Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan ohjelma Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne Tieteen, tekniikan ja talouden voittokulku Keskiluokan ja kulutusyhteiskunnan kasvu Autot, lentokoneet ja pilvenpiirtäjät urbanisoitumisen ja liikkumisen uudet ulottuvuudet Korseteista flappereihin naisen aseman muutos Art deco, eleganssi ja futurismi henkisten virtausten uusi synteesi Uusi aika, uudet kujeet elokuva, jazz, kabaree Paheet ja moralismin vastaisku Uuden ihmisen muokkaus ja totalitarismin nousu Juhlien loppu 1929 pörssiromahdus ja suuri lama

3 Luentoaineisto» Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen» Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen» Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/» Yhteys: Palaute ja erityisesti tulevilla luennoilla käsiteltävät aihe-ehdotukset ovat tervetulleita

4 Auto ja yhteiskunta» Ehkä merkittävin yksittäinen yhteiskuntaa ja yhdyskuntia 1920-luvulla muokannut tekijä oli nopea autoistuminen ja sen vaikutus liikkumiseen, matkustamiseen, vapaaajan viettoon, kaupunkien rakentumiseen ja elinkeinorakenteeseen» Jo edullinen massatuotettu T-ford (1908) lisäsi huomattavasti autoilun määrää, mutta erityisesti luvulla autot ja autoilu alkoivat vaikuttaa syvällisesti ihmisten elämäntapaan ensin Yhdysvalloissa ja vähitellen muuallakin» Autoilun mukanaan tuoma vapaus aikatauluista ja muista rajoitteista tuli vahvasti erityisesti amerikkalaisen eetoksen osaksi leviten mm. elokuvien kautta ihanteeksi monissa muissakin maissa» Myös ongelmia onnettomuuksien ja kaupunkien ruuhkien kautta alkoi ilmetä yhä enemmän

5 Autoilun vuosikymmen» Autoilu toi mukanaan useita uusia elinkeinomuotoja, joista monet elävät ja vaikuttavat edelleen» Lähinnä vain autoilla saavutettavat pikaruokaketjut A&W (1919) ja White Castle (1921); vrt. KFC (1930) ja McDonalds (1940)» Motellit (1925)» Ostoskeskukset (1923)» Drive-in elokuvateatterit (1933)» Moottoritiet; Italia (1924), USA (1927), Saksa (1929)» Vauhdin hurma; kilpailut ja ennätykset» Le Mansin 24 h ajo (1923)» Tehokkaammat ja kevyemmät moottorit tehostivat kilpailuja ja ennätysyrityksiä autojen ohella myös vesillä ja ilmassa

6 Autoilun hurmaa

7 Tyyliä ja tietoa

8 Vauhtia ja turvallisuutta

9 Autoilun eleganssia

10 Nainen(kin) ratissa

11 Berliinin AVUS-kilparata 1922

12 Le Mansin kisat 1923

13 Monacon GP 1929

14 Blower Bentley 1929

15 Mercedes-Benz SSK 1929

16 Fiat Mefistofeles (1924): 234,98 km/h

17 Sunbeam 1000 hv 1927

18 Golden Arrow 1929: 372,459 km/h

19 Rumplerin pisara-auto 1921

20 Aurel Persu )

21 Aerodynaaminen Persu-auto 1923

22 Persun protyyppi tänään

23 Country Club Plaza, Kansas City, 1923

24 Maailman 1. motelli

25 1. motelli tänään

26 Motellien hiipuminen

27 1. moottoritie tänään

28 New York, Viides Avenue

29 Suurkaupungin liikenneruuhkia

30 Taksiautoilua Suomessa

31 Linja-autoliikenteen alkua

32 Maaseutukin koneellistuu

33 Junien virtaviivaistuminen

34 Vauhtia myös raiteilla

35 Schienenzeppelin 1929: 230,2 km/h

36 Rata-Zeppeliini vauhdissa

37 S/S Bremen 1928

38 Miss America

39 Ennätysveneet Miss England II ja III

40 Virtaviivaista muotoilua

41 Ilmailukin tekee tuloaan» Ensimmäisen maailmansodan aikana lentokoneita kehitettiin voimakkaasti» Kantokykyä piti nostaa, jotta koneeseen saatiin lentäjän lisäksi mukaan aseistusta» Sodan jälkeen näitä koneita muunneltiin siviilikäyttöön» Vähitellen alettiin tehdä myös suoraan siviilikäyttöön suunniteltuja matkustajalentokonemalleja, kuten Junkers F 13» Vuonna 1919 perustettiin Haagissa Air Traffic Association (ATA) säätelemään lentoyhtiöiden välistä kilpailua» Sen seuraajaksi tuli vuonna 1945 Kansainvälinen ilmakuljetusliitto (IATA)

42 Rahti- ja matkustajaliikenne» Laajempi lentomatkustus alkoi 1920-luvulla, jolloin lentokone oli osoittautunut lentorahdin lähinnä lentopostin kuljetuksessa riittävän turvalliseksi» Monet alalla 2000-luvullakin toimivista yhtiöistä, mm. Finnairin edeltäjä Aero Oy perustettiin 1920-luvun alun nousukauden aikana» Monissa maissa lentoasemat olivat veden äärellä ja lentokoneet täten vesikoneita» Tämä lisäsi sikäli matkustusturvallisuutta, että pakkolaskulle oli usein sopivia vesialueita maalentokenttäverkoston ollessa hyvin harva» Charles Lindberghin yksinlennolla yli Atlantin vuonna 1927 oli merkittävä psykologinen vaikutus mielikuvaan lentämisen turvallisuudesta.

43 Ilmalaivat ja lentoveneet» Pirkät reitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja aluksina toimivat lentoveneet ja ilmalaivat» ja 1930-lukujen vaihteessa ilmalaivat kokoivat voimakkaan nousukauden» LZ 127 Graf Zeppelin oli uuden tyyppinen ilmalaiva, jolla pystyttiin aloittamaan säännöllinen reittilento Atlantin ylitse vuonna 1930» Muutama paha onnettomuus (kuten R 101 ja LZ 129 Hindenburgh) pilasivat ilmalaivojen maineen 1930-luvulla» Pitkän matkan matkustajakoneet olivat pitkälti lentoveneitä vielä 1930-luvun alussa» Atlantin ylittävässä ilmaliikenteessä maakoneet syrjäyttivät lentoveneet vasta toisen maailmansodan aikana ja jälkeen

44 Harvojen herkkua» Lentomatkustaminen oli aluksi hyvin kallista ja siten se sai jo aikaisen korkean sosiaalisen statuksen, jotka lentoyhtiöt usein tietoisesti hyödynsivät vielä silloinkin, kun lentomatkustaminen alkoi yleistyä ja tulla suhteellisesti edullisemmaksi ja 1960-luvuilla» Koneet olivat aluksi meluisia ja matalalla lentäessään usein säiden armoilla, mutta matkustusmukavuutta haluttiin parantaa väljillä tiloilla ja hyvällä tarjoilulla, joskin ilmalaivat olivat tässä suhteessa ylivoimaisia» Ensimmäinen matkustajia palvellut stuertti Heinrich Kubis aloitti työnsä jo 1912 ja stuertit eli kabiinipojat (cabin boys) tulivat erityisen tunnetuiksi Imperial Airwaysin lennoilla; lentoemännät tulivat mukaan 1930-luvulla

45 Lentokilpailuja

46 Farman F.60 Goliath 1919

47 Junkers F

48 Charles Lindbergh 1927

49 Nieuport-Delage NiD 29 (1920): 275,3 km/h

50 Supermarine S.6.(1929): 575,5 km/h

51 Lockheed Vega 1927

52 Lentoyhtiöiden synty

53 Aero Oy (Finnair)

54 Dornier Do X 1929

55 Dornier Do X matkustajatilat

56 Dornier Do X:n konehuone

57 Lontoon Croydonin lentoasema

58 Croydon ja Imperial Airways

59 Long Beachin lentoasema

60 Vapaus ja nopeus

61 Futurismin vauhtia

62 Urbanisoituminen» Monissa maissa jo 1800-luvun lopulla teollistumisen ja elinkeinorakenteen mukanaan tuoma sisäinen muuttoliike ja kaupungistuminen kiihtyivät 1920-luvulla voimistaen sosiaalista ja moraalista eroa maaseudun ja kaupunkien välillä» Keskeinen teknologinen kehitys oli sähkön käytön voimakas lisääntyminen kaupunkiliikenteessä (lähijunat, raitiovaunut, maanalainen, hissit, liukuportaat), valaistuksessa (katu-, liikenne- ja mainosvalot) ja ajanvietteessä (elokuvat), mikä mahdollisti myös uudenlaisen vuorokausirytmin ja erityisesti kaupungeille tyypillisen ilta- ja yöelämän vastakohtana perinteiselle elämänmenolle» Keskustojen tonttimaan kalleus johti yhä korkeampiin rakennuksiin ja pilvenpiirtäjämaniaan

63 Optimismi ja pessimismi» Yleisesti modernisaatiota ja kehitystä yleensä pidettiin positiivisena ja tavoiteltavana asiana, mutta erityisesti suurkaupunkeihin liittyvät saasteet, ruuhkat, väkivalta, juurettomuus ja muut sosiaaliset ongelmat alkoivat nostaa yhä enemmän huolta, samoin varsinkin konservatiivisissä piireissä kaupunkien paheellisuus ja synnillisyys» Utopioiden rinnalle tulleita pessimistisiä tulevaisuuden näkymiä eli dystopioita alkoi tulla yhä useammin eri taiteen lajien piirissä; kirjallisuudessa mm. Karel Čapekin R.U.R. (1920), Jevgeni Zamjatinin Me (1921), Andrei Platonovin Tsevengur (1929) ja Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma (1932)» Elokuvadystopioista tunnetuin on epäilemättä Fritz Langin ohjaama saksalainen mykkäelokuva Metropolis vuodelta 1927

64 Suurkaupunki valkokankaalla

65 Denverin Curtis Street n. 1925

66 Chrysler Building, New York, 1930

67 Chicago, Michigan Avenue

68 Helsinkiin suunniteltuja pilvenpiirtäjiä

69 Hotelli Torni

70 Neuvostokonstruktivismia

71 Strukturalismin utopioita

72 Nopeammin ja korkeammalle

73 Taivaallisia neitoja

74 Metropolis 1927

75 Metropolis, koneet ja ihmiset

76 Utopiat ja dystopiat

77 Moderni Baabelin torni