NURMIJÄRVEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN SUUNNITELMA

2 Sisältö 1 Lähtökohdat Liikenneturvallisuustilanne Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Liikenneturvallisuuskysely Yhteenveto Tavoitteet Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Etelä-Suomen liikenneturvallisuustavoitteet Tavoitteet Nurmijärvellä Toiminnalliset teemat Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen Kehittämisprosessi Nykytila ja kehittämisprosessi Yhteistyön organisoiminen Liikenneturvallisuustoimija kunnan tukena Toimintamalli Yleistä Vuositeemat Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma Hallintokuntien toimintasuunnitelmat Esimerkkejä tapahtumajärjestelyistä valittujen vuositeemojen tueksi Toteutus ja seuranta Toimintasuunnitelmat... 20

3 1 Lähtökohdat Liikenneturvallisuussuunnitelmatyön tavoitteena on ollut laatia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen, mutta sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelma sisältää kunnan liikenneturvallisuustilanteen analyysin, liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman (koulutus, valistus ja tiedotustyön suunnitelman). Liikenneturvallisuussuunnitelma tulee olemaan usean vuoden aikana työkalu kunnan, ELY keskuksen ja yhteistyötahojen liikenneturvallisuustyölle mm. organisaatioiden toiminnassa ja ohjelmointityössä. Keskeisten ongelmien määrittäminen Tehtävän määrittely ja toimintasuunnitelman laatiminen Nykytila ja ongelmaanalyysi määrälliset toiminnalliset Liikenneympäristön turvallisuussuunnittelu KVTsuunnitelma Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuustyölle Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuustyön toteutuminen ja seuranta Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnitelmaprosessi. Liikenneturvallisuustyölle on määritetty toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet, parantamiskeinot ja laadittu toimenpideohjelma sekä arvioitu toimenpiteiden vaikutukset. Fyysisen ympäristön liikenneturvallisuusongelmien ohella on kiinnitetty huomiota myös esteettömyyden kehittämiseen etenkin taajama alueilla. Suunnittelualueelle on luotu työn aikana yhdessä hallintokuntien ja yhteistyötahojen (ELY keskus, Liikenneturva, poliisi ym.) kanssa liikenneturvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla liikenneturvallisuus integroidaan eri hallintokuntien ja sidosryhmien toimintaan. Kuntaan on perustettu liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmän toimintaa tukemaan on koottu toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät eri hallintokuntien omia sekä yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä. Toimintasuunnitelmien tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuustyön jatkuvuutta ja arvostusta sekä liittää liikenneturvallisuusajattelu osaksi eri hallintokuntien jokapäiväistä toimintaa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisen ja työn jatkuvuuden varmistamiseksi on liikenneturvallisuustyölle laadittu seurantaohjelma. Tavoitteena on pitkäjänteinen liikenneturvallisuustyö!

4 2 Liikenneturvallisuustilanne 2.1 Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tietojen mukaan Nurmijärvellä vuosina tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa oli osallisena noin 1560 henkilöä. Heistä 10 (1 %) kuoli ja noin 250 (16 %) loukkaantui. Yli 1100 henkilöä joutui onnettomuuteen, mutta ei kärsinyt henkilövahinkoa. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuuteen joutuneiden henkilöiden ikäjakauma. Eniten onnettomuuksia tapahtui vuotiaille. Yhteensä 82 tämän ikäistä nurmijärveläistä oli osallisena liikenneonnettomuudessa vuosina ja heistä noin 20 loukkaantui. Nämä ikäryhmät, juuri ajokortin saaneet nuoret aikuiset, ovat liikenneonnettomuustilastoissa yleensä kärjessä myös muissa kunnissa, joten Nurmijärvellä tilanne ei ole sikäli poikkeava.

5 Onnettomuuteen joutuneet ikäryhmittäin vuosina henkilöä ikä (vuotta) Kuollut Loukkaantunut Omaisuusvahinko Vakavuus ei tiedossa Kuva 2. Onnettomuuteen joutuneet henkilöt ikäryhmittäin Nurmijärvellä vuosina (Lähde: Liikennevirasto) Erityisen huolestuttavaa Nurmijärvellä on 15 vuotiaiden ikäryhmä, jolle tapahtui huomattavan paljon onnettomuuksia. Lisäksi näistä hyvin merkittävä osa johti henkilövahinkoon. Yhteensä vuotiasta oli osallisena liikenneonnettomuudessa ja heistä noin 20 loukkaantui. Myös 16 vuotiaiden ikäryhmään kuuluvia joutui valitettavan usein onnettomuuteen. 15 ja 16 vuotiaiden onnettomuusluvut ovat selvästi synkistyneet viime vuosien aikana, mikä selittyy mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Edellisellä viiden vuoden jaksolla (vuosina ) 15 ja 16 vuotiaita oli osallisena onnettomuuksissa hieman yli 30, joten onnettomuuteen joutuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Päihteet Liikenneviraston onnettomuusaineiston mukaan yhteensä 78 onnettomuuteen joutunutta ajoneuvon kuljettajaa oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä suurimmalla osalla (72 henkilöä) veren alkoholipitoisuus oli yli 0,5 promillea, mikä ylittää rattijuopumusrajan. Törkeän rattijuopumuksen rajan (1,2 promillea) ylitti peräti 56 kuljettajaa. Alkoholin vaikutuksen alaisena olleista kuljettajista 72 % oli miehiä ja 26 % naisia, lisäksi kuljettajan sukupuolta ei oltu kirjattu 3 %:ssa tapauksissa. Rattijuoppojen lisäksi yhteensä 15 kuljettajaa oli tai epäiltiin olleen huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Liikennerikkomukset Kysyttäessä yleisintä rikkomusta nousivat nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen, matkapuhelimeen ajon aikana puhuminen sekä turvavälin unohtaminen selvästi yli muiden (oheinen kuva). Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen, punaista päin ajaminen sekä vaaralliset ohitukset. Myös mopoiluun liittyviä rikkomuksia, kuten mopoilla kaahailua ja temppuilua, pidettiin melko yleisenä rikkomuksena.

6 Liikennesääntöjen noudattaminen (n=1050) nopeusrajoituksia ei noudateta 62.4 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen vilkkua ei käytetä punaista päin ajaminen vaaralliset ohitukset mopoilla kaahailu ja temppuilu muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä mopoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden suuret nopeuserot samalla väylällä jalankulkijat kävelevät punaista päin mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa se on kiellettyä luvaton pysäköinti ajetaan pitkillä valoilla vastaan ratti- tai tankojuoppous % Kuva 3. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsivat liikenteessä Nurmijärvellä. 2.2 Liikenneturvallisuuskysely Vastaajat arvioivat liikenneturvallisuuden tilan arvosanaksi Nurmijärvellä keskimäärin 2.9 (asteikolla 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä). Postinumeroalueittain tarkasteltuna keskiarvo muodostui korkeimmaksi kirkonkylässä (oheinen kuva). Vastaava liikenneturvallisuuden tilaa kuvaava arvosana on ollut esimerkiksi Raaseporissa 3.0, Imatran seudulla 3.6 sekä Keiteleen, Tervon ja Vesannon alueella 3.45 (liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuivat vuonna 2010), Länsi Turunmaalla 2.8 ja Kemiönsaaressa 2.7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2.5, Hangossa 2.6, Järvenpäässä 2.9 ja Porvoossa 2.8 (vuosina ).

7 Liikenneturvallisuuden tila kokonaisuutena Nurmijärvellä Nurmijärven kirkonkylässä asuvat (ka 3.3) N=271 Klaukkalassa asuvat (ka 2.7) N=141 Rajamäellä asuvat (ka 3.2) N=106 Muut postinumeroalueet (ka 2.7) N=534 Kaikki vastaajat (ka 2.9) N= erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono % Kuva 4. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä. Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä vastaajat pitivät koululaisia (81 % vastaajista). Noin 8 % vastaajista puolestaan arvioi alle kouluikäiset lapset turvattomammaksi liikkujaryhmäksi. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kevyttä liikennettä. Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla ʺaina en koskaanʺ kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä ʺEn liiku ko. tavallaʺ. Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä selvä enemmistö vastaajista ilmoitti käyttävänsä turvaistuinta lapsella autossa ja pyöräillessä. Hands free laitetta autolla ajettaessa käytettiin sen sijaan selvästi vähemmän edellä mainittuihin verrattuna. Seuraavassa kuvassa on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 12 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat heijastinliivi sekä tasku tai otsalamppu.

8 Käytän......autoillessa turvavyötä...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää...lapsella turvaistuinta autossa 95.0 % 94.1 % 88.5 % N=1030 N=202 N=714...heijastinta pimeällä liikkuessa 58.1 % 31.9 % N= lapsella turvaistuinta pyöräillessä 81.8 % 12.6 % N=357...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää 69.4 % 10.9 % 12.7 % N=284...pyöräillessä pimeällä valoja 49.9 % 29.0 % N=738...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia 59.1 % 16.1 % 8.0 % 12.6 % N=286...pyöräillessä pyöräilykypärää 51.7 % 20.3 % 16.5 % N=924...autoillessa hands-free -laitetta 23.2 % 24.7 % 14.4 % 11.5 % 26.2 % N=875...pyöräillessä talvella nastarenkaita 7.6 % 77.8 % N=343...liukuesteitä kengissä talvella 11.6 % 73.7 % N= % 20.0 % 40.0 % 60.0 % 80.0 % % Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 5. Turvavälineiden käytön arviointi. 2.3 Yhteenveto Onnettomuusanalyysin perusteella havaittiin, että liikenneturvallisuuden tila on Nurmijärvellä hieman Uudenmaan ja koko Suomen keskiarvoa heikompi. Tarkastellun Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston mukaan Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uudellamaalla tai koko Suomessa keskimäärin. Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa myös kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin vuosina Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä. Kaikkien muiden kulkumuotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Kulkumuotoja sekä onnettomuuksissa osallisina olleita henkilöitä tarkasteltaessa esiin nousi mopoilun turvallisuus vuotiaiden määrä onnettomuustilastoissa on selvästi kasvanut viime vuosina, mikä selittyy suurimmaksi osaksi mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna havaittiin hirvieläinonnettomuuksien osuuden olevan merkittävä. Tämä näkyi myös onnettomuuksien ajankohtia selvitettäessä, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtui syksyllä. Hirvieläinonnettomuuksien, erityisesti peuraonnettomuuksien, seuraukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti melko lieviä. Yhteenveto Nurmijärvellä tapahtuneiden onnettomuuksien analyysista voidaan todeta, että tärkeimpänä liikenneturvallisuuden parantamiskohteena ovat tällä hetkellä mopolla, skootterilla ja mopoautolla liikkuvat nuoret. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää alueella tapahtuneisiin lukuisiin hirvieläinonnettomuuksiin. Muilta osin analyysissa ei selvästi noussut esiin erityisiä jonkin liikenteen tai liikkujien osaalueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

9 3 Tavoitteet 3.1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä ohjaa liikenne ja viestintäministeriön johdolla vuosille laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka pohjalta valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Suunnitelmassa on esitetty pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio Suomelle: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että liikennekuolemien määrä olisi vuonna 2010 alle 250 ja vuonna 2025 liikenteessä kuolisi alle 100 ihmistä. Liikennekuolemien valtakunnallista vähentämistavoitetta sekä vuosien toteutumaa on havainnollistettu oheisessa kuvassa.

10 v toteutuma v asetettu tavoite v asetettu tavoite Kuolleet Vuosi Kuva 6. Liikennekuolemien valtakunnallinen vähentämistavoite vuosille 2010 ja 2025 (Liikenne- ja viestintäministeriö) Suunnitelman mukaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi koko maassa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: yhteistyön tehostaminen, kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen pääteillä, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa, nopeuksien hallinta, päihdeonnettomuuksien vähentäminen, ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen, kuljettajaopetuksen ja ajokorttiseuraamusten tehostaminen. Nykyinen hallitus on vahvistanut valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpideaiheet valtioneuvoston eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa keväällä Selonteossa todetaan, että periaatepäätöstä on ryhdytty aktiivisesti toteuttamaan ja osa toimista on jo toteutunut. Selonteon mukaan näyttää kuitenkin siltä, ettei liikennekuolemien vähentämistavoitetta saavuteta ilman toimenpiteiden tehostamista, toteuttamisen vauhdittamista ja lisätoimia. Uuden valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnissä ja suunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Uudessa suunnitelmassa tultaneen henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemätavoitteet pitämään nykyisen suunnitelman mukaisina. Uusi suunnitelma ei todennäköisesti tuo mukanaan suuria muutoksia, poikkeuksena älyliikenne, jota suunnitelmassa painotettaneen nykyiseen suunnitelmaan verrattuna uutena osa alueena. 3.2 Etelä-Suomen liikenneturvallisuustavoitteet Etelä Suomen lääni jakaantui virastouudistuksessa vuoden 2010 alussa Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukseen. Vuoden 2009 loppuun asti toiminut Etelä Suomen lääninhallitus määritteli liikenneturvallisuustavoitteet vuosille läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Liikenneturvallisuustyön eri osapuolet sitoutuivat suunnitelmassa valtakunnalliseen liikenneturvallisuustavoitteeseen:

11 Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Etelä Suomen omaksi liikenneturvallisuustavoitteeksi määriteltiin: Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä saa vuonna 2010 olla enintään 100. Pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että liikennekuolemien määrä on enintään 40 vuonna Tavoitteiden saavuttamiseksi läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa määritettiin painopistealueita, jotka ohjaavat eri osapuolten työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Painopistealueita ovat: Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen, Pääteiden ja ammattiliikenteen turvallisuuden parantaminen, Liikenneturvallisuustyölle myönteisten arvojen ja asenteiden edistäminen, Liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen kehittäminen, Päihdeonnettomuuksien vähentäminen, Ikääntyvien liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuustavoitteet tullaan päivittämään vuonna 2011 virastouudistuksen myötä. 3.3 Tavoitteet Nurmijärvellä Toiminnalliset teemat Nurmijärven liikenneturvallisuuden parantamistavoitteet perustuvat onnettomuusanalyysin, liikennekasvatuksen, valistuksen ja tiedotuksen nykytilan analyysiin sekä asiantuntijakeskustelujen tuloksiin. Toiminnalliset tavoitteet tukevat liikenneturvallisuustyötä asetettujen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnettomuusanalyysin perusteella painopisteitä: Henkilöautoliikenteen turvallisuus Mopoilu Työmatkaliikenne (aamu ja iltapäiväpiikit) Eläinonnettomuudet Kesäliikenne Kyselyn perusteella painopisteitä: Ylinopeudet Turvavälit Koululaisten turvallisuus Pyöräilyn turvavälineiden käyttö Kevyen liikenteen olosuhteet Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen Valtakunnallisesti asetetut tavoitteet kuolonkolarien vähentämiseksi eivät ole riittävän tehokkaita mittareita kuntiin, joissa tapahtuu hyvin vähän kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia. Sen vuoksi työn vaikuttavuutta kannattaa seurata henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän vähenemänä. Henkilövahin

12 ko onnettomuuksien määrää vähentämällä vaikutetaan automaattisesti myös kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentämiseen. Nurmijärvelle asetettiin henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemätavoitteet onnettomuushistorian ja valtakunnallisten onnettomuusvähenemätavoitteiden perusteella. Tavoitelaskelma perustuu Tilastokeskuksen onnettomuusaineistoon, kunnan asukaslukuun ja vuoden 2025 valtakunnalliseen onnettomuusvähenemätavoitteeseen. Valtakunnallisesta tavoitteesta johdetun mittarin mukaan henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä tulisi vähentyä Nurmijärvellä vuonna 2008 toteutuneesta 42 henkilövahinko onnettomuudesta alle 32 onnettomuuteen vuonna 2015 ja alle 15 onnettomuuteen vuonna 2025 (laskelmassa otettu huomioon ennustettu väestönkasvu). Oheisessa kuvassa on esitetty toteutunut henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä 1000 asukasta kohden vuosina sekä tavoite vuosille ,8 1,6 Nurmijärvi Tavoite 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentämistavoite Nurmijärvellä (henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä 1000 asukasta kohden).

13 4 Kasvatus, valistus ja tiedotussuunnitelma 4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen Liikenneturvallisuustyön kasvatus, valistus ja tiedotussuunnitelman (kvtsuunnitelma) laatimisessa taustana olivat kunnan liikenneturvallisuustilanne ja eri toimintayksiköiden työssään kokemat ongelmat. Suunnitelman laatimisessa avainroolissa oli kunnan liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmä kävi läpi konsultin vetämänä liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja tavoitteita, jonka jälkeen yksiköt kokosivat viiteryhmänsä eli muita samalla hallinnon alalla liikenneturvallisuustyötä tekeviä ideoimaan ideoitiin pohjaa hallintokuntien suunnitelmille. Suunnitelmia täydennettiin konsultin tuella myöhemmissä vaiheissa. Liikenneturvallisuusryhmän toiminnasta laadittu suunnitelma on taustatuki, joka auttaa vuotuisen toiminnan suunnittelussa. Laaditussa suunnitelmassa on esitetty malli liikenneturvallisuusryhmän toiminnan vuosikierrosta sekä esitetty pohja yhden vuoden toiminnan suunnitelmaksi Kehittämisprosessi Nurmijärvellä toimii aktiivinen liikenneturvallisuusryhmä, jossa on myös kattavasti edustajia kunnasta ja eri sidosryhmistä. Tämän hankkeen aikana tuon ryhmän työpanosta on käytetty suunnitelman laatimisessa ja tukemisessa. Konsultin edustaja on osallistunut suunnitteluprosessin aikana pidettyihin ryhmän tapaamisiin. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen itsessään on aina liikenneturvallisuustyötä aktivoiva prosessi. Tehdylle työlle kerätään palautetta kuntalaisilta sekä analysoidaan ulkopuolisen näkemyksen turvin liikenneturvallisuuden ongelmat. Tämä prosessi on tukenut myös Nurmijärven liikenneturvallisuusryhmän toimin

14 taa. Hankkeen aikana liikenneturvallisuusryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja ryhmän kokouksissa on käsitelty mm. liikenneturvallisuustyön organisointia, hallintokuntien tekemää liikenneturvallisuustyötä, liikenneturvallisuusryhmän omaa toimintasuunnitelmaa, liikenneturvallisuustyön seurantaa sekä painopisteitä liikenneturvallisuusryhmän työskentelylle Nykytila ja kehittämisprosessi Nurmijärvellä toimii aktiivinen, kunnanjohtajan nimeämä ( ) liikenneturvallisuusryhmä, jossa on kattavasti edustajia kunnasta ja eri sidosryhmistä. Liikenneturvallisuusryhmän aiemmassa työskentelyssä ei ole havaittu suuria ongelmia, joten suunnittelussa voitiin keskittyä tukemaan olemassa olevaa työtä kirjaamalla toimintamalleja hallintokunnille sekä kirjoittamaan auki toiminnan prosessikuvausta. Tämän hankkeen aikana ryhmän työpanosta on käytetty suunnitelman laatimisessa ja tukemisessa. Konsultin edustaja on osallistunut suunnitteluprosessin aikana pidettyihin ryhmän tapaamisiin. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen itsessään on aina liikenneturvallisuustyötä aktivoiva prosessi. Tehdylle työlle kerätään palautetta kuntalaisilta sekä analysoidaan ulkopuolisen näkemyksen turvin liikenneturvallisuuden ongelmat. Tämä prosessi on tukenut myös Nurmijärven liikenneturvallisuusryhmän toimintaa. Hankkeen aikana liikenneturvallisuusryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja ryhmän kokouksissa on käsitelty mm. liikenneturvallisuustyön organisointia, hallintokuntien tekemää liikenneturvallisuustyötä, liikenneturvallisuusryhmän omaa toimintasuunnitelmaa, liikenneturvallisuustyön seurantaa sekä painopisteitä liikenneturvallisuusryhmän työskentelylle Yhteistyön organisoiminen Nurmijärven liikenneturvallisuusryhmä on toiminut aktiivisesti jo ennen suunnitelman laatimisprosessia. Liikenneturvallisuusryhmä vastaa jatkossakin ensisijaisesti kunnassa tehtävästä liikenneturvallisuustyöstä. Liikenneturvallisuusryhmässä on edustus kaikista hallintokunnista sekä tarvittavista sidosryhmistä. Ryhmän kokoonpano on esitetty oheisessa kuvassa. Taulukko 1 Liikenneturvallisuusryhmän kokoonpano Nurmijärvellä. PÄIVITETTÄVÄ!

15 Ympäristötoimiala Kunnallistekniikan suunnittelu, ryhmän pj. Tienkunnossapito Tilapalvelu Liikuntapaikat Terveydensuojelu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Yleiskaavoitus Sivistystoimiala Hallinto- ja talouspalvelut, ryhmän siht. Koulutuspalvelut Nuorisotoimi Varhaiskasvatuspalvelut Sosiaali- ja terveystoimiala Kotihoito Keskushallinnon toimiala Henkilöstöpalvelut Nurmijärven Työterveys Muut asiantuntijaorganisaatiot ja järjestöt ELY-keskus Liikenneturva Poliisi Pelastuslaitos Autokoulut Taksit Nurmijärven Linja Oy Lapsiperheiden etujärjestö Turvallinen koulutie -työryhmä Juha Oksanen Timo Koistio Ossi Kauppila Hannu Kokkonen Hannu Malinen Aarno Kononen Pirjo Heilimo Jyrki Taipale Merja Winha-Järvinen Maritta Pylvänäinen Marja Sohkanen Tero Keitaanniemi Anne Partonen Mari Ahonen Varpu Tavaststjerna Jari Vesala Kalevi Laakkonen Heikki Hakala Jarmo Vilja Raimo Salminen Miirä Öhman Katja West Liikenneturvallisuustoimija kunnan tukena Kuntien liikenneturvallisuusryhmien tukena ja koordinaattorina voi toimia ulkopuolinen henkilö, ns. liikenneturvallisuustoimijan roolissa. Toimija pystyy tarjoamaan alueellisesti yhteisiä palveluita kunnille, mutta toiminnassa mukana olevat kunnat voivat myös sopia tarpeiden mukaan räätälöidyistä palveluista. Toimijan työnkuvaan kuuluu kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen, jossa toimintatapoja ovat liikenneturvallisuusryhmien toiminnan aktivointi, seurantakokousten järjestelyissä avustaminen, liikenneturvallisuustilanteen seuranta, materiaalin hankinnassa avustaminen, koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmien laadinnan tukeminen ja tarvittaessa liikenneturvallisuusauditoinnit. Koulutus, valistus ja tiedotustyössä toimintamalleja ovat koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen, toimiminen linkkinä eri tahojen välillä, tapahtumajärjestelyissä avustaminen sekä tiedottaminen. Vastavalmistuneen liikenneturvallisuussuunnitelman toteutuksen vienti käytäntöön on haastava vaihe liikenneturvallisuusryhmän toiminnassa. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että ryhmän toiminta jatkuisi aktiivisena. Tässä tilanteessa ulkopuolisen resurssin tuoma apu korostuu. Toimintamalleja ryhmän tukena voisivat ensivaiheessa olla: Kokousjärjestelyjen tukeminen, Liikenneturvallisuustyöstä tiedottaminen ja sitouttaminen kunnan eri yksiköihin, Avustaminen materiaalihankinnoissa, Liikenneturvallisuustyön aloitustilaisuuden (liikenneturvallisuusseminaari) järjestäminen,

16 Tapahtumajärjestelyissä tukeminen, jotta liikenneturvallisuustyö olisi mahdollisimman näkyvää ja motivoisi eri tahoja mukaan heti alkuvaiheessa, Onnettomuusanalyysien laatiminen. 4.2 Toimintamalli Yleistä Liikenneturvallisuusryhmän työ ohjaa kunnan liikenneturvallisuustyötä. Ryhmän tehtävänä on ylläpitää näkyvyys ja aktiivisuus työssä sekä seurata työn vaikuttavuutta. Liikenneturvallisuusryhmän toiminnan on hyvä noudattaa tiettyä vuosirytmiä, jossa eri tehtäville on varattu sijansa vuosikierrossa. Tämä toimintaa jäsentävä malli on esitetty oheisessa kaaviossa. Kuva 8. Nurmijärven liikenneturvallisuusryhmän toiminnan vuosikierto Vuositeemat Liikenneturvallisuusryhmän tärkeä työkalu ovat vuositeemat. Teemojen valinnalla keskitetään liikenneturvallisuusryhmän voimavaroja yhteen tärkeään teemaan kerrallaan. Vuoden 2010 teema on turvallinen koulumatka ja esikoulumatka. Kunnan liikenneturvallisuusryhmä on kyseiseen teemaan liittyen järjestänyt piirustuskilpailun koulumatkoista. Koulumatkojen turvallisuuden huomiointia parannetaan vuoden aikana ottamalla koululiitu ohjelma kunnassa käyttöön. Kevyen liikenteen väylästön ja ulkoilureitistön suunnitelmalla on puolestaan haettu turvallisia kevyen liikenteen reittejä koulumatkan taittamiseen. Tulevina vuosina teema valitaan aina edellisen syksyn aikana ja samalla vahvistetaan ohjelma, mitä kyseisen teeman eteen tullaan tekemään. Toimintamallin kuvauksessa tämä voimavarojen kohdentaminen ja teeman valinta tapahtuu vuoden viimeisessä kokouksessa marraskuulla. Työn aikana tärkeiksi koettuja teemoja liikenneturvallisuustyölle ovat: nuorten liikenneturvallisuus

17 erityisryhmien liikenneturvallisuus (iäkkäät, liikuntarajoitteiset yms.) turvallinen työmatka kestävät ja turvalliset liikkumisen valinnat turvallinen kesäliikenne Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma Liikenneturvallisuusryhmän ensisijainen tehtävä on välittää tietoa eri hallintokuntien välillä ja päättäjien suuntaan sekä keskittää liikenneturvallisuustyötä yhdessä tarpeelliseksi todetuille kohderyhmille. Tämän takia liikenneturvallisuusryhmän tulee kokoontua jatkossa säännöllisesti tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään 2 3 kertaa vuodessa. Tärkeää on, että liikenneturvallisuusryhmä pyrkii etenemään työssään pienin askelin ja toteuttamaan niitä toimia, joihin resurssit riittävät. Ryhmän oma toimintasuunnitelma sekä hallintokuntien toimintasuunnitelmat toimivat tämän työn apuvälineenä. Toimintasuunnitelmista on helposti nähtävissä lähivuosille suunnitellut koulutus, valistus ja tiedotustyön teemat ja tavoitteet, toimenpiteet, toiminnan ajoitus, yhteistyötahot, vastuuhenkilöt sekä seurantamenetelmät. Liikenneturvallisuusryhmän vuotuinen toimintasuunnitelma valmistellaan vuoden viimeisessä kokouksessa, työstetään kokouksien välillä ja vahvistetaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Hallintokuntien toimintasuunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Liikenneturvallisuussuunnitelman valmistuttua kunnanhallitus hyväksyy suunnitelman sekä siinä esitetyt toimintasuunnitelmat. Liikenneturvallisuussuunnitelma viedään myös tiedoksi lautakunnille ja muille tarvittaville tahoille. Liikenneturvallisuusryhmä vastaa liikenneturvallisuustyön organisoinnista ja seurannasta ja vie suunnitelman käytännön toteutukseen. KOHDERYHMÄ TOIMINTA VASTUU AJOITUS Yksiköiden henkilökunta Tammihelmikuu Liikennekasvatusmateriaali Liikenneturvallisuusryhmä Tiedottamisen ja sitouttamisen kehittäminen Vuoden 2011 liikenneturvallisuusteema esim. Nuoret liikenteessä Nuoret (esimerkki vuoden tee Liikenneturvallisuussuunnitelma esitellään kaikissa liikennekasvatustyötä tekevissä yksiköissä (koulut, päiväkodit, nuorisotalot ym.) Yksiköt käyvät läpi käytettävissä olevan liikennekasvatusmateriaalin sekä koulutustarpeet Ryhmä kokoontuu vuoden aikana 4 kertaa, suunnittelee ja seuraa sekä tiedottaa liikenneturvallisuustyöstä Nurmijärven liikenneturvallisuustyötä tekevien yhteinen liikenneturvallisuusteemainen koulutustilaisuus / kuntaseminaari Valitaan teema marraskuussa 2010 ja ideoidaan tulevan vuoden teemaan liittyvä työ vahvistetaan toimintasuunnitelma kokouksessa Yläkoulujen, 2. asteen opetuksen ja nuorisotoimen henkilöstölle lt Liikenneturvallisuusryhmä Kaikki nuorten parissa Liikenneturvallisuusryhmän vastuuhenkilöt Yksiköiden johtajat (koulunjohtajat, päiväkotien johtajat ym.) Lt ryhmän puheenjohtaja Liikenneturvallisuusryhmä Kevään 2011 aikana Vuosi 2011 kesäkuu 2011 (esimerkiksi) Vuosi 2011 Vuosi 2011

18 masta) teemainen koulutus Kaikilla yläkouluilla järjestetään huhtikuussa mopokoulutukset Kehitetään mopoilun harjoittelupaikan toimintaa Ympäristötoimialalla selvitetään moporeittien ongelmat ja jatkuvuus 2. asteen oppilaitoksissa autoilun liittyvät valistustilaisuudet Liikenneturvallisuusryhmä tiedottaa nuorten liikkumiseen liittyvistä ongelmista ongelma aikoina (kesä) Mopoilijoille ja nuorille autoilijoille järjestetään yhteistyössä oppilaitosten kanssa liikennepäivä, joka sisältää omaan kokemiseen perustuvia tehtäväpisteitä, viihteellisiä ja paikalle houkuttelevia elementtejä ja mahdollisesti yleisöluennon Kaikki kuntalaiset Hallintokunnat toteuttavat laadittua liikenneturvallisuussuunnitelmaa omaan toimintatapansa mukaisesti Kaikki kuntalaiset Liikenneturvallisuusryhmä seuraa liikenneturvallisuustilannetta ja kuntalaisilta tulevaa palautetta sekä ohjaa omaa toimintaansa palautteen mukaisesti yksi Kaikki köt teke työtä vät Liikenneturvallisuusryhmä Vuosi 2011 Vuosi Hallintokuntien toimintasuunnitelmat Eri hallintokuntien toimintasuunnitelmissa on kuvattu ne toimenpiteet, jotka toistuvat liikennekasvatustyössä vuosittain. Toimenpiteitä voi lisätä ja poistaa aina tarpeen mukaan, mutta lähtökohta esitetyllä toimenpideohjelmalla on, ettei sitä tarvitsisi lähivuosina muuttaa. Toimintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden rinnalle liikenneturvallisuusryhmä miettii vuosittain vaihtuvien teemojen mukaisia toimenpiteitä. Liikenneturvallisuusryhmän syksyn kokouksissa on hyvä käsitellä sitä, mitkä toimenpiteet on erityisesti syytä tulevan vuoden aikana toteuttaa ja millä toimilla suunnitelmaa täydennetään. Toimintasuunnitelmat on laadittu 6 eri hallinnon alalle tai kohderyhmän kanssa työskentelevälle. Nämä tahot huolehtivat ihmisen liikennekasvatuksesta koko elinkaaren ajan. Jos esitetty malli toimii oletetulla tavalla, liikennekasvatustyö alkaa jo ennen ihmisen syntymää ja jatkuu katkeamattomana seniori ikään saakka. Liikenneturvallisuustyön kvt suunnitelma on laadittu: Varhaiskasvatukselle, Perusopetukselle, Nuorille 2. asteen koulutukselle, Työikäisten kanssa työskenteleville, Iäkkäille ja vammaisille, Tekniselle toimelle. Eri hallintokuntien toimintasuunnitelmien toteutusta tukevat useat sidosryhmät. Liikennekasvatustyötä merkittävimmin tukevat tahot, jotka työskentelevät mukana myös liikenneturvallisuusryhmässä, ovat Liikenneturva, poliisi ja Uudenmaan ELY keskus.

19 Tarkemmin eri hallintokuntien liikennekasvatustyötä, liikenneturvallisuusryhmän toimintaa ja liikenneturvallisuustyön organisointia on kuvattu omassa kvttyön käsikirjassa (liite X). Hallintokuntien toimintasuunnitelmat ovat raportissa liitteenä x Esimerkkejä tapahtumajärjestelyistä valittujen vuositeemojen tueksi Nurmijärven liikenneturvallisuusryhmä on ideoinut aktiivisesti työlleen toimintamalleja ryhmän yhteisiksi teemoiksi. Koulumatkani piirustuskilpailu tai joukkoliikenteen käytön edistämiseksi järjestettävä TUUJO kampanja ovat hyviä esimerkkejä. Tällaiset teemat lisäävät aina työn näkyvyyttä ja arvostusta sekä toisaalta motivoivat liikenneturvallisuusryhmässä työskenteleviä. Omien voimavarojen puitteissa toteutetut vastaavat hyvät kampanjat varmistavat myös tulevien vuosien liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden. Tulevien vuosien teemoja voivat osaltaan tukea esimerkiksi tapahtumapäivät joita on esitelty seuraavassa. Nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen on usein haastava osa liikenneturvallisuustyötä. Nuoret kaipaavat oman kertomansa mukaan ennen kaikkea itse kokemista ja viihteelliseksi puettua liikennevalistusta. Teemapäivät, joissa on sopiva sekoitus molempia voivatkin olla tehokkaimpia tapoja vaikuttaa nuorten liikenneturvallisuuteen. Nuorten on hyvä antaa itse miettiä ja kokea mm. turvavälineiden vaikutus liikenteessä. Iäkkäiden ja erityisryhmien turvallisuuteen vaikuttavat ennen muuta esteettömyysratkaisut ja turvalliset liikkumisvalinnat kuten joukkoliikenne. Myös ikäihmisille löytyy näihin liittyen mahdollisuuksia itse osallistuen parantaa liikenneturvallisuuttaan. Liikenneturvallisuusryhmän työkaluna voi toimia vaikkapa Liikenneturvan mallin mukainen Ikäihmisten vaaranpaikkakartoitus tai esteettömyyden huomiointi kartoituksen ja esteettömyyskävelyn muodossa. Myös teemapäiviin löytyy mahdollisuuksia samoin kuin nuoremmillakin. Turvallinen työmatka ja kestävät ja turvalliset liikkumisen valinnat ovat molemmat teemoja, jotka tukeutuvat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen. Näihin teemoihin liittyen voi järjestää ohjelmaa hyvinkin eri ikäisille oppilaille. Teemat voidaan omina tapahtumapäivinään huomioida kouluilla, päivähoidossa, perusturvan yksiköissä, isoilla työpaikoilla kuin koko kuntaa kattavinakin teemoina. Sisältönä voivat olla joukkoliikenteen yhdistäminen tapahtumapäiviin, palveluauton esittäytymiskäynnit toritapahtumissa tai eläkeläiskerhossa sekä vaikkapa haastekampanja pyöräilyn tai joukkoliikenteen edistämiseksi. Koulupuolella haastekampanjan teemana voi olla esimerkiksi pyöräilykypä

20 rän käytön lisääminen. Kesäliikenteen turvallisuus on monesti haastava teema. Kesäliikenteen vaarallisuudesta on perinteisesti aina tiedotettu, mutta teeman nostaminen entistä vahvemmin esiin voi vaatia myös uutta ja uutiskynnyksen ylittävää tapahtumaa. Kesäliikenteen tyypillisiä ongelmia ovat nuorten autoilijoiden ja motoristien aiheuttamat onnettomuudet. Näistä ryhmistä esimerkiksi motoristien turvallisuuden voi nostaa esiin omalla koulutus ja tapahtumapäivällään. Alan harrastajat on hyvä saada myös itse sitoutumaan mukaan, sillä sitä kautta saadaan mukaan myös osallistujia. 4.3 Toteutus ja seuranta Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen vaatii eri tekijöiden seuraamista. Liikenneturvallisuustyön jatkuvan koordinoinnin ja järjestelmällisen seurannan apuvälineeksi on tässä työssä määritelty mittareita, jotka on listattu alla sekä kirjattu toimintasuunnitelmiin. Mittareiden tarkoituksena on oman työn kehittäminen liikenneturvallisuuskehityksen perusteella. Tämä palvelee kaikkia liikenneturvallisuustyötä tekeviä henkilöitä, sillä mittarit kuvaavat pelkistetysti liikenneturvallisuustyön edistymistä ja työn tavoitteiden saavuttamista, ja sen perusteella osataan ryhtyä tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Mittareiden täytyy olla kuitenkin helposti saatavissa eikä työhön käytettävien resurssien pidä kulua puhtaasti tilastotietojen etsimiseen. Liikenneturvallisuustyössä seurattavia, helposti saatavilla olevia mittareita ovat: Onnettomuudet (Liikenneturvan tilastokatsaus ja poliisin tietoon tulleet onnettomuudet). Liikennerikkomukset (poliisin tilastoista seurataan sovittavia liikennerikkomuksia). Kunnan liikenneturvallisuusryhmän tapaamiset ja niissä käsitellyt aiheet (pj/sihteeri kirjaavat tapaamisten määrän). Turvalaitteiden käyttöaste (onko tätä tietoa saatavilla?? esim LT seurannassa). Koulutustilaisuudet ja asiantuntijavierailujen poliisi, Liikenneturva, ym määrä (toimenpidelistoihin seurantasarake). Liikenneturvallisuussuunnitelman liikenneympäristön toimintasuunnitelman toteutuminen (suunnitelmalistan ylläpito).

21 5 Toimintasuunnitelmat Hallintokuntien toimintasuunnitelmat toimivat esimerkkeinä, virikkeinä ja muistilistoina siitä, mitä eri hallintokunnissa tulisi tehdä. Toimintasuunnitelmista voi poimia toimintamalleja vuotuiseen liikenneturvallisuustyöhön eri yksiköissä sekä liikenneturvallisuusryhmän teemojen mukaiseen toimintaan. Liikenneturvallisuustyötä tulee aina tehdä tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Laadittuja suunnitelmia voi tarpeen mukaan päivittää lisäämällä ja poistamalla toimintatapoja. Toimintasuunnitelmat on esitetty työn kohderyhmittäin. TOIMINTASUUNNITELMAT: VARHAISKASVATUS KOHDE RYHMÄ TOIMINNAN TAVOITE Henkilökunta Liikenneturvallisuustietouden osaamisen ylläpito TOIMINTA, TOIMENPIDE AJOITUS VASTUU HENKILÖ, YHTEIS TYÖTAHO Liikenneturvallisuuskasvatus sisällytetään kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Henkilökunnalle järjestetään koulutus 3 5 vuoden välein. Toimintakauden alkaessa tarkistetaan materiaalin ajantasaisuus. n. joka 5.vuosi liíkenneturvallisuuskoulutus ja materiaalin tarkastus vuosittain elokuussa Varhaiskasvatuspäällikkö Yhteistyötaho Liikenneturva Henkilökunta Liikenneturvallisuuden arvostuksen ylläpito Liikenneturvallisuuskasvatus sisällytetään yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jatkuvaa Päiväkodin johtaja Oikeiden liikennekäyttäytymisasenteiden Henkilökunta on esimerkin antajana, esim. pyöräillessä käyttää pyöräilykypärää, pimeän aikana käyttää heijasti Henkilökunta

22 siirtäminen lapsille mia ja noudattaa liikennesääntöjä Päivähoitoyksiköt Toimivat liikennejärjestelyt Henkilöstö miettii lasten tulo ja hakutilanteisiin liittyvään saatto ja jakeluliikenteen sujuvuutta. Henkilöstö osallistuu liikennejärjestelyjen sujuvuuden suunnitteluun. Syksyisin arvioidaan saatto ja jakeluliikenteen sujuvuutta. Päiväkodin johtaja Yhteistyötaho Tilakeskus Vanhemmat Oikeiden liikenneasenteiden siirtäminen lapsille Korostetaan vanhemmille esimerkin merkitystä liikennekäyttäytymisessä. Vanhempainillassa käydään läpi liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita ja tunnistetaan lähiympäristön vaaranpaikat. Jatkuvaa syksyllä ja keväällä Päiväkodin johtajat Vanhemmat Turvallinen lasten kuljettaminen päivähoitoon/esiopetukse en Keskustellaan vanhempien kanssa lasten tuomiseen ja hakemiseen liittyvistä turvallisuusriskeistä. Sovitaan pelisäännöt lasten kuljettamisesta Jatkuvaa Päiväkodin henkilöstö Lapset Turvalaitteiden käyttö Heijastin infon läpikäyminen ja heijastavasta materiaalista askarteleminen. Syksyisin Päiväkodin henkilöstö Vanhempien valistaminen turvaistuimen, pyöräilykypärän, heijastimien ja turvaliivien käytöstä Liikenneturva Eskarit Turvallinen koulumatka Muistutetaan vanhempia (vanhempainilloissa) että tulevan koulumatkan harjoittelu tulee aloittaa mahdollisimman hyvissä ajoin ennen koulun alkua Eskarivuoden vanhempainillat Päiväkodin johtajat PERUSOPETUS LUOKAT 1 6 KOHDE RYHMÄ TOIMINTA, TOIMENPIDE AJOITUS VASTUU HENKILÖ, YHTEIS TYÖTAHO Henkilökunta TOIMINNAN TAVOITE Osaamisen ylläpito Henkilökunta Liikenneturvallisuuden arvostuksen ylläpito oppilaille esimerkkinä oleminen Henkilökunnan koulutus n. 3 vuoden välein. Syksyisin tarkistetaan materiaalin ajantasaisuus. Koulutus Opetuspäällikkö vesotarjottimen yhteydessä n. 3 vuoden Liikenneturva välein Jatkuvaa Yksiköissä ja hallinnonalalla sovitaan yhteisesti pelisäännöistä liikenneturvalliseen käyttäytymiseen. Henkilökunta käyttää pyöräillessä kypärää ja pimeän aikana heijastimia. Henkilökunnan palkitseminen turvallisista ja kestävistä liikkumisen valinnoista Opetuspäällikkö

23 Vanhemmat Esimerkin antaminen turvalliseen käyttäytymiseen Vanhempia muistutetaan ajankohtaisista teemoista liikennekäyttäytymisessä heijastimet, pyöräilykypärä, lasten kuljettaminen autolla keinoina sähköpostiviestit reissuvihkoon, ilmoituksen koulujen nettisivuilla) Kerran vuodessa vanhempainillassa käydään läpi liikenneturvallisuusaiheet kuten pysäköinti koulun pihalla ja turvalaitteiden käyttö. Syksyisin, joka vuosi Luokanopettajat yhteistyötahoina Liikenneturva, vanhempainyhdistykset Vanhemmat Ekaluokkalaisen koulutien opettaminen Vanhempia muistutaan lähiympäristön tutuksi tekemisellä ja tulevien ekaluokkalaisten koulumatkan opettamisella. Keväisin, ilmoittautumispäivänä ja kouluun tutustumispäivänä Rehtori yhteistyössä kuntatekniikan suunnittelu, tilakeskus Vanhemmat Rehtori yhteistyössä koulujen johtokunnat, vanhempainyhdistykset Oppilaat ja henkilökunta Oppilaat Turvallinen saattoliikenne Heijastimien ja heijastinliivien käyttö Pyöräilyn turvallisuus Turvallisten oppilaiden jättöpaikkojen suunnittelu ja rakentaminen kouluille. Koulut ilmoittavat jättöpaikat vanhemmille. Vanhempien valistaminen saattoliikenteen turvallisuudesta. Sopimukset vanhempien kanssa turvallisesta saattoliikenteestä Valistaminen oppitunneilla, heijastindisko, askartelu/ ompeleminen vaatteisiin, heijastinnäytöt yhdessä rahtarien kanssa pyörän valojen käyttäminen myös päiväaikaan ohjeistus pyöräkortin suorittaminen pyöräilyn ja kevyen liikenteen sääntökertaus 6 luokalla Jättöpaikat 2010 ja vanhempien valistaminen syksyisin Syksyisin, joka vuosi Jatkuvaa Rehtorit, Liikenneturva, Rahtarit ry, poliisi, linjaautot Opettajat yhteistyötahoina Liikenneturva, vanhempainyhdistykset Oppilaat Luokanopettajat Koulukuljetukset Opetuspäällikkö, Liikenneturva, Poliisi, kuljetussuunnittelija Huoltoliikenne Koulun liikenneturvallisuustyö Oppilaat Kolhuitta kouluun Pidetään kouluauton kuljettajille turvallisuuskoulutus Turvallinen huoltoliikenne Laaditaan koulukohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat Liikenneturvallisuusmateriaaliin perustuvan teemapäivän vietto ja aineiston hyödyntäminen oppitunneilla. Aihealueet: kouluun kävellen, pyöräillen ja koulukuljetuksessa. Kouluauton kuljettajien koulutus. Koulutusvelvollisuus myös sopimusasiakirjoihin. Turvallisuus valintakriteerinä. Valvonta Koulut tarkistavat ja ohjeistavat huoltoliikenteen toimimaan koulun tarpeiden mukaisesti eli ei oppilaiden kanssa samoilla piha alueilla. Liikenneturvan esimerkin mukaisesti toteutetaan koulukohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat. Check list tyyppisesti käydään ongelmat läpi. Syksyisin, joka vuosi Pyöräteema keväisin Syksy 2010 Tarkistus aina ennen kouluvuoden alkua yhdessä huoltoliikenteen toteuttajien ja rehtoreiden kanssa Aloitus ja 1. kierros 2010 aikana Rehtorit Huoltoliikenteen toteuttajat Rehtori Liikenneturva

24 Sidosryhmät Koulun sidosryhmät toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti Koulujen kanssa toimintaa järjestävät tahot sitoutuvat toimimaan koulun pelisääntöjen mukaisesti turvallisuusasioissa. Jatkuvaa Rehtorit PERUSOPETUS LUOKAT 7 9 KOHDE RYHMÄ TOIMINTA, TOIMENPIDE AJOITUS VASTUU HENKILÖ, YHTEIS TYÖTAHO Henkilökunta Opetuspäällikkö Vanhemmat Oppilaat Oppilaat Oppilaat Oppilaat TOIMINNAN TAVOITE Osaamisen ylläpito Henkilökunta Liikenneturvallisuuden arvostuksen ylläpito oppilaille esimerkkinä oleminen Esimerkin antaminen turvalliseen käyttäytymiseen Mopoilun turvallisuus Pyöräilyn turvallisuus Päihteetön liikenne Linja auton käytön edistäminen Henkilökunnan koulutus n. 3 vuoden välein. Syksyisin tarkistetaan materiaalin ajantasaisuus. Yksiköissä ja hallinnonalalla sovitaan yhteisesti pelisäännöistä liikenneturvalliseen käyttäytymiseen. Henkilökunta käyttää pyöräillessä kypärää ja pimeän aikana heijastimia. Vanhempia muistutetaan ajankohtaisista teemoista liikennekäyttäytymisessä pyöräilykypärä, mopoilun turvallisuus keinoina sähköpostiviestit reissuvihkoon, ilmoituksen koulujen nettisivuilla) Kerran vuodessa vanhempainillassa käydään läpi liikenneturvallisuusaiheet kuten pysäköinti koulun pihalla ja turvalaitteiden käyttö. Aihe esillä vanhempainilloissa 8 luokille järjestetään joka kevät koulutustilaisuus mopoilun turvallisuudesta (poliisi/liikenneturva/autokoulu/koulu) Teemapäivä turvallisesta mopoilusta 3 vuoden välein harjoittelupaikka mopoilua aloitteleville Moporatsiat Kerrataan pyöräilyn säännöt joka kevät Vanhempia muistutetaan pelisäännöistä ja lainsäädännöstä turvalliseen pyöräilyyn liittyen Päihteet opetussisältönä yläkoulun aikana TUUJO kampanja yläkoululaisille. Tavoitteena edistää linja auton käyttöä oman mopon hankkimisen sijaan. Sisältää mm. nettikilpailun. Rahoitus Nurmijärvi lipusta käyttämättä jänyt rahoitus. Koulutus Opetuspäällikkö vesotarjottimen yhteydessä n. 3 vuoden Liikenneturva välein Jatkuvaa Syksyisin, joka vuosi Jatkuvaa Jatkuvaa Luokanopettajat yhteistyötahoina Liikenneturva, vanhempainyhdistykset Opettajat yhteistyötahoina Liikenneturva, vanhempainyhdistykset, poliisi, autokoulu Opettajat? Opettajat Syksy 2010 Oppilaat Heijastimen käyttö Sammun mallin mukaiset heijastin näytöt oppilaille, Syksy 2010 Koulut, Korsisaari Oy

25 Koulukuljetukset Koulun liikenneturvallisuustyö Pidetään kouluauton kuljettajille turvallisuuskoulutus Laaditaan koulukohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat Kouluauton kuljettajien koulutus. Koulutusvelvollisuus myös sopimusasiakirjoihin. Turvallisuus valintakriteerinä. Valvonta Turvavyön käyttöön koulukuljetuksissa kiinnitetään huomiota. Check list tyyppisesti käydään ongelmat läpi. Syksy 2010 Aloitus ja 1. kierros 2010 aikana Opetuspäällikkö, Liikenneturva, Poliisi, kuljetussuunnittelija Rehtori Nuoret / 2.aste?? TYÖIKÄISET Liikenneturvan esimerkin mukaisesti toteutetaan koulukohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat. KOHDE RYHMÄ Autoilijat TOIMINNAN TAVOITE TOIMINTA, TOIMENPIDE AJOITUS VASTUU HENKILÖ, YHTEIS TYÖTAHO Asennemuutos Tiedottaminen tiedotusvälineissä Muun liikenteen Näyttötaulut huomioiminen Valvonta Nopeusrajoitukset Asennekasvatus, terveydenseuranta Onnettomuuksien (ajokorttivaatimukset, lääkitykset), välttäminen. taukopaikat (ruokailu, WC), päihteettömyys Muiden tiellä liikkujien huomioiminen. Jatkuvaa - Liikenneturvallisuusryhmä - Poliisi Kevytliikenne Asennemuutos Muun liikenteen huomioiminen Mm. risteyskäyttäytymisen paraneminen Onnettomuuksien välttäminen. Tiedottaminen tiedotusvälineissä Kevyen liikenteen käytön markkinointi työpaikoilla Koulutustilaisuudet Jatkuvaa - Vanhemmat - Kunta (koulut, liitutyöryhmä) - Poliisi Kaavoitus, katusuunnittelu Toimivat liikennejärjestelyt Hyvä suunnittelu Liikenneturvallisuusauditoinnit / Check listat Jatkuvaa - Liikenneturvallisuusryhmä - Autoilijat, moottoripyöräilijät Eläinonnettomuudet (vähenemä) Auton käsittelyn osaamisen kehittäminen Raivaukset, kannan kasvun rajoittaminen Ajoharjoittelu Syksy - Ely keskus - Liikenneturvallisuusryhmä - Riistanhoitopiiri Kunnossapitäjät (kunta), taloyhtiöt, tontinomistajat Näkemäalueet liikenneturvallisiksi Mm. lumikasat pois näkemäalueilta Tiedottaminen (lehti) Valvonta Tie ja katualueella liikkuvien työntekijöiden kouluttaminen Syksy Jatkuvaa - Liikenneturvallisuusryhmä - Ely keskus

26 Matkailijat ja mökkiläiset Turvallinen liikkuminen kunnan alueella. Liikenneväylien, liittymien ja paikoituspaikkojen riittävyys esim kauppojen läheisyydessä Ratsukot Onnettomuuksien välttäminen. Turvalliset ratsastusreitit Joukkoliikenne Vuorotarjonta, pysäkkiyhteyksien turvallisuus, turvavyön käyttö Reitistösuunnitelma? Heijastimien ja heijastavan materiaalin käyttö. pysäkkien sijoittelu, linjaautoaseman sekä pysäkkien turvallisuus ja viihtyisyys, pysäkkiyhteyksien ja pysäkkeihin liittyvien teiden ylityspaikkojen turvallisuus Turvavyön käytöstä muistutetaan. Keinoina myös ratsiat ja palkitseminen Ratsastustallit, kunta Liikennöitsijät, asukasyhdistykset Onnettomuusuhrit korkeatasoinen auttaminen Pelastusvalmius, laitteet ja hoito Pelastuslaitos, terveyskeskus IKÄIHMISET KOHDE RYHMÄ Henkilökunta TOIMINNAN TAVOITE Henkilöstön osaamisen ylläpito TOIMINTA, TOIMENPIDE AJOITUS VASTUU HENKILÖ, YHTEIS TYÖTAHO Koulutus 5 vuoden välein. Aiheena ikääntymisen vaikutukset liikkumiseen, liikkumismahdollisuudet ja toimintakyvyn ylläpito Syksyisin tarkistetaan materiaalin ajantasaisuus. Kunta, Liikenneturva Ikäihmiset Turvallinen autoilu Valistetaan ikäihmisiä omista autovallinnoista ja reitinvallinnoista. Tiedotetaan lääkkeiden vaikutuksesta ajokykyyn, turvavälineistä ja ajokyvyn arvioinnista Lääkärit, terveydenhoitajat ja kotihoidon sairaanhoitajat. Ikäihmiset Ikäautoilijan kuntokurssit; Liikennesääntöjen ja liikennemerkkien kertaus Turvallinen autoilu Eläkeläiskerhot Ikäihmiset Turvallinen liikkuminen (kevyt liikenne) Apuvälineistä, reittivalinnoista ja liukkaudesta tiedottaminen Turvavälineiden tarkastus ja käytöstä muistutus kotikäyntien yhteydessä Jatkuva Kotihoito, eläkeläiskerhot

27 Ikäihmiset Esteetön lähiliikkumisympäristö Turvallinen liikenneympäristö Liukastumisen ehkäisy; liukuesteet, kelien seuraaminen, hiekoitus. Katuhankkeiden toteuttamisessa esteettömyyden varmistus laaditaan malliratkaisut seuraavien kokonaisuuksien osalta; Kotihoito Kunta Tekninen toimi, U ELY suojatiet, kevyen liikenteen väylät, aukiot ja torialueet, liuskat, portaat sekä penkit ja levähdysalueet. Liikenneturva,? Ikäihmisten vaaranpaikkakartoitus Liikenneturvan mallin mukaan Ikäihmiset Ikäautoilijan kuntokurssit Tietouden lisääminen oman auton käytön kustannuksista vaihtoehtona vaikkapa taksi. Oman ajokunnon arviointi Joka 2. vuosi Eläkeläiskerho, Liikenneturva Kaikki kuntalaiset Huomioidaan iäkkäät tienkäyttäjät YMPÄRISTÖTOIMIALA Valistetaan iäkkäistä tienkäyttäjistä ja heidän erityisvaatimuksista. Tiedottaminen Liikenneturvallisuusryhmä KOHDE RYHMÄ TOIMINNAN TAVOITE Kuntalaiset Joukkoliikenteen toimintaedellytysten huomioiminen TOIMINTA, TOIMENPIDE AJOITUS VASTUU HENKILÖ, YHTEIS TYÖTAHO Suunnittelu (asemakaava, katu ja joukkoliikenne), uudet alueet Joukkoliikennesuunnittelu, vanhat alueet - Jatkuvaa - Kunta (v) - Ely keskus (v) - Liikennöitsijät (v) Koululaiset Tavoitteena joukko ja kevyen liikenteen käyttö koulu ja harrastusmatkoissa Valistus tavoitteenaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käytön edistäminen Kävelevä koulubussi Vanhemmille tietoa arkiliikunnan merkityksestä - 1. luokkalaiset, kevät - Muut koululaiset, syksy - Kunta (v) - Liikenneturvallisuustyöryhmä(v) - Rehtorit (v) - Liikenneturva (y) Kuljettajat Erilaisten asiakasryhmien huomioiminen Koulutus - Jatkuvaa - Liikennöitsijät (v) - Kouluttajat (y) - Kunta (y) - Liikenneturva