SISÄLLYSLUETTELO 2. HENKILÖKUNTA LAATUTYÖSKENTELY OSTOPALVELUT TOIMITILAT JÄSENISTÖ JA JÄSENETUUDET...

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HALLINTO Yhdistyksen kokoukset 1.2. Hallitus 1.3. Rahastojen hoitokunnat 1.4. Palkkavaliokunta 1.5. Yhteistyö Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa 1.6. Tilintarkastajat 1.7. Ohjesäännöt 2. HENKILÖKUNTA LAATUTYÖSKENTELY OSTOPALVELUT TOIMITILAT JÄSENISTÖ JA JÄSENETUUDET SYÖVÄN ENNALTAEHKÄISY JA VARHAINEN TOTEAMINEN Suolistosyövän seulonta 7.2. Ihomuutosten tarkastustoiminta 7.3. Syövän periytyvyyttä koskeva neuvonta 7.4. Muut tapahtumat ja tilaisuudet 8. VASTAANOTTOTOIMINTA Lääkärit ja muut ammatinharjoittajat 8.2. Laboratorio 8.3. Sairaanhoitajat 8.4. Rintaproteesit 9. SYÖPÄPOTILAIDEN KUNTOUTUS Kuntoutuspalveluista tiedottaminen 9.2. Vertaistukihenkilötoiminta ja Arjen Ystävät 9.3. Tietoillat, tietopäivät ja avokuntoutuskurssit 9.4. Virkistys 9.5. Keskusteluryhmät 9.6. Liikunta 9.7. Varttuneiden potilaiden kerhotoiminta 9.8. Nokian Ryhmä 10. OPETUS JA KOULUTUS YHDISTYKSEN HARJOITTAMA TUTKIMUSTOIMINTA TALOUS Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta TULOSLASKELMA...12 TASE...13 TILINTARKASTUSKERTOMUS...14

3 Jäsenten vuosi 2013 Vuosi 2013 oli syöpäjärjestöissä Jäsenten vuosi. Kampanjoimme pirkanmaalaisille luonnollisesti omaa yhdistystämme kertoen sen palveluista ja eduista. Saimme 928 uutta jäsentä, mutta jäimme kuitenkin tavoitteesta 580. Kokonaisjäsenmäärässä tapahtui vähennystä rivien harvetessa iäkkäämpien kohdalla ja vuoden päättyessä jäsenmäärä oli Yhdistys huolehtii syöpään sairastuneista Tampereen poliklinikan ja neuvonta-aseman lisäksi pitämällä sairaanhoitajan vastaanottoja kahdeksassa Pirkanmaan maaseutukaupungissa ja -kunnassa. Toiminta täydentää julkista terveydenhuoltoa, mutta ei saa säännösten mukaan olla osa sitä. Yhdessä olemme enemmän Syöpäjärjestöjen yhteistyön valtakunnallinen tiivistyminen on ilahduttava asia; yhdessä olemme enemmän. Vetoomus yhteisvastuusta ei ole siis kaikunut kuuroille korville, joka onnistuakseen edellyttää aktiivisia toimijoita joka maamme kolkasta saman pöydän ääreen monet kerrat vuodessa. Kiittäkäämme heitä tuloksellisesta rakentamisesta. Yhdistykset ovat kartoittaneet vertaistukihenkilötoimintaa, parhaillaan määritellään sen periaatteita ja taataan, että ne ovat samanlaiset koko maassa. Tässäkin asiassa yhdistyksemme on ajan tasalla. Olemme lisäksi ylläpitäneet Tampereella Suomen Syöpäyhdistyksen valtakunnallista etuusneuvontapalvelua. Kiitokset edellisistä aktiivisille vapaaehtoisillemme ja uurastajillemme! Lämpimät kiitokset Muistelen olleeni 1980-luvun puolivälissä ensi kertaa askareissa Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tiloissa, kun virittelimme tamperelaisten leijonien kanssa Punainen sulka -keräystä. Sitä seurasi yhdistyksen ja hallituksen jäsenyys. Olen kiitollinen monipuolisesta ja rikkaasta ajasta, jonka olen saanut olla sen riveissä ja viime vuodet hallituksen puheenjohtajana. Pirkanmaan Syöpäyhdistys toimii lähellä ihmistä, korkeatasoisissa tutkimuksissa ja sen tunnusluvut ovat poikkeuksellisen mittavia maamme kolmannen sektorin toimijoiden joukossa; alansa suomalaista kärkeä. Sen perustama Pirkanmaan Hoitokoti on myös oiva esimerkki tästä. Toivotan Pirkanmaan Syöpäyhdistykselle menetystä, sen hallitukselle, seuraajalleni pankinjohtaja Hannu Routamaalle, toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaarelle, muulle johdolle, työntekijöille sekä jäsenille kaikkea hyvää jokaiselle henkilökohtaisesti ja kaikille yhdessä! Seppo Rantanen Sosiaalineuvos Hallituksen puheenjohtaja

4 1. HALLINTO Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin ja syyskokous Kokouksissa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat ja syyskokouksessa annettiin hallitukselle valtuudet luovuttaa testamentilla yhdistykselle tulevaa kiinteää omaisuutta Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja mukaan lukien yhdeksän jäsentä ja varajäsentä. Erovuorossa on vuosittain kolme jäsentä ja varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkaa tai palkkioita. Varsinaiset jäsenet Sosiaalineuvos Seppo Rantanen ( ), puheenjohtaja Vastaava sosiaalityöntekijä Pirkko Ollikainen ( ), varapuheenjohtaja Professori Anssi Auvinen ( ) Hallintonotaari Irma Larvila ( ) Ylihoitaja Kaija Leino ( ) Lehtori Irja Murtonen ( ) Sisustusmyyjä Maija Nykänen ( ) Ekonomi Heikki Punkka ( ) Dosentti Minna Tanner ( ) Varajäsenet Hotellinjohtaja Birgit Aikio ( ) Sosiaalityöntekijä Eevi Apponen ( ) Laskentapäällikkö Ritva Komulainen ( ) Toimialajohtaja Pekka Koski ( ) Yrittäjä Eeva-Liisa Laholuoma ( ) Toimitusjohtaja Eero Nieminen ( ) Ekonomi Jouko Pyysalo ( ) Yrittäjä Marika Silmonen ( ) Maanviljelijä Markku Ylijoki ( ) Hallitus piti toimintavuoden aikana seitsemän kokousta. Yhdistyksen sihteerinä toimi yhdistyksen toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari ja rahastonhoitajana yhdistyk- sen talouspäällikkö Helena Paju-Rantanen ja lukien talouspäällikkö Marjut Anttonen. Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös ylilääkäri Hanna Mäenpää lukien ylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo Palkkavaliokunta Yhdistyksen henkilökunnan palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä varten oli palkkavaliokunta, jonka puheenjohtajana oli Seppo Rantanen ja jäseninä Pirkko Ollikainen ja Kaija Leino. Sihteerinä toimi Marja-Liisa Kotisaari Yhteistyö Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa Yhdistyksen edustajana valtuuskunnan jäsenenä oli vastaava sosiaalityöntekijä Pirkko Ollikainen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä oli sisustusmyyjä Maija Nykänen. Yhdistyksellä edustajana järjestövaliokunnassa oli Maija Nykänen. Järjestövaliokunta kokoontui neljä kertaa. Valiokunnassa valmisteltiin järjestöpoliittisia kysymyksiä Suomen Syöpäyhdistyksen käsiteltäviksi. Keskeisimpiä olivat syöpäjärjestöjen kehittämiseen, yhteistyöhön ja rahoitukseen liittyvät asiat. Yhteistyö Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteerin dosentti Sakari Karjalaisen johdolla pidettiin säännöllisesti syöpäjärjestöjen työntekijäjohdon kokouksia, joissa yhteen sovitettiin syöpäjärjestöjen toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, hyödynnettiin eri jäsenjärjestöjen osaamista ja tehtiin strategisia suunnitelmia muun muassa rahoituksen turvaamiseksi. Toimintavuoden lopulla aloitettiin syöpäjärjestöjen strategian uudistaminen Tilintarkastajat Yhdistyksen varsinaisina tilintarkastajina toimivat taloustieteiden maisteri, KHT Mirja Juusela ja KHT Marko Vehniä. Varatilintarkastajina olivat ekonomi, KHT Kalle Kotka ja KHT Antti Niemistö. Tilintarkastajat olivat Idman Vilén Grant Thornton Oy:stä.

5 1.6. Ohjesäännöt Yhdistyksen toiminnan järjestämistä varten oli työjärjestys ja talouden hoitamista varten taloussääntö. Tietoturvasta oli myös ohjesääntö. Poliklinikkaa ja neuvonta-asemaa, suolistosyövän seulontaa ja taloustoimistoa varten oli laatukäsikirja. 2. HENKILÖKUNTA Yhdistyksessä oli keskimäärin 17 työsuhteista työntekijää. Työntekijöiden koulutusvaatimukset määriteltiin ammattitehtäväkohtaisesti yhteistyössä henkilökunnan kanssa pitäen lähtökohtana sitä, mitä julkisessa terveydenhuollossa edellytetään henkilökunnalta. Vähimmäisvaatimukseksi on asetettu terveydenhuollon ammattihenkilöille kolme ja muille työntekijöille kaksi koulutuspäivää kalenterivuodessa. Kalenterivuosittain tehtävässä koulutussuunnitelmassa asetettiin etusijalle syöpäjärjestöjen järjestämä koulutus. Lisäksi järjestettiin työpaikkakoulutusta. Vähimmäisvaatimukset täyttyivät lähes kaikkien työntekijöiden osalta. Koulutusta varten oli edelleen mahdollisuus saada 15 palkallista opintovapaapäivää kalenterivuodessa. Johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari, talouspäällikkö Helena Paju-Rantanen ja lukien talouspäällikkö Marjut Anttonen, ylilääkäri Hanna Mäenpää ja lukien ylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo sekä osastonhoitaja Riitta Toivonen ja osastonhoitaja Tarja Kangassalo. Johtoryhmä suunnitteli, arvioi ja koordinoi yhdistyksen toimintaa toimitusjohtajan johdolla viikoittain kesälomakautta lukuun ottamatta. Eri toimintayksiköt pitivät säännöllisesti osastokokouksia. Lisäksi pidettiin lähes viikoittain koko henkilökunnalle tarkoitettu tiedotuspalaveri. Henkilökunnan työterveyshuolto oli järjestetty Tampereen Työterveys ry:ssä. Työntekijöiden terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurattiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaoloja työpäivistä laskettuna oli yhteensä 4 prosenttia. Lisäksi oli poissaoloja alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi. Työntekijöiden hyvinvointiin panostettiin monipuolisesti. Erityisesti kannustettiin työntekijöitä liikuntaan sopimalla edullisesta liikuntamahdollisuudesta tamperelaisen liikuntakeskuksen kanssa ja tukemalla liikuntaseteleiden hankkimista. Terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana oli syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Hanna Mäenpää ja lukien syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Meri-Sisko Vuoristo. Potilasasiamiehenä toimi oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Marja-Liisa Kotisaari. Tietosuojavastaavana oli yhteiskuntatieteiden maisteri, suunnittelija Marika Lindgren. Hän toimi myös laatupäällikkönä. Yhdistyksen työsuojelupäällikkönä oli talouspäällikkö. Henkilökunta oli valinnut keskuudestaan työsuojeluvaltuutetuksi Marjo Virkin. Työnantajana yhdistys on järjestäytynyt Terveyspalvelualan Liittoon. Yhdistyksessä sovellettiin muihin kuin sopimuspalkkaisiin Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n välillä solmittua työehtosopimusta. 3. LAATUTYÖSKENTELY Syöpäjärjestöissä hyväksytyt arvot eli inhimillisyys, totuudellisuus, riippumattomuus ja yhteisvastuullisuus loivat perustan yhdistyksen laatupolitiikalle, johon henkilökunta oli hyvin sitoutunut. Laatupolitiikka kirjattiin seuraavasti: 1. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja niiden täyttäminen. 2. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja lääkintäeettisiä periaatteita. Potilaan ainutkertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan sekä hoitosuhteen luottamuksellisuutta. Huolehditaan siitä, että potilaat voivat käyttää yhdistyksen palveluita turvallisesti. 3. Henkilökunta on osaavaa sekä työhönsä motivoitunutta ja sitoutunutta. 4. Toimintaa seurataan, mitataan ja kehitetään jatkuvasti. 5. Yhdistykselle uskottuja varoja arvostetaan ja varojen käytössä toimitaan taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. 5

6 Yhdistyksen terveydenhuoltopalveluille ja niiden tukitoiminnoille oli NHG Audit Oy:n myöntämä ISO 9001:2008 -laatustandardi. NHG Audit Oy:n lopetettua toimintansa kesäkuussa 2013 sertifikaatti lakkasi olemasta voimasta, mutta toimintaa jatkettiin ulkoista arviointia lukuun ottamatta laatukäsikirjan mukaisesti. Samalla ryhdyttiin valmistelemaan uuden ulkoisen auditoijan valintaa. 4. OSTOPALVELUT Toimitilojen siivous ostettiin HH-Kiinteistöpalvelut Oy:ltä ja ympäristönhuolto Lassila & Tikanoja Oyj:ltä, puhelinjärjestelmä Integral Suomi Oy:ltä, tietohallintotukipalvelut Canorama Oy:ltä ja seulontamateriaalin järjestämistyötä Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien Epilän toimintakeskukselta. Tampereen Kirjanpitotoimistolta ostettiin kirjanpito ja palkanlaskenta. Tilapäisesti hankittiin työvoimaa Manpower Oy:ltä ja EK-Tre Oy:ltä. 5. TOIMITILAT Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Tampereella osoitteessa Hämeenkatu 5 A, 7. ja 8. kerroksessa. Lisäksi yhdistyksellä on kokous- ja kerhohuoneisto Koskenparras Tampereella osoitteessa Pellavatehtaankatu 12. Toimitilat ovat yhdistyksen omistamia. 6. JÄSENISTÖ JA JÄSENETUUDET Vuotta 2013 vietettiin syöpäjärjestöissä jäsenyyden vuotena. Tavoitteena oli katkaista jäsenten väheneminen tehostamalla eri tavoin jäsenhankintaa. Yhdistyksen tavoitteena oli saada 1500 uutta jäsentä. Tavoitteeseen ei päästy, sillä yhdistykseen liittyi toimintavuotena 928 uutta jäsentä. Tehostettua jäsenhankintaa jatketaan jäsenyyden vuoden päättymisen jälkeenkin. Jäsenrekisteristä poistettiin vuoden lopussa jäsenet, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksuaan kahteen vuoteen sekä yhdistyksestä eronneet ja kuolleet jäsenet. Toimintavuoden lopussa jäsenmäärä oli , mikä oli 148 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Jäsenistä ainaisjäseniä oli ja vuosijäseniä Yhteisöjäseninä yhdistyksessä oli kuten edellisenäkin vuotena viisi Pirkanmaan kuntaa eli Orivesi, Tampere, Urjala, Vesilahti ja Virrat. Lisäksi jäsenenä oli Suomen Jakeluryhmä Oy. Vuosijäsenen jäsenmaksu oli Suomen Syöpäyhdistyksen suosituksen mukaisesti 20,00 euroa. Yhteisöjäsenenä olevan kunnan jäsenmaksu oli viisi senttiä kunnan asukkaalta sekä muun yhteisöjäsenen 100,00 euroa. Ainaisjäsenet olivat jäsenmaksusta vapautettuja. Jäsenmaksun hintaan sisältyi Syöpä-Cancer -lehden vuosikerta. Jäsenmaksutuottoja kertyi yhteensä euroa. Jäsenetuna maksettiin hoitopäiväkorvauksia jäseninä oleville syöpäpotilaille yhteensä ,00 euroa, mikä oli 5 020,00 euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Jäsenille annettiin alennusta joistakin yhdistyksen poliklinikan palveluista. Mammografiatutkimuksista jäsenet saivat alennusta Tampereen Röntgenkeskuksessa ja Suomen Terveystalon Tampereen seudulla sijaitsevissa toimipisteissä. Viking Line Abp lahjoitti jokaiselle yhdistyksen jäsenelle lahjakortin laivaristeilyä varten ja osallistui jäsenpostituksen postituskuluihin. Jäsenillä oli mahdollisuus hankkia Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressistä liikuntapalveluja alennettuun hintaan. Jäsenenä olevat syöpäpotilaat saivat korvauksetta myös varatuomarin antamaa oikeudellista neuvontaa sairauteensa liittyvissä kysymyksissä. 6

7 7. SYÖVÄN ENNALTAEHKÄISY JA VARHAINEN TOTEAMINEN 7.1. Suolistosyövän seulonta Vuonna 2004 käynnistetty suolistosyöpien seulonta jatkui syöpäjärjestöjen asiantuntijaryhmän laatiman seulontaohjelman mukaisesti (Malila N, Anttila A, Elovainio L, Hakulinen T, Järvinen H, Pikkarainen P, Rautalahti M ja Hakama M). Seulonnan järjestäminen oli kunnille edelleen vapaaehtoista kansanterveystyötä. Kunnat järjestivät seulonnan hankkimalla sen ostopalveluna Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen poliklinikalta ja neuvonta-asemalta, jossa toimi valtakunnallinen seulontakeskus. Seulontaa järjesti 164 kuntaa. Pirkanmaan kunnista 11 osallistui seulontaan. Seulontatestinä, joka lähetettiin seulottaville, käytettiin ulosteen piilevän veren osoittavaa testiä (Hemoccult ). Testin tehtyään seulottavat palauttivat sen tutkittavaksi yhdistyksen seulontakeskukseen. Jos ulosteessa todettiin verta, seulottavan kotikunta järjesti suoliston tähystyksen eli kolonoskopian. Toimintavuonna seulontakeskuksesta lähetettiin kutsua. Alustavien tietojen mukaan seulontaan osallistuminen oli yhtä aktiivista kuin edellisenä vuonna. Kutsutuista 66 % palautti seulontatestin analysoitavaksi (miehistä 59 % ja naisista 72 %). Jatkotutkimuksiin ohjattiin 3,1 % tutkituista. Tulokset vastasivat kansainvälisten tutkimusten tuloksia. Vuoden 2013 lopulliset tulokset valmistuvat elokuussa Suolistosyövän seulontaa arvioi valtakunnallinen ryhmä, jossa oli jäseninä myös yhdistyksen ylilääkäri ja toimitusjohtaja. Paikalliseen arviointiryhmään kuului yhdistyksen henkilökunnan lisäksi Suomen Syöpäyhdistyksen edustajia. Paikallisen ryhmän kokouksiin osallistuivat myös kemisti, filosofian tohtori Outi Malminiemi ja gastrokirurgi, lääketieteen tohtori Marja Hyöty Ihomuutosten tarkastustoiminta Väestön tietoisuuden paraneminen huolestuttavista ihomuutoksista näkyi myös yhdistyksen sairaanhoitajien vastaanottokäyntien lisääntymisenä. Ihomuutoksia tarkastuttavia potilaita kävi sekä yhdistyksen poliklinikalla ja neuvonta-asemalla Tampereella että kahdeksassa pirkanmaalaisessa kunnassa pidettävillä sairaanhoitajan vastaanotolla. Ihomuutoksia kävi näyttämässä yhteensä 2120 asiakasta, mikä oli 418 enemmän kuin edellisenä vuotena. Luomia oli mahdollisuus tarkistuttaa normaalien vastaanottojen lisäksi myös luomihuolikampanjoiden yhteydessä yhdistyksen poliklinikalla ja neuvonta-asemalla toukokuussa ja syyskuussa sekä luomihuolipäivillä Akaassa, Ruovedellä ja Ylöjärvellä Syövän periytyvyyttä koskeva neuvonta Syövän periytyvyyttä koskevissa asioissa jatkettiin yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan perinnöllisyyspoliklinikan ja syöpätautien vastuualueen kanssa. Toimintavuoden aikana periytyvyysneuvonnassa kävi 15 asiakasta. Hyvä yhteistyö mahdollisti tarvittaessa asiakkaiden joustavan ohjaamisen jatkotutkimuksiin. Yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa on suunniteltu suuressa rintasyöpään sairastumisriskissä olevien henkilöiden seurantamalli, joka otettiin käyttöön Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella loppuvuodesta Sen puitteissa yhdistyksen poliklinikalla kävi seurantakäynnillä 20 naista Muut tapahtumat ja tilaisuudet Toimintavuoden aikana Tampereella järjestettiin neljä yleisötilaisuutta. Lääketieteellisiä aiheita olivat papilloomavirusrokote ja robottiavusteinen eturauhassyöpäkirurgia. Yhteistyössä Tampereen Diabetesyhdistyksen kanssa järjestettiin liikunta-aiheinen luento. Roosanauhatilaisuuden teemana oli naiseus. Näiden yleisöluentojen osallistujamäärä oli yhteensä 166. Myös Sastamalassa, Valkeakoskella ja Ruovedellä järjestettiin yleisötilaisuudet. Aiheet käsittelivät ravitsemusta sekä syöpää yleisesti ja alueellisesti. Näiden yleisöluentojen osallistujamäärä oli yhteensä 129. Yhdistyksen sairaanhoitaja kävi kertomassa yhdistyksen toiminnasta muun muassa eläkeläisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Yhdistyksen toimintaan kävi tutustumassa muun muassa Hatanpään sairaalan henkilökuntaa sekä Tampereen seurakuntien Epilän Toimintakeskuksen asiakkaita ja henkilökuntaa. 7

8 Yhdistyksen ja julkisen terveydenhuollon välistä yhteistyötä tiivistettiin järjestämällä Tampereen kaupungin terveysasemien asiakkaille ja työntekijöille niin sanottuja aulainfoja Tammelan palvelukeskuksessa, Lielahden terveysasemalla ja Tipotien terveysasemalla. Yhdistyksen toimintaa esiteltiin myös Tammelan palvelukeskuksessa keväällä ja syksyllä järjestetyissä omahoitotapahtumissa, joissa kävijöitä oli noin sata. Lisäksi Tampereen kaupungin terveysasemilla olevilla näyttötauluilla oli yhdistyksen toiminnan esittelyä. 8. VASTAANOTTOTOIMINTA 8.1. Lääkärit ja muut ammatinharjoittajat Yhdistyksellä on yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö, poliklinikka ja neuvonta-asema, jossa tarjotaan lääkärien vastaanottopalveluja syöpätautien ja niihin läheisesti liittyvillä erikoisaloilla. Vastaanottoa pitäviä erikoislääkäreitä oli poliklinikalla 12; edustettuina olivat syöpätautien, gynekologian, ihotautien, kirurgian ja urologian erikoisalat. Vastaanottokäyntejä oli yhteensä 1945, mikä oli noin seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaanottoa pitivät myös psykologi, sosiaalipsykologi, fysioterapeutti ja lymfaterapeutti. Potilastietojärjestelmää uusittiin, jotta voidaan siirtyä sähköisen lääkemääräyksen käyttöön Sairaanhoitajat Henkilökohtaisissa tapaamisissa ja puhelinkeskusteluissa potilaille ja omaisille annettiin tietoa ja neuvontaa erityisesti eri syöpätaudeista, syövän hoitomuodoista ja hoitojen sivuvaikutuksista sekä kuntoutuksesta. Yhdessä potilaan ja omaisten kanssa sairaanhoitajat selvittivät potilaan ongelmia sekä neuvoivat ja tukivat heitä muuttuneessa elämäntilanteessa. Sairaanhoitajien vastaanotolla yhdistyksen poliklinikalla ja neuvontaasemalla Tampereella tehtiin ompeleiden ja dreenien poistoja, verenpaineen mittauksia ja annettiin injektioita sekä sovitettiin rintaproteeseja. Syöpäsairaanhoitajien vastaanottotoimintaa pidettiin myös Akaassa, Ikaalisissa, Lempäälässä, Orivedellä, Parkanossa, Ruovedellä, Sastamalassa ja Ylöjärvellä. Vastaanotto oli kerran kuukaudessa heinä- ja elokuuta lukuun ottamatta paikallisen terveysaseman tiloissa. Vastaanotolla kävi 3-10 potilasta päivässä. Muita kuin ihomuutosten vuoksi tehtyjä sairaanhoitajien vastaanottokäyntejä Tampereella ja lähikunnissa oli yhteensä Rintaproteesit Julkisesta terveydenhuollosta maksusitoumuksen saaneet rintasyöpäpotilaat hakeutuivat yhdistyksen poliklinikalle rintaproteesien sovitukseen. Rintaproteesin sai 752 naista. Määrä oli edellisvuotta vastaava Laboratorio Poliklinikan laboratoriotoiminta oli vastaanottotoimintaa tukevaa ja laajuudeltaan vähäistä. Poliklinikalla otettiin hematologiaan, mikrobiologiaan ja kliiniseen kemiaan liittyviä laboratorionäytteitä sekä papa- eli gynekologisia irtosolunäytteitä. Papa-näytteitä otettiin 501 ja muita irtosolunäytteitä sekä histologisia näytteitä yhteensä 280. Näytteet tutkittiin Yhtyneet Medix -laboratoriossa. 9. SYÖPÄPOTILAIDEN KUNTOUTUS 9.1. Kuntoutuspalveluista tiedottaminen Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukeminen olivat keskeisessä asemassa yhdistyksen kuntoutustoiminnassa. Toiminnalla täydennettiin ja tuettiin julkista terveydenhuoltoa järjestämällä sellaista kuntoutusta, jota ei ole muualla saatavilla, potilaiden ja heidän läheistensä tarpeet huomioon ottaen. 8

9 Yhdistyksen sairaanhoitaja oli tavattavissa Tampereen yliopistollisen sairaalan naistentautien ja syöpätautien vastuualueen toimipisteissä kuukausittain. Poliklinikalla ja vuodeosastoilla olevilla potilailla oli tuolloin mahdollisuus henkilökohtaisesti saada tietoa yhdistyksen tarjoamista tukipalveluista. Palveluista tiedotettiin myös yhdistyksen kotisivuilla. Toimintavuoden lopussa toiminta-alueen sairaaloiden syöpäpotilaita hoitavista yksiköistä ja terveyskeskuksista yhteyshoitajia oli Tietoillat, tietopäivät ja avokuntoutuskurssit Kaikille avoimissa tietoilloissa asiantuntijat luennoivat erilaisista syöpäsairauksista ja niistä toipumiseen liittyvistä aiheista. Luennon jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus käydä keskustelua asiantuntijan kanssa. Tietoiltoja järjestettiin kerran kuukaudessa yhteensä yhdeksän ja niissä oli osallistujia yhteensä 161. Tietopäiviä järjestettiin seitsemän. Tietopäivä koostui asiantuntijaluennoista. Sairastuneet saivat tietoa syövästä, hoitomuodoista ja selviytymisestä sairauden aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Tietopäivä järjestettiin suolistosyöpään sairastuneille, eturauhassyöpään sairastuneille ja mihin tahansa syöpään sairastuneille. Rintasyöpään sairastuneille järjestettiin neljä tietopäivää. Osallistujia oli yhteensä 76, joista kahdeksan oli sairastuneen läheisiä. Avokuntoutuskursseja järjestettiin kolme. Kaksi kurssia järjestettiin rintasyöpään sairastuneille hoitojen päättymisen jälkeen. Näistä toisen kurssin erityinen painopiste oli liikunnassa. Kolmas avokuntoutuskurssi oli gynekologista syöpää sairastaville. Levinnyttä syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen tarkoitettu kurssi peruuntui ilmoittautuneiden vähäisyyden takia. Avokuntoutuskurssien osallistujilla oli mahdollisuus kokemusten vaihtoon sekä keskusteluun asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijoita olivat syöpätautien erikoislääkärit, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, sosiaalipsykologi, psykologi, seksuaaliterapeutti, sairaanhoitaja sekä vertaistukihenkilöt. Osallistujia avokuntoutuskursseilla oli yhteensä 40. Syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään ohjattiin valtakunnallisille sopeutumisvalmennuskursseille eri puolelle Suomea. Erityisesti potilaat olivat halukkaita hakeutumaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestettäville kursseille Vertaistukihenkilötoiminta Yhdistyksessä toimi 12 rintasyöpäpotilaiden, 4 eturauhassyöpäpotilaiden ja 10 muiden syöpäsairaiden potilaiden vertaistukihenkilöä eri puolilla yhdistyksen toiminta-aluetta. Toimintavuoden aikana he tapasivat 57 vastasairastunutta henkilöä. Vertaistukihenkilöt luennoivat yhdistyksen järjestämillä kursseilla ja koulutustilaisuuksissa. Heitä haastateltiin myös lehdissä, radiossa ja televisiossa. Näihin vertaistukihenkilöt osallistuivat yhteensä 73 kertaa. Vertaistukihenkilöille järjestettiin toiminnanohjausta sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti. Kerran vuodessa toteutettiin ryhmätyönohjaus. Vertaistukihenkilöt olivat sairaanhoitajan ohjaamana sekä arvioimassa että suunnittelemassa vertaistukihenkilötoimintaa. Kerran kuukaudessa yhdistyksen tiloissa järjestettiin keskustelukahvila, jossa keskustelua johdatteli kaksi vertaistukihenkilöä. Keskustelukahvilassa kävi yhteensä 61 syöpään sairastunutta. Arjen ystävinä toimi neljä koulutettua henkilöä, jotka antoivat tukeaan kahdeksalle syöpään sairastuneelle. Arjen ystävä -toiminta päätettiin lopettaa vähäisen kysynnän takia vuoden 2013 lopussa. Vertaistukihenkilö oli yhdessä sairaanhoitajan ja syöpätautien erikoislääkärin kanssa ohjaamassa syöpään sairastuneen läheisten tapaamista syksyllä. Osallistujia oli kahdeksan. Keväälle suunniteltu läheisten tapaaminen peruuntui vähäisen ilmoittautuneiden määrän takia Vertaistukiryhmät Tampereella toimi Potilaskerho, joka kokoontui viikoittain. Kerhopäivinä osallistujia oli keskimäärin 50. Kerho järjesti muun muassa luentoja, keskustelua ja retkiä. Ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen osallistui sairaanhoitaja. Lisäksi Tampereella toimi kaksi sairauskohtaista vertaistukiryhmää, joista toinen oli rintasyöpään sairastuneille ja toinen aivokasvainpotilaille ja heidän läheisilleen. Näissä ryhmissä ohjaajana toimi joko vertaistukihen- 9

10 kilö tai sosiaalipsykologi. Kaikille sairastuneille avoin keskusteluryhmä Arjen ajattelijat kokoontui kuukausittain vertaistukihenkilön ohjaamana. Nokian ryhmä kokoontui Kerholassa Nokialla kerran kuukaudessa. Ryhmään osallistui keskimäärin 45 nokialaista syöpäpotilasta sekä heidän läheistään. Sairaanhoitaja osallistui ryhmän toiminnan suunnitteluun. Vertaistukiryhmät kokoontuivat myös Hämeenkyrössä, Kangasalalla, Ruovedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Virroilla. Vertaistukiryhmän toiminnasta vastasi paikkakunnalla asuva, syövän sairastanut henkilö. Vertaistukiryhmien vastuuhenkilöille järjestettiin koulutustilaisuus, johon osallistui kahdeksan henkilöä Liikunta Yhteistyössä Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressin kanssa järjestettiin syöpään sairastuneille kuntopiiriliikuntaa. Allasvoimistelua järjestettiin Viola-kodin tiloissa Tampereella. Liikuntaryhmissä oli yhteensä kolmisenkymmentä osallistujaa Virkistystoiminta Talviretki syöpään sairastuneille järjestettiin maaliskuussa Hahkialan kartanoon Hauholle. Retkelle osallistui yhteensä 47 henkilöä, joista yksi oli sairaanhoitaja ja kolme oli vertaistukihenkilöitä. Lokakuussa järjestettiin hyvinvointipäivä alle 50-vuotiaille rintasyövän sairastaneille, hoitojen päättymisen jälkeen. Päivä järjestettiin Anna-Leena ja Timo Lääperin lahjoitusvaroilla. Tähän hyvinvointi- ja hemmottelupäivään osallistui viisi henkilöä Etuusneuvontapuhelin Yhdistys vastasi Suomen Syöpäyhdistyksen käynnistämän valtakunnallisen etuusneuvontapuhelimen hoitamisesta. Neuvontapuhelimessa annettiin syöpäpotilaille neuvontaa potilaan oikeuksiin, toimeentuloon, vammais- ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa kerran viikossa kahden tunnin ajan. Eniten soittajille aiheuttivat ongelmia toimeentuloon liittyvät kysymykset. 10. OPETUS JA KOULUTUS Syövän ennaltaehkäisyä ja yhdistyksen toimintaa selvitettiin opintokäynneillä olleille opiskelijaryhmille. Opintokäynneillä yhdistyksessä kävi 365 sairaan-, lähija terveydenhoitajaopiskelijaa Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Lokakuussa järjestettiin yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen joukkotarkastusrekisterin kanssa Tampereella koulutuspäivä suolistosyövän seulontaan osallistuvien kuntien yhteyshoitajille ja suoliston tähystyksiä tekeville lääkäreille. Koulutukseen osallistui 52 henkilöä. Yhdistyksen ylilääkäri luennoi Helsingin ja Tampereen Lääkäripäivillä ja muissa terveydenhuollon ammattihenkilöille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa Helsingissä, Tampereella ja Ruovedellä sekä syöpäjärjestöjen omalle henkilökunnalle tarkoitetuissa tilaisuuksissa. 11. YHDISTYKSEN HARJOITTAMA TUTKIMUSTOIMINTA Osana kansainvälistä rintasyövän ennaltaehkäisyä selvittävää monikeskustutkimusta (IBIS I), johon Pirkanmaan Syöpäyhdistys aikanaan osallistui, tehtiin osatutkimuksena gynekologisia haittoja selvittävä tutkimus. Tutkimuksesta tehty artikkeli julkaistiin tammikuussa 2013 European Journal of Cancer -lehdessä. Yhdistys on ainoana suomalaisena keskuksena mukana vaihdevuosi-iän ohittaneille naisille suunnatussa kansainvälissä rintasyövän ehkäisyä selvittävässä kaksiosaisessa lääketutkimuksessa IBIS II. Tutkimukseen otettiin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä 6844 naista. Näistä 134 oli Suomesta, ja vuoden lopussa seurannassa Syöpäyhdistyksen poliklinikalla oli 98 naista. IBIS II -preventiotutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa The Lancet -lehdessä joulukuussa Suomessa tutkimuksesta vastaavana lääkärinä toimi yhdistyksen entinen ylilääkäri Tiina Palva, joka oli myös yksi edellä mainitun julkaisun tekijöistä. 12. TALOUS Varsinainen toiminta Yhdistyksen varsinaisen toiminnan päätoimialat ovat poliklinikka, neuvonta-asema ja suolistosyövän seulonta 10

11 sekä hallinto, sisältäen myös järjestötoiminnan. Vuonna 2013 varsinaisen toiminnan tuotot olivat 1,27 miljoonaa euroa, joka oli 11,5 % edellistä vuotta enemmän. Kulut olivat 2,12 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,9 %. Raha-automaattiyhdistyksen tukea yhdistys sai Suomen Syöpäyhdistykselle myönnetystä yleisavustuksesta 8000 euroa sekä 8000 euroa kuntoutuskurssien järjestämiseen. Opintotoiminnan Keskusliitto ry:ltä saatiin tukea potilasryhmien ja -tilaisuuksien järjestämiseen 2103 euroa Varainhankinta Yhdistyksen varainhankinnan nettotuotto oli noin euroa. Edellisenä vuonna varainhankinnasta kertyi euroa. Varainhankinta koostuu jäsenmaksuista euroa, lahjoituksista euroa, keräystuotoista euroa sekä testamenttituotoista euroa. Lahjoitukset yhteisöiltä: Pirkanmaan Kansanterveys ry ,00 Paavo Sirén testamenttisäätiö ,00 Syöpäsäätiö ,00 Gramex-korvaus 971,91 Syöpäsäätiön lahjoitus oli kohdennettu syöpätauteihin liittyvään neuvontaan Sijoitus- ja rahoitustoiminta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotto oli noin euroa. Edellisen vuoden nettotuotto oli noin euroa. Osinko- ja korkotuottoja kertyi euroa sekä myyntivoittoja euroa. Luovutustappioita kirjattiin euroa ja tilinpäätökseen sijoitusten arvonalennuksia euroa. Vuokratuotot olivat euroa ja näihin liittyviä osakehuoneistojen ylläpitokuluja oli euroa. Metsätilan hoidosta aiheutui kuluja euroa Investoinnit Toimintavuonna ei tehty merkittäviä investointeja Tilikauden tulos Tilikauden tulos oli ,20 euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna tulos oli ,82 euroa ylijäämäinen. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli noin euroa enemmän verrattuna vuoteen Taseen loppusumma oli ,90 euroa. Edellisen vuoden taseen loppusumma oli ,67 euroa. Lisäksi saatiin lahjoituksia yksityishenkilöiltä. Yli 300 euron lahjoituksen antajia olivat Pekka Salmisen perikunta, Jarkko Salo, Pekka Sorri ja Pentti Mäenpää. Martta Pajarin ja Eeva Kallion merkkipäiviä muistettiin lahjoituksella yhdistykselle. Sanna Jartti-Rantasen, Pentti Harsun, Eila Haapaniemen, Markku Juutisen ja Lauri Luodon muistoa kunnioitettiin yhdistykselle osoitetuilla muistorahoilla. Testamenttilahjoituksia saatiin Anja Plymin, Valma Lehtosen, Anja Surakan, Oiva Isolan, Terttu Sahlsténin ja Meeri Röngän jälkeen. Keräystuotot koostuivat jäsenten maksamista tukimaksuista. 11

12 Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,73 Kulut Henkilöstökulut , ,92 Poistot , ,67 Muut kulut , ,03 Kulut yhteensä , ,62 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ , ,89 VARAINHANKINTA Tuotot , ,78 Kulut , ,50 Yhteensä , ,28 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,39 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,41 Kulut , ,98 Yhteensä , ,43 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,82 YLEISAVUSTUKSET 8 000, ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,82 12

13 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,12 Aineelliset hyödykkeet , , 34 Sijoitukset , ,81 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,40 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,40 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,61 Siirtosaamiset , ,15 Lyhytaikaiset yhteensä , ,76 Rahat ja pankkisaamiset , ,24 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,67 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Yhdistyksen peruspääoma , ,93 Rahastot , ,22 Ed. tilikausien ylijäämä , ,57 Tilikauden yli/-alijäämä , ,82 Oma pääoma yhteensä , ,54 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,31 Muut velat , ,16 Siirtovelat , ,66 Lyhytaikaiset yhteensä ,13 Vieras pääoma yhteensä , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,67 Tuloslaskelma ja tase ovat lyhennelmiä virallisesta. 13

14 TILINTARKASTUSKERTOMUS Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Tampereella, 14. päivänä helmikuuta 2014 Mirja Juusela, KHT Marko Vehniä, KHT 14

15

16 Hämeenkatu 5 A, 7. krs PL 190, Tampere Puh