Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely kevät 2011

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilakysely kevät 2011 Voi kertoa huolistaan, kysellä mieltä askarruttavista asioista, ja nauraa asioille, jotka eivät vielä eilen naurattaneet yhtään! Tarja Satuli-Kukkonen

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Sisältö 1 Johdanto MLL:n perhekahvilatoiminta Toiminnan tarkoitus Aikuisten keskinäinen vertaistuki Lapset saavat seuraa Vapaaehtoistoiminnan merkitys yksilölle Antaessaan saa Perhekahvilakyselyn toteutus Kyselyyn vastanneiden taustatietoja Perhekahvilassa käynti Miten löysin perhekahvilan? Miksi halusin tulla perhekahvilaan? Perhekahvilan tavoitettavuus Mitä perhekahvilassa tapahtuu? Mitkä asiat puhututtavat ja sopivat yhteiseen keskusteluun? Perhekahvilatoiminnan moninaisuus Lapset perhekahvilassa Monikulttuurisuus perhekahvilassa Kävijät ja ohjaajat toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina Kävijöiden toiveita perhekahvilatoiminnan kehittämiselle Perhekahvilatoiminnan vaikutukset kävijöiden arkeen Lapset ovat saaneet kavereita Voimia vanhempana olemiseen sosiaalisten verkostojen avulla Koko perheen hyvinvoinnin lisääntyminen Yhteydenpitoa perhekahvilan ulkopuolellakin Perhekahvilan ohjaaminen Mielekästä tekemistä itselle ja lapsille Ohjaustehtävien jakaminen Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perhekahvilatoiminnan vaikutukset ohjaajan hyvinvointiin Mikä motivoi toimimaan ohjaajana?... 31

3 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Johdanto Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) perustehtävänä on edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla erilaisia varhaisen tuen muotoja ja järjestää lapsille ja aikuisille osallistumismahdollisuuksia. MLL:n perhekahvilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joissa sekä lapset että aikuiset tapaavat toisiaan ja toimivat yhdessä. Perhekahvilatoiminta perustuu vanhempien keskinäiseen vertaistukeen, paikallisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Tämä raportti kertoo keväällä 2011 toteutetun valtakunnallisen perhekahvilakyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi 594 perhekahvilakävijää ja 333 perhekahvilaohjaajaa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kävijöiden kokemuksia perhekahvilatoiminnasta, kuulla, mitä perhekahvilassa tapahtuu ja saada tietoa perhekahvilatoiminnan vaikutuksista kävijöille ja ohjaajille. Perhekahvilakysely antaa MLL:lle pohjan perhekahvilatoiminnan kehittämiselle niin sisällön kuin rakenteiden näkökulmasta. MLL:lle on tärkeää rakentaa ympäristöä, joka vahvistaa perheiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kohtaamisia ja jossa vapaaehtoistyö saa tukea ja ohjausta. 2 MLL:n perhekahvilatoiminta Suomalainen perhekeskusmalli perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yhteinen tavoite järjestöjen, kuntien ja muiden kumppaneiden perhekeskustyössä on tarjota tukea vanhemmuuteen, lapsen kasvuun ja kehitykseen mahdollisimman varhain (Kalliomaa 2011). Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan keskeisenä sisältönä on perhekahvilatoiminta. MLL:n perhekahvilat syntyvät paikallisesta tarpeesta ja niitä perustavat yleensä paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset. Perhekahvilat ovat kaikille perheille tarkoitettuja avoimia kohtaamispaikkoja, joissa sekä lapset että aikuiset saavat seuraa ja mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Vuonna 2010 MLL ylläpiti 439 perhekahvilaa, joissa järjestettiin kokoontumista. Perhekahviloissa toteutui lasten ja aikuisten käyntikertoja lähes Perhekahviloissa kohtaavat myös eri sukupolvet ja kulttuurit. Joukkoon ovat tervetulleita lapset, äidit, isät, isovanhemmat ja muut lapselle tärkeät aikuiset. Perhekahvilat kokoontuvat erilaisissa vapaa-ajan tiloissa, päiväkodeissa, leikkipuistoissa, perhekeskuksissa tai neuvolassa. Tavallisimmin perhekahvilat ovat avoinna aamupäivisin, 1-2 kertaa viikossa, pari tuntia kerrallaan. Joillakin alueilla on myös iltaperhekahviloita. Toisinaan perhekahvilat ovat suunnattuja jollekin kohderyhmälle, esimerkiksi alle 1-vuotiaiden perheille.

4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toiminnan tarkoitus Perhekahvilat perustuvat vanhempien keskinäiseen vertaistukeen, paikallisuuteen ja monimuotoisuuteen. Toiminnan taustalla ovat MLL:n arvot ja periaatteet. MLL:n arvoja ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo. Perhekahvilatoiminnassa lapset otetaan jo toiminnan suunnittelussa huomioon. Heille varataan tilaa olla ja nauttia muiden lasten kohtaamisesta, leikeistä ja ohjatusta toiminnasta. Vanhempien keskinäinen vertaisuus vahvistaa vanhemmuutta ja näin samalla se luo pohjaa lapsuuden arvostamiselle. Yhteinen vastuun kantaminen lisää koko asuinalueen yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta. Perhekahvilan ideana on, että suunnittelu sekä tehtävien ja vastuiden jakaminen tapahtuu yhdessä kävijöiden kesken ja paikallisyhdistyksen tuella. Kaikki kävijät ovat mukana perhekahvilan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa omien mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Kävijät laativat yhdessä kahvilan vetäjän kanssa pelisäännöt omalle perhekahvilalle. Yhteinen vastuun kantaminen lisää koko asuinalueen yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta. Perhekahvilaan mukaantulon kynnys tulisi olla mahdollisimman matala. Perhekahvilassa viihdytään, kun ilmapiiri on toiset huomioon ottavaa, kohteliasta ja sallivaa. Parhaiten tällainen ilmapiiri saadaan luotua, kun kävijät toivotetaan henkilökohtaisesti tervetulleiksi, tutustutetaan muihin kävijöihin ja osallistetaan kävijät keskusteluihin. Perhekahvilat ovat kaikille avoimia. Siellä hyväksytään erilaisuus ja erilaiset mielipiteet. Kaikenlaiset perheet eri elämäntilanteissaan ovat tervetulleita toimintaan mukaan. Perhekahvila toimii parhaimmillaan iloisesti yhdessä tekemällä. Perhekahvilan idea kumpuaa ilosta olla lasten kanssa sekä halusta hakea ja saada inspiraatiota arkeen. Jo pelkästään omien kokemusten, tuntojen tai ajatusten jakaminen ryhmässä antaa voimaa ja yhteisöllisyyden tunteen Aikuisten keskinäinen vertaistuki Perhekahvilatoiminnan tarkoituksena on tarjota perheille mahdollisuus tutustua oman alueen muihin perheisiin ja näin mahdollistaa perheiden keskinäinen vertaistuki. Kokemusten jakaminen muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa virkistää, auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja tutustumisessa omaan lähiympäristöön. Perhekahvilassa kävijöitä yhdistää mm. vanhemmuus ja lasten ikä. Perhekahvilat ovat avoimia vertaisryhmiä, eli kuka tahansa voi milloin tahansa osallistua perhekahvilan toimintaan. Ryhmään ei ole ennakkoilmoittautumista. Vanhempien vertaisryhmätoiminnan perusajatus on, että vanhemmuudesta jaksaa nauttia enemmän, kun rinnalla on muita aikuisia jakamassa kokemuksia ja ajatuksia. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa luonnolliset verkostot, (perhe, suku, naapurit, ystävät) eivät toimi, niitä ei ole tai ne toimivat huonosti. (Järvinen ym. 2006,17.) Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna vertaisryhmissä luodaan uusia sosiaalisia suhteita, rakennetaan luottamusta, yhteistyökykyä, vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Nämä kasvattavat myös sosiaalista pääomaa. Tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma edistää terveyttä ja tavoitteiden toteutumista. Toimivassa yhteisössä voi peilata omia ongelmiaan ja silti saa tarvittaessa ajoissa apua ja neuvoja. (Järvinen ym. 2006, 12.) Ver-

5 Mannerheimin Lastensuojeluliitto taisryhmä toimii yhtenä peilinä yksittäisen vanhemman vanhemmuuden identiteetin rakentajana. Identiteetin selkiytyminen, itsetuntemuksen ja -luottamuksen kasvu antavat eväitä vahvaan vanhemmuuteen (Järvinen, Nordlund, Taajamo 2006, 21) Lapset saavat seuraa Perhekahvila ympäristönä mahdollistaa myös lasten kohtaamisen. Suurin osa perhekahvilassa käyvistä lapsista eivät ole päivähoidon piirissä. Perhekahvila ympäristönä mahdollistaa sosiaalisten kontaktien samanikäisten ikätoverien kanssa ja antaa näin valmiuksia sosiaalisten taitojen kehittymiselle ja vertaissuhteille. Lasten sosiaaliset taidot voivat kehittyä perhekahvilassa arjen tilanteissa, joissa aikuinen ohjaa lasta toimimaan toisten ihmisten kanssa. Perhekahvilat mahdollistavat myös uusien paikkakuntalaisten tutustumisen muihin alueella asuviin perheisiin ja samalla lasten kiinnittymiseen uuteen kasvuympäristöön Vapaaehtoistoiminnan merkitys yksilölle Antaessaan saa Perhekahvila toimii useimmiten vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistyön taustalla on usein omakohtainen kokemus ja halu auttaa tai tehdä hyvää. Vapaaehtoiset arvostavat myös epävirallista oppimista ja tuoreiden näkökulmien saamista. Vapaaehtoistoiminnassa koettu yhteisöllisyys ja kokemusten jakaminen vahvistavat myös ohjaajien omaa sosiaalista pääomaa. 3 Perhekahvilakyselyn toteutus MLL:n keskusjärjestö toteutti perhekahvilakyselyn välisenä aikana perhekahvilassa kävijöille ja perhekahvilan ohjaajille nettikyselynä (Webropol). Kävijöille ja ohjaajille oli omat kyselynsä. Linkki kyselyyn oli esillä liiton etusivulla ja facebookissa. Kyselystä tiedotettiin sähköpostitse MLL:n piireille ja paikallisyhdistyksille sekä perhekahvilavastaaville. Osa piireistä ja paikallisyhdistyksistä tiedottivat kyselystä myös omilla kotisivuillaan. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, ketä perhekahviloissa käy ja mitä heille kuuluu. selvittää, mitä MLL:n perhekahviloissa tapahtuu. saada tietoa perhekahvilatoiminnan vaikutuksista kävijöille ja ohjaajille. kuulla, miten perhekahvilatoimintaa tulisi kehittää. Tässä raportissa kyselyn tuloksia esitellään ensisijaisesti suorien jakaumien avulla valtakunnallisella tasolla. Avovastauksia on jaoteltu teemojen ja vastauksien sisällön mukaan ja tekstissä käytetään myös vastaajien

6 Prosenttia Mannerheimin Lastensuojeluliitto suoria lainauksia, aineistosta nousseiden teemojen mukaan. Teemoja kuvataan avovastauksista poimituilla suorilla lainauksilla. 4 Kyselyyn vastanneiden taustatietoja Perhekahvilakyselyyn vastasi yhteensä 927 henkilöä. Kävijäkyselyyn vastasi 594 kävijää, joista 7 oli miehiä ja ohjaajakyselyyn 333 ohjaajaa, jotka kaikki olivat naisia. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita. Kaikkiaan ohjaajat olivat hiukan vanhempia kuin kävijät keskimäärin Alle 25 -v v v yli 45 -v Vastaajien ikä kävijä ohjaaja Kuva 1. Perhekahvilakyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Kysely toteutettiin valtakunnallisesti kaikkien MLL:n piirien alueella. Vastauksien määrään vaikutti osaltaan se, kuinka paljon perhekahviloita kullakin alueella oli. Eniten vastauksia kävijäkyselyyn saatiin Uudeltamaalta (20,7%) ja Hämeestä (17,7%) ja vähiten Pohjois-Savosta (1,2%) ja Pohjois-Karjalasta (1,7%). Ohjaajakyselyyn vastauksia tuli eniten Uudeltamaalta (25,3%) ja Hämeestä (17,7%) ja vähiten Pohjois-Savosta (0,9%), Kainuusta (1,8%) ja Etelä-Savosta (1,8%).

7 PIIRI Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vastaajien asuinalue Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Lappi Kymi Keski-Suomi Kainuu Häme Etelä-Savo Ohjaaja Kävijä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Prosenttia Kuva 2. Kyselyyn vastanneet kävijät ja ohjaajat asuinalueittain. Yli 99 % sekä kävijä- ja ohjaajakyselyyn vastanneista oli suomenkielisiä. Noin 2,5 % vastaajista ilmoitti toiseksi äidinkieleksi ruotsin. Kyselyssä selvitettiin kävijöiden ja ohjaajien perherakennetta. 95,8 % sekä kävijöistä että ohjaajista ilmoitti asuvansa taloudessa, jossa on kaksi huoltajaa ja lapsi/ lapsia. Kävijöistä 3,4 % kertoi olevansa yksinhuoltaja. Perhekahvilaan tullaan useimmiten oman lapsen kanssa (kävijöistä 98,1 % ja ohjaajista 91,4 %). Ohjaajista 7,3 % kertoo käyvänsä perhekahvilassa yksin. Näissä tapauksissa ohjaaja on usein eläkkeellä ja hänellä on aikaa ja halua olla avuksi lapsiperheille. Vastaajilta kysyttiin heidän ylintä suorittamaa koulutusta tai meneillään olevaa koulutusta. 31,7 % kävijöistä ja ohjaajista 30,9 % ilmoitti ylimmäksi koulutukseksi ammattikorkeakoulun tai alemman korkeakouluasteen. Seuraavaksi yleisin koulutus oli kävijöillä ylempi korkeakoulu (26,1%) ja ohjaajilla ammattikoulu (27%). Tarkempi koulutusjakauma on esitetty kuvassa 3.

8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vastaajien ylin koulutus (%) Ohjaaja Kävijä Ei ammatillista koulutusta Ei peruskoulutusta Muu koulutus Ylempi korkeakoulu Ammattikorkeakoulu/ alempi korkeakoulu Opisto Ammattikoulu Ammatillinen koulutus Ylioppilas Peruskoulu 0,3 1,2 0 3,3 1,40 5,2 3,7 9,3 10,6 9,7 8,8 8,7 13,9 21,8 26, ,8 30,9 31,7 Kuva 3. Vastaajien koulutustausta Vastaajista suurin osa (65 %) kertoi olevansa äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla kyselyn toteuttamisajankohtana. Kuvassa 4. on esitetty vastaajien työmarkkina-asema. Vastaajat, jotka vastasivat työmarkkina-asemaksi muun syyn, kertoivat olevansa, esim. opintovapaalla, kotiäitinä, yrittäjinä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai eläkkeellä yleensä.

9 Prosenttia Mannerheimin Lastensuojeluliitto Työllinen Vastaajien työmarkkina-asema Työtön Työvoiman ulkopuolinen; opiskelija Työvoiman ulkopuolinen; äitiys-/ vanhempain-/ hoitovapaa Työvoiman ulkopuolinen; muu syy Kävijä 23,1 7,1 2,5 64,9 2,4 Ohjaaja 23,6 5,4 1,2 65 4,8 Kuva 4. Vastaajien työmarkkina-asema. Kyselyssä selvitettiin vastaajien elämäntilannetta erilaisin väittämin. Vastaajan tuli valita sopivin vaihtoehto, joka parhaiten kuvasi sen hetkistä elämäntilannetta perheensä kannalta. Kuvassa 5. on esitetty vastauksien jakautuminen niin kävijä- kuin ohjaajakyselyssä. KÄ= kävijä OH= ohjaaja Perheeni taloudellinen tilanne on hyvä ja asia ei vaivaa minua. Minulla on usein tunne, että perheeni nykyiset tulot eivät riitä tarpeisiimme. Täysin samaa Jokseenkin En samaa Jokseenkin Täysin eri mieltä samaa miel- enkä eri eri mieltä mieltä tä mieltä KÄ 90 (15,2%) 196 (33,1%) 94 (15,9%) 131 (22,1%) 81 (13,7%) OH 46(14%) 127 (38,6%) 45 (13,7%) 82 (24,9%) 29 (8,8%) KÄ 73 (12,3%) 137 (23,1%) 89 (15%) 175 (29,6%) 118 (19,9%) OH 41 (12,4%) 77 (23,3%) 45 (13,6%) 106 (32%) 62 (18,7%) Koen itseni usein uupuneeksi. KÄ 46 (7,8%) 169 (28,6%) 123 (20,8%) 182 (30,8%) 71 (12%) OH 15 (4,5%) 81 (24,5%) 73 (22,1%) 119 (36,1%) 42 (12,7%) Koen tarvitsevani tukea vanhempana olemiseen. Kun perheelläni on vaikeuksia, saamme riittävästi apua läheisiltä. KÄ 40 (6,8%) 179 (30,4%) 121 (20,5%) 172 (29,2%) 77 (13,1%) OH 21 (6,4%) 93 (28,2%) 70 (21,2%) 94 (28,5%) 52 (15,8%) KÄ 135 (22,9%) 230 (39%) 97 (16,5%) 94 (16%) 33 (5,6%) OH 90 (27,4%) 138 (42,1%) 47 (14,3%) 41 (12,5%) 12 (3,7%)

10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Perheelläni on laaja ja lähellä oleva sosiaalinen verkosto. Tapaamme usein lasten isovanhempia. KÄ 123 (20,9%) 183 (31,1%) 94 (16%) 128 (21,7%) 61 (10,4%) OH 87 (26,35) 118 (35,6%) 52 (15,7%) 51 (15,4%) 23 (6,9%) KÄ 225 (38,3%) 171 (29,1%) 60 (10,2%) 90 (15,3%) 42 (7,1%) OH 127 (38,6%) 101 (30,7%) 38 (11,6%) 50 (15,2%) 13 (4%) Kuva 5. Vastaajien elämäntilanne. Kävijöistä lähes puolet arvioi, että perheen taloudellinen tilanne on hyvä ja asia ei vaivaa. Samalla kuitenkin 36 % kertoo asian vaivaavan paljon tai jonkin verran. Kävijöistä 35 % sanoo, että heillä on usein tunne, että perheen nykyiset tulot eivät riitä tarpeisiin ja 50 % kertoo, että tulot ovat riittävät. Ohjaajien vastaukset ovat samansuuntaiset ja suuria eroja perheiden taloudellisessa tilanteessa ei ole huomattavissa. Väittämän koen itseni usein uupuneeksi kohdalla kävijän ja ohjaajan vastaukset hieman eroavat. Kävijöistä 36,4 % kertoo olevansa usein uupunut, kun taas ohjaajien vastaava osuus on 29 %. Molemmat vastaajaryhmät arvioivat samansuuntaisesti kysyttäessä tuen tarvetta vanhempana olemiseen. Yli kolmannes vastaajista kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. Viidennes kävijöistä kertoo, että kun heillä on vaikeuksia, he eivät saa apua läheisiltä. Suurempi osuus kuitenkin vastaajista kertoo saavansa apua läheisiltään. Kävijöiden ja ohjaajien vastaukset eroavat hieman kysyttäessä perheiden sosiaalisten verkostojen laajuutta. Kävijöistä 52 % kertoo, että heillä on laaja tai melko laaja sosiaalinen verkosto. Ohjaajista taas yli 60 % kertoo omaavansa laajan ja lähellä olevan sosiaalisen verkoston. Kävijöistä yli 32,1 % kertoo, ettei heillä ole lähellä ja laajaa sosiaalista verkostoa. Ohjaajista viidennes kertoo, ettei heillä on laajaa sosiaalista verkostoa. Kyselyssä selvitettiin perheiden mahdollisuutta tavata lasten isovanhempia. Vastauksissa ilmeni, että molemmissa ryhmissä lähes 70 % vastaajista kertoo tapaavansa isovanhempia usein tai melko usein. Viidenneksellä vastaajilla ei ole mahdollisuutta tavata isovanhempia usein. 5 Perhekahvilassa käynti MLL:n perhekahviloista useimmat (85%) ovat auki kerran viikossa. Vain 3 % perhekahviloista toimii useita kertoja viikossa ja 10 % perhekahviloista avaa ovensa muutaman kerran kuukaudessa. Perhekahvilan aukioloihin vaikuttaa muun muassa, millaisissa tiloissa perhekahvila toimii ja ohjataanko perhekahvilaa vapaaehtoisesti vai ammatillisesti. Kävijöistä 43 % kertoi vierailevansa perhekahvilassa kerran viikossa. Kuvassa 6. on esitetty kävijöiden perhekahvilassa käyntikertoja. Suurin osa vastaajista vierailee kuukauden aikana ainakin kerran perhekahvilassa.

11 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuinka usein perhekahvilassa käydään? Useita kertoja viikossa 3 % Harvemmin 17 % Kerran viikossa 43 % Kerran kuukaudessa 9 % Muutamia kertoja kuukaudessa 28 % Kuva 6. Kävijöiden käyntikerrat perhekahvilassa. MLL:n perhekahvilat toimivat yli 90 prosenttisesti aamupäivisin klo 9-12 välillä keskimäärin kaksi tuntia kerrallaan. Kyselyyn vastanneiden ohjaajien mukaan noin 7 prosenttia perhekahviloista toimii välillä myös ilta-aikaan. 87 % kävijöistä kertoo, että perhekahvilan aukioloajat ovat sopivat. Kävijät, joille perhekahvilan aukioloaika ei ole sopiva toivoivat, että perhekahvila olisi useammin auki ja pidempään, auki iltapäivisin ja ilta-aikaan ja perhekahvila ei olisi samaan aikaan kuin muut avoimet kohtaamispaikat ja kerhot. Kävijöistä 33,2 % kertoo käyneensä perhekahvilassa jo yli vuoden ajan. 11 % ilmoitti aloittaneensa perhekahvilassa käynnin äskettäin. Kuvassa 7. on esitetty tarkemmin, kuinka kauan perhekahvilassa kävijät ovat käyneet. Kuinka kauan perhekahvilassa on käyty? Olen käynyt yhteensä vuosien ajan, mutta lyhyemmissä pätkissä Olen käynyt vuosia yhtäjaksoisesti 11 % 16 % Olen käynyt yli vuoden 28 % 12 % Olen käynyt muutaman kuukauden 33 % Aloitin käymisen äskeittäin Kuva 7. Perhekahvilakokemusten pituus.

12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lähes kaikki (98,1 %)kävijäkyselyyn vastanneista kertoo käyvänsä perhekahvilassa omien lasten kanssa. Satunnaisesti mukana voi olla lapsenlapsi, naapurin lapsi tai aviomies. Ohjaajista 91,4 % kertoo tulevansa perhekahvilaan oman lapsen tai lasten kanssa. Ohjaajista 7,3 % kertoo käyvänsä perhekahvilassa yksin. Tällöin ohjaaja on useimmiten eläkeläinen. Perhekahvilassa käy monen ikäisiä lapsia vanhempien kanssa. 45 % kävijöiden lapsista on 1-2 vuotiaita. Ohjaajien lapsista 42 % on 1-2 vuotiaita. Kaikkiaan ohjaajien lapset ovat hiukan vanhempia kuin kävijöiden. Alle 1-vuotiaiden osuus kävijöiden lapsista on 19 % ja ohjaajien lapsista 12 %. Kuvassa 8. on esitetty tarkemmin perhekahvilassa vierailevien lasten iät. Kävijöiden lasten iät Ohjaajien lasten iät 3-4 v 23 % 5-6 v 11 % yli 7 v 2 % Alle 1 v 19 % 5-6 v 12 % yli 7 v 4 % Alle 1 v 12 % 1-2 v 45 % 3-4 v 30 % 1-2 v 42 % Kuva 8. Perhekahvilassa vierailevien lasten ikäjakauma 5.1 Miten löysin perhekahvilan? Lähes puolet (49,7 %) kävijöistä kertoo löytäneensä perhekahvilan tuttavansa tai ystävänsä kautta. Toiseksi yleisimmin (24,3 %) on nähty perhekahvilamainos, esimerkiksi kaupan tai kirjaston ilmoitustaululla. 22,6 % kävijöistä kertoo saaneensa tietää perhekahvilasta neuvolan kautta. Kuvassa 9. on esitetty tarkemmin tahot, joiden kautta MLL:n perhekahvilasta on kuultu.

13 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mistä perhekahvilasta on kuultu? Ystävä/ tuttava kertoi Neuvolasta vinkattiin Näin kaupan, kirjaston tms. ilmoitustaululla mainoksen Kunnan nettisivujen kautta MLL:n nettsivujen kautta MLL:n perhekahvilasta MLL:n paikallisyhdistykseltä Minut kutsuttiin mukaan Muualta 5,7 % 4,1 % 10,3 % 3,7 % 8,6 % 22,6 % 24,3 % 23 % 49,7 % Kuva 9. Miten kävijät löysivät perhekahvilan. Kävijöistä 8,6 % kertoo kuulleensa perhekahvilasta jostakin muualta. Näitä tahoja olivat muun muassa paikallislehdessä ollut juttu toiminnasta, perhevalmennuskerralla, kunnan tiedotteessa ollut mainos ja seurakunnan kerhoista. 5.2 Miksi halusin tulla perhekahvilaan? Perhekahvilassa käymisen tärkeimmät syyt ovat seuran saaminen lapselle ja mahdollisuus kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Kuvassa 10. on esitetty tarkemmin vastauksien jakautumista eri motiivien perusteella. Miksi perhekahvilassa käydään? Kohdatakseni muista samassa elämäntilanteessa olevia Saadakseni seuraa Lapseni saisi seuraa 73,8 % 69,8 % 80,7 % Saadakseni mielekästä tekemistä 21,6 % Saadakseni tukea Jokin muu syy 6,1 % 3,9 % Kuva 10. Perhekahvilassa käymisen syyt. Kävijät tulevat perhekahvilaan etupäässä lasten takia, jotta lapset saisivat seuraa ja leikkikavereita. Merkittävä syy käymiseen on myös vertaistuen saaminen vanhemmuuteen ja siihen liittyviin haasteisiin ja ilonhet-

14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto kiinkin. Vanhemmat haluavat myös itse saada seuraa ja tavata kavereita perhekahvilassa. Moni vastaaja kertoi saaneensa uusia ystäviä perhekahvilasta muutettuaan uudelle paikkakunnalle. Eräs vastaaja kuvaa perhekahvilakäyntiä sosiaaliseksi kahvitauoksi. 5.3 Perhekahvilan tavoitettavuus Kyselyssä selvitettiin kävijöiden ja ohjaajien näkemyksiä, kuinka perhekahvilatoiminta tavoittaa kaikki perheet. Kävijöistä 71,1 % vastasi, että perhekahvila tavoittaa hyvin alueensa erilaiset lapsiperheet. Kuitenkin 28,9 % vastasi, ettei tavoita riittävästi. Ohjaajista 65,5 % arvioi, että perhekahvila tavoittaa oman alueensa lapsiperheet ja 34,5 % arvioi, että tavoittaa riittämättömästi. Sekä kävijät että ohjaajat arvioivat, että suurimpia syitä tavoittamattomuudelle on se, että perhekahvilasta ei vain tiedetä. Moni vastaaja toteaa, että toiminnasta tulisi tiedottaa ja mainostaa enemmän. Aina perhekahvilan aukioloajat tai sijainti omaan kotiin nähden ei ole sopiva. Yhtenä syynä mainittiin myös tilojen ahtaus ja epämukavuus eri-ikäisille lapsille. Näiden lisäksi kävijät ja ohjaajat totesivat, että MLL:n tulisi tehdä enemmän yhteistyötä neuvoloiden kanssa, jotta perheitä opastettaisiin käymään MLL:n perhekahviloissa. Osa kävijöistä oli myös sitä mieltä, että perhekahvilassa voi syntyä sisäänpäin lämpiävä ilmapiiri, joka voi rajoittaa käymistä perhekahviloissa. Kävijät totesivat myös, että perhekahvilat toimivat valtaosaltaan päiväsaikaan, jolloin työssäkäyvät eivät pääse osallistumaan perhekahvilaan. Kävijän kommentti: Kävimme joka viikko perhekahvilassa kun olin vielä vauvan kanssa kotona, mutta työelämässä se ei onnistu enää. Eli ei ole minkäänlaista vertaistukea enää, kun äiti on palannut töihin, mikä harmittaa minua tosi paljon. Ei voi nähdä enää, miten toiset lapset käyttäytyvät, miten kasvatetaan, mitä he syö, miten puetaan, keskustella, miten toisissa perheissä toimitaan tietyissä tilanteissa jne. Tämä on erityisen tärkeä, jos on itse pienestä perheestä ja vielä toisesta kulttuurista. 6 Mitä perhekahvilassa tapahtuu? Tavoitteena on, että MLL:n perhekahvilat muotoutuvat kävijöidensä näköisiksi. Kyselyssä selvitettiin sekä kävijöiltä että ohjaajilta millaista toimintaa heidän perhekahviloissa on, millaisista teemoista keskustellaan ja mitkä teemat eivät taas sovi perhekahvilassa keskusteluun.

15 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mitkä asiat puhututtavat ja sopivat yhteiseen keskusteluun? Viimeisimmän vuoden aikana kävijät ja ohjaajat kertovat, että useimmin keskustelun aiheena on olut lapsen kehitys, hoito ja kasvatus. Toiseksi yleisin aihe oli vanhempana jaksaminen. Kuvassa 11. on esitetty kävijöiden ja ohjaajien vastauksia keskustelun aihepiireistä. Mistä teemoista on viimeisen vuoden aikana keskusteltu? (%) Ohjaaja Kävijä Hyvä elinympäristö Lapsen turvallisuus Perheen terveystottumukset Toimeentulo Vanhempien päihteidenkäyttö Lapsen kehitys, hoito ja kasvatus Parisuhde Vanhempana jaksaminen Muu 9 4,6 20, ,5 24, ,9 13,9 37,8 47,1 42,6 40,1 42,9 57,5 76,9 87,5 82,7 Kuva 11. Eri teemat perhekahvilan keskusteluissa edellisen vuoden aikana. Kyselyssä selvitettiin myös yleisesti, mitkä teemat sopivat ja mitkä aiheet eivät taas sovi keskustelunaiheiksi perhekahvilassa. Kaikkein sopivin keskustelun aihe perhekahvilassa on sekä kävijöiden että ohjaajien mielestä lapsen kasvuun, kehitykseen ja hoitoon liittyvät asiat. Lähes yhtä soveltuva aihe molempien vastaajaryhmien mielestä on vanhempana jaksaminen. Vähiten soveltuvimmat aiheet kävijöiden ja ohjaajien mielestä yhteiseen keskusteluun ovat toimeentulo ja vanhempien päihteidenkäyttö. Kuvassa 12. on esitetty tarkemmin aiheiden soveltuvuus keskusteluun.

16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mitkä aiheet sopivat yhteiseen keskusteluun? (%) Ohjaaja Kävijä Vanhempana jaksaminen Parisuhde Lapsen kehitys, hoito ja kasvatus Vanhempien päihteidenkäyttö Toimeentulo Perheen terveystottumukset Lapsen turvallisuus Hyvä elinympäristö Muu 12,8 7,3 44,4 37,7 52,6 48,3 95,7 91,3 71,1 60, ,1 74,5 67,4 86,9 80,7 78,4 74,8 Kuva 12. Eri teemojen sopiminen perhekahvilakeskusteluun yleensä. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä aiheista, jotka eivät ole sopivia aiheita perhekahvilassa keskusteluun. Suurin osa sekä kävijöistä että ohjaajista kertoi, että kaikki aiheet soveltuvat keskusteluun. Vastaajat kokivat, että sellaisista aiheista täytyy saada keskustella, jotka keskusteluttavat. Osa vastaajista kuitenkin luetteli aiheita, jotka eivät aina sovellu keskusteluun ja perhekahvilan ilmapiiriin. Tällaisia olivat muun muassa uskonto, politiikka, lapsen korville sopimattomat aiheet, esim. illanvietot, päihdekeskustelut, seksi- ja sukupuoliasiat, toimeentulo, ei liian henkilökohtaiset teemat, juoruilu, selän takana puhuminen, parisuhteeseen liittyvät asiat, terveystottumukset tai terveysintoilu. Teemoja tulee miettiä siten ettei kukaan läsnäolijoista tunne oloaan vaivautuneeksi aiheen tiimoilta. Teemat, jotka voivat saattaa perheitä eriarvoiseen asemaan. 6.2 Perhekahvilatoiminnan moninaisuus Perhekahviloissa on monenlaista toimintaa ja monenlaisia mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille. Lähes joka perhekahvilakerralla yleisimpinä toimintamuotona on vapaa keskustelu. Teemakeskusteluja, ohjattua toimintaa, asiantuntijavierailuja ja tuote-esittelyjä on joskus tai satunnaisesti. Kuvassa 13. on esitetty kävijöiden ja ohjaajien vastaukset sen mukaan, kuinka usein he arvioivat erilaista toimintaa toteutettavan. Ohjaajien ja kävijöiden vastaukset olivat yhdenmukaiset, joten vastaukset on esitetty samassa kuvassa.

17 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Aina Usein Joskus Harvoin Ei koskaan Tuote-esittelyjä Asiantuntijavierailuja Ohjattua toimintaa Teemakeskusteluja Vapaata keskustelua Kuva 13. Perhekahvilan toiminta (Vastaajia yhteensä 913) Ohjaajakyselyssä selvitettiin, ovatko MLL:n kylämummit ja vaarit vierailleet perhekahviloissa. Ohjaajista 20,7 % kertoi, että MLL:n kylämummeja ja vaareja on vieraillut perhekahviloissa, mutta 79,3 % kertoi, ettei vierailuja ole ollut. Eniten vierailuja tapahtui Uudenmaan, Hämeen ja Keski-Suomen piirien alueilla. Kävijäkyselyssä selvitettiin kävijöiden toiveita perhekahvilatoiminnan toteuttamiseen ja mitä toimintoja erityisesti toivotaan. Keskeisimmät toiveet koskivat ohjatun toiminnan järjestämistä erityisesti lapsille huomioiden eri-ikäiset lapset. Toinen toive kosketti asiantuntijavierailuja ja teemakeskusteluja. Näiden lisäksi alla olevaan laatikkoon on koottu kävijöiden muita toiveita ja toiminnan mahdollisuuksia perhekahvilatoiminnassa. Asiantuntijavierailuja, teemakeskusteluja, vapaata keskustelua, oleskelua, keskustelun alustuksia, luentoja, ulkopuolinen keskustelun ohjaaja, ohjattua toimintaa, yhdessä tekemistä, askartelua, maalaamista, kuvataiteilua, laulamista/musisoimista/laululeikkejä, leipomista, kokkaamista, jumppaamista, vauvajumppaa, yhteinen aloitus- ja lopetushetki, liikkumista, leikkimistä, pelaamista, lasten ohjattua toimintaa, satuja, runoja, loruja, ohjattuja leikkihetkiä, lasten yhteisleikkejä, vapaata leikkiä, teematyöskentelyä, teatteria, ryhmätöitä, retkiä, ulkoilua, tavata eläkeläisiä, vaihtaa leluja, isille omaa, tutustua ammatteihin, nukketeatteri.

18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapset perhekahvilassa Perhekahvilassa kohtaavat myös eri-ikäiset lapset. Kyselyssä selvitettiin avoimella kysymyksellä kävijöiden ja ohjaajien näkemyksiä siitä, kuinka lapset huomioidaan perhekahvilatoimintaa suunniteltaessa ja toimintaa toteuttamisessa. Kävijöistä 213 (36 %) ja ohjaajista 261 (78 %) vastasi kysymykseen ja suurin osa molemmista vastaajaryhmistä näki perhekahvilatoiminnan olevan lapsilähtöistä ja lasten ehdoilla toimivaa. Kävijät kertoivat, että lasten huomioiminen näkyy eri-ikäisille lapsille suunnatuista leluista, leikeistä, turvallisesta ympäristöstä ja erilaisista ohjelmanumeroista. Osassa perhekahviloissa lapsille on järjestetty puuhaa samanaikaisesti, kun aikuisilla on omaa ohjelmaa. Kävijät näkivät tärkeänä, että myös lasten vapaalle leikille ja mielikuvitukselle on jätetty tilaa ja lasten omaa mielipidettä toiminnan suunnittelussa on kysytty. Osa kävijöistä kertoi, että aina ei perhekahvilatoiminnassa huomioida eri-ikäisiä lapsia. Tämä näkyy muun muassa silloin kun perhekahvilan tilat ovat epäkäytännölliset pienille lapsille ja leluja ei ole tarjolla kaiken ikäisille. Kävijät kokivat, että lapset tulisi jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ottaa paremmin mukaan toimintaan ja näin syntyisi enemmän ohjelmaa kaiken ikäisille lapsille. Kävijät toivoivat, että perhekahvila tarjoaisi yleensäkin enemmän ohjattua toimintaa lapsille, muun muassa laululeikkejä, askartelua ja toimintaa, jossa aikuiset ja lapset tekevät yhdessä. Pienemmät lapset leikkivät meidän vanhempien keskellä, kun taas isommat voivat leikkiä eri huoneessa. Jokainen vanhempi voi hoitaa toistakin lasta esimerkiksi sillä välin kun äiti on käymässä vessassa. Lapsia ajatellaan aina ensimmäisenä toiminnassa. Toimintaa suunniteltaessa pohditaan, esim. lasten ikiä ja sitä mikä sopii minkäkin ikäisille. Ohjaajat arvioivat, että toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa lapset ovat aina etusijalla ja toimintaa suunnitellaan lasten ehdoilla. Ohjaajat kertoivat, että perhekahvilan toiminta, ohjelmat, leikit, välineet ja tarjottavat ruoat on mietitty lapsilähtöisesti. 6.4 Monikulttuurisuus perhekahvilassa Kyselyssä selvitettiin kuinka monikulttuurisuus näkyy MLL:n perhekahviloissa. Kysymykseen vastasivat sekä ohjaajat että kävijät ja molempien ryhmien vastaukset olivat samansuuntaiset. Yli puolet vastaajista kertoo, ettei monikulttuurisuus näy mitenkään perhekahvilatoiminnassa. Vastaajista kuitenkin lähes kolmannes kertoo, että osa perhekahvilakävijöistä on monikulttuurisia. Ohjaajat kertoivat, että satunnaisesti perhekahviloissa on käynyt maahanmuuttajataustaisia perheitä ja joissakin perhekahviloissa on ollut harjoittelijoina maahanmuuttajia.

19 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Miten monikulttuurisuus näkyy perhekahvilatoiminnassa? (%) Ohjaaja Kävijä Ohjaaja/ohjaajat ovat monikulttuurisia Suurin osa kävijöistä on monikulttuurisia Osa kävijöistä on monikulttuurisia Perhekahvilassa käy vierailijoita eri kulttuureista Perhekahvilassa käsitellään monikulttuurisia ja kansainvälisiä teemoja Perhekahvilassa on leluja, kirjoja, esitteitä yms. Monikulttuurisille kävijöille Muuten, miten? Ei mitenkään 4,3 1,6 0 0,7 4,6 5,5 2,2 2,1 8,6 5,3 7,7 2,7 32,1 32,4 51,1 57,7 Kuva 14. Monikulttuurisuuden näkyminen perhekahviloissa. Kävijät ja ohjaajat arvioivat syitä, miksi monikulttuurisia kävijöitä ei käy perhekahviloissa. Tämän arveltiin johtuvan etupäässä siitä, että alueella ei asu monikulttuurisia perheitä. Muita syitä vähäiseen monikulttuurisuuden näkymiseen perhekahvilassa olivat yhteisen kielen puute, perhekahvilatoiminnan vähäinen markkinointi ja tiedottaminen sekä ohjaustaitojen puute kohdata monikulttuurisia perheitä. 6.5 Kävijät ja ohjaajat toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina MLL:n perhekahvilassa sekä kävijät että ohjaajat vaikuttavat siihen, millaista toimintaa perhekahvilassa on ja millaiseksi perhekahvila muotoutuu. Perhekahvilatoimintaa järjestettäessä syntyy erilaisia tehtäviä. Näiden hoitamisesta täytyy sopia kävijöiden ja ohjaajan kesken, mitkä tehtävät suoritetaan kävijöiden kanssa yhteisvastuullisesti ja mitkä ovat ohjaajan tehtäviä. Ohjaajakyselyssä selvitettiin ohjaajien näkemyksiä siitä, kuinka tehtävät ovat jakautuneet kävijöiden ja ohjaajien kesken. Tehtävä Perhekahvilatilojen avaaminen ja sulkeminen Osallistujamäärien tilastoiminen yms. raportointi ja tiedottaminen Hoidetaan yhteisvastuullisesti Ohjaaja vastaa 12,3 % 87,7 % 11,3 % 88,7 %

20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Perhekahvilan toiminnan ja ohjelman suunnittelun organisointi 30,6 % 69,4 % Perhekahvilan toiminnan ohjaaminen 24,3 % 75,7 % Kävijöiden vastaanottaminen 27,1 % 72,9 % Tarjoilusta huolehtiminen 29,4 % 70,6 % Hankinnoista huolehtiminen 9,8 % 90,2 % Kassakirjan pitäminen 7,2 % 92,8 % Tilan siivouksesta ja järjestyksestä huolehtiminen 61,4 % 38,6 % Kuva 15. Ohjaajien näkemykset tehtävien hoitamisesta perhekahvilassa. Ohjaajakyselyn mukaan perhekahvilan eri tehtävien hoitamisesta vastaavat pääsääntöisesti ohjaajat. Ohjaajista 61,4 % kertoo, että tilan siivouksesta ja järjestyksestä huolehditaan yhteisvastuullisesti. Yleisimmät ohjaajavetoiset tehtävät ovat hankinnoista huolehtiminen ja kassakirjan pitäminen. Lähes yhtä yleiset tehtävät ohjaajilla ovat perhekahvilan avaaminen ja sulkeminen sekä toiminnasta tilastointi. Noin kolmannes ohjaajista kertoo, että perhekahvilan toiminnan ja ohjelman suunnittelusta toteutetaan yhteisvastuullisesti kävijöiden kanssa. Kävijäkyselyssä selvitettiin kävijöiden näkemyksiä siitä, onko heillä ollut mahdollisuus vaikuttaa perhekahvilan toimintaan ja pystyvätkö kävijät yleensä osallistumaan toiminnan toteuttamiseen. Kävijöistä 41,7 % kertoo, etteivät halua vaikuttaa perhekahvilan toimintaan. Kuitenkin 30,4 % kertoo, että heidän ehdotuksiaan on perhekahvilassa toteutettu. Lähes 13 % kävijöistä ei ole tiennyt, että he voivat vaikuttaa perhekahvilan toimintaan. Kävijöistä 45,3 % kertoo pystyvänsä osallistumaan perhekahvilan toteuttamiseen yhdessä ohjaajan ja muiden kävijöiden kanssa. Osa kävijöistä (29,2 %) kertoo, ettei halua osallistua toiminnan toteuttamiseen ja 10,5 % sanoo, ettei ole tiennyt voivansa osallistua toteuttamiseen. Lähes 11 % kävijöistä toteaa, ettei perhekahvilatapaamisissa ole suunniteltua toimintaa. Kävijöiden kommentteja toiminnan toteuttamisesta: Yhdessä kävijöiden kanssa, kahvila on kävijöiden varassa. Olen ottanut kahvinkeittovuoroja, kun meillä on varattavissa vuorot kahvilanpyörittämiseen. Meillä ei ole ohjaajaa, joten äidit yhdessä miettivät mitä tehdään. Kaikkia kuunnellaan tasapuolisesti. Ohjaajakyselyssä selvitettiin myös ohjaajien näkemyksiä siitä, kuinka toiminnasta päätetään perhekahvilassa. 76,3 % ohjaajista kertoo, että toiminnasta päätetään yhdessä kävijöiden kanssa. 5 % ohjaajista kertoo,

21 Mannerheimin Lastensuojeluliitto etteivät kävijät halua ottaa kantaa perhekahvilatoiminnan sisältöön. Osa ohjaajista toteaa, että toiminnasta päätetään paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa. 6.6 Kävijöiden toiveita perhekahvilatoiminnan kehittämiselle Kävijäkyselyssä selvitettiin, vastasiko perhekahvilakäynti kävijöiden odotuksia. Kävijöistä 86,8 % kertoi, että toiminta vastasi odotuksia ja 13,2 % kertoi, ettei täysin vastannut. Osa vastaajista kertoi, ettei heillä ollut mitään erityisiä odotuksia tai kokemukset olivatkin odotettuja parempia. Kyselyssä selvitettiin myös kävijöiden toiveita perhekahvilan kehittämiselle. Nämä toiveet olivat valtaosaltaan yhtenevät syiden kanssa, jos toiminta ei täysin vastannut odotuksia. Kyllä perhekahvila on monille arjessa itsekseen lapsen kanssa olevalle henkireikä, toisten aikuisten läsnäolo jo pelkästään antaa voimaa. Perhekahvilat ovat monelle korvaamattomia paikkoja ystävystyä ja jakaa vanhemmuuden kokemuksia ja saada vertaistukea. Ilman niitä moni asia olisi huonommin. Kaikilla ei ole suku laisia ympärillä, perhekahvilassa solmitut suhteet korvaavat näitä. Vanhempana olo ei todellakaan ole helppoa ja kevyttä hommaa ja ilman vertaistukea ja ystäviä siitä hommasta ei selviä! Aina kävijöiden kokemukset perhekahvilakäynniltä eivät olleet onnistuneita. Tällaisia tilanteita oli syntynyt silloin, jolloin kävijä oli kokenut jäävänsä keskustelun ulkopuolelle tai häntä eikä lasta ollut huomioitu. Osa kävijöistä näki, että perhekahviloissa oli valmiita kuppikuntia, joihin mukaan pääseminen tuntui mahdottomalta tai epämukavalta. Eräs vastaaja kiteytti tuntemuksen: Tuntui että ryhmä oli jo muotoutunut ja oli vaikea päästä mukaan. Yleisin yksittäinen kehittämistoive perhekahvilatoiminnan kehittämiselle kohdistui lapsille suunnatun ohjatun toiminnan lisäämiseen. Eri-ikäisille lapsille toivottiin järjestettävän askarteluhetkiä, musiikki-, loru- ja satuhetkiä ja muita ohjattuja leikkihetkiä. Toinen keskeinen kehittämistoive kohdistui perhekahvilan tiloihin. Tilat olivat joko liian pienet, jakotiloja oli riittämättömästi ja tiloissa oli kova melu. Kävijöiden kehittämistoiveissa oli myös saada enemmän eri asioihin paneutuvia teemakeskusteluja ja asiantuntijavierailuita. Perheet, jotka eivät pysty menemään päiväsaikana perhekahvilaan, toivoivat erityisesti iltaperhekahviloita. Samassa mainittiin, että tällöin mahdollistuisi paremmin myös isien osallistuminen perhekahvilatoimintaan. Moni kävijä oli kokenut, että perhekahvilalta puuttui varsinainen ohjaaja, jolloin toiminta ei ollut niin hallittua. Kävijät toivoivat enemmän retkiä lähiympäristöön ja yleensä struktuuria perhekahvilakerran ympärille, esimerkiksi aloittamalla ja lopettamalla perhekahvilakerran yhteisellä aikuisten ja lasten leikki-, loru- tai lauluhetkellä. Kävijöiden vastauksista kävi myös ilmi, että uuden kävijän on vaikeampi päästä mukaan keskusteluun, jos ohjaajalla ei ole mahdollisuutta olla tutustuttamassa kävijää muihin perheisiin. Toivoisin vähän rauhallisempaa menoa ettei tarvitsisi olla huolissaan siitä, että 1-vuotias oppii jo viidakon lait. Iltaperhekahvilat olisi kivoja ja isille pitäisi olla jotain omaa yhteistä. Teematoimintaa ja luentoja tulisi olla enemmän, esim. unikoulusta, sairauksista.

22 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Ohjattua toimintaa lapsille, esim. laululeikkejä, askartelua. Oma poikani (2 v.) leikkii usein yksin, kun isommat pojat eivät ota leikkeihinsä mukaan. Kävijöiltä kysyttiin, kuinka usein he ajattelevat jatkossa käyvänsä perhekahvilassa. 69,9 % kertoi jatkossa käyvänsä yhtä usein ja 9,4 % entistä useammin. Kävijöistä 11 % kertoi käyvänsä harvemmin ja 10 % ei enää jatkossa käy, koska palaa työhön ja perhekahvilan aukioloajat eivät ole enää sopivat. Osalle perhekahvilaan on hankala tulla kulkuyhteyksien ja pitkän matkan takia. 7 Perhekahvilatoiminnan vaikutukset kävijöiden arkeen Perhekahvilakyselyn tavoitteena oli selvittää, kuinka perhekahvilassa käyminen vaikuttaa niin lasten kuin vanhempien arkeen. Kävijäkyselyn mukaan suurin yksittäinen vaikutus on ollut, että kävijöiden mukana käyvät lapset ovat saaneet seuraa ja leikkikavereita (72,9 %). Toiseksi yleisimpänä vaikutuksena kävijät kokivat, että heidän sosiaalinen verkostonsa on kasvanut (66,2 %). Kolmanneksi yleisin vaikutus kävijöille oli tunne siitä, että tuntee paremmin muita asuinalueen lapsia ja heidän vanhempiaan (65,7 %). 7.1 Lapset ovat saaneet kavereita Kävijät arvioivat, että eniten perhekahvilassa käyminen on vaikuttanut siihen, että lapset ovat saaneet seuraa ja leikkikavereita. Samalla 63,8 % kävijöistä arvioi, että lapset ovat oppineet kohtaamaan muita lapsia ja aikuisia. Kävijät kertovat myös, että lasten ryhmässä olemisen taidot ovat vahvistuneet (41,2 %). Kävijät arvioivat, että lapsille suunnattu mielekäs toiminta ja toisten lasten seurassa oleminen auttavat lapsia viihtymään perhekahviloissa. Samalla vanhempi saa hetken hengähtää ja keskustella muiden vanhempien kanssa. Vaikutukset lapsiin (%) Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 72,9 Mukanani käyvien lasten ryhmässä olemiset taidot ovat vahvistuneet 41,2 Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 63,8 Kuva 16. Perhekahvilassa käynnin vaikutukset lapsiin kävijöiden vastauksien mukaan.

23 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Minun lapsellani on todella vähän kontakteja muihin lapsiin, koska meillä suvussa ei ole pieniä lapsia ja ystävilläkin vähän. Kahvilassa on mukava tunnelma ja sinne on mukava mennä silloin kun on aikaa. Kiva tapa käydä leikkimässä ja touhuamassa. Ilman kahvilaa, emme tuntisi ketään lapsiperheitä tältä alueelta. Ilman perhekahvilaa olisivat lapseni saaneet vähemmän kontakteja ikäisiinsä lapsiin ennen esikouluun menoa. 7.2 Voimia vanhempana olemiseen sosiaalisten verkostojen avulla Kyselyssä käy ilmi, että perhekahvilassa käyminen vahvistaa vanhempien hyvinvointia monella tavalla. Kävijöistä 66,2 % kertoo, että perhekahvilassa käyminen on kasvattanut heidän sosiaalista verkostoaan. Samalla myös oman asuinalueen lasten ja vanhempien tuntemus on kasvanut (65,7 %) ja mahdollistanut uusien ystävien saannin (60,5 %).

24 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vaikutukset kävijöiden hyvinvointiin (%) Uskallan ottaa paremmin kantaa asioihin ryhmässä 11,8 Olen saanut tietoa alueeni lapsiperheille suunnatuista 37,7 Olin arvioinut tarvitsevani ammattiapua, mutta tarvetta ei Tarve ammattiavun käyttöön on vähentynyt 1,7 2,6 Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 55,1 Itseluottamukseni on lisääntynyt 13,9 Uskallan pyytää helpommin apua 6,9 Olen saanut mielekästä tekemistä Olen kotiutunut paikkakunnalle 40,1 44,3 Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 65,7 66,2 Olen saanut lisää ystäviä 60,5 Olen saanut vinkkejä arjen ongelmiin 14,2 Olen saanut apua muun muassa lastenhoitoon 9,4 Olen saanut muuta tukea itselleni 4,6 Olen saanut lisää varmuutta lastenhoitoon 23,3 Olen saanut uusia ideoita kasvatukseen Olen saanut vertaistukea 32,6 33,3 Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien 49,6 Oma hyvinvointi on lisääntynyt 35,8 Kuva 17. Perhekahvilassa käymisen vaikutukset kävijöiden hyvinvointiin. Kävijöistä 35,8 % arvioi oman hyvinvointinsa lisääntyneen perhekahvilassa käymisen vaikutuksesta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että arki ei tunnu niin raskaalta ja mieli tuntuu virkeämmältä. Toisen ihmisen kanssa keskustelu mieltä askarruttavista asioista auttaa jaksamaan arjen rutiineissa. 49,6 % kävijöistä sanookin, että olo helpottuu, kun saa puhua muiden vanhempien kanssa. Moni (14,2 %) vastaajista kertoo saaneensa vinkkejä arjen hoitamiseen, muun muassa arkiruokien tekoon, taloudenhoitoon yleensä, lapsen uniongelmiin, lapsen kiukun hallintaan ja lapsen ruokailuihin.

25 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Perhekahvilan yksi merkittävimmistä vaikutuksista on vertaistuen mahdollistaminen perheille. Kävijöistä 33,3 % kertoo, että on helpotus kuulla, että muillakin on samanlaisia kokemuksia. Vertaistukea kävijät kokivat saaneensa keskusteluissa, jotka koskivat muun muassa lapsen kasvua ja kehitystä, imetystä, sairauksia, uniongelmia ja ruokailuja. 32,6 % vastaajista kertoo saaneensa ideoita perhekahvilassa kasvatukseen ja lisää varmuutta lastenhoitoon (23,3 %). Olen huomannut, etten olekaan ainut äiti, joka on joskus väsynyt ja uupunut. On lohdullista huomata muidenkin painivan ihan samojen uhmakausien kanssa, ja huomata ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Ongelmatilanteissa voi kysellä, miten muut ovat asiat hoitaneet. Perhekahvilatoiminta tarjoaa myös väylän lapsi- ja perhepalveluiden tiedottamiselle. Kävijöistä 37,7 % kertoo saaneensa perhekahvilassa tietoa lapsiperheille suunnatusta tarjonnasta. Perhekahvilat auttavat myös perheitä kotiutumaan paikkakunnalle (40,1 %). Yli puolet kävijöistä (55,1 %) kokee, että perhekahvilatoiminta on vaikuttanut myönteisesti mielialaan. Samalla kävijöiden itsetunto on vahvistunut vanhemmuuden tehtävissä. Itsetunnon vahvistuminen näkyy myös siinä, että uskalletaan ottaa paremmin kantaa erilaisiin asioihin kotona ja ryhmässä. Samalla myös rohkeus avunpyytämiseen on vahvistunut (6,9 %). Kävijöistä 2,6 % kertoo, että tarve ammattiavun käyttöön on vähentynyt perhekahvilassa käymisen myötä ja 1,7 % arvioi, että ilman perhekahvilaa hän olisi tarvinnut ammattiapua. Perhekahvila tarjoaa kävijöille mielekästä tekemistä (44,3 %). Kävijöistä 9,4 % kertoo saaneensa apua muun muassa lastenhoitoon perhekahvilassa luodun verkoston kautta. 7.3 Koko perheen hyvinvoinnin lisääntyminen Kävijät kokivat, että perhekahvila on vaikuttanut myös koko perheen hyvinvointiin. Kävijöistä 8,4 % kertoo, että kun äiti voi hyvin, perhekin voi hyvin. Äidit kokevat virkistyvänsä ja olevansa paremmalla tuulella, kun on voinut saada vertaistukea. Äidit näkivät myös, että isä saa lepoa tai omaa aikaa, kun äiti on lapsen kanssa perhekahvilassa. Perheen isä on paljon työmatkoilla, ja nyt kun meillä on tuttavia ja tekemistä perhekahvilan kautta, hänen on helpompi lähteä. Olen jaksanut olla kohta neljä vuotta lasten kanssa kotona, ilman perhekahvilaa en olisi jaksanut. Kun äiti saa voimaa arkeen näistä käynneistä, kaikki hyötyvät. Kävijöistä 3,3 % arvioi, että perhekahvilassa käynti on antanut tukea myös parisuhteeseen. Tällöin kävijät ovat kokeneet, että myös muilla voi olla samanlaisia ongelmia tai kokemuksia parisuhteessa. Joskus myös omat ongelmat eivät tunnu enää niin suurilta, kun on kuullut muiden kokemuksista. Toisinaan taas huumori

26 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja kokemuksen jakaminen toisen kävijän kanssa tai terveydenhoitajan alustus, ovat tuoneet kävijöille helpotusta parisuhteeseen. 7.4 Yhteydenpitoa perhekahvilan ulkopuolellakin Perhekahvilatoiminnan suurin vaikutus kävijöille on sosiaalisen verkoston laajentuminen ja ystävien saaminen. Kävijöistä 64,9 % kertoi pitävänsä yhteyttä perhekahvilassa tutustumiin ihmisiin muulloinkin kuin perhekahvilassa. Monet vanhemmat pitävät yhteyttä facebookin kautta, kyläilevät toistensa luona, ulkoilevat yhdessä lasten kanssa leikkipuistoissa ja tapaavat lasten synttäreillä. Moni on lähtenyt mukaan myös MLL:n toimintaan ja yhteistyö tutun kanssa jatkuu hallituksessa. Vanhempien on ollut helpompi sopia leikkitreffejä lapsille ja vierailut toisten kodissa ovat lisääntyneet. Vanhemmat ovat löytäneet myös uusia, yhteisiä harrastuksia, muun muassa lenkkeileminen yhdessä. 8 Perhekahvilan ohjaaminen Perhekahvila ohjaajakyselyyn vastasi 333 ohjaajaa. Ohjaajista kolmannes (33,3 %) on ollut mukana perhekahvilatoiminnassa yli vuoden joko kävijänä tai ohjaajana. Lähes saman verran ohjaajista (32,4 %) kertoi käyneensä vuosia yhtäjaksoisesti perhekahviloissa. Kyselyssä selvitettiin, kuinka kauan ohjaajat ovat toimineet ohjaustehtävissä. Kuvassa 18. on esitetty vastaajien ohjaajana toimimisen kestot. Perhekahvilan ohjaajana toimiminen Aloitin ohjaajana äskettäin 15 % 7 % 9 % Olen toiminut ohjaajana muutaman kuukauden 31 % 38 % Olen toiminut ohjaajana yli vuoden Olen toiminut ohjaajana vuosia yhtäjaksoisesti Olen toiminut ohjaajana yhteensä vuosien ajan, mutta lyhyemmissä pätkissä Kuva 18. Perhekahvilan ohjaajana toimimisen kesto. Ohjaajista 38 % kertoo toimineensa perhekahvilan ohjaajana muutaman kuukauden. Kuitenkin yli puolella vastaajilla on MLL perhekahvilan ohjaamisesta kokemusta yli vuoden ajalta. Vastaajista 9 % kertoo aloittaneensa ohjaajana äskettäin.

27 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mielekästä tekemistä itselle ja lapsille Perhekahvilan ohjaajana toimii tavallisimmin yksi tai useampi perhekahvilan kävijä. Perhekahvilan ohjaajiksi ryhtymiseen oli monia syitä, joista kaikista kävi ilmi, että perhekahvilatoiminta on tärkeää ja sen toiminnan jatkuminen on välttämätöntä turvata. Kuvassa 19. on esitetty syyt, mikä sai vastaajat ryhtymään perhekahvilan ohjaajiksi. Miksi ryhdyin ohjaaksi? (%) Edellisen ohjaajan lopetettua minua pyydettiin ohjaajaksi 31 % Edellisen ohjaajan lopetettua tarjouduin ohjaajaksi 20 % Halusin varmistaa perhekahvilatoiminnan jatkumisen 52 % Paikallisyhdistysken hallituksen jäsenenä ja lapsen kanssa kotona olevana koin velvollisuudeksini ryhtyä ohjaajaksi 27 % Halusin tehdä vapaaehtoistyötä 40 % Halusin olla mukana antamassa ja saamassa vertaistukea 47 % Halusin mielekästä tekemistä itselleni ja lapsilleni 50 % Jokin muu syy 14 % Kuva 19. Perhekahvilan ohjaajaksi ryhtymisen syyt. Yleisin motiivi ryhtyä ohjaajaksi on halu varmistaa perhekahvilatoiminnan jatkuminen (52 %). Lähes yhtä yleisin (50 %) syy on saada mielekästä tekemistä itselle ja lapselle. Ohjaajista 47 % kertoo ryhtyneensä ohjaajaksi, koska halusi olla mukana antamassa ja saamassa vertaistukea. Yleensä vapaaehtoistyön tekeminen nähtiin myös merkittävänä (40 %). Perhekahvilan ohjaajaksi ryhdyttiin myös siksi, koska haluttiin perustaa omalle asuinalueelle perhekahvila ja tarjota vaihtoehtoja muille toiminnoille, esimerkiksi seurakunnan ja kunnan kerhoille. Muutama ohjaaja kertoi halunneensa olla myös hoitovapaalla aktiivinen ja kokea olevansa tarpeellinen. Ohjaajista 31 % kertoo ryhtyneensä ohjaajaksi siksi, koska häntä pyydettiin mukaan.

28 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kävin aluksi pitäjillä kahvilassa ja päädyin toisen äidin kanssa perustamaan lähemmä, eli omalle kylälle kahvilan. Halusin, että perhekahvilatoiminta saa alkunsa. Halusin itselleni jotain mielekästä tekemistä kun jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. 8.2 Ohjaustehtävien jakaminen Perhekahvilan ohjaaja toimii yhdessä perhekahvilan kävijöiden kanssa. Osallistujien kesken sovitaan, miten käytännössä tehtävät jaetaan. Kyselyn mukaan yleisimmin perhekahvilan ohjaustehtävät on jaettu kahdelle tai useammalle henkilölle. Ohjaajakyselyssä kävi ilmi, että 85,1 % ohjaajista jakaa perhekahvilan ohjaajan tehtävät. Tehtävät voivat kaikilla ohjaajilla samanlaiset, mutta niitä vuorotellaan tai tehtävät voivat kaikilla olla omat. Monin paikoin tehtäviä jaetaan elämäntilanteiden, jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Jaettuja perhekahvilan ohjaajan tehtäviä kyselyssä mainittiin, muun muassa ovien avaaminen ja sulkeminen, kahvin keittäminen, siivoaminen, ohjelman järjestäminen ja suunnittelu. Toinen vastaa päivän toiminnasta ja toinen tarjoiluista. Vastuuvuorot on jaettu pareittain 5 ohjaajan kesken. 8.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perhekahvilat tekevät yhteistyötä monien tahojen kanssa. Kyselyssä selvitettiin tahoja, jotka ovat yleisimmät yhteistyötahot MLL:n perhekahviloiden kanssa. Ohjaajista 155 kertoi, että eniten perhekahvilat tekevät yhteistyötä neuvoloiden kanssa. Kuvassa 20. on esitetty yhteistyön laajuutta eri tahojen kanssa. 155 Perhekahviloiden yhteistyötahot Neuvolat Kunnan perhepalvelut Koulu Päivähoito Joku muu Kuva 20. Perhekahviloiden yhteistyötahot.