2 /13. e-child oppimisjärjestelmä. Muotoilijoiden palkkatietoa. Ornamosäätiön stipendit ORNAMON LEHTI. Sivu 12. Kansi / Sivu 10.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 /13. e-child oppimisjärjestelmä. Muotoilijoiden palkkatietoa. Ornamosäätiön stipendit ORNAMON LEHTI. Sivu 12. Kansi / Sivu 10."

Transkriptio

1 1 2 /13 ORNAMON LEHTI e-child oppimisjärjestelmä Kansi / Sivu 10 Muotoilijoiden palkkatietoa Sivu 12 Ornamosäätiön stipendit Sivu 34

2 2

3 3 SISÄLLYS Nro 2 /13 3 Ornamo 4 Pääkirjoitus 5 Hallinto 6 Hallitus 8 Onnittelut 10 e-child 12 Tilastotietoa 14 Ajassa 16 Kolumni 19 Nyt 20 Ajassa 22 Tapahtumia 24 Haastattelu 26 Jäsenille 28 Kuukauden taiteilija 29 Asianajajalta 30 Tekijät kertovat 31 Tilastotietoa 32 AYT 34 Ornamo-säätiö 36 Mediatiedot, ilmoituksia Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, taitto, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. (09) , GSM Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) , Anna Rikkinen projektipäällikkö, Taide p. (09) , ORNAMON TEOSMYYNTINÄYTTELY IHASTUTTI KÄVIJÖITÄ Petra Ilonen projektipäällikkö, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) , Asta Boman asiantuntija Näyttelyarkkitehtuurista vastasi projektipäällikkö Anna Rikkinen. Teos: Kristiina Nyrhinen, teossarja Silkkiunikko. Valokuva: Elina Perttula Elina Perttula viestintäharjoittelija GSM Kaisa Logren tuottaja GSM Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. (09) Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Leenakaisu Hattunen varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuvassa kevään 2013 Reima -malliston tuulenpitävä ja vettähylkivä soft shell -takki. Kuva Reima/Rami Hanafi. Reima oli mukana E-Child EU-projektin lastenvaate- ja tuotesuunnittelijoille tehdyssä kyselyssä.

4 PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 2 / Muotoilukoulutus työelämäläheiseksi Suomessa valmistuu vuosittain arviolta n. 600 muotoilualan korkeasti koulutettua, maailmalla kymmeniä tuhansia. Koulutettujen muotoilijoiden määrässä emme voi kilpailla, joten ratkaisevaa on koulutuksen laatu ja mitä muotoiluosaamisella saadaan aikaan. Ornamon tekemän ammatillisen täydennyskoulutuskyselyn mukaan jäsenistö toivoo erityisesti täydennyskoulutusta tietokoneavusteisten suunnitteluohjelmien, uusien materiaalien ja tekniikoiden sekä ammatin harjoittamiseen liittyvissä asioissa. Muotoilijat ovat kokeneet muotoilualan koulutuksen vastaavan työelämän tarpeita, mutta yrityksistä kuulee toiveita muotoiluosaamisen kehittämisestä paremmin vastaamaan yritysten tarpeita. Muotoilualan laajempi selvitys alan osaamisen vastaavuudesta teollisuudessa tarvitaan. Mitä osaamista muotoilijoilta odotetaan ja miten omaa osaamistaan voi koulutuksen avulla kehittää? Tarvitsemme laajempaa yhteistyötä eri toimialojen kanssa muotoiluosaamisen tarpeiden selvittämiseksi. Tämä tukee muotoilijoiden työllistymistä sekä muotoilun ostamista. Sidosryhmien kanssa olisi hyvä muodostaa yhteinen näkemys tulevaisuuden muotoilijoiden osaamistarpeista ja oppimistavoitteista. Muotoilun täydennyskoulutuksessa kirjo on valtava, mutta vastaako se muotoilijoiden tarpeisiin? Koulutukseen ottaa kantaa myös kansallinen muotoiluohjelma, joka tähtää muotoiluosaamisen parempaan hyödyntämiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Ornamolle on annettu tehtävä ohjelman toteuttamisessa. Ornamo oli mukana myös opetusja kulttuuriministeriön työryhmässä, joka pohti keinoja edistää prosenttiperiaatetta osana julkista rakentamista. Hanke saa jatkoa ja taideteollinen taide on siinä mukana. Täydennyskoulutuksessa Ornamo on tehnyt yhteistyötä Ely-keskuksen ja Aalto Pron kanssa mm. IDBM Pro ja valaistussuunnittelun koulutusohjelmassa. Tämän kokemuksen ja jäsenten tarpeen pohjalta yhteistyötä täydennyskoulutuksen osalta jatke taan, toivottavasti myös muiden korkeakoulujen kanssa. Ornamo käynnisti vuoden alussa myös ammatillis-aatteellisen koulutuksen. Esimerkiksi hankintakäy täntöjen ja tarjousten tekemisessä on sekä tilaajilla että muotoilualan ammattilaisilla haasteita. Lehdestä s. 27 löytyy Ornamon kevään koulutuskalenteri. Myös Ornamon yhteistyökumppani Tekniikan akateemiset TEK auttaa yhteisjäseniämme, kun haasteita työhön liittyvissä asioissa syntyy. Taiteilijoiden täydennyskoulutusta toivotaan uusista materiaaleista, tekniikoista, taiteen hinnoittelusta, tuottamisesta ja sopimuksista. Ornamo käynnisti myös opettaja- ja tutkijaryhmän selvittämään muotoilu alan opettajien ja tutkijoiden asemaa. Erityisesti ammattikorkeakoulu-uudistus ja muotoilualan koulutusohjelmien lakkautuminen vaikuttavat opettajiemme asemaan. Ornamon hallitus täydentyi ulkopuolisilla jäsenillä vuoden alussa. Hallituksessa aloittivat tj. Ismo Roponen Stala Oy:stä ja opiskelijaedustajana Pilvi Hussi Aalto-yliopiston ART- Sista. Ornamon toimintaan saadaan näin näkemystä muotoilun tilaajan sekä opiskelijakentän näkökulmasta. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja TARVITAAN SELVITYS MUOTOILU OSAAMISEN VASTAAVUUDESTA TYÖELÄMÄSSÄ

5 5 HALLINTO ORNAMON TOIMIKUNNAT 2013 Ammattiasioiden toimikunta Muotoilu Elina Helenius Petteri Kolinen Martti Lukander Anu Penttinen Pirjo Rautiainen Mikko Rikala Julkisten hankintojen työryhmä Ulla-Kirsti Junttila Katja Kotikoski Hannu Kähönen Kirsimari Kärkkäinen Raija Rastas Laura Karhunen Ammattiasioiden toimikunta Taide ja taidekäsityö Samuli Alonen Riikka Latva-Somppi Tiia Matikainen Harri Syrjänen Tiina Veräjänkorva Annamari Vierikko Opettaja- ja tutkijatyöryhmä Kaisa Hyrsky Miia Kallio Sylvia Kuutama Juha Laurikainen Kirsi Niinimäki Mervi Vuolas Ornamon ammatilliset toimikunnat, työryhmät ja niiden tehtävät Ammattiasioiden toimikunta, muotoilualat seuraa suunnittelualojen työllisyystilannetta ja yrittäjien toimintamahdollisuuksia, työmarkkinasopimusten vaikutusta alaan, pätevyysvaatimuksien muutoksia ja suunnittelu- ja konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE:n uudistustyötä. Toimikunnan työsuunnitelmaan kuuluvat myös tekijänoikeuksien käsitteleminen ja suunnittelusopimusten päivittäminen. Ammattiasioiden toimikunta, taide ja taidekäsityö käsittelee taidesopimuksia, taiteilijan ansaintalogiikan kehittämistä, prosenttitaiteen edistämistä, yhteistyötä taiteen välittäjien kanssa, taiteilija-yrittäjyyttä ja MU-sopimuksen valmistelua (sopimus valtionrahoitteisten museoiden taiteen näyttökorvauksesta). Julkisten hankintojen työryhmänkäsittelyyn kuuluvat alan hankintakäytännöt alan hankintaohjeet, hankintakoulutus ja hankintaoppaat jäsenistölle ja tilaajille, julkisten hankintojen HILMA-järjestelmän parempi hyödyntäminen ja hankintasopimukset. Opettaja- ja tutkijatyöryhmä selvittää muotoilualan opettajien ja tutkijoiden työn luonnetta ja haasteita. Työryhmässä käsitellään korkeakoulu-uudistusta ja uudistusten vaikutuksia alan opettajiin ja tutkijoihin. Lopputuloksena tuotetaan selvitys alan opettajien ja tutkijoiden asemasta ja tulevaisuudennäkymistä.

6 HALLITUS Ornamon lehti nro 2 / Muotoilukoulutus MUOTOILUKOULUTUKSEN ON KEHITETTÄVÄ OPISKELIJOISTA MONIARVOISESTI JA ROHKEASTI AJATTELEVIA, OMAPERÄISIÄ, MUTTA SUVAITSEVAISIA IHMISIÄ. Muotoilussa tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat jokapäiväisiin elämäntapoihimme, ympäristöömme ja kulttuuriimme, sekä oman elämisemme laatuun. Nimenomaan muotoilun avulla tieteellistä tietoa ja taiteellista osaamista sovelletaan käytäntöön. Muotoilun alojen työnkuvat vaihtelevat useammilla eri tasolla samanaikaisesti: teollisesta käsityöhön; julkisesta yksityiseen ja rationaalisesta taiteelliseen kaupallisesta ei kaupalliseen. Muotoilukoulutusta ja -keskustelua mutkistaa sekin, että jo pelkästään perinteiset muotoilun alat ovat luonteeltaan kovin eri tyyppisiä. Esineillä on hyvin erilaisia ominaisuuksia ja tehtäviä eri esinekategorioissa ja eri ympäristöissä. 1) On tärkeä huomata kenen ehdoilla muotoilun koulutusta milloinkin annetaan. Tämä liittyy koulutettavien muotoilijoiden määrään ja koulutuksen laatuun. Koulutuksen sisältöä pyritään suuntaamaan, väliin jopa liian ahtaasti, kuviteltuja teollisuuden tarpeita ja toimintatapoja vastaavaksi. Uudet luovien alojen tarpeet, erilaiset vaihtoehtoiset toimintamallit, työyhteisöt ja verkostot unohdetaan helposti. Alati muuttuvan ammattikuvan trendikkäiden uusien aluevaltauksien ei pitäisi kuitenkaan antaa mullistaa muotoilukoulutusta päälaelleen. Vaikka esim. käyttöliittymäsuunnittelu, palvelumuotoilu ja viihde, peli- ja mediateollisuuden uudet muodot tarjoavat uusia haasteita ja työtilaisuuksia, ei perinteisen muotoilun todellisten ammattilaisten koulutusta tule laiminlyödä. Koulutuksen kehittämisessä, jos missä, kaivataan jatkuvuutta ja johdonmukaista hienosäätöä. Arkkitehti Louis Kahn on kuvannut hyvää opetustilannetta näin" Vanha, viisas, mies puhelee innostuneesti suuren puun alla hänen ympärilleen kerääntyneille ihmisille". Hän ei itse tiedä olevansa opettaja, eivätkä hänen kuulijansa tiedä olevansa hänen oppilaitaan. Hyvä opetustilanne perustuu vapaaseen, innostavaan, kannustavaan ilma piiriin; keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kaikkien opiskelijoiden kunnioittamiseen. Opettajan on myös välitettävä opiskelijoistaan ja otettava vastuuta heidän kehityksestään; tuettava opiskelijoiden omaa persoonallista ilmaisua ja sen kasvua. Opettajan on rohkaistava yrityksiin ja erehdyksiin; näkemään uusia mahdollisuuksia alueilta, mistä moni ei niitä helposti ymmärrä etsiä. Opiskelijat ovat opettajansa kanssa kaikki samassa veneessä, jota virta vie. Vaikka kaikki meloisivat eri suuntiin, vene liikkuu jonnekin. Tärkeintä oppimisessa ei ole ainoastaan päämäärä, vaan myös se liike: sillä se opettaa meidät ohjaamaan venettä. Oman identiteetin, oman käsialan uskottava hallinta on myös tie kaupalliseen menestykseen. Käsin tekeminen, taideaineet ja työpajat ovat aivan keskeisessä asemassa materiaalipohjaisten asioiden opetuksessa ja ne tuottavat opiskelijoille mitä suurinta onnistumisen iloa ja vaihtelua. Taideteollisen korkeakoulun ja TKK:n arkkitehtiosaston puustudiot ovat aivan esimerkillisesti vahvistaneet puu- materiaalien arkkitehtoonista ja kokeellista tutkimista ja puuosaamista. Tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi on otettava yhteiskunnan todelliset kehitystarpeet ja inhimillisen kulttuurievoluution tason kohottaminen, eri-

7 7 HALLITUS laisten ihmisten hyvinvointi ja elämisen laatu todellisen kestävän kehityksen hengessä. Laadukas ja vaativa muotoilun perusopetus on koko muotoilukasvatuksen kehityksen ydin. Tutkimus ei saa heikentää korkeakoulujen päätehtävää, perusopetusta ja sen laadun ja vaatimustason kohottamista. Ympäristökasvatus ja muotoilun opetus on aloitettava lapsille viimeistään peruskoulun ala-asteella. Muotoilun ja arkkitehtuurin opetuksen eettinen velvollisuus on huolehtia koko ympäristömme korkeatasoisesta kehityksestä ja jatkuvuudesta, sekä taistella lyhytaikaiseen voitontavoitteluun tähtääviä kaupallisia pyrkimyksiä vastaan. Bisnes tulee vasta sen jälkeen, kun on jotakin myytävää: todellista sisältöä, joka palvelee ihmisten arkisia tarpeita ja unelmia kestävää muotoilua, joka laajentaa oikeasti ihmisten mahdollisuuksia, typistämättä niitä samanaikaisesti jossain muualla. rin haaste. Laadukas ympäristö kun ei yleensä kehity kaupallisten pikavoittojen kautta. Eikä laadukas ympäristö tai omaperäinen muotoilu myöskään ole esteenä bisneksen teolle, päinvastoin. On tunnettu tosiasia, että kaikista Aalto -yliopiston, nyt väkisin yhdistetyistä kolmesta korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuvat opiskelijat perustavat tilastojen mukaan eniten uusia yrityksiä. Suomi tunnetaan korkeatasoisesta muotoilusta ja arkkitehtuuristaan. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan osata myydä. Onko kaupallisten alojen koulutus ajan tasalla? Bisnesalojen olisi aika oppia mitä laadukas suunnittelu on ja miten sitä myydään. Sen ei pitäisi olla muotoilijoiden tehtävä. Muotoilukoulutuksen on kehitettävä opiskelijoista moniarvoisesti ja rohkeasti ajattelevia, omaperäisiä, mutta suvaitsevaisia ihmisiä, jotka eivät vain toistele muiden ideoita. Tämä on myös tulevaisuudessa vahva, kilpailukykyämme aidosti kohottava strategia. MUOTOILUSSA TEHDÄÄN RATKAISUJA, JOTKA VAIIKUTTAVAT JOKAPÄIVÄISIIN ELÄMÄN TAPOIHIMME, YMPÄRISTÖMME JA KULTTUURIIMME, JA ELÄMISEMME LAATUUN. MUOTOILUN AVULLA TIETEELLISTÄ TIETOA JA TAITEELLISTA OSAAMISTA SOVELLETAAN KÄYTÄNTÖÖN. Tämän asian opettaminen kauppakorkeakoulun opiskelijoille on mahdollisesti koko Aalto-yliopiston suu- Pekka Harni Taiteilijaprofessori viite: 1) Pekka Harni, 2010, Object Categories Aalto University, Otava, Keuruu

8 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 2 / International Design for All Foundation Awards reddot-muotoilupalkinnot 2013 Muotoilutoimisto iamdesign Oy:n laatima suunnitelma riihimäkeläisten Inkilänhovin ja Kotokartanon palvelutalojen yhteisen piha-alueen kehittämiseksi on voittanut International Design for All Foundation Awards -kilpailun. Design for All -säätiön järjestämän kilpailun tarkoituksena on nostaa esille hankkeita, joiden kautta on edistetty ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Muotoilujournalismin Vaasapalkinto Inno Interior Oy Aura, kahden istuttava sohva Suunnittelija: Mikko Laakkonen Exacttools Palkittu tuote: Putkisaha (kolme eri mallia) Suunnittelija: Mika Priha Fiskars Oy Kodin tuotteista palkitut Fiskars Edge -veitsisarja Fiskars ServoCut -sakset My First Fiskars (Lasten työkalusarja) Fiskars SmartFit -oksasakset Leborgnen Nanovib-vasara Ebert Sankeyn Helsinki-ruukku Nokia Nokia Lumia 620 -älypuhelin Nokia Lumia 820 -puhelin Nokia Corporations (Valmistaja Yhdysvalloissa Harman International Industries, Inc.) Langaton kaiutin com Private Case Palkittu laukkusarja: Call me now Suunnittelija: Ari Korolainen Magisso Oy Palkittu keittiöväline -tuotesarja: Turner Spoon, Spaghetti Scoop ja Slotted Turner Tuotteet ideoivat Magisso Oy:n toimitusjohtaja Juhani Sirén ja teollinen muotoilija Vesa Jääskö Muotoilujournalismin Vaasa -palkinnon 2012 saajaksi valittiin tietokirjailija ja tutkija Harri Kalha. Voitto tuli artikkelisarjasta Glorian antiikkilehdessä. Joka toinen vuosi jaettava palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Voittaja sai palkinnoksi 5000 euroa, Risto Granlundin suunnitteleman Vaasa-vaasin sekä Taide & Design -lehden vuosikerran.

9 ONNITTELUT 9 TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA W W W.OR IE NTOCCIDE NT.FI

10 EU-PROJEKTI Ornamon lehti nro 2 / SÄHKÖINEN OPPIMISJÄRJESTELMÄ EUROOPPALAISILLE SUUNNITTELIJOILLE E-CHILD E-Child on EU-projekti, joka kehittää sähköisen koulutuksen lasten ergonomiasta eurooppalaisille muotoilijoille. Projektia vetää Children's Fashion Europe (CFE) ja kumppaneina ovat espanjalaiset Asociación Española de Productos para la Infancia (ASEPRI), Instituto de Biomecánica de Valencia (IBV), Instituto de Economía Publica (IEP), ranskalainen Nova CHILD, bulgarialainen Bulgarian Association of Apparel Textile Producers and Exporters (BAATPE), ruotsalainen Swedish Telepedagogic Knowledge Centre (STPKC) sekä Ornamo. Suomalaisten muotoilijoiden osuus koulutustarvekyselyssä oli 22 % Ornamon vastuualueena on e-child -projektin e-child.euproject.org internetsivujen ulkoasu, uutiskirje, esite, tiedon jakaminen sekä vuoden 2012 alussa tehdyt haastattelut ja kysely koulutus- tarpeesta ja sisällöstä suomalaisille suunnittelijoille. Kurssin sisällön luomisesta vastaa IBV ja teknisestä toteutuksesta STPKC. Kysely saavutti suunnittelijoita 10 eri Euroopan maasta, yhteensä 94 henkilöä vastasi siihen. Suomalaisten vastaajien osuus oli 22 %. Kyselyn perusteella eniten koulutustarvetta on lastenvaatteiden ja -tuotteiden turvallisuusasioissa ja EU- sekä muissa säännöksissä. Itse kurssiin toivottiin käytännöllistä sisältöä esimerkkeineen sekä erilaisia moduuleita, joista opiskelija voi valita haluamansa kurssit. e-child-kumppanit kokoontuivat tammikuussa Helsingissä Projektin edustajat kokoontuvat kerran jokaisessa kumppanuusmaassa. Helsingin kokouksen yhteydessä tammikuussa 2013 pidettiin Workshop, jonka järjesti Ornamon jäsen Anni Puolakka/ OK-Do. Kumppanien edustajien lisäksi workshopiin osallistuivat muotoilija Sannaliina Kuussaari ja lastenvaatesuunnittelija Sanna Myllys. Workshopissa käytiin läpi IBV:n ja STPKC:n laatimat kurssin opetus- ja rakennesuunnitelmat. IBV on kerännyt runsaasti materiaalia lasten ergonomiasta ja erityispiirteistä muissa projekteissaan, joita voidaan hyödyntää sisällöntuottamisessa. Kurssin pitää olla sisällöllisesti jotain muuta kuin perinteinen reseptikirja eli mahdollistaa opiskelijoiden interaktiivisuuden ja tiedon jakamisen heidän tulisi enemmänkin oppia kurssin kanssa kuin oppia kurssista, kiteytti Kennet Lindquist STPKC:sta. Workshopissa pohdittiin mahdollisuutta muotoilijoiden itse tuottaman sisällön jakamiseen esimerkkinä nopean tiedon kerääminen kuluttajilta (lasten vanhemmilta ja lapsilta) mobiililaitteilla. Workshop järjestettiin Ornamon toimistolla

11 11 EU-PROJEKTI Tärkeäksi koettiin tiedon jakaminen Etelä-Euroopan ja Skandinavian osaajien välillä, jolloin ilmasto-olosuhteisiin liittyvää tietoa voitaisiin hyödyntää. Kurssilla voisi muodostaa interaktiivisia tiimejä, joihin kuuluisi suunnittelijoiden lisäksi alan muita toimijoita. Myös ekologisten näkökulmien pitäisi olla sisällytettynä kurssiin, vaikka se ei olekaan kurssin pääasia. Suomalaiset suunnittelijat toivoivat jo kyselyvaiheessa, että sovellusalusta toimisi samalla info-pankkina, josta voisi esimerkiksi etsiä yritykselleen sopivaa tuotantolaitosta Euroopasta. Idean voisi kaupallistaa siten, että yritykset markkinoivat palvelujaan sivuilla. Workshopin yhtenä keskustelun aiheena oli kurssin kelpoisuus sertifioinnit ovat yleensä maakohtaisia, joten haasteena on myös kehittää pätevä sähköinen logomainen todistus kurssin suorittamisesta, jonka suunnittelija/ yritys voisi laittaa nettisivuilleen. Kaikkea Workshopissa käytyä pohdintaa ei tämän vuoden lopussa päättyvän e-child projektin aikana ehdi toteuttaa, mutta projekti on hyvä päänavaus siinä mukana olleille maille ja yhteisöille. Hankkeessa on mukana myös pari ornamolaista suunnittelijaa, jotka tutustuvat eri maiden paikallisiin lastenvaatetehtaisiin. Ornamolaisia suunnittelijoita otetaan mukaan myös kurssin pilottivaiheeseen syksyllä. Kiitos jo apuna olleille jäsenille ja yrityksille! Petra Ilonen Yhteyshenkilö e-child-projektissa p. (09) SUOMALAISTA DESIGNIA LAPSILLE Kids Design Block on luova ryhmä suomalaisia, lasten tuotteisiin keskittyneitä design-yrityksiä. Kids Design Block on luova ryhmä suomalaisia, lasten tuotteisiin keskittyneitä design yrityksiä. Kids Design Block on Suomessa ainutlaatuinen. Ryhmäämme kuuluu kotimaisia, laadukkaita tuotteita suunnittelevia ja valmistavia pienyrityksiä, joita kaikkia yhdistää intohimo designiin ja persoonallisiin lastentuotteisiin. Tällä hetkellä valikoimiimme kuuluu vaatteita, leluja, kasseja, sisustustarvikkeita ja tee-se-itse -tuotteita. Ryhmä perustettiin vuonna 2011, ja se toimii maanlaajuisesti. Kids Design Block järjestää Pop-up -myyntejä, osallistuu alan messuille ja erilaisiin lastentapahtumiin. Tavoitteenamme on nostaa taso kas, suomalainen, lapsille suunnattu muotoilu ansaitsemaansa arvos tukseen ja lisätä alan tunnettuutta. Tähtäämme lasten tuotteiden muotoilukulttuurin edistämiseen, ja sitä kautta edistämään muotoilun merkitystä ihmisen jokapäiväisessä arjessa. Tuotteillamme annamme lapselle mahdollisuuden ilmaista itseään, sekä olla omalta osaltamme mukana kasvattamassa heitä hyvää muotoilua arvostaviksi tulevai - suuden kuluttajiksi. Mukana olevat yritykset muodostavat kattavan ja houkuttelevan kokonaisuuden suomalaisista lastenmerkeistä. Kids Design Blockin tuotemerkit ovat: Aarrekid, Höö, Kakara, Kui Design, Marakattimarssi, Muru, Onni ja Ilona, Paapii, Punainen Norsu ja Kids Design Block. Lisätietoja: Merja Lamberg p ,

12 TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 2 / Muotoilijoiden palkkatietoa työtehtävittäin Jutta Martens Teollisuustaiteen Liitto Ornamo toteutti syksyllä 2012 laajan työmarkkinatutkimuksen, jossa tarkasteltiin jäsenistön sijoittumista työmarkkinoille sekä yleistä palkkatasoa. Vastausprosentiksi muodostui 30. Ornamo muotoilualojen edunvalvontaliittona toivoisi muotoilijoiden määrän kasvua yritysten johtotehtävissä. Tällä tavoin muotoilun merkittävyys ja potentiaali ymmärrettäisiin laajemmin yritysmaailmassa. Syksyllä 2012 toteutetun työmarkkinatutkimuksen mukaan yhteensä 15 prosenttia toisen yrityksen palveluksessa työskentelevistä vastaajista toimi ylemmässä tai keskijohdossa tai muotoilujohtajana. Tutkimuksen mukaan yli puolet jäsenistöstä työskentelee suunnittelijana tai asiantuntijatehtävissä, yhteensä 55 prosenttia. Opettajina työskentelee 17 prosenttia jäsenistöstä (Taulukko 1). Ornamon tekemässä työmarkkinatutkimuksessa tarkasteltiin kokoaikaisissa töissä olevien vastaajien kuukausiansiota toimiasemasta riippuen. Tässä tarkastelussa ei otettu huomioon työttömyyspäivärahoja tai eläkettä. Johtotehtävien mediaanipalkaksi muodostui tutkimustulosten perusteella euroa kuukaudessa. Tämä luku on ylimmän johdon, keskijohdon ja muotoilujohtajien mediaanipalkoista laskettu keskiarvo. Ero muiden suunnittelualojen johtotehtävien palkkatasoon selittyy, sillä että muotoilijat toimivat muotoilujohtajina yrityksen keskijohdossa eikä ylimmässä johdossa. Ornamon työmarkkinakartoituksen mukaan suunnittelija- ja asiantuntijatehtävisä mediaanipalkka on euroa kuukaudessa (Taulukko 2). Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös missä tehtävissä jäsenistömme työskentelee. Hieman yli neljännes vastaajista, 29 prosenttia, työskentelee konsultointi- ja suunnittelutehtävissä. 20 prosenttia vastaajista työskentelee koulutus- ja opetustehtävien parissa. Myös tuotesuunnittelun ja tuotekehityksen parissa työskentely oli suhteellisen yleistä (Taulukko 3). Työtehtävien ja palkan vastaavuutta tarkasteltaessa selvisi, että johtotehtävistä tienaa eniten, mediaanikuukausipalkka on euroa. Strategisen suunnittelun sekä tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskentelevät tienaavat myös suhteellisen hyvin verrattuna muihin työtehtäviin. Strategisista suunnittelutehtävistä ansaittava mediaanikuukausipalkka on euroa, tutkimus- ja kehittämistehtävistä tienataan keskimäärin euroa kuukaudessa. Konsultointi- ja suunnittelutehtävissä, missä suurin osa vastaajista toimii, keskimääräinen kuukausiansio on euroa. (Taulukko 4). 20 % ORNAMON JÄSENISTÖSTÄ TYÖSKENTELEE OPETUS- JA KOULUTUS TEHTÄVISSÄ Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastaus prosentti oli 30 %, mikä on tilastol lisesti merkitsevä. Kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia vuoden aikana. Seuraavan kerran palkka- ja palkkiokysely lähetetään jäsenille ensi syksynä. Käy katsomassa palkka-ja palkkiokyselyn tulokset Ornamon jäsenpalveluosiosta. > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os:

13 13 TILASTOTIETOA Taulukko 1 Toimiasema 4 % 8 % 8 % 3 % Ylin johto Keskijohto 1% 17 % 4% Muotoilujohtaja Suunnittelija / Asiantuntija Assistentti Harjoittelija 55 % Opettaja Muu Taulukko 2 Taulukko 3 Tehtävä Toimiasema n. Keskiarvo Mediaani Johtotehtävät, sis. ylin ja keskijohto sekä muotoilujohto Suunnittelija / Asiantuntija Assistentti Harjoittelija *** *** 9 % 12 % 9 % 6 % 4 % 4 % Opettaja % *** Mukana kokoaikatyötä tekevät määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Mediaani viittaa lukujoukon suuruusjärjestyksessä keskimmäiseen lukuun. Siten mediaanissa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi. Täten luku kuvaa paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa. 29 % 20 % Taulukko 4 Tehtävät n. Keskiarvo Mediaani Johtotehtävät Strateginen suunnittelu Markkinointi ja myynti Koulutus- ja opetustehtävät Konsultointi ja suunnittelu Tutkimus ja kehittäminen Tuotekehitys Tuotesuunnittelu *** Mukana kokoaikatyötä tekevät määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Johtotehtävät Strateginen suunnittelu Markkinointi ja myynti Koulutus- ja opetustehtävät Konsultointi ja suunnittelu Tutkimus ja kehittäminen Tuotekehitys Tuotesuunnittelu Muu

14 AJASSA Ornamon lehti nro 2 / OPETUS VASTAA TULEVAISUUDEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN Tulevaisuuden kestävän kehityksen haasteet liittyvät mm. väestön kasvuun. ilmastonmuutokseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen epätasa-arvoon sekä kuluttamisen ja tuotannon suhteeseen. Globaalit monimutkaiset ongelmat ja niiden heijastuminen paikalliseen toimintaympäristöön vaativat laaja-alaista lähestymistapaa. Tähän ongelmakenttään ratkaisuja pyrkii löytämään Creative Sustainability koulutusohjelma. CS Creative Sustainability on Aaltoyliopiston vuonna 2010 alkanut maisteriohjelma, joka tarjoaa monitieteellisen ja kansainvälisen oppimisympäristön kestävän kehityksen kysymyksissä. Koulutusohjelmaa koordinoi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Muotoilun laitos. CS -opintoihin voi hakeutua Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Muotoilun laitoksen sekä Arkkitehtuurin laitoksen, Kauppakorkeakoulun Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen ja Insinööritieteiden korkeakoulun Kiinteistötalouden koulutusohjelman kautta. Koulutusohjelman opetuskieli on englanti ja opiskelijoista noin puolet on ulkomaisia. Monitieteinen ja kansainvälinen lähestymistapa kestävän kehityksen kysymyksiin Koulutusohjelma tarjoaa opetusta johtamisen, arkkitehtuurin, kiinteistötalouden ja muotoilun aloilta. Kunkin koulun opiskelijat suorittavat oman koulunsa perusopintojen lisäksi yhteisiä Creative Sustainability -opintoja sekä valinnaisia opintojaksoja, joissa syvennytään kestävän kehityksen kysymyksiin tietyn oppiaineen näkökulmasta. Tavoitteena on, että maisteriohjelma tuo yhteen eri alojen opiskelijoita työskentelemään monitieteisissä ryhmissä ja opettaa heitä uuteen ongelmanratkaisutaitoon monitasoisissa kestävän kehityksen ongelmissa. Tämä tapahtuu luovan ongelmaratkaisun, ryhmätyön ja holistisen näkökulman kautta. Myös laaja-alaisen systeemiajattelun hallinta on oleellista ja se luo pohjan ongelmien globaalin tason ymmärtämiseen samalla kuitenkin huomioiden paikallisen kontekstin. Design-ajattelu tarjoaa opiskeluun luovia ongelmanratkaisutaitoja ja design- prosessin metodeja hyödynnetään niin ongelman määrittelyssä, ideoinnissa, ratkaisujen löytämisessä kuin ratkaisumallien esittelyssäkin. Ongelmakeskeinen oppiminen Aalto-yliopiston Kestävän kehityksen campus -projektin kanssa on joka vuosi tehty konkreettisia suunnitelmia Aalto kampuksen kestävyyden ja ympäristövaikutusten parantamiseksi. WDC-vuonna toteutettiin saksalaisten yhteistyöyliopistojen ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa Sustainable Summer school, jossa yhtenä teemana oli kestävä turismi. Shanghailaisen Tongjin yliopiston kanssa on aloitettu opetusyhteistyö ja syksyllä 2012 järjestettiin Aalto Tongji Design Factoryn kattopuutarhan suunnittelutyöpaja. Vuonna 2012 toteutettiin myös perinteisiä suunnitteluprojekteja, joista yksi oli Suomen taitoluisteluliitolle suunniteltu visuaalisen ilmeen uudistus Finlandia Trophy -kilpailulle. Edellä mainitussa projektissa käsiteltiin myös kestävää tapahtumatuotantoa. Kehittyvissä maissa on toteutettu useampia projekteja yhteistyössä Aaltoyliopiston muiden toimijoiden kanssa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteistyö CS -koulutusohjelma tekee tiivistä yhteistyötä tutkimuksen kanssa ja Muotoilun tutkimuksen NODUS Sustainable design -tutkimusryhmä tarjoaa asiantuntijuutta opetukseen. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus tutustua tutkimukseen työskentelemällä erilaisissa projekteissa tutkimusassistentteina ja tekemällä opinnäytetyönsä osana tutkimusprojektia. Näin tieteellinen toiminta ja tutkimusperiaatteet tulevat tutuiksi jo maisterivaiheessa ja avaavat näin mahdollisuuden tohtoritasoisiin jatko-opintoihin. Esimerkkinä tutkimuksen ja ope-

15 15 AJASSA tuksen hyvästä yhteistyöstä on EU -rahoitteinen TANGO/AH-DEsign projekti. Projektissa on keskitytty eri sukupolvien väliseen kohtaamiseen ja hyvään arkeen kaupunkiympäristössä. Aalto -yliopiston lisäksi mukana on Politecnico di Milano Italiasta ja L'Ecole de Design Nantes Atlantique Ranskasta. Projektissa CS tekee yhteistyötä Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksen kanssa (projektin vetäjä) ja siksi luovia menetelmiä on käytetty mm. asukastyöpajojen lähestymistapana ja tutkimusaineiston keruussa. Projektissa taide, suunnittelu, opetus ja tutkimus ovat tiiviisti linkittyneet toisiinsa ja uutta tietoa on tuotettu mm. osallistavista menetelmistä hyvän naapuruston luomisessa ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Projektin loppunäyttelyt ovat Nantesissa maaliskuussa, Milanossa huhtikuussa ja Designmuseolla Helsingissä toukokuussa. Ammattikuvan laajentuminen Opinnäytetöillään opiskelijat ovat laajentaneet perinteistä muotoiluosaamista ja osaamisellaan he laajentavat suunnittelijoiden työkenttää. Suunnittelija onkin yhä enemmän asioiden ja prosessien mahdollistaja, välittäjä ja prosessien läpiviejä. Opinnot valmistavat opiskelijoita työskentelemään kestävän kehityksen PROJEKTIT TUOVAT OPINTOIHIN REALIS TISIA ONGELMIA RATKOTTAVIKSI asiantuntijoina organisaatioissa, joiden strategisiin näkemyksiin ja tavoitteisiin kuuluu muutos kohti kestävämpiä toimintamalleja. Organisaatiot ovat niin yksityisiä, julkisia, kuin järjestöjäkin. Opinnoista valmistuneet opiskelijat ovat myös perustaneet monialaisia yrityksiä. Yhtenä esimerkkinä on juuri toimintansa aloittanut osuuskunta Big Plans Bakery (the sustainable think/ do-thank), jonka tavoitteena on auttaa organisaatioita kestävän kehityksen problematiikassa. Perustajajäsen Janne Salovaara kertoo, että toiminnassa yhdistyy monitieteellinen ongelmaratkaisu käytännön tason toimintaan. Tavoitteena on designajattelun ja lähestymistavan kautta avata uusia ongelmanratkaisutapoja ja mahdollisuuksia myös tieteellistä tietoa käytäntöön yhdistämällä. Mukana on kolme CS -pääaineen valmistumisvaiheessa olevaa opiskelijaa, muita Aaltolaisia sekä lisäksi Vaasan, Helsingin ja Tampereen yliopiston opiskelijoita. Monialaisuuden lisäksi ryhmä on monikulttuurinen. Kestävä kehitys muotoilun opetuksessa tulevaisuudessa CS:n ohjelmajohtaja Tiina Laurila kertoo, että tulevaisuudessa kestävän kehityksen opetus on tarkoitus linkittää yhä syvemmin kaikkeen muotoilun opetukseen Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Korkeakoululla on tulevien tuotesuunnittelijoiden kouluttajana keskeinen rooli ympäristötietoisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden edistäjänä. Aallon strategiassa kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä painopistealueista. Muotoilun opetuksessa tarvitaan sekä laaja-alaista kestävän kehityksen problematiikkaa avaavaa holistista opetusta että eri ammattispesifistä tietoa elinkaariarvioinnista, muotoilun materiaaleista ja prosesseista ja lisäksi muotoilun vaikutusmahdollisuuksista kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Kirsi Niinimäki Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu CS -opiskelijan Malin Bäckmanin postikorttikorttiprojektin tapaaminen Tango hyvän arjen Kannelmäki -näyttelyssä. Tapahtuma oli osa Tango/AH-DEsign projektia Kannelmäessä toukokuussa 2012 (kuva Kirsi Niinimäki).

16 ONNITTELUT KOLUMNI Ornamon lehti nro 2 / Ideavaras? Eräänä päivänä huomasin varastavani lasten ideoita. Tähän oli siis tultu. Ei aivan, mutta jotain sinne päin, kuitenkin. Tätä miettiessäni huomasin, että ajat muuttuvat, ja sen myötä pelisäännötkin. Joskus muutokset tapahtuvat huomaamatta, hiipien. Yhtäkkiä se, mikä ennen oli varjeltua ja salattua, tuleekin olla avointa ja jaettavissa. Eikä vain ihmisten kesken, vaan selainten ja tietopäätteiden välillä, niin että uuden ajatukset todellakin singahtavat valonnopeudella mantereelta toiselle ja takaisin. Itse kävin ideavarkaissa koululla, ja palaan rikospaikalle Martinlaaksoon aina uudestaan. Toteutimme siellä Suomen kulttuurirahaston rahoittaman ja Kansaivälisen designsäätiön (WDC) ideoiman Muotoile kouluruoka -hankkeen. Suunnitteluprosessimme taikasana oli osallistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitää inspiroida kaikki joita hanke koskettaa ja joiden työhön se liittyy, ideoimaan ja miettimään miten kouluruokaa voidaan parantaa. Suunnittelun kohde ei ole lautanen tai kalapuikko, vaan koko arvoketju, jonka tuloksena kouluissa tarjoillaan noin kahden veroeuron arvoinen lounas lapsille. Lasten suusta sen totuuden sitten kuulee ja Martinlaaksossa se kyllä oli eri viesti kuin Ilta-Sanomissa. Kouluruoka on hyvää, ja sitä halutaan lisää, ja sitä on kiva ideoida ja kehittää. Yksi osallistavan muotoilun pointti toteutui juuri tässä kun muotoilutoimisto muutti kouluun ja oppilaat tekivät töitä kanssamme, he todella innostuivat mahdollisuudesta uudistaa ja vaikuttaa. Ideoiden kanssa ei kursailtu, niitä sinkoutui ilmaan ja post it -lapuille satamäärin, ja ne olivat hyviä! Mutta kenelle ideat kuuluvat!? Saako niitä vapaasti riistää ja rohmuta? Ei tietenkään. Veteen on piirretty viiva, jonka pitää olla yhtä tarkka kuin railo jäässä! Yhteisöllisiä hankkeita on lähes mahdotonta kehittää ja yhteisten palvelujen muotoilu olisi älytöntä ilman käyttäjien osallistamista. Ideoiden pitää virrata ja niitä pitää voida vapaasti yhdistellä ja nivota, jotta lopulta, useimmiten sitten ammattimaisen suunnitteluprosessin tuotoksena, syntyy konkreettinen toteutuskelpoinen suunnitelma. Koulussa olimme sopineet mikä on yhteisen hankkeen tavoitteet ja pelisäännöt. Iloitsemme mitä enemmän tästä hankkeesta syntyineitä ideoita kopioidaan, jaetaan ja levitetään. Tavoitteena on ollut luoda Martinlaakson koulussa avoin muotoiluprosessi, jota sitten voidaan ihan luvan kanssa kopioida kaikkialla Suomen kouluissa. Avoimuus toteuttaa yhteisön tavoitteita. Samoin oli myös 2012 Fennia Grand Prix -palkitussa peltopylväs-projektissamme. Asiakkaamme nimenomaan halusi, että pitkässä R & D projektissa kehitetyt ideat ja ratkaisut ovat patenttivapaita ja niistä tiedotetaan hyvin. Jos kansallinen kanta(sähkö) verkko ja sen parissa luodut innovaatiot inspiroivat yksityisiä sähköyhtiöitä parempaan, kaikki hyötyvät. Hieno periaate! Mutta sitten on aina se pienen lapsen ja yksittäisen keksijän näkökulma. Workshopit, joissa ideoita kehitellään, ja joskus myös avoimet tarjouskilpailut, joilla ideoita haetaan, voivat myös kalahtaa nilkkaan. Jos ei kunnolla ole sovittu tekijänoikeusasioista ja ylipäätään siitä miten ideaketjuja näytetään ja jaetaan, voi luovan flown sijasta olla riita pystyssä. Aina on yksi, joka muistaa idean. Se keksijä, joka ajatteli että tämä on hänen ajatuksensa. Hänen, vaikka sen päälle tulisi uusia ideoita ja innovaation polku, niin aina löytyy joku jolla on oikeus sanoa että keksi esim. idean yhdistää kolme korkeakoulua Uudellamaalla. KAIKEN NÄHNYT MUOTOILUJOHTAJA UUSII LUOVUUTTAAN PÖLLIMÄLLÄ PIENILTÄ IDEAT Inspiraatio kolumniin ei tullut vain Martinlaaksosta vaan myös Otaniemestä. Osallistuin nimittäin minäkin Aalto-yliopiston järjestämään Campusideoinnin sidosryhmäworskhoppiin. Siellä syntyi hyvässä porukassa rahanarvoisia ideoita ja tietysti toivon että ne saadaan toteutukseen. Ammattimuotoilijallekin ideoiden lainaus ja vapaa innovointiasia on välistä kimuranttia; usein pyydetään mukaan hyviin tapahtumiin, joissa pääsee hyvään seuraan ja saa ideoida sekä oppia. Aika on konsultille kuitenkin myytävää resurssia ja usein ideatkin ovat core-osaamistamme. Osallistavuus joka selvästi on vahva uusi trendi muotoilussa, hakee vielä omaa etikettiään. Selvästi se on myyntituote, mutta epäselvää on välistä tulisiko osallistujillekin tarjota muuta kuin kahvi, pullaa tai kouluruokaa? Jaa ideoita niin saat ideoita. Eri asia on sitten lähdetäänkö niitä toteuttamaan. Siitä se työ vasta alkaa! Pekka Toivanen Teollinen muotoiliija

17 17 TIEDOKSI Kuntoutuskurssilta tasapainoa työhön Tyk-valmennuksessa haetaan ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseksi. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä työssäsi tapahtuu, mikä siinä on muu unut ja kuinka muutokset vaiku avat jaksamiseesi. Muut sisältöalueet lii yvät terveyteen, terveyskuntoon sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Ornamon, Kelan ja Verven yhteistyössä järjestämät kurssit toteutetaan Verven Mikkelin toimipaikassa. Haku alkavalle kursseille käynnissä! 33 kuntoutuspäivää jakaantuvat viidelle jaksolle 1,5 vuoden ajalle. Toimita kuntoutushakemus (KU102) ja työterveyshuollon selvityslomake (KU108) paikkakuntasi Kelan toimistoon mahdollisimman pian. Tiesithän, e ä kurssia varten voit hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Kysy lisää: Salla Heinänen, p , Mira Turunen, , Majoitus ja ruokailu: katso olanhovi.fi Lisätietoja yleisesti TYK- kuntoutuksesta Ornamo käynnistää maakunnallisen muotoiluselvityksen SELVITYS TOTEUTETAAN UUDENMAAN LIITON KANSSA World Design Capital Helsinki vuoden jälkeen on tärkeää ottaa selvää miten vuosi on vaikuttanut Uudenmaan kuntien kiinnostukseen muotoilutoimialaa kohtaan. Nyt käynnistyneen esiselvityksen kautta saadaan tietoa Uudenmaan kuntien kiinnostuksesta muotoilua ja luovia aloja kohtaan. Lisäksi kerätään tietoa kuntien halusta hyödyntää muotoilupalveluita, yhteistyön mahdollisuuksista ja esteistä yhteistyön toteutumiselle. Tulosten perusteella voidaan päätellä miten WDC2012 -vuoden perintöä voidaan jatkaa ja hyödyntää muotoiluelinkeinon tukemisessa ja muotoilun käytön laajentamisessa. Hanke tukee sekä muotoiluelinkeinoa että kuntia niiden nykyisessä, haasteellisessa tilanteessa ja kuntarakenteiden uudistuksissa. Kokonaisvaltaisen suunnittelun ja muotoiluajattelun avulla voidaan kehittää kuntien tilojen ja palveluiden yhteensovittamista mahdollisimman kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Muotoilua käyttämällä vahvistetaan luovien alojen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä alueella. Sähköinen kyselytutkimus toteutetaan kevään 2013 aikana. Kohderyhmänä ovat kuntien viranhaltijat, luottamushenkilöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat sekä muotoilualan ammattilaiset. Myös näiden tahojen yhteistoimintaa selvitetään. Lisätietoa:

18 Ornamon lehti nro 2 /2013 Tämä ei ole vain keittotaso. Tämä on uusi Siemens flexinduction. Induktiokeittotaso, joka automaattisesti huomioi keittoastian koon ja muodon. siemens-home.fi Ruoanvalmistus on hauskaa. Erityisen mukavaa se on, kun sinulla on valinnan vapaus. flexinduction-keittotasolla voit yhdistaa kaksi keittoaluetta yhdeksi laajaksi keittoalueeksi, jolla kypsennät uunivuoassa olevat ruoat niin että tulos on tasainen. Voit asettaa alueelle useita keittoastioita, joiden koon ja muodon keittoalue tunnistaa automaattisesti. Tarpeen mukaan voit käyttää myös neljää keittoaluetta toisistaan riippumatta. Keittotaso tunnistaa keittoastian ja tuottaa lämpöä juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Lisätietoa siemens-home.fi Siemens. Tuo tulevaisuuden kotiisi. 18

19 19 NYT MUOTOILIJAT 14 NYT VOIT EHDOTTAA ENSI VUODEN PALKITTUJA! Keitä ovat muotoilijat 14? Ehdota kollegaa tai itseäsi! Palkinnot julkistetaan tammikuussa 2014 Ornamon ja Grafian järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena on KOTI. VUODEN TEKSTIILITAITEILIJA VUODEN TEOLLINEN MUOTOILIJA VUODEN VAATESUUNNITTELIJA VUODEN TAITEILIJA Ehdotukset mennessä perusteluineen osoitteeseen: Palkinnon saajat valitsevat TEXO:n, TKO:n, MTO:n ja Ornamon taidejaoston valintalautakunnat. VUODEN KALUSTESUUNNITTELIJA Palkintoa voivat hakea kaikki SIOn jäsenet. Jos työssäsi näkyy kotiteema; hae palkintoa tai ehdota kollegaasi! Vuoden kalustesuunnittelija -palkintoa voivat hakea suunnittelijat itse, mutta myös valintalautakunnan jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkittavaksi suunnittelijaksi. Palkinnon saajan valitsee valintalautakunta, johon kuuluvat pj. Tapio Anttila, Nanna Kinnunen, Elina Aalto ja Jesse Pietilä SIOn edustajina. SAFAn edustaja tarkentuu myöhemmin. Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää hakijan cv ja kuvia valinnan tueksi. Ehdotukset mennessä osoitteeseen: Lisätietoja: Marika Laakko, p. (09) tai

20 AJASSA Ornamon lehti nro 2 / ERIKOISTUMISTA JA YHTEISTYÖTÄ Pirjo Kääriäinen Tekstiilisuunnittelun professori, Aalto ARTS Opetushallituksen asettaman tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunnan jäsen Opetushallituksen käynnistämän tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksen raportti "Ammattitaito on aina muodissa" julkaistiin joulukuussa Sen tavoitteena oli kuvata alan koulutuksen nykytilanne mahdollisimman kattavasti ja etsiä tulevaisuuden muutostarpeet. Selvitys perustuu aiempiin tutkimuksiin sekä opiskelijoille, opettajille, oppilaitoksille ja työnantajille tehtyihin kyselyihin. Raportti sisältää paljon hyödyllistä tietoa erityisesti koulutuksen järjestäjille, vaikka jääkin korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) osalta paikoin pintapuoliseksi. Osa raportin tiedoista on jo nyt vanhentunut, sillä muutosvauhti on koulutuksessakin niin nopeaa ettei suunnitelmia ehditä toteuttaa tai testata ennen uusien valmistelua. TEXO ry:n uusi puheenjohtaja Juha Laurikainen kommentoi raporttia omassa puheenvuorossaan Ornamon lehdessä 1/13. Raportti tuo ansiokkaasti esille tekstiili- ja vaatetusalan monimuotoisuuden ja peilaa tulevaisuuden kehitystä. Massatuotantoon keskittyneet tehtaat ovat vaihtuneet kansainväliseen muotikauppaan, pintasuunnittelua tarvitaan niin talojen seinissä kuin tyynyliinoissakin, teknisten tekstiilien käyttö kasvaa esim. hygieniaja rakennusteollisuudessa, kestävä kehitys haastaa materiaalien valinnan ja huollon, käden taidot kiinnostavat ja kasvattavat merkitystään ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Kiinnostavia ovat myös tekstiili- ja vaatetusalan rajapinnat, kuten esimerkiksi terveysja hyvinvointiala, peliteollisuus ja kulttuurituotanto. Tekstiili- ja vaatetusala on kärsinyt pitkään suunnittelijoiden ylikoulutuksesta ja koulutuksen epätasaisesta laadusta. Mitoitusvirhettä on tekstiilin osalta nyt korjattu lopettamalla useita ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia. AMK tekstiilisuunnittelijoita koulutetaan näillä näkymin ainoastaan Metropoliassa. Vaatetussuunnittelijoiden ylikoulutus näyttäisi sen sijaan jatkuvan. Ammattikorkeakoulujen kasvava autonomia antaa niille päätösvallan valita pääaineensa koulutusvastuiden puitteissa. Päätöksiä tehdään liiketoiminnan periaatteita seuraten ja ilman alan erityisosaamista. Tästä on surullisena esimerkkinä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) päätös kutistaa Wetterhoffin perinteitä jatkanut, korkeatasoinen tekstiilialan koulutus sivuaineeksi ja keskittyä sen sijaan vaatetusalaan. Tekstiili- tai vaatetusalaan perehtyviä AMK-insinöörejä kouluttavat ainoastaan Tampereella TAMK ja Lahdessa LAMK, ja niissä molemmissa koulutus on jatkuvan lopetusuhan alaisena. Kaupallisen alan (ns. teva-tradenomit) koulutus on käynnistynyt, mutta opettajien joukossa ei yleensä ole muotialan ammattilaisia. Toisen asteen koulutuskenttä on vaikeasti hahmotettava. Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen koulutus jakautuu tekniikan ja liikenteen alaan sekä käsi- ja taideteolliseen alaan (kulttuurialaan). Tämä jako vaikeuttaa tilastointia ja ylläpitää päällekkäistä koulutusta, jonka purkamista raportissa nyt suositellaan. Toisen asteen koulutusta vaivaa suuri keskeyttämisprosentti ja valmistuvien osittain heikot ammatilliset taidot (esim. ompelutaito). Opiskelijoille saatetaan antaa mielikuva suunnittelijan pätevyydestä jo ammatillisten opintojen jälkeen samalla kun tekemisen taidot jäävät heikoiksi. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa on tärkeää ja työnantajat peräänkuuluttivat tutkimuksessa sekä parempia ammatillisia taitoja että hyvää asennetta. Koulutuksessa on aukkoja: esimerkiksi muoti- ja tekstiilialan myyjiä ei kouluteta lainkaan vaikka kauppa on nykyään merkittävä työllistäjä. Raportissa ehdotetaan pienten ammatti alojen toisen asteen koulutuksen keskittämistä muutamiin oppilaitoksiin, alueellinen jakautuminen huomioiden. Näitä ovat esimerkiksi modistin, suutarin, vaatturin, turkisja nahka-alan tutkinnot.

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Sisustusarkkitehdit SIO ry kevätkokous 2016

Sisustusarkkitehdit SIO ry kevätkokous 2016 SISUSTUSARKKITEHDIT SIO ry www.sio.fi TOIMINTAKERTOMUS 2015 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia sisustusarkkitehtien valtakunnallisena, aatteellisena ja ammatillisena järjestönä sekä tukea jäsentensä ammattitaidon

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Vuoden 2012 World Design Capital kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttavat yhdessä Muotoilijan aarrearkku -hankkeen, jossa

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Copyright Helsingin yliopisto, Koulutus- Tervetuloa! Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Uudista ja uudistu -messut 25.9.2013 Marianne Terkki-Mallat,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tarinainstituutin. -koulutus

Tarinainstituutin. -koulutus Tarinainstituutin -koulutus Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa, sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö tai muu yhteisöllinen työ. TERVETULOA Tarinainstituuttiin!

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Matti Raatikainen Aalto-yliopiston kirjasto Tuuletetaan palveluajattelua! seminaari 24.10.2014 Sisältö 1. Kirjastosta Oppimiskeskukseksi 2. Palvelumuotoiluhanke

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot