MUSEOVIRASTON TULOSSOPIMUS

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTON TULOSSOPIMUS

2 MUSEOVIRASTON TULOSSOPIMUS MUSEOVIRASTON TOIMINTA-AJATUS Museovirasto on asiantuntijavirasto, joka johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa ja huolehtii esineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tutkimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta sekä alaa koskevien palveluiden tarjoamisesta. Toiminta perustuu asiantuntemukseen, palveluhalukkuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen sekä kiinteään yhteistyöhön kansalaisten, viranomaisten, tutkimuslaitosten, tiedeyhteisön ja museolaitoksen kanssa. Toiminnan tavoitteena on kulttuuriympäristön ajallisen moniulotteisuuden ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen, kulttuuriperinnön saavutettavuuden lisääminen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen kannustaminen. Suomen kansallismuseo esittelee Suomen historiaa ja kansallisen kulttuurin erityispiirteitä niiden kansainvälisissä yhteyksissä sekä herättää ja ylläpitää tietoisuutta ja ymmärrystä historiasta ja aikamme kulttuurisista suuntauksista. MUSEOVIRASTON ARVOT Museoviraston arvoja ovat avoimuus, aktiivisuus ja asiantuntijuus. Arvoja toteutetaan oman ja toisen työn arvostuksella, valmiudella keskinäiseen vuorovaikutukseen, halulla uuden oppimiseen sekä herkkyydellä tarttua tulevaisuuden haasteisiin. MUSEOVIRASTON VISIO 2015 Museovirasto toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa museokentän sekä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Sen toiminta perustuu korkeatasoiseen asiantuntemukseen ja motivoituneeseen henkilöstöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset ovat vakiinnuttaneet arvonsa ja asemansa kansalaisten tietoisuudessa ja ympäristön suunnittelussa. Niiden säilyttämistä ja hoitamista osana Suomen ja maailman kulttuuriperintöä pidetään luonnollisena. Museoviraston kokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavat asianmukaisesti hoidetun kansalliskokoelman, jonka tarjoamat palvelut ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Suomen kansallismuseo ja muut museot toimivat monipuolisina kulttuurilaitoksina ja oppimiskeskuksina, jotka samalla huolehtivat kansalliskokoelmistamme ja niiden kartuttamisesta. Kansalaiset tuntevat Suomen historian, kansallisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. 2

3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Museoviraston vuosien tulostavoitteissa on otettu huomioon hallituksen politiikkaohjelmat, opetusministeriön kulttuuriperintöalan kehittämistä koskevat linjaukset ja Museoviraston oman toiminnan kehittämiseksi laaditut strategiat. Rakennetun kulttuuriperinnön vaalimisen strategisena pohjana on valtioneuvoston hyväksymä Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (Valtioneuvoston päätös ), Rakennusperintöstrategia (VN:n päätös ) sekä sen seurantatyöryhmän raportti ja ehdotukset (2004). Museoviraston toimintaa kulttuuriympäristön vaalimisen ja museoalan kehittämisen suhteen ohjaavat opetusministeriön laatimat tavoiteohjelmat. Näitä ovat Museo 2000 museopoliittinen ohjelma (Komiteanmietintö 8:1999), Valtion museotoimen hallinnon kehittäminen ja uudelleenjärjestely (Opetusministeriön muistioita 29:2001), Aluekehittämisstrategia vv (Opetusministeriö 2002), Alueiden vahvuudeksi. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma linjauksia ja painopisteitä vuosille (Opetusministeriön julkaisuja 2003:22) sekä Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma (Opetusministeriön julkaisuja 2004:2). Museoviraston toimintaan kolmivuotiskaudella vaikuttavat suunnitelmat alueellisten toimipisteiden perustamisesta, Merimuseon siirto Kotkaan, Nervanderinkadun, Kulttuuritalon ja Hylkysaaren toimipisteissä sijaitsevien osastojen ja yksiköiden muutto yhteisiin, muualta vuokrattaviin toimitiloihin, museolain muutokset ja niiden Museovirastolle asettamat museoiden tulosohjaukseen liittyvät tehtävät, uudistettavan rakennussuojelulain voimaantulo ja erityisesti sen aiheuttamat muutokset asetuksella suojeltujen valtion omistamien rakennusten suojelukäytäntöihin, opetusministeriön hallinnonalalla tapahtuva taloushallinnon osittainen uudelleen järjestely sekä vähittäinen siirtyminen sähköiseen asiainhallintaan. Alueellistaminen ja alueiden kehittäminen edellyttävät alue- ja keskushallinnon sektoriviranomaisten yhteistyötä sekä toiminnan koordinointia. Museoviraston alueellisten toimipisteiden perustaminen ja yhteistyön lisääminen alueellisten ympäristökeskusten kanssa on välttämätöntä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun jatkuvasti kasvaessa. Myös kansalaisten tasapuo listen ja riittävien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen taataan parhaiten alueilta käsin. Kulttuuriarvojen tunnistaminen ja tunnustaminen on alueiden omaehtoisen kehittämisen perusta. Kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kulttuurien tuntemus on tarpeen monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kulttuuriperintökasvatus on keskeinen väline pyrittäessä lisäämään kansalaisten kulttuurista lukutaitoa ja keskinäistä suvaitsevai-suutta. Kansalaisten yhdenvertaisuuteen tähtäävät toimet kulttuuriperinnön saavutetta-vuuden parantamiseksi. Tähän pyritään myös lisäämällä Museoviraston ja Suomen kansallismuseon näkyvyyttä pääkaupunkiseudun ulkopuolella samoin kuin yhteistyötä paikallisten kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa. Laajentamalla muinaisjäännösten hoitoa ja merkitsemistä tarjotaan nähtävyys- ja käyntikohteita kulttuurimatkailun tarpeisiin (Kulttuurihistorial- 3

4 listen museoiden kehittäminen Suomen kansallismuseo -osaston linjaukset Museoviraston strategiaan; Ehdotus Museoviraston kulttuurimatkailu-strategiaksi). Museovirasto on Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston ohella maamme keskeisiä muistiorganisaatiota. Se vastaa valtakunnallisella tasolla esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä koskevien kokoelmien, arkisto- ja kuva-aineistojen sekä alan keskuskirjaston ylläpidosta, kartuttamisesta ja niitä koskevien palveluiden tarjoamisesta ja kehittämisestä. Toimintaedellytysten parantamiseen, arkisto- ja kokoelmahallinnan tehostamiseen ja alan palvelutarjonnan kehittämiseen tähtää Museoviraston Helsingin toimintojen (lukuun ottamatta museoiden näyttelytoimintoja) yhdistäminen samoissa tiloissa tapahtuvaksi. Asiantunteva ja osaava henkilöstö on Museoviraston tärkein voimavara. Henkilöstön ikääntyminen asettaa työyhteisölle suuria haasteita. Museovirastossa tarvittavan monialaisen erityisosaamisen ja asiantuntemuksen takaaminen henkilöstön vaihdoksista huolimatta edellyttää panostamista rekrytointiin ja henkilöstökoulutukseen (Museoviraston henkilöstö- ja osaamisstrategia vuosille ). Vastaaminen yhä kasvavaan tiedontarpeeseen ja toimiminen tasaveroisena kumppanina alan kansainvälisissä hankkeissa edellyttää tutkimusedellytysten vahvistamista (Museoviraston tutkimuspolitiikka ja julkaisutoiminta työryhmän muistio). Tarve kehittää Museoviraston tutkimustoimintaa on tuotu esiin myös 2004 julkaistussa Valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellista ja toiminnallista kehittämistä koskevassa selvitysmiesraportissa. 2. MUSEOVIRASTON STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 1. Museoviraston alueellisten toimipisteiden perustaminen Kulttuuriympäristöön liittyvien palvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla maatamme edellyttää Museoviraston alueellisten toimipisteiden verkoston luomista ja yhteistyön tehostamista alan paikallisten toimijoiden kanssa. Alueellisen toiminnan käynnistäminen vapauttaa resursseja kulttuuriympäristöä koskevaan ohjelmalliseen suojelutoimintaan, tiedon tuottamiseen ja välittämiseen, rakennusperintöstrategian toteuttamiseen sekä alan muuhun strategiseen kehittämiseen. 2. Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Museoviraston henkilöstöstrategia ja vuonna 2005 toteutettava itsearviointi määrittävät puitteet toimenpiteille, joilla vaikutetaan henkilöstön työssä jaksamiseen, valmistaudutaan vuosille sijoittuvaan henkilöstön korkeaan vaihtuvuuteen eläkkeelle siirtymisen seurauksena sekä suunnataan henkilöstön osaamisprofiilia alaan kohdistuvien uusien haasteiden mukaisesti. 3. Kulttuuriperinnön digitointi Kulttuuriperinnön digitointi edistää informaation hallintaa ja saatavuutta, kokoelmien käytettävyyttä ja säilyvyyttä, tallentavien laitosten yhteistyötä ja työnjaon toteuttamista sekä mahdollistaa aineistojen joustavan ja poikkitieteellisen tutkimuskäytön. Digitointi takaa myös aineistojen alueellisesti tasa-arvoisen saatavuuden kulttuuristen sisältötuotteiden toteuttamisen ja aineistojen tuomisen kansainvälisesti esille. Kuitenkin vain pieni osa Museoviras- 4

5 ton tietovarannoista on tähän mennessä digitoitu. Museoviraston aluehallinnon perustaminen vapauttaa voimavaroja sekä Kuldi-työryhmän asettamien tavoitteiden toteuttamiseen että kulttuuriympäristöä koskevien tieto- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen. 4. Kulttuuriperintökasvatus Kansainvälistyvässä ja monikulttuuristuvassa Suomessa kansallisen perinnön ja muiden kulttuurien tuntemus on olennaisen tärkeää. Monipuolinen kulttuuriperintökasvatus edesauttaa osallisuutta, elinikäistä oppimista ja identiteetin vahvistumista. Koulutusta, valistusta ja tietoa kulttuuriperinnöstä tarjotaan aktiivisesti kaikille kansalaisryhmille, erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Kulttuuriperintökasvatus nidotaan läpäisevästi Museoviraston arvoihin ja toimintatapoihin. 5. Uusien toimitilojen suunnittelu ja muuttoon valmistautuminen Museoviraston toimitilat Nervanderinkadulla ovat työ- ja kokoelmatiloiltaan riittämättömät ja kokoelmien säilyttämisen ja käytettävyyden kannalta epätarkoituksenmukaiset. Asiakaspalvelu voidaan hoitaa vain välttävästi ja viraston henkilökunnan sijoittuminen useaan eri työpisteeseen vaikuttaa työn tuottavuuteen. Tavoitteena on löytää sopivat toimitilat, joiden suunnittelussa voidaan ottaa huomioon tarve parantaa kulttuuriperinnön vaalimista, kokoelmien, arkistojen ja kirjaston käytettävyyttä, toiminnan tehokkuutta, henkilöstön viihtyvyyttä ja monista eri kansalaisryhmistä koostuvan asiakaskunnan palvelua. 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA MUSEOTOIMENKEHITTÄMISEN TULOSALUEIDEN SEKÄ ERILLISLAITOSTEN TOIMINNAN TAVOITTEET TAVOITEKOKONAISUUKSIT- TAIN. 1. Vahvistetaan kulttuuriperinnön painoarvoa yhteiskunnassa ja edistetään kulttuuriperintöalan kehittymistä Museovirastossa jatketaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä valtion hallinnon sisällä. Yhteistyötä erityisesti ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa pyritään tiivistämään. Yhteistyö- ja kumppanuussopimusten solmiminen myös muiden sidosryhmien kanssa on toiminnassa keskeistä. Sopimusten ja yhteistyön tulokset arvioidaan vuosittain. Viestintästrategian mukaisesti tiedotetaan aktiivisesti viraston toiminnasta eri medioille ja pidetään Museoviraston julkisuuskuva myönteisenä. Aluehallinnon ja alueellisen yhteistyön kehittäminen Museovirasto on laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman aluetoimipisteiden perustamisesta. Aluetoimipisteiden perustaminen toteuttaa hallituksen alueellistamispolitiikkaa ja opetusministeriön asettamia aluekehittämisen ohjelmia ja suunnitelmia. Se edistää työllistymistä tasaisesti eri puolilla maata, parantaa kansalaisten palvelua ja tukee kansalaisvaikuttamista. Samalla parannetaan valtion asiantuntijatoimijoiden verkostoa alueilla ja täydennetään maakuntamuseoissa olevaa osaamista. Keskeistä on maankäytön suunnitteluun liittyvä yhteistyö alueellisten ympäristökeskusten kanssa.?? Ensivaiheen kokonaistavoitteena on seitsemän aluetoimipisteen perustaminen, joista neljän toiminta käynnistetään vuosien aikana. Vaasan kaupungin ja maakuntaliiton rahoituksella perustetaan vuonna 2005 pilottihankkeena yhden rakennustutkijan 5

6 käsittävä aluetoimisto Vaasaan. Seuraavina kahtena vuonna resursoidaan kumpanakin kaksi aluetoimipistettä (Vaasa ja Hämeenlinna). Aluetoimipisteille taataan riittävät toimintaedellytykset (mm. kirjastopalvelut). Yhtenäisistä toimintatavoista ja käytännöistä sovitaan sekä vakiinnutetaan verkostotyöskentelyyn perustuva tiedonvaihto ja seurantamekanismit Toimintakauden aikana siirretään vähintään kolmannes asiantuntijakannanotoista hoidettaviksi aluetasolla. Rakennusperintöstrategian toteuttaminen Rakennusperintöstrategian tavoitteena on huolehtia siitä, että rakennusperinnön arvot välittyvät kansalaisille ja tuleville sukupolville sekä turvata rakennusperinnön säilyminen ja hyvä hoito.?? Yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa toteutetaan seuraavien kolmen vuoden aikana rakennusperintöstrategian seurantaraportissa keskeisiksi haasteiksi asetetut tavoitteet: tiedon saatavuuden parantaminen, rakennusperinnön vaalimisen taloudellisten edellytysten kehittäminen sekä voimavarojen lisääminen, erityisesti Museoviraston alueorganisaation luominen.?? Rakennusperintöstrategian mukaisesti Museovirasto osallistuu rakennussuojelulain uudistukseen, jonka yhteydessä myös asetusta valtion omistamien rakennusten suojelusta samoin kuin lakia ortodoksisista kirkoista tarkistetaan vuoden 2005 aikana. Museoalan kehittäminen Museopoliittisessa ohjelmassa (Museo 2000) tuotiin keskeisenä tavoitteena esiin Museoviraston rooli maan museoalan kehittäjänä ja tämän roolin terävöittäminen. Museovirasto kehittää museoiden seurantaa ja museoiden toiminnan suunnittelua tukevia välineitä sekä tiivistää yhteistyötä kulttuurihistoriallisten museoiden ja erikoismuseoiden kanssa.?? Museoiden arviointitoiminnan kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on luoda yhteistyössä museokentän kanssa alalle sopiva arviointimalli ja testata sitä pilottimuseoiden kanssa vuosina Varsinainen arviointitoiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2007.?? Museoalan kehitystä seurataan vuosittaisella museoiden henkilöstön, talouden ja toiminnan kattavalla tilastokyselyllä, jonka pohjalta laaditaan julkaisu. Tilastoa kehitetään museoiden arvioinnin tarpeet sekä EU-maille suunnitteilla oleva yhteinen tilastopohja huomioon ottaen vuosina ?? Yhteistyötä maakuntamuseoiden sekä valtakunnallisten erikoismuseoiden kanssa jatketaan selvitysten ja tarkastelukaudella laadittavien toimintasuunnitelmien pohjalta. Lisäksi kehitetään yhteistyötä valtakunnallisten museoiden kesken. Kulttuurihistoriallisten museoiden näkemyksiä yhteistyöstä viraston ja Suomen kansallismuseon kanssa selvitetään.?? Museoviraston kirjasto edistää museokirjastojen välistä yhteistyötä ja suuntaa palvelujaan museokirjastoille osana Museoviraston museoyhteistyön kehittämistä. Verkostoitumalla ja toimimalla kirjastoalaa kehittävissä sidosryhmissä ja työryhmissä kirjasto kehittää museoalojen erikoiskirjastoa ja tietopalvelua. Kansainvälinen yhteistyö Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti hoidetaan Museovirastolle osoitetut kulttuuriperintöalan kansainväliset tehtävät. Painopiste on UNES- COn maailmaperintösopimuksen, Haagin sopimuksen ja Euroopan neuvoston sopimusten toteuttamisessa sekä osallistumisessa EAC:n (Europae Archaelogiae Consilium), Euroopan neuvoston kulttuuriperintöalan ja ICCROMin toimintaan. Museoviraston tavoitteena on 6

7 tehdä Suomen kulttuuriperintöä tunnetuksi sekä edistää kansainvälisiä kulttuurisuhteita ja alan asiantuntijoiden verkostoitumista.?? Museovirasto osallistuu Maailmanperintösopimuksen täytäntöönpanoon ja valmistelee rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöjä koskevat kansalliset esitykset maailmanperintökomitealle vuoden 2004 aieluettelon mukaisesti. Virastossa kootaan myös suomalaisten maailmanperintökohteiden seurantaraportti vuonna 2005.?? Museovirasto osallistuu Haagin yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Opetusministeriön asettamien työryhmien raportit valmistuvat 2006 ja niissä esitetyt toimenpiteet käynnistetään 2007 (mm. suojeltavan kulttuuriomaisuuden luettelointi, Museoviraston omien kohteiden turvallisuustason parantaminen, asiantuntijaverkostojen luominen, opaskirjojen ja esitteiden laatiminen sekä alan tutkimustyö). Yhteistyötä ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kanssa pyritään lisäämään.?? Museovirasto osallistuu Euroopan neuvoston kulttuuriperintöalan toimintaan. Hereinverkoston kansainvälinen tapaaminen järjestetään 2005 ja osallistutaan Euroopan neuvoston kulttuuriperinnön puiteyleissopimuksen toimeenpanoon sekä sen EPACprojektiin (Preventive archaeology in European countries).?? Museovirasto osallistuu Suomessa 2006 järjestettävän kolmannen modernin arkkitehtuurin restaurointi kurssin (MARC) toteuttamiseen.?? Itämeren maiden kulttuuriministerien päätösten mukaisesti jatketaan ja tiivistetään kulttuuriympäristöyhteistyötä lähialueilla. Opetusministeriön ja muiden yhteistyötahojen kanssa järjestetään Suomessa Itämeren maiden kulttuuriperintöfoorumi vuonna 2005.?? Itämeren kulttuuriperintöyhteistyön osana toteutettu kolmivuotinen hanke Sustainable Historic Towns päättyy Jatkoprojekti pyritään toteuttamaan ?? Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama hanke Economics and Built Heritage toteutetaan vuosina Hanketta koskeva raportti valmistuu 2006.?? Suomalais-venäläisenä yhteistyönä toteutetun Linnasta linnaan projektin tiedotusosio valmistuu vuonna 2005.?? Osallistutaan The Association of Castles and Museums around the Baltic Sea yhdistyksen toimintaan sekä EU-rahoitteiseen yhteispohjoismaiseen kulttuurihistoriallisen esineistön ja taideteosten varkauksia ja laitonta kauppaa koskevaan tutkimushankkeeseen vuonna Viestintä Ammattimaisesti hoidetulla, tehokkaalla, luotettavalla ja ymmärrettävällä lehdistötiedotuksella lisätään viraston medianäkyvyyttä ja tehdään tunnetuksi viraston toimintaa ja sen tuloksia sekä lisätään tietoa koko kulttuuriperintöalasta. Tietoa ja myönteisiä muutoksia kansalaisten, sidosryhmien ja päättäjien arvoissa ja asenteissa edistetään myös laadukkaalla ja vuorovaikutteisella verkkoviestinnällä.?? Viestintätoimenpiteitä suunnataan ja kehitetään media-analyysin tulosten perusteella vuonna 2005.?? Kuukauden mittainen medianäkyvyyden kattava seuranta tehdään vuosina ?? Verkkosivujen kokonais- ja sivukohtaisten kävijämäärien seurantaa ja analysointia kehitetään vuosina

8 Museoviraston näkyvyys Mittaus-peruste mittari Kpl henkilökunnan artikkelien ja esitelmien lukumäärä / vuosi medianäkyvyys / seurantakuukausi Museoviraston esitteet / vuosi Kpl - yleisesitteet substanssiesitteet Edistetään kansallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja säilytetään kulttuuriperintöä sekä sitä koskevaa tietoa?? Museoiden toimintaa tuetaan vuosittain myönnettävillä harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Kulttuuriympäristön ja vedenalaisen kulttuuriperinnön restauroinnin ja hoidon taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen lisääminen?? Uhanalaisten kiinteiden muinaisjäännösten tutkimusohjelma käynnistetään vuonna 2006 valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kohteiden säilymisen varmistamiseksi.?? Muinaisjäännösten hoidon jatkuvuuden takaamiseksi ja maanomistajien saamiseksi mukaan toimintaan suunnitellaan muinaisjäännösalueiden maisemanhoitotukijärjestelmä vuosina ?? Esihistoriallisten esinekokoelmien inventointia ja kuntokartoitusta pyritään tehostamaan kokoelmien muuttoa ja konservointia varten.?? Laaditaan hoito- ja seurantasuunnitelmat neljälle tärkeälle rauhoitetulle hylkykohteelle: St. Mikael 2005, Gråharunan hylky 2006, Kronprins Gustav Adolf 2007.?? Valtakunnallisten kulttuuriympäristöjä koskevien alueidenkäyttötavoitteiden tarkistaminen saadaan valmiiksi vuoden 2006 aikana, minkä jälkeen luettelot julkaistaan. Ohjelmallista suojelupolitiikkaa toteutetaan painopisteenä Suomen uudempi arkkitehtuuri ja sen suojelu.?? Rakennetun kulttuuriympäristön tilan seurantajärjestelmä luodaan ympäristöhallinnon kanssa vuoteen 2007 mennessä.?? Historiallisten muinaisjäännösten suojeluohjelmia määritellään ja seurataan sekä tuotetaan niihin liittyviä aineistoja.?? Rakennusperintöstrategian mukaisesti integroidaan rakennussuojelun ja restauroinnin tavoitteet rakentamista ohjaaviin säädöksiin ja normeihin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.?? Museoviraston rakennuttamishankkeet toteutetaan investointiohjelmassa esitetyin painotuksin. Suurimpina hankkeina toteutetaan Kuusiston linnanraunioiden ja Kyminlinnan restaurointi, Seurasaaren huoltorakennus ja Olavinlinnan tilojen kohennustyöt. 8

9 ?? Avustetaan yksityisten omistamien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointia (entistämisavustukset, vuosittain runsas 100 kohdetta). Huolehditaan myös maailmanperintökohteiden kunnossapitoon osoitettujen avustusten jakamisesta ja toimenpiteiden seurannasta. mittaus-peruste mittari Kpl Kokoelmien kartuttaminen - kuvakokoelmat (kuvaa) kirjakokoelmat (nidettä) Kokoelmien kartuttamisen Htv henkilövoimavarat 6,5 6,5 6,5 Kokoelmien ylläpidon henkilövoimavarat Htv 7,3 6,8 6,8 Kokoelmien konservoinnin Htv henkilövoimavarat 1,2 1,2 1,2 Kpl Hoidetut muinaisjäännökset Muinaisjäännöshoidon Euro voimavarat Rakennuttamiskohteet Kpl Rakennuttamisen voimavarat Milj. euro 2 milj. 3,7 milj. 5,3 milj. Kulttuuriympäristöä koskevien PR; AV Tpv : kpl lausuntojen ja lupien käsittelyaika Tuotetaan kulttuuriperintöä koskevaa tietoa tutkimuksella, inventoinnilla ja dokumentoinnilla Vahvistetaan Museoviraston asemaa aineellisen kulttuuriperinnön keskeisenä tutkimuslaitoksena Museoviraston tutkimusstrategiassa tavoitteena on korkeatasoisen tutkimuksen tekeminen viraston toiminnan kannalta keskeisistä ja ajankohtaisista aiheista. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustulosten tunnetuksi tekemiseen ja levittämiseen eri muodoissa. Tutkimuksen tulee perustua toimiviin yhteistyösuhteisiin tiedeyhteisön ja muiden museoiden, tutkimuslaitosten sekä viranomaisten kanssa. Kulttuuriympäristöjä koskevassa tutkimustoiminnassa etusijalla ovat rakennusperinnön yhteiskuntataloudelliseen merkitykseen liittyvät tutkimushankkeet.?? Kaivaustutkimuksia jatketaan Kristiinankaupungin Susiluolan paleoliittisella luolalla ulkopuolisen rahoituksen turvin vuosina ja Laitilan Vainionmäen rautakautisilla kohteilla osittain yleisökaivauksena vuosina Lisäksi valmistellaan tutkimustulosten julkaisu vuosina ?? 70 kalliomaalausta dokumentoidaan osana Rock Art of Northern Europe -projektia vuonna

10 ?? Tehdään suunnitelma Vrouw Maria -hylyn jatkotutkimuksista ja niiden rahoittamisesta sekä pitkän tähtäimen menettelystä hylyn suhteen. Egelskärin haaksirikkopaikka kartoitetaan, kerätään lastin keskeinen osa talteen sekä selvitetään lastin alkuperä vuosina ?? Esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä koskevaa tutkimustoimintaa toteutetaan muinaismuistolain 15 :n ja restaurointiprojektien mahdollistamissa rahoituspuitteissa.?? Rakennusperinnön inventointihanketta jatketaan, ensi sijassa osallistumalla ja tukemalla maakunta- ja kuntatason inventointeja niiden työtapojen, inventointien sisällön ja tiedonhallintaratkaisujen osalta. mittaus-peruste mittari Kiinteiden muinaisjäännösten Euro ja vedenalaisten kohteiden tutkimusten voimavarat - Mml Museovirasto Kulttuuriperinnön inventoinnit Kpl - Mml Museovirasto Kulttuuriperinnön inventoinnin henkilövoimavarat Htv - Mml 15 1,5 1,5 1,5 - Museovirasto Välitetään kulttuuriperintöä koskevaa tietoa näyttelyiden, julkaisujen, valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen sekä kirjasto-, arkisto- ja tietopalvelujen kautta Kulttuuriperintökasvatus Monipuolinen, eri kohderyhmät huomioon ottava kulttuuriperintökasvatus edesauttaa osallisuutta, elinikäistä oppimista ja identiteetin vahvistumista. Pitkäjänteinen kulttuuriperintökasvatus nidotaan läpäisevästi Museoviraston arvoihin ja toimintatapoihin.?? Jatketaan lapsille ja nuorille suunnattua kulttuuriperintökasvatusta ( ) hyödyntäen Suomen Tammi+ -hankkeen puitteissa syntynyttä yhteistyöverkostoa.?? Valtakunnalliset Arkeologian päivät ja valtakunnalliset Rakennusperintöpäivät järjestetään vuosittain. Viraston yleisö- ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen?? Arkeologiakeskus Untamala kehittää toimintaansa tietoa jakavana yleisötoiminnan keskuksena.?? Julkaisutoiminnassa keskitytään suojelua sekä restauroinnin neuvontaa palvelevan materiaalin tuottamiseen sekä keskeisten rakennusmuistomerkkien tunnetuksi tekemiseen. Julkaistaan myös linnoituksia ja muita historiallisen ajan muinaisjäännöksiä koskevia tutkimustuloksia. Restaurointihankkeiden, kansainvälisten projektien ja tutkimushank- 10

11 keiden tulokset julkaistaan raportteina. Informaatio-ohjauksessa korostuu sähköinen julkaisutoiminta.?? Museovirasto vastaa museotointa koskevasta neuvonnasta sekä osallistuu Euroopan unionin toimiin liittyvään neuvontaan.?? Hämeen linnan ja Olavinlinnan yleisöpalveluita kehitetään edelleen järjestämällä teemakierroksia ja yleisötapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa.?? Kirjastossa seurataan kansallisen tieteellisten kirjastojen tiedonhakuportaali Nellin, kehitystä ja sen hyödyllisyyttä Museoviraston tietopalveluille. Jos portaali voidaan lisensioida Museovirastolle, suunnitellaan kirjaston tietopalvelut ja tiedonhakukoulutus uudelleen Nellin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen vuodesta 2006 alkaen.?? Museovirastolle luodaan verkkopalvelustrategia vuonna Kulttuuriperinnön saavutettavuuden edistäminen Museoviraston tavoitteena on kulttuuripalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen. Myös kulttuurimatkailusta on muodostumassa yhä tärkeämpi yhteistyöalue. Museoiden, muinaismuistoalueiden ja erilaisten rakennusmuistomerkkien kytkeminen osaksi matkailun kestävää kehitystä antaa erinomaiset mahdollisuudet tehdä tunnetuksi arvokasta kulttuuriperintöä. Keskeisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret.?? Museovirasto johtaa vuosina kulttuuriperinnön saavutettavuutta koskevaa EU-hanketta (ACCU - Access to Cultural Heritage: Policies of Presentation and Use). Tavoitteena on tuottaa tietoa saavutettavuuden esteistä, luoda ja vertailla saavutettavuutta edistäviä hyviä käytäntöjä, tarkastella kulttuuriperinnön sisältöjä monipuolisista näkökulmista sekä tuoda kulttuuriperintöä uusien yleisöjen ulottuville.?? Toteutetaan Museoviraston kulttuurimatkailustrategiaa. Museoviraston tietotaidon sekä restaurointikohteiden kulttuurimatkailukäytön tuotteistaminen ja kulttuuriyrittäjyyden tukeminen muodostavat merkittävän haasteen sopimuskaudella. mittaus-peruste mittari 2005 tavoitetas o Kulttuuriperintöä käsittelevät Kpl julkaisut - tutkimusjulkaisut 1,5 1,5 1,5 - näyttelyjulkaisut ja museo-oppaat - - muut julkaisut Julkaisujen tuottamisen Htv henkilövoimavarat 2,75 2,75 2,75 Näyttelyt Kpl - Museoviraston tuottamat näyttelyt Museoviraston yhteisnäyttelyt Hämeen linnan ja Olavinlinnan kävijät - kävijät Lkm kävijää tunnissa Lkm : h 47,1 47,1 47,1 Kirjaston asiakkaat (kävijät) ; AV Lkm

12 Kuva -arkiston asiakkaat (kävijät) Lainat Museoviraston kirjastosta Kokoelmien käyttö (kävijät) Kokoelmaneuvonnan henkilövoimavarat Ulkopuoliset osallistujat Museoviraston järjestämissä yleisötapahtumissa ;AV ; AV ; AV Lkm Kpl Lkm Htv ,3 2,3 2,7 - osallistujien lukumäärä Lkm tilaisuuksien kappalemäärä Kpl Lisätään kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta tietoverkkojen kautta Kulttuuriperinnön tiedollisen saavutettavuuden edistäminen Kulttuuriperinnön saavutettavuutta edistetään uuden teknologian keinoin. Informaatiota lisäämällä vaikutetaan kulttuuriperinnön arvostamiseen sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin.?? Museokokoelmien saatavuutta tietoverkossa edistetään kehittämällä ja ylläpitämällä Suomen museot online -järjestelmää. Vuoden 2005 aikana keskitytään käyttöliittymän kehitystyöhön ja uusien museoiden mukaan liittämiseen. Vuodesta 2006 lähtien ylläpidetään ja laajennetaan järjestelmää. Tavoitteena on, että järjestelmään olisi liittynyt vuonna museota.?? Museoiden verkottumista ja keskinäisen tiedon jakamista edistetään. Vuoden 2005 aikana Museoverkko-konsepti saatetaan valmiiksi. Vuoden 2006 aikana konseptiin liittyvät tietotekniset palvelut siirretään ulkoiseen palvelukeskukseen, minkä jälkeen keskitytään verkoston toiminnan ja sisällön kehittämiseen.?? Museoviraston tavoitteena on jatkuvasti varmistaa se, että Suomen museoilla on saatavissa ajanmukaisia kokoelmanhallintajärjestelmiä. Vuonna 2005 käydään läpi nykyisten Museoviraston tukemien järjestelmien kehittämistarve ja -potentiaali. Vuonna 2006 luodaan tarvittavat päivityssuunnitelmat ja vuonna 2007 aloitetaan tarvittavien ohjelmaversioiden päivittäminen.?? Kulttuuriperintöinformaation saatavuutta mobiililaitteissa kehitetään. Vuonna 2005 toteutetaan osana yhteispohjoismaista hanketta erilaisia käyttösovelluksia, joissa käyttäjän käyttöliittymä kulttuuriperintöinformaatioon on käsipuhelin.?? Kulttuuriympäristöinformaatiotietokantoja ja sen esittämismenetelmiä verkossa kehitetään. Rekisterien sekä tilasto- ja seuranta-aineistojen luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja saatavuutta parannetaan. Vuonna 2005 avataan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa tehty rakennusperintöportaali.?? Kuvien digitoinnin ja digitaalisena syntyneiden kuvien käsittelyn, luokittelun ja taltioinnin yhtenäiset käytännöt otetaan käyttöön ja sovitetaan tarvittavat järjestelmät tarpeita vastaaviksi. Vuonna 2005 määritellään malliprosessit ja vuonna 2006 hankitaan tarvittavat toimintaa tukevat laitteet ja järjestelmät. Uusien prosessien vakiinnuttua suunnitellaan tarvittaessa palveluprosessi Museoviraston ulkopuolisen materiaalin digitointiin. 12

13 ?? Täydennetään ja monipuolistetaan arkeologian osaston aineistoja viraston tietokannoissa ja verkkosivuilla. Uutena hankkeena on esihistorian perusnäyttelyn esittely eurooppalaisen ARTeFACT yhteistyöhankkeen puitteissa (jos rahoitus myönnetään ).?? Kirjaston kartunta luetteloidaan Helka-, Linda- ja Arto-tietokantoihin sekä sisällönkuvaillaan asiasanoin aiheenmukaista tiedonhakua varten. Takautuvan luetteloinnin määrä vähenee, kun keskeinen aineisto on saatu Helka-tietokantaan. Vapautuvat resurssit suunnataan tiedonhaun opetukseen ja tietopalveluje n kehittämiseen. Museoalojen tietokantoja ja elektronisia julkaisuja tarjotaan käytettäväksi viraston verkossa kirjaston verkkosivujen kautta.?? Viraston verkkosivuja kehitetään laatukilpailun arviointiraportin suositusten mukaisesti vuonna Verkkosivujen laatua valvotaan ottamalla huomioon erityisesti ajantasaisuus ja saavutettavuus. Digitaalisen, kulttuuriperintöä koskevan tiedonhallinnan kehittämisen voimavarat (sisältää myös muissa tavoitekokonaisuuksissa esitetyn kehittämistyön resurssit) Tietokantojen kartunta mittausperuste mittari Euro Kpl muinaisjäännösrekisterikohteet muinaisjäännösten aluerajaukset muinaiskalupäiväkirja rakennetun kulttuuriympäristön tietokannat (tietuetta) kirjasto (tietuetta) kuva -arkisto (tietuetta) Tietoaineistojen saavutettavuus muinaisjäännösrekisterikohteet muinaisjäännösten aluerajaukset Kävijät Museoviraston www-sivuilla ; AV % kokonaismäärästä Kpl :kk Kehitetään Museoviraston rahoitusrakennetta Kulttuuriympäristön vaalimiseen suunnatun ulkopuolisen rahoituksen lisääminen Museovirasto pyrkii aktiivisesti lisäämään rakennuttamisen sekä kulttuuriympäristön tutkimuksen, hoidon ja inventointien ulkopuolista rahoitusta. 13

14 ?? Poikkihallinnollisen yhteistyön tehostumisen myötä hyödynnetään työministeriön, oikeusministeriön (Rise) ja EU-rahoitusta. Samoin tutkitaan mahdollisuudet hyödyntää nykyistä paremmin EU:n rakennerahastojen suomat mahdollisuudet. Linnojen museokauppatoiminta Museokauppatoiminnassa jatketaan verkostoyhteistyötä muiden museokauppojen kanssa tavoitteena myynnin edistäminen, kannattavuuden lisääminen sekä tuotevalikoiman kehittäminen. Muinaisjäännöskohteiden hoidon voimavarat* mittaus-peruste mittari Euro Työministeriö / TEkeskukset Rakennuttamisen voimavarat** Milj. euro - Työministeriö ja EUohjelmat 1 milj. 1 milj. 1 milj. Kiinteiden muinaisjäännösten ja vedenalaisten kohteiden tutkimusten voimavarat Euro - Työministeriö / TEkeskukset ja EU-ohjelmat Kulttuuriperinnön inventoinnit Kpl Työministeriö Htv Kulttuuriperinnön inventoinnin henkilövoimavarat Työministeriö Kehitetään Museoviraston sisäisen toiminnan laatua ja toimintaedellytyksiä Museoviraston toimitilat?? Suunnitellaan ja toteutetaan Museoviraston muutto uusiin toimitiloihin.?? Museoviraston omat kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Tavoitetason perustana on kiinteistöjen nykyinen kunto.?? Huolto-, vika- ja vuosikorjaukset suunnittelutetaan ja rakennutetaan. Korjaustoimenpiteitä toteutetaan kiinnittämällä erityistä huomiota LVIS-järjestelmien kuntoon sekä turvajärjestelmien parantamiseen.?? Vastataan Museoviraston kiinteistöjen ja toimitilojen vuokrauksesta sekä pidetään yllä kiinteistötietojärjestelmää. Hallintotoimintojen kehittäminen 14

15 ?? Meriarkeologian yksikön toimintaedellytyksiä kehitetään valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) ja opetusministeriön työryhmämuistion (2004:4) mukaisesti. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että saadaan meriarkeologisen koulutuksen omaavia vakinaisia työntekijöitä.?? Museoviraston palvelimet keskitetään vuonna 2005 ja tietoliikenteen kulkua parannetaan.?? Museoviraston tulosohjausta tehostetaan kehittämällä edelleen käyttöön otettua toiminnan tavoitteita kuvaavaa mittaristoa sekä toimintopohjaista sisäistä kirjanpitoa ja työajanseurantaa. Lisäksi kehitetään viraston tulosohjaukseen sisältyviä laatutavoitteita sekä toiminnan seurantaa ja suunnittelua vuosina ?? Valtion tilinpäätöstyöryhmän esittämien tilinpäätöksen ja tilivelvollisuuden uudistusten täytäntöönpanoa sovelletaan taloushallinnossa.?? Museoviraston siirryttyä vuonna 2004 paperittomaan kirjanpitoon jatketaan myös muiden taloushallinnon prosessien kehittämistä tavoitteena viraston talousohjauksen edelleen tehostuminen ja taloudellisen tehokkuuden lisääntyminen. Museoviraston sisäisen viestinnän kehittäminen Aktiivisella sisäisellä viestinnällä edistetään yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä tehostetaan toimintaa. Avoin ja nopea sisäinen viestintä on hyvän työilmapiirin perusedellytyksiä.?? Museoviraston sisäisille verkkosivuille haetaan uusi tekninen ratkaisu ja sivujen sisältöä sekä toiminnallisuutta kehitetään. 8. Ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön osaamista ja suorituskykyä Museoviraston henkilöstö- ja osaamisstrategiaa toteutetaan ottamalla huomioon määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen, joustava henkilöstöresurssien käyttö, laajamittainen perehdyttäminen ja koulutus sekä osaamisen siirtäminen. Lisäksi henkilöstön omaehtoisia jatko-opintoja tuetaan.?? Henkilöstö- ja osaamisstrategian pohjata luodaan toimintasuunnitelmia vuosina ?? työntekijöiden osallistumista ulkopuoliseen koulutukseen, Museoviraston sisäiseen henkilöstökoulutukseen sekä TYKY -toimintaan edistetään. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksien mukaan henkilökunnan osallistumista oman toimialan kansainvälisiin kokouksiin.?? Henkilökunnan täydennyskoulutusta varten laaditaan erillinen ohjelma. Ohjelmassa huomioidaan myös aluetason toimijat.?? Kirjasto järjestää Museoviraston henkilökunnalle tiedonhakukoulutusta ja tiedottaa palveluistaan ja ylläpitää ohjeita kokoelmien käyttöön ja tiedonhakuun intranet-sivuillaan.?? Museoviraston henkilöstöä ohjeistetaan ja koulutetaan uusien taloushallinnon järjestelmien ja työmenetelmien sekä taloustietojen hyväksi käyttöön.?? Palkkausjärjestelmää kehitetään edelleen ja Museoviraston yleinen palkkataso pyritään korottamaan valtionhallinnon mediaanitasoon (ainakin 2%, euroa). 15

16 4. SUOMEN KANSALLISMUSEON STRATEGISET PAINOPISTEALUEET Museoalan yhteistyön kehittäminen Suomen kansallismuseon roolia valtakunnallisena kulttuurihistorian museona vahvistetaan. Yhteistyötä muiden kulttuurihistoriallisten museoiden ja erikoismuseoiden kanssa tiivistetään kokoelmapolitiikan, näyttelyiden ja julkaisujen alueella. Tavoitteena on museolaitosta kokonaisuudessaan hyödyttävä yhteistyö. Samoin laajennetaan yhteistyötä muun eurooppalaisen ja pohjoismaisen museolaitoksen kanssa ja pyritään tässä konkreettisten näyttelyja kehittämishankkeiden toteuttamiseen. 2. Panostaminen tiedon saavutettavuuteen Kansallismuseoon kuuluvien 17 museon toimintaedellytykset turvataan. Museoita kehitetään eri ikä- ja väestöryhmien käyttöön oppimisympäristöiksi ja kulttuurilaitoksiksi jotka tukevat elävää suhdetta menneisyyteen ja maamme kulttuuriperintöön ja toimivat tiedon ja asiantuntemuksen keskuksina. Näyttely- ja yleisötoiminnoissa otetaan huomioon informatiivisuus, saavutettavuus ja houkuttelevuus. Digitaalisia tuotteita hyödynnetään näyttelyissä mahdollisuuksien mukaan. 3. Kokoelmapolitiikka Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu noin puoli miljoonaa esinettä ja esineryhmää. Näiden luettelointi, varastointi ja konservointi vaativat lisätyövoimaa niin, että arvokkaan kansallisomaisuuden säilyminen ja käyttö tutkimus- ja näyttelytoiminnassa turvataan. Luettelotietojen digitoiminen ja saattaminen tietoverkkoon etenee muun toiminnan ohella hitaasti, n luettelotiedon vuosivauhdilla. Se vaatii menetelmien kehittämistä, muun museolaitoksen kanssa sovittua priorisointiohjelmaa ja lisäresursseja, että kokoelmien tärkein osa saadaan digitaaliseen muotoon. 5. KANSALLISMUSEON TOIMINTA TAVOITEKOKONAISUUKSITTAIN Vahvistetaan kulttuuriperinnön painoarvoa yhteiskunnassa ja edistetään kulttuuriperintöalan kehittymistä Suomen kansallismuseo jatkaa yhteistyötä ja yhteisiä kehittämishankkeita muun kulttuurihistoriallisen museolaitoksen kanssa. Vuosittain järjestetään vähintään kaksi yhteistä neuvottelutilaisuutta. Yhteinen kokoelmapolitiikka on keskeisin aihe. Suomen merimuseo toimii valtakunnallisena merimuseona yhteistyössä alan muiden museoiden kanssa. 16

17 2. Edistetään kansallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja säilytetään kulttuuriperintöä sekä sitä koskevaa tietoa Kolmivuotiskaudella ratkaistaan varastotilojen ja varastojen henkilöstön lisätarve ja parannetaan konservoinnin kapasiteettia. Kokoelmien hoidon nykyiset resurssit eivät vastaa kasvanutta museoiden ja näyttelyiden määrää ja tämä vaikeuttaa myös asiantuntijapalveluita ja tutkimusta. Korjaavat toimenpiteet ovat seuraavat:?? Keskusvaraston laajentamisen suunnittelu käynnistetään uudelleen kun Museoviraston muut tiloja koskevat suunnitelmat ovat täsmentyneet.?? Keskusvaraston, Kansallismuseon rahakammion ja konservointilaitoksen henkilöstöresursseja vahvistetaan (3 htv 2006 alkaen,1 htv 2007 alkaen).?? Otetaan käyttöön kokoelmatietojärjestelmä Musketin konservointisovellutus ja jatketaan tehostetusti sijaintipaikkatietojen syöttämistä järjestelmään.?? Tehostetaan historian, kansatieteen ja yleisetnografisten kokoelmien luettelotietojen takautuvaa digitointia museotietojärjestelmä Muskettiin lisäresurssein vuodesta 2006 alkaen (6 htv määräaikaisiin virkasuhteisiin vaiheittain). 3. Tuotetaan kulttuuriperintöä koskevaa tietoa tutkimuksella, inventoinnilla ja dokumentoinnilla Etusijalla on omiin kokoelmiin ja museoiden aihepiiriin liittyvä julkaisu- ja näyttelytoimintaa palveleva tutkimus. Lisäksi pyritään tekemään tutkimusta, joka voidaan tehdä yhteistyössä muun museolaitoksen tai korkeakoulujen kanssa. Se lisää henkilöstön osaamista ja erityisasiantuntemusta. Tilaustutkimukset tehdään maksupalveluna. 4. Välitetään kulttuuriperintöä koskevaa tietoa näyttelyiden, julkaisujen, valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen sekä kirjasto-, arkisto- ja tietopalvelujen kautta Museot suunnittelevat näyttelynsä ja opetus- ja muun yleisötoimintansa palvelemaan harkitusti eri kävijäryhmiä. Vanhoja näyttelyitä uusitaan niin, että museoiden informatiivisuus, houkuttelevuus ja samalla saavutettavuus paranevat.?? Tavoitteena on kävijää vuodessa. Alle 18-vuotiaaat pääsevät kaikkiin museoihin ilmaiseksi. Vapaan sisäänpääsyn vaikutusta kävijämääriin ja museoiden yleiseen vaikuttavuuteen tutkitaan.?? Kansallismuseon opetustoimintaa kehitetään painopisteenä vuorovaikutteiset yleisötoiminnat ja lapsille tarkoitettu kosketeltava historianäyttely.?? Louhisaaren kartanolinna on saavutettavuutta koskevan ACCU-hankkeen pilottikohteena kauden loppuun.?? Kulttuurien museo aloittaa 2006 kolmivuotisen monikulttuurisuuskasvatuksen erityishankkeen.?? Suomen merimuseo keskittyy Kotkaan rakennettavan uuden museon toiminnan ja näyttelyiden valmisteluun ja Hylkysaaren näyttelytilat pidetään suljettuina. Näyttelyiden rakentaminen ja museon muutto Kotkaan alkaa 2007 ja museo avataan keväällä Lounais-Suomen toimipisteen aikataulu täsmennetään myöhemmin. 17

18 mittari Kulttuuriperintöä käsittelevät Kpl julkaisut - tutkimusjulkaisut näyttelyjulkaisut ja museo-oppaat muut julkaisut Julkaisujen tuottamisen Htv henkilövoimavarat 2,5 2,5 2,5 Näyttelyt Kpl - Museoviraston tuottamat näyttelyt Museoviraston yhteisnäyttelyt Museoviraston museoiden ; AV ja näyttelyiden kävijät - kävijät Lkm kävijää tunnissa Lkm : h Lisätään kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta tietoverkkojen kautta Museoiden verkkosivujen tarjontaa lisätään niin, että ne tukevat museokäyntejä ja museoiden opetuskäyttöä. Kokoelmatietoja avataan verkossa harkitusti, ottaen huomioon aineiston kotimainen ja kansainvälinen kiinnostavuus ja tietosisältöjen merkitys opetuksessa, museotoiminnassa ja tutkimuksessa. 6. Kehitetään Museoviraston rahoitusrakennetta Kasvatetaan soveltuvin osin museoiden yritysmyyntiä ja yritysyhteistyötä ja innovoidaan siinä uusia toimintamuotoja. Museokauppatoiminnassa jatketaan verkostoyhteistyötä muiden museokauppojen kanssa tavoitteena myynnin edistäminen ja kannattavuuden lisääminen. Museokauppoja kehitetään yksilöllisesti kunkin museon toimintaa tukeviksi. 7. Kehitetään sisäisen toiminnan laatua ja toimintaedellytyksiä Itsearvioinnin, kriittisen keskustelun ja asiakastutkimusten pohjalta kehitetään asiakaslähtöistä ja joustavaa palvelukulttuuria sekä sisäistä yhteistoimintaa ja hallintoa kitkattomaksi ja tehokkaaksi. 8. Ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön osaamista ja suorituskykyä Toteutetaan 2004 valmistunutta henkilöstö- ja osaamisstrategiaa ottamalla huomioon määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen, joustava henkilöstöresurssien käyttö, laajamittainen perehdyttäminen ja koulutus ja osaamisen siirtäminen. Tuetaan museoalan koulutusta palkkaamalla harjoittelijoita ja osallistumalla alan opetukseen. 18

19 Museoviraston toimintamenojen kehitys tulosalueittain vuosina ( ) 2001 (tot.) 2002 (tot.) 2003 (tot.) 2004 (budj.) 2005 (budj.) PÄÄJOHTAJA ESIKUNTATOIMINNOT KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUSEOT JA NÄYTTELYT MUSEOTOIMEN KEHITTÄMINEN HALLINTO KIRJASTO KUVA-ARKISTO MUSEOVIRASTO YHTEENSÄ Henkilötyövuodet

20 Museoviraston menot ja tulot sekä muut määrärahat v (tuhansina euroina) Menot ja tulot mom Htv Palkat Toiminta- Tulot Netto Rak. kunn. Museoiden Kaluston Peruspar. Kultt. ymp. menot tai par. av. valtionav. hankinta ja pien.rak. suojelu Pääjohtaja Esikuntatoiminnot Arkeologian osasto Rakennushistorian osasto Suomen kansallismuseo Museotoimen kehittäminen Hallinto Kirjasto Kuva -arkisto Yhteensä

21 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta Tämä sopimus on voimassa vuoden 2007 loppuun. Sopimuksen edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten kanssa. Museoviraston sisäinen toimintasuunnitelma lähetetään vuosittain opetusministeriölle tiedoksi. Tämän tulossopimuksen toteutumista käsitellään keväällä 2006 ja 2007 pidettävissä opetusministeriön ja Museoviraston yhteisissä seurantakokouksissa. Vuosien 2005, 2006 ja 2007 lopussa laaditaan kirjallinen loppuraportti. Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 2005 MUSEOVIRASTO OPETUSMINISTERIÖ Paula Purhonen Pääjohtaja Riitta Kaivosoja Ylijohtaja Heikki Halttunen Hallintojohtaja Päivi Salonen Ylitarkastaja