VIRTAIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS
|
|
- Sanna Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIRTAIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Suunnittelutarvealue MRL 16 :n 3 momentin nojalla aiemmassa ehdotuksessa oli liitekartalla osoitettu muut kuin em. pykälän 1 ja 2 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet. Uudessa ehdotuksessa tästä on luovuttu ja ehdotuksen 5 :n mukaan suunnittelutarvealueita koskevat määräykset sisällytetään yleiskaavaan. ELY-keskus toteaa, että suunnittelutarvealueita ja ratkaisuja koskevalla järjestelmällä pyritään varmistamaan alueiden käytön suunnitteluvara tulevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta varten. Luopuminen suunnittelutarvealueen osoittamisesta rakennusjärjestyksellä ei välttämättä tarkoita, etteikö aiemman ehdotuksen karttaliitteen osoittamilla alueilla voisi olla suunnittelutarve ainakin joiltakin osin jo suoraan MRL 16 :n 1 tai 2 momentin nojalla. Rakennuspaikan vähimmäispinta-ala (6.2 ja 10.2 ) Rakennusjärjestysehdotuksen mukaan rakennuspaikan vähimmäispinta-alavaatimus olisi koko kunnassa 2000 m2. ELY-keskus toteaa, että MRL 116 :n 2 momentin säännökset siitä, että rakennuspaikan pinta-alan tulee asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella olla vähintään 2000 m2, muodostaa laissa säädetyn minimin. MRL 14 :n 2 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Pykälän 1 momentin mukaan rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennuspaikan koolla on kaavoittamattomilla alueilla suuri merkitys rakennuspaikan vesihuollon järjestämisen näkökulmasta. Pinta-alaltaan 2000 m2:n suuruinen rakennuspaikka mahdollistaa useimmiten ainoastaan umpikaivoon perustuvan jätevesien säilyttämisen ja säännöllisen poiskuljetuksen rakennuspaikalta. Kooltaan vähintään 5000 m2:n suuruisen rakennuspaikan sen sijaan katsotaan turvaavan haja-asutusalueella sen, että kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voidaan hoitaa eri menetelmin rakennuspaikalla vaarantamatta kiinteistön omaa tai naapuruston puhtaan veden saantia tai ympäristöterveyttä. Tämän periaatteen mukaisesti useissa rakennusjärjestyksissä on määrätty, että rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 lukuun ottamatta rakennuspaikkoja, jotka voidaan liittää keskitettyyn viemäriverkostoon. Tällöin rakennuspaikan vähimmäispinta-alaksi voidaan hyväksyä 2000 m2. Näin laadittujen määräysten tavoitteena on turvata uusille rakennuspaikoille mahdollisuus järjestää kiinteistökohtainen vesihuoltoratkaisu valinnaisella menetelmällä taloudellisin periaattein. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vesihuollon järjestämisen perusteella pysyvän asunnon rakennuspaikan pinta-alaksi tulisi määrillä 5000 m2 alueilla, joita ei tulla liittämään keskitettyyn viemäriverkostoon. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jolla on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin mm. teiden, vesijohtojen, viemärien, vapaa-alueiden järjestämiseen ja ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Em. menettely voi tulla kysymykseen myös yleiskaava-alueella. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaisempaa määritellä ja käsitellä suunnittelutarvealueet rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealueen laajuus on helpompi myöhemmin muuttaa rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealueet osoitetaan rakennusjärjestyksessä aikaisemman ehdotuksen mukaisesti. Ehdotuksen (6 ) toinen kappale korvataan ympäristölautakunnan aikaisemman ehdotuksen kahdella viimeisellä kappaleella. Em. lisäys ohjaa rakentamista 5000 m2 kokoisille rakennuspaikoille, mutta ei estä yli 2000 m2 rakennuspaikan muodostumista, mikäli rakennuspaikka täyttää MRL 116 :n 2 momentin säännökset. Riittävän suurella rakennuspaikan koolla varmistetaan myös kaavoitusvara. Jälkimmäinen kappale selventää menettelyä lisärakentamisen osalta jo muodostuneissa rakennuspaikoissa. Ehdotuksen (10 ) toinen kappale korvataan ympäristölautakunnan aikaisemman ehdotuksen kappaleilla 2 ja 3. Rakennuspaikan määrityksen osalta on selkeämpää, että määräys rantaviivan pituudesta on rakennuspaikalle asetettavien vaatimusten alla. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan määritystä koskeva kappale siirretään 13 :stä 10 :lään. Ranta-alueilla, joiden rakennuspaikkojen pääkäyttötarkoitus on loma-asuminen ja rakentamisen määrä pysyvää asumista vähäisempi, voidaan rakennuspaikan vähimmäispinta-alana pitää 3000 m2 silloin, kun rakennuspaikan saniteettivesien käsittely perustuu kuivakäymälään. Kyseistä pinta-alaa voidaan pitää myös rakentamisen maisemaan sovittamisen ja laadukkaan vapaa-ajan asumisen (riittävä etäisyys naapurikiinteistöistä) järjestämisen edellytyksenä. Tällöinkin on rakentamisen määrä suhteutettava ranta-alueiden olosuhteisiin. ELY-keskus toteaa lisäksi, että rakennuspaikan pinta-alaa koskevat määräykset ohjaavat ensisijaisesti uusien rakennuspaikkojen muodostamista. Rakentamisen määrä ranta-alueella (11 ) ja Rakentamisen etäisyys rantaviivasta (12 ) Maankäyttö- ja rakennuslain 73 pykälän mukaan rantarakentamisessa on otettava huomioon rantamaisema ja
2 Pääosaa Virtain kaupungin alueen vesistöjen ranta-alueista koskee joko rantaosayleiskaava tai rantaasemakaava. Rakennusjärjestyksen määräyksiä esimerkiksi rakentamisen määrästä ei MRL 14 :n 4 momentin mukaan sovelleta kaavoitetuilla alueilla sikäli kuin asiasta on määrätty kaavassa. Käytännössä rakennusjärjestyksen määräysten soveltaminen tuleekin kysymykseen lähinnä vain pienempien vesistöjen kohdalla, joista suurimman muodostaa pääosin kaavoittamaton Seinäjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain järjestelmä perustuu sille, että muun ohella rakentamisen määrä ratkaistaan ensisijaisesti kaavoituksella. ELY-keskus pitää nyt esitettyä rantarakentamisen määrää perusteettoman korkeana etenkin kun otetaan huomioon, mille tasolle rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeudet kaupungin alueella voimassa olevissa rantaosayleiskaavoissa ja rantaasemakaavoissa on hyväksytty. Lisäksi on otettava huomioon, että pienten järvien kohdalla rakentamisen määrät on muutoinkin suhteutettava vesistöä ympäröivän rantamaiseman ja muun ympäristön sietokykyyn ja siten lähtökohtaisesti varovaisemmalle tasolle kuin suurten vesistöjen alueilla. muu ympäristö, luonnon ja maaston ominaispiirteet, luonnon ja vesien suojelu, virkistystarpeiden huomioiminen ja riittävän vapaan rantaviivan turvaaminen. Jotta MRL 73 :ssä mainitut kohdat tulevat huomioiduksi on rakentaminen ja sen määrän sopeuduttava luontoon, ympäristöön ja maisemakuvaan. Tavoitteisiin päästään mitoittamalla rakennusmassat oikein ja sijoittamalla ne riittävän etäälle rantaviivasta sekä antamalla määräyksiä maisemaan ja ympäristökuvaan soveltamisesta. Ympäristölautakunnan esittämässä ehdotuksessa on otettu huomioon edellä määritetyt tekijät. Siinä on eri kokoiset rakennusmassat sijoitettu eri etäisyyksille rannasta ja huomioitu maisema- ja ympäristötekijät. Rantarakentamisen määrä ranta-alueella ja rakentamisen etäisyys rantaviivasta palautetaan ympäristölautakunnan ehdotuksessa esitettyyn muotoon, jotta MRL:n vaatimukset täyttyvät. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmän perusperiaatteiden eikä myöskään maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta ole perusteltua, että rakennusjärjestyksen nojalla voitaisiin ilman rakentamisen määrää koskevan rakennuslupaa laajemman poikkeamislupaharkinnan tarvetta rakentaa merkittävästi enemmän kuin mitä kaavojen nojalla on mahdollista. Tähän nähden olisi ristiriitaista, että rakennusjärjestyksen perusteella pelkän rakennuslupamenettelyn nojalla voitaisiin rakentaa enemmän kuin kaavojen nojalla. Sinänsä rakennusjärjestyksen määräykset rakentamisen määrästä ovat vain enimmäismääriä. Tästä huolimatta luvan hakijat voivat tulkita määräysten sisältöjä oikeuksina ja tästä syystä voi syntyä painetta hakea ranta-alueille lupia, joihin esimerkiksi rantamaisemallisista syistä ei hakemusten mukaisina voida suostua. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan 3000 m2:n suuruisen loma-asunnon rakennuspaikan enimmäiskerrosalaksi voidaan osoittaa enintään 120 k-m2:ä vaarantamatta maanomistajien tasapuolista kohtelua suhteessa kaavoitettuihin ranta-alueisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaan rakentamisen ja muun maankäytön tulee ranta-alueilla sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Muun ohella tähän sisältyy, että rakennukset on kulloisetkin olosuhteet huomioon ottaen sijoitettava riittävälle etäisyydelle rantaviivasta. Tästä syystä ELY-keskus pitää varsin onnistuneena aiemman ehdotuksen 12 :n 2 momentin määräysten mukaista rakentamisen vähimmäisetäisyyden (30, 40 ja 50 metriä) porrastamisesta rakennuksen pinta-alan mukaan. Tuon mukaisena rakennusjärjestykset on hyväksytty Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa ja vastaava määräys sisältyy vireillä olevaan Ruoveden rantaosayleiskaavaan. Vaikka rakennusjärjestyksen määräykset eivät merkitse oikeutta rakentaa vähimmäisetäisyydelle rantaviivasta, ELY-keskus kuitenkin pitää MRL:n edellä mainitun säännöksen kannalta ongelmallisena sitä, että nyt ehdotetut määräykset mahdollistaisivat esimerkiksi 149 k-m2:n suuruisen rakennuksen sijoittamisen vain 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Yhteenvetona ehdotuksen :n määräyksistä ELY-keskus toteaa, että sen käsityksen mukaan tulee vielä uudestaan harkita, onko rakentamisen määrää myös yhdessä rakennuspaikan pinta-alaa ja rakentamisen vähimmäisetäisyyksiä rannasta koskevien määräysten kanssa kokonaisuutena riittävästi selvitetty ja arvioitu MRL 73 :ssä rantarakentamiselle asetettujen vaatimusten kannalta. Saunarakennukset Aiemmassa ehdotuksessa saunarakennusten enimmäiskerrosala oli rakennuspaikan pinta-alasta riippuen joko 25 tai 30 m2. Lisäksi aiemman ehdotuksen 12 :n 6 momentin mukaan saunarakennuksessa sauna-, pesu- ja mahdollisen erillisen pukuhuoneen osuuden tuli olla rakennuksen kerrosalasta vähintään 40 %. Uudessa ehdotuksessa molemmista määräyksistä on luovuttu ja ainoa saunaa koskeva määräys sisältyy ehdotuksen 12 :n 3 momenttiin, jossa MRL:ssä ei ole suoraan määritelty lomarakennuksen ja saunarakennuksen eroa. Oikeuskäytännön kautta on kuitenkin muodostunut käsite saunarakennuksen tiloista, koosta ja varustustasosta. Ympäristölautakunnan esityksessä saunarakennuksen ominaisuudet on huomioitu ja siellä esitetyillä määräyksillä voidaan erotella lomarakennuksen ja saunarakennuksen ero. Saunarakennusten määritysten osalta palautetaan 12 :ään ympäristölautakunnan ehdotuksessa olevat määritykset saunan ominaisuuksien ja saunan sijoittamisen osalta.
3 määrättäisiin saunan vähimmäisetäisyydestä rantaan. Sen mukaan kerrosalaltaan enintään 30 m2:n ja pohjapinta-alaltaan katoksineen enintään 45 m2:n saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m2. ELY-keskus katsoo, että pohjapinta-alaltaan ehdotetun suuruisen saunarakennuksen rakentamisen voidaan katsoa olevan rinnastettavissa lomarakennuksen rakentamiseen. ELY-keskus pitää perusteltuna, että rakennusjärjestykseen sisällytettäisiin edelleenkin nimenomaiset määräykset saunarakennuksen enimmäiskerrosalasta ja siihen liittyen tilojen käyttötarkoitusten suhteellisista määristä sen sisältöisinä kuin mitä ne aiemmassa ehdotuksessa olivat. Tämä sisältöinen määräys olisi omiaan vähentämään käytännön rajanveto-ongelmia siitä, milloin kysymys on tosiasiallisesti sauna- ja milloin lomarakennuksesta. Maatalouskäytössä olevien tilojen ranta-alueen rakentaminen (11.4 ) Ehdotuksen uuden ranta-alueita koskevan 11.4 :n mukaan sen estämättä, mitä pykälässä edellä on määrätty asuntojen tai rakennusten lukumäärästä, rakennusvalvontaviranomainen voisi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talousrakennuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia sekä tilakeskuksen yhteyteen toisen asuinrakennuksen samaan pihapiiriin. Pykälästä 11 poistetaan 4. momentti, koska se on ristiriidassa lainsäädännön kanssa (MRL 72 ). Pykälään 11 lisätään ympäristölautakunnan ehdotuksessa 11 :n 2. momentti, joka määrittelee ranta-alueella olevan maatilan talouskeskuksen rakentamista. Osin samasta asiasta on kysymys myös ehdotuksen 7 :n 6 momentissa, jossa on viitattu MRL 72 :n säännöksiin rantasuunnittelun tarpeesta. Ehdotettu 11.4 :n määräys saattaa kuitenkin antaa ainakin maallikolle virheellisen kuvan rantarakentamisen toimivaltasääntelyn sisällöstä. Varmuuden vuoksi ELY-keskus toteaakin, että rakennusjärjestyksen määräyksillä ei voida syrjäyttää kaavoittamattomien ranta-alueiden rakentamista koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä toimivallan jaosta kunnan ja ELY-keskuksen välillä. Sikäli kuin maatilamatkailua koskevassa rakennuksessa on kysymys lomarakennuksesta, sen rakentamiseen tarvitaan ELY-keskuksen poikkeamislupa riippumatta siitä, sijoittuuko se maatilan talousrakennuksen yhteyteen tai tilan päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. Asuinrakennuksen pihapiirin ulkopuolella vastaava lupa taas tarvitaan muunkin kuin asuinrakennuksen (esim. saunan) rakentamiseen. Samoin toisen asuinrakennuksen rakentamiseen olemassa olevan tilakeskuksen pihapiiriin tarvitaan ELY-keskuksen poikkeamislupa. Määräyksen selkiyttämiseksi ELY-keskus esittää harkittavaksi, että ranta-alueita koskevaan 11.4 :ään sisällytettäisiin viittaus MRL 72 :n (ja 171 :n) säännöksiin. Grillikatoksen ja huvimajan rakentaminen (12 5 mom.) Ehdotuksen 12 :n 5 momentissa on uusi määräys, jonka mukaan yhden olemassa olevaan asumiseen liittyvän, rakennusalaltaan enintään 10 m2:n grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 10 metrin päähän rannasta. Tällaisen katoksen rakentaminen ei ehdotuksen mukaan edellytä lupaa eikä ilmoitusta. 12 :n 5. momentti poistetaan. Em. määräys on lainsäädännön vastainen. Rakennelmien luvanvaraisuudesta on määrittelyt tarkemmin 18. ELY-keskus toteaa, että korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2004:48 katsonut puurakenteisen, pysyvästi paikalleen rantavyöhykkeelle sijoitettavaksi tarkoitetun kuusikulmaisen, pohjapinta-alaltaan noin 10 neliömetrin suuruisen ja noin 3 metriä korkean grillikodan, jossa oli ikkuna tai ikkunoita ja ovi, olevan, ottaen huomioon sen ympäristöön sijoittamisen edellyttämä virranomaisohjauksen tarve, maankäyttö- ja rakennuslain 113 :ssä tarkoitettu rakennus. Grillikotaa ei kunnan rakennusjärjestyksen määräyksistä huolimatta saanut rakentaa toimenpideluvalla vaan sen rakentamiseen olisi tarvittu rakennuslupa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan KHO:n ratkaisua ei voida tulkita niin, että alle 10 m2:n suuruinen grillikota (tai muu vastaava rakennus) jäisi ranta-alueella lupa- ja ilmoitusmenettelyjen ulkopuolelle. ELY-keskus katsookin, että käsillä olleen kaltainen rakentaminen ei ole mahdollista ilman ilmoitus- tai lupamenettelyjä ranta-alueella silloinkaan kun se sijoittuu olemassa olevaan asumisen yhteyteen. Vaikka ehdotuksen 12 :n 5 momentin jälkimmäisessä lauseessa puhutaankin katoksesta, maallikko ei välttämättä tiedä (seinättömän) katoksen ja seinät sisältävän rakennuksen eroa lupamenettelyllisessä mielessä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan myös ehdotuksen 12 :n 5 momentissa tarkoitetut rakennukset tai rakennelmat on rakennusjärjestyksessä määrättävä lupa- tai
4 ilmoitusmenettelyjen piiriin. Talousrakennuksen luvan- ja ilmoituksenvaraisuus (17 ) Ehdotuksen 17 :ssä annettaisiin MRL 129 :n nojalla määräykset ilmoitusmenettelyn käyttämisestä merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ryhdyttäessä. Ehdotuksen 2 kohdan mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevaan asuntoon voisi rakentaa enintään 100 m2:n suuruisen lämpöeristämättömän ja tulisijattoman talousrakennuksen noudattaen ilmoitusmenettelyä. Aiemmassa ehdotuksessa rakennuksen enimmäiskerrosala oli 25 m2:ä. 17 :län kohdassa yksi ilmoitusmenettelyllä rakennettavaksi esitetty 30 m2 kokoinen talousrakennus on asemakaava alueella vaikutuksiltaan merkittävä ja tulee käsitellä rakennuslupamenettelyllä. 1 kohta muutetaan ympristölautakunnan ehdotuksen mukaisesti 10 m2 kokoiseksi, mikä voidaan katsoa vaikutuksiltaan vähäiseksi. 17 :n kohdassa kaksi osoitettu määritelmä palautetaan ympäristölautakunnan esittämään muotoon. 100 m2:n suuruisen rakennuksen rakentamisen käsittely ilmoitusmenettelyllä on lainvastainen. Korkeimman hallinto-oikeuden antamassa julkaistussa ratkaisussa T 3266 on ollut kysymys seuraavasta: Rakennusjärjestykseen oli sisällytetty määräys, jonka mukaan lupamenettelyn asemasta jo olemassa olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 100 m2:n suuruisen, muun lämpöeristämättömän talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen tai maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaisen rakennuskieltoalueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. KHO totesi, että koska ilmoitusmenettelyn käyttämistä ei ollut mainitussa määräyksessä rajattu koskemaan vain maankäyttöja rakennusasetuksen 61 :n 1 momentissa tarkoitettuja pienehköjä talousrakennuksia, kunnanvaltuuston päätös oli maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n 1 ja 3 momentti huomioon ottaen lainvastainen kysymyksessä olevan määräyksen osalta ja kumosi määräyksen. KHO:n päätökseen viitaten ELY-keskus katsoo, että 100 m2:n suuruisessa talousrakennuksessa ei ole enää kysymys edellä mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäisestä rakentamisesta. Tästä syystä määräyksen sisältöä on tarkistettava. PIRKANMAAN LIITTO Rakennusten sijoittumista ranta-alueilla käsittelevästä pykälästä on rakennusjärjestysehdotuksessa ( ) poistettu voimassa olevaan rakennusjärjestykseen sisältyvä vaatimus 40 metrin väimmäisetäisyydestä rannasta kapeille vene- ja laivareiteillä sekä jokialueilla. Määräys oli Pirkanmaan liiton rakennusjärjestysluonnoksesta antaman lausunnon mukaisesti lisätty rakennusjärjestysehdotuksen edelliseen versioon (päivitetty ). Käytäntö vähimmäismääräyksestä on yhtenäinen Pirkanmaan alueella, ja lisäksi on otettava huomioon, että osa reiteistä sijaitsee Herraskosken ja killinkosken valtakunnallisesti arvokkailla kulttuurimaisema-alueilla. Rakennusjärjestysehdotuksessa ei ole esitetty suunnittelutarvealueita, jotka on tarkoitus liittää tarpeellisilta osin yleiskaavaan. Rakennusjärjestysehdotuksen liitekartoilla on osoitettu pohjavesialueet, vedenjakeluun toiminta-alueet ja jätevesiviemäröinnin alueet. Rakennusjärjestysehdotuksessa on esitetty luettelona ne alueet, joilla rakentamisessa on huomioitava Pirkanmaan 1. maakuntakaavan arvokkaita kulttuuriympäristöjä koskevat vaatimukset. Esitetyt alueet vastaavat pääosin maakuntakaavaan Virroilla sijaitsevia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja osaa maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Jotta luettelo kattaisi johdonmukaisesti kaikki Virroilla sijaitsevat maakunnallisesta näkökulmasta arvokkaat kulttuuriympäristöt, on siihen tarpeellista lisätä Havangankylän (akm 250), Härkösenkylän (akm 256), Ilomäen (akm 249), Jäähdyspohjan (akm 247), Kitusen (akm255), Lahdenkylän (akm 257), Monoskylän (akm 251) ja Nojoskylän (akm 253) kulttuurimaisemat, Vermaksen (akm 254) ja Volanterin (akm 248) maakunnalliset kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokas Ähtärin reitin kulttuurimaisema-alue (Mav 023). Rakennusjärjestysehdotus vastaa pääpiirteittäin Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Siinä on otettu huomioon maakuntakaavan tavoitteet pohjavesien suojelun osalta. Lisäksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimukset ovat tarkoituksenmukaisia. Palautetaan määräys ympäristölautakunnan ehdotuksessa olevassa muodossa. Kts. ELY-keskuksen lausunnosta annettu vastine. Kts. maakuntamuseon lausunnosta annettu vastine. Ok.
5 PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO 4 Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pykälään on tehty merkittäviä rakennusjärjestykseen käyttökelpoisuutta ja kulttuuriympäristön suojelua heikentäviä muutoksia, mitä maakuntamuseo pitää erittäin huolestuttavana. Rakennusjärjestykseen tulee liittää kartta arvokkaista aluekokonaisuuksista. Kartan tulee esittää valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuuriympäristön arvoalueet kuten aiemmassa rakennusjärjestyksessä liitekartalla 1 oli esitetty. Rakennusjärjestyksen alueluettelo on puutteellinen ja se tulee täydentää koskemaan kaikkia em. aluekokonaisuuksia. Luettelosta puuttuvat Havangankylän, Jähdyspohjan, Nojoskylän, Monoskylän, Kitusen, Ilomäen, Lahdenkylän ja Volanterin kulttuurimaisemat. Lisäksi on syytä mainita, että myös paikallisesti arvokkaita alueita ja kohteita koskevat samat velvoitteet arvokkaiden ominaispiirteiden vaalimisesta kuin valtakunnallisia ja maakunnallisia kohteitakin. Tiedot paikallisista ominaispiirteistä ovat monin paikoin puutteelliset. Paikallisesti arvokkaat inventoinneissa todetut aluekokonaisuudet tulee liittää esimerkiksi luettelona rakennusjärjestykseen. Pykälään tulee lisätä maininta, että kulttuuriympäristöä koskeva ajantasainen tieto on saatavissa Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museovirastosta. On syytä lisäksi huomioida, että inventointitiedot saattavat joissakin osissa Virtain kaupungin aluetta olla vanhentuneet tai puutteelliset. Näin ollen tietoja saattaa olla tarpeen täydentää erilaisten hankkeiden yhteydessä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla tulee uudisrakentamisen tapahtua korostetusti alueen arvoja vaalien eikä arvokkaita rakennuksia tule purkaa ilman pakottavaa syytä. Museoviranomaisen tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen merkittävissä kulttuuriympäristöä koskevissa hankkeissa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että rakennusjärjestyksestä puuttuu kokonaan isä koskeva osuus. Muinaismuistolain toteutumisen sekä maankäyttäjän oikeusturvan näkökulmasta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ainakin alempana olevat kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat huomiot lisätään rakennusjärjestykseen, esimerkiksi pykälään 4; ko. lisäyksen tulisi näkyä myös pykälän otsikossa. Rakennusjärjestyksen liitteenä on syytä olla kartta ja luettelo Virroilta tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksiä. Kiinteät muinaisjäännökset ja niihin kuuluvat suoja-alueet on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu kajoaminen ilman ko. lain nojalla annettua lupaa on kielletty. Tästä syystä kaikissa rakennushankkeissa tulisi selvittää, tunnetaanko hankealueelta rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Jos rakennushankkeen yhteydessä löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, se on myös rauhoitettu, vaikkei sitä olisi vielä muinaisjäännösluettelossa tai -rekisterissä. Osa muinaisjäännöksistä on tarkemmin rajaamattomia eli niiden tarkkaa maanalaista laajuutta ei tunneta. Museoviranomaisilta saa tiedot siitä, mitkä kohteet ovat tällaisia. Rakentamisen ja muun maankäytön suunnittelu tällaisten kohteiden läheisyyteen saattaa edellyttää arkeologisia koetutkimuksia. Riittävän etäisyyden arvioi kussakin tapauksessa museoviranomainen. Muinaisjäännösten suojelun periaatteet tulee ottaa huomioon myös silloin, kun rakentamiseen sovelletaan vain ilmoitusmenettelyä tai kysymyksessä on rakennuksen purkaminen. Poistettu liitekartta Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä palautetaan rakennusjärjestykseen. 4 :n sisältö ja otsikko palautetaan ympäristölautakunnan esittämän ehdotuksen mukaiseksi. 5 Suunnittelutarvealueet Kts. ELY-keskuksen lausunnosta annettu vastine. Rakennusjärjestyksessä ei käsitellä suunnittelutarvealueita lainkaan vaan esitetään niitä koskevia määräyksiä liitettäväksi yleiskaavaan. Tätä maakuntamuseo pitää lähtökohtaisesti huonona ratkaisuna ja katsoo että esimerkiksi kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen ja rakennusjärjestyksen informatiivisuuden kannalta olisi parempi käsitellä suunnittelutarvekysymys myös rakennusjärjestyksessä. Tämä on osoittautunut hyväksi käytännöksi myös muissa kunnissa laadituissa rakennusjärjestyksissä. Rakennusjärjestys vahvistunee joka tapauksessa ennen yleiskaavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää aiemmin mainittuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita muodostettavaksi MRL 16 :n mukaisesti suunnittelutarvealueiksi, ellei esimerkiksi voimassa
6 oleva rantakaava tai osayleiskaava ohjaa rakentamista riittävällä tavalla ja kulttuuriympäristöarvot huomioon ottaen. 9 Rakennusten sopeutuminen ympäristöön Rakennusjärjestysehdotuksen tulee palauttaa määräys rakentamisen sijoittamista koskien. Rakentaminen tulee ensisijaisesti kohdistaa peltoalueiden sijasta puustoiseen maastoon metsiköihin ja niiden reuna-alueille, harjujen rinteille, kumpareille ja olevaa kyläasutusta tukemaan. Lisäksi tulee mainita, että rakennuspaikan luonnonympäristöä muutetaan mahdollisimman vähän ja että rakennuksen sijoittamisessa hyödynnetään rakennuspaikan ympäristön tarjoamia lähtökohtia ja mahdollisuuksia. 17 Talousrakennuksen luvan- ja ilmoituksenvaraisuus 9 :n osalta sisältö palautetaan ympäristölautakunnan ehdotuksen mukaiseksi. Kts. ELY-keskuksen lausunnosta annettu vastine. Asemakaava-alueen ulkopuolella sallitaan enintään 100 m2 kokoisen talousrakennuksen rakentaminen ilmoitusmenettelyllä. Tätä maakuntamuseo pitää arveluttavana erityisesti jos rakentaminen sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Ilmoitusmenettelyä tulisi soveltaa alle 25 m2:n kokoisiin rakennuksiin. 25 rakennuksen purkaminen Rakennusten purkamista koskevaan pykälään tulee palauttaa aiemmassa ehdotuksessa ollut määräys: Tarvittaessa voidaan vaatia asiantuntijan tekemä selvitys rakennuksen kunnosta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta ja pyytää niistä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi maakuntamuseo toistaa huomionsa mastojen rakentamista koskevan erillisen määräyksen tarpeellisuudesta. Mastoja rakennettaessa maisemaa ei saa tarpeettomasti turmella ja mastohankkeista, jotka koskevat kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltuja ympäristöjä, tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Museo esittää vielä selvitettäväksi jatkossa voiko rakennusjärjestystä kehittää enemmän kulttuuriympäristön alueellisia ominaispiirteitä huomioivaksi, mm. esittelemällä Virtain alueen erityyppisiä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ja niihin soveltuvia rakentamisratkaisuja. Liitteisiin tulee palauttaa rakentamistapaa ohjaavia havainnollistavia piirustuksia. 25 :n sisällön osalta palautetaan ympäristölautakunnan ehdotuksen mukainen sisältö, johon lisätään puneella merkitty lause. Kts. Vastine 4. Rakennusjärjestykseen palautetaan rakentamistapaa ohjaavat havainnollistavat piirustukset. KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ OY Ei huomautettavaa T o i m e n p i d e E i t o i m e n p
7 i t e i t ä VIRTAIN KAUPUNKI, TEKNINEN LAUTAKUNTA Ei huomautettavaa Ei toimenpiteitä VIRTAIN KAUPUNGIN SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunta pyytää huomioimaan, että 12-kohdan 3. kappaleessa olevan viimeisen lauseen tulisi olla saa -sanan tilalla sana pitää. Muutettu lause kuuluu seuraavasti: Sen etäisyys edellä mainitulla tavalla laskettuna pitää olla kuitenkin vähintään 15 m rantaviivasta. 12 :n osalta em. kohta muutettu. Ei toimenpiteitä. Kts. ELY-keskuksen lausuntoon annettu vastine. TAPIO VOIMALA Rakennusjärjestyksessä on edelleen huomattavassa määrin muualla lainsäädännöissä määrättyjä asioita. Nämä eivät kuulu rakennusjärjestykseen. Rakentamista koskevia eri säädöksiä ja soveltamisohjeita voidaan koota rakentajan oppaaseen, mutta rakennusjärjestykseen ne eivät kuulu, tai ainakin niiden pitää selvästi erottua varsinaisista rakennusjärjestyksen määräyksistä. Luettavuuden kannalta on hankalaa, kun lainatut säädöstekstit eivät noudata alkuperäistä muotoa tai ovat typistettyjä. Yksityiskohtaiset huomiot MRL 14 :ssä määrätään RakJ:n sisällöstä. Uusi RakJ täyttää 14 :n vaatimukset. Ei aiheuta muutoksia. Rakennusjärjestyksen tulee olla informatiivinen ja sisällöltään rakentajia, suunnittelijoita ja viranomaisia mahdollisimman hyvin palveleva määräys- ja ohjepaketti. 1) 7 6. kappale: Voidaanko rakennusjärjestyksellä suosia maatalouskäytössä olevaa maatilaa? Rakennusjärjestys ei ole tältä osin tasapuolinen. 2) 8 yksityistiet 3. kappale: Rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee...kohta on tarpeeton ja voi aiheuttaa sekaannusta. 3) kappale: Maininta naapurin maasta ja yleisistä teistä on tarpeeton tässä yhteydessä. 4) 18 : Toimenpiteiden luvan ja ilmoituksenvaraisuutta olisi mahdollista vieläkin helpottaa rakentamistapaohjeilla. Eli esim. toimimalla rakennustapaohjeen mukaisesti ei toimenpidelupa tai ilmoitus ole tarpeen. Merkkien < ja > sijasta olisi selvempää käyttää sanoja alle ja yli. Merkit ovat ilmeisesti väärin ainakin sähkömuuntamon ja suurehkon valaisinpylvään kohdalla. Alueellinen jätteiden keräyspiste kuuluu kohtaan 6) Säilytys- ja varastointialue. Kohta 9) Aitaaminen on epäselvä katso lisäksi ilmeisesti virheellinen. Kohta 11): Ilmeisesti on virhe, että wc:n rakentamiseen vaaditaan toimenpidelupa? Eikö wc:n rakentaminen vaadi rakennusluvan, eli rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen oleellinen muutos? Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa RakJ 7 6 momentissa olevan määräyksen. Ei toimenpiteitä. Kyseinen kappale on lisätty ELY-keskuksen aikaisemman lausunnon perusteella. Kyseinen maininta on asiaa selventävä. Ei toimenpiteitä. Määräys on lainsäädännön mukainen. Ei toimenpiteitä. 18 :n mukaiset määräykset ovat tarpeen naapureiden oikeusturvan ja yleisen edun kannalta sekä rakentamisen vaikutukseen ympäristöön ja maisemakuvaan. Ei toimenpiteitä. Merkit ovat perusteltuja (pienempi kuin tai suurempi kuin). Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Korjataan viittaus 33 :ään. Kun vesikäymälä viemärijärjestelyineen rakennetaan olemassa olevaan rakennukseen, sen tiloja oleellisesti muuttamatta, on toimenpidelupa katsottu riittäväksi valvontamuodoksi. Ei toimenpiteitä.
8 Marko Rantala Virtain kaupungissa ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista käyttää samoja rakentamista tiukasti ohjaavia sääntöjä kuin lähimmässä kaupungissa, Tampereella, missä esitetyn kaltainen tiukka ohjailu rakentamisessa paremmin olisi perusteltua. Rakennussäännön tulisi olla yksinkertainen ja mahdollisimman vapaamielinen, varsinkin kaava-alueen ulkopuolella rakentaminen tulisi olla hyvin vapaata. Jokainen rakennettu rakennus tulee jäämään Virroille, vaikka omistajat vaihtuisivatkin. Virtain kaupunki on maakuntavaltainen. Virtain alueella toimii n. 270 aktiivista maatilaa, joiden elinkeinon harjoittaminen tulee turvata. Ammatinharjoittamiseen liittyvää rakentamista tulisi pikemmin kannustaa kuin rajoittaa. Maatalouden rakennemuutoksen johdosta tilakoot kasvavat yhä suurempiin mittasuhteisiin ja rakennustiheys tilakeskuksen yhteydessä kasvaa lähes teollisiin mittasuhteisiin. Tällöin rakennusjärjestyksessä määritelty rakentamisen määrä (% rakennuspaikan alasta) tulee hyvin pian rakentamisen tulpaksi. Poikkeuslupien hakeminen tulisi minimoida ja pidättyä poikkeuslupamenettelyyn vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Mikäli poikkeuslupia haetaan enemmän kuin 1 per vuosi on rakennusjärjestyksessä jotain vikaa. Suomessa rakentamista ja maankäyttöä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen rinnalla sovellettavalla muulla lainsäädännöllä. Rakennusjärjestyksestä ja sen sisällöstä määrätään MRL 14 ja 15 :ssä. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat lainsäädäntöä täydentäviä, eivätkä saa olla ristiriidassa lakien kanssa. Määräysten tulee olla myös tasapuolisia, joten ketään henkilöä, yhteisöä tai intressiryhmää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Myös poikkeuslupamenettelystä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslaissa, eikä näitä säädöksiä voi ottaa rakennusjärjestykseen. Ei toimenpiteitä. Tarkoituksenmukainen ja kunnan taloudellisen edun mukainen, rakennusjärjestyksestä tai vahvistetusta kaavasta poikkeava rakentaminen tulisi olla myös mahdollista. Tämä saattaa ajatuksena tuntua epädemokraattiselta. Mutta vaativat ajat vaativat vaativia ratkaisuja, kaupungin tulisi ottaa itselleen takaisin oikeus päättää kunnan alueella tapahtuvasta rakentamisesta. Kaupungin tulisi ottaa käyttöön varmistusmekanismeja, joilla varmistetaan ennen kaikkea yritysten vaivaton sijoittuminen Virroille. NAAPURIKUNTIEN LAUSUNNOT Mänttä-Vilppula, Ruovesi Mänttä-Vilppula: Virtain kaupungin rakennusjärjestysehdotuksessa kulttuuri- ja luonnonarvoja on huomioitu suppeasti rakennuspaikan vähimmäiskoko on lain vaativa minimi. Myöhemmälle kaavoitukselle ei jää liikkumavaraa. rantarakentamisen etäisyysvaatimuksissa on luovuttu periaatteesta rakennuksen koon kasvaessa sen etäisyys rannasta kasvaa. rakennusoikeuden määrä on ristiriidassa rakennuspaikan vähimmäispinta-alaan ja vaadittuun rantaetäisyyteen. Ristiriitaa voi syntyä myös jätevesienkäsittelyn tilantarpeen kanssa. Rakennusoikeus poikkeaa merkittävästi Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan hyväksymistä määristä. rakennusjärjestyksen eri pykälissä on keskenään ristiriitaisuuksia. rakentamista ohjaavat ja havainnollistavat liitepiirustukset on jätetty pois rantarakentamisen ohjeistus tulisi olla yhtenäinen sekä Ruovedellä, Virroilla että Mänttä- Vilppulassa. Kokonaisuutena rakennusjärjestyksessä jätetään liikaa harkintavaltaa yksittäiselle viranhaltijalle ja vaarannetaan tapauskohtaisilla tulkinnoilla rakentajien tasapuolinen kohtelu. Hyvä rakennusjärjestys antaa tukea rakennustarkastajan työlle tilanteissa, joissa asiakkaan näkemys ei vastaa yleistä etua. Esitystä tulisi hioa ja neuvotella sen sisällöstä aluehallintoviranomaisen kanssa ja verrata sitä ympäristönsuojelumääräyksiin. Lopullista esitystä laadittaessa tulisi muistaa yhteistyöhakuisuus naapurikuntien kanssa. Tulkinnallisesti yhtenevät ja saman sisältöiset rakentamismääräykset vahvistavat yhteistyötä kuntien kesken. Kunnissa on myös yhtenevät rakennusvalvontataksat." Lisäksi kaupunginhallitus yhtyy teknisen lautakunnan esitykseen, jonka mukaan Mänttä-Vilppula, Virrat, ja Ruovesi tarkastelevat yhdessä uudelleen voimassa olevia rakennusjärjestyksiään ja sen pohjalta esittävät yhteneväisen rakennusjärjestyksen laadintaa. Ruovesi: -kulttuuri- ja luonnonarvoja on huomioitu suppeasti Rakennusjärjestyksen uudistamista käynnistäessä toimeksiantoon kuului yhtenäisen rakennusjärjestyksen luominen Virtain, Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan kuntiin. Virtain osalta rakennusjärjestyksen sisältö muuttui työn loppuvaiheessa. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa yhtenäiset rakennusjärjestykset ovat voimassa. Esitettyihin huomioihin on vastattu ja toimenpiteet esitetty ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon lausuntojen vastineissa.
9 -rakennuspaikan minimikoko 2000 m2,kun ympäristökunnissa vaatimus viemäriverkoston ulkopuolella on 3000 m2 ( Ruovesi, Mänttä-Vilppula ja Ylöjärvi/Kuru). -rantarakentamisen etäisyysvaatimuksissa on luovuttu siitä periaatteesta, että rakennuksen koon kasvaessa tulee etäisyyden rantaan kasvaa. Tämä voi aiheuttaa ristiriidan esim. jätevesijärjestelmien rakentamiselle. -rakentamisen määrä ranta-alueilla yleensä on huomattavan suuri ( 100 m2 + 4 % tontin pinta-alasta, suurin sallittu 300 m2) ja poikkeaa Ruoveden rakennusjärjestyksen sallimista rajoista ( 5 %, suurin sallittu tonttikoosta huolimatta 240 m2). - rakennusten sallitusta lukumäärästä ranta-alueella on luovuttu (Ruovedellä sallitaan 4 rakennusta /tontti). - ehdotuksessa on luovuttu määräysten tueksi laadituista ohjeistuksista ( mm. rakennuksen sijoitus ranta-alueilla, joiden tarkoitus on selkeyttää määräyksiä ja antaa tasapuolista ohjeistusta rakennushankkeeseen ryhtyville. Virtain kaupungin rakennusjärjestysehdotusta tulisi edelleen valmistella Ehdotuksen mukainen rakennusoikeuden määrä asettaa saman järvialtaan asukkaat eriarvoiseen asemaan kuntarajoista johtuen. Tavoitteena tulisi pitää alueellisesti yhteneväisen rakennusjärjestyksen laatimista. NAAPURIKUNTIEN LAUSUNNOT Kihniö, Keuruu Ei huomautettavaa Ei toimenpiteitä VIRTAIN SEURA RY Ei huomautettavaa VIRTAIN KYLIEN KEHITTÄMISYHDISTYS Virtain kylien kehittämisyhdistys ry pitää tärkeänä ja hyvänä asiana sitä, että nyt laadittu rakennusjärjestys on rakentamisen mahdollistava ja riittävän selkeä. Väljä, maaseutumainen asuminen on yksi Virtain suurimpia vetovoimatekijöitä ja nyt laadittu rakennusjärjestys tukee tätä suuntausta riittävästi. VIRTAIN YRITTÄJÄT Toivomme, että kaikenlainen yritystoimintaan liittyvä rakentamisen lupakäytäntö olisi mahdollisimman joustavaa ja nopeaa. Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Rakennusluvat myönnetään MRL:n pohjalta. Rakennusjärjestys ei vaikeuta lupien myöntämistä. Ei toimenpiteitä. Yritysten tuotanto- ja toimintotiloja toivotaan voitavan rakentaa helposti myös kaava-alueen ulkopuolelle. Rakennusjärjestyksen olisi oltava kaikenlaisen yritystoimintaan liittyvän rakentamisen joustava ja mahdollistava järjestys.
10 VAPAA-AJAN ASUKASTOIMIKUNTA Vapaa-ajan asukastoimikunta on päätynyt kannattamaan Virtain kaupungin ympäristölautakunnan tekemää esitystä uudeksi rakennusjärjestykseksi. Poikkeuksena Heikki Elonheimo, joka kannattaa kaupunginhallitus tekemää ehdotusta. Kts. Mänttä-Vilppulan, Ruoveden, ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon lausuntoihin annettuihin vastineisiin. Perusteluina seuraavaa: Ympäristölautakunnan esitys noudattaa tarkemmin voimassa olevaa rakennuslakia ja muita asiaan liittyviä määräyksiä. Huomioitavaa on myös se, että lautakunnan esittämä rakennusjärjestys on jo käytössä naapurikunnissa Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä. Yhteneväisestä rakennusjärjestyksestä on sovittu Ylä-Pirkanmaan kuntien kesken. Tulevaisuutta ajatellen on syytä muistaa, mikäli valtiovallan suunnittelemat kuntaliitokset toteutuvat lähivuosina, jouduttaisiin jälleen eroavaisuuksia sorvaamaan yhtenäisiksi. Ympäristölautakunnan esitys tukee väljää asumista haja-asutusalueella ja varmistaa viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden Virtain ympäristöä ja luontoa kohtaan. VIRTAIN LUONNONSUOJELUYHDITYS RY Virtain kaupunginhallituksen esitys Virtain uudeksi rakennusjärjestykseksi ei täytä nykyaikaiselle ympäristö-,maisema- ja luontoarvot huomioon ottavalle rakentamiselle asetettuja vaatimuksia. Kts. Mänttä-Vilppulan, Ruoveden, ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja maakuntamuseon lausuntoihin annettuihin vastineisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tavoiteltaessa Virroille lisää vakituisia ja kesäasukkaita, rakennusjärjestyksellä luotaisiin mahdollisuus pilata niitä ympäristö-, maisema- ja luontoarvoja, jotka sinällään ovat houkuttelemassa asukkaita muuttamaan kuntaan. Vakituisen ja loma-asumisen laatu syntyy ennen kaikkea viihtyvyydestä, jossa ei ole kysymys pelkästään yksittäisen rakentajan tai asukkaan eduista vaan kokonaisuudesta, jolla taataan kaikille virtolaisille luonnonkauniin ympäristön ja maisemien säilyminen. Sitä edesauttaa mm. riittävä tonttikoko ja väljä rakentaminen ja mahdollisuus rakennusten sijoitteluun maisema-arvot huomioiden. Erityisesti rantarakentamisen kannalta riittävä tonttien koko ja ranta-alueen maisema-arvojen säilyttäminen ovat tekijöitä, joilla taataan myös vesilläliikkujien viihtyvyys ja maiseman säilyminen. Vetovoimatekijöistä kilpailtaessa on kaupunginhallituksen esittämä rakennusjärjestys omiaan heikentämään Virtain imagoa naapurikuntiin verrattuna. Lisäksi Virtain kaupungille on edullista harmonisoida rakennusjärjestys yhdenmukaiseksi Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan rakennusjärjestyksien kanssa, sillä tulevaisuudessa yhteistyö ja yhteiset virkamiehet tulevat mitä todennäköisemmin entisestään lisääntymään. Ympäristölautakunnan alkuperäinen esitys uudeksi rakennusjärjestykseksi on sisällöltään huomattavasti kaupunginhallituksen esitystä parempi ja Virtain Luonnonsuojeluyhdistys esittääkin alkuperäisen rakennusjärjestysehdotuksen hyväksymistä.
1.3.2012. Valitus Virtain kaupunginvaltuuston päätöksestä 30.1.2012 hyväksyä Virtain kaupungin rakennusjärjestys.
Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Purrantie 108 34710 VASKIVESI VALITUS 1.3.2012 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna hämeenlinna.ha@oikeus.fi Asia Valitus
LisätiedotERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA
ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
Lisätiedot- Asiassa käydyn poliittisen keskustelun perusteella on pienempi rakennuspaikkakoko Ylöjärvellä mahdollinen.
Pirkanmaan ELY-keskus -22 - ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kooltaan 5 000 m²:n suuruinen rakennuspaikka on pienin mahdollinen silloin, kun alueelle ei ole toteutettu keskitettyä vesihuoltoverkostoa. -
LisätiedotRakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 208 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä annetaan rakentamista
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122
NAANTALIN KAUPUNKI 1 Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Viite: THao:n lähete 15.11.2018, 6316/18, asia 01732/18/4122 Asia: Lausunnon antaja: Valittaja: Lausunto valitukseen päätöksestä, joka koskee
LisätiedotAsuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala
31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotPaikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012
Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti
LisätiedotLiite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä
1 HEL 2018-003524 Hankenumero 2863_3 Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä Rakennuskiellosta poikkeamista harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisessa
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotKuntaliitto on antanut omat suosituksensa ja mallinsa jo 2000-luvun alussa. Uusin malli ilmestynee kevään 2013 aikana.
Ympäristö- ja tekninen lautakunta 29 27.02.2013 Kunnanhallitus 88 12.03.2013 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 51 27.03.2013 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 6 29.01.2014 Rakennusjärjestysluonnoksen asettaminen
LisätiedotRakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen
LisätiedotOsallistumis- ja Arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:
Lisätiedotedellytykset yy Kankaanpää
Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen
LisätiedotRUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa
RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa HAKIJA Jarmo ja Anne-Marie Lilius Vehnätie 3 33480 Ylöjärvi HAKEMUS Rakennuspaikan
LisätiedotMerkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.
ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
LisätiedotMaa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus
Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotTjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
Ympäristölautakunta 84 11.06.2014 Kaupunginhallitus 156 18.08.2014 Ympäristölautakunta 94 27.08.2014 Kaupunginhallitus 183 15.09.2014 Kaupunginhallitus 99 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 28 12.05.2015 Kaupunginhallitus
LisätiedotSALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS
SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä
LisätiedotHollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen
Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotRUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(3) Ylä-Honkalantie 15, 34410 Murole. Ruovesi 702 Kekkonen 406. Tila RN:o Pinta-ala m2
RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(3) Ympäristölautakunta ASIA Suunnittelutarveratkaisu Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2014 HAKIJA HAKEMUS Leena ja Tuomo Roppola Salomaantie 39 37630 Valkeakoski Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty
IMATRAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMIALA Rakennusvalvonta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty 27.1.2016 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1.LÄHDÖKOHDAT Peruste rakennusjärjestyksen uudistamiseksi
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1 YLEISTÄ TIETOA RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 5
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 5 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1 YLEISTÄ TIETOA RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset
LisätiedotLapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen
Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Mikä rakennusjärjestys on? Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotPoikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )
Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisu; Kiinteistö / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta. Hakemus on jätetty
Ympäristölautakunta 145 12.10.2016 Ympäristölautakunta 169 14.12.2016 Ympäristölautakunta 31 08.03.2017 Suunnittelutarveratkaisu; Kiinteistö 78-401-9-85 / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut
Lisätiedot4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.
RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti
LisätiedotProf. Kai Kokko Syksy 2011
Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
Lisätiedot135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20
Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN LAINMUKAISUUDEN ARVIOINTI
Asianajotoimisto Petri Vesa Oy MUISTIO 1(7) AA, DI Petri Vesa 8.8.2017 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LAINMUKAISUUDEN ARVIOINTI 1. Aluksi Sito Oy avustaa Sipoon kuntaa rakennusjärjestyksen laadinnassa. Asiassa on
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotRakennusjärjestys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Rakennusjärjestys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.5.2015 Pirjo Kemppi Käsittely: 7.5.2015 37 Hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Voimaantulo HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN
LisätiedotMuutoksia eri lupamenettelyissä. Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Muutoksia eri lupamenettelyissä Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aurinkopaneelit 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Lomarakennuksen
LisätiedotERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti
ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Päätösehdotus, raportti 13.11.2017 Nähtävillä 24.11. - 21.12.2017 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotRAUTJÄRVEN KUNTA TEKNINEN KESKUS Rakennusvalvonta
1 RAUTJÄRVEN KUNTA TEKNINEN KESKUS Rakennusvalvonta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1. LÄHDÖKOHDAT Peruste rakennusjärjestyksen uudistamiseksi Alue Rautjärven
LisätiedotLausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta / Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestyksen uusiminen
Kaupunginhallitus 56 20.02.2017 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta / Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestyksen uusiminen 307/01.018/2013 KAUPHALL 20.02.2017 56 Kaupunginarkkitehti
LisätiedotRUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(3)
RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(3) Ympäristölautakunta Annettu julkipanon jälkeen 25.2.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa HAKIJA Ilpo ja Virpi Raiskila Rinnekatu 26, 33250 Tampere HAKEMUS Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotNaapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan
LisätiedotRakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen
Lisätiedot1. Mikä rakennusjärjestys on?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:
LisätiedotREISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET
1 REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta PL 21 05801 Hyvinkää Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta HEL 2016-005241
LisätiedotYmpäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018
Ympäristölautakunta 149 13.11.2018 Poikkeamishakemus 2018-38, 790-410-7-11 548/10.03.00/2018 YMPLTK 13.11.2018 149 Rakennuspaikka Poikkeamishakemus koskee kiinteistöä 790-410-7-11 Sastamalan Ruokoniemen
LisätiedotRakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen uusimisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
3.5.2018 141/00.01.01/2017 Rakltk 9.5.2018 20 Nähtävillä 21.5. 20.6.2018 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen uusimisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Rakennuslautakunta www.iitti.fi Rautatienkatu
LisätiedotSelvitykset ja vaikutusten arvioinnit
Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät 20.- 21.11.2013 Pieksämäki Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristölakimies Paula Vesterinen
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
UURAISTEN KUNTA 1(5) RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 1.1 ja tavoitteet Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta ja kunnan kaavoja
LisätiedotPoikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )
Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320
LisätiedotLampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)
Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän
LisätiedotSekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan:
Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Ehdotus Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamiseksi Byggnämnden/Rakennuslautakunta 26.08.2015 70 Valmistelija V.t
LisätiedotOIKAISU VAATIMUS HEINÄVEDEN KUNNAN TEKNISELLE LAUTAKUNNALLE
3. c4 13 OIKAISU VAATIMUS HEINÄVEDEN KUNNAN TEKNISELLE LAUTAKUNNALLE ASIA: Oikaisuvaatimus koskien tilayhtymä Ari ja Eero Hännisen kiinteistölle Hiekkaranta 1:28 myönnettyä rakennuslupaa HAKIJA: Osmo Pelkonen
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(9) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:
Lisätiedot3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14
2:109 :50 1:31 Y 33/1 ½ r II RA 2:38 1 8:0 ajo 2:96 2:5 2:65 2:63 2:38 1552600 1551900 2:104 6690600 6690600 2:73 2:103 2:110 8:0 90 70 97 53 8:11 68 61 56 87 89 20 74 18 24 8:12 55 13 2:120 22 80 80 25
Lisätiedothttp://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print
Turun karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1/1 6.3.2014 3200 m Kiinteistöliikelaitos KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 6.3.2014 Rekisteriyksikkö 529-499-8-9 Dosentti
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
Lisätiedot1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala
Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16
LisätiedotSOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
SOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.3.2013 2 1. RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TARVE JA LÄHTÖKOHDAT Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen
LisätiedotRakennetun ympäristön valvonta, Ravilinnan piha-alueen muistokivi. Kuva muistokivestä ja sijaintikartta:
Rakennuslautakunta 38 01.08.2018 Rakennetun ympäristön valvonta, Ravilinnan piha-alueen muistokivi 263/12.04.00/2018, 49/10.03.00.08/2017 Rakennuslautakunta 01.08.2018 38 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
LisätiedotRuotsalaisen rantaosayleiskaava
ASIKKALAN KUNTA Ruotsalaisen rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26024 annettuihin lausuntoihin 1 (10) Reinikainen Kuisma / Auranen Maria Sisällysluettelo 1 Liikennevirasto... 1 2 Tekninen
LisätiedotKirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA KOSKEE KALANNIN ALUETTA Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset, ( 1 :25 000, kartta 1 /2) ja osayleiskaavaa tarkentavat merkinnät ja määräykset osasuurennoksilla (1:10
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotSTORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA
STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo
440 400. Z -4--4 400 44400. 440 ALUE Äijälän ranta-asemakaava. 0..0. 0-4--4.. 4..4. --- 4.4. RA- / /r 0. -4--.4. pmo 4 ---. 0. W 000 ---. 0. 000 44400.0. 0,0. 4 ---.. --- 4. --- 0 m 0 m 0 m 0 m 00 m 400
LisätiedotKOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari
KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN
RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2019 Sisällys 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS... 1 2. LÄHTÖKOHDAT... 1 3. RAKENNUSJÄRJESTYKSEN
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut
KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja
LisätiedotToimenpide eriteltynä rakennuksittain:
Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista kunnassa Jokaisella kunnalla tulee olla rakennusjärjestys, jonka avulla kunnassa tapahtuvaa rakentamista ohjataan. Paikalliset
LisätiedotLausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta
Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone
RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44 KOKOUSAIKA Torstai 18.4.2013 klo.16.00 16.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotHakija: Pasila Petteri ja Minna
Rakennuslautakunta 14 04.02.2015 Kaavoitustoimikunta 15 02.03.2015 Kunnanhallitus 50 09.03.2015 Poikkeamislupa, Pasila Petteri ja Minna 495/10.03.00.02/2015 Rakennuslautakunta 04.02.2015 14 Hakija: Pasila
LisätiedotVASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA
Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,
LisätiedotPADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja maanomistus Päiväys 9.1.2017 Alue sijaitsee Padasjoen kunnan Jokioisten kylässä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa
LisätiedotValituksenalainen päätös: Porvoon kaupunginvaltuuston päätös , Pellingin saariston osayleiskaava
Lausunto 1 (4) Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Asia: 03922/16/4102 Valituksenalainen päätös: Porvoon kaupunginvaltuuston päätös 30.03.2016 21, Pellingin saariston osayleiskaava
LisätiedotJOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
LisätiedotTAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 218 Asianro 4355/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-409-4-30 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotMaankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
Lisätiedot