2 /13. e-child oppimisjärjestelmä. Muotoilijoiden palkkatietoa. Ornamosäätiön stipendit ORNAMON LEHTI. Sivu 12. Kansi / Sivu 10.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 /13. e-child oppimisjärjestelmä. Muotoilijoiden palkkatietoa. Ornamosäätiön stipendit ORNAMON LEHTI. Sivu 12. Kansi / Sivu 10."

Transkriptio

1 1 2 /13 ORNAMON LEHTI e-child oppimisjärjestelmä Kansi / Sivu 10 Muotoilijoiden palkkatietoa Sivu 12 Ornamosäätiön stipendit Sivu 34

2 2

3 3 SISÄLLYS Nro 2 /13 3 Ornamo 4 Pääkirjoitus 5 Hallinto 6 Hallitus 8 Onnittelut 10 e-child 12 Tilastotietoa 14 Ajassa 16 Kolumni 19 Nyt 20 Ajassa 22 Tapahtumia 24 Haastattelu 26 Jäsenille 28 Kuukauden taiteilija 29 Asianajajalta 30 Tekijät kertovat 31 Tilastotietoa 32 AYT 34 Ornamo-säätiö 36 Mediatiedot, ilmoituksia Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, taitto, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. (09) , GSM Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) , Anna Rikkinen projektipäällikkö, Taide p. (09) , ORNAMON TEOSMYYNTINÄYTTELY IHASTUTTI KÄVIJÖITÄ Petra Ilonen projektipäällikkö, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) , Asta Boman asiantuntija Näyttelyarkkitehtuurista vastasi projektipäällikkö Anna Rikkinen. Teos: Kristiina Nyrhinen, teossarja Silkkiunikko. Valokuva: Elina Perttula Elina Perttula viestintäharjoittelija GSM Kaisa Logren tuottaja GSM Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. (09) Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Leenakaisu Hattunen varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuvassa kevään 2013 Reima -malliston tuulenpitävä ja vettähylkivä soft shell -takki. Kuva Reima/Rami Hanafi. Reima oli mukana E-Child EU-projektin lastenvaate- ja tuotesuunnittelijoille tehdyssä kyselyssä.

4 PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 2 / Muotoilukoulutus työelämäläheiseksi Suomessa valmistuu vuosittain arviolta n. 600 muotoilualan korkeasti koulutettua, maailmalla kymmeniä tuhansia. Koulutettujen muotoilijoiden määrässä emme voi kilpailla, joten ratkaisevaa on koulutuksen laatu ja mitä muotoiluosaamisella saadaan aikaan. Ornamon tekemän ammatillisen täydennyskoulutuskyselyn mukaan jäsenistö toivoo erityisesti täydennyskoulutusta tietokoneavusteisten suunnitteluohjelmien, uusien materiaalien ja tekniikoiden sekä ammatin harjoittamiseen liittyvissä asioissa. Muotoilijat ovat kokeneet muotoilualan koulutuksen vastaavan työelämän tarpeita, mutta yrityksistä kuulee toiveita muotoiluosaamisen kehittämisestä paremmin vastaamaan yritysten tarpeita. Muotoilualan laajempi selvitys alan osaamisen vastaavuudesta teollisuudessa tarvitaan. Mitä osaamista muotoilijoilta odotetaan ja miten omaa osaamistaan voi koulutuksen avulla kehittää? Tarvitsemme laajempaa yhteistyötä eri toimialojen kanssa muotoiluosaamisen tarpeiden selvittämiseksi. Tämä tukee muotoilijoiden työllistymistä sekä muotoilun ostamista. Sidosryhmien kanssa olisi hyvä muodostaa yhteinen näkemys tulevaisuuden muotoilijoiden osaamistarpeista ja oppimistavoitteista. Muotoilun täydennyskoulutuksessa kirjo on valtava, mutta vastaako se muotoilijoiden tarpeisiin? Koulutukseen ottaa kantaa myös kansallinen muotoiluohjelma, joka tähtää muotoiluosaamisen parempaan hyödyntämiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Ornamolle on annettu tehtävä ohjelman toteuttamisessa. Ornamo oli mukana myös opetusja kulttuuriministeriön työryhmässä, joka pohti keinoja edistää prosenttiperiaatetta osana julkista rakentamista. Hanke saa jatkoa ja taideteollinen taide on siinä mukana. Täydennyskoulutuksessa Ornamo on tehnyt yhteistyötä Ely-keskuksen ja Aalto Pron kanssa mm. IDBM Pro ja valaistussuunnittelun koulutusohjelmassa. Tämän kokemuksen ja jäsenten tarpeen pohjalta yhteistyötä täydennyskoulutuksen osalta jatke taan, toivottavasti myös muiden korkeakoulujen kanssa. Ornamo käynnisti vuoden alussa myös ammatillis-aatteellisen koulutuksen. Esimerkiksi hankintakäy täntöjen ja tarjousten tekemisessä on sekä tilaajilla että muotoilualan ammattilaisilla haasteita. Lehdestä s. 27 löytyy Ornamon kevään koulutuskalenteri. Myös Ornamon yhteistyökumppani Tekniikan akateemiset TEK auttaa yhteisjäseniämme, kun haasteita työhön liittyvissä asioissa syntyy. Taiteilijoiden täydennyskoulutusta toivotaan uusista materiaaleista, tekniikoista, taiteen hinnoittelusta, tuottamisesta ja sopimuksista. Ornamo käynnisti myös opettaja- ja tutkijaryhmän selvittämään muotoilu alan opettajien ja tutkijoiden asemaa. Erityisesti ammattikorkeakoulu-uudistus ja muotoilualan koulutusohjelmien lakkautuminen vaikuttavat opettajiemme asemaan. Ornamon hallitus täydentyi ulkopuolisilla jäsenillä vuoden alussa. Hallituksessa aloittivat tj. Ismo Roponen Stala Oy:stä ja opiskelijaedustajana Pilvi Hussi Aalto-yliopiston ART- Sista. Ornamon toimintaan saadaan näin näkemystä muotoilun tilaajan sekä opiskelijakentän näkökulmasta. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja TARVITAAN SELVITYS MUOTOILU OSAAMISEN VASTAAVUUDESTA TYÖELÄMÄSSÄ

5 5 HALLINTO ORNAMON TOIMIKUNNAT 2013 Ammattiasioiden toimikunta Muotoilu Elina Helenius Petteri Kolinen Martti Lukander Anu Penttinen Pirjo Rautiainen Mikko Rikala Julkisten hankintojen työryhmä Ulla-Kirsti Junttila Katja Kotikoski Hannu Kähönen Kirsimari Kärkkäinen Raija Rastas Laura Karhunen Ammattiasioiden toimikunta Taide ja taidekäsityö Samuli Alonen Riikka Latva-Somppi Tiia Matikainen Harri Syrjänen Tiina Veräjänkorva Annamari Vierikko Opettaja- ja tutkijatyöryhmä Kaisa Hyrsky Miia Kallio Sylvia Kuutama Juha Laurikainen Kirsi Niinimäki Mervi Vuolas Ornamon ammatilliset toimikunnat, työryhmät ja niiden tehtävät Ammattiasioiden toimikunta, muotoilualat seuraa suunnittelualojen työllisyystilannetta ja yrittäjien toimintamahdollisuuksia, työmarkkinasopimusten vaikutusta alaan, pätevyysvaatimuksien muutoksia ja suunnittelu- ja konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE:n uudistustyötä. Toimikunnan työsuunnitelmaan kuuluvat myös tekijänoikeuksien käsitteleminen ja suunnittelusopimusten päivittäminen. Ammattiasioiden toimikunta, taide ja taidekäsityö käsittelee taidesopimuksia, taiteilijan ansaintalogiikan kehittämistä, prosenttitaiteen edistämistä, yhteistyötä taiteen välittäjien kanssa, taiteilija-yrittäjyyttä ja MU-sopimuksen valmistelua (sopimus valtionrahoitteisten museoiden taiteen näyttökorvauksesta). Julkisten hankintojen työryhmänkäsittelyyn kuuluvat alan hankintakäytännöt alan hankintaohjeet, hankintakoulutus ja hankintaoppaat jäsenistölle ja tilaajille, julkisten hankintojen HILMA-järjestelmän parempi hyödyntäminen ja hankintasopimukset. Opettaja- ja tutkijatyöryhmä selvittää muotoilualan opettajien ja tutkijoiden työn luonnetta ja haasteita. Työryhmässä käsitellään korkeakoulu-uudistusta ja uudistusten vaikutuksia alan opettajiin ja tutkijoihin. Lopputuloksena tuotetaan selvitys alan opettajien ja tutkijoiden asemasta ja tulevaisuudennäkymistä.

6 HALLITUS Ornamon lehti nro 2 / Muotoilukoulutus MUOTOILUKOULUTUKSEN ON KEHITETTÄVÄ OPISKELIJOISTA MONIARVOISESTI JA ROHKEASTI AJATTELEVIA, OMAPERÄISIÄ, MUTTA SUVAITSEVAISIA IHMISIÄ. Muotoilussa tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat jokapäiväisiin elämäntapoihimme, ympäristöömme ja kulttuuriimme, sekä oman elämisemme laatuun. Nimenomaan muotoilun avulla tieteellistä tietoa ja taiteellista osaamista sovelletaan käytäntöön. Muotoilun alojen työnkuvat vaihtelevat useammilla eri tasolla samanaikaisesti: teollisesta käsityöhön; julkisesta yksityiseen ja rationaalisesta taiteelliseen kaupallisesta ei kaupalliseen. Muotoilukoulutusta ja -keskustelua mutkistaa sekin, että jo pelkästään perinteiset muotoilun alat ovat luonteeltaan kovin eri tyyppisiä. Esineillä on hyvin erilaisia ominaisuuksia ja tehtäviä eri esinekategorioissa ja eri ympäristöissä. 1) On tärkeä huomata kenen ehdoilla muotoilun koulutusta milloinkin annetaan. Tämä liittyy koulutettavien muotoilijoiden määrään ja koulutuksen laatuun. Koulutuksen sisältöä pyritään suuntaamaan, väliin jopa liian ahtaasti, kuviteltuja teollisuuden tarpeita ja toimintatapoja vastaavaksi. Uudet luovien alojen tarpeet, erilaiset vaihtoehtoiset toimintamallit, työyhteisöt ja verkostot unohdetaan helposti. Alati muuttuvan ammattikuvan trendikkäiden uusien aluevaltauksien ei pitäisi kuitenkaan antaa mullistaa muotoilukoulutusta päälaelleen. Vaikka esim. käyttöliittymäsuunnittelu, palvelumuotoilu ja viihde, peli- ja mediateollisuuden uudet muodot tarjoavat uusia haasteita ja työtilaisuuksia, ei perinteisen muotoilun todellisten ammattilaisten koulutusta tule laiminlyödä. Koulutuksen kehittämisessä, jos missä, kaivataan jatkuvuutta ja johdonmukaista hienosäätöä. Arkkitehti Louis Kahn on kuvannut hyvää opetustilannetta näin" Vanha, viisas, mies puhelee innostuneesti suuren puun alla hänen ympärilleen kerääntyneille ihmisille". Hän ei itse tiedä olevansa opettaja, eivätkä hänen kuulijansa tiedä olevansa hänen oppilaitaan. Hyvä opetustilanne perustuu vapaaseen, innostavaan, kannustavaan ilma piiriin; keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kaikkien opiskelijoiden kunnioittamiseen. Opettajan on myös välitettävä opiskelijoistaan ja otettava vastuuta heidän kehityksestään; tuettava opiskelijoiden omaa persoonallista ilmaisua ja sen kasvua. Opettajan on rohkaistava yrityksiin ja erehdyksiin; näkemään uusia mahdollisuuksia alueilta, mistä moni ei niitä helposti ymmärrä etsiä. Opiskelijat ovat opettajansa kanssa kaikki samassa veneessä, jota virta vie. Vaikka kaikki meloisivat eri suuntiin, vene liikkuu jonnekin. Tärkeintä oppimisessa ei ole ainoastaan päämäärä, vaan myös se liike: sillä se opettaa meidät ohjaamaan venettä. Oman identiteetin, oman käsialan uskottava hallinta on myös tie kaupalliseen menestykseen. Käsin tekeminen, taideaineet ja työpajat ovat aivan keskeisessä asemassa materiaalipohjaisten asioiden opetuksessa ja ne tuottavat opiskelijoille mitä suurinta onnistumisen iloa ja vaihtelua. Taideteollisen korkeakoulun ja TKK:n arkkitehtiosaston puustudiot ovat aivan esimerkillisesti vahvistaneet puu- materiaalien arkkitehtoonista ja kokeellista tutkimista ja puuosaamista. Tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi on otettava yhteiskunnan todelliset kehitystarpeet ja inhimillisen kulttuurievoluution tason kohottaminen, eri-

7 7 HALLITUS laisten ihmisten hyvinvointi ja elämisen laatu todellisen kestävän kehityksen hengessä. Laadukas ja vaativa muotoilun perusopetus on koko muotoilukasvatuksen kehityksen ydin. Tutkimus ei saa heikentää korkeakoulujen päätehtävää, perusopetusta ja sen laadun ja vaatimustason kohottamista. Ympäristökasvatus ja muotoilun opetus on aloitettava lapsille viimeistään peruskoulun ala-asteella. Muotoilun ja arkkitehtuurin opetuksen eettinen velvollisuus on huolehtia koko ympäristömme korkeatasoisesta kehityksestä ja jatkuvuudesta, sekä taistella lyhytaikaiseen voitontavoitteluun tähtääviä kaupallisia pyrkimyksiä vastaan. Bisnes tulee vasta sen jälkeen, kun on jotakin myytävää: todellista sisältöä, joka palvelee ihmisten arkisia tarpeita ja unelmia kestävää muotoilua, joka laajentaa oikeasti ihmisten mahdollisuuksia, typistämättä niitä samanaikaisesti jossain muualla. rin haaste. Laadukas ympäristö kun ei yleensä kehity kaupallisten pikavoittojen kautta. Eikä laadukas ympäristö tai omaperäinen muotoilu myöskään ole esteenä bisneksen teolle, päinvastoin. On tunnettu tosiasia, että kaikista Aalto -yliopiston, nyt väkisin yhdistetyistä kolmesta korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuvat opiskelijat perustavat tilastojen mukaan eniten uusia yrityksiä. Suomi tunnetaan korkeatasoisesta muotoilusta ja arkkitehtuuristaan. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan osata myydä. Onko kaupallisten alojen koulutus ajan tasalla? Bisnesalojen olisi aika oppia mitä laadukas suunnittelu on ja miten sitä myydään. Sen ei pitäisi olla muotoilijoiden tehtävä. Muotoilukoulutuksen on kehitettävä opiskelijoista moniarvoisesti ja rohkeasti ajattelevia, omaperäisiä, mutta suvaitsevaisia ihmisiä, jotka eivät vain toistele muiden ideoita. Tämä on myös tulevaisuudessa vahva, kilpailukykyämme aidosti kohottava strategia. MUOTOILUSSA TEHDÄÄN RATKAISUJA, JOTKA VAIIKUTTAVAT JOKAPÄIVÄISIIN ELÄMÄN TAPOIHIMME, YMPÄRISTÖMME JA KULTTUURIIMME, JA ELÄMISEMME LAATUUN. MUOTOILUN AVULLA TIETEELLISTÄ TIETOA JA TAITEELLISTA OSAAMISTA SOVELLETAAN KÄYTÄNTÖÖN. Tämän asian opettaminen kauppakorkeakoulun opiskelijoille on mahdollisesti koko Aalto-yliopiston suu- Pekka Harni Taiteilijaprofessori viite: 1) Pekka Harni, 2010, Object Categories Aalto University, Otava, Keuruu

8 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 2 / International Design for All Foundation Awards reddot-muotoilupalkinnot 2013 Muotoilutoimisto iamdesign Oy:n laatima suunnitelma riihimäkeläisten Inkilänhovin ja Kotokartanon palvelutalojen yhteisen piha-alueen kehittämiseksi on voittanut International Design for All Foundation Awards -kilpailun. Design for All -säätiön järjestämän kilpailun tarkoituksena on nostaa esille hankkeita, joiden kautta on edistetty ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Muotoilujournalismin Vaasapalkinto Inno Interior Oy Aura, kahden istuttava sohva Suunnittelija: Mikko Laakkonen Exacttools Palkittu tuote: Putkisaha (kolme eri mallia) Suunnittelija: Mika Priha Fiskars Oy Kodin tuotteista palkitut Fiskars Edge -veitsisarja Fiskars ServoCut -sakset My First Fiskars (Lasten työkalusarja) Fiskars SmartFit -oksasakset Leborgnen Nanovib-vasara Ebert Sankeyn Helsinki-ruukku Nokia Nokia Lumia 620 -älypuhelin Nokia Lumia 820 -puhelin Nokia Corporations (Valmistaja Yhdysvalloissa Harman International Industries, Inc.) Langaton kaiutin com Private Case Palkittu laukkusarja: Call me now Suunnittelija: Ari Korolainen Magisso Oy Palkittu keittiöväline -tuotesarja: Turner Spoon, Spaghetti Scoop ja Slotted Turner Tuotteet ideoivat Magisso Oy:n toimitusjohtaja Juhani Sirén ja teollinen muotoilija Vesa Jääskö Muotoilujournalismin Vaasa -palkinnon 2012 saajaksi valittiin tietokirjailija ja tutkija Harri Kalha. Voitto tuli artikkelisarjasta Glorian antiikkilehdessä. Joka toinen vuosi jaettava palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Voittaja sai palkinnoksi 5000 euroa, Risto Granlundin suunnitteleman Vaasa-vaasin sekä Taide & Design -lehden vuosikerran.

9 ONNITTELUT 9 TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA W W W.OR IE NTOCCIDE NT.FI

10 EU-PROJEKTI Ornamon lehti nro 2 / SÄHKÖINEN OPPIMISJÄRJESTELMÄ EUROOPPALAISILLE SUUNNITTELIJOILLE E-CHILD E-Child on EU-projekti, joka kehittää sähköisen koulutuksen lasten ergonomiasta eurooppalaisille muotoilijoille. Projektia vetää Children's Fashion Europe (CFE) ja kumppaneina ovat espanjalaiset Asociación Española de Productos para la Infancia (ASEPRI), Instituto de Biomecánica de Valencia (IBV), Instituto de Economía Publica (IEP), ranskalainen Nova CHILD, bulgarialainen Bulgarian Association of Apparel Textile Producers and Exporters (BAATPE), ruotsalainen Swedish Telepedagogic Knowledge Centre (STPKC) sekä Ornamo. Suomalaisten muotoilijoiden osuus koulutustarvekyselyssä oli 22 % Ornamon vastuualueena on e-child -projektin e-child.euproject.org internetsivujen ulkoasu, uutiskirje, esite, tiedon jakaminen sekä vuoden 2012 alussa tehdyt haastattelut ja kysely koulutus- tarpeesta ja sisällöstä suomalaisille suunnittelijoille. Kurssin sisällön luomisesta vastaa IBV ja teknisestä toteutuksesta STPKC. Kysely saavutti suunnittelijoita 10 eri Euroopan maasta, yhteensä 94 henkilöä vastasi siihen. Suomalaisten vastaajien osuus oli 22 %. Kyselyn perusteella eniten koulutustarvetta on lastenvaatteiden ja -tuotteiden turvallisuusasioissa ja EU- sekä muissa säännöksissä. Itse kurssiin toivottiin käytännöllistä sisältöä esimerkkeineen sekä erilaisia moduuleita, joista opiskelija voi valita haluamansa kurssit. e-child-kumppanit kokoontuivat tammikuussa Helsingissä Projektin edustajat kokoontuvat kerran jokaisessa kumppanuusmaassa. Helsingin kokouksen yhteydessä tammikuussa 2013 pidettiin Workshop, jonka järjesti Ornamon jäsen Anni Puolakka/ OK-Do. Kumppanien edustajien lisäksi workshopiin osallistuivat muotoilija Sannaliina Kuussaari ja lastenvaatesuunnittelija Sanna Myllys. Workshopissa käytiin läpi IBV:n ja STPKC:n laatimat kurssin opetus- ja rakennesuunnitelmat. IBV on kerännyt runsaasti materiaalia lasten ergonomiasta ja erityispiirteistä muissa projekteissaan, joita voidaan hyödyntää sisällöntuottamisessa. Kurssin pitää olla sisällöllisesti jotain muuta kuin perinteinen reseptikirja eli mahdollistaa opiskelijoiden interaktiivisuuden ja tiedon jakamisen heidän tulisi enemmänkin oppia kurssin kanssa kuin oppia kurssista, kiteytti Kennet Lindquist STPKC:sta. Workshopissa pohdittiin mahdollisuutta muotoilijoiden itse tuottaman sisällön jakamiseen esimerkkinä nopean tiedon kerääminen kuluttajilta (lasten vanhemmilta ja lapsilta) mobiililaitteilla. Workshop järjestettiin Ornamon toimistolla

11 11 EU-PROJEKTI Tärkeäksi koettiin tiedon jakaminen Etelä-Euroopan ja Skandinavian osaajien välillä, jolloin ilmasto-olosuhteisiin liittyvää tietoa voitaisiin hyödyntää. Kurssilla voisi muodostaa interaktiivisia tiimejä, joihin kuuluisi suunnittelijoiden lisäksi alan muita toimijoita. Myös ekologisten näkökulmien pitäisi olla sisällytettynä kurssiin, vaikka se ei olekaan kurssin pääasia. Suomalaiset suunnittelijat toivoivat jo kyselyvaiheessa, että sovellusalusta toimisi samalla info-pankkina, josta voisi esimerkiksi etsiä yritykselleen sopivaa tuotantolaitosta Euroopasta. Idean voisi kaupallistaa siten, että yritykset markkinoivat palvelujaan sivuilla. Workshopin yhtenä keskustelun aiheena oli kurssin kelpoisuus sertifioinnit ovat yleensä maakohtaisia, joten haasteena on myös kehittää pätevä sähköinen logomainen todistus kurssin suorittamisesta, jonka suunnittelija/ yritys voisi laittaa nettisivuilleen. Kaikkea Workshopissa käytyä pohdintaa ei tämän vuoden lopussa päättyvän e-child projektin aikana ehdi toteuttaa, mutta projekti on hyvä päänavaus siinä mukana olleille maille ja yhteisöille. Hankkeessa on mukana myös pari ornamolaista suunnittelijaa, jotka tutustuvat eri maiden paikallisiin lastenvaatetehtaisiin. Ornamolaisia suunnittelijoita otetaan mukaan myös kurssin pilottivaiheeseen syksyllä. Kiitos jo apuna olleille jäsenille ja yrityksille! Petra Ilonen Yhteyshenkilö e-child-projektissa p. (09) SUOMALAISTA DESIGNIA LAPSILLE Kids Design Block on luova ryhmä suomalaisia, lasten tuotteisiin keskittyneitä design-yrityksiä. Kids Design Block on luova ryhmä suomalaisia, lasten tuotteisiin keskittyneitä design yrityksiä. Kids Design Block on Suomessa ainutlaatuinen. Ryhmäämme kuuluu kotimaisia, laadukkaita tuotteita suunnittelevia ja valmistavia pienyrityksiä, joita kaikkia yhdistää intohimo designiin ja persoonallisiin lastentuotteisiin. Tällä hetkellä valikoimiimme kuuluu vaatteita, leluja, kasseja, sisustustarvikkeita ja tee-se-itse -tuotteita. Ryhmä perustettiin vuonna 2011, ja se toimii maanlaajuisesti. Kids Design Block järjestää Pop-up -myyntejä, osallistuu alan messuille ja erilaisiin lastentapahtumiin. Tavoitteenamme on nostaa taso kas, suomalainen, lapsille suunnattu muotoilu ansaitsemaansa arvos tukseen ja lisätä alan tunnettuutta. Tähtäämme lasten tuotteiden muotoilukulttuurin edistämiseen, ja sitä kautta edistämään muotoilun merkitystä ihmisen jokapäiväisessä arjessa. Tuotteillamme annamme lapselle mahdollisuuden ilmaista itseään, sekä olla omalta osaltamme mukana kasvattamassa heitä hyvää muotoilua arvostaviksi tulevai - suuden kuluttajiksi. Mukana olevat yritykset muodostavat kattavan ja houkuttelevan kokonaisuuden suomalaisista lastenmerkeistä. Kids Design Blockin tuotemerkit ovat: Aarrekid, Höö, Kakara, Kui Design, Marakattimarssi, Muru, Onni ja Ilona, Paapii, Punainen Norsu ja Kids Design Block. Lisätietoja: Merja Lamberg p ,

12 TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 2 / Muotoilijoiden palkkatietoa työtehtävittäin Jutta Martens Teollisuustaiteen Liitto Ornamo toteutti syksyllä 2012 laajan työmarkkinatutkimuksen, jossa tarkasteltiin jäsenistön sijoittumista työmarkkinoille sekä yleistä palkkatasoa. Vastausprosentiksi muodostui 30. Ornamo muotoilualojen edunvalvontaliittona toivoisi muotoilijoiden määrän kasvua yritysten johtotehtävissä. Tällä tavoin muotoilun merkittävyys ja potentiaali ymmärrettäisiin laajemmin yritysmaailmassa. Syksyllä 2012 toteutetun työmarkkinatutkimuksen mukaan yhteensä 15 prosenttia toisen yrityksen palveluksessa työskentelevistä vastaajista toimi ylemmässä tai keskijohdossa tai muotoilujohtajana. Tutkimuksen mukaan yli puolet jäsenistöstä työskentelee suunnittelijana tai asiantuntijatehtävissä, yhteensä 55 prosenttia. Opettajina työskentelee 17 prosenttia jäsenistöstä (Taulukko 1). Ornamon tekemässä työmarkkinatutkimuksessa tarkasteltiin kokoaikaisissa töissä olevien vastaajien kuukausiansiota toimiasemasta riippuen. Tässä tarkastelussa ei otettu huomioon työttömyyspäivärahoja tai eläkettä. Johtotehtävien mediaanipalkaksi muodostui tutkimustulosten perusteella euroa kuukaudessa. Tämä luku on ylimmän johdon, keskijohdon ja muotoilujohtajien mediaanipalkoista laskettu keskiarvo. Ero muiden suunnittelualojen johtotehtävien palkkatasoon selittyy, sillä että muotoilijat toimivat muotoilujohtajina yrityksen keskijohdossa eikä ylimmässä johdossa. Ornamon työmarkkinakartoituksen mukaan suunnittelija- ja asiantuntijatehtävisä mediaanipalkka on euroa kuukaudessa (Taulukko 2). Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös missä tehtävissä jäsenistömme työskentelee. Hieman yli neljännes vastaajista, 29 prosenttia, työskentelee konsultointi- ja suunnittelutehtävissä. 20 prosenttia vastaajista työskentelee koulutus- ja opetustehtävien parissa. Myös tuotesuunnittelun ja tuotekehityksen parissa työskentely oli suhteellisen yleistä (Taulukko 3). Työtehtävien ja palkan vastaavuutta tarkasteltaessa selvisi, että johtotehtävistä tienaa eniten, mediaanikuukausipalkka on euroa. Strategisen suunnittelun sekä tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät tienaavat myös suhteellisen hyvin verrattuna muihin työtehtäviin. Strategisista suunnittelutehtävistä ansaittava mediaanikuukausipalkka on euroa, tutkimus- ja kehittämistehtävistä tienataan keskimäärin euroa kuukaudessa. Konsultointi- ja suunnittelutehtävissä, missä suurin osa vastaajista toimii, keskimääräinen kuukausiansio on euroa. (Taulukko 4). 20 % ORNAMON JÄSENISTÖSTÄ TYÖSKENTELEE OPETUS- JA KOULUTUS TEHTÄVISSÄ Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastaus prosentti oli 30 %, mikä on tilastol lisesti merkitsevä. Kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia vuoden aikana. Seuraavan kerran palkka- ja palkkiokysely lähetetään jäsenille ensi syksynä. Käy katsomassa palkka-ja palkkiokyselyn tulokset Ornamon jäsenpalveluosiosta. > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os:

13 13 TILASTOTIETOA Taulukko 1 Toimiasema 4 % 8 % 8 % 3 % Ylin johto Keskijohto 1% 17 % 4% Muotoilujohtaja Suunnittelija / Asiantuntija Assistentti Harjoittelija 55 % Opettaja Muu Taulukko 2 Taulukko 3 Tehtävä Toimiasema n. Keskiarvo Mediaani Johtotehtävät, sis. ylin ja keskijohto sekä muotoilujohto Suunnittelija / Asiantuntija Assistentti Harjoittelija *** *** 9 % 12 % 9 % 6 % 4 % 4 % Opettaja % *** Mukana kokoaikatyötä tekevät määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Mediaani viittaa lukujoukon suuruusjärjestyksessä keskimmäiseen lukuun. Siten mediaanissa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi. Täten luku kuvaa paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa. 29 % 20 % Taulukko 4 Tehtävät n. Keskiarvo Mediaani Johtotehtävät Strateginen suunnittelu Markkinointi ja myynti Koulutus- ja opetustehtävät Konsultointi ja suunnittelu Tutkimus ja kehittäminen Tuotekehitys Tuotesuunnittelu *** Mukana kokoaikatyötä tekevät määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Johtotehtävät Strateginen suunnittelu Markkinointi ja myynti Koulutus- ja opetustehtävät Konsultointi ja suunnittelu Tutkimus ja kehittäminen Tuotekehitys Tuotesuunnittelu Muu

14 AJASSA Ornamon lehti nro 2 / OPETUS VASTAA TULEVAISUUDEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN Tulevaisuuden kestävän kehityksen haasteet liittyvät mm. väestön kasvuun. ilmastonmuutokseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen epätasa-arvoon sekä kuluttamisen ja tuotannon suhteeseen. Globaalit monimutkaiset ongelmat ja niiden heijastuminen paikalliseen toimintaympäristöön vaativat laaja-alaista lähestymistapaa. Tähän ongelmakenttään ratkaisuja pyrkii löytämään Creative Sustainability koulutusohjelma. CS Creative Sustainability on Aaltoyliopiston vuonna 2010 alkanut maisteriohjelma, joka tarjoaa monitieteellisen ja kansainvälisen oppimisympäristön kestävän kehityksen kysymyksissä. Koulutusohjelmaa koordinoi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Muotoilun laitos. CS -opintoihin voi hakeutua Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Muotoilun laitoksen sekä Arkkitehtuurin laitoksen, Kauppakorkeakoulun Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen ja Insinööritieteiden korkeakoulun Kiinteistötalouden koulutusohjelman kautta. Koulutusohjelman opetuskieli on englanti ja opiskelijoista noin puolet on ulkomaisia. Monitieteinen ja kansainvälinen lähestymistapa kestävän kehityksen kysymyksiin Koulutusohjelma tarjoaa opetusta johtamisen, arkkitehtuurin, kiinteistötalouden ja muotoilun aloilta. Kunkin koulun opiskelijat suorittavat oman koulunsa perusopintojen lisäksi yhteisiä Creative Sustainability -opintoja sekä valinnaisia opintojaksoja, joissa syvennytään kestävän kehityksen kysymyksiin tietyn oppiaineen näkökulmasta. Tavoitteena on, että maisteriohjelma tuo yhteen eri alojen opiskelijoita työskentelemään monitieteisissä ryhmissä ja opettaa heitä uuteen ongelmanratkaisutaitoon monitasoisissa kestävän kehityksen ongelmissa. Tämä tapahtuu luovan ongelmaratkaisun, ryhmätyön ja holistisen näkökulman kautta. Myös laaja-alaisen systeemiajattelun hallinta on oleellista ja se luo pohjan ongelmien globaalin tason ymmärtämiseen samalla kuitenkin huomioiden paikallisen kontekstin. Design-ajattelu tarjoaa opiskeluun luovia ongelmanratkaisutaitoja ja design- prosessin metodeja hyödynnetään niin ongelman määrittelyssä, ideoinnissa, ratkaisujen löytämisessä kuin ratkaisumallien esittelyssäkin. Ongelmakeskeinen oppiminen Aalto-yliopiston Kestävän kehityksen campus -projektin kanssa on joka vuosi tehty konkreettisia suunnitelmia Aalto kampuksen kestävyyden ja ympäristövaikutusten parantamiseksi. WDC-vuonna toteutettiin saksalaisten yhteistyöyliopistojen ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa Sustainable Summer school, jossa yhtenä teemana oli kestävä turismi. Shanghailaisen Tongjin yliopiston kanssa on aloitettu opetusyhteistyö ja syksyllä 2012 järjestettiin Aalto Tongji Design Factoryn kattopuutarhan suunnittelutyöpaja. Vuonna 2012 toteutettiin myös perinteisiä suunnitteluprojekteja, joista yksi oli Suomen taitoluisteluliitolle suunniteltu visuaalisen ilmeen uudistus Finlandia Trophy -kilpailulle. Edellä mainitussa projektissa käsiteltiin myös kestävää tapahtumatuotantoa. Kehittyvissä maissa on toteutettu useampia projekteja yhteistyössä Aaltoyliopiston muiden toimijoiden kanssa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteistyö CS -koulutusohjelma tekee tiivistä yhteistyötä tutkimuksen kanssa ja Muotoilun tutkimuksen NODUS Sustainable design -tutkimusryhmä tarjoaa asiantuntijuutta opetukseen. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus tutustua tutkimukseen työskentelemällä erilaisissa projekteissa tutkimusassistentteina ja tekemällä opinnäytetyönsä osana tutkimusprojektia. Näin tieteellinen toiminta ja tutkimusperiaatteet tulevat tutuiksi jo maisterivaiheessa ja avaavat näin mahdollisuuden tohtoritasoisiin jatko-opintoihin. Esimerkkinä tutkimuksen ja ope-

15 15 AJASSA tuksen hyvästä yhteistyöstä on EU -rahoitteinen TANGO/AH-DEsign projekti. Projektissa on keskitytty eri sukupolvien väliseen kohtaamiseen ja hyvään arkeen kaupunkiympäristössä. Aalto -yliopiston lisäksi mukana on Politecnico di Milano Italiasta ja L'Ecole de Design Nantes Atlantique Ranskasta. Projektissa CS tekee yhteistyötä Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksen kanssa (projektin vetäjä) ja siksi luovia menetelmiä on käytetty mm. asukastyöpajojen lähestymistapana ja tutkimusaineiston keruussa. Projektissa taide, suunnittelu, opetus ja tutkimus ovat tiiviisti linkittyneet toisiinsa ja uutta tietoa on tuotettu mm. osallistavista menetelmistä hyvän naapuruston luomisessa ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Projektin loppunäyttelyt ovat Nantesissa maaliskuussa, Milanossa huhtikuussa ja Designmuseolla Helsingissä toukokuussa. Ammattikuvan laajentuminen Opinnäytetöillään opiskelijat ovat laajentaneet perinteistä muotoiluosaamista ja osaamisellaan he laajentavat suunnittelijoiden työkenttää. Suunnittelija onkin yhä enemmän asioiden ja prosessien mahdollistaja, välittäjä ja prosessien läpiviejä. Opinnot valmistavat opiskelijoita työskentelemään kestävän kehityksen PROJEKTIT TUOVAT OPINTOIHIN REALIS TISIA ONGELMIA RATKOTTAVIKSI asiantuntijoina organisaatioissa, joiden strategisiin näkemyksiin ja tavoitteisiin kuuluu muutos kohti kestävämpiä toimintamalleja. Organisaatiot ovat niin yksityisiä, julkisia, kuin järjestöjäkin. Opinnoista valmistuneet opiskelijat ovat myös perustaneet monialaisia yrityksiä. Yhtenä esimerkkinä on juuri toimintansa aloittanut osuuskunta Big Plans Bakery (the sustainable think/ do-thank), jonka tavoitteena on auttaa organisaatioita kestävän kehityksen problematiikassa. Perustajajäsen Janne Salovaara kertoo, että toiminnassa yhdistyy monitieteellinen ongelmaratkaisu käytännön tason toimintaan. Tavoitteena on designajattelun ja lähestymistavan kautta avata uusia ongelmanratkaisutapoja ja mahdollisuuksia myös tieteellistä tietoa käytäntöön yhdistämällä. Mukana on kolme CS -pääaineen valmistumisvaiheessa olevaa opiskelijaa, muita Aaltolaisia sekä lisäksi Vaasan, Helsingin ja Tampereen yliopiston opiskelijoita. Monialaisuuden lisäksi ryhmä on monikulttuurinen. Kestävä kehitys muotoilun opetuksessa tulevaisuudessa CS:n ohjelmajohtaja Tiina Laurila kertoo, että tulevaisuudessa kestävän kehityksen opetus on tarkoitus linkittää yhä syvemmin kaikkeen muotoilun opetukseen Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Korkeakoululla on tulevien tuotesuunnittelijoiden kouluttajana keskeinen rooli ympäristötietoisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden edistäjänä. Aallon strategiassa kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä painopistealueista. Muotoilun opetuksessa tarvitaan sekä laaja-alaista kestävän kehityksen problematiikkaa avaavaa holistista opetusta että eri ammattispesifistä tietoa elinkaariarvioinnista, muotoilun materiaaleista ja prosesseista ja lisäksi muotoilun vaikutusmahdollisuuksista kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Kirsi Niinimäki Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu CS -opiskelijan Malin Bäckmanin postikorttikorttiprojektin tapaaminen Tango hyvän arjen Kannelmäki -näyttelyssä. Tapahtuma oli osa Tango/AH-DEsign projektia Kannelmäessä toukokuussa 2012 (kuva Kirsi Niinimäki).

16 ONNITTELUT KOLUMNI Ornamon lehti nro 2 / Ideavaras? Eräänä päivänä huomasin varastavani lasten ideoita. Tähän oli siis tultu. Ei aivan, mutta jotain sinne päin, kuitenkin. Tätä miettiessäni huomasin, että ajat muuttuvat, ja sen myötä pelisäännötkin. Joskus muutokset tapahtuvat huomaamatta, hiipien. Yhtäkkiä se, mikä ennen oli varjeltua ja salattua, tuleekin olla avointa ja jaettavissa. Eikä vain ihmisten kesken, vaan selainten ja tietopäätteiden välillä, niin että uuden ajatukset todellakin singahtavat valonnopeudella mantereelta toiselle ja takaisin. Itse kävin ideavarkaissa koululla, ja palaan rikospaikalle Martinlaaksoon aina uudestaan. Toteutimme siellä Suomen kulttuurirahaston rahoittaman ja Kansaivälisen designsäätiön (WDC) ideoiman Muotoile kouluruoka -hankkeen. Suunnitteluprosessimme taikasana oli osallistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitää inspiroida kaikki joita hanke koskettaa ja joiden työhön se liittyy, ideoimaan ja miettimään miten kouluruokaa voidaan parantaa. Suunnittelun kohde ei ole lautanen tai kalapuikko, vaan koko arvoketju, jonka tuloksena kouluissa tarjoillaan noin kahden veroeuron arvoinen lounas lapsille. Lasten suusta sen totuuden sitten kuulee ja Martinlaaksossa se kyllä oli eri viesti kuin Ilta-Sanomissa. Kouluruoka on hyvää, ja sitä halutaan lisää, ja sitä on kiva ideoida ja kehittää. Yksi osallistavan muotoilun pointti toteutui juuri tässä kun muotoilutoimisto muutti kouluun ja oppilaat tekivät töitä kanssamme, he todella innostuivat mahdollisuudesta uudistaa ja vaikuttaa. Ideoiden kanssa ei kursailtu, niitä sinkoutui ilmaan ja post it -lapuille satamäärin, ja ne olivat hyviä! Mutta kenelle ideat kuuluvat!? Saako niitä vapaasti riistää ja rohmuta? Ei tietenkään. Veteen on piirretty viiva, jonka pitää olla yhtä tarkka kuin railo jäässä! Yhteisöllisiä hankkeita on lähes mahdotonta kehittää ja yhteisten palvelujen muotoilu olisi älytöntä ilman käyttäjien osallistamista. Ideoiden pitää virrata ja niitä pitää voida vapaasti yhdistellä ja nivota, jotta lopulta, useimmiten sitten ammattimaisen suunnitteluprosessin tuotoksena, syntyy konkreettinen toteutuskelpoinen suunnitelma. Koulussa olimme sopineet mikä on yhteisen hankkeen tavoitteet ja pelisäännöt. Iloitsemme mitä enemmän tästä hankkeesta syntyineitä ideoita kopioidaan, jaetaan ja levitetään. Tavoitteena on ollut luoda Martinlaakson koulussa avoin muotoiluprosessi, jota sitten voidaan ihan luvan kanssa kopioida kaikkialla Suomen kouluissa. Avoimuus toteuttaa yhteisön tavoitteita. Samoin oli myös 2012 Fennia Grand Prix -palkitussa peltopylväs-projektissamme. Asiakkaamme nimenomaan halusi, että pitkässä R & D projektissa kehitetyt ideat ja ratkaisut ovat patenttivapaita ja niistä tiedotetaan hyvin. Jos kansallinen kanta(sähkö) verkko ja sen parissa luodut innovaatiot inspiroivat yksityisiä sähköyhtiöitä parempaan, kaikki hyötyvät. Hieno periaate! Mutta sitten on aina se pienen lapsen ja yksittäisen keksijän näkökulma. Workshopit, joissa ideoita kehitellään, ja joskus myös avoimet tarjouskilpailut, joilla ideoita haetaan, voivat myös kalahtaa nilkkaan. Jos ei kunnolla ole sovittu tekijänoikeusasioista ja ylipäätään siitä miten ideaketjuja näytetään ja jaetaan, voi luovan flown sijasta olla riita pystyssä. Aina on yksi, joka muistaa idean. Se keksijä, joka ajatteli että tämä on hänen ajatuksensa. Hänen, vaikka sen päälle tulisi uusia ideoita ja innovaation polku, niin aina löytyy joku jolla on oikeus sanoa että keksi esim. idean yhdistää kolme korkeakoulua Uudellamaalla. KAIKEN NÄHNYT MUOTOILUJOHTAJA UUSII LUOVUUTTAAN PÖLLIMÄLLÄ PIENILTÄ IDEAT Inspiraatio kolumniin ei tullut vain Martinlaaksosta vaan myös Otaniemestä. Osallistuin nimittäin minäkin Aalto-yliopiston järjestämään Campusideoinnin sidosryhmäworskhoppiin. Siellä syntyi hyvässä porukassa rahanarvoisia ideoita ja tietysti toivon että ne saadaan toteutukseen. Ammattimuotoilijallekin ideoiden lainaus ja vapaa innovointiasia on välistä kimuranttia; usein pyydetään mukaan hyviin tapahtumiin, joissa pääsee hyvään seuraan ja saa ideoida sekä oppia. Aika on konsultille kuitenkin myytävää resurssia ja usein ideatkin ovat core-osaamistamme. Osallistavuus joka selvästi on vahva uusi trendi muotoilussa, hakee vielä omaa etikettiään. Selvästi se on myyntituote, mutta epäselvää on välistä tulisiko osallistujillekin tarjota muuta kuin kahvi, pullaa tai kouluruokaa? Jaa ideoita niin saat ideoita. Eri asia on sitten lähdetäänkö niitä toteuttamaan. Siitä se työ vasta alkaa! Pekka Toivanen Teollinen muotoiliija

17 17 TIEDOKSI Kuntoutuskurssilta tasapainoa työhön Tyk-valmennuksessa haetaan ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseksi. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä työssäsi tapahtuu, mikä siinä on muu unut ja kuinka muutokset vaiku avat jaksamiseesi. Muut sisältöalueet lii yvät terveyteen, terveyskuntoon sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Ornamon, Kelan ja Verven yhteistyössä järjestämät kurssit toteutetaan Verven Mikkelin toimipaikassa. Haku alkavalle kursseille käynnissä! 33 kuntoutuspäivää jakaantuvat viidelle jaksolle 1,5 vuoden ajalle. Toimita kuntoutushakemus (KU102) ja työterveyshuollon selvityslomake (KU108) paikkakuntasi Kelan toimistoon mahdollisimman pian. Tiesithän, e ä kurssia varten voit hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Kysy lisää: Salla Heinänen, p , Mira Turunen, , Majoitus ja ruokailu: katso olanhovi.fi Lisätietoja yleisesti TYK- kuntoutuksesta Ornamo käynnistää maakunnallisen muotoiluselvityksen SELVITYS TOTEUTETAAN UUDENMAAN LIITON KANSSA World Design Capital Helsinki vuoden jälkeen on tärkeää ottaa selvää miten vuosi on vaikuttanut Uudenmaan kuntien kiinnostukseen muotoilutoimialaa kohtaan. Nyt käynnistyneen esiselvityksen kautta saadaan tietoa Uudenmaan kuntien kiinnostuksesta muotoilua ja luovia aloja kohtaan. Lisäksi kerätään tietoa kuntien halusta hyödyntää muotoilupalveluita, yhteistyön mahdollisuuksista ja esteistä yhteistyön toteutumiselle. Tulosten perusteella voidaan päätellä miten WDC2012 -vuoden perintöä voidaan jatkaa ja hyödyntää muotoiluelinkeinon tukemisessa ja muotoilun käytön laajentamisessa. Hanke tukee sekä muotoiluelinkeinoa että kuntia niiden nykyisessä, haasteellisessa tilanteessa ja kuntarakenteiden uudistuksissa. Kokonaisvaltaisen suunnittelun ja muotoiluajattelun avulla voidaan kehittää kuntien tilojen ja palveluiden yhteensovittamista mahdollisimman kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Muotoilua käyttämällä vahvistetaan luovien alojen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä alueella. Sähköinen kyselytutkimus toteutetaan kevään 2013 aikana. Kohderyhmänä ovat kuntien viranhaltijat, luottamushenkilöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat sekä muotoilualan ammattilaiset. Myös näiden tahojen yhteistoimintaa selvitetään. Lisätietoa:

18 Ornamon lehti nro 2 /2013 Tämä ei ole vain keittotaso. Tämä on uusi Siemens flexinduction. Induktiokeittotaso, joka automaattisesti huomioi keittoastian koon ja muodon. siemens-home.fi Ruoanvalmistus on hauskaa. Erityisen mukavaa se on, kun sinulla on valinnan vapaus. flexinduction-keittotasolla voit yhdistaa kaksi keittoaluetta yhdeksi laajaksi keittoalueeksi, jolla kypsennät uunivuoassa olevat ruoat niin että tulos on tasainen. Voit asettaa alueelle useita keittoastioita, joiden koon ja muodon keittoalue tunnistaa automaattisesti. Tarpeen mukaan voit käyttää myös neljää keittoaluetta toisistaan riippumatta. Keittotaso tunnistaa keittoastian ja tuottaa lämpöä juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Lisätietoa siemens-home.fi Siemens. Tuo tulevaisuuden kotiisi. 18

19 19 NYT MUOTOILIJAT 14 NYT VOIT EHDOTTAA ENSI VUODEN PALKITTUJA! Keitä ovat muotoilijat 14? Ehdota kollegaa tai itseäsi! Palkinnot julkistetaan tammikuussa 2014 Ornamon ja Grafian järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena on KOTI. VUODEN TEKSTIILITAITEILIJA VUODEN TEOLLINEN MUOTOILIJA VUODEN VAATESUUNNITTELIJA VUODEN TAITEILIJA Ehdotukset mennessä perusteluineen osoitteeseen: Palkinnon saajat valitsevat TEXO:n, TKO:n, MTO:n ja Ornamon taidejaoston valintalautakunnat. VUODEN KALUSTESUUNNITTELIJA Palkintoa voivat hakea kaikki SIOn jäsenet. Jos työssäsi näkyy kotiteema; hae palkintoa tai ehdota kollegaasi! Vuoden kalustesuunnittelija -palkintoa voivat hakea suunnittelijat itse, mutta myös valintalautakunnan jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkittavaksi suunnittelijaksi. Palkinnon saajan valitsee valintalautakunta, johon kuuluvat pj. Tapio Anttila, Nanna Kinnunen, Elina Aalto ja Jesse Pietilä SIOn edustajina. SAFAn edustaja tarkentuu myöhemmin. Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää hakijan cv ja kuvia valinnan tueksi. Ehdotukset mennessä osoitteeseen: Lisätietoja: Marika Laakko, p. (09) tai

20 AJASSA Ornamon lehti nro 2 / ERIKOISTUMISTA JA YHTEISTYÖTÄ Pirjo Kääriäinen Tekstiilisuunnittelun professori, Aalto ARTS Opetushallituksen asettaman tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan jäsen Opetushallituksen käynnistämän tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksen raportti "Ammattitaito on aina muodissa" julkaistiin joulukuussa Sen tavoitteena oli kuvata alan koulutuksen nykytilanne mahdollisimman kattavasti ja etsiä tulevaisuuden muutostarpeet. Selvitys perustuu aiempiin tutkimuksiin sekä opiskelijoille, opettajille, oppilaitoksille ja työnantajille tehtyihin kyselyihin. Raportti sisältää paljon hyödyllistä tietoa erityisesti koulutuksen järjestäjille, vaikka jääkin korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) osalta paikoin pintapuoliseksi. Osa raportin tiedoista on jo nyt vanhentunut, sillä muutosvauhti on koulutuksessakin niin nopeaa ettei suunnitelmia ehditä toteuttaa tai testata ennen uusien valmistelua. TEXO ry:n uusi puheenjohtaja Juha Laurikainen kommentoi raporttia omassa puheenvuorossaan Ornamon lehdessä 1/13. Raportti tuo ansiokkaasti esille tekstiili- ja vaatetusalan monimuotoisuuden ja peilaa tulevaisuuden kehitystä. Massatuotantoon keskittyneet tehtaat ovat vaihtuneet kansainväliseen muotikauppaan, pintasuunnittelua tarvitaan niin talojen seinissä kuin tyynyliinoissakin, teknisten tekstiilien käyttö kasvaa esim. hygieniaja rakennusteollisuudessa, kestävä kehitys haastaa materiaalien valinnan ja huollon, käden taidot kiinnostavat ja kasvattavat merkitystään ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Kiinnostavia ovat myös tekstiili- ja vaatetusalan rajapinnat, kuten esimerkiksi terveysja hyvinvointiala, peliteollisuus ja kulttuurituotanto. Tekstiili- ja vaatetusala on kärsinyt pitkään suunnittelijoiden ylikoulutuksesta ja koulutuksen epätasaisesta laadusta. Mitoitusvirhettä on tekstiilin osalta nyt korjattu lopettamalla useita ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia. AMK tekstiilisuunnittelijoita koulutetaan näillä näkymin ainoastaan Metropoliassa. Vaatetussuunnittelijoiden ylikoulutus näyttäisi sen sijaan jatkuvan. Ammattikorkeakoulujen kasvava autonomia antaa niille päätösvallan valita pääaineensa koulutusvastuiden puitteissa. Päätöksiä tehdään liiketoiminnan periaatteita seuraten ja ilman alan erityisosaamista. Tästä on surullisena esimerkkinä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) päätös kutistaa Wetterhoffin perinteitä jatkanut, korkeatasoinen tekstiilialan koulutus sivuaineeksi ja keskittyä sen sijaan vaatetusalaan. Tekstiili- tai vaatetusalaan perehtyviä AMK-insinöörejä kouluttavat ainoastaan Tampereella TAMK ja Lahdessa LAMK, ja niissä molemmissa koulutus on jatkuvan lopetusuhan alaisena. Kaupallisen alan (ns. teva-tradenomit) koulutus on käynnistynyt, mutta opettajien joukossa ei yleensä ole muotialan ammattilaisia. Toisen asteen koulutuskenttä on vaikeasti hahmotettava. Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen koulutus jakautuu tekniikan ja liikenteen alaan sekä käsi- ja taideteolliseen alaan (kulttuurialaan). Tämä jako vaikeuttaa tilastointia ja ylläpitää päällekkäistä koulutusta, jonka purkamista raportissa nyt suositellaan. Toisen asteen koulutusta vaivaa suuri keskeyttämisprosentti ja valmistuvien osittain heikot ammatilliset taidot (esim. ompelutaito). Opiskelijoille saatetaan antaa mielikuva suunnittelijan pätevyydestä jo ammatillisten opintojen jälkeen samalla kun tekemisen taidot jäävät heikoiksi. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa on tärkeää ja työnantajat peräänkuuluttivat tutkimuksessa sekä parempia ammatillisia taitoja että hyvää asennetta. Koulutuksessa on aukkoja: esimerkiksi muoti- ja tekstiilialan myyjiä ei kouluteta lainkaan vaikka kauppa on nykyään merkittävä työllistäjä. Raportissa ehdotetaan pienten ammatti alojen toisen asteen koulutuksen keskittämistä muutamiin oppilaitoksiin, alueellinen jakautuminen huomioiden. Näitä ovat esimerkiksi modistin, suutarin, vaatturin, turkisja nahka-alan tutkinnot.

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sisustusarkkitehdit SIO ry kevätkokous 2016

Sisustusarkkitehdit SIO ry kevätkokous 2016 SISUSTUSARKKITEHDIT SIO ry www.sio.fi TOIMINTAKERTOMUS 2015 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia sisustusarkkitehtien valtakunnallisena, aatteellisena ja ammatillisena järjestönä sekä tukea jäsentensä ammattitaidon

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opiskelijaksi LAPIN YLIOPISTOON

Opiskelijaksi LAPIN YLIOPISTOON Opiskelijaksi LAPIN YLIOPISTOON HAE LAPIN YLIOPISTOON SINNE EIVÄT PIENETKÄÄN UNELMAT HUKU. Lapin yliopisto lyhyesti Tiedekunnat Kasvatustieteiden tiedekunta Oikeustieteiden tiedekunta Taiteiden tiedekunta

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot