 1300 spp.!
www.mobot.org/mobot/research/apweb/ Heimoja joiden asema vielä epävarma lahkon sisällä Caryocaraceae Centropalac. Humiriac. Irvingiac. Ixonanthac. Linac. Medusagynac. Pandac. Quiinac. Achariaceae Goupiac.
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotMiksi tutkia kasveja?
Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org)
Lisätiedot1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1)
1. Stanley Millerin kokeet elämän synnystä (R1) Millerin koe (1953) on kuuluisa laboratoriokoe, jossa Stanley Lloyd Miller ja Harold Clayton Urey tutkivat orgaanisten yhdisteiden syntyä kuvitellussa varhaisen
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
Lisätiedot(monipesäkkeisiin) verrattuna pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Tämän vuoksi konvergenttisen evoluution
K a s v i t i e t e e n p ä i v ä t 2 0 1 3 Lehtisammalten makromorfologia konvergenssia yksinkertaisissa alkiollisissa kasveissa Neil Bell ja Jaakko Hyvönen Lehtisammalet ovat pieniä, yksinkertaisia kasveja,
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotGeraniales Myrtales Crossosomatales. Geraniales. Zygophyllales. Fabales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Picramniales Sapindales Celastrales Fabales Francoaceae Geraniac. Ledocarpac. Melianthac. Vivianiac.
LisätiedotEsityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa
Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
Lisätiedot13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?
13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä
LisätiedotKohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa
Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kimmo Lahti Pateniemen lukio, Oulu OPH:n tilaisuus 2.2.2015 (Oulu): Kohti digitaalisia ylioppilastutkinnon kokeita luonnontieteissä Taustaa
LisätiedotElämän kehitys Eliökunnan kehitys. Alkumaapallon olosuhteet olivat hapettomat
15 Elämä kehittyi noin 3,6 miljardia vuotta sitten. Tuolloin alkanut kehitys jatkuu yhä. Ensimmäinen elävä solu on evoluution kautta kehittynyt miljooniksi erilaisiksi lajeiksi, jotka ovat kaikki tuon
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotMikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?
ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotKeuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi
Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS 1 2-2-2016 Keuhkosammal
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
Lisätiedotrosidit! Vitales Geraniales Myrtales Crossosomatales Geraniales Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales Malvales Zygophyllales Celastrales
rosidit! APG III (2009) Bot. J. Linn. Soc. 161: 105-121. Vitales Myrtales Crossosomatales Zygophyllales Judd, W.S. ym. 2008. Plant systematics. 3. painos Picramniales Sapindales Huerteales Brassicales
LisätiedotPIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT
PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT 2017-2018 1 BIOLOGIA Kirjan Käyttöönottovuosi 978-952-6-47-0 BIOS 1 Elämä ja evoluutio ) 1 2016 978-952-6-789-0 BIOS 2 Ekologia ja ympäristö 2 2016 978-952-6-4248-1 BIOS
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotOngelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?
Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana
LisätiedotJatkuu seuraavilla sivuilla
SEPPO VUOKKO Dinosaurusten kuolema päätti elämän mesotsooisen maailmankauden ja sen viimeisen osan, liitukauden. Siirryttiin elämän uuteen aikaan, kenotsooiseen maailmankauteen, joka johti nisäkkäiden
LisätiedotEsipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.
1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 1 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot kuuteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni
LisätiedotMANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA
MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA Pauliina Palonen Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto, Viikki Plant Science Centre Pauliina Palonen 13/2/2018 1 MITÄ KUKKAVANA- ANALYYSI KERTOO? Arvio sadon
LisätiedotEpäorgaaniset kuidut
Epäorgaaniset kuidut Katja Borre, Sami Kivi 10.10.2015 1 Epäorgaaniset kuidut 1-ulotteinen rakenne Luonnon- ja synteettisiä kuituja Esim. asbesti, lasikuitu Eri valmistustapoja: Vetäminen, sähkökehräys,
LisätiedotSOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.
Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale
LisätiedotKaari: Charophyta. Luokka: Charophyceae Näkinpartaislevät Lahko: Charales
Kaari: Charophyta Luokka: Charophyceae Näkinpartaislevät Lahko: Charales Kuva 69. Chara -suvun näkinpartaisleviä Pohjois-Ahvenanmaan fladasta. Riikka Puntila Näkinpartaislevät, Chrarophyta, on sijoitettu
LisätiedotVerkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta
Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista
LisätiedotAllokaatiomuutos 22.10.2014. Alexandria
Allokaatiomuutos 22.10.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 20.10.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 4,90 SEB Finlandia SEB 4,90 Eurooppa 5,48 BGF European Fund Blackrock
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
Lisätiedot2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu
2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2.. Hiilensidontastrategiat 2.2.2. Fotosynteesipotentiaali 2.2.3. Hiilen isotooppien diskriminaatio Kasveilla useampia tapoja sitoa hiilidioksidia Eri kasvityyppien
LisätiedotIII Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset
70 SIVUAINEKOKONAISUUDET, BIOTIETEIDEN LAITOS III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset BIOLOGIAN KOULUTUSOHJELMAAN LIITTYVÄT SIVUAINEOPINTO- KOKONAISUUDET 529010 YLEISBIOLOGIAN PERUSOPINNOT
LisätiedotSupporting Information for
Supporting Information for Analysis of Sogatella furcifera proteome that interact with P10 protein of Southern rice black-streaked dwarf virus Win Than*, Faliang Qin*, Wenwen Liu, Xifeng Wang ** State
LisätiedotLataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt. Lataa
Lataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt Lataa Kirjailija: Torill Kornfeldt ISBN: 9789523125025 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.45 Mb Kiehtova ja helppolukuinen tietokirja yrityksestä herättää
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMiten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?
Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotLuku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
LisätiedotYO: äidinkieli ja suomi toisena kielenä
WEEK DATE DAY TERM 1 August 11/08/15 Tue SCHOOL STARTS GM 33 12/08/15 Wed 13/08/15 Thu Signup deadline for exam retake at 12.00 GM 14/08/15 Fri Code 8 lesson 15:00-16:15 15/08/15 Sat 16/08/15 Sun 34 17/08/15
Lisätiedot560 Sisältö Esipuhe...3 OSA I...7 1 Johdanto... 9 1.1 Sammalet ovat mielenkiintoinen eliöryhmä... 9 1.2 Suomen sammalten levinneisyyden tuntemus... 12 1.3 Sammaltietojen kokoaminen... 16 2 Sammalten
LisätiedotLataa Natura 2000-verkoston Suomen ehdotus. Lataa
Lataa Natura 2000-verkoston Suomen ehdotus Lataa ISBN: 9789521104787 Sivumäärä: 111 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää lisätietoa
Lisätiedot- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa
Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden
LisätiedotSuomalaisella sammaltutkimuksella. S a m m a l t u t k i m u s S u o m e s s a. Sammalten valtakunta
S a m m a l t u t k i m u s S u o m e s s a Sammalten valtakunta Johannes Enroth, Neil Bell, Maria von Cräutlein, Xiaolan He, Sanna Huttunen, Jaakko Hyvönen, Helena Korpelainen, Sanna Laaka-Lindberg, Tomi
LisätiedotSiementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010
Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotGenetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra
Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotElämän mahdollisuudet muilla planeetoilla
Elämän mahdollisuudet muilla planeetoilla JOS muualla olisi elämää, millaista se olisi Kirsi Lehto Cygnuksen kesäleiri 2018 Kuvien lähde: Aikavaellus.fi; tai merkitty kuviin Millaisen elämän??? Voidaanko
Lisätiedottaustamateriaali oppaiden käyttöön ]
2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Satu Jovero Anna Allén Maarten Christenhusz [ Kaisaniemen kasvihuoneet- taustamateriaali oppaiden käyttöön ] Lähteinä mm: Tietopaketti oppaille -litteroidut malliopastukset
LisätiedotYmpäristönsuojelutoimisto Karstuntie 4, 2 krs., C-siipi 08100 Lohja, puh. 019 369 4466 LAHOKALLION LUONTOPOLKU
1 LAHOKALLION LUONTOPOLKU Lahokallion luontopolku sijaitsee Ojamon ala-asteen läheisyydessä ja sinne johtaa useampia reittejä. Parhaiten polulle pääset Lahokallionkadun päästä, josta lähtee polku luontopolun
LisätiedotKonepajamiesten seminaari, 3D-tulostuksen teknologiat
Konepajamiesten seminaari, Messukeskus, 5/2014 3D-tulostuksen teknologiat Jouni Partanen Aalto-yliopisto Lääketieteen sovellutukset Kirurkinen suunnittelu Kirurkinen inertti implantti Salmi M et al., Patient
LisätiedotYMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys
YMPÄRISTÖONGELMAT Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys Vesien rehevöityminen Järviekosysteemien uhat Ylimääräisten ravinteiden kertyminen vesistöihin rehevöittää niitä. Ravinteita kertyy ihmistoiminnasta
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotMetsän pohjakerros. bi2. 8.10.2012 Mirjami Kaasinen ja Heidi Routama 8D
Metsän pohjakerros bi2 8.10.2012 Mirjami Kaasinen ja Heidi Routama 8D Summary We researched the ground layer of the forest (especially mosses and lichens) and made two different researches: the water absorption
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/3. Tarkistus. Bernard Monot ENF-ryhmän puolesta
18.11.2015 A8-0317/3 3 Johdanto-osan A b kappale (uusi) A b. ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Juncker oli Luxemburgin pitkäaikaisena pääministerinä ja valtiovarainministerinä tärkeässä osassa
LisätiedotSeutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen
Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 2 MAA-PLANEETAN GEOLOGINEN KEHITYSHISTORIA ÄÄRIOLOSUHTEISIIN SOPEUTUNEET EKSTREMOFIILIT PLANEETTA MAA MUODOSTUI 4.5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN PÖLY- JA KAASUKIEKON
LisätiedotHyvä Asiakas SIJOITTAJAKIRJE 2/2010 21.6.2010
Hyvä Asiakas SIJOITTAJAKIRJE 2/2010 21.6.2010 Molempia rahastojamme on mahdollisuus merkitä 30.6.2010. Mielestäni hyvä syy Eliten ja Populuksen merkitsemiseen on rahastojen halvat osakkeet ja näiden osakkeiden
LisätiedotLajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle
Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Juha Pöyry Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ennallistaminen ja luonnonhoito Muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ympäristöministeriö, Helsinki 14.11.2018
LisätiedotRAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS
RAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS 9.10.2018 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 LUONTOSELVITYS... 4 3 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE... 6 Kansikuva: Kalleinen, 2018. Hieskoivun ympärille
LisätiedotGametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus
LisätiedotII. GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUA ORGANISMIA KOSKEVAT TIEDOT
N:o 22 55 LIITE I A TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKOEILMOITUKSESSA VAADITTAVAT TIEDOT, KUN GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTU ORGANISMI ON MUU KUIN SIEMENKASVI (ei kuulu ryhmiin Gymnospermae (paljassiemeniset) ja Angiospermae
LisätiedotExperiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland
Experiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland International Congress of Quinoa and Andean Grains November 14 and 15, 2013 National Agrarian University La Molina, Lima
LisätiedotEsineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros
Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)
Lisätiedot