Suunnitelma Pohjois-Karjalan maakuntamuseon alueellisesta toiminnasta

Transkriptio

1 Suunnitelma Pohjois-Karjalan maakuntamuseon alueellisesta toiminnasta

2 I Johdanto Maakuntamuseon toiminta-ajatus ja yleiskatsaus toimintaan Pohjois-Karjalan museon tehtävänä on museolain ja asetusten mukaisesti selvittää, vaalia ja kehittää alueen kulttuuriperintöä. Pohjois-Karjalan museo toimii museolain- ja asetuksen alaisina sekä ICOM:n eettisten periaatteiden mukaisesti tavoitteenaan ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Pohjois-Karjalan museon tehtävänä on, sen lisäksi mitä museolaissa (729/ 1992) on museoiden tehtäväksi määritelty: 1. järjestää ja hoitaa hallussaan olevat esine- ja valokuvakokoelmat 2. harjoittaa museotoimeen liittyvää näyttely- ja museopedagogista toimintaa 3. harjoittaa museotoimeen liittyvää tutkimustoimintaa 4. harjoittaa museotoimeen liittyvää kulttuuriperinteen keräystä ja tallennusta 5. harjoittaa museotoimeen liittyvää julkaisutoimintaa 6. huolehtia niistä yhteisöjen ylläpitämien museoalan toiminnoista, jotka kaupunki on ottanut hoitaakseen ja siten kuin siitä on erikseen määrätty tai päätetty 7. suorittaa muut museotoimeen kuuluvat tehtävät 1 Pohjois-Karjalan museon kokonaisuus Carelicum - Pohjois-Karjalan museo sijaitsee Joensuun keskustassa, ns. entisessä säästöpankkirakennuksessa. Joensuun kaupungin omistamassa rakennuksessa sijaitsevat näyttely- ja toimistotilat. Vuonna 2003 Pohjois-Karjalan museon hallintaan siirrettiin Joensuun Marjalassa sijaitseva ns. Joensuun bunkkerimuseo, jossa esitellään vuosina rakennettua Salpalinjaa. Teräsbetonikorsut omistaa Senaatti Kiinteistö ja maapohjan Joensuun kaupunki. Alueella sijaitsee ns. Veteraanipuisto. Vuoden 2005 Joensuun, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kuntaliitoksen yhteydessä Pohjois-Karjalan museon alaiseksi siirrettiin Kiihtelysvaaran kotiseutumuseon kiinteistö. Kokoelman hallinta- ja esittelyvastuu säilyivät Kiihtelysvaara-Seura ry:llä. Vuonna 2008 Joensuun, Pyhäselän ja Enon kuntaliitoksen yhteydessä Joensuun museoiden hallintaan siirtyi Pyhäselän kotiseutumuseo. Museosta luovuttiin vuonna 2009 rakennuksen huonon kunnon takia. Eno-seura ry huolehtii Enon kotiseutumuseosta. Henkilökunta Joensuun museot yksikön toiminnasta vastaa museonjohtaja, joka on yhteinen Joensuun taidemuseo ON- NIn kanssa. Pohjois-Karjalan museon henkilökuntavahvuudessa on tapahtunut muutoksia. Henkilökuntavahvuus on seuraava: kokoelmajohtaja, 2½ amanuenssia, tuottaja, puu- ja metallialan konservaattori, näyttelymestari ja kaksi siivoojaa. Museoammatillisia on yhteensä seitsemän. Edellisen kauden aikana on taloudellisista syistä jouduttu luopumaan tekstiilikonservaattorin toimesta. Pohjois-Karjalan museossa vastaa yksi amanuenssi näyttelytoiminnasta, kokoelmajohtaja esine- ja valokuvakokoelmista, yksi amanuenssi maakuntamuseotyöstä ja tuottaja museopedagogisesta toiminnasta. Taidemuseon pedagogisesta toiminnasta vastaava amanuenssi muodostaa tuottajalle työparin. Lisäksi vuosittain

3 museolla on käytettävissä vaihtelevin määrin määräaikaisia henkilöitä, siviilipalvelusmies, työllistettyjä sekä harjoittelijoita. Lipunmyyntipalvelut hankitaan vapaa-aikapalvelujen kulttuuripalveluilta. Opastuspalvelut ostetaan pääosin ulkopuolisilta, museon henkilökunta tekee asiantuntijaopastuksia. Kesätyöntekijät palkataan Joensuun kaupungin kesätyöntekijäohjelman ja rahoituksen kautta. Museot ovat saaneet vuosittain noin kesätyöntekijää. Kuntaliitosten jälkeen on kesätyöntekijäohjelman kautta voitu palkata yksi henkilö Kiihtelysvaaran kotiseutumuseoon ja yksi Enon kotiseutumuseoon. Lisäksi useita nuoria on työskennellyt Joensuun bunkkerimuseolla oppaina. Työsuhteet ovat olleet yhden kuukauden mittaisia. 2 Kokoelmatyö Joensuun kaupunginhallitus perusti Pohjois-Karjalan museon vuonna Museon toiminta-alueeksi määriteltiin Pohjois-Karjalan maakunta ja sen historian ja kulttuuriperinteen tallentaminen. Vuonna 1950 museon vastuualue laajeni, kun museo vastaanotti Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmat (perustettu 1883) ja Pohjois-Karjalan museolle tuli Laatokan Karjalan historian ja kulttuuriperinteen tallentamis- ja esittelyvastuu. Täten Pohjois-Karjalan museosta tuli kahden maakunnan maakuntamuseo. Esinekokoelmiin kuului noin esinettä. Esineitä on luetteloitu WEbMusketti tietokantaan mennessä kappaletta, mikä on 79 % esinekokoelmien kokonaismäärästä. Kaikki vuodesta 2004 lähtien luetteloidun esineet on kuvattu digitaalisesti ja siirretty tietokantaan. Vuoden 2012 lopussa kuva-arkistossa oli (ml. digitaaliset originaalit) noin kuvaa (luku ei sisällä esineja rakennusinventointikuvia). Musketti museotietokantaan on vuoden loppuun mennessä siirretty valokuvan tiedot, mikä on 17 % valokuvien kokonaismäärästä. Pohjois-Karjalan museolla on kokoelmapoliittinen ohjelma ajalle Ohjelmaa ollaan päivittämässä. Käsikirjaston diaariluetteloon merkitty viimeinen päänumero on [KKL]6549. Näistä WebMuskettitietokantaan on kirjattu julkaisun tiedot. Valokuva-arkisto ja käsikirjasto ovat samassa rakennuksessa Pohjois-Karjalan museon kanssa. Museoesineiden säilytyspaikat sijaitsevat kahdessa kauempana keskustasta sijaitsevissa tiloissa. Näyttelytoiminta Pohjois-Karjalan museon toimisto- ja näyttelytilat sijaitsevat Kulttuuri- ja matkailukeskus Carelicumissa (Koskikatu 5). Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat vaihtuvien näyttelyjen tilat ja toisessa kerroksessa perusnäyttely. Museon perusnäyttely uusittiin ja avattiin uudistettuna nimellä Matkalla Karjalassa tammikuun 2011 lopussa. Myös Carelicumin ensimmäisen kerroksen toimintoja uusitaan ja avattiin samaan aikaan. Näyttelytoiminnan yksi painopiste on Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan kulttuuriperinnön esittely, mikä toteutetaan perusnäyttelyssä. Vaihtuvien näyttelyiden teemat vaihtelevat paikallisen kulttuurin esittelystä kansainvälisiin aiheisiin. Vaihtuvat näyttelyt ovat joko museon omaa tuotantoa tai muiden museoiden tuottamia kiertonäyttelyitä. Pohjois-Karjalan museossa järjestetään vuosittain 3-5 vaihtuvaa näyttelyä.

4 Näyttelytoiminnan kautta museo kiinnittää huomiota ja nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja ja kysymyksiä. Pedagoginen toiminta Vuoden 2013 alusta lähtien siirtyi Carelicumissa sijaitseva lasten satukaupunki, Mukulakatu, Pohjois-Karjalan museon hallintaan. Mukulakadulla on järjestetty talvisaikaan kerran kuukaudessa ns. teematapahtuma. Tämän lisäksi toteutetaan erilaista toimintaa koululaisille ja muille asiakasryhmille. Joensuun bunkkerimuseo Pohjois-Karjalan museon alaisuudessa toimii Joensuun bunkkerimuseo. Museon perustivat joensuulaiset veteraanijärjestöt kaupungin teknisen toimen kanssa vuonna Museo avattiin vuoden 1995 Marjalan asuntomessujen aikana. 3 Vuonna 2003 bunkkerimuseon hallintavastuu siirrettiin Joensuun museot yksikköön. Bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa Veteraanipuistossa, noin seitsemän kilometriä Kuopion suuntaan. Veteraanipuiston maa-alueen omistaa Joensuun kaupunki. Salpalinja kokonaisuudessaan kuuluu Senaattikiinteistöjen hallintaan. Alueella on kaksi valaistua ja kunnostettua teräsbetonikorsua. Korsut ovat osa Salpalinjaa, ja ne on rakennettu talvisodan päättymisen ja jatkosodan aikana. Korsuissa esitellään km pitkää Salpalinjaa sekä korsujen rakentamista. Museo on avoinna kesäisin ja muina aikoina tilauksesta. II Luonnehdinta museon maakunnallisesta toiminnasta ja tehtävistä kokonaisuutena Pohjois-Karjalan museossa vastaa yksi amanuenssi maakunnan kotiseutumuseoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Muu henkilökunta antaa asiantuntija-apua tarpeen mukaan. Kulttuuriympäristön hoito Pohjois-Karjalan maakuntamuseon rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvä asiantuntija- ja viranomaistoiminta muuttui vuodenvaihteessa lähtien Museovirasto on vastannut kaikkiin Pohjois- Karjalan maakunnan alueen rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön suojeluun, hoitoon ja kehittämiseen sekä restaurointiin liittyviin kysymyksiin. Joensuun kulttuuri- ja nuorisolautakunta käsitteli Pohjois-Karjalan museon ja Museoviraston Kulttuuriympäristön vaalimisen yhteistyösopimusta kokouksessaan ja hyväksyi ns. 0-sopimuksen. Maakunnan arkeologinen inventointi Pohjois-Karjalan museo on suorittanut maakunnan arkeologisen inventoinnin vuosina etupäässä EU-hankkeiden rahoituksella. Inventoinnin suoritti kuusi kokenutta arkeologia. Inventoinnin pohjalta on museossa esillä maakunnan esihistoriasta kertova näyttelyosio Muinaisilla poluilla.

5 III Toimintaympäristö Pohjois-Karjalan maakunnalla on hallinnollisesti ja toiminnallisesti yksi keskus, Joensuu. Pohjois-Karjala on rajamaakunta ja sillä on 302 km yhteistä rajaa Venäjän Karjalan kanssa, josta Joensuun kaupungilla on 29 km. Niiralan rajanylityspaikalta ylittää reilu miljoona henkilöä vuosittain. Pohjois-Karjalassa on vuonna 2013 yhteensä 13 kuntaa, jotka muodostavat kolme seutukuntaa: Joensuun seutu, Keski-Karjala ja Pielisen Karjala. Kaupunkeja on viisi. 4 Tulevan seurantakauden aikana käydään Joensuun, Outokummun, Liperin, Polvijärven ja Kontiolahden kanssa kuntaliitosneuvottelut. Outokummussa on kunnallinen kaivosmuseo, jossa on kaksi museoammatillista. Muissa kunnissa toimii kotiseutuyhdistyksiä, joiden hallinnassa on kotiseutumuseoita. Joensuun kaupungin väkiluku oli asukasta. Pohjois-Karjalan väestömäärä on vähentynyt seuranta-ajan puitteissa. Vuonna 2005 väkimäärä oli asukasta ja vuonna asukasta ja Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pohjois-Karjalan väestömäärä tulee vähenemään vuoteen 2020 mennessä asukkaaseen. Maakunnan haasteina ovat vähäinen yrityskanta, rakenteellinen työttömyys, väestön vanheneminen, nuorten poismuutto, palvelurakenteen heikkeneminen syrjäseuduilla, liikenneyhteyksien ongelmat ja syrjäinen sijainti. Yhteistyötahot ja toiminta heidän kanssaan Pohjois-Karjalan museo tekee yhteistoimintaa erilaisten yhdistysten, koulujen, yhteistoimintaryhmien, yliopiston, alueellisten viranomaisten, kuntien ja kotiseutumuseoiden, alueen ammatillisten museoiden, muiden maakuntamuseoiden, Museoviraston sekä Suomen Kotiseutuliiton, sekä Karjalan tasavallan kulttuurilaitosten kanssa. Pohjois-Karjalan museo tekee yhteistyötä vapaa-aikapalvelujen muiden toimijoiden (seutukirjasto, nuoriso, tapahtumapalvelut) kanssa. Yhteistyötä on aloitettu myös sosiaalitoimen ja vanhuspalvelujen kanssa. Museon kouluille tarjoamat yhteistyömuodot ovat asiantuntija-apua koulujen historiaprojekteissa sekä koulujen näyttelyt. Koulujen käyttöön on valmistettu useita museon perusnäyttelyyn ja kotiseutuopetukseen liittyviä opetussivuja, jotka ovat esillä museon kotisivuilta. Museo on toteuttanut kouluille ja päiväkodeille suunnattuja työpaja- ja draamapedagogisia tapahtumia ulkopuolisen hankerahoituksen turvin. Kouluyhteistyö tukee lasten ja nuorten kasvamista kulttuuriympäristöä ja perintöä arvostaviksi kansalaisiksi. Kouluille on räätälöity erilaisia teemapaketteja kuten toukokuussa luokkaretkipakettia. Joensuun alueella toimivat luokat pääsevät opettajan johdolla ilmaiseksi museoihin niiden aukioloaikoina. Kotiseutuyhdistysten, säätiöiden ja muiden tahojen ylläpitämiä museoita on maakunnassa yhteensä 38. Maakunnalliseen museotyöhön liittyviä neuvonta- ja ohjauskäyntejä tehdään maakuntaan. Maakuntamuseopäiviä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Päivien teemat vaihtelevat. Kotiseutumuseot esitellään Pohjois-Karjalan museon kotisivuilla alakohdassa paikallismuseot. Monena kesänä on tehty yhteinen (pdf-)esite. Pohjois-Karjalassa ammatillisesti hoidettuja museoita ovat myös Nurmeksen kaupungin museo, Pielisen museo Lieksassa, Outokummun kaivosmuseo ja Ilomantsin museo. Kunnallisia näistä ovat Nurmeksen, Lieksan ja Outokummun museot ja säätiön hallinnassa on Ilomantsin kohteet. Liperi-Seura ry:n omistama Maatalo-

6 usmuseo pyrkii ammatillisesti hoidetuksi museoksi. Maakunnan ammatillisten museoiden kanssa järjestetään yhteisiä palavereja vuosittain, ja tapaamisissa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista asioista. Tapaamisten välissä yhteydenpitoa hoidetaan sähköpostilla ja puhelimitse. Outokummun kaivosmuseo käyttää laajakaistan kautta Joensuun WEbMusketti -museotietokantaa luetteloinnissaan. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kanssa yhteistyötä tehdään eri oppiaineiden (perinteentutkimus, historia, suomen kieli, kasvatustiede, puheviestintä, tietojenkäsittelytiede yms.) kanssa. Historian ja perinteentutkimuksen laitoksen henkilökunta antaa asiantuntija-apua eri alueisiin liittyvissä kysymyksissä. Yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen kanssa on solmittu yhteistyösopimus. 5 Yliopiston ikääntyvien yliopiston ja Joensuun kesäyliopiston kanssa on järjestetty vuodesta 2006 lähtien Menomonot museoon luentosarjaa. Luentoja järjestetään noin neljä lukukaudessa. Aiheet valitaan museoiden näyttelytarjonnasta tai Karjalan historiasta. Luentojen jälkeen osallistujilla on mahdollisuus tutustua ko. teeman ja näyttelyyn museossa. Pohjois-Karjalan oppilaitoksista on vuosittain harjoittelijoita museolla. Harjoittelijoiden tehtävät vaihtelevat koulutusalan mukaan. Näyttelyproduktioita on tehty Karelia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Niittylahden Humanistisen ammattikorkeakoulun yksikkö on ollut mukana järjestämässä erilaista lapsille suunnattua toimintaa museoon. Pohjois-Karjalan museo tekee yhteistyötä monien paikallisten toimijoiden kanssa erilaisissa projekteissa: Joensuun Ilmasilta ry, Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, Salpalinjan perinneyhdistys ry, Pohjois- Karjalan Sotilaspoikien perinnekilta ry. sekä muut maanpuolustus- ja sotaveteraaniyhdistykset. Museo on tehnyt vuodesta 2003 lähtien aktiivista yhteistyötä Pohjois-Karjalan Prikaatin kanssa. Prikaatin lakatessa vuoden 2013 lopussa, on yhteistyö suunnattu Savo-Karjalan maanpuolustuspiirin suuntaan. Yhteistyötä pyritään aloittamaan myös Kainuun Prikaatin kanssa. Mainittujen tahojen lisäksi yhteistyötä tehdään erilaisten liikelaitosten, yhdistysten, säätiöiden ja muiden tahojen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Pohjois-Karjalan museo on mukana kahdessa EU-rahoitusta saavassa Karelia ENPI CBC- ohjelmassa. Museum for family hankkeessa venäläisinä yhteistyökumppaneina ovat Karelian Educational Developement säätiö ja Karjalan tasavallan kansallismuseo ja Museum Hypertext hankkeessa Kansallismuseo sekä Sortavalan, Kostamuksen ja Karhumäen museot. Lisäksi yhteistyötä tehdään Karjalan tasavallan Kansallisarkiston kanssa. Vuonna 2012 avattiin Karjalan tasavallan kansallisarkiston ja kansallismuseon kanssa yhteistyössä toteutettu CHOICE? VALINTA! AMERIKANSUOMALAISET NEUVOSTO-KARJALASSA näyttely. Syksyllä 2013 on aloitettu samojen tahojen kanssa valmistella Sortavala näyttelyä ja Sortavalan virtuaalista esittelyä. Näyttely avataan Joensuussa kesäkuussa Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä on tapahtumassa / tapahtunut seuraavia muutoksia: järjestötyön ja talkootyön muutos: aktiivit vähenevät ja nuoria ei kiinnosta perinteinen järjestötyö edellä mainittu näkyy ryhmämatkailun vähenemisenä

7 internet- ja sosiaalisen median maailma sekä yhden asian (popup) liikkeet ovat tämän hetken toimintakulttuuria taloudelliset resurssit tiukalla yhdistyksissä, kouluissa yms. kiinnostaako asiakkaita perinteinen kotiseutumuseon näyttely? senioreiden lukumäärä lisääntyy Venäjän läheisyys voimavara? kuntaliitokset tulossa, kotiseututyö voi vahvistua, mutta entä kotiseutumuseotoiminta? mikä on tulevaisuudessa maakunta? kaupunkikonsernin rakennemuutokset 6 Tulevaisuuden haasteita Kannustaa kotiseutuyhdistyksiä verkostoitumaan ja nostamaan omaa profiiliaan. Samalla on hyvä kannustaa pohtimaan voiko kotiseutumuseoiden kehitys mennä pois perinteisestä museotoiminnasta jotain uutta kohti. Tulevaisuuden haasteet eivät kohdistu pelkästään alueelliseen toimintaan, vaan myös museoiden rakenteeseen. Lokakuun alussa 2013 on Joensuun kaupunkikonsernin rakennemuutostyöryhmässä nostettu esiin Pohjois-Karjalan museon ja Joensuun taidemuseon tilojen yhdistäminen. Mikäli hanke eteen, on sitä pohdittava erillisessä hanketyöryhmässä. Syksyllä 2012 on aloitettu myös valmistella museoiden pitkäntähtäyksen suunnitelmaa, jossa on tarkoitus käydä toiminnoittain läpi uusia ideoita ennakkoluulottomasti. Vaikka suunnitelman teko on alkuvaiheessa, on selvää, että museoiden tulee jalkautua yhteiskuntaan ja löytää yhteisöä liikuttavia ajankohtaisia teemoja ja tapoja näkyä ympäristössään. Alustavissa ideapalavereissa on noussut esiin ajatus vaihtuvien näyttelyjen näyttelyaikojen pitkittämistä ja niiden tilalle / ohella nopeita ja eri paikkoihin helposti pystytettäviä popupnäyttelyitä. Museolla selvitellään 1900-luvun / 2000-luvun vaihteessa esillä ollutta Minun Karjalani-sivuston uutta versiota. Työn alla ovat myös maakunnan sotahistorian keruu sekä paikallisuus teema monesta näkökulmasta. Taloustilanne ja arvio käytettävistä resursseista Vuoden 2013 aikana on Joensuun kaupungin koko henkilökunta muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta joutunut ottamaan palkatonta virkavapautta tai heidät on lomautettu. Myös käyttötaloudessa on jouduttu tekemään supistuksia. Vuoden 2014 taloudellinen tilanne tulee olemaan yhtä tiukka jollei tiukempi, ja museoiltakin edellytetään lisäsäästöjä. Vuoden 2014 budjetti vahvistetaan loppuvuodesta Museo pyrkii aktiivisesti hakemaan erilaista hankerahoitusta eri tehtävien hoidolle. Vuoden 2014 aikana jää kokoelmajohtaja eläkkeelle. Museo on esittänyt kaupungin henkilöstöjaostolle, että tehtävä tullaan täyttämään ja samalla on tarkoitus tehdä tehtävien uudelleenmäärittelyä. Mikäli ko. tehtävään ei saada täyttölupaa, on museon mietittävä uusia ratkaisuja eri tehtävien hoidolle. Henkilöstöresurssit eivät tule lisääntymään suunnitelmakauden aikana. Museon strategia Joensuun uutta kaupunkistrategiaa valmistellaan. Syksyn 2013 aikana aletaan valmistella myös Joensuun museoiden pitkäntähtäyksen suunnitelmaa eri toiminnoittain. Joensuun kaupungin edellisen valtuustokauden Kantavat siivet -kaupunkistrategian visiona oli, että vuonna 2015 Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. Kyseisellä valtuustokaudella museoiden strategia sisällytettiin toimialan strategiaan.

8 Tuota edeltävällä valtuustokaudella Joensuun museot tekivät oman strategian, jossa museot määrittelivät visiokseen olla innostava, asiantunteva, tietoa välittävä, yhteiskunnan muisti. Toiminta-ajatuksena on toteuttaa kulttuuriperintöä arvostavia, ajassa liikkuvia, ihmisiä tavoittavia toimintoja. Suunnitelman laatiminen Pohjois-Karjalan museon alueellisen suunnitelman laadintaan ovat osallistuneet amanuenssi Iiris Heino, amanuenssi Erkki Matikainen ja museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen. 7 Kannnen kuva: Komperon kotiseutumuseo, Liperi