INTERNET. Internetin palvelut. Sähköposti. Postituslistat. Internet ja käyttöjärjestelmät

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS Sisällys... 2 Internet... 3 Internetin palvelut... 3 Sähköposti... 3 Postituslistat... 3 Internet ja käyttöjärjestelmät... 3 Internet ja TCP/IP-protokolla... 4 IP-osoite... 4 Yhteyden muodostaminen... 4 World Wide Web, 5 WWW-käsitteitä... 5 Internet Explorer... 6 Selaimen mukauttaminen... 7 Selaimen käyttö... 8 WWW-sivun tallentaminen... 9 Sivun avaaminen kovalevyltä... 9 WWW-sivun tulostaminen Pankki Internetissä Explorer ja sähköposti Sähköposti Sähköpostin edut Sähköpostin ongelmia Sähköpostin matka Outlook Express Outlook Expressin tärkeimmät asetukset Viestien lähettäminen ja lukeminen Viestin lähettäminen Viestien lukeminen ja jatkotoimet Osoitteisto Kirjepohjien käyttö Kansiot Suomi - englanti sanastoa Tiedonhaku Internetistä Hieman käsitteistä Internetin sisältö - tietomassaa Tiedon luokittelu ja indeksointi Internetissä Virtuaalikirjastot Aihehakemistot...21 Hakukoneet Metahakukoneet Hämä- hämä- häkki kärjessä Harhautusta Hakumenetelmät Hakusanat Fraasi Boolen logiikka Hakuvälineitä Alta Vista Google Yahoo Sanastoa... 29

3 A-ajokortti 3 Internet INTERNET Internetistä on viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut yksi puhutuimmista tietotekniikkaan liittyvistä aiheista, mutta mistä oikeastaan on kysymys. Internetin palvelut Sähköposti Postituslistat Tekniikkana Internet ei ole enää mikään uusi asia. Kaikki sai alkunsa lokakuussa v Yhdysvaltain puolustusministeriön projektista nimeltä ARPA (Advanced Research Projects Agency). ARPANET -verkossa oli ensimmäisen kerran kytkettynä neljä keskuskonetta USA:n länsirannikolla v Tavoitteena oli kehittää tietoliikennejärjestelmä, joka toimisi vielä mahdollisen ydinhyökkäyksen jälkeenkin vaikka osa verkon yhteyksistä olisi poikki. Varsinainen internetkuume tuli vasta World Wide Webin (WWW) myötä. Kyseessä on järjestelmä, jolla verkossa olevat koneet voivat viita toisiinsa ja toistensa hakemistoissa oleviin yksittäisiin tiedostoihin. Viittaukset ovat koneita yhdistäviä linkkejä, jotka risteilevät ympäri maapalloa. WWW on graafinen palvelu, jossa on tekstin lisäksi myös kuva ja ääni. Käyttö on helppoa, kun komennot on korvattu näytöllä näkyvillä linkeillä, joita käytetään hiirellä. Tämä keskeisin syy Internetin viime vuosien suosioon. Mitä Internetissä sitten voi tehdä? Käyttömuotoja on useita, Internetissä niistä käytetään nimitystä palvelu. Ne ovat toistaiseksi lähes kaikki maksuttomia. Verkko on alun perin tarkoitettu vapaaseen tiedonvälitykseen eikä sen luonteeseen kuulu maksullisuus. Kaupallisuus on hyvää vauhtia tulossa Internetiin, mutta tietyt palvelut nähtävästi tulevat jatkossakin olemaan käyttäjälleen maksuttomia. Lähes kaikkia Internet-palveluja käytetään asiakasohjelmilla, jotka käyttävät vastaavaa verkossa olevaan palvelinohjelmaa. Internet toteuttaa siten nykyaikaista asiakas/palvelin (client/server) periaatetta. Asiakasohjelma omassa mikrossa toimii käyttöliittymänä ja palvelun tarjoavassa koneessa pyörivä palvelinohjelma tekee varsinaisen työn. Seuraavassa esitellään joitakin Internet-palveluja, joista kuitenkin vain sähköposti ja WWW kuuluvat kurssin varsinaiseen ohjelmaan. Internetin käytetyin ja tärkein palvelu on sähköposti. Se on todella nopea, viesti voi olla perillä toisella puolella maapalloa alle minuutissa. Käytettävissä on lukuisa määrä ohjelmia sekä merkkipohjaisina että graafisina. Lisäksi eräät selainohjelmat sisältävät oman sähköpostiosuuden. Me opettelemme käyttämään sähköpostia Outlook Express nimisellä suomenkielisellä ohjelmalla. Postituslistat ovat maailmanlaajuinen keskustelujärjestelmä, jotka toimivat sähköpostin varassa. Jokainen Internet-sähköpostiosoitteen omaava voi halutessaan liittyä listalle seuraamaan siellä käytävää keskustelua ja ottaa osaa siihen. Listoja on tuhansia, eikä niitä käytännössä kykene seuraamaan kuin joitakin. Internet ja käyttöjärjestelmät Tämä opas perustuu Internetin käyttämiseen graafisten Windows-ympäristössä toimivien työvälineohjelmien avulla. Sinänsä suurin osa asioista voidaan tehdä myös merkkipohjaisilla ohjelmilla, mutta tässä ei puututa niiden käyttöön. Windows soveltuu hyvin Internetin käyttämiseen. Ohjelmia on sekä Windows 3.xx versioille että Windows95/NT:ssä toimiville.

4 A-ajokortti 4 Internet Internet ja TCP/IP-protokolla IP-osoite Koti- ja pienyrityskäytössä Internetin käyttö tapahtuu kotona tai yrityksessä olevasta mikrosta ja yhteydestä Internet-palvelun tarjoajaan. Verkkoprotokollana on TCP/IP-protokolla (Transmission Control Protocol/Internet Protocol/. Protokolla lähettää tiedon enintään 1,5 kilotavun paketteina Internet-verkkoa pitkin. Tieto saattaa kulkea useaa reittiä pitkin kohteeseensa, jossa paketit taas asetetaan oikeaan järjestykseen. Koska paketit saattavat kulkea usean reitittimen kautta, on sillä vaikutusta siirron nopeuteen. Mitä enemmän paketteja (paljon käyttäjiä) on liikkeellä, sitä hitaampaa on perillemeno. Nopeuteen vaikuttaa yhteysnopeus, kohteen sijainti, vuorokauden aika ja viikonpäivä. Osoitteiden avulla tunnistetaan niin verkossa olevat mikrot kuin palvelutkin. Jokainen tietokone pitää voida yksilöidä oman ns. IP -osoitteen avulla. Kyseessä on 32 bittinen luku, joka on jaettu neljään osaan pisteellä toisistaan erotettuna. Osoite jaetaan käytännössä kahteen osaan, verkko (network number) ja laitenumeroon (host number). Osoite on hankala muistaa ja se onkin yleensä korvattu selväkielisellä osoitteella (esim. tmmavu@uta.fi) nimipalvelun avulla (Domain Name service, DNS). Yhteyden muodostaminen Internet-yhteys on mahdollista kiinteän yhteyden kautta tai pääteyhteytenä modeemin kautta. Modeemin tilalla voi olla ISDN-yhteys. Kiinteässä yhteydessä mikro on liitetty suoraan verkon solmuksi (node). Käytännössä kiinteää yhteyttä käyttävät organisaatiot ja oppilaitokset. Pääteyhteydessä ollaan SLIP/PPP-protokollaa käyttäen modeemilla yhteydessä palvelun tarjoajaan. Kaikki Internetin palvelut ovat käytettävissä, mutta tiedonsiirtonopeus on alhaisempi kuin kiinteässä yhteydessä. Haluttaessa käyttää Windows-ohjelmia ja World Wide Web-pohjaista hypertekstikäyttöliittymää, on modeemiyhteys muodostettava aina SLIP/PPP-protokollaa tai kiinteää yhteyttä käyttäen.

5 A-ajokortti 5 Internet WORLD WIDE WEB, WWW WWW-KÄSITTEITÄ Internetin leviämisen tärkein syy on World Wide Web-järjestelmä, suomalaisittain Veppi. WWW koostuu palvelinkoneista, joihin on koottu hypermediadokumentteja. Ne ovat dokumentteja, jotka voivat sisältää tekstiä, kuvaa, ääntä, videokuvaa ja viittauksia muihin dokumentteihin. WWW on helppokäyttöisin työvälinen Internetin tietomassan tutkimiseen. Liikkuminen World Wide Webissä perustuu kuviin ja teksteihin eikä vaikeasti muistettaviin käskyihin. WWW:n käyttämiseen tarvitaan oma ohjelma, selain. Niitä on markkinoilla useita, joista kaksi, Microsoft Internet Explorer ja Netscape Navigator/Communicator ovat yleisimmät. Selaimilla on eronsa, mutta käyttäjän kannalta ei ole olennaista eroa kumpaa näistä käyttää. Tässä oppaassa tutustutaan Internet Explorerin käyttöön. Selain tulee Windows 95 käyttöjärjestelmän mukana, mutta sen voi hankkia erikseenkin. Explorer on markkinoiden ainoa selain, joka on saatavissa myös suomenkielisenä ja me tutustumme Explorer 4.0:n suomenkieliseen versioon. Ennen kuin menemme pidemmälle, on syytä tutustua joihinkin käsitteisiin, joista jatkossa puhutaan ja jotka ovat olennaisia Internetin käytössä. HTML-dokumentit ovat juuri niitä (koti)sivuja, joita selaimellamme tutkimme. Kyseessä on HTML-merkintäkielellä (Hypertext Markup Language) luotu sivu, joka voi sisältää tekstiä, kuvia, ääntä, videokuvaa ja linkkejä, eli viittauksia saman dokumentin sisällä tai toisiin dokumentteihin. Viittausta (linkkiä) napsauttamalla käyttäjä pääsee suoraan viitattuun dokumenttiin, vaikka se sijaitsisi toisella puolella maapalloa. HTTP (Hypertext Transfer Protocol) on protokolla, jolla asiakas ja palvelin keskustelevat keskenään. avulla WWW-dokumentit löytävät tiensä palvelimesta asiakkaalle, jolta hakupyyntö on saatu. URL osoitteella dokumentit yksilöidään. URL osoite (Universal Resource Locator) muodostuu osista, joista ensimmäinen kertoo käytettävän protokollan.. Protokollan jälkeen tulee yleensä kaksoispiste (:) ja kaksi kauttaviivaa (//). Kauttaviivojen jälkeen kerrotaan missä koneessa dokumentti sijaitsee. Koneen osoitteen jälkeen tulee kauttaviiva (/) ja hakemistopolku, jossa hakemistot erotetaan toisistaan yhdellä kauttaviivalla. Lopuksi kerrotaan dokumentin nimi. Esimerkki URL osoitteesta: Osoitteesta voi päätellä kyseessä olevan hyperteksti-dokumentti, joka sijaitsee koneella uta.fi (fi on maatunnus, josta ilmenee, että kone sijaitsee Suomessa) hakemistossa ~tmmavu ja dokumentin nimi on kyrillik.htm. Koneen nimi on itse asiassa koneen IP eli Internet osoite, joka vastaa jotain numerosarjaa. Osoite on hankala muistaa ja se onkin yleensä korvattu selväkielisellä osoitteella (esim. tmmavu@uta.fi) nimipalvelun avulla (Domain Name service, DNS). Kun käyttäjä luo yhteyden johonkin Internetiin kytkettyyn koneeseen, käyttäjän kone ottaa ennen varsinaisen yhteyden luomista yhteyden nimipalvelimeen, joka muuntaa käyttäjän määrittelemän selväkielisen osoitteen vastaavaksi IP-osoitteeksi (numerosarjaksi). Koneen nimi koostuu yleensä kolmesta osasta, jotka ovat koneen nimi, organisaation nimi ja maatunnus, esimerkiksi kielo.uta.fi. Maatunnus vastaa ISO-järjestelmän maakoodia, jossa Suomen tunnus on fi. Varsinainen koneen nimi korvataan useimmiten palvelulla (www, ftp, archie, telnet jne.). Kun selataan www-sivuja, kirjoitetaan esim. jne. Esimerkkinä olevassa URL -osoitteessa kielo.uta.fi on korvattu kirjoittamalla

6 A-ajokortti 6 Internet INTERNET EXPLORER Explorerin käynnistyessä näytölle avautuu seuraavanlainen ikkuna, joka sinänsä on normaali Windows-ikkuna. Selaimen otsikkorivillä näkyy avoinna olevan dokumentin nimi. Valikkorivi sisältää kaikki ohjelman komennot, joista yleisimmät löytyvät myös työkaluriviltä. Työkalurivin alla, tai ellei se ole näkyvissä, valikkorivin alla on Osoite -rivi, johon kirjoitetaan se osoite johon halutaan mennä (osoitteeseen voi mennä muillakin tavoilla). Kun sivu avautuu näyttöön osoiterivillä lukee näytössä näkyvän dokumentin URL -osoite. Valikkorivin oikeassa päässä on Explorer painike, jota klikkaamalla pääset MS Explorerin kotisivulle. Valikkorivin viimeistä valikkoa Ohje kannattaa opetella käyttämään, sieltä löytyy moniin asioihin varsin selkeät ohjeet. A s e n n u k s e n j ä l k e e n s e l a i Asennuksen jälkeen selain on välittömästi käytettävissä, mutta joitakin asetuksia kannattaa kuitenkin muuttaa, jotta selaimen toiminta vastaisi paremmin omia tarpeita. Asennuksen jälkeen aloitussivuna on Microsoftin kotisivu ja käyttäjän kannalta tarkoituksenmukaisempi aloitussivu on oma kotisivu tai jokin muu käyttäjän haluama sivu. Määrittely tehdään Työkalut valikosta komennolla Internet asetukset... Avautuvassa Internet-asetukset -ikkunassa on useita välilehtiä. Välilehdessä Yleiset, on otsikon Voit määrittää kotisivuna käytettävän sivun alla ruutu, jolla on nimi Osoite: siihen voit kirjoittaa haluamasi osoitteen (kirjoittajalla siinä lukee ja aina avatessasi Explorerin online-tilassa (yhteys palvelimelle on) haetaan määritelty sivu näytölle. Voi myös valita, että mitään sivua ei avata tässä vaiheessa.

7 A-ajokortti 7 Internet Samalta välilehdeltä voi myös valita mitä kirjasinlajia (fonttia) selain käyttää. Määritys ohittaa HTML dokumentin fonttimääritykset. Tässä voi myös määritellä sivuhistorian säilytysajan, ADSL-yhteydet ovat niin nopeita, että määrittely voi olla 0. Sivuhistoria kertoo missä linkeissä on em. aikana vierailtu. Välilehdeltä Yhteys määritellään muodostetaanko yhteys Internetiin modeemilla vai lähiverkon kautta. Välilehdeltä Ohjelmat määritellään mitä ohjelmaa Explorer käyttää mm. sähköpostin käsittelyssä. Explorerissa ei itsessään ole sähköpostiosuutta, mutta se voi käyttää sähköpostin käsittelyyn em. tavalla määriteltyä sähköpostiohjelmaa. Tähän ei ole välttämätöntä määritellä mitään ohjelmaa, mutta silloin joutuu avaamaan sähköpostiohjelman erikseen, mikä ei tietenkään edellytä Explorerin sulkemista. Suurin haitta lienee se, että jos mitään sähköpostiohjelmaa ei ole määritelty, ei voi lähettää sähköpostia suoraan Explorerista HTML-dokumenteissa oleviin osoitteisiin, vaan on mentävä erikseen sähköpostiohjelmaan. Windowsin mukana tulee sekä Explorer selain että Outlook Express sähköpostiohjelma, joka on oletusarvoinen Explorerin käyttämä sähköpostiohjelma ja käy varsin hyvin sähköpostiohjelmaksi. Sinänsä mikä hyvänsä koneella oleva sähköpostiohjelmaa voidaan määritellä toimimaan Explorerin kanssa. Muihin Internet asetuksiin ei ole erityistä tarvetta puuttua tässä vaiheessa. Selaimen mukauttaminen Selain on sellaisenaan käytettävissä, mutta joitakin asioita ehkä kannattaa hieman muokata omaksi mukavuudekseen. Web-sivujen tekijät ja suunnittelijat ottavat Web-sivuja luodessaan usein käyttöön tietyn fontin, tietyt värit, tietyt koot ja tietyn taustavärin. Nämä asetukset määritetään joko kutakin kohdetta varten erikseen tai käyttämällä tyylilomaketta, joka on eräänlainen malli, joka kertoo, miten eri tyylejä käytetään Web-sivulla tai koko sivustossa. Voit korvata minkä tahansa tai kaikki nämä asetukset, mistä on hyötyä heikkonäköisille. Voit määrittää haluamasi fontti- ja väriasetukset käyttöön kaikilla sivuilla, joissa ei ole käytössä tyylilomakkeita. Voit lisäksi määrittää, otetaanko jokin määrittämäsi asetus tai kaikki määrittämäsi asetukset käyttöön tyylilomakkeita käyttävillä sivuilla. Yksi ehkä useimmin tarvittavista toimista on tekstin koon muuttaminen. Se tapahtuu Näytä-valikon komennolla Tekstin koko. Avautuvasta valikosta valitaan haluttu koko. Valinta vaikuttaa ainoastaan kokoon, fonttilaji ei muutu. Toinen usein eteen tuleva mukauttamisen kohde on työkalurivi. Yleensä se kannattaa pitää näkyvissä, koska siitä on näppärämpi antaa komentoja kuin valikoista. Työkalurivin painikkeet voidaan näyttää pelkkinä painikkeina tai painike ja selite. Painikkeiden merkityksen oppii nopeasti muistamaan, joten selitteet eivät ehkä ole tarpeen. Mukauttaminen tehdään valikosta Näytä komennolla Työkalurivit. Komento avaa valikon, josta voidaan valita mitä työkalurivejä näytetään.

8 A-ajokortti 8 Internet Mukauta... -komennolla avautuu ikkuna, jonka kohdasta Tekstiasetukset: määritellään näytetäänkö painikkeet ilman selitettä vai selitteen kanssa. Jos selite näytetään, voidaan valita miten ne näytetään. Näytä tekstiselitteet näyttää selitteet painikkeen alla. Tekstiselitteet oikealla näyttää selitteet painikkeen oikealla puolella. Ei tekstiselitteitä näyttää painikkeet ilman selitteitä. Selaimen käyttö Painikkeiden koko määritellään saman ikkunan kohdasta Kuvakeasetukset: Valittavana ovat Suuret kuvakkeet tai Pienet kuvakkeet. Avaa Explorer, jolloin ohjelma avaa määrittelemäsi sivun. Dokumenttia voit selata vierityspainikkeella, nuolinäppäimillä ja PgUp/PgDown näppäimillä. Dokumentissa olevia kuumia sanoja, linkkejä klikkaamalla pääset linkin osoitteeseen, jolloin ko. dokumentti avautuu näytölle (tätä kutsutaan surffaamiseksi). Linkit voivat johtaa mille tahansa sivulle missä tahansa maailmassa, yleensä asia ainakin summittaisesti ilmenee linkin yhteydessä. Kun hetken aikaa klikkailee linkkejä, voi käydä niin ettei enää tiedä missä on. Lähtökohtaan, kotiin, pääse klikkaamalla työkalurivillä oleva Aloitussivu painiketta. Askel kerrallaan takaisin pääsee klikkaamalla työkalurivin painiketta Edellinen ja vastaavasti askele kerrallaan eteenpäin klikkaamalla painiketta Seuraava. Painikkeet eivät toimi, jos aiottu toimenpide ei ole mahdollista. Vastaavat komennot löytyvät Siirry -valikosta, mutta työkalurivi kannattaa yleensä pitää näkyvissä, koska toiminta sen kautta on nopeampaa. Joskus halutun dokumentin latautuminen kestää kovin kauan. Latautumisen voi keskeyttää Pysäytä painikkeella ja yrittää uudelleen. Näytössä olevan sivun saa ladattua uudelleen Päivitä painikkeella. Jo käydyille sivuille pääset nopeasti klikkaamalla painiketta Sivuhistoria, jolloin näytölle ilmaantuu luettelo kohteista, joissa istunnon aikana on käyty. Klikkaamalla luettelossa olevaa osoitetta pääset sinne nopeasti uudelleen. Verkossa on paljon mielenkiintoisia paikkoja, joihin haluaa mennä uudestaan. Osoitteet voi tietysti aina kirjoittaa paperille, mutta tärkeimmät paikat kannatta merkitä suosikkilistalle (tästä käytetään myös nimitystä kirjanmerkki) valitsemalla hiiren kakkospainikkeella esiin tu-

9 A-ajokortti 9 Internet levasta pikavalikosta kohta Lisää suosikkeihin. Saman voi toteuttaa antamalla valikosta Suosikit komennon Lisää suosikkeihin. Nämä merkinnän saat esiin klikkaamalla työkalurivin painiketta Suosikit. Suosikkikohteeseen pääset klikkaamalla kohdetta em. listalla. WWW-sivun tallentaminen Pitkiä dokumentteja ei kannata lukea läpikotaisin valinnaisen verkkoyhteyden aikana, koska yhteysaika maksaa. Kiinnostava sivu kannattaa tallettaa omalle kovalevylle, josta sitä voi lukea ilman verkkoyhteyttä kaikessa rauhassa. Toki kiinnostavia dokumentteja kannattaa tallentaa, vaikka käytössä olisi kiinteä yhteys, jolloin yhteysaika sinänsä ei maksa. Web-sivu sisältää HTML (Hypertext Markup Language) -kielisiä muotoilukomentoja, grafiikkaa ja multimediatiedostoja. HTML-muotoilukomentoja käyttämällä muotoillaan tekstiä, käsitellään grafiikkaa, määritellään taustavärit ja mukautetaan Web-sivuja muillakin tavoilla. Koska yksi Web-sivu voi sisältää useita upotettuja tiedostoja (jokainen Web-sivulla oleva kuva on erillinen sivulle linkitetty tiedosto), voidaan Web-sivu tallentaa neljällä eri tavalla: Täydellisenä Web-sivuna. HTML-tiedosto ja kaikki siihen liittyvät upotetut tiedostot, kuten kuvat, tallennetaan. Arkistona. Koko Web-sivu tallennetaan yhtenä, ei muokattavissa olevana arkistona HTML-tiedostona. Sivun HTML-koodinen osa tallennetaan, mutta siihen liittyviä upotettuja tiedostoja ei tallenneta Tekstitiedostona. Sivulla oleva teksti tallennetaan tekstimuodossa. Dokumentin voi lähettää myös sähköpostina itselleen tai muille. Anna Tiedosto valikosta komento Lähetä ja avautuvasta uudesta valikosta komento Sivu sähköpostina. Sekä teksti että kuvat menevät postin mukana. Sivun avaaminen kovalevyltä Annetaan Tiedosto-valikosta komento Avaa... Näyttöön avautuu Avaa-ikkuna, jonka Selaa -painiketta napsauttamalla avautuvasta ikkunasta valitaan kansio, jossa avattava dokumentti sijaitsee. Valitaan tiedostoluettelosta avattava dokumentti (kuvassa index.htm) ja napsautetaan OK-painiketta. Avattavan tiedoston kaksoisnapsautus ajaa saman asian. Näyttöön avautuu nyt uudestaan Avaa-ikkuna, jonka Avaa: -ruudussa näkyy dokumentin sijainti ja nimi (hakupolku). Napsautetaan vielä OK ja tiedosto avautuu selaimeen.

10 A-ajokortti 10 Internet WWW-sivun tulostaminen WWW-sivuja voidaan myös tulostaa. Toimenpide on jokseenkin samanlainen kuin muissakin ohjelmissa. Tulostaminen koskee näytössä olevaa dokumenttia, ei koko sivustoa. Jos koko sivusto halutaan tulostaa, se on tehtävä dokumentti kerrallaan. Kuten muissakin Microsoftin ohjelmissa, myös Explorerin työkalurivillä oleva Tulosta -komento on pikatulostus, joka tulostaa näytöllä olevan dokumentin. Mitään ikkunaa ei avaudu. Tiedosto-valikon Tulosta-komento avaa näytölle ikkunan, josta voidaan tarkemmin valita mitä tulostetaan. Tulostaminen koskee näytössä olevaa dokumenttia, ei koko sivustoa. Dokumentti ei kuitenkaan aina mahdu yhdelle sivulle, joten voidaan valita tulostetaanko koko dokumentti, valittu alue tai tietyt sivut. Nykyinen sivu valinta ei ole käytettävissä. Käytettävissä on myös tulostuksen esikatselu. Komento löytyy Tiedosto -valikosta. Esikatselu-ikkunasta näkyy sivujen määrä ja nähdään millä sivulla haluttu teksti sijaitsee. Kehys sivuilla kannattaa valita tulostus Vain valittu kehys, jolloin tulostetaan vain sen kehyksen sisältö, jossa tulostettava aineisto on. Tällöin esikatselussa myös pääsee selaamaan tulostettavia sivuja. Kuvan sivu tulostettaisiin näytön asettelun mukaisesti, jolloin tulosteeseen tulisivat sekä yläkehyksen kuva ja teksti että vasemman kehyksen linkit. Valinnalla Vain valittu kehys mukaan tulisi vain Kyrilliikka Internetissä teksti, jota itse asiassa on viisi sivua eikä yksi, kuten kuvassa olevalla valinnalla näyttäisi olevan. Tulostuksen esikatselu -ikkunasta voi antaa myös komennon Tulosta. Komento avaa saman Tulosta -ikkuna kuin komento Tiedosto - Tulosta. Yksi ero kuitenkin on, nyt myös valinta Nykyinen sivu on käytettävissä.

11 A-ajokortti 11 Internet Pankki Internetissä Explorer ja sähköposti Varsin hyödyllinen palvelu Internetistä löytyvä palvelu on verkossa asustava pankkineiti. Pankit ovat varsin ennakkoluulottomasti lähteneet hyödyntämään myös Internetin mahdollisuuksia ja niinpä pankkiasiansa voi nykyisin hoitaa myös Internetin kautta. Verkosta löytyvät niin Osuuspankki, Merita kuin Postipankkikin. Päätepankkipalvelun käyttö alkaa tilipankin kanssa tehtävällä sopimuksella. Pankki perii päätepankkiyhteydestä vuosikorvauksen (yksityisasiakkaat) tai korvauksen kultakin laskulta (yritysasiakkaat). Palvelua käytettäessä tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja avainlukulista. Avainlukulista on liuta numeroita paperilla kahdessa sarakkeessa. Toinen avainluvuista on pankin numero jota vastaavaa toista numeroa, asiakkaan avainlukua, päätepankkiohjelma kysyy tilisiirtoja tai maksuja suoritettaessa. Pankkien palveluihin pääsee tutustumaan kokeilutunnuksella ja salasanalla, jotka löytyvät pankin sivuilta. Explorer ei sisällä sähköpostia, mutta se voi hyödyntää koneelle asennettua sähköpostiohjelmaa kuten asetuksien yhteydessä kerrottiin. Määrittely kannattaa tehdä, varsinkin kun se ei estä kyseisen sähköpostiohjelman erillistä käyttöä. Halutessasi avata sähköpostiohjelman Explorerista käsin klikkaa työkalurivin painiketta Posti (tai anna valikosta Siirry komento Sähköposti). Avautuvasta valikosta annettu komento Sähköposti avaa sähköpostiohjelman. Komennolla Uusi viesti, pääset suoraan kirjoittamaan viestiäsi ja lähettämään sen. Samasta valikosta voit myös lähettää sen hetkisen sivun tai linkin sähköpostina. Sähköpostiohjelman avaaminen Explorerista käsin ei sinänsä tuo mitään erityistä hyötyä, jos kohta ei haittaakaan. Hyöty tulee ensinnäkin mahdollisuutena lähettää sivuja ja linkkejä sähköpostina. Toinen ehkä suurempi hyöty tulee mahdollisuutena lähettää sähköpostia suoraan sivuilla annettuihin sähköpostiosoitteisiin. Tämä ei ole mahdollista, jos mitään sähköpostiohjelmaa ei ole määritelty Explorerin käyttöön. Sivuilla on usein annettu sähköpostiosoite esimerkiksi seuraavasti: informaatikko Napsauttamalla sähköpostiosoitteeseen avautuu sähköpostiohjelman viesti-ikkuna, jonka vastaanottajan kohdalla on valmiina ko. sähköpostiosoite, tarvitsee vain kirjoittaa viestinsä ja lähettää se. Tämä ei ole mahdollista, jos mitään sähköpostiohjelmaa ei ole määritelty. On paljon hankalampaa ottaa osoite muistiin ja avata sähköposti erikseen ja kirjoittaa osoite käsin.

12 A-ajokortti 12 Internet SÄHKÖPOSTI Sähköpostin edut Sähköpostin ongelmia Sähköpostin matka Sähköposti on yleisin tapa hyödyntää tietoverkkoja. Sähköposti on nopea ja edullinen kommunikointiväline, joka mahdollistaa joustavan yhteydenpidon niin organisaation sisällä kuin eri puolille maailmaa. Sähköpostin lähettäjä ja vastaanottaja eivät ole sidottuja aikaan eikä paikkaan, vaan millä tahansa järjestelmän laitteella voidaan viestiä mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Jokaisella sähköpostin käyttäjällä on oma postilaatikko jossakin postitoimistossa, johon otetaan yhteys kuun postia lähetetään tai vastaanotetaan. Suurin sähköpostin etu on sen nopeus. Viesti menee perille muutamassa sekunnissa mihin tahansa maailmassa. Toinen etu on alhaiset kustannukset. Viestin voi kirjoittaa valmiiksi ennen yhteyden avaamista, jolloin maksu menee vain siltä ajalta, kun viesti lähetetään ja lähettämiseen kuluva aika mitataan sekunneissa tai kymmenissä sekunneissa. Viestin voi lähettää, vaikka vastaanottaja ei olisikaan tavoitettavissa. Viesti talletetaan vastaanottajan postilaatikkoon, joka on aina valmiina vastaanottamiseen ja vastaanottaja voi lukea viestin halutessaan. Sähköpostista jää aina myös digitaalisessa muodossa oleva dokumentti ja asiat voidaan siten tarkistaa jälkikäteen. Vastaanottaja voi myös edelleen muokata viestejä, koska sähköpostiviesti säilyy merkkimuotoisena tekstitiedostona, jota mikä hyvänsä tekstinkäsittelyohjelma kykenee lukemaan. Sähköpostikaan ei ole ongelmaton kommunikointiväline. Valitettavasti sähköpostilla ei tavoita kaikkia. Käyttöä vaikeuttaa myös laajan, yhtenäisen osoitetietokannan puute. Puhelinnumeroista on luettelonsa, mutta vastaavaa ei ole sähköpostiosoitteista ja jonkin sähköpostiosoitteen selvittäminen voi osoittautua mahdottomaksi. Pidempään verkkoa käyttäneet oppivat kyllä keinonsa osoitteiden selvittämiseen, mutta se on kieltämättä vakava ongelma. Oma sähköpostiosoite kannattaakin ilmoittaa kaikille sitä tarvitseville ja painattaa käyntikorttiin. Jos sähköposti ei tavoita vastaanottajaa, viesti yleensä tulee takaisin. Aina ei kuitenkaan voi olla varma, onko viesti mennyt perille. Sähköpostiviesti koostuu kahdesta osasta, otsikkokentästä ja runko osasta. Otsikkokentässä kerrotaan viestin lähettäjä, vastaanottaja(t), viestin aihe ja palautusosoite. Otsikkokentän tärkein tieto on vastaanottajan osoite, ilman sitä postia ei saada perille. Sähköpostin perillemeno riippuu lähes täysin siitä, onko osoitekentän osoite muotoiltu oikein vai ei. Internet verkossa vastaanottajan osoite muodostuu käyttäjätunnuksesta ja tietokoneen osoitteesta jotka erotetaan (at)-merkillä. Esimerkiksi tmmavu@uta.fi.

13 A-ajokortti 13 Internet OUTLOOK EXPRESS Outlook Express on Microsoftin tuottama sähköpostiohjelma, joka tulee Internet Explorerin mukana. Kumpikin ohjelma on maksuton. Outlook Expressillä voi lähettää sekä tekstimuotoisia viestejä että HTML-viestejä. Varsin mielenkiintoinen ja käyttökelpoinen piirre on mahdollisuus käyttää useita sähköpostitilejä. Outlook Expressin ikkuna on normaali Windows-ikkuna, jota käsitellään kuten mitä hyvänsä Windows-ikkunaa. Ohjelma avautuu kuvan mukaiseen näkymään, josta pääsee näkymän kuvaketta klikkaamalla ao. toimintoon. Samat toiminnot löytyvät luonnollisesti valikkorivin valikoista. Mikäli kuvan näkymä halutaan ohittaa käynnistettäessä merkitään ruksi Siirry suoraan Saapuneen-kansioon käynnistettäessä. Napsauttamalla työkaluriviä voi vastata viesteihin, välittää viestejä edelleen tai luoda uusia viestejä. Työkalurivin avulla voi myös siirtyä viestistä ja kansiosta toiseen. Outlook Expressin tärkeimmät asetukset Ennen kuin voit lähettää ja vastaanottaa sähköpostia, sinulla on oltava Internet-yhteys jonkin palvelutoimittajan tai yrityksesi Internet-yhdyskäytävän kautta. Kun käytössäsi on Internetyhteys, voit määrittää Outlook Express - ohjelman asetukset. Asennusohjelma huolehtii useimmista asetuksista, joten tutustumme tässä vain sellaisiin asetuksiin, jotka todennäköisesti joudut tekemään itse. Yrityksessä tai muussa organisaatiossa asetuksista huolehtii yleensä mikrotukihenkilö Ohjelman määrittelyissä tarvitset postipalvelimien nimet, oman käyttäjänimesi sekä salasanasi. Määritä saapuvan ja lähtevän postin postipalvelin. Saat tiedot Internet-palvelutoimittajaltasi tai järjestelmänvalvojalta, jos käytät lähiverkkoa. Anna komento Työkalut -Tilit. Avautuvasta ikkunasta valitaan välilehti Sähköposti ja klikataan Lisää-painiketta. Valitse Sähköposti ja seuraa sitten ohjatun Internet-yhteyden muodostamisen ohjeita yhteyden muodostamiseksi sähköpostipalvelimeen. Aiemmin käyttöön otettuja määrittelyitä pääset muuttamaan valitsemalla Sähköposti-välilehdeltä muutettava tili ja klikkaamalla Ominaisuudet -painiketta. Avautuvan ikkunan (kuva)

14 A-ajokortti 14 Internet välilehdestä Yleinen päästään määrittämään Sähköpostitili ja käyttäjätiedot; käyttäjän selväkielinen nimi, yritys ja sähköpostiosoite. Esimerkiksi: Sähköpostitili: aiko400 Nimi: aiko400 Yritys: tämä tieto ei ole vältämätön Sähköpostiosoite: Palvelimet -välilehdeltä määritellään lähtevän ja tulevan postin palvelimet, jotka voivat olla myös samat. Esimerkiksi: Lähtevä posti (SMTP): mail.kopteri.fi Tuleva posti (POP3): mailbox.surfeu.fi POP3-tili: aiko400 Lisäasetukset painikkeella pääsee määrittelemään jätetäänkö viestistä kopio myös palvelimelle. Jos kopio jätetään, voi viestin lukea myös toiselta koneelta. Asetukset ikkunassa on muitakin välilehtiä. Välilehdestä Yhteys määritetään käytetty yhteystapa. Yleensä asennusohjelma huolehtii tästä. Kaikki sähköpostiohjelmat lukevat tekstimuotoisia viestejä (ASCII - koodia). Viesti voi olla muussakin muodossa, esim. HTML, mutta tällöin myös vastaanottajan ohjelman on kyettävä lukemaan tätä muotoa. Näin ei läheskään aina ole, joten on parasta käyttää tekstimuotoisia viestejä. Se on myös turvallista sillä tekstimuotoinen viesti ei sisällä viruksia (tällaisen viestin liitetiedosto sen sijaan voi sisältää). Määrittely tapahtuu komennolla Työkalut - Asetukset - Lähettäminen ja valitaan sähköpostin lähetysmuodoksi Vain teksti. Viestien lähettäminen ja lukeminen Sekä viestin vastaanottaminen että lähettäminen edellyttävät yhteyttä palveluntuottajaan. Kun yhteys on päällä ja käynnistät Outlook Expressin, se ottaa yhteyden sähköpostitiliisi ja lataa uudet viestit Saapuneet -kansioon. Saapuneet -kansion lisäksi Outlook Express sisältää Lähtevät, Lähetetyt, Poistetut ja Luonnokset kansiot, jonka lisäksi voit luoda itse omia kansioita tarpeen mukaan. Vastaanottamasi viestit voit järjestää poistamalla tarpeettomat ja siirtämällä kunkin säilytettävän viestin sille sopivaan kansioon. Viestit tallentuvat tietokoneeseesi. Sen lisäksi voit määrittää, että viesteistä jätetään kopio postipalvelimelle, kaikki postipalvelimet eivät tue tätä toimintoa. Mikäli kopiota ei jätetä palvelimelle, ei kerran luettua viestiä voi enää lukea toiselta koneelta. Vastaanottaneen koneen Saapuneet kansiossa viesti säilyy kunnes itse poistat sen. Jos viestistä jätetään kopio palvelimelle, voit lukea viestin uudelleen myös toisella koneella. Mikäli jätät kopiot myös palvelimelle, tyhjennä palvelimella oleva hakemistosi silloin tällöin. Edellä kuvatun Ominaisuudet ikku-

15 A-ajokortti 15 Internet Viestin lähettäminen nan Lisämääritykset painikkeella pääset määrittelemään jätetäänkö viesteistä kopiot palvelimelle ja miten ne poistetaan. Saat lisätietoja Internet-palvelutoimittajalta tai järjestelmänvalvojalta. Voit kirjoittaa omia viestejä tai vastata saapuneisiin viesteihin sekä välittää niitä edelleen. Ohjelmaan kuuluu osoitteisto, josta voit valita viestien vastaanottajat, joille lähetät postia säännöllisesti. Osoitteiston sisällön joudut luomaan ja ylläpitämään itse. Lähettäessäsi viestin Outlook Express tarkistaa, että kaikki Vastaanottaja- ja Kopio-kenttiin kirjoitetut ovat kelvollisia Internet-sähköpostinimiä. Kelvollisuus merkitsee sitä, että osoite on kirjoitusasultaan oikein. Viestin lähettäminen aloitetaan työkalurivin komennolla Uusi, jolloin näytölle avautuu Uusi viesti ikkuna. Kirjoita Vastaanottaja-ruutuun vastaanottajan sähköpostiosoite. Ruutuun voi kirjoittaa useita osoitteita puolipistein (;) erotettuina, jolloin viesti menee samalla kerralla kaikille vastaanottajille. Voit myös lähettää jäljennöksiä viestistä kirjoittamalla Kopio-ruutuun vastaanottajien nimet puolipistein erotettuina. Näin voit lähettää saman viestin usealle vastaanottajalle yhdellä lähetyksellä. Viestin kuten sen kopionkin voi lähettää myös itselleen ja joskus onkin hyvä lähettää viestistä kopio itselleen. Jos kopio tulee itselle, on ilmeistä, että se on mennyt myös varsinaiselle vastaanottajalle. Tapa on matalan tason tarkistus, täyttä varmuutta viestin menosta perille oikeaan paikkaan se ei anna. Seuraavaksi kirjoitetaan Aihe-ruutuun viestin aihe. Se ei ole pakollinen, mutta tämä on se teksti, jonka vastaanottaja ensimmäiseksi näkee näytöllään ja päättelee sen perusteella lukeeko ko. viestin vai ei. Paljon sähköpostia saava tuskin vaivautuu lukemaan viestiä, jolle lähettäjä ei ole katsonut tarpeelliseksi antaa aihetta (otsikkoa). Varsinainen viesti (runko-osa) kirjoitetaan Aihe ruudun alla olevaan ikkunaan. Tältä osin kyseessä on normaali tekstinkäsittely. Viesti on puhdasta ASCII-koodia, joten tekstinkäsittelyn muotoilut eivät ole mahdollisia. Yleensä sähköpostiviestit ovat lyhyitä. Jos on tarvetta pitkään tekstiin, se kannattaa kirjoittaa jollakin tekstinkäsittelyohjelmalla ja lähettää viestin mukana liitetiedostona. Liitetiedostojen osalta on muistettava varmistaa, että vastaanottajalla on ohjelma, jolla tiedostoa voi käsitellä Viestin loppuun kirjoitetaan allekirjoitus. Liitetiedosto lisätään viestiin valitsemalla Lisää-valikosta komento Liitetiedosto ja kaksoisnapsauttamalla tiedostoa, jonka haluat lähettää. Varsinaisen viestin alle, omaan ikkunaansa ilmestyy liitetiedoston kuvake ja tiedoston nimi. Liitetiedostona voi lähettää minkä hyvänsä mikrolla olevan tiedoston, mutta voidakseen käsitellä tiedostoa, on vastaanottajallakin oltava ohjelma, jolla tiedosto on luotu tai ainakin sellainen ohjelma, joka kykenee ko. tiedostoa lukemaan (Viewer).

16 A-ajokortti 16 Internet Nyt on tullut aika lähettää viesti. Paina työkalurivin Lähetä-painiketta tai valitse Tiedostovalikosta Lähetä viesti. Sähköpostiviesti toimitetaan sähköpostipalvelimelle, kun Outlook Express tarkistaa seuraavan kerran, onko uutta postia tullut. Tämä on hieman arvelluttava tapa, koska viesti varsinkin modeemiyhteyden takaa saattaa jäädä lähettämättä. Parempi tapa on määritellä posti lähtemään heti. Määrittely tapahtuu komennolla Työkalut - Asetukset - Lähettäminen - Lähetä viestit heti. Kannattaa opetella tapa painaa hetki Lähetä painikkeen painamisen jälkeen vielä painiketta Lähetä ja vastaanota kaikki ohjelmaikkunan työkaluriviltä. Viimeistään tämä lähettää postin eteenpäin ja jos esimerkiksi osoitteessa oli virhe, postipalvelin lähettää paluupostissa virheilmoituksen. Viestien lukeminen ja jatkotoimet Kun sinulle on tullut sähköpostia, näkyvät niiden lähettäjät, aiheet ja vastaanottopäivä viestiluettelossa avattuasi saapuneet kansion. Klikkaamalla viestiä viestiluettelossa, se avautuu näytölle. Viesti avautuu omaan ikkunaansa kaksoisklikkaamalla viestiä viestiluettelossa. Kun viesti on luettu, se jää edelleen Saapuneet kansioon ja on aina luettavissa uudelleen. Mikäli se on tarpeen, viesti voidaan tulostaa Tiedosto-valikon komennolla Tulosta. Sähköpostin teksti tai osia siitä voidaan myös liittää esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla tuotettuihin teksteihin. Mikäli haluat poistaa viestin, valitaan viesti ja annetaan komento Tiedosto Poista. Myös pikavalikot ovat käytettävissä. Viesti poistuu Poistetut - kansioon, josta se on vielä palautettavissa. Palautus tehdään klikkaamalla kakkospainikkeella palautettavaa viestiä Poistetut kansiossa ja avautuvasta pikavalikosta annetaan komento Siirrä, jolloin on valittavissa kolme kansiota: Lähetetyt, Poistetut, Saapuneet. Siirrä palautettava tiedosto sopivaksi katsomaasi kansioon. Poistetut kansiosta tiedot pitää poistaa vielä erikseen. Asetukset ikkunan välilehdestä Lukeminen voit määritellä Poistetut kansio tyhjennettäväksi, kun Outlook Express suljetaan. Oletuksena on, että Poistetut kansiota ei tyhjennetä. Usein viestiin pitää vastata. Se tapahtuu komennolla Sähköposti Vastaa lähettäjälle (saman voi tehdä työkalurivin painikkeella Vastaa lähettäjälle). Näyttöön ilmaantuu Re: -ikkuna (Vastaus-ikkuna), jossa vastaanottajan paikalla on jo valmiina ko. viestin lähettäjän sähköpostiosoite ja viestin aiheena alkuperäinen aihe, jonka edessä on teksti Re:. Viestin teksti näkyy varsinaisella viestialueella kokonaisuudessaan ja jokaisen rivin edessä on > - merkki kertomassa, että kyseessä on lainaus (alkuperäisestä viestistä.).

17 A-ajokortti 17 Internet Osoitteisto Yleensä ei palauteta koko alkuperäistä tekstiä, vaan ainoastaan se mikä on tarpeellista. Sekä alkuperäistä viestiä että siihen lisättävää omaa viestiä käsitellään normaalin tekstinkäsittelyn keinoin. Lainausten väliin voi lisätä omia kommenttejaan, joiden edessä ei tietenkään näy > - merkkiä. Samoin alkuperäisen viestin loppuun voi lisätä omaa tekstiään ja tietysti vastaukseen voi liittää myös liitetiedoston. Lopuksi viesti lähetetään normaalisti. Mikäli viestissä oli liitetiedosto, sitä ei lähetetä vastauksen mukana. Sähköposti - Vastaa kaikille (tai vastaava painike työkalurivillä) on muutoin samanlainen toiminto, mutta se lähettää vastauksen paitsi varsinaiselle viestin lähettäjälle, myös kaikille, jotka saivat alkuperäisen viestin. Sähköposti - Välitä viesti komennolla viesti välitetään kolmannelle osapuolelle, jolloin joudut itse lisäämään vastaanottajan sähköpostiosoitteen. Viestiin liitetty liitetiedosto näkyy viesti-ikkunan välipalkin oikeassa reunassa paperiliittimen kuvana. Napsauta liittimen kuvaa, jolloin näytölle avautuvassa ikkunassa näkyy liitetiedoston nimi ja koko. Voit tallentaa liitetiedoston valitsemalla Tallenna liitteet... Liitetiedosto avautuu siihen ohjelmaan, jolla se on luotu. Ellei sinulla ole kyseistä ohjelmaa, eikä mitään muutakaan ohjelmaa, joka ko. tiedoston voi avata, et voi lukea kyseistä tiedostoa. Tästä syystä on ennen liitetiedoston lähettämistä varmistettava, että vastaanottaja kykenee viestin avaamaan. On suositeltavaa tallentaa liite ja tarkistaa, että siinä ei ole viruksia, ennen kuin liite avataan. Outlook Expressissä on käytettävissä osoitteisto, johon voi lisätä käyttämänsä sähköpostiosoitteet ja josta osoitteen voi lisätä suoraan lähtevään viestiin. Osoitteistoa voi käyttää pelkkiä sähköpostiosoitteita laajempana osoitemuistiona, sillä siihen voi tallentaa henkilöiden kodin ja työpaikan osalta mm. seuraavat tiedot: puhelinnumerot, postiosoitteet, sähköpostiosoitteet ja -nimet, Internet-kotisivujen osoitteet (URL), jakelulistat ja huomautukset. Osoitteiston kanssa käytettävien ohjelmien mukaan määräytyy, voitko käyttää kaikkia vai vain osaa edellä mainituista tiedoista. Osoite lisätään antamalla komento Työkalut Osoitteisto, jolloin avautuu kuvan ikkuna. Napsauta Uusipainiketta ja avautuvasta valikosta valitaan komento Uusi yhteystieto. Kirjoita etunimi Etunimi: -rutuun ja sukunimi Sukunimi: -ruutuun, sekä sähköpostiosoite Sähköpostiosoitteet: -ruutuun. Vastaavasti muut tiedot omaan ruutuunsa. Napsauta kutakin välilehteä ja lisää haluamasi tiedot. Osoitetiedot tallentuvat oletusarvoisesti kansioon Windows-osoitteisto. Saamastasi viestistä voit tallettaa sähköpostiosoitteen suoraan osoitteistoon mm. seuraavilla tavoilla: Kaksoisnapsauta viestiä, jolloin se avautuu omaan ikkunaansa ja napsauta osoitetta, jonka haluat tallentaa (osoite voi siis olla muukin kuin lähettäjän osoite). Näin osoite tulee valituksi, napsauta hiiren oikealla painikkeella ja

18 A-ajokortti 18 Internet Kirjepohjien käyttö valitse avautuvasta pikavalikosta Lisää osoitteistoon (valinnan voi tehdä myös suoraan oikealla painikkeella, jolloin pikavalikko avautuu valintaa tehdessä). Osoitteissa painetaan vielä OK -painiketta. Jos osoite jo on osoitteistossa tulee ilmoitus Osoitteistossa ovat jo nämä yhteystiedot. Ilmoitus kuitataan painamalla ilmoituksen OK-painiketta. Lähettäjän yhteystiedot voi lisätä osoitteistoon myös Työkalut -valikosta komennolla Lisää lähettäjä osoitteistoon. Sama tapahtuu viemällä hiiren osoitin lähettäjän osoitteen päälle ja napsauttamalla hiiren kakkospainikkeella. Avautuvasta pikavalikosta valitaan komento Lisää lähettäjä osoitteistoon. Ohjelman asetuksista komennolla Työkalut - Asetukset... avautuvan Asetukset -ikkunan välilehdestä Lähettäminen voidaan myös valita kohta Lisää henkilöt, joille vastataan, automaattisesti osoitteistoon, jolloin yhteystiedot tallentuvat tällaisissa tapauksissa automaattisesti. Lähettäessäsi sähköpostia osoite haetaan osoitteistosta klikkaamalla Vastaanottaja rivillä olevaa ikonia, jolloin osoitteisto avautuu. Valitse avautuvasta ikkunasta vastaanottaja ja paina Vastaanottaja: painiketta, jolloin nimi ilmestyy Viestin vastaanottajat: -ruutuun ja paina OK, osoite tulee vastaanottajan paikalle Viesti ikkunaan. Mikäli haluat lähettää viestin useaan osoitteeseen, valitse nimet ja toimi kuten edellä. Jos haluat lähettää viestistä kopion valitse osoite kuten edellä, mutta paina Kopio: painiketta. Outlook Expressissä voi käyttää myös valmiita kirjepohjia. Kirjepohjia käyttämällä saadaan valmiina halutut asiat viestiin. Näin voidaan varmistaa vaikkapa tietty standardimuoto tietyille viesteille. Kirjepohjat eivät enää ole tekstimuotoisia, joten on aina varmistettava, että myös vastaanottajan ohjelma tukee käyttämäämme kirjepohjatyyppiä, muussa tapauksessa hän ei saa viestiä auki tai se avautuu sekavana. Outlook Expressissä on valmiina joitakin kirjepohjia ja ne ovat muodoltaan HTML-pohjaisia. HTML- Kirjepohjien käyttö. muotoisen viestin mukana voi lähettää myös kuvia (viesti ja kuva ovat yhdessä), luonnollisesti liitetiedostoja voi käyttää myös kirjepohjien kanssa. Kirjepohjia käytettäessä viestin lähetysmuodoksi on siis valittava HTML. Haluttaessa käyttää kirjepohjaa aloitetaan viestin lähettäminen klikkaamalla Luo viesti-painikkeen oikeassa reunassa olevaa alaspäin näyttävää nuolenkärkeä ja valitsemalla avautuvasta valikosta haluttu pohja. Sama toteutuu myös komennolla Lähetä - Uusi viesti käyttäen kirjepohjaa ja valitsemalla kirjepohja. Tämän jälkeen näytölle avautuu normaali viesti-ikkuna, jossa on valmiina kirjepohjan mukaiset tekstit ja mahdolliset kuvat. Vastaanottajan osoite ja viestin Aihe kirjoitetaan normaalisti. Kirjepohjaan lisätään tarpeelliset tiedot niille kuuluviin kohtiin. On huomattava, että tässä vaiheessa kirjepohja käyttäytyy kuin mikä hyvänsä teksti eli pohjassa olevia ohjetekstejä voi muuttaa ja poistaa Yleensä se ei ole tarkoitus, joten kirjoitettaessa on oltava tarkkana ettei poista mitään vahingossa. Tekstiä voi myös muotoilla työkalurivin (kuvassa harmaana) painikkeita käyttäen. Näin voi muuttaa mm. kirjasinlajia ja -kokoa sekä lisätä viestiin kuva. Kuva lisätään työkalurivin vii-

19 A-ajokortti 19 Internet Kansiot meisenä oikealla olevalla painikkeella. Tämä kuva on siis osa viestiä, ei liitetiedosto. Liitetiedosto lisätään normaalisti. Asennettaessa Outlook Express luo asennusohjelma seuraavat kansiot: Saapuneet, Lähtevät, Lähetetyt, Poistetut ja Luonnokset. Näitä kansioita ei voi poistaa. Jo näilläkin kansioilla selviää pitkälle, mutta kansioita voi luoda myös itse tarpeen mukaan. Uusi kansio tehdään komennolla Tiedosto Kansio Uusi... Kun haluat siirtää viestejä kansiosta toiseen valitse viestiluettelosta viesti, jonka tahdot siirtää tai kopioida ja valitse Sähköposti-valikosta Siirrä tai Kopioi ja valitse kansio, johon tahdot siirtää tai kopioida viestin. Saman voi tehdä myös hiiren kakkospainikkeella avautuvan pikavalikon kautta. Suomi - englanti sanastoa Tässä käsitelty ohjelma on suomenkielinen, mutta saatat myös käyttää joskus englanninkielistä sähköpostiohjelmaa, joita niitäkin on melkoinen valikoima. Yksi tunnetuimmista sähköpostiohjelmista, josta ei ole suomenkielistä versiota, on Eudora. Seuraavassa on keskeiset termit sisältävä suomi - englanti sanasto englanninkielisten sähköpostiohjelmien käyttöä varten. Vaikka sanasto onkin suppea, sujuu peruskäyttö jo tällä sanastolla. Kenelle - To Kopio - Cc (cc = carpon copy - hiilikopio) Piilokopio - Bcc (bcc = blind carbon copy - 'sokea' hiilikopio) Aihe - Subject (Uusi) viesti - Compose (new messages / mail) Vastaa - Reply Vastaa kaikille - Reply All Välitä/lähetä edelleen - Forward Kirjaudu sisään - login Kirjaudu ulos - logout Lähetä - Send Tarkista sähköposti - Check (new messages / mail) Sähköposti - Edellinen - previous

20 A-ajokortti 20 Internet Seuraava - next Sulje - close Poista - remove / erase (www) selain - browser Peruuta - cancel Keneltä - from TIEDONHAKU INTERNETISTÄ HIEMAN KÄSITTEISTÄ Internetissä on päivä päivältä enemmän informaatiota. Tällä hetkellä on jo yli miljardeja sivuja. Informaatio sinänsä on vain datavirtaa, sen arvo (relevanssi) käyttäjälleen on arvioitavissa vasta kun on kerätty riittävästi informaatiota. Kun tietoa on oikein paljon, tietoa ei oikeastaan ole lainkaan, koska tarvittavan tiedon löytäminen on työlästä. Tähän tiedon tulvaan olemme törmänneet jo kauan sitten, tietoa on enemmän kuin koskaan kykenemme käyttämään. Tiedon löytämisen ongelma ei siis ole uusi, tähän törmäämme esimerkiksi kirjastossa. Kirjastossa on useita välineitä löytää siellä olevaa tietoa. Voimme vaikkapa kuljeksia hyllyjen välissä ja tutkia kirjoja. Näin saattaa kokea miellyttäviä yllätyksiä, mutta kaivattua tietoa ei välttämättä löydy. Kirjastojen aineisto on luetteloitu (luettelointitiedot = dokumentin kuvailu ja tunnistetiedot) ja tiedot ovat saatavilla sekä käsikortistoina että nykyisin yleensä myös sähköisessä muodossa. Välineiden käyttö on yleensä hyvin opastettu ja henkilökunta antaa auliisti apua. Internet tiedonhakuympäristönä on kirjastoa hankalampi. Koko sisältöä ei ole luetteloitu tai indeksoitu (indeksointi = dokumentin sisällönkuvaus asia- tai avainsanojen avulla) ja henkilökuntaakaan ei ole paikalla opastamassa. Internetissäkin voi kulkea "hyllyjen välissä", toimintaa kutsutaan surffaamiseksi. Surffaamallakin voi kokea miellyttäviä yllätyksiä, mutta kaivattua tietoa ei verkostakaan välttämättä löydä kuljeksimalla, tarvitaan tehokkaampia välineitä. Löydetyn tiedon osalta myös lähdekritiikin kanssa on oltava erityisen tarkkana, sillä Internetissä olevaa tietoa ei kukaan ole tarkistanut ja varmistunut sen oikeellisuudesta. Tiedon oikeellisuuden ja totuudellisuuden tarkistaminen onkin jokseenkin täysin tiedon etsijän omalla vastuulla. Toisaalta on kuitenkin todettava, että esimerkiksi suuryritysten, viranomaisten, valtionja kuntien virastojen tms. WWW-sivujen tietoihin voi luottaa samalla tavalla kuin ko. toimijoiden paperillekin painettuun aineistoon. Tiedonhakuun tutustuessamme törmäämme väistämättä sellaisiin termeihin kuin data, informaatio, tieto ja dokumentti. Käsitteet eivät ole yksiselitteisiä, joten on paikallaan määritellä missä merkityksessä niitä tässä käytetään. Data nimitystä käytetään siitä tiedosta, jota tietokone käsittelee. Informaatio merkitsee tiedonantoa, tietoa. Tässä informaatio -sanaa käytetään synonyymina sanalle tieto. Dokumentilla tarkoitetaan tietovälineen ja siihen tallennetun tiedon kokonaisuutta. Mikäli dokumentti on tarkoitettu julkisuuteen on kyseessä julkaisu. Internetin sisältö on tarkoitettu julkisuuteen, joten kyseessä on sekä dokumentti että julkaisu.