2 /13. e-child oppimisjärjestelmä. Muotoilijoiden palkkatietoa. Ornamosäätiön stipendit ORNAMON LEHTI. Sivu 12. Kansi / Sivu 10.

Transkriptio

1 1 2 /13 ORNAMON LEHTI e-child oppimisjärjestelmä Kansi / Sivu 10 Muotoilijoiden palkkatietoa Sivu 12 Ornamosäätiön stipendit Sivu 34

2 2

3 3 SISÄLLYS Nro 2 /13 3 Ornamo 4 Pääkirjoitus 5 Hallinto 6 Hallitus 8 Onnittelut 10 e-child 12 Tilastotietoa 14 Ajassa 16 Kolumni 19 Nyt 20 Ajassa 22 Tapahtumia 24 Haastattelu 26 Jäsenille 28 Kuukauden taiteilija 29 Asianajajalta 30 Tekijät kertovat 31 Tilastotietoa 32 AYT 34 Ornamo-säätiö 36 Mediatiedot, ilmoituksia Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) salla.heinanen@ornamo.fi Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, taitto, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. (09) , GSM info@ornamo.fi Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) , office@ornamo.fi Anna Rikkinen projektipäällikkö, Taide p. (09) , taide@ornamo.fi ORNAMON TEOSMYYNTINÄYTTELY IHASTUTTI KÄVIJÖITÄ Petra Ilonen projektipäällikkö, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) , muotoilu@ornamo.fi Asta Boman asiantuntija asta.boman@ornamo.fi Näyttelyarkkitehtuurista vastasi projektipäällikkö Anna Rikkinen. Teos: Kristiina Nyrhinen, teossarja Silkkiunikko. Valokuva: Elina Perttula Elina Perttula viestintäharjoittelija ornamo@ornamo.fi GSM Kaisa Logren tuottaja hankkeet@ornamo.fi GSM Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. (09) marika.laakko@sio.fi Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Leenakaisu Hattunen varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuvassa kevään 2013 Reima -malliston tuulenpitävä ja vettähylkivä soft shell -takki. Kuva Reima/Rami Hanafi. Reima oli mukana E-Child EU-projektin lastenvaate- ja tuotesuunnittelijoille tehdyssä kyselyssä.

4 PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 2 / Muotoilukoulutus työelämäläheiseksi Suomessa valmistuu vuosittain arviolta n. 600 muotoilualan korkeasti koulutettua, maailmalla kymmeniä tuhansia. Koulutettujen muotoilijoiden määrässä emme voi kilpailla, joten ratkaisevaa on koulutuksen laatu ja mitä muotoiluosaamisella saadaan aikaan. Ornamon tekemän ammatillisen täydennyskoulutuskyselyn mukaan jäsenistö toivoo erityisesti täydennyskoulutusta tietokoneavusteisten suunnitteluohjelmien, uusien materiaalien ja tekniikoiden sekä ammatin harjoittamiseen liittyvissä asioissa. Muotoilijat ovat kokeneet muotoilualan koulutuksen vastaavan työelämän tarpeita, mutta yrityksistä kuulee toiveita muotoiluosaamisen kehittämisestä paremmin vastaamaan yritysten tarpeita. Muotoilualan laajempi selvitys alan osaamisen vastaavuudesta teollisuudessa tarvitaan. Mitä osaamista muotoilijoilta odotetaan ja miten omaa osaamistaan voi koulutuksen avulla kehittää? Tarvitsemme laajempaa yhteistyötä eri toimialojen kanssa muotoiluosaamisen tarpeiden selvittämiseksi. Tämä tukee muotoilijoiden työllistymistä sekä muotoilun ostamista. Sidosryhmien kanssa olisi hyvä muodostaa yhteinen näkemys tulevaisuuden muotoilijoiden osaamistarpeista ja oppimistavoitteista. Muotoilun täydennyskoulutuksessa kirjo on valtava, mutta vastaako se muotoilijoiden tarpeisiin? Koulutukseen ottaa kantaa myös kansallinen muotoiluohjelma, joka tähtää muotoiluosaamisen parempaan hyödyntämiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Ornamolle on annettu tehtävä ohjelman toteuttamisessa. Ornamo oli mukana myös opetusja kulttuuriministeriön työryhmässä, joka pohti keinoja edistää prosenttiperiaatetta osana julkista rakentamista. Hanke saa jatkoa ja taideteollinen taide on siinä mukana. Täydennyskoulutuksessa Ornamo on tehnyt yhteistyötä Ely-keskuksen ja Aalto Pron kanssa mm. IDBM Pro ja valaistussuunnittelun koulutusohjelmassa. Tämän kokemuksen ja jäsenten tarpeen pohjalta yhteistyötä täydennyskoulutuksen osalta jatke taan, toivottavasti myös muiden korkeakoulujen kanssa. Ornamo käynnisti vuoden alussa myös ammatillis-aatteellisen koulutuksen. Esimerkiksi hankintakäy täntöjen ja tarjousten tekemisessä on sekä tilaajilla että muotoilualan ammattilaisilla haasteita. Lehdestä s. 27 löytyy Ornamon kevään koulutuskalenteri. Myös Ornamon yhteistyökumppani Tekniikan akateemiset TEK auttaa yhteisjäseniämme, kun haasteita työhön liittyvissä asioissa syntyy. Taiteilijoiden täydennyskoulutusta toivotaan uusista materiaaleista, tekniikoista, taiteen hinnoittelusta, tuottamisesta ja sopimuksista. Ornamo käynnisti myös opettaja- ja tutkijaryhmän selvittämään muotoilu alan opettajien ja tutkijoiden asemaa. Erityisesti ammattikorkeakoulu-uudistus ja muotoilualan koulutusohjelmien lakkautuminen vaikuttavat opettajiemme asemaan. Ornamon hallitus täydentyi ulkopuolisilla jäsenillä vuoden alussa. Hallituksessa aloittivat tj. Ismo Roponen Stala Oy:stä ja opiskelijaedustajana Pilvi Hussi Aalto-yliopiston ART- Sista. Ornamon toimintaan saadaan näin näkemystä muotoilun tilaajan sekä opiskelijakentän näkökulmasta. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja TARVITAAN SELVITYS MUOTOILU OSAAMISEN VASTAAVUUDESTA TYÖELÄMÄSSÄ

5 5 HALLINTO ORNAMON TOIMIKUNNAT 2013 Ammattiasioiden toimikunta Muotoilu Elina Helenius Petteri Kolinen Martti Lukander Anu Penttinen Pirjo Rautiainen Mikko Rikala Julkisten hankintojen työryhmä Ulla-Kirsti Junttila Katja Kotikoski Hannu Kähönen Kirsimari Kärkkäinen Raija Rastas Laura Karhunen Ammattiasioiden toimikunta Taide ja taidekäsityö Samuli Alonen Riikka Latva-Somppi Tiia Matikainen Harri Syrjänen Tiina Veräjänkorva Annamari Vierikko Opettaja- ja tutkijatyöryhmä Kaisa Hyrsky Miia Kallio Sylvia Kuutama Juha Laurikainen Kirsi Niinimäki Mervi Vuolas Ornamon ammatilliset toimikunnat, työryhmät ja niiden tehtävät Ammattiasioiden toimikunta, muotoilualat seuraa suunnittelualojen työllisyystilannetta ja yrittäjien toimintamahdollisuuksia, työmarkkinasopimusten vaikutusta alaan, pätevyysvaatimuksien muutoksia ja suunnittelu- ja konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE:n uudistustyötä. Toimikunnan työsuunnitelmaan kuuluvat myös tekijänoikeuksien käsitteleminen ja suunnittelusopimusten päivittäminen. Ammattiasioiden toimikunta, taide ja taidekäsityö käsittelee taidesopimuksia, taiteilijan ansaintalogiikan kehittämistä, prosenttitaiteen edistämistä, yhteistyötä taiteen välittäjien kanssa, taiteilija-yrittäjyyttä ja MU-sopimuksen valmistelua (sopimus valtionrahoitteisten museoiden taiteen näyttökorvauksesta). Julkisten hankintojen työryhmänkäsittelyyn kuuluvat alan hankintakäytännöt alan hankintaohjeet, hankintakoulutus ja hankintaoppaat jäsenistölle ja tilaajille, julkisten hankintojen HILMA-järjestelmän parempi hyödyntäminen ja hankintasopimukset. Opettaja- ja tutkijatyöryhmä selvittää muotoilualan opettajien ja tutkijoiden työn luonnetta ja haasteita. Työryhmässä käsitellään korkeakoulu-uudistusta ja uudistusten vaikutuksia alan opettajiin ja tutkijoihin. Lopputuloksena tuotetaan selvitys alan opettajien ja tutkijoiden asemasta ja tulevaisuudennäkymistä.

6 HALLITUS Ornamon lehti nro 2 / Muotoilukoulutus MUOTOILUKOULUTUKSEN ON KEHITETTÄVÄ OPISKELIJOISTA MONIARVOISESTI JA ROHKEASTI AJATTELEVIA, OMAPERÄISIÄ, MUTTA SUVAITSEVAISIA IHMISIÄ. Muotoilussa tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat jokapäiväisiin elämäntapoihimme, ympäristöömme ja kulttuuriimme, sekä oman elämisemme laatuun. Nimenomaan muotoilun avulla tieteellistä tietoa ja taiteellista osaamista sovelletaan käytäntöön. Muotoilun alojen työnkuvat vaihtelevat useammilla eri tasolla samanaikaisesti: teollisesta käsityöhön; julkisesta yksityiseen ja rationaalisesta taiteelliseen kaupallisesta ei kaupalliseen. Muotoilukoulutusta ja -keskustelua mutkistaa sekin, että jo pelkästään perinteiset muotoilun alat ovat luonteeltaan kovin eri tyyppisiä. Esineillä on hyvin erilaisia ominaisuuksia ja tehtäviä eri esinekategorioissa ja eri ympäristöissä. 1) On tärkeä huomata kenen ehdoilla muotoilun koulutusta milloinkin annetaan. Tämä liittyy koulutettavien muotoilijoiden määrään ja koulutuksen laatuun. Koulutuksen sisältöä pyritään suuntaamaan, väliin jopa liian ahtaasti, kuviteltuja teollisuuden tarpeita ja toimintatapoja vastaavaksi. Uudet luovien alojen tarpeet, erilaiset vaihtoehtoiset toimintamallit, työyhteisöt ja verkostot unohdetaan helposti. Alati muuttuvan ammattikuvan trendikkäiden uusien aluevaltauksien ei pitäisi kuitenkaan antaa mullistaa muotoilukoulutusta päälaelleen. Vaikka esim. käyttöliittymäsuunnittelu, palvelumuotoilu ja viihde, peli- ja mediateollisuuden uudet muodot tarjoavat uusia haasteita ja työtilaisuuksia, ei perinteisen muotoilun todellisten ammattilaisten koulutusta tule laiminlyödä. Koulutuksen kehittämisessä, jos missä, kaivataan jatkuvuutta ja johdonmukaista hienosäätöä. Arkkitehti Louis Kahn on kuvannut hyvää opetustilannetta näin" Vanha, viisas, mies puhelee innostuneesti suuren puun alla hänen ympärilleen kerääntyneille ihmisille". Hän ei itse tiedä olevansa opettaja, eivätkä hänen kuulijansa tiedä olevansa hänen oppilaitaan. Hyvä opetustilanne perustuu vapaaseen, innostavaan, kannustavaan ilma piiriin; keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kaikkien opiskelijoiden kunnioittamiseen. Opettajan on myös välitettävä opiskelijoistaan ja otettava vastuuta heidän kehityksestään; tuettava opiskelijoiden omaa persoonallista ilmaisua ja sen kasvua. Opettajan on rohkaistava yrityksiin ja erehdyksiin; näkemään uusia mahdollisuuksia alueilta, mistä moni ei niitä helposti ymmärrä etsiä. Opiskelijat ovat opettajansa kanssa kaikki samassa veneessä, jota virta vie. Vaikka kaikki meloisivat eri suuntiin, vene liikkuu jonnekin. Tärkeintä oppimisessa ei ole ainoastaan päämäärä, vaan myös se liike: sillä se opettaa meidät ohjaamaan venettä. Oman identiteetin, oman käsialan uskottava hallinta on myös tie kaupalliseen menestykseen. Käsin tekeminen, taideaineet ja työpajat ovat aivan keskeisessä asemassa materiaalipohjaisten asioiden opetuksessa ja ne tuottavat opiskelijoille mitä suurinta onnistumisen iloa ja vaihtelua. Taideteollisen korkeakoulun ja TKK:n arkkitehtiosaston puustudiot ovat aivan esimerkillisesti vahvistaneet puu- materiaalien arkkitehtoonista ja kokeellista tutkimista ja puuosaamista. Tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi on otettava yhteiskunnan todelliset kehitystarpeet ja inhimillisen kulttuurievoluution tason kohottaminen, eri-

7 7 HALLITUS laisten ihmisten hyvinvointi ja elämisen laatu todellisen kestävän kehityksen hengessä. Laadukas ja vaativa muotoilun perusopetus on koko muotoilukasvatuksen kehityksen ydin. Tutkimus ei saa heikentää korkeakoulujen päätehtävää, perusopetusta ja sen laadun ja vaatimustason kohottamista. Ympäristökasvatus ja muotoilun opetus on aloitettava lapsille viimeistään peruskoulun ala-asteella. Muotoilun ja arkkitehtuurin opetuksen eettinen velvollisuus on huolehtia koko ympäristömme korkeatasoisesta kehityksestä ja jatkuvuudesta, sekä taistella lyhytaikaiseen voitontavoitteluun tähtääviä kaupallisia pyrkimyksiä vastaan. Bisnes tulee vasta sen jälkeen, kun on jotakin myytävää: todellista sisältöä, joka palvelee ihmisten arkisia tarpeita ja unelmia kestävää muotoilua, joka laajentaa oikeasti ihmisten mahdollisuuksia, typistämättä niitä samanaikaisesti jossain muualla. rin haaste. Laadukas ympäristö kun ei yleensä kehity kaupallisten pikavoittojen kautta. Eikä laadukas ympäristö tai omaperäinen muotoilu myöskään ole esteenä bisneksen teolle, päinvastoin. On tunnettu tosiasia, että kaikista Aalto -yliopiston, nyt väkisin yhdistetyistä kolmesta korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuvat opiskelijat perustavat tilastojen mukaan eniten uusia yrityksiä. Suomi tunnetaan korkeatasoisesta muotoilusta ja arkkitehtuuristaan. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan osata myydä. Onko kaupallisten alojen koulutus ajan tasalla? Bisnesalojen olisi aika oppia mitä laadukas suunnittelu on ja miten sitä myydään. Sen ei pitäisi olla muotoilijoiden tehtävä. Muotoilukoulutuksen on kehitettävä opiskelijoista moniarvoisesti ja rohkeasti ajattelevia, omaperäisiä, mutta suvaitsevaisia ihmisiä, jotka eivät vain toistele muiden ideoita. Tämä on myös tulevaisuudessa vahva, kilpailukykyämme aidosti kohottava strategia. MUOTOILUSSA TEHDÄÄN RATKAISUJA, JOTKA VAIIKUTTAVAT JOKAPÄIVÄISIIN ELÄMÄN TAPOIHIMME, YMPÄRISTÖMME JA KULTTUURIIMME, JA ELÄMISEMME LAATUUN. MUOTOILUN AVULLA TIETEELLISTÄ TIETOA JA TAITEELLISTA OSAAMISTA SOVELLETAAN KÄYTÄNTÖÖN. Tämän asian opettaminen kauppakorkeakoulun opiskelijoille on mahdollisesti koko Aalto-yliopiston suu- Pekka Harni Taiteilijaprofessori viite: 1) Pekka Harni, 2010, Object Categories Aalto University, Otava, Keuruu

8 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 2 / International Design for All Foundation Awards reddot-muotoilupalkinnot 2013 Muotoilutoimisto iamdesign Oy:n laatima suunnitelma riihimäkeläisten Inkilänhovin ja Kotokartanon palvelutalojen yhteisen piha-alueen kehittämiseksi on voittanut International Design for All Foundation Awards -kilpailun. Design for All -säätiön järjestämän kilpailun tarkoituksena on nostaa esille hankkeita, joiden kautta on edistetty ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Muotoilujournalismin Vaasapalkinto Inno Interior Oy Aura, kahden istuttava sohva Suunnittelija: Mikko Laakkonen Exacttools Palkittu tuote: Putkisaha (kolme eri mallia) Suunnittelija: Mika Priha Fiskars Oy Kodin tuotteista palkitut Fiskars Edge -veitsisarja Fiskars ServoCut -sakset My First Fiskars (Lasten työkalusarja) Fiskars SmartFit -oksasakset Leborgnen Nanovib-vasara Ebert Sankeyn Helsinki-ruukku Nokia Nokia Lumia 620 -älypuhelin Nokia Lumia 820 -puhelin Nokia Corporations (Valmistaja Yhdysvalloissa Harman International Industries, Inc.) Langaton kaiutin com Private Case Palkittu laukkusarja: Call me now Suunnittelija: Ari Korolainen Magisso Oy Palkittu keittiöväline -tuotesarja: Turner Spoon, Spaghetti Scoop ja Slotted Turner Tuotteet ideoivat Magisso Oy:n toimitusjohtaja Juhani Sirén ja teollinen muotoilija Vesa Jääskö Muotoilujournalismin Vaasa -palkinnon 2012 saajaksi valittiin tietokirjailija ja tutkija Harri Kalha. Voitto tuli artikkelisarjasta Glorian antiikkilehdessä. Joka toinen vuosi jaettava palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Voittaja sai palkinnoksi 5000 euroa, Risto Granlundin suunnitteleman Vaasa-vaasin sekä Taide & Design -lehden vuosikerran.

9 ONNITTELUT 9 TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA W W W.OR IE NTOCCIDE NT.FI

10 EU-PROJEKTI Ornamon lehti nro 2 / SÄHKÖINEN OPPIMISJÄRJESTELMÄ EUROOPPALAISILLE SUUNNITTELIJOILLE E-CHILD E-Child on EU-projekti, joka kehittää sähköisen koulutuksen lasten ergonomiasta eurooppalaisille muotoilijoille. Projektia vetää Children's Fashion Europe (CFE) ja kumppaneina ovat espanjalaiset Asociación Española de Productos para la Infancia (ASEPRI), Instituto de Biomecánica de Valencia (IBV), Instituto de Economía Publica (IEP), ranskalainen Nova CHILD, bulgarialainen Bulgarian Association of Apparel Textile Producers and Exporters (BAATPE), ruotsalainen Swedish Telepedagogic Knowledge Centre (STPKC) sekä Ornamo. Suomalaisten muotoilijoiden osuus koulutustarvekyselyssä oli 22 % Ornamon vastuualueena on e-child -projektin e-child.euproject.org internetsivujen ulkoasu, uutiskirje, esite, tiedon jakaminen sekä vuoden 2012 alussa tehdyt haastattelut ja kysely koulutus- tarpeesta ja sisällöstä suomalaisille suunnittelijoille. Kurssin sisällön luomisesta vastaa IBV ja teknisestä toteutuksesta STPKC. Kysely saavutti suunnittelijoita 10 eri Euroopan maasta, yhteensä 94 henkilöä vastasi siihen. Suomalaisten vastaajien osuus oli 22 %. Kyselyn perusteella eniten koulutustarvetta on lastenvaatteiden ja -tuotteiden turvallisuusasioissa ja EU- sekä muissa säännöksissä. Itse kurssiin toivottiin käytännöllistä sisältöä esimerkkeineen sekä erilaisia moduuleita, joista opiskelija voi valita haluamansa kurssit. e-child-kumppanit kokoontuivat tammikuussa Helsingissä Projektin edustajat kokoontuvat kerran jokaisessa kumppanuusmaassa. Helsingin kokouksen yhteydessä tammikuussa 2013 pidettiin Workshop, jonka järjesti Ornamon jäsen Anni Puolakka/ OK-Do. Kumppanien edustajien lisäksi workshopiin osallistuivat muotoilija Sannaliina Kuussaari ja lastenvaatesuunnittelija Sanna Myllys. Workshopissa käytiin läpi IBV:n ja STPKC:n laatimat kurssin opetus- ja rakennesuunnitelmat. IBV on kerännyt runsaasti materiaalia lasten ergonomiasta ja erityispiirteistä muissa projekteissaan, joita voidaan hyödyntää sisällöntuottamisessa. Kurssin pitää olla sisällöllisesti jotain muuta kuin perinteinen reseptikirja eli mahdollistaa opiskelijoiden interaktiivisuuden ja tiedon jakamisen heidän tulisi enemmänkin oppia kurssin kanssa kuin oppia kurssista, kiteytti Kennet Lindquist STPKC:sta. Workshopissa pohdittiin mahdollisuutta muotoilijoiden itse tuottaman sisällön jakamiseen esimerkkinä nopean tiedon kerääminen kuluttajilta (lasten vanhemmilta ja lapsilta) mobiililaitteilla. Workshop järjestettiin Ornamon toimistolla

11 11 EU-PROJEKTI Tärkeäksi koettiin tiedon jakaminen Etelä-Euroopan ja Skandinavian osaajien välillä, jolloin ilmasto-olosuhteisiin liittyvää tietoa voitaisiin hyödyntää. Kurssilla voisi muodostaa interaktiivisia tiimejä, joihin kuuluisi suunnittelijoiden lisäksi alan muita toimijoita. Myös ekologisten näkökulmien pitäisi olla sisällytettynä kurssiin, vaikka se ei olekaan kurssin pääasia. Suomalaiset suunnittelijat toivoivat jo kyselyvaiheessa, että sovellusalusta toimisi samalla info-pankkina, josta voisi esimerkiksi etsiä yritykselleen sopivaa tuotantolaitosta Euroopasta. Idean voisi kaupallistaa siten, että yritykset markkinoivat palvelujaan sivuilla. Workshopin yhtenä keskustelun aiheena oli kurssin kelpoisuus sertifioinnit ovat yleensä maakohtaisia, joten haasteena on myös kehittää pätevä sähköinen logomainen todistus kurssin suorittamisesta, jonka suunnittelija/ yritys voisi laittaa nettisivuilleen. Kaikkea Workshopissa käytyä pohdintaa ei tämän vuoden lopussa päättyvän e-child projektin aikana ehdi toteuttaa, mutta projekti on hyvä päänavaus siinä mukana olleille maille ja yhteisöille. Hankkeessa on mukana myös pari ornamolaista suunnittelijaa, jotka tutustuvat eri maiden paikallisiin lastenvaatetehtaisiin. Ornamolaisia suunnittelijoita otetaan mukaan myös kurssin pilottivaiheeseen syksyllä. Kiitos jo apuna olleille jäsenille ja yrityksille! Petra Ilonen Yhteyshenkilö e-child-projektissa p. (09) SUOMALAISTA DESIGNIA LAPSILLE Kids Design Block on luova ryhmä suomalaisia, lasten tuotteisiin keskittyneitä design-yrityksiä. Kids Design Block on luova ryhmä suomalaisia, lasten tuotteisiin keskittyneitä design yrityksiä. Kids Design Block on Suomessa ainutlaatuinen. Ryhmäämme kuuluu kotimaisia, laadukkaita tuotteita suunnittelevia ja valmistavia pienyrityksiä, joita kaikkia yhdistää intohimo designiin ja persoonallisiin lastentuotteisiin. Tällä hetkellä valikoimiimme kuuluu vaatteita, leluja, kasseja, sisustustarvikkeita ja tee-se-itse -tuotteita. Ryhmä perustettiin vuonna 2011, ja se toimii maanlaajuisesti. Kids Design Block järjestää Pop-up -myyntejä, osallistuu alan messuille ja erilaisiin lastentapahtumiin. Tavoitteenamme on nostaa taso kas, suomalainen, lapsille suunnattu muotoilu ansaitsemaansa arvos tukseen ja lisätä alan tunnettuutta. Tähtäämme lasten tuotteiden muotoilukulttuurin edistämiseen, ja sitä kautta edistämään muotoilun merkitystä ihmisen jokapäiväisessä arjessa. Tuotteillamme annamme lapselle mahdollisuuden ilmaista itseään, sekä olla omalta osaltamme mukana kasvattamassa heitä hyvää muotoilua arvostaviksi tulevai - suuden kuluttajiksi. Mukana olevat yritykset muodostavat kattavan ja houkuttelevan kokonaisuuden suomalaisista lastenmerkeistä. Kids Design Blockin tuotemerkit ovat: Aarrekid, Höö, Kakara, Kui Design, Marakattimarssi, Muru, Onni ja Ilona, Paapii, Punainen Norsu ja Kids Design Block. Lisätietoja: Merja Lamberg p , kakara@kakara.fi

12 TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 2 / Muotoilijoiden palkkatietoa työtehtävittäin Jutta Martens Teollisuustaiteen Liitto Ornamo toteutti syksyllä 2012 laajan työmarkkinatutkimuksen, jossa tarkasteltiin jäsenistön sijoittumista työmarkkinoille sekä yleistä palkkatasoa. Vastausprosentiksi muodostui 30. Ornamo muotoilualojen edunvalvontaliittona toivoisi muotoilijoiden määrän kasvua yritysten johtotehtävissä. Tällä tavoin muotoilun merkittävyys ja potentiaali ymmärrettäisiin laajemmin yritysmaailmassa. Syksyllä 2012 toteutetun työmarkkinatutkimuksen mukaan yhteensä 15 prosenttia toisen yrityksen palveluksessa työskentelevistä vastaajista toimi ylemmässä tai keskijohdossa tai muotoilujohtajana. Tutkimuksen mukaan yli puolet jäsenistöstä työskentelee suunnittelijana tai asiantuntijatehtävissä, yhteensä 55 prosenttia. Opettajina työskentelee 17 prosenttia jäsenistöstä (Taulukko 1). Ornamon tekemässä työmarkkinatutkimuksessa tarkasteltiin kokoaikaisissa töissä olevien vastaajien kuukausiansiota toimiasemasta riippuen. Tässä tarkastelussa ei otettu huomioon työttömyyspäivärahoja tai eläkettä. Johtotehtävien mediaanipalkaksi muodostui tutkimustulosten perusteella euroa kuukaudessa. Tämä luku on ylimmän johdon, keskijohdon ja muotoilujohtajien mediaanipalkoista laskettu keskiarvo. Ero muiden suunnittelualojen johtotehtävien palkkatasoon selittyy, sillä että muotoilijat toimivat muotoilujohtajina yrityksen keskijohdossa eikä ylimmässä johdossa. Ornamon työmarkkinakartoituksen mukaan suunnittelija- ja asiantuntijatehtävisä mediaanipalkka on euroa kuukaudessa (Taulukko 2). Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös missä tehtävissä jäsenistömme työskentelee. Hieman yli neljännes vastaajista, 29 prosenttia, työskentelee konsultointi- ja suunnittelutehtävissä. 20 prosenttia vastaajista työskentelee koulutus- ja opetustehtävien parissa. Myös tuotesuunnittelun ja tuotekehityksen parissa työskentely oli suhteellisen yleistä (Taulukko 3). Työtehtävien ja palkan vastaavuutta tarkasteltaessa selvisi, että johtotehtävistä tienaa eniten, mediaanikuukausipalkka on euroa. Strategisen suunnittelun sekä tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät tienaavat myös suhteellisen hyvin verrattuna muihin työtehtäviin. Strategisista suunnittelutehtävistä ansaittava mediaanikuukausipalkka on euroa, tutkimus- ja kehittämistehtävistä tienataan keskimäärin euroa kuukaudessa. Konsultointi- ja suunnittelutehtävissä, missä suurin osa vastaajista toimii, keskimääräinen kuukausiansio on euroa. (Taulukko 4). 20 % ORNAMON JÄSENISTÖSTÄ TYÖSKENTELEE OPETUS- JA KOULUTUS TEHTÄVISSÄ Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastaus prosentti oli 30 %, mikä on tilastol lisesti merkitsevä. Kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia vuoden aikana. Seuraavan kerran palkka- ja palkkiokysely lähetetään jäsenille ensi syksynä. Käy katsomassa palkka-ja palkkiokyselyn tulokset Ornamon jäsenpalveluosiosta. > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os: muotoilu@ornamo.fi

13 13 TILASTOTIETOA Taulukko 1 Toimiasema 4 % 8 % 8 % 3 % Ylin johto Keskijohto 1% 17 % 4% Muotoilujohtaja Suunnittelija / Asiantuntija Assistentti Harjoittelija 55 % Opettaja Muu Taulukko 2 Taulukko 3 Tehtävä Toimiasema n. Keskiarvo Mediaani Johtotehtävät, sis. ylin ja keskijohto sekä muotoilujohto Suunnittelija / Asiantuntija Assistentti Harjoittelija *** *** 9 % 12 % 9 % 6 % 4 % 4 % Opettaja % *** Mukana kokoaikatyötä tekevät määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Mediaani viittaa lukujoukon suuruusjärjestyksessä keskimmäiseen lukuun. Siten mediaanissa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi. Täten luku kuvaa paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa. 29 % 20 % Taulukko 4 Tehtävät n. Keskiarvo Mediaani Johtotehtävät Strateginen suunnittelu Markkinointi ja myynti Koulutus- ja opetustehtävät Konsultointi ja suunnittelu Tutkimus ja kehittäminen Tuotekehitys Tuotesuunnittelu *** Mukana kokoaikatyötä tekevät määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Johtotehtävät Strateginen suunnittelu Markkinointi ja myynti Koulutus- ja opetustehtävät Konsultointi ja suunnittelu Tutkimus ja kehittäminen Tuotekehitys Tuotesuunnittelu Muu

14 AJASSA Ornamon lehti nro 2 / OPETUS VASTAA TULEVAISUUDEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN Tulevaisuuden kestävän kehityksen haasteet liittyvät mm. väestön kasvuun. ilmastonmuutokseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen epätasa-arvoon sekä kuluttamisen ja tuotannon suhteeseen. Globaalit monimutkaiset ongelmat ja niiden heijastuminen paikalliseen toimintaympäristöön vaativat laaja-alaista lähestymistapaa. Tähän ongelmakenttään ratkaisuja pyrkii löytämään Creative Sustainability koulutusohjelma. CS Creative Sustainability on Aaltoyliopiston vuonna 2010 alkanut maisteriohjelma, joka tarjoaa monitieteellisen ja kansainvälisen oppimisympäristön kestävän kehityksen kysymyksissä. Koulutusohjelmaa koordinoi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Muotoilun laitos. CS -opintoihin voi hakeutua Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Muotoilun laitoksen sekä Arkkitehtuurin laitoksen, Kauppakorkeakoulun Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen ja Insinööritieteiden korkeakoulun Kiinteistötalouden koulutusohjelman kautta. Koulutusohjelman opetuskieli on englanti ja opiskelijoista noin puolet on ulkomaisia. Monitieteinen ja kansainvälinen lähestymistapa kestävän kehityksen kysymyksiin Koulutusohjelma tarjoaa opetusta johtamisen, arkkitehtuurin, kiinteistötalouden ja muotoilun aloilta. Kunkin koulun opiskelijat suorittavat oman koulunsa perusopintojen lisäksi yhteisiä Creative Sustainability -opintoja sekä valinnaisia opintojaksoja, joissa syvennytään kestävän kehityksen kysymyksiin tietyn oppiaineen näkökulmasta. Tavoitteena on, että maisteriohjelma tuo yhteen eri alojen opiskelijoita työskentelemään monitieteisissä ryhmissä ja opettaa heitä uuteen ongelmanratkaisutaitoon monitasoisissa kestävän kehityksen ongelmissa. Tämä tapahtuu luovan ongelmaratkaisun, ryhmätyön ja holistisen näkökulman kautta. Myös laaja-alaisen systeemiajattelun hallinta on oleellista ja se luo pohjan ongelmien globaalin tason ymmärtämiseen samalla kuitenkin huomioiden paikallisen kontekstin. Design-ajattelu tarjoaa opiskeluun luovia ongelmanratkaisutaitoja ja design- prosessin metodeja hyödynnetään niin ongelman määrittelyssä, ideoinnissa, ratkaisujen löytämisessä kuin ratkaisumallien esittelyssäkin. Ongelmakeskeinen oppiminen Aalto-yliopiston Kestävän kehityksen campus -projektin kanssa on joka vuosi tehty konkreettisia suunnitelmia Aalto kampuksen kestävyyden ja ympäristövaikutusten parantamiseksi. WDC-vuonna toteutettiin saksalaisten yhteistyöyliopistojen ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa Sustainable Summer school, jossa yhtenä teemana oli kestävä turismi. Shanghailaisen Tongjin yliopiston kanssa on aloitettu opetusyhteistyö ja syksyllä 2012 järjestettiin Aalto Tongji Design Factoryn kattopuutarhan suunnittelutyöpaja. Vuonna 2012 toteutettiin myös perinteisiä suunnitteluprojekteja, joista yksi oli Suomen taitoluisteluliitolle suunniteltu visuaalisen ilmeen uudistus Finlandia Trophy -kilpailulle. Edellä mainitussa projektissa käsiteltiin myös kestävää tapahtumatuotantoa. Kehittyvissä maissa on toteutettu useampia projekteja yhteistyössä Aaltoyliopiston muiden toimijoiden kanssa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteistyö CS -koulutusohjelma tekee tiivistä yhteistyötä tutkimuksen kanssa ja Muotoilun tutkimuksen NODUS Sustainable design -tutkimusryhmä tarjoaa asiantuntijuutta opetukseen. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus tutustua tutkimukseen työskentelemällä erilaisissa projekteissa tutkimusassistentteina ja tekemällä opinnäytetyönsä osana tutkimusprojektia. Näin tieteellinen toiminta ja tutkimusperiaatteet tulevat tutuiksi jo maisterivaiheessa ja avaavat näin mahdollisuuden tohtoritasoisiin jatko-opintoihin. Esimerkkinä tutkimuksen ja ope-

15 15 AJASSA tuksen hyvästä yhteistyöstä on EU -rahoitteinen TANGO/AH-DEsign projekti. Projektissa on keskitytty eri sukupolvien väliseen kohtaamiseen ja hyvään arkeen kaupunkiympäristössä. Aalto -yliopiston lisäksi mukana on Politecnico di Milano Italiasta ja L'Ecole de Design Nantes Atlantique Ranskasta. Projektissa CS tekee yhteistyötä Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksen kanssa (projektin vetäjä) ja siksi luovia menetelmiä on käytetty mm. asukastyöpajojen lähestymistapana ja tutkimusaineiston keruussa. Projektissa taide, suunnittelu, opetus ja tutkimus ovat tiiviisti linkittyneet toisiinsa ja uutta tietoa on tuotettu mm. osallistavista menetelmistä hyvän naapuruston luomisessa ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Projektin loppunäyttelyt ovat Nantesissa maaliskuussa, Milanossa huhtikuussa ja Designmuseolla Helsingissä toukokuussa. Ammattikuvan laajentuminen Opinnäytetöillään opiskelijat ovat laajentaneet perinteistä muotoiluosaamista ja osaamisellaan he laajentavat suunnittelijoiden työkenttää. Suunnittelija onkin yhä enemmän asioiden ja prosessien mahdollistaja, välittäjä ja prosessien läpiviejä. Opinnot valmistavat opiskelijoita työskentelemään kestävän kehityksen PROJEKTIT TUOVAT OPINTOIHIN REALIS TISIA ONGELMIA RATKOTTAVIKSI asiantuntijoina organisaatioissa, joiden strategisiin näkemyksiin ja tavoitteisiin kuuluu muutos kohti kestävämpiä toimintamalleja. Organisaatiot ovat niin yksityisiä, julkisia, kuin järjestöjäkin. Opinnoista valmistuneet opiskelijat ovat myös perustaneet monialaisia yrityksiä. Yhtenä esimerkkinä on juuri toimintansa aloittanut osuuskunta Big Plans Bakery (the sustainable think/ do-thank), jonka tavoitteena on auttaa organisaatioita kestävän kehityksen problematiikassa. Perustajajäsen Janne Salovaara kertoo, että toiminnassa yhdistyy monitieteellinen ongelmaratkaisu käytännön tason toimintaan. Tavoitteena on designajattelun ja lähestymistavan kautta avata uusia ongelmanratkaisutapoja ja mahdollisuuksia myös tieteellistä tietoa käytäntöön yhdistämällä. Mukana on kolme CS -pääaineen valmistumisvaiheessa olevaa opiskelijaa, muita Aaltolaisia sekä lisäksi Vaasan, Helsingin ja Tampereen yliopiston opiskelijoita. Monialaisuuden lisäksi ryhmä on monikulttuurinen. Kestävä kehitys muotoilun opetuksessa tulevaisuudessa CS:n ohjelmajohtaja Tiina Laurila kertoo, että tulevaisuudessa kestävän kehityksen opetus on tarkoitus linkittää yhä syvemmin kaikkeen muotoilun opetukseen Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Korkeakoululla on tulevien tuotesuunnittelijoiden kouluttajana keskeinen rooli ympäristötietoisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden edistäjänä. Aallon strategiassa kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä painopistealueista. Muotoilun opetuksessa tarvitaan sekä laaja-alaista kestävän kehityksen problematiikkaa avaavaa holistista opetusta että eri ammattispesifistä tietoa elinkaariarvioinnista, muotoilun materiaaleista ja prosesseista ja lisäksi muotoilun vaikutusmahdollisuuksista kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Kirsi Niinimäki Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu CS -opiskelijan Malin Bäckmanin postikorttikorttiprojektin tapaaminen Tango hyvän arjen Kannelmäki -näyttelyssä. Tapahtuma oli osa Tango/AH-DEsign projektia Kannelmäessä toukokuussa 2012 (kuva Kirsi Niinimäki).

16 ONNITTELUT KOLUMNI Ornamon lehti nro 2 / Ideavaras? Eräänä päivänä huomasin varastavani lasten ideoita. Tähän oli siis tultu. Ei aivan, mutta jotain sinne päin, kuitenkin. Tätä miettiessäni huomasin, että ajat muuttuvat, ja sen myötä pelisäännötkin. Joskus muutokset tapahtuvat huomaamatta, hiipien. Yhtäkkiä se, mikä ennen oli varjeltua ja salattua, tuleekin olla avointa ja jaettavissa. Eikä vain ihmisten kesken, vaan selainten ja tietopäätteiden välillä, niin että uuden ajatukset todellakin singahtavat valonnopeudella mantereelta toiselle ja takaisin. Itse kävin ideavarkaissa koululla, ja palaan rikospaikalle Martinlaaksoon aina uudestaan. Toteutimme siellä Suomen kulttuurirahaston rahoittaman ja Kansaivälisen designsäätiön (WDC) ideoiman Muotoile kouluruoka -hankkeen. Suunnitteluprosessimme taikasana oli osallistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitää inspiroida kaikki joita hanke koskettaa ja joiden työhön se liittyy, ideoimaan ja miettimään miten kouluruokaa voidaan parantaa. Suunnittelun kohde ei ole lautanen tai kalapuikko, vaan koko arvoketju, jonka tuloksena kouluissa tarjoillaan noin kahden veroeuron arvoinen lounas lapsille. Lasten suusta sen totuuden sitten kuulee ja Martinlaaksossa se kyllä oli eri viesti kuin Ilta-Sanomissa. Kouluruoka on hyvää, ja sitä halutaan lisää, ja sitä on kiva ideoida ja kehittää. Yksi osallistavan muotoilun pointti toteutui juuri tässä kun muotoilutoimisto muutti kouluun ja oppilaat tekivät töitä kanssamme, he todella innostuivat mahdollisuudesta uudistaa ja vaikuttaa. Ideoiden kanssa ei kursailtu, niitä sinkoutui ilmaan ja post it -lapuille satamäärin, ja ne olivat hyviä! Mutta kenelle ideat kuuluvat!? Saako niitä vapaasti riistää ja rohmuta? Ei tietenkään. Veteen on piirretty viiva, jonka pitää olla yhtä tarkka kuin railo jäässä! Yhteisöllisiä hankkeita on lähes mahdotonta kehittää ja yhteisten palvelujen muotoilu olisi älytöntä ilman käyttäjien osallistamista. Ideoiden pitää virrata ja niitä pitää voida vapaasti yhdistellä ja nivota, jotta lopulta, useimmiten sitten ammattimaisen suunnitteluprosessin tuotoksena, syntyy konkreettinen toteutuskelpoinen suunnitelma. Koulussa olimme sopineet mikä on yhteisen hankkeen tavoitteet ja pelisäännöt. Iloitsemme mitä enemmän tästä hankkeesta syntyineitä ideoita kopioidaan, jaetaan ja levitetään. Tavoitteena on ollut luoda Martinlaakson koulussa avoin muotoiluprosessi, jota sitten voidaan ihan luvan kanssa kopioida kaikkialla Suomen kouluissa. Avoimuus toteuttaa yhteisön tavoitteita. Samoin oli myös 2012 Fennia Grand Prix -palkitussa peltopylväs-projektissamme. Asiakkaamme nimenomaan halusi, että pitkässä R & D projektissa kehitetyt ideat ja ratkaisut ovat patenttivapaita ja niistä tiedotetaan hyvin. Jos kansallinen kanta(sähkö) verkko ja sen parissa luodut innovaatiot inspiroivat yksityisiä sähköyhtiöitä parempaan, kaikki hyötyvät. Hieno periaate! Mutta sitten on aina se pienen lapsen ja yksittäisen keksijän näkökulma. Workshopit, joissa ideoita kehitellään, ja joskus myös avoimet tarjouskilpailut, joilla ideoita haetaan, voivat myös kalahtaa nilkkaan. Jos ei kunnolla ole sovittu tekijänoikeusasioista ja ylipäätään siitä miten ideaketjuja näytetään ja jaetaan, voi luovan flown sijasta olla riita pystyssä. Aina on yksi, joka muistaa idean. Se keksijä, joka ajatteli että tämä on hänen ajatuksensa. Hänen, vaikka sen päälle tulisi uusia ideoita ja innovaation polku, niin aina löytyy joku jolla on oikeus sanoa että keksi esim. idean yhdistää kolme korkeakoulua Uudellamaalla. KAIKEN NÄHNYT MUOTOILUJOHTAJA UUSII LUOVUUTTAAN PÖLLIMÄLLÄ PIENILTÄ IDEAT Inspiraatio kolumniin ei tullut vain Martinlaaksosta vaan myös Otaniemestä. Osallistuin nimittäin minäkin Aalto-yliopiston järjestämään Campusideoinnin sidosryhmäworskhoppiin. Siellä syntyi hyvässä porukassa rahanarvoisia ideoita ja tietysti toivon että ne saadaan toteutukseen. Ammattimuotoilijallekin ideoiden lainaus ja vapaa innovointiasia on välistä kimuranttia; usein pyydetään mukaan hyviin tapahtumiin, joissa pääsee hyvään seuraan ja saa ideoida sekä oppia. Aika on konsultille kuitenkin myytävää resurssia ja usein ideatkin ovat core-osaamistamme. Osallistavuus joka selvästi on vahva uusi trendi muotoilussa, hakee vielä omaa etikettiään. Selvästi se on myyntituote, mutta epäselvää on välistä tulisiko osallistujillekin tarjota muuta kuin kahvi, pullaa tai kouluruokaa? Jaa ideoita niin saat ideoita. Eri asia on sitten lähdetäänkö niitä toteuttamaan. Siitä se työ vasta alkaa! Pekka Toivanen Teollinen muotoiliija

17 17 TIEDOKSI Kuntoutuskurssilta tasapainoa työhön Tyk-valmennuksessa haetaan ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseksi. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä työssäsi tapahtuu, mikä siinä on muu unut ja kuinka muutokset vaiku avat jaksamiseesi. Muut sisältöalueet lii yvät terveyteen, terveyskuntoon sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Ornamon, Kelan ja Verven yhteistyössä järjestämät kurssit toteutetaan Verven Mikkelin toimipaikassa. Haku alkavalle kursseille käynnissä! 33 kuntoutuspäivää jakaantuvat viidelle jaksolle 1,5 vuoden ajalle. Toimita kuntoutushakemus (KU102) ja työterveyshuollon selvityslomake (KU108) paikkakuntasi Kelan toimistoon mahdollisimman pian. Tiesithän, e ä kurssia varten voit hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Kysy lisää: Salla Heinänen, p , salla.heinanen@ornamo.fi Mira Turunen, , mira.turunen@verve.fi Majoitus ja ruokailu: katso olanhovi.fi Lisätietoja yleisesti TYK- kuntoutuksesta Ornamo käynnistää maakunnallisen muotoiluselvityksen SELVITYS TOTEUTETAAN UUDENMAAN LIITON KANSSA World Design Capital Helsinki vuoden jälkeen on tärkeää ottaa selvää miten vuosi on vaikuttanut Uudenmaan kuntien kiinnostukseen muotoilutoimialaa kohtaan. Nyt käynnistyneen esiselvityksen kautta saadaan tietoa Uudenmaan kuntien kiinnostuksesta muotoilua ja luovia aloja kohtaan. Lisäksi kerätään tietoa kuntien halusta hyödyntää muotoilupalveluita, yhteistyön mahdollisuuksista ja esteistä yhteistyön toteutumiselle. Tulosten perusteella voidaan päätellä miten WDC2012 -vuoden perintöä voidaan jatkaa ja hyödyntää muotoiluelinkeinon tukemisessa ja muotoilun käytön laajentamisessa. Hanke tukee sekä muotoiluelinkeinoa että kuntia niiden nykyisessä, haasteellisessa tilanteessa ja kuntarakenteiden uudistuksissa. Kokonaisvaltaisen suunnittelun ja muotoiluajattelun avulla voidaan kehittää kuntien tilojen ja palveluiden yhteensovittamista mahdollisimman kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Muotoilua käyttämällä vahvistetaan luovien alojen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä alueella. Sähköinen kyselytutkimus toteutetaan kevään 2013 aikana. Kohderyhmänä ovat kuntien viranhaltijat, luottamushenkilöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat sekä muotoilualan ammattilaiset. Myös näiden tahojen yhteistoimintaa selvitetään. Lisätietoa: asta.boman@ornamo.fi.

18 Ornamon lehti nro 2 /2013 Tämä ei ole vain keittotaso. Tämä on uusi Siemens flexinduction. Induktiokeittotaso, joka automaattisesti huomioi keittoastian koon ja muodon. siemens-home.fi Ruoanvalmistus on hauskaa. Erityisen mukavaa se on, kun sinulla on valinnan vapaus. flexinduction-keittotasolla voit yhdistaa kaksi keittoaluetta yhdeksi laajaksi keittoalueeksi, jolla kypsennät uunivuoassa olevat ruoat niin että tulos on tasainen. Voit asettaa alueelle useita keittoastioita, joiden koon ja muodon keittoalue tunnistaa automaattisesti. Tarpeen mukaan voit käyttää myös neljää keittoaluetta toisistaan riippumatta. Keittotaso tunnistaa keittoastian ja tuottaa lämpöä juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Lisätietoa siemens-home.fi Siemens. Tuo tulevaisuuden kotiisi. 18

19 19 NYT MUOTOILIJAT 14 NYT VOIT EHDOTTAA ENSI VUODEN PALKITTUJA! Keitä ovat muotoilijat 14? Ehdota kollegaa tai itseäsi! Palkinnot julkistetaan tammikuussa 2014 Ornamon ja Grafian järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena on KOTI. VUODEN TEKSTIILITAITEILIJA VUODEN TEOLLINEN MUOTOILIJA VUODEN VAATESUUNNITTELIJA VUODEN TAITEILIJA Ehdotukset mennessä perusteluineen osoitteeseen: Palkinnon saajat valitsevat TEXO:n, TKO:n, MTO:n ja Ornamon taidejaoston valintalautakunnat. VUODEN KALUSTESUUNNITTELIJA Palkintoa voivat hakea kaikki SIOn jäsenet. Jos työssäsi näkyy kotiteema; hae palkintoa tai ehdota kollegaasi! Vuoden kalustesuunnittelija -palkintoa voivat hakea suunnittelijat itse, mutta myös valintalautakunnan jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkittavaksi suunnittelijaksi. Palkinnon saajan valitsee valintalautakunta, johon kuuluvat pj. Tapio Anttila, Nanna Kinnunen, Elina Aalto ja Jesse Pietilä SIOn edustajina. SAFAn edustaja tarkentuu myöhemmin. Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää hakijan cv ja kuvia valinnan tueksi. Ehdotukset mennessä osoitteeseen: Lisätietoja: Marika Laakko, p. (09) tai

20 AJASSA Ornamon lehti nro 2 / ERIKOISTUMISTA JA YHTEISTYÖTÄ Pirjo Kääriäinen Tekstiilisuunnittelun professori, Aalto ARTS Opetushallituksen asettaman tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan jäsen Opetushallituksen käynnistämän tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksen raportti "Ammattitaito on aina muodissa" julkaistiin joulukuussa Sen tavoitteena oli kuvata alan koulutuksen nykytilanne mahdollisimman kattavasti ja etsiä tulevaisuuden muutostarpeet. Selvitys perustuu aiempiin tutkimuksiin sekä opiskelijoille, opettajille, oppilaitoksille ja työnantajille tehtyihin kyselyihin. Raportti sisältää paljon hyödyllistä tietoa erityisesti koulutuksen järjestäjille, vaikka jääkin korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) osalta paikoin pintapuoliseksi. Osa raportin tiedoista on jo nyt vanhentunut, sillä muutosvauhti on koulutuksessakin niin nopeaa ettei suunnitelmia ehditä toteuttaa tai testata ennen uusien valmistelua. TEXO ry:n uusi puheenjohtaja Juha Laurikainen kommentoi raporttia omassa puheenvuorossaan Ornamon lehdessä 1/13. Raportti tuo ansiokkaasti esille tekstiili- ja vaatetusalan monimuotoisuuden ja peilaa tulevaisuuden kehitystä. Massatuotantoon keskittyneet tehtaat ovat vaihtuneet kansainväliseen muotikauppaan, pintasuunnittelua tarvitaan niin talojen seinissä kuin tyynyliinoissakin, teknisten tekstiilien käyttö kasvaa esim. hygieniaja rakennusteollisuudessa, kestävä kehitys haastaa materiaalien valinnan ja huollon, käden taidot kiinnostavat ja kasvattavat merkitystään ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Kiinnostavia ovat myös tekstiili- ja vaatetusalan rajapinnat, kuten esimerkiksi terveysja hyvinvointiala, peliteollisuus ja kulttuurituotanto. Tekstiili- ja vaatetusala on kärsinyt pitkään suunnittelijoiden ylikoulutuksesta ja koulutuksen epätasaisesta laadusta. Mitoitusvirhettä on tekstiilin osalta nyt korjattu lopettamalla useita ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia. AMK tekstiilisuunnittelijoita koulutetaan näillä näkymin ainoastaan Metropoliassa. Vaatetussuunnittelijoiden ylikoulutus näyttäisi sen sijaan jatkuvan. Ammattikorkeakoulujen kasvava autonomia antaa niille päätösvallan valita pääaineensa koulutusvastuiden puitteissa. Päätöksiä tehdään liiketoiminnan periaatteita seuraten ja ilman alan erityisosaamista. Tästä on surullisena esimerkkinä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) päätös kutistaa Wetterhoffin perinteitä jatkanut, korkeatasoinen tekstiilialan koulutus sivuaineeksi ja keskittyä sen sijaan vaatetusalaan. Tekstiili- tai vaatetusalaan perehtyviä AMK-insinöörejä kouluttavat ainoastaan Tampereella TAMK ja Lahdessa LAMK, ja niissä molemmissa koulutus on jatkuvan lopetusuhan alaisena. Kaupallisen alan (ns. teva-tradenomit) koulutus on käynnistynyt, mutta opettajien joukossa ei yleensä ole muotialan ammattilaisia. Toisen asteen koulutuskenttä on vaikeasti hahmotettava. Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen koulutus jakautuu tekniikan ja liikenteen alaan sekä käsi- ja taideteolliseen alaan (kulttuurialaan). Tämä jako vaikeuttaa tilastointia ja ylläpitää päällekkäistä koulutusta, jonka purkamista raportissa nyt suositellaan. Toisen asteen koulutusta vaivaa suuri keskeyttämisprosentti ja valmistuvien osittain heikot ammatilliset taidot (esim. ompelutaito). Opiskelijoille saatetaan antaa mielikuva suunnittelijan pätevyydestä jo ammatillisten opintojen jälkeen samalla kun tekemisen taidot jäävät heikoiksi. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa on tärkeää ja työnantajat peräänkuuluttivat tutkimuksessa sekä parempia ammatillisia taitoja että hyvää asennetta. Koulutuksessa on aukkoja: esimerkiksi muoti- ja tekstiilialan myyjiä ei kouluteta lainkaan vaikka kauppa on nykyään merkittävä työllistäjä. Raportissa ehdotetaan pienten ammatti alojen toisen asteen koulutuksen keskittämistä muutamiin oppilaitoksiin, alueellinen jakautuminen huomioiden. Näitä ovat esimerkiksi modistin, suutarin, vaatturin, turkisja nahka-alan tutkinnot.