Ohje S (16)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje S4 2011 11.2.2011 1 (16)"

Transkriptio

1 Ohje S (16) SÄHKÖLAITTEISTOT JA KÄYTÖNJOHTAJAT 1 Johdanto (Tukes) antaa sähköturvallisuuslain, SL (410/1996) 56 :n nojalla sähkölaitteistojen käyttöönottoa, käyttöä ja tarkastuksia koskevat täydentävät ohjeet seuraavien säädösten osalta: 2 Sähkölaitteistojen jako luokkiin Sähköturvallisuuslaki (410/1996, muutokset 634/1999, 893/2001, 913/2002, 220/2004, 1465/2007, 1072/2010) Sähköturvallisuusasetus (498/1996, muutokset 323/2004, 402/2008) Kauppa ja teollisuusministeriön päätökseen sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä, KTMp (517/1996, muutokset 30/2003, 335/2004,), joka on tämän ohjeen liitteenä, ja Kauppa ja teollisuusministeriön päätökseen sähköalan töistä, KTMp (516/1996, muutokset 1194/1999, 28/2003, 1253/2003, 351/2010), sähkölaitteiston käytön johtajaa koskevilta osin. Sähkölaitteistot on jaettu laajuutensa ja erityisominaisuuksiensa perusteella luokkiin, joiden perusteella määräytyy varmennustarkastuksen suorittamisaika ja suorittaja, määräaikaistarkastuksen suorittaja ja määräaikaistarkastuksien väli rekisterinpitäjä, jolle ilmoitukset tehdään. Sähkölaitteistoluokituksessa luokitusperusteina on kolmentyyppisiä asioita: sähkölaitteisto asuinrakennuksessa (luokka 1a) sähkölaitteisto erityistilassa (luokat 1d, 2b, 3a, 3b) sähkölaitteistokokonaisuus (luokat 1b, 2c, 2d, 3c) Sähkölaitteistojen yksityiskohtainen luokkajako on annettu ministeriön päätöksen (517/1996, 335/2004) 2 :ssä. Sähkölaitteistojen luokitusta koskevat lisäohjeet ovat seuraavat: LUOKITTELEMATON SÄHKÖLAITTEISTO Sähkölaitteisto asuinrakennuksessa, johon kuuluu enintään kaksi asuinhuoneistoa riippumatta suojaavan ylivirtasuojan koosta. Muu sähkölaitteisto luokkien 1d, 2b, 3a ja 3b erityistiloja lukuun ottamatta, kun suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on korkeintaan 35 A

2 Ohje S (16) LUOKAN 1 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 1a Sähkölaitteisto asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa Asuinrakennus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Asuinrakennuksessa voi olla myös muita asuinrakennukseen kuuluvia kuin asumista palvelevia tiloja, esim. liiketiloja. Lisäksi asuinrakennuksessa voi olla luokkien 1d, 2b ja 3b erityistilojen sähkölaitteistoja. Luokka 1b (Sähkölaitteisto, jota suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 A, pl. asuinrakennukset) Tähän luokkaan kuuluvat muussa kuin asuinrakennuksissa olevat sähkölaitteistot muiden ylempien sähkölaitteistoluokkien asettamin rajoin. Luokkaan kuuluu esim. teollisuus, liike ja majoitusrakennusten kiinteistöjä, erilaisia yleisten alueiden sähkölaitteistoja, maatalouden tuotantorakennuksia, ym. Luokan 1b laitteistoa ei ole rajattu rakennuksiin kuuluvaksi vaan se käsittää haltijan koko liittymän/kiinteistön Luokka 1d (Sähkölaitteisto räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallinen kemikaali edellyttää ilmoitusta pelastusviranomaiselle) Vaarallisen kemikaalin ilmoitusta vaativa toiminta: Vaarallisen kemikaalin vähäinen teollinen käsittely ja varastointi. Ilmoitus tehdään pelastusviranomaiselle. [Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999)]. Luvan ja ilmoituksenvaraisuudesta on säädetty asetuksen 3 luvussa. Jakeluaseman katsotaan harjoittavan kemikaalin vähäistä varastointia. Nestekaasun vähäinen tekninen käyttö, käsittely tai varastointi (enintään 5 t). Ilmoitus tehdään kunnan palopäällikölle, kun nestekaasun varastointimäärä on yli 200 kg. [Nestekaasuasetus (711/1993)] Nestekaasun keskisuuri varastointi (yli 5 t mutta enintään 50 t). Ilmoitus tehdään Tukesiin. [Nestekaasuasetus (711/1993)]

3 Ohje S (16) LUOKAN 2 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 2b (Lääkintätilojen sähkölaitteistot niissä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla, joiden leikkaussaleissa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä) Lääkintätiloja ovat tilat, jotka on tarkoitettu potilaiden tutkintaan (taudin määrittämiseen), hoitoon ja valvontaan (SFS : Luku 710, Lääkintätilat). Luokan 2b sähkölaitteistoon kuuluvat haltijan saman kiinteistön kaikki lääkintätilat, myös eri rakennuksissa olevat. Luokka 2c (Yli 1000 V osia sisältävä sähkölaitteisto) Samaan sähkölaitteistoon kuuluvat kaikki yhtenäiselle alueelle (kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle) rakennetut saman haltijan sähkölaitteistot, siis yli 1000 V laitteistojen lisäksi myös kiinteistön muu sisäinen jakeluverkko ja ne rakennukset, ulkoalueet yms. joissa on vain enintään 1000 V laitteistoja. On huomattava, että saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän alueella voi olla eri haltijoiden ja eri luokkiin kuuluvia sähkölaitteistoja. Kiinteistön luokan 2c (ja 2d) laitteistoon sisältyvät myös kiinteistössä olevat saman haltijan alemman luokan, esim. 1b, 1d ja 2b sähkölaitteistot. Luokan 3a räjähdysvaarallinen tila ja luokan 3b lääkintätila, joiden varmennus ja määräaikaistarkastusmenettelyt poikkeavat 2c ja 2d laitteistosta, ovat aina tarkastusmenettelyjen kannalta erillisiä ja erikseen rekisteriin merkittäviä sähkölaitteistoja. Muuntamoksi katsotaan yhden tai useamman muuntajan taikka yli 1000 V nimellisjännitteisen kytkinlaitoksen muodostama kokonaisuus, joka on samassa tilassa tai välittömästi toisiinsa liittyvissä tiloissa. Tällaisilla tiloilla tarkoitetaan seinien tai kapeiden välitilojen toisistaan erottamia tiloja Luokka 2d (Liittymisteholtaan yli 1600 kva enintään 1000 V sähkölaitteisto) Sähkölaitteisto on luokkaa 2c vastaava enintään 1000 V jännitteinen kokonaisuus. Virtaan perustuvien liittymissopimusten osalta 230/400 V järjestelmässä 1600 kva vastaa 2300 A virtaa. Muun määrittelyn puuttuessa voidaan liittymistehon määrittelyn lähtökohdaksi tarvittaessa katsoa myös riittävän pitkältä ajanjaksolta mitattu 15 min huipputehon arvo. Myös liittyjän oma sähköntuotantoteho lasketaan mukaan, jos sen käyttö on otettu huomioon laitteiston liittymistehoa (kokonaistehontarvetta) määritettäessä.

4 Ohje S (16) LUOKAN 3 SÄHKÖLAITTEISTOT Luokka 3a (Sähkölaitteisto räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallinen kemikaali edellyttää Tukesin kemikaalilupaa) Vaarallisen kemikaalin lupaa vaativa toiminta: Vaarallisen kemikaalin laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi[asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999)]. Luvan ja ilmoituksenvaraisuudesta on säädetty asetuksen 3 luvussa. Nestekaasun laajamittainen tekninen käyttö, käsittely ja varastointi (yli 50 t) sekä keskisuuri tekninen käyttö tai käsittely (yli 5 t mutta enintään 50 t) [Nestekaasuasetus (711/1993)]. Maakaasuputkistojen rakennuttaminen ja maakaasun varastointi. Luokan 3 sähkölaitteistoja on paineenlisäys ja paineenvähennysasemilla, tankkausasemilla sekä suurissa käyttökohteissa (> 6 MW). [Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009)]. Räjähteiden valmistus ja valmistuksen yhteydessä tapahtuva varastointi (perustamislupa) [Räjähdeasetus (473/1993)]. Myös työmaalla tapahtuva tilapäinen valmistus ja varastointi edellyttävät Tukesin lupaa, mutta nämä eivät kuitenkaan vaikuta tässä yhteydessä tarkoitettuun sähkölaitteistojen luokitteluun ja tarkastusmenettelyihin. Jos pölyräjähdysvaara aiheutuu aineista, jotka eivät edellytä kemikaalilupaa, eivät näiden pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteistot kuulu luokkaan 3a. Luokka 3b (Lääkintätilojen sähkölaitteistot niissä sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla, joiden leikkaussaleissa tehdään yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä toimenpiteitä) Luokan 3b sähkölaitteistoon kuuluvat haltijan saman kiinteistön kaikki lääkintätilat, myös eri rakennuksissa olevat. Lääkintätilojen ulkopuolella samassa kiinteistössä olevan saman haltijan sähkölaitteiston luokka määräytyy edellä olevan luokkajaon mukaisesti ja voi olla esim. 1b, 2c tai 2d, mutta ei 2b. Luokka 3c (Sähkönjakeluverkko, joka edellyttää sähköverkkolupaa) Verkonhaltijan verkoilla tarkoitetaan kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän ulkopuolisia jakelu ja siirtoverkkoja.

5 Ohje S (16) SÄHKÖLAITTEISTON LAAJUUS 3 Sähkölaitteistojen käytönjohtajat 4 Sähkölaitteistojen kunnossapito Sähkölaitteisto on haltijakohtainen. Luokkien 1d, 2b, 3a ja 3b sähkölaitteistoihin katsotaan kuuluvaksi myös erityistilan (räjähdysvaarallinen tila tai lääkintätila) ulkopuolella olevat ne saman haltijan sähkölaitteiston osat, joilla on välitön vaikutus po. tilan sähköturvallisuuteen ja energiansyöttöön. Luokan 2c, 2d ja 3c laitteistoille on nimettävä käytön johtaja ja ilmoitettava siitä TUKESille kolmen kuukauden kuluessa laitteiston käyttöönotosta. Samalla ilmoitetaan laitteistoa koskevat oleelliset tiedot. Uusi käytön johtaja on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun käytön johtaja lopettaa tehtävässään tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kun lyhytaikaisen poissaolon vuoksi (esim. vuosiloma). Ilmoitukset muutoksista TUKESille tehdään kuukauden kuluessa muutoksesta. (KTMp (516/1996) 27 ja 28 ) Käytön johtajan on oltava luonnollinen henkilö. Yli 1000V laitteiston käytön johtajalla on oltava sähkölaitteiston jännitetasoa vastaava luokan 1 pätevyys ja enintään 1000 V laitteiston käytön johtajalla vähintään luokan 2 pätevyys. Myös edellisiin rinnastettava aikaisemman järjestelmän mukainen pätevyys kelpaa. Jos samaan sähkölaitteistoon kuuluu enemmän kuin kolme enintään 20 kv jännitteistä muuntamoa tai muuntamoon rinnastettavaa yli 1000 V kytkinlaitosta, on käytön johtajan oltava haltijan palveluksessa (työsuhteessa) tai käytön johtajan työnantajan ja sähkölaitteiston haltijan välillä on oltava sähkölaitteistoa koskeva kunnossapitosopimus. Sähköverkon käytönjohtajan palvelussuhteesta on voimassa mitä sähkömarkkinalaissa 386/1998 (muutos 1172/2004) säädetään. Sähkölaitteiston haltijan on hoidettava sähkölaitteistoa niin, ettei siitä aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa. Laitteiston kuntoa ja turvallisuutta on tarkkailtava ja havaitut puutteet sekä viat on poistettava riittävän nopeasti. Kunnon valvonnan tulee olla riittävän säännöllistä. Valvontaa voivat sähköalan ammattihenkilöstön lisäksi suorittaa osaltaan myös maallikot soveltuvin osin. Maallikoille voidaan antaa tehtävään opastusta. Luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille on laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito ohjelma, johon sisällytetään myös haltijalle kuuluvat tarkastukset ja tarkistukset, joita sähkölaitteistojen vaatimustenmukaisuuden valvonta edellyttää.

6 Ohje S (16) Ohjelmaan sisällytetään kunnossapitoon kuuluvina mm. seuraavaa niihin kuuluvine huolto, kunnossapito ja korjaustöineen: Riittävä sähköturvallisuuden edellyttämä kunnon ja vikojen valvonta Perussuojaus ja mekaaninen suojaus Vikasuojaus (suojalaitteiden asetteluarvot) Toimenpiteet palo ja räjähdysvaaran ehkäisemiseksi Ilmajohtojen turvaetäisyydet, vapaa johtoaukea ja kiipeämisen esto Sähköpylväiden kunto ja lahoisuustarkastus. Sähkötilojen lukitukset, niihin pääsy ja varoituskilvet. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset. 5 Varmennustarkastukset Varmennustarkastuksen suorittamisvelvoite ja suorittaja Varmennustarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset, kuitenkin laitteistoluokassa 3a vain valtuutetut laitokset. Varmennustarkastus voidaan luokan 3a laitteistoa lukuun ottamatta korvata sähkölaitteiston rakentaneen tai rakentamisesta vastanneen urakoitsijan varmennuksella, kun urakoitsijalla on tähän erikseen myönnetty oikeus. Varmennustarkastus on tehtävä kaikille uusille luokkien 1 3 sähkölaitteistoille. Varmennustarkastusta ei kuitenkaan tarvitse suorittaa uudelle sähkölaitteistolle, joka on muodostunut, kun olemassa oleva ja aikaisemmin tarkastettu laitteisto on jaettu useammalla haltijalle kuuluviin osiin ilman varmennustarkastusta edellyttäviä asennusmuutoksia. Varmennustarkastus on tehtävä: Muutetulle luokan 1a, 1b, 1d, 2b laitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 35 A suurempi, jos käyttö ja huoltotöiden johtajaa ei vaadita, ja muutoin 250 ampeeria. muutetulle luokan 2c, 2d ja 3c laitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 250 A suurempi, muutetulle luokan 3a laitteistolle, lukuun ottamatta vähäistä muutostyötä, josta ei ole tarpeen laatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa (ks. KTMp (517/1996) 4 2) muutetulle luokan 3b leikkaussalin laitteistolle, lukuun ottamatta vähäistä muutostyötä, josta ei ole tarpeen laatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ja

7 Ohje S (16) muutetulle luokan 3b muulle kuin leikkaussalin sähkölaitteistolle, kun muutostyön Un 1000 V ja muutosaluetta suojaava ylivirtasuoja on 35 A suurempi lääkintätiloissa, joissa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä toimenpiteitä, jos käyttö ja huoltotöiden johtajaa ei vaadita, ja muutoin 250 ampeeria. Korkeintaan kaksi asuinhuoneistoa sisältävällä asuinrakennuksella ei ole sähkölaitteistoluokkaa eikä rakennuksen liittymän suojaavan ylivirtasuojan koko vaikuta asiassa. Tällaiselle rakennukselle ja sen muutostöille eivät säädökset edellytä varmennustarkastuksia. Varmennustarkastuksen suorittamisajankohta Sähkölaitteistoluokissa 1 ja 2 voidaan varmennustarkastus suorittaa kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston varsinaisesta käyttöönotosta. Verkonhaltijan kalenterivuoden aikana rakennetuille luokan 3c sähköverkoille voidaan varmennustarkastus suorittaa seuraavan kalenterivuoden aikana. Sähkölaitteistoluokkien 3a ja 3b varmennustarkastukset, on tehtävä ennen sähkölaitteiston varsinaista käyttöönottoa. Varsinaisella käyttöönotolla tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin tila, johon sähkölaitteisto on rakennettu, otetaan suunniteltuun käyttötarkoitukseensa (esim. rakennus tai sen osa saa rakennusvalvonnan käyttöluvan, erityistilassa räjähdysvaarallinen prosessi otetaan käyttöön tai leikkaussalissa aloitetaan leikkaustoiminta). Vähäiset muutostyöt Vähäisellä muutostyöllä tarkoitetaan yksittäisten ryhmäjohtojen alueella tehtyjä muutos ja lisäasennustöitä, jotka eivät muodosta asennuskokonaisuutta. Esim. uuden tai muutetun tilan sähköasennus on yleensä asennuskokonaisuus. Yksittäisen kojeen tai laitteen (esim. moottori) ja sitä syöttävän ryhmäjohdon tai koneen liitäntäjohdon uudis tai muutosasennus ei edellytä varmennustarkastusta, eikä tällaisen kohteen nimellisvirralle ole asetettu rajaa. Vähäisestä muutostyöstä ei ole tarpeen tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa, mutta käyttöönottotarkastus on suoritettava, KTMp (517/1996) 4 2.

8 Ohje S (16) 6 Määräaikaistarkastukset Määräaikaistarkastuksen suorittamisvelvoite ja suorittaja Määräaikaistarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset, kuitenkin laitteistoluokassa 3a vain valtuutetut laitokset. Määräaikaistarkastukset suoritetaan sähkölaitteistoille seuraavin määrävälein: Luokka 1 15 vuotta Luokka 2 10 vuotta Luokka 3 5 vuotta Asuinrakennukselle ei vaadita määräaikaistarkastuksen suorittamista. Kuitenkin asuinrakennuksen osana oleville muille kuin asumista palveleville tiloille, esim. liiketiloille, on tehtävä määräaikaistarkastus 15 v välein, jos tilojen suojalaitteena olevan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 A. Siten luokkiin, 2b (esim. lääkäriasema) ja 3b (esim. leikkaustoimintaa harjoittava lääkäriasema) kuuluvalle sähkölaitteistolle on myös asuinrakennuksessa tehtävä määräaikaistarkastus. Asumista palvelevilla tiloilla tarkoitetaan saman asuinkiinteistön kaikkia asuntoosakeyhtiön tms. hallinnassa ja asukkaiden käytössä olevia yhteisiä tai osakkaille, asukkaille tai muutoin asuinkäyttöön liittyviin toimintoihin vuokrattuja tiloja ja alueita. Näitä ovat esim. varasto, sauna, kylmähuone, askartelu, kerho tms. vastaavat tilat ja yhteiset ulkotilat, autokatokset yms. Luokan 3b niille lääkintätiloille, jotka eivät olleet aikaisemmin ennen päätösmuutosta (335/2004) luokkaa 3b, on tehtävä määräaikaistarkastus viimeistään silloin, kun on kulunut 10 v edellisestä määräaikaistarkastuksesta. Tarkoituksenmukaisinta on kuitenkin suorittaa tarkastus ennen kyseistä määräaikaa samaan aikaan kuin se tehdään jo ennestään luokkaa 3b olevalle sähkölaitteistolle. Haltija ja tarkastettava sähkölaitteisto Sähkölaitteiston haltijan tulee huolehtia laitteiston määräaikaistarkastuksesta. Velvoite huolehtimisesta jää käytännössä kiinteistön omistajalle, mikäli omistaja ei osoita tästä vastuussa olevaa muuta haltijaa. Vuokrasuhteissa määräaikaistarkastuksen teettämisvelvollisuus on pääsääntöisesti sillä, joka vastaa yleensäkin kiinteistön tai rakennuksen pitkäaikaisesta kunnossapidosta, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Näin ollen monissa tapauksissa teettämisvelvollisuus kohdistuu rakennuksen omistajaan.

9 Ohje S (16) Lisäksi on huomattava, että sähkölaitteisto on määritelmänsä mukaan toiminnallinen kokonaisuus. Tästä syystä usean vuokralaisen tapauksessakin koko rakennuksen sähkölaitteistoa on yleensä tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena eikä jaettuna erillisiin osiin määräaikaistarkastusvelvoitteen suhteen. Tällainen kohde voi olla esim. kauppakeskus, toimistorakennus tai pienteollisuustalo. On myös huomattava, että samaan toiminnalliseen sähkölaitteistokokonaisuuteen saattaa eräissä tapauksissa kuulua usean haltijan sähkölaitteistoja. Omistaja voi olla haltija rakennuksen sähkönjakeluverkolle, ja vuokralainen siihen liitetylle sähkölaitteistolle, joka voi muodostua esim. sähköasennuksista ja tuotantokoneista. Tällöin määräaikaistarkastusvelvoite voi kohdentua kumpaankin osapuoleen. Vuokralainen voi olla vastuussa määräaikaistarkastuksen teettämisestä esim. silloin, kun teollisuus tai liikeyritys on vuokrannut koko kiinteistön pitkäaikaisesti toimintaansa varten. Tällöin vuokralaiselle kuuluvasta kiinteistön kunnossapitovastuusta on yleensä sopimuksissa erikseen mainittu. 7 Varmennus ja määräaikaistarkastusten aiheuttamat toimenpiteet Välittömän vaaran aiheuttamat toimenpiteet Jos tarkastuksen yhteydessä on havaittu laitteen tai laitteiston aiheuttavan välitöntä vaaraa, valtuutettu tarkastaja ja valtuutettu laitos lähettävät laitteen tai laitteiston haltijalle tekemistään vaaraa koskevista kirjallisista ilmoituksista jäljennöksen Tukesille. Ilmoitusta jäljennöksineen ei ole tarpeen tehdä tarkastuksissa havaituista harvoista yksittäisistä puutteista, jotka olosuhteet huomioon ottaen eivät aiheuta selvää välitöntä vaaraa (esim. varokekannen puuttuminen keskuksessa, johon lasten ja sivullisten pääsy on estetty). Lisäedellytyksenä on, että puute korjataan heti. Tukesille lähetettävästä ilmoituksesta ja jäljennöksestä tulee ilmetä ainakin: Sähkölaitteen tai laitteiston haltija yhteystietoineen. Tiedot sähkölaitteesta, sähkölaitteistosta tai sen osasta, jonka käytöstä aiheutuu välitöntä vaaraa. Tiedot välittömän vaaran laadusta ja aiheuttajasta. Tiedot sähkölaitteiston mahdollisesta käytön johtajasta ja sähkötöiden johtajasta. Sähkölaitteiston rakentajan nimi erityisesti varmennustarkastusten osalta. Onko sähkölaitteen tai laitteiston haltija huolehtinut välitöntä vaaraa aiheuttavan vian tai puutteen korjaamisesta tai lopettanut laitteen tai laitteiston käytön ja erottanut sen verkosta.

10 Ohje S (16) Uusintatarkastus Jos valtuutettu laitos tai valtuutettu tarkastaja havaitsee varmennustarkastuksessa tai määräaikaistarkastuksessa vakavia puutteita, tarkastajan on määrättävä tarkastuksen kohteena oleva sähkölaitteisto tarkastettavaksi uudelleen. Uusintatarkastuksessa varmistetaan, että alkuperäisessä varmennustarkastuksessa tai määräaikaistarkastuksessa havaitut vakavat puutteet on korjattu. Alkuperäistä tarkastusta ei siksi keskeytetä ensimmäisen vakavan puutteen havaitsemiseen, vaan tarkastus viedään loppuun asti normaalilla tavalla, ja pöytäkirjaan kirjataan kaikki havaitut puutteet. Uusintatarkastuksen määrääminen ja sen aiheuttavat perusteet kirjataan pöytäkirjaan tai todistukseen selkeästi niin, ettei sen saajalle synny niistä epäselvyyttä. Uusintatarkastus on suoritettava 3 kk kuluessa alkuperäisestä tarkastuksesta. Normaalisti uusintatarkastuksen suorittaa sama tarkastaja kuin alkuperäisen tarkastuksenkin. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos alkuperäinen tarkastaja on pakottavaksi katsottavan syyn takia estynyt. Uusintatarkastuksen ajankohta on hyvä sopia jo alkuperäisen tarkastuksen suorituksen yhteydessä, mikäli mahdollista. Vakavien puutteiden kirjauksessa on syytä tuoda esille, että puutteet tulee korjata kiireellisesti eikä vasta sovittuun uusintatarkastuspäivämäärään mennessä ja että muutkin puutteet on korjattava kohtuullisessa ajassa. Ohjeet puutteiden luokitteluksi on annettu kohdassa 9. Valtuutetut tarkastajat ja tarkastuslaitokset ilmoittavat Tukesille vuosittain vuosikertomuksensa yhteydessä ne sähköurakoitsijat, joiden rakentamille kohteille on määrätty uusintatarkastus, sekä yhteenvedon niistä sähkölaitteistoista, joille on määräaikaistarkastuksissa määrätty uusintatarkastus. Tukesille lähetettävästä yhteenvedosta tulee ilmetä ainakin: Sähkölaitteen tai laitteiston haltija yhteystietoineen. Tiedot sähkölaitteistosta tai sen osasta, johon uusintatarkastusvelvoite on kohdistunut. Tiedot vakavien puutteiden laadusta ja aiheuttajasta. Tiedot sähkölaitteiston mahdollisesta käytön johtajasta ja sähkötöiden johtajasta. Sähkölaitteiston rakentajan nimi erityisesti varmennustarkastusten osalta. Onko uusintatarkastus tehty ja/tai onko sähkölaitteiston haltija huolehtinut vakavien vikojen tai puutteiden korjaamisesta.

11 Ohje S (16) Oikeudettomat sähkötyöt Myös varmennus tai määräaikaistarkastuksessa havaitusta säädösten vastaisesta ilman ilmoitusta tai asianmukaista pätevyyttä tehdystä sähköasennustyöstä on valvonnan kannalta suositeltavaa ilmoittaa Tukesille. Ilmoituksesta tulee ilmetä ainakin Työn kohteena olleen sähkölaitteiston haltija yhteystietoineen. Sähkötyön ajankohta ja laajuus. Onko tehdyissä asennuksissa havaittu turvallisuutta vaarantavia tai välitöntä vaaraa aiheuttavia vikoja tai puutteita ja onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty. Sähkötyön tehneen henkilön tai yrityksen nimi sekä yhteystiedot, mikäli mahdollista. 8 Rekisteri ilmoitukset tarkastuksista Jos jokin edellä mainituista kohdista ei ole ilmoittajan tiedossa, on tämä syytä mainita ilmoituksessa erikseen. Jakeluverkonhaltijalle tehtävät ilmoitukset Jakeluverkonhaltija ylläpitää rekisteriä alueensa liittymistä. Rekistereihin talletetaan tiedot sähkölaitteiston tyypistä, haltijasta, rakentajasta (sähköurakoitsijasta) ja tarkastajasta. Tieto liittymän sähköasennusten rakentajasta (sähköurakoitsijasta) on luontevinta pyytää liittämis ja mittarointivaiheessa käyttäen jakeluverkkoyhtiön yleistietolomaketta tms. Lomakkeessa on lisäksi tarpeen olla kohta, jossa ilmoitetaan, jatkaako sama sähköurakoitsija kohteen sähköasennustöitä vielä liittymän asentamisen (pääkeskus ja mittarointi) jälkeenkin. Jakeluverkonhaltijat antavat osaltaan yksityiskohtaisempia ohjeita heille tehtävistä ilmoituksista. Luokkien 1a, 1b, 1d ja 2b sähkölaitteistoista tehdään tarkastuksia koskevat ilmoitukset sille jakeluverkonhaltijalle, jonka vastuualueelle sähkölaitteisto on rakennettu. Tukesille tehtävät ilmoitukset TUKESissa pidetään rekisteriä luokkien 2c, 2d, 3a, 3b ja 3c sähkölaitteistoista käytön johtajia ja varmennus sekä määräaikaistarkastuksia koskevien ilmoitusten perusteella. TUKESille tehtävissä ilmoituksissa annetaan ilmoituslomakkeista sekä niiden täyttöohjeista ilmenevät tiedot (kts. Lisätietoja).

12 Ohje S (16) Yleistä ilmoituksista Kun yhtenäinen sähkölaitteisto jaetaan eri haltijoille kuuluviin osiin, katsotaan uusien haltijoiden sähkölaitteistot ilmoitusten kannalta uusiksi liittymiksi, joista tehdään tarpeelliset rekisteri ilmoitukset. Jos tarkastukseen on kuulunut eri laitteistoluokkiin kuuluvia laitteistoja (ks. kohta 2) tulee näiden ilmetä pöytäkirjasta ja tehtävistä ilmoituksista. Ilmoitus tehdään erikseen jokaisesta erillisestä sähkölaitteistosta. Ilmoitukset rekisteriin suoritetuista varmennus ja määräaikaistarkastuksista tekee tarkastuksen suorittaja kolmen kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Vain säädösten edellyttämistä varmennus ja määräaikaistarkastuksista tehdään rekisteri ilmoitukset. Vapaaehtoinen tarkastus, joka ei ole säädösten edellyttämä varmennus tai määräaikaistarkastus, on dokumentoitava siten (tehtävä pöytäkirja niin), ettei siitä synny sekaannusta säädösten edellyttämään varmennus tai määräaikaistarkastukseen. 9 Tarkastuksissa havaittujen puutteiden luokittelu Tarkastuksissa havaittujen puutteiden luokittelu Yleisiä periaatteita Sähkölaitteistojen rakenteessa olevat vaatimustenvastaisuudet (puutteet) voivat olla niin vakavia, että ne aiheuttavat vaaraa ja voivat johtaa onnettomuuteen. On oletettavaa, että sähkölaitteistossa oleva vaara johtaa ennemmin tai myöhemmin vahinkoon, jos mitään vaaran poistamistoimenpiteitä tai suojaustoimenpiteitä ei toteuteta. Sähkölaitteistoissa olevia tyypillisimpiä vaaroja tai vaaratilanteita ovat: sähköisku jännitteisen osan suorasta kosketuksesta tai suurjännitteellä suoran ylilyönnin seurauksena; sähköisku vian johdosta jännitteiseksi tulleesta osasta räjähdys, tulipalo tai palovamma taikka muu ylikuumenemisen tai valokaaren aiheuttama vaurio tai vamma sähkölaitteen, muun laitteen, rakenteen tai ympäristön muut vauriot ja vahingot Sähkölaitteistossa esiintyvät puutteet voidaan luokitella niiden turvallisuusmerkitysten perusteella seuraavasti: kategoria 0: puute, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa kategoria 1: puute, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa kategoria 2: puute, joka aiheuttaa kohtalaista tai lievää vaaraa kategoria 3: vaatimustenmukainen

13 Ohje S (16) Vaaratilanteeseen liittyvä riski riippuu vahingon vakavuudesta sekä vahingon todennäköisyydestä. Vakavuuden suuruutta voidaan arvioida ottamalla huomioon vammojen tai terveyshaittojen vakavuus (ovatko vammat lieviä, vaikeita vai onko seurauksena kuolema) ja vahingon laajuuteen (yksi henkilö, useita henkilöitä). Sähköisku on aina vakava, koska se voi johtaa kuolemaan. Kuoleman todennäköisyyteen vaikuttaa mm. millaisissa ulkoisissa olosuhteissa sähköisku saadaan, mikä on virran kulkutie ja suuruus, ja muutkin tekijät. Myös sähkön aiheuttama tulipalo on katsottava vakavaksi, varsinkin jos se voi aiheuttaa rakennuspalon. Rakennuspalo voi monista olosuhteista riippuen aiheuttaa hengen menetyksiä ja suuria aineellisia vahinkoja. Myös monet sähkön aiheuttamat valokaaret on katsottava vakaviksi. Suuritehoinen valokaari aiheuttaa ihmiselle laajoja palovammoja, ja valokaari voi johdannaisena aiheuttaa myös sähköiskun. Jos taas sähkölaitteiston puute aiheuttaa enimmillään yksittäisen laitteen tai komponentin rikkoutumisen ilman varsinaisia onnettomuusvaikutuksia, ei puutetta voi katsoa yhtä vakavaksi kuin edellä mainittuja. Todennäköisyyden arvioinnissa on otettava huomioon mm. henkilöiden altistuminen kyseiselle vaaralle, vaarallisen tapahtuman todennäköisyys sekä tekniset ja henkilöstä riippuvat mahdollisuudet ymmärtää ja välttää kyseistä vahinkoa. Riski sille, että jokin tietty sähkölaitteiston puute aiheuttaa sähköiskun tai muun onnettomuuden riippuu mm.: liittyykö puute perussuojaukseen (suojaus koskettamiselta jännitteiseen osaan), vikasuojaukseen (suojaus koskettamiselta yhden vian tapauksessa), vai lisäsuojaukseen (edellisten lisänä oleva suojaus) saattaako puute koko suojausjärjestelmän toimimattomaksi (esim. suojajohtimen puuttuminen) vai onko kyse siitä, että suojaus ei toimi kaikilta yksityiskohdiltaan vaatimuksen mukaisesti (esim. nopean laukaisun arvo 0,4 s hieman ylittyy) millaisessa käyttöympäristössä puute esiintyy (kuiva sisätila, märkä ulkotila, lääkintätila, räjähdysvaarallinen tila, jne) puutteellisen sähkölaitteiston osan konkreettinen sijoituspaikka kohteessa millaiset käyttäjät ja sivulliset ovat tekemisissä sähkölaitteiston kanssa, onko sähkölaitteisto julkisella paikalla vai ei miten laajalle mahdollinen tulipalo tai vikajännite voi levitä millainen vaikutus puutteella on sähkötyön turvalliseen suorittamiseen jännitetaso (pienoisjännite, pienjännite, suurjännite) Sähkölaitteistojen rakenteelle asetetut vaatimukset pyrkivät ottamaan huomioon edellä mainitut vaaratekijät ja todennäköisyydet. Mitä suurempi vaaran vakavuus ja todennäköisyys on, sitä enemmän vaatimuksiakin on asetettu. Siksi ei voida tehdä niin yksinkertaista johtopäätöstä, että puute räjähdysvaarallisessa tilassa olisi aina vaarallisempi kuin puute tavallisessa asuinhuoneessa.

14 Ohje S (16) Edellä mainituista syistä yksityiskohtaisten luettelojen tekeminen erilaisten puutteiden jakautumisesta kategorioihin on mahdotonta varsinkin kategorioiden 1 ja 2 osalta. Puutteiden luokittelemisessa onkin käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Välitön vaara (Kategoria 0) Välitöntä vaaraa aiheuttaviksi vioiksi ja puutteiksi voidaan olosuhteista riippuen katsoa mm. seuraavanlaisia: Laitteen kosketeltavassa metallirungossa tai osassa on vaarallinen kosketusjännite. Pistorasian suojakosketin on kytketty vaihejohtimeen, laitteen suojajohdin on pistotulpassa kytketty ääri tai nollajohtimen liittimeen tai laitteen suojamaadoitettaviin osiin on kytketty ääri tai nollajohdin. Sähkölaitteen tai laitteiston jännitteiset osat ovat kosketeltavissa puutteellisen kosketussuojauksen vuoksi olosuhteissa, joissa välitön vaara on ilmeinen. Sähkölaitteen tai laitteiston kosketussuojaamattomat osat on puutteellisesti erotettu jännitteisistä virtapiireistä (esim. jännite voidaan normaalein käyttötoimenpitein kytkeä kosketussuojaamattomaan osaan). Lääkintätilat tarvittavat elintoimintoja ylläpitävät turvasyöttöjärjestelmät eivät toimi tai niiden toiminta aika ei ole elintoimintojen ylläpidon kannalta riittävän pitkä sähköasennusten puutteet ja viat yhdessä käytettävien lääkintälaitteiden kanssa voivat aiheuttaa välittömän vaaratilanteen potilaalle (esim. kosketusjännite tai vuotovirta) Räjähdysvaarallisessa tilassa (palavat nesteet) on käytössä sähkölaite tai asennus, joka aiheuttaa ilmeistä räjähdysvaaraa. HUOM. Esimerkkejä vioista ja puutteista, jotka voivat olosuhteista riippuen aiheuttaa välitöntä vaaraa: Tilaluokassa 0 tai 1 käytetään rakenteeltaan muita kuin kyseiseen räjähdysvaaralliseen tilaan tarkoitettuja sähkölaitteita. Exi piirin zener rajoittimen maadoitus puuttuu tai erotus puuttuu piiristä, joka syöttää tilaluokassa 0 tai 1 olevia laitteita. Tilaluokassa 0 tai 1 käytetyn normaalitoiminnassa kipinöivän tai kuumenevan laitteen räjähdysryhmää tai lämpötilaluokkaa ei ole valittu oikein. Tilaluokassa 0 tai 1 ei ole tehty vaadittua sähkölaitteen suojamaadoitusta tai staattisen sähkön edellyttämät maadoitukset puuttuvat. Tilaluokissa 1 olevan Exd rakenteisen laitteen kotelo on vaurioitunut tai kansi huonosti kiinni. Tilaluokissa 1 normaalitoiminnassa kipinöivässä Exd laitteessa ei ole käytetty rakenteeltaan asianmukaisia läpivientitarvikkeita (Exdrakenne).

15 Ohje S (16) Tilaluokassa 0 ja 1 käytetyn normaalitoiminnassa kipinöivän Exivirtapiirin (esim. rajakytkin) yhteensovittaminen on tehty virheellisesti. Pölyräjähdysvaarallisessa tai räjähdystarviketilassa olevan sähkölaitteen kotelointiluokassa tai pintalämpötilassa on olennainen puute vaatimuksiin nähden. Vakava puute (Kategoria 1) Arvioitaessa onko puute sellainen, joka voi aiheuttaa vakavaa vaaraa, on aina käytettävä tapauskohtaista harkintaa ottaen huomioon tässä ohjeessa esitetyt yleiset periaatteet. Seuraavassa on eräitä tavallisimpia esimerkkejä, jotka voidaan tilanteesta riippuen katsoa vakaa vaaraa aiheuttaviksi puutteiksi. vikasuojaus puuttuu kokonaan tai on huomattavan puutteellinen, esim. suojamaadoitettavaksi tarkoitettua laitetta ei ole suojamaadoitettu (suojajohdin puuttuu tai suojajohdinpiiri on poikki) perussuojaus on huomattavan puutteellinen, mutta ei kuitenkaan välittömän vaaran aiheuttava ylikuormitus tai oikosulkusuojalaite on runsaasti ylimitoitettu, ja suojattu johto tai laite sijaitsee paikassa, jossa sen ylikuumeneminen voi aiheuttaa tulipalon laitteen kotelointiluokka poikkeaa runsaasti tilan olosuhteen edellyttämästä, ja puute voi kohtuullisella todennäköisyydellä aiheuttaa rikkoutumisen lisäksi tapaturman tai onnettomuuden sähkölaitteistossa ei ole haltijan käytössä olevaa erotusmahdollisuutta ollenkaan palo tai räjähdysvaara on ilmeisen vakava, ei kuitenkaan välitön leikkaussalin turvasyöttöjärjestelmä huomattavan puutteellinen. Puutteen vakavuutta arvioitaessa voidaan joissain tapauksissa ottaa huomioon puutteen kertautuminen. Jos samaan sähkölaitteiston osaan vaikuttaa monta yksittäistä puutetta, jotka aiheuttavat kohtalaista tai lievää vaaraa, voi niiden yhteisvaikutus ollakin vakava. Vastaavasti, jos samanlainen puute toistuu läpi koko sähkölaitteiston, on sen yhteisvaikutus suurempi kuin yksittäisen puutteen, esim. lisäsuojaukseen tarkoitettuja vikavirtasuojakytkimiä ei ole asennettu ollenkaan. Sähkölaitteiston rakentamisessa turvallisuuden varmistamisen oleellinen osa on asianmukaisesti tehty käyttöönottotarkastus. Jos voidaan luotettavasti osoittaa, että käyttöönottotarkastus tai sen olennaiset osat kuten kaikki mittaukset on laiminlyöty, voidaan tätä myös pitää vakavana puutteena. Sen sijaan yksittäistä puutetta käyttöönottotarkastuksen menettelyissä tai kirjaustavoissa ilman samanaikaista osoitusta vakavasta rakenteellisesta puutteesta ei yleensä voida katsoa lain tarkoittamaksi uusintatarkastukseen johtavaksi vakavaksi puutteeksi.

16 Ohje S (16) 10 Vakavat sähkövahingot Sähkölaitteistojen käytön turvallisuudessa oleellinen osa on kunnossapitoohjelma ja sen noudattaminen. Jos sähkölaitteistoluokissa 2 ja 3 ohjelmaa ei ole laadittu laisinkaan tai siinä esitetyt toimet on vakavassa määrin laiminlyöty tai alimitoitettu, voidaan tätä pitää myös vakavana puutteena. Kuoleman tai vakavan loukkaantumisen aiheuttaneesta sähkötapaturmasta tehdään sähkötapaturmailmoitus, jossa annettavat tiedot on yksilöity Tukesin ilmoituslomakkeessa. Tällaisesta tapaturmasta ilmoitetaan Tukesille välittömästi sen jälkeen, kun tapaturma on tullut tietoon. Ilmoitusvelvollisuus on erityisesti poliisilla, pelastus ja työsuojeluviranomaisella sekä jakelualueen jakeluverkonhaltijalla. Tukes huolehtii onnettomuuksien tutkinnasta, jos arvioi sen onnettomuuden syyn selvittämisen tai onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tarpeelliseksi. 11 Voimassaolo 12 Lisätietoja Tämä Tukes ohje S korvaa päivätyn Tukes ohjeen S ja tulee voimaan ilmestyttyään ja on voimassa toistaiseksi. Tämän ohjeen edelliseen painokseen S nähden uutta ohjetta on täsmennetty vastaamaan muuttuneita sähköturvallisuussäädöksiä. Lisätietoja tästä ohjeesta antaa sta (Tukes) puhelin Tämä ohje on tulostettavissa Tukesin Internet sivuilla Ohjeeseen liittyvää lainsäädäntöä löytyy osoitteesta Ylijohtaja Seppo Ahvenainen Johtaja Tuiri Kerttula

Ohje S4 2011 11.2.2011 6 (16)

Ohje S4 2011 11.2.2011 6 (16) Ohje S4 2011 11.2.2011 6 (16) Ohjelmaan sisällytetään kunnossapitoon kuuluvina mm. seuraavaa niihin kuuluvine huolto, kunnossapito ja korjaustöineen: Riittävä sähköturvallisuuden edellyttämä kunnon ja

Lisätiedot

OHJEET VARMENNUSTARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA

OHJEET VARMENNUSTARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST OHJEET VARMENNUS- TARKASTUKSEN

Lisätiedot

Sähköjärjestelmien kunnossapidon uudelleenjärjestely kaupungin kiinteistöissä

Sähköjärjestelmien kunnossapidon uudelleenjärjestely kaupungin kiinteistöissä Sähköjärjestelmien kunnossapidon uudelleenjärjestely kaupungin kiinteistöissä Nykytilanne Kaupungin tilapalveluiden nykyisen organisaation mukaisesti kiinteistöjen sähkölaitteiden kunnossapidon (käytön)

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Tukes-ohje S8-2009 8.12.2008 1 (5)

Tukes-ohje S8-2009 8.12.2008 1 (5) Tukes-ohje S8-2009 1 (5) HISSIEN HUOLTO 1. OHJEEN TARKOITUS Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa hissin haltijaa ja hissin huoltajaa pitämään hissi jatkuvasti kunnossa ja turvallisena. Turvallisuusohjeet

Lisätiedot

1. momentti muutettava muotoon: jos se on myös Suomessa sovellettavan pistokytkimiä koskevan standardin mukainen.

1. momentti muutettava muotoon: jos se on myös Suomessa sovellettavan pistokytkimiä koskevan standardin mukainen. SÄHKÖTARKASTUSYHDISTYS SÄTY RY:N LAUSUNTO: Hallituksen esityksestä eduskunnalle sähköturvallisuuslaiksi Laki/asetus Pykälä Kohta Ehdotettu muutos Perustelu STL 4 Määritelmät Termit lääkintätila, leikkaussali

Lisätiedot

S6-2003 HISSIEN TARKASTUS. Turvatekniikan keskus 1. YLEISTÄ 2. HISSIN TARKASTUKSET. 2.1. Tarkastukset ennen hissin käyttöönottoa 23.5.

S6-2003 HISSIEN TARKASTUS. Turvatekniikan keskus 1. YLEISTÄ 2. HISSIN TARKASTUKSET. 2.1. Tarkastukset ennen hissin käyttöönottoa 23.5. Turvatekniikan keskus S6-2003 23.5. 2003 HISSIEN TARKASTUS 1. YLEISTÄ Turvatekniikan keskus (TUKES) antaa tämän ohjeen sähköturvallisuuslain, SL (410/1996, 913/2002), 56 :n nojalla. Hissien ja eräiden

Lisätiedot

Sähköpalojen torjunta

Sähköpalojen torjunta Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Määritelmä... 1 4. Vaatimukset sähköpalojen torjumiseksi... 1 4.1 Sähkötöiden tekeminen... 1 4.2 Sähkölaitteiden tarkastukset...

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

Painelaitteiden seuranta

Painelaitteiden seuranta Ohje 11/2015 13.11.2015 0 (5) Tukes-ohje 11/2015 Painelaitteiden seuranta Painelaitteiden seuranta Ohje 11/2015 13.11.2015 1 (5) Sisältöalue Painelaitteen määräaikaistarkastuksen korvaaminen painelaitteiden

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Tukes valvontaviranomaisena Tukes:n valvontatoimet perustuvat laitelakiin 10/2007 Paloilmoittimien ja

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3690/06/2004 Kuolemaan johtanut sähkötapaturma Turussa 9.8.2004 Tutkijaryhmä: Olli Tiainen ONNETTOMUUSTUTKINNAN TIIVISTELMÄ Onnettomuustapaus Kuolemaan johtanut sähkötapaturma

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön määräys A:60

Sisäasiainministeriön määräys A:60 Sisäasiainministeriön määräys A:60 Paloilmoittimien hankinta, asennus, käyttöönotto, huolto, ja tarkastus SISÄLTÖ 1 Soveltamisala 2 Määritelmät 3 Paloilmoittimen määrittelyt 3.1 Perusmäärittelyt 3.2 Muut

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Perusmaksu (sisältää 2h työtä) A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Ohje S6-2011 26.4.2011 1 (10)

Ohje S6-2011 26.4.2011 1 (10) Ohje S6-2011 26.4.2011 1 (10) HISSIEN HUOLTO, MUUTOSTYÖT JA TARKASTUKSET 1 Johdanto (Tukes) antaa sähköturvallisuuslain (410/1996) 56 :n nojalla hissien kunnossapitoa, huoltoa, korjaamista, muutostöitä

Lisätiedot

Ajankohtaista KYSistä 25.4.2015

Ajankohtaista KYSistä 25.4.2015 Ajankohtaista KYSistä 25.4.2015 Jo kolmas tulipalo KYSissä, joka on saanut alkunsa valosäätimestä (tällä kertaa painikesäädin, aiemmin kierrettävä säädin)! Hyvää tässä tapauksessa oli: Paloilmoitin Palokatkot

Lisätiedot

TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT

TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT POISTUMISREITTIVALAISTUS KUNNOSSAPITO-OHJELMA HUOLTOPÄIVÄKIRJA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA 08/07 VOT6502 2 Poistumisreittivalaistuksen kunnossapito-ohjelma Poistumisreitin

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03!

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähköalan töistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

OHJEET MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA

OHJEET MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST OHJEET MÄÄRÄAIKAIS- TARKASTUKSEN

Lisätiedot

Kohde ja sen sijainti Vapo Oy, Tikkakosken Itärannan lämpökeskus, Hansatie 10, 41160 TIKKAKOSKI.

Kohde ja sen sijainti Vapo Oy, Tikkakosken Itärannan lämpökeskus, Hansatie 10, 41160 TIKKAKOSKI. PÄÄTÖS 1 (4) Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ Vapo Oy:n lupahakemus 23.1.2015 Asia Nestekaasulaitoksen perustaminen Kohde ja sen sijainti Vapo Oy, Tikkakosken Itärannan lämpökeskus, Hansatie 10, 41160 TIKKAKOSKI.

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat 1(5) MENETELMÄKUVAUKSEN LAADINTAOHJE Tämä laadintaohje on tarkoitettu nostolaitetarkastuksia tekeville sertifioiduille asiantuntijoille heidän laatiessaan ja päivittäessään omaa menetelmäkuvaustaan. Nostolaitteiden

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Joona Viitasalo. Toimiminen sähkölaitteiston käytön johtajana

Joona Viitasalo. Toimiminen sähkölaitteiston käytön johtajana Joona Viitasalo Toimiminen sähkölaitteiston käytön johtajana Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 8.9.2011 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Joona Viitasalo

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg Sähköturvallisuus pelastustöissä Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg 2 "Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa" ohje- ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksille Tavoitteet: saada yhtenäiset

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Metarno Oy Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varasto, Hämeenlinna Kannila Metarno

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

1. Yleistä Katso RT 92-10774 sekä ST - 53.11 JOHDANTO / YLEISTÄ

1. Yleistä Katso RT 92-10774 sekä ST - 53.11 JOHDANTO / YLEISTÄ 1 (6) SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN MUUNTAMO Sähkönkäyttäjän muuntamon suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään ohjetta RT 92-10774 MUUNTAMOTILA RAKENNUKSESSA sekä ohjetta ST 53.11 KAAPELILIITÄNTÄISET SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

16.11.2015 LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI. Suomen Kiinteistöliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.

16.11.2015 LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI. Suomen Kiinteistöliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Lausunto 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite: TEM/1808/03.01.01/2015 LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI 1. Suomen Kiinteistöliitosta 2. Keskeistä uudesta

Lisätiedot

0171338-7). Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.

0171338-7). Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. PÄÄTÖS 1 (4) Sakupe Oy Keskussairaalantie 19 40620 JYVÄSKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Nestekaasulaitoksen perustaminen Sakupe Oy:n pesula osoitteessa Salmirannantie 1b,

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

VALTUUTETUT TARKASTAJAT

VALTUUTETUT TARKASTAJAT TURVATEKNIIKAN KESKUS S3-2005 TUKES-ohje VALTUUTETUT TARKASTAJAT 1. YLEISTÄ Sähköturvallisuuslaissa ja -asetuksessa annetaan määräykset mm. pätevyydestä ja ehdoista sähköalan varmennus- ja määräaikaistarkastustehtäviin.

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille

SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille SÄHKÖVERKKOON LIITTYJÄN OPAS pientalorakentajille Rakentajan muistilista 1. Hanki sähköurakoitsija. 2. Sähköurakoitsijasi asentaa mittauskeskuksen ja kytkee siihen liittymiskaapelin. 3. Sähköurakoitsija

Lisätiedot

Sähköliittymä ja työmaasähkö

Sähköliittymä ja työmaasähkö Sähköliittymä ja työmaasähkö Rakentajailta Keskiviikko 23.3.2011 Juha Viherjälaakso 1 17.3.2010 Suunnitteluvaihe Onnistunut talon sähköistys alkaa hyvästä suunnittelusta koskee myös ä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Sähköturvallisuuden oma-arviointi

Sähköturvallisuuden oma-arviointi Sähköturvallisuuden oma-arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa kaikkien sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista. Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 514. Sisäasiainministeriön päätös Heinolan kaupungin ja Heinolan maalaiskunnan lakkauttamisesta ja uuden kunnan perustamisesta

SISÄLLYS. N:o 514. Sisäasiainministeriön päätös Heinolan kaupungin ja Heinolan maalaiskunnan lakkauttamisesta ja uuden kunnan perustamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1996 N:o 514 519 SISÄLLYS N:o Sivu 514 Sisäasiainministeriön päätös Heinolan kaupungin ja Heinolan maalaiskunnan lakkauttamisesta

Lisätiedot

SÄHKÖ- TURVALLISUUS- SÄÄDÖKSET

SÄHKÖ- TURVALLISUUS- SÄÄDÖKSET SÄHKÖ- TURVALLISUUS- SÄÄDÖKSET taskutieto TURVATEKNIIKAN KESKUS Johdanto Sähköturvallisuussäädökset uudistettiin Suomessa kokonaisuudessaan 1990-luvulla. Uudet säädökset toivat uudenlaista vapautta sähköalalle,

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Sähkötyöturvallisuuskoulutus Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Esa-Pekka Hyövälti SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET

Esa-Pekka Hyövälti SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET Esa-Pekka Hyövälti SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET Tekniikka ja liikenne 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Opinnäytetyön nimi Vuosi Kieli Sivumäärä Ohjaaja Esa-Pekka

Lisätiedot

Sähköliittymisohjeita pientalorakentajille

Sähköliittymisohjeita pientalorakentajille Sähköliittymisohjeita pientalorakentajille Oletko suunnittelemassa tai aloittamassa pientalon rakentamista Keravan tai Sipoon alueella? Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Sinua sähköasioiden järjestelyssä

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Vattenfall Verkko Oy. Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle

Vattenfall Verkko Oy. Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle Vattenfall Verkko Oy Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:...2 1. Sähköasennusten tarkastukset...3 1.1 Käyttöönottotarkastus...3 1.2 Varmennustarkastus...3

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä sakari.hatakka@tukes.fi antti.savola@tukes.fi Tukesin Sähkölaitteistot ryhmä - Tukesin tuote- ja laitteistovalvontayksikön

Lisätiedot

TUKESin rooli räjähdelainsäädännössä ja valvonnassa

TUKESin rooli räjähdelainsäädännössä ja valvonnassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Vuoriteknikot ry 22. - 23.5.2014 TUKESin rooli räjähdelainsäädännössä ja valvonnassa Timo Kukkola LAKI VAARALLISTEN KEMIKAALIEN JA RÄJÄH- TEIDEN KÄSITTELYN TURVALLISUUDESTA

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (4) 13.5.2015 1804/342/2015. Fescon Oy. Hämeenkatu 9 A 05800 HYVINKÄÄ. Nestekaasulaitoksen perustaminen

PÄÄTÖS 1 (4) 13.5.2015 1804/342/2015. Fescon Oy. Hämeenkatu 9 A 05800 HYVINKÄÄ. Nestekaasulaitoksen perustaminen PÄÄTÖS 1 (4) Fescon Oy Hämeenkatu 9 A 05800 HYVINKÄÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Nestekaasulaitoksen perustaminen Fescon Oy:n Haukiputaan tehdas sijaitsee Oulun kaupungin Haukiputaalla, osoitteessa

Lisätiedot