Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi. Osa 2: Teknis-taktinen lajianalyysi miesten ja alle 17- vuotiaiden poikien pääsarja- ja maaotteluista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi. Osa 2: Teknis-taktinen lajianalyysi miesten ja alle 17- vuotiaiden poikien pääsarja- ja maaotteluista"

Transkriptio

1

2 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi Osa 2: Teknis-taktinen lajianalyysi miesten ja alle 17- vuotiaiden poikien pääsarja- ja maaotteluista Tomi Vänttinen, Henri Lehto & Rudy Kalema Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Copyright 2012 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Suomen Palloliitto Sami Hyypiä Akatemia Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Jyväskylä 2012

3 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANALYSOIDUT OTTELUT TEKNISET SUORITUKSET Tehokas peliaika Pallonhallinta otteluiden aikana Syötöt Haltuunotot Kuljetukset Syötönkatkot Pallonriistot MAALITILANNEANALYYSI YHTEENVETO

4 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa JOHDANTO Suomen Palloliiton liittokokous asetti vuonna 2009 julkaisemassaan toimintastrategiassa kunnianhimoisen vision ( unelman ) olla vuonna 2020 jokaisella toiminnan osa-alueella Euroopan 10 parhaan jalkapallomaan joukossa. Uuden strategian seurauksena liiton painopistealueiksi nostettiin mm. osaamisen kehittäminen ja huippujalkapallo. Vuonna 2010 Palloliitto aloittikin huippuurheilujärjestelmänsä kehittämisen yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa. Tätä kehitysprosessia varten muodostetun prosessiryhmän keskusteluissa nähtiin tarpeelliseksi päivittää viimeksi 1990-luvulla tehty jalkapallon lajianalyysi vastaamaan nykytilannetta pelin fyysisten ja teknisten ominaisuuksien osalta. Päivitetyn lajianalyysin ensimmäinen osa "Fysiologia ja tekniset suoritukset" kirjallisuuskatsaus valmistui Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen koostamana vuonna Tässä lajianalyysityön toisessa osassa selvitettiin puolestaan pelianalyysien avulla miten Suomen maajoukkueet suoriutuvat vastustajiinsa verrattuna ja eroavatko kansallisen tason ottelut teknistaktisten ominaisuuksien suhteen kansainvälisen tason otteluista miehissä ja U-17 -ikäryhmässä. Raportin tulokset perustuvat pelianalyyseihin, jotka tehtiin neljästä miesten A-maajoukkueen EURO2012-karsintaottelusta, neljästä Veikkausliigaottelusta, kolmesta nuorten U-17-maajoukkueen EM-karsintaottelusta ja kolmesta B-nuorten SM-sarjaottelusta. Näiden analyysien perusteella suomalaisen jalkapallon tasosta pyrittiin muodostamaan objektiivinen kuva, jonka avulla on mahdollista tunnistaa niitä kehityskohteita, joihin suomalaisessa jalkapallovalmennuksessa on erityisesti syytä kiinnittää huomiota. Palloliiton 2012 julkaisemassa yhtenäisessä valmennuslinjassa korostetaan yksilökeskeistä valmennusfilosofiaa: Yksilökeskeisessä valmennusfilosofiassa pelaajien henkilökohtaiset kehitystarpeet ja osaamisalueet ohjaavat joukkueen valmentamista. Pelaajalähtöinen valmentaminen edellyttää yksilön erityisosaamisen ja kehitystarpeiden huomioimista sekä päivittäisessä valmennuksessa, pelaajavalinnoissa että joukkueen pelaamisessa. Laadukkaampi pelaajakehitys edellyttää, että yksilön ominaisuudet tunnistetaan. Pelaajalähtöinen, yksilöllinen valmennus ja pelin ymmärrys nousevat valmennustyön ydinasioiksi kaikessa pelaajakehitystyössä. Tämä raportti pyrkii tukemaan yksilökeskeistä valmennusfilosofiaa tuomalla esiin millaisia teknisiä ja taktisia suorituksia tehdään eri pelipaikoilla kansainvälisen tason otteluissa. Näiden suoritusten ja pelipaikkojen asettamien vaatimusten huomioiminen pelipaikkakohtaisessa harjoittelussa on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä suomalaista jalkapalloa. Jalkapallo on maailman suosituin urheilumuoto, minkä vuoksi kansainvälinen menestyminen lajissa on erityisen vaikeaa. On hyvä pitää mielessä, että jalkapallo kehittyy jatkuvasti kaikkialla maailmassa pelaajien taitotason, taktisen osaamisen ja fyysisten ominaisuuksien parantuessa uusien valmennusmenetelmien ansiosta. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisen jalkapallon toimintatapojen tulisi kehittyä kilpailijamaita nopeammin, jotta pelaajiemme tekninen ja taktinen osaaminen tulevaisuudessa vastaisi kansainvälistä huipputasoa. Tässä kilpailussa tiedon hakeminen, tuottaminen

5 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 4 ja päivittäminen ovat tärkeässä osassa, mutta vielä tärkeämpää on osata suodattaa valtavasta määrästä tietoa oleellinen ja soveltaa se käytäntöön. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANALYSOIDUT OTTELUT Tämän raportin tulokset perustuvat kahteen pelianalyysimalliin, jotka on kehitetty useamman vuosikymmenen aikana Suomen Palloliiton ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen yhteistyöprojekteissa. Ensimmäinen näistä pelianalyysimalleista on kehitetty teknisten puolustus- ja hyökkäystapahtumien (katkot, riistot, haltuunotot, kuljetukset, syötöt, jne.) analysoimiseen. Tässä mallissa analysoidaan koko ottelu ja kaikki siinä tehtävät tekniset suoritukset. Toisessa pelianalyysimallissa, maalitilanneanalyysissä, puolestaan tarkastellaan ainoastaan hyökkäyksiä, jotka johtavat joko maalintekotilanteeseen tai sellaiseen murtautumiseen hyökkäyskolmannekselle, jossa maalitilanne olisi syntynyt mikäli viimeinen syöttö tai ratkaisu olisi onnistunut ("hukattu maalintekotilanne"). Näiden lisäksi maalitilanneanalyysi sisältää myös hyökkäyserikoistilanteet. Vaikka maalitilanneanalyysissä analysoitavien hyökkäysten valinta tapahtuu peliä koodaavan henkilön subjektiivisen arvioinnin perusteella, sisältävät molemmat pelianalyysimenetelmät hyvin vähän pelin laadullista arviointia ja ovatkin lähestymistavaltaan voimakkaasti määrälliseen analyysinäkökulmaan perustuvia ja sen vuoksi luonteeltaan varsin tilastokeskeisiä. Kummassakin pelianalyysimallissa pelin analysoiminen tapahtui katsomalla pelivideota sekunti sekunnilta ja koodaamalla ottelun tapahtumat käytetyn pelianalyysimallin mukaisesti tietokantaan. Koodaamisen tekninen toteutus tapahtui Dartfish TeamPro 5.5 tietokoneohjelmalla (kuva) ja tulosten jatkokäsittely taulukkolaskentaohjelmilla. Yhdestä ottelusta koodattiin teknisessä analyysissä yhteensä puolustus- ja hyökkäyssuoritusta. Maalitilanneanalyysissä tapahtumamäärä oli luonnollisesti sidoksissa kyseisen ottelun maalintekotilanteisiin. Selvitykseen analysoitujen otteluiden perustiedot on esitetty seuraavalla sivulla esitettävässä taulukossa. Kuva. Pelianalyysi tehtynä Dartfish 5.5 ohjelmalla.

6 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 5 Taulukko. Raporttiin analysoitujen otteluiden perustiedot. A-maaottelut (EURO2012) Veikkausliiga U-17-maaottelut B-SM Ottelu Pvm Tulos Tehokas peliaika Pallonhallinta (3-0) 58 min 54% - 46% (0-1) 68 min 38% - 62% (0-1) 64 min 56% - 44% min 50% - 50% Ruotsi-Suomi Suomi-Hollanti Suomi-Ruotsi Unkari-Suomi TPS-JJK TPS-FC Inter FC Inter-JJK JJK-HJK Romania-Suomi Portugali-Suomi Suomi-Venäjä JJK-HJK JJK-PK-35 JJK-TPV (2-0) 2-1 (2-0) 2-0 (1-0) 0-2 (0-1) 2-2 (2-1) 2-1 (2-0) 1-3 (0-3) 0-3 (0-1) 1-1 (1-0) 0-2 (0-2) * 54 min * 54 min 51 min * 58 min * 52 min * 58 min 58 min 60 min 59 min 62 min 61 min 61 min 57 min 65 min 59 min 58 min 43% - 57% 40% - 60% 48% - 52% 46% - 54% 45% - 55% 49% - 51% 58% - 42% 49% - 51% 49% - 51% 52% - 48% (* todellinen tehokas peliaika nuorten 80 min ottelussa ja tehokas peliaika suhteutettuna aikuisten 90 min otteluaikaan) Raportissa myöhemmin esitettävät pelipaikkakohtaiset jakaumat perustavat pelijärjestelmiin, jotka esitetään alla olevassa taulukossa. Kolmenumeroisessa pelijärjestelmässä ensimmäinen luku kertoo puolustuslinjassa pelanneiden kenttäpelaajien lukumäärän, toinen luku keskikenttäpelaajien ja kolmas hyökkääjien määrän. Pelijärjestelmät tai tulkitaan puolestaan siten, että joukkue on pelannut neljällä puolustuslinjan pelaajalla, viidellä keskikenttämiehellä ja yhdellä hyökkääjällä. Suomen A-maajoukkueen käyttämässä pelijärjestelmässä ( joulukuusi ) hyökkääjän alapuolella pelanneet kaksi 10-paikan pelaajaa tulkittiin analyyseissä laitakeskikenttäpelaajiksi, jotta vertailu eri tasojen ja joukkueiden välillä olisi mahdollista. Taulukko. Joukkueiden pelijärjestelmät analysoiduissa otteluissa A-maaottelut (EURO2012) Veikkausliiga U-17-maaottelut Ottelu Pvm Tulos Ruotsi-Suomi (3-0) Suomi-Hollanti (0-1) Suomi-Ruotsi (0-1) Unkari-Suomi TPS-JJK TPS-FC Inter FC Inter-JJK JJK-HJK Romania-Suomi Portugali-Suomi Suomi-Venäjä (2-0) 2-1 (2-0) 2-0 (1-0) 0-2 (0-1) 2-2 (2-1) 2-1 (2-0) 1-3 (0-3) Pelijärjestelmä kotijoukkue Pelijärjestelmä vierasjoukkue

7 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 6 B-SM JJK-HJK JJK-PK-35 JJK-TPV (0-1) 1-1 (1-0) 0-2 (0-2) Tämä raportti on rakennettu siten, että lyhyen tekstiosan jälkeen tulevat taulukot ja kuvaajat, joista varsinaiset analyysitulokset löytyvät. Tekstiosassa käsitellään ensin tuloksia yleisesti, sen jälkeen verrataan kansallisia sarjoja maaotteluihin ja lopuksi suomalaispelaajia vastustajiin. Jokaisen tekstiosuuden päätteeksi valmennuksellisessa yhteenvedossa on tuloksista esitetty näkökulmia, joita voidaan pohtia käytännön valmennustoiminnassa. Kuvien ja taulukoiden yhteydessä esitettyjen kysymysten on tarkoitus helpottaa lukijaa hahmottamaan mitä kyseisissä tilastoissa esitetään ja minkä tyyppisiin kysymyksiin niillä voidaan yrittää vastata. Raportin tekstiosassa käsitellään siis valikoituja tuloksia pelianalyyseistä, joiden tarkoituksena on tulosten esittelyn lisäksi toimia esimerkkeinä kuinka tuloksia voidaan tulkita. Pelianalyysituloksia analysoitujen otteluiden osalta voidaan pitää luotettavina, mutta otteluiden pienen määrän vuoksi on niiden yleistämisessä syytä olla varovainen. Myös tulkintojen osalta lukijan on syytä olla kriittinen, koska nimenomaan erilaiset näkökulmat ja kriittinen keskustelu on se, mikä herättää tilastot toiminnaksi. Tulosten vertailtavuuden vuoksi nuorten ottelujen tulokset on suhteutettu vastaamaan 90 min peliaikaa (kerrottu arvolla 90min/80min = 1.125). Tulostaulukoissa todelliset 80 min peliajan arvot on esitetty pienemmällä fontilla ennen suhteutettua arvoa. Tekstissä tuloksia käsiteltäessä puhutaan 90 minuutin arvoiksi muutetuista tuloksista.

8 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa TEKNISET SUORITUKSET 3.1 Tehokas peliaika Miesten jalkapallo-ottelu kestää 90 min, josta pallo on pelissä hieman yli 60 min. Tähän raporttiin analysoiduissa Veikkausliiga- ja A-maaotteluissa tehokas peliaika oli molemmissa keskimäärin 63 min vaihteluvälin ollessa min. Tehokas peliaika ei ollut yhteydessä pelin tasoon. Nuorten ottelut kestävät puolestaan 80 min. Kuten miesten otteluissa niin myös nuorissa tehokas peliaika analysoiduissa otteluissa oli noin 2/3 kokonaispeliajasta. Tehokkaan peliajan vaihteluväli oli nuorissa min. 3.2 Pallonhallinta otteluiden aikana Määritelmä Pallonhallinta laskettiin lukumäärinä eli kuinka monta kertaa pallo oli joukkueen hallinnassa. Joukkueelle pallonhallintoja saattoi tulla peräkkäin siinä tapauksessa, että vastustaja toimitti pallon yli rajojen saamatta sitä varsinaisesti hallintaansa. Pelaajakohtaisia pallonhallintoja laskettaessa saattoi samalla pelaajalla olla useampia pallohallintoja saman hyökkäyksen aikana. Pelaajan pallonhallinnaksi laskettiin jokainen erillinen kerta kun hän toimi pallollisena pelaajana. Sinällään yksi pallonhallinta saattoi sisältää eri määrän kosketuksia riippuen hallinnan aikaisesta toiminnasta. Näitä erilaisia toimintoja olivat esimerkiksi yhdellä kosketuksella pelattu syöttö, haltuunotto-syöttö ja haltuunotto-kuljetus-syöttö yhdistelmä. TULOKSET Miehet Miesten otteluissa pallonhallintoja tuli kummankin joukkueen hallinnat yhteen laskettuna kappaletta ottelua kohden. Keskimäärin pallo oli joukkueen hallinnassa noin 14 sekuntia, jona aikana tapahtui neljä yksittäisen pelaajan suorittamaa pallonhallintaa. Käytännössä siis pallo kävi joko neljällä eri pelaajalla tai pienempi määrä pelaajia syötteli keskenään yhteensä neljä kertaa. Yksittäinen pelaaja hallitsi palloa yhdessä ottelussa keskimäärin kertaa. Pelaaja piti palloa hallussaan hieman alle kaksi sekuntia, jona aikana hän otti palloon keskimäärin kaksi kosketusta. Erosivatko Veikkausliigaottelut maaotteluista pallonhallinnan suhteen? Kyllä. Veikkausliigassa joukkueilla oli enemmän pallonhallintoja kuin maaotteluissa. Tämä tarkoittaa sitä, että pallo vaihtui joukkueelta toiselle tai meni yli rajojen useammin Veikkausliigassa kuin maaotteluissa. Tästä loogisena seurauksena oli, että joukkueen pallonhallinta Veikkausliigassa oli hieman lyhyempikestoinen ja sisälsi vähemmän syöttöjä pelaajalta toiselle kuin maaotteluissa. Yksittäiset pelaajat ottivat yhden pallonhallinnan aikana Veikkausliigassa yhtä paljon kosketuksia kuin maajoukkuepelaajat, mutta käyttivät näihin kosketuksiin hieman enemmän aikaa. Veikkausliigapelaajat käsittelivät siis palloa hieman hitaammin kuin maajoukkuepelaajat.

9 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 8 Erosiko Suomen A-maajoukkue vastustajistaan pallonhallinnan osalta? Osittain kyllä. Määrällisesti joukkueilla oli lähes sama määrä pallonhallintoja, mikä oli oletettavaa, koska pallonhallinta siirtyy otteluissa pääasiassa joukkueelta toiselle. Joukkueena vastustajat kykenivät Suomeen verrattuna kuitenkin hieman pidempikestoiseen pallonhallintaan. Tämän seurauksena myös vastustajan yksittäisillä pelaajilla oli lukumääräisesti enemmän pallonhallintoja kuin Suomen pelaajilla. Sen sijaan yksittäisen pallonhallinnan kesto ja siinä otettujen kosketusten lukumäärä oli sama Suomen maajoukkuepelaajilla ja heidän vastapelureillaan. Pallonkäsittelynopeutta analysoitiin kuitenkin tarkemmin vertaamalla suomalaisten ja hollantilaisten pelaajien pallonkäsittelynopeutta toisiinsa. Hollantilaiset valittiin vertailuun, koska he edustivat pelaajina maailman ehdotonta eliittiä. Kuten alla olevassa kuvassa esitetään, olivat sekä Veikkausliiga- että maajoukkuepelaajat hitaampia pallonkäsittelyssä kuin hollantilaiset. Vaikuttaisi myös siltä, että ero kertautui pelaajan ottaman kosketusmäärän kasvaessa. Veikkausliigapelaajat olivat pallonkäsittelyssä puolestaan Suomen maajoukkuepelaajia hitaampia kaikissa muissa tapauksissa paitsi pelaajien ottaessa neljä kosketusta. Kuva. Suomalaispelaajien pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin pelaajiin. Pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin pelaajiin Veikkausliiga Suomi s HITAAMPI -> 1 kosketus 2 kosketusta 3 kosketusta 4 kosketusta Nuoret Nuorten otteluissa pallonhallintoja tuli kummankin joukkueen hallinnat yhteen laskettaessa kappaletta. Keskimäärin pallo oli yhden joukkueen hallinnassa noin 10 sekuntia ja yhden pallonhallinnan aikana palloon koski 2-3 pelaajaa. Yksittäinen pelaaja hallitsi palloa yhdessä ottelussa keskimäärin kertaa. Pelaaja piti palloa hallussaan kerrallaan hieman alle kaksi sekuntia ja käytti tänä aikana keskimäärin hieman yli 2 kosketusta.

10 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa 2. 9 Erosivatko B-SM-sarjaottelut nuorten U-17-maaotteluista pallonhallinnan suhteen? Kyllä. B-nuorten SM-sarjassa joukkue menetti pallon nopeammin oman pallonhallintansa aikana ja tästä johtuen pallonhallintojen kokonaislukumäärä joukkuetta kohden oli näissä otteluissa U-17- maaotteluita suurempi. Yhden pallonhallinnan lyhyemmästä kestosta johtuen myös hallintaan osallistuneiden pelaajien lukumäärä oli maaotteluita pienempi. Yksittäisiä pelaajia tarkasteltaessa havaittiin, että B-nuorten SM-sarjassa pelaajat käyttivät kerrallaan hieman vähemmän kosketuksia U- 17-maaotteluihin verrattuna. Erosiko Suomen U-17-maajoukkue vastustajistaan pallonhallinnan osalta? Kyllä. Nuorten maaotteluissa Suomella oli enemmän pallonhallintoja ja tästä syystä suhteellisesti suurempi osuus kokonaispallonhallinnasta. Tämä oli positiivinen tulos, sillä analysoiduissa otteluissa oli vastassa kovia eurooppalaisia jalkapallomaita. On kuitenkin huomioitavaa, että Suomen pallonhallinnasta vastustajaa suurempi osuus tapahtui omalla puolustusalueella. Vastustaja pystyi puolestaan hallitsemaan palloa Suomea enemmän keski- ja hyökkäysalueilla (ks. myöhemmin syöttöjen alueet). Yksittäisten pelaajien osalta suomalaiset käyttivät kerrallaan hieman vastustajia vähemmän kosketuksia. Kun pelaajat käyttivät kaksi tai kolme kosketusta, suomalaisten pelaajien ajallinen kesto oli hieman vastustajia pitempi eli he käsittelivät palloa hieman hitaammin. Kuva. Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U-17-maaotteluissa. Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U17-maaotteluissa Suorituksen kesto (S) Suomi Vastustaja 1 kosketus 2 kosketus 3 kosketus 4 kosketus VALMENNUKSELLISIA NÄKÖKULMIA Vaikka hyvin organisoidulla vastahyökkäyspelillä voidaan menestyä millä tahansa pelin tasolla, niin lähes kaikki jalkapallon kestomenestyjät sekä seura- että maajoukkuetasolla hallitsevat suurinta osaa käymistään otteluista. Pallonhallintaan kannattaakin pyrkiä jo pelkästään siksi, että puolustamisen tiedetään olevan fyysisesti (ja psyykkisesti) kuormittavampaa kuin hyökkäämisen. Suurempi kuormitus johtaa luonnollisesti väsymiseen ja väsyneet pelaajat tekevät enemmän virheitä sekä hyökkäys- että puolustuspelaamisessa. Onkin varsin yleistä, että joukkue joka hallitsee ottelua selvästi, pystyy toisella jaksolla enenevissä määrin luomaan maalintekotilanteita tiiviistikin puolustavaa joukkuetta

11 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa vastaan. Kun huomioidaan, että yleensä yksittäisen pelaajan pallonhallinta sisältää esitettyjen tulosten mukaisesti 2-3 kosketusta vajaassa 2 sekunnissa, niin on helppo ymmärtää miksi hyökkäävän joukkueen pelaajat pääsevät fyysisesti melko helpolla silloin kun peliä pystytään hallitsemaan kierrättämällä palloa pelaajalta toiselle. Pallonhallintatuloksista voidaan esille nostaa lisäksi kaksi huomion arvoista asiaa. Ensinnäkin pallonhallinnan kesto ja pallonhallintaan osallistuvien pelaajien lukumäärä kasvoi pelin tason mukaan. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että pelinhallintaan tähtäävää pelitapaa on syytä painottaa kaikkien ikäryhmien harjoittelussa ja pelaamisessa. Pelinhallintaan perustuvan pelitavan ydin on lyhytsyöttöpelissä. Lyhytsyöttöpeli vaatii yksittäisiltä pelaajilta korkeaa taitotasoa ja pelikäsitystä sekä joukkueelta yhtenäistä peliajatusta. Pelinhallintaan tähtäävässä pelitavassa pitkät syötöt tehdään samalla tavoin kontrolloidusti kuin lyhyet syötöt teknisesti oikein, vapaalle pelaajalle ja mieluiten maata myöten. Pitkiä korkeita syöttöjä käytetään lähinnä pelin painopisteen vaihtamiseen laidalta toiselle tai välittömästi pallonriiston jälkeisessä siirtymävaiheessa, jolloin vastustajan puolustus ei ole ennättänyt vielä organisoitumaan puolustusasemiin. Erityisesti painopisteen vaihtoa on peliharjoitteissa korostettava, koska nykyjalkapallossa aluepuolustus on joukkueiden yleisimmin käyttämä puolustuspa ja tässä puolustustavassa tyhjä tila syntyy nimenomaan pelin vastakkaiselle puolelle. Toinen huomion arvoinen asia tehtyjen pelianalyysien perusteella oli havainto siitä, että pelaajien pallonkäsittely oli sitä nopeampaa mitä korkeampi tasoisista pelaajista oli kysymys. Sinällään tulos oli odotettavissa, mutta sen perusteella voidaan entistä enemmän korostaa nousujohteisen taito- ja pelikäsitysharjoittelun merkitystä pelaajakehityksessä - enemmän, paremmin ja nopeammin. Pelianalyysien perusteella on siis selvää, että pelitempon lisääminen on yksi tärkeimmistä valmennuksellisista tavoitteista suomalaisessa jalkapallossa. On kuitenkin syytä myös muistaa, että pelaajien on kyettävä tunnistamaan peleissä ne tilanteet, joissa pallon kanssa on toimittava nopeasti ja toisaalta ne tilanteet, joissa peliä on syytä rauhoittaa. Pelaajia kehitettäessä on siis paitsi pyrittävä lisäämään pelinopeutta niin myös opetettava pelin järkevää rytmittämistä.

12 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Pallonhallintojen kokonaislukumäärä ja yhden hallinnan kesto miesten otteluissa. Oliko pallonhallintojen lukumäärä ja kesto yhteydessä joukkueen tasoon miesten otteluissa? Pallonhallintojen lukumäärä miesten otteluissa Yhden pallonhallinnan kesto miesten otteluissa kpl/joukkue/ottelu 0 Kesto (s) Veikkausliiga Suomi Vastustajat Veikkausliiga Suomi Vastustajat Kyllä. Pallo pysyi joukkueen hallinnassa sitä pidempään mitä tasokkaammasta joukkueesta oli kyse. A-maaotteluissa pallonhallinnan kesto oli pidempi kuin Veikkausliigassa.

13 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Pallonhallintojen kokonaislukumäärä ja yhden hallinnan kesto nuorten otteluissa. Oliko pallonhallintojen lukumäärä ja kesto yhteydessä joukkueen tasoon nuorten otteluissa? Pallonhallintojen lukumäärä nuorten otteluissa Yhden pallonhallinnan kesto nuorten otteluissa kpl/joukkue/ottelu 0 Kesto (s) B-SM Suomi U-17 Vastustajat U-17 B-SM Suomi U-17 Vastustajat U-17 Kyllä. Maajoukkueet pitivät palloa hallussaan kerralla pitempään kuin SM-sarjajoukkueet ja tämän seurauksena maaotteluissa pallonhallintojen kokonaislukumäärä oli pienempi SM-sarjassa.

14 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Iän vaikutus pallonhallintojen lukumäärään ja niiden kestoon. Oliko nuorten ja miesten otteluiden välillä eroavaisuuksia pallonhallintojen lukumäärissä tai niiden kestoissa? Pallonhallintojen lukumäärä: nuoret vs miehet Pallonhallinnan kesto: nuoret vs miehet kpl/joukkue/ottelu 0 Kesto (s) B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut Kyllä. Miesten otteluissa pallo pysyi joukkueen hallinnassa kerrallaan pidempään kuin nuorten otteluissa, minkä seurauksena miehillä oli pallonhallintakertoja lukumääräisesti nuoria vähemmän.

15 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Taulukko - Pallonhallinta: Pallonhallintojen lukumäärä, kesto ja yhteen pallonhallintaan osallistuvien pelaajien määrä. Kuinka monta pallonhallintaa yksittäisellä pelaajalla oli keskimäärin yhdessä ottelussa nuorilla ja miehillä? Pallonhallinnan määrä ja kesto joukkue- ja pelaajatasolla Joukkue Pelaaja Määrä (kpl/joukkue/ottelu) Kesto (s) Pelaajia (kpl/hallinta) Määrä (kpl/pelaaja/ottelu) Kesto (s/hallinta) Kosketukset (kpl/hallinta) B-SM U Suomi Vastustajat Veikkausliiga A-maaottelut Suomi Vastustajat Pallonhallintojen lukumäärä ja yksittäisen hallinnan kesto pelipaikoittain Keskuspuolustaja Laitapuolustaja Keskikentän keskipelaaja Keskikentän laitapelaaja Hyökkääjä kpl/ottelu s kpl/ottelu s kpl/ottelu s kpl/ottelu s kpl/ottelu s B-SM U Suomi Vastustajat Veikkausliiga A-maaottelut Suomi Vastustajat Pelaajalla oli keskimäärin 48 pallonhalllintaa miesten ja 44 nuorten otteluissa.

16 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Suhteelliset osuudet pelaajien ottamien kosketusten määrän mukaan miesten otteluissa. Oliko joukkueiden tasolla vaikutusta käytettyjen kosketusten lukumäärään miesten otteluissa? Monella kosketuksella Veikkausliigassa pelattiin? Monella kosketuksella A-maaotteluissa pelattiin? >4 kosketusta: 7 % >4 kosketusta: 6 % 3-4 kosketusta: 24 % 1 kosketus: 32 % 3-4 kosketusta: 24 % 1 kosketus: 30 % 2 kosketusta: 37 % 2 kosketusta: 40 % Ei ollut. Peliä pelattiin useimmin yhdellä tai kahdella kosketuksella tasosta riippumatta.

17 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Suhteelliset osuudet pelaajien ottamien kosketusten määrän mukaan nuorten otteluissa. Oliko joukkueiden tasolla vaikutusta käytettyjen kosketusten lukumäärään nuorten otteluissa? Monella kosketuksella U-17 otteluissa pelattiin? Monella kosketuksella B-SM-sarjaotteluissa pelattiin? >4 kosketusta: 8 % >4 kosketusta: 5 % 3-4 kosketusta: 25 % 1 kosketus: 30 % 3-4 kosketusta: 24 % 1 kosketus: 36 % 2 kosketusta: 36 % 2 kosketusta: 34 % Oli. Nuorten SM-sarjassa pelattiin useammin yhdellä kosketuksella kuin maaotteluissa.

18 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Yksittäisen pallonhallinnan kesto kosketusmäärän mukaan eri pelipaikoilla miesten otteluissa Millä pelipaikalla toimittiin pallon kanssa nopeimmin miesten otteluissa? 1.75 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 2 kosketuksella 3.00 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 3 kosketuksella 4.30 Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 4 kosketuksella s s s kosketusta kosketusta kosketusta Hyökkääjät toimivat pallon kanssa nopeimmin riippumatta siitä kuinka monta kosketusta pelaaja käyttää.

19 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Yksittäisen pallonhallinnan kesto kosketusmäärän mukaan eri pelipaikoilla nuorten otteluissa. Millä pelipaikalla toimittiin pallon kanssa nopeimmin nuorten otteluissa? s Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 2 kosketuksella s Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 3 kosketuksella s Suorituksen kesto pelipaikoittain pelattaessa 4 kosketuksella kosketusta kosketusta kosketusta Keskimmäiset keskikenttäpelaajat toimivat nopeimmin kahdella ja kolmella kosketuksella, hyökkääjät neljällä.

20 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Suomalaispelaajien pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin A-maajoukkuepelaajiin. Oliko pelaajien tasolla ja pallonkäsittelynopeudella yhteyttä toisiinsa? Pallonkäsittelynopeus verrattuna Hollannin pelaajiin Euro2012-karsinnassa 0.6 Veikkausliiga Suomi s HITAAMPI -> 0 1 kosketus 2 kosketus 3 kosketus 4 kosketus Oli. Pallonkäsittelynopeus kasvoi pelaajien tason parantuessa.

21 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Pallonhallinta: Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U-17-maaotteluissa. Erosivatko Suomen U-17-maajoukkueen pelaajat pallonkäsittelynopeudessa vastustajistaan? Pelaajien pallonkäsittelynopeus eri kosketusmäärillä U-17-maaotteluissa Suomi Vastustaja s HSUORTITUKSEN KESTO -> 0 1 kosketus 2 kosketus 3 kosketus 4 kosketus Kyllä. Suomalaiset olivat hitaampia pelattaessa kahdella ja kolmella kosketuksella, mutta nopeampia pelattaessa neljällä kosketuksella.

22 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Syötöt Määritelmä Pelianalyysissä onnistuneiksi syötöiksi merkitään normaalisti hyökkäyspelissä omille pelattujen syöttöjen lisäksi syötönkatkosta tai pallonriistosta suoraan millä tahansa kehon osalla omalle joukkueelle tarkoituksella pelattu pallo. Epäonnistunut syöttö merkitään vastaavasti hyökkäyssyöttöjen epäonnistuessa tai puolustustilanteissa, jossa palloa ei saada omille. TULOKSET Miehet Analysoiduissa miesten otteluissa joukkueet antoivat keskimäärin 427 syöttöä/joukkue/ottelu onnistumisprosentin ollessa 84%. Syötöistä noin kolme neljästä annettiin sisäterällä tai -syrjällä. Muita yleisimmin käytettyjä tekniikoita olivat ulkoterä- ja nilkkasyöttö. Eniten syötöistä annettiin hyökkäyssuuntaan (45%) ja pituudeltaan suosituimpia olivat alle 10 metrin mittaiset syötöt. Keskuspuolustus oli ainoa pelipaikka, jossa pitkien syöttöjen osuus oli lyhyitä suurempi. Alueellisesti eniten syöttöjä sekä annettiin keskialueelta, että päätyi keskialueelle. Pelin luonteen mukaisesti puolustusalueelta annettiin enemmän syöttöjä kuin sinne päätyi ja hyökkäysalueella luonnollisesti päinvastoin. Selvästi eniten syöttöjä antoivat keskikentän keskipelaajat, jotka antoivat keskimäärin 57 syöttöä ottelussa. Vähiten syöttivät puolestaan hyökkääjät, jotka antoivat 24 syöttöä pelissä. Tekniikka Suunta Pituus Sisäterä Nilkka Ulkoterä Pää Kärki Jalkapohja Kantapää Vartalo/reisi Hyökkäyssuuntaan Sivulle Puolustussuuntaan < 5m 5-10m 10-20m 20-30m > 30m SYÖTÖT Suhteellinen osuus 73% 12% 9% 3% 1% <1% <1% <1% 45% 35% 20% 10% 30% 32% 14% 14% Onnistumisprosentti 91% 52% 80% 65% 71% 83% 61% 93% 73% 92% 95% 90% 88% 89% 85% 57% Erosivatko Veikkausliigaottelut maaotteluista syöttöjen suhteen? Kyllä. Syöttöjä annettiin maaotteluissa keskimäärin ottelua kohden 136 kappaletta enemmän kuin Veikkausliigassa. Suomen A-maaotteluvastustajilla syöttömäärä oli jopa 25% suurempi Veikkausliigaotteluihin verrattuna. Ero syntyi suurimmaksi osaksi keskuspuolustajien ja keskikentän keskipelaajien antamien syöttöjen määristä. Ainoat pelaajat, jotka Veikkausliigassa antoivat

23 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa enemmän syöttöjä kuin vastaavat pelaajat maaotteluissa, olivat hyökkääjät. Syöttöjen alueellisen jakauman perusteella Veikkausliigassa pelataan suoraviivaisempaa peliä kuin maaotteluissa. Tämä näkyi siinä, että maaotteluissa keskialueen syöttöjen suhteellinen osuus sekä sieltä annetuissa että sinne pelatuissa syötöissä oli selvästi Veikkausliigaa suurempi. Erityisen suuri tämä ero keskialueen syöttöpelin suhteen oli verrattaessa Veikkausliigaa Suomen A-maaotteluvastustajiin eli joukkueisiin, joiden pelaajien taso oli suomalaispelaajia korkeampi. Maaotteluissa onnistuttiin syötöissä paremmin kuin Veikkausliigassa. Ero syöttöjen onnistumisprosentissa Veikkausliigan ja Suomen maajoukkueen välillä oli 4% ja Veikkausliigan ja Suomen vastustajien välillä 6%. Veikkausliigassa puolustajien onnistumisprosentti oli erityisesti heikompi yli 20 metrisissä syötöissä ja keskikenttäpelaajien ja hyökkääjien metrin mittaisissa syötöissä. Laitapelaajat ja hyökkääjät onnistuivat puolestaan Veikkausliigassa maaotteluita paremmin yli 20 metrisissä syötöissä, joskin näiden syöttöjen lukumäärä molemmilla tasoilla oli kyseisillä pelipaikoilla pieni. Erosiko Suomen A-maajoukkue vastustajistaan syöttöjen suhteen? Kyllä. Suomen vastustajat antoivat otteluissa keskimäärin 16% enemmän syöttöjä kuin Suomen maajoukkue. Vastustajien pelaajat olivat syöttöpelin osalta aktiivisempia kaikilla pelipaikoilla eron olleessa kuitenkin suurin laitapuolustajien ja keskikentän laitapelaajien kohdalla. Vastustajan laitapuolustajat antoivat pelaajaa kohden 19 syöttöä ja keskikentän laitapelaajat 14 syöttöä enemmän kuin Suomen vastaavat. Kummassakin tapauksessa ero syntyi suurimmaksi osaksi syötöistä, jotka olivat alle 10 metrin mittaisia. Myös keskikentän keskimmäiset pelaajat syöttivät Suomella, etenkin lyhyitä syöttöjä, vähemmän kuin vastustajan vastaavan pelipaikan pelaajat. Keskuspuolustajat puolestaan antoivat Suomella enemmän lyhyitä ja vähemmän pidempiä syöttöjä kuin vastustajan keskuspuolustajat. Suomen hyökkääjillä kaiken pituisia syöttöjä oli tasaisesti vähemmän. Alueellisesti tarkasteltuna Suomi pelasi suoraviivaisemmin kuin vastustajansa. Tämä näkyi siten, että suhteellisesti tarkasteltuna Suomella puolustusalueelta lähti ja hyökkäysalueelle yritettiin enemmän syöttöjä kuin vastustajalla. Vastustajalla puolestaan sekä syötön lähtöalue että syötön päätyminen tapahtui korostetummin keskialueelle, mikä oli linjassa em. pelipaikkakohtaisten syöttöjen pituuserojen kanssa. Suomi pääsi analysoiduissa A-maaotteluissa keskittämään hieman useammin kuin vastustajat, mutta onnistui keskityksissään huonommin. Käytännössä Suomen keskityksistä joka viides ja vastustajalla joka neljäs keskitys meni omalle pelaajalle. Hyökkäyspelin tehostamiseksi keskitystarkkuuteen tulisikin kiinnittää huomiota. Nuoret Analysoiduissa nuorten otteluissa joukkueet antoivat keskimäärin 373 syöttöä/ottelu syöttöjen onnistumisprosentin ollessa 77 %. Kuten aikuisissa, myös nuorten otteluissa sisäterä ja syrjä oli yleisin syöttötekniikka ja yli puolet syötöistä annettiin hyökkäyssuuntaan. Samoin syöttöjen lähtö- ja kohdealue oli yleisimmin keskialue. Syötöt olivat yleisimmin alle 10 metrin mittaisia ja eniten syöttelivät keskikentän keskimmäiset pelaajat.

24 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Tekniikka Suunta Pituus Sisäterä Nilkka Ulkoterä Pää Kärki Jalkapohja Kantapää Vartalo/reisi Hyökkäyssuuntaan Sivulle Puolustussuuntaan < 5m 5-10m 10-20m 20-30m > 30m SYÖTÖT Suhteellinen osuus 67% 15% 7% 6% 4% <1% 1% <1% 51% 26% 23% 10% 34% 28% 13% 16% Onnistumisprosentti 86% 46% 81% 48% 72% 86% 50% 100% 65% 87% 94% 90% 84% 85% 71% 42% Erosivatko B-SM-sarjaottelut nuorten U17-maaotteluista syöttöjen suhteen? Kyllä. B-nuorten SM-sarjassa annettiin lukumääräisesti enemmän syöttöjä kuin maaotteluissa (392 vs. 354 kpl/joukkue/ottelu). Ero syntyi etenkin keskimmäisten keskikenttäpelaajien ja hyökkääjien antamissa syötöissä. B-junioreiden SM-sarjassa pyrittiin myös suoraviivaisempaan peliin, sillä maaotteluita suurempi osuus syötöistä suuntautui eteenpäin. B-nuorten SM-sarjassa syötöissä onnistuttiin maaotteluita huonommin (75% vs. 80%). Huonommin syötöissään B-nuorissa onnistuivat etenkin keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät. Näillä pelipaikoilla syötöt joudutaan antamaan useammin tiukemman prässin alla. Tulokset kertovatkin tasojen välisistä taitoeroista, jotka siis korostuvat toimittaessa pallon kanssa ahtaassa tilassa. Erosiko Suomen U17-maajoukkue vastustajistaan syöttöjen osalta? Kyllä. Suomi hallitsi analysoituja U-17-maaotteluita pallonhallinnalla mitattuna, joten myös syöttöjen lukumäärä oli näissä otteluissa Suomella selvästi vastustajiaan suurempi (39 %). Pelipaikkakohtaisesti vertailtuna ero oli suurin keskuspuolustajien kohdalla, sillä tällä pelipaikalla Suomen pelaajat antoivat yli puolet enemmän syöttöjä vastustajaan nähden. Kaikkien muiden pelipaikkojen paitsi hyökkääjien osalta Suomen pelaajien syöttömäärät olivat vastustajan vastaavia pelaajia suuremmat. Alueellisesti tarkasteltuna Suomi syötti vastustajaa suuremman osan syötöistään puolustus- ja keskialueella. Vastustajilla puolestaan Suomea suurempi osuus syötöistä suuntautui keski- ja hyökkäysalueille. Suomi siis hallitsi omia otteluitaan, mutta hallinta tapahtui pääsääntöisesti syvemmällä omalla alueella. Joukkuetasolla tarkasteltaessa syöttöjen onnistumisessa ei ollut eroa Suomen ja vastustajien välillä. Sekä Suomi että vastustajat onnistuivat syötöissään 80%:sti. Pelipaikkakohtaisesti tarkasteltuna havaittiin kuitenkin, että Suomen keskus- ja laitapuolustajat onnistuivat syötöissään paremmin, mutta keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät huonommin. Jälleen tullaan taitoeroihin pienen tilan teknisissä suorituksissa ja pallonkäsittelynopeudessa. Keskikenttäpelaajilla ja hyökkääjillä suurin osa syötöistä on lyhyitä alle 10 metrin syöttöjä ja ne annetaan yleensä tilanteessa, jossa vastustaja on lähellä ja

25 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa aikaa vähän. Näillä osa-alueilla ja pelipaikoilla Suomen pelaajat näyttivät olevan vastustajiaan jäljessä U-17-maaotteluissa. Sen lisäksi A-maajoukkueen tavoin myös U-17-maajoukkue onnistui keskityksissään vastustajiaan heikommin. VALMENNUKSELLISIA NÄKÖKULMIA Jalkapallo on syöttöpeli, joten tilastollistyyppisessä pelianalyysissä erot joukkueiden välillä paljastuvat selvimmin nimenomaan syöttöanalyyseissä. Tähän raporttiin tehdyistä syöttöanalyyseistä selvin ero suomalaisten pelissä suhteessa parempiin vastustajiinsa oli lyhyillä syötöillä tapahtuva pallonhallinta keskialueella. Suomea edellä olevat joukkueet pitivät palloa enemmän keskialueella ja he syöttelivät enemmän lyhyitä syöttöjä. Analysoiduissa otteluissa esimerkiksi nuorten maajoukkue hallitsi palloa vastustajiaan enemmän, mutta hallinnasta suurin osa tapahtui vastustajiin verrattuna syvemmällä omalla alueella. Tämä viittaa siihen, että Suomen vastustajien tekninen taitotaso ja etenkin ahtaassa tilassa vaadittava pelikäsitys ja taktinen osaaminen olivat suomalaispelaajia korkeammalla tasolla. Suomalaispelaajien pelikäsityksen kehittäminen, etenkin hyökkäyspelin osalta, tuleekin olla yksi tärkeimmistä valmennuksen painopisteistä, mikäli heidän halutaan menestyvän kansainvälisillä kentillä. Harjoituksellisesti tämä tarkoittaa sitä, että teknisen taidon lisäksi tulee harjoittelun nousujohteisesti kehittää myös pelaajien havainnointi- ja päätöksentekokykyjä. Havainnoinnissa tavoitteena on päästä reagoinnista ennakointiin. Päätöksen tekeminen on oikean valinnan tekemistä kaikissa pelin tilanteissa entistä nopeammin. Käytännössä pelikäsityksen harjoittamisessa on pyrittävä pelikeskeisyyteen. Pelikeskeisyyttä voidaan perustella sillä, että peleissä tilanteet vaihtuvat luonnollisesti ja niissä voidaan sääntömuutoksien avulla sekä säädellä pelin tempoa että tukea tai jopa pakottaa pelaajat valitsemaan tilanteen kannalta paras mahdollinen taktinen ratkaisu. Tehtyjä analyysejä voidaan myös syöttöjen osalta hyödyntää suunniteltaessa perus- ja pelitaitoharjoittelua joko yleisesti tai pelipaikkakohtaisesti. Se miten, minne suuntaan ja kuinka pitkiä syöttöjä peleissä tehdään, on syytä huomioida, kun harjoittelua suunnitellaan. Yksinkertaiseksi tilastosäännöksi miesten ja nuorten otteluiden syöttöanalyysistä voidaan pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun todeta, että "pelissä syötetään sisäterällä sitä lyhyempiä syöttöjä mitä hyökkäävämmästä roolissa on kyse". Pelipaikkakohtaiset erot harjoittelussa tulevat sitä tärkeämmiksi mitä korkeatasoisemmista pelaajista on kysymys. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää niihin syöttöihin, joita tulee lukumääräisesti paljon, mutta joissa silti epäonnistutaan suhteellisen usein. Tällaisesta suhteesta voidaan esimerkkinä mainita Veikkausliigan keskuspuolustajien antamat yli 20 metrin pituiset syötöt, joissa pelaajat epäonnistuivat joka neljännessä suorituksessa. Tämän tyyppisissä tapauksissa voidaan miettiä onko epäonnistuvia syöttöjä syytä harjoitella harjoituksissa enemmän ja pelinomaisemmin vai onko pelissä valittava paremmin ne tilanteet mistä tietynlainen syöttö annetaan.

26 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Syöttöjen lukumäärä ja onnistumisprosentti miesten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso syöttöjen lukumääriin tai onnistumisprosenttiin miesten otteluissa? Syöttöjen lukumäärä miehillä Syöttöjen onnistumisprosentti miehillä 600 Veikkausliiga Suomi Vastustajat 100 Veikkausliiga Suomi Vastustajat Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 50 Onnistumisprosentti (%) Joukkueen antamien syöttöjen lukumäärä kasvoi ja niissä onnistuttiin sitä paremmin mitä parempi tasoisesta joukkueesta oli kyse.

27 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Keskitysten lukumäärä ja onnistumisprosentti miesten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso keskitysten lukumääriin tai onnistumisprosenttiin miesten otteluissa? Keskitysten lukumäärä miehillä Keskitysten onnistumisprosentti miehillä 30 Veikkausliiga Suomi Vastustajat 50 Veikkausliiga Suomi Vastustajat Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 0 Onnistumisprosentti (%) Keskitysten lukumäärä ja niissä onnistuminen ei ollut selvästi sidoksissa joukkueen tasoon miesten otteluissa.

28 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Syöttöjen lukumäärä ja onnistumisprosentti nuorten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso syöttöjen lukumääriin tai onnistumisprosenttiin nuorten otteluissa? Syöttöjen lukumäärä nuorilla Syöttöjen onnistumisprosentti nuorilla 600 B-SM Suomi U-17 Vastustajat 100 B-SM Suomi U-17 Vastustajat Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 50 Onnistumisprosentti (%) Syötöt onnistuivat paremmin maaotteluissa kuin B-nuorten SM-sarjassa. Suomen maajoukkueella syöttöjen lukumäärä oli vastustajia suurempi U-17 ikäryhmässä.

29 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Keskitysten lukumäärä ja onnistumisprosentti nuorten otteluissa. Vaikuttiko joukkueen taso keskitysten lukumääriin tai onnistumisprosenttiin nuorten otteluissa? Keskitysten lukumäärä nuorilla Keskitysten onnistumisprosentti nuorilla 30 B-SM Suomi U-17 Vastustajat 50 B-SM Suomi U-17 Vastustajat Lukumäärä (kpl/ottelu/joukkue) 0 Onnistumisprosentti (%) Nuorten otteluissa suomalaispelaajilla oli vähemmän keskityksiä ja niissä onnistuttiin heikommin.

30 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Iän vaikutus syöttöjen lukumäärään ja niissä onnistumiseen. Oliko nuorten ja miesten otteluiden välillä eroavaisuuksia syöttöjen lukumäärissä ja onnistumisprosenteissa? Syöttöjen lukumäärä: nuoret vs miehet Syöttöjen onnistumisprosentti: nuoret vs miehet kpl/joukkue/ottelu 50 Onnistumisprosentti (%) B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut Miesten otteluissa annettiin enemmän syöttöjä ja niissä onnistuttiin paremmin verrattuna nuorten otteluihin.

31 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Iän vaikutus keskitysten lukumäärään ja niissä onnistumiseen. Oliko nuorten ja miesten otteluiden välillä eroavaisuuksia keskitysten lukumäärissä ja onnistumisprosenteissa? Keskitysten lukumäärä: nuoret vs miehet Keskitysten onnistumisprosentti: nuoret vs miehet kpl/joukkue/ottelu 0 Onnistumisprosentti (%) B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut B-SM Veikkausliiga U-17 A-maaottelut Miesten otteluissa annettiin enemmän keskityksiä, mutta onnistumisprosenteissa ei nuorten ja miesten välillä ollut eroa.

32 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain miesten otteluissa. Kasvoiko syöttöjen onnistumisprosentti joukkueen tason mukaan kaikilla pelipaikoilla miesten otteluissa? Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain miesten otteluissa % Veikkausliiga Suomi Vastustajat Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Keskikentän laitapelaajilla ja hyökkääjillä syöttöjen onnistumisprosentti ei noussut joukkueen tason noustessa.

33 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain nuorten otteluissa. Kasvoiko syöttöjen onnistumisprosentti joukkueen tason mukaan kaikilla pelipaikoilla nuorten otteluissa? Syöttöjen onnistumisprosentti pelipaikoittain nuorten otteluissa B-SM Suomi U-17 Vastustajat % Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Maaotteluissa keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät onnistuivat syötöissään B-nuorten SM-sarjapelaajia paremmin.

34 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Taulukko - Syötöt: Syöttöjen lukumäärä, onnistumisprosentti ja suunta. Monta syöttöä pelaaja antoi keskimäärin nuorten ja miesten otteluissa? Yhteensä (kpl/joukkue/ottelu) Syöttöjen lukumäärä, onnistumisprosentti ja suunta Onnistumisprosentti Eteen - sivulle - taakse (%) (kpl/joukkue/ottelu) Eteen - sivulle - taakse (Suhteellinen osuus) B-SM % % - 23% - 22% U % % - 30% - 23% Suomi % % - 31% - 23% Vastustajat % % - 28% - 24% Veikkausliiga % % - 33% - 20% A-maaottelut % % - 36% - 21% Suomi % % - 32% - 21% Vastustajat % % - 39% - 21% Keskuspuolustaja (kpl/pelaaja) Syöttöjen lukumäärä eri pelipaikoilla Laitapuolustaja Keskipelaaja (kpl/pelaaja) (kpl/pelaaja) Laitapelaaja (kpl/pelaaja) Hyökkääjä (kpl/pelaaja) B-SM U Suomi Vastustajat Veikkausliiga A-maaottelut Suomi Vastustajat Pelaaja antoi keskimäärin 34 syöttöä nuorten ja 41 syöttöä miesten otteluissa.

35 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Kuinka monta kertaa eri pelipaikan pelaajat syöttivät verrattuna joukkueen keskiarvoon miesten otteluissa. Minkä paikan pelaajat antoivat eniten syöttöjä miesten otteluissa? 2 Syöttöaktiivisuus keskiarvoon verrattuna miehillä Veikkausliiga Suomi Vastustajat % Keskuspuolustaja Laitapuolustaja Keskipelaaja Laitapelaaja Hyökkääjä Keskikentän keskipelaajat antoivat joukkueen tasosta riippumatta eniten syöttöjä nuorten otteluissa.

36 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Kuinka monta kertaa eri pelipaikan pelaajat syöttivät verrattuna joukkueen keskiarvoon nuorten otteluissa. Minkä paikan pelaajat antoivat eniten syöttöjä nuorten otteluissa? Syöttöaktiivisuus keskiarvoon verrattuna nuorilla B-SM Suomi U-17 Vastustajat 1.7 % Keskuspuolustaja Laitapuolustaja Keskipelaaja Laitapelaaja Hyökkääjä Keskikentän keskipelaajat antoivat joukkueen tasosta riippumatta eniten syöttöjä nuorten otteluissa.

37 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Eripituisten syöttöjen suhteellinen jakauma pelipaikoittain miesten otteluissa. Millä pelipaikoilla yli puolet syötöistä oli alle 10 metrin mittaisia miesten otteluissa? Syöttöpituuksien suhteellinen jakauma pelipaikoittain miesten otteluissa < 10m 10-20m > 20m % Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Keskikentän laitapelaajien ja hyökkääjien syötöistä yli puolet oli alle 10 metrin mittaisia miesten otteluissa.

38 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Eripituisten syöttöjen suhteellinen jakauma pelipaikoittain nuorten otteluissa. Millä pelipaikoilla yli puolet syötöistä oli alle 10 metrin mittaisia nuorten otteluissa? Syöttöpituuksien suhteellinen jakauma pelipaikoittain nuorten otteluissa < 10m 10-20m > 20m % Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskikentän keskipelaajat Keskikentän laitapelaajat Hyökkääjät Keskikentän laitapelaajien ja hyökkääjien syötöistä yli puolet oli alle 10 metrin mittaisia nuorten otteluissa.

39 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Taulukko - Syötöt: Eripituisten syöttöjen jakauma ja onnistumisprosentti eri pelipaikoilla Eroavatko eripituisten syöttöjen onnistumisprosentit nuorten ja aikuisten välillä? Eripituisten syöttöjen suhteellinen jakauma eri pelipaikoilla Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskipelaajat Laitapelaajat Hyökkääjät <10m >20m <10m >20m <10m >20m <10m >20m <10m >20m B-SM 33% 31% 35% 36% 27% 37% 38% 36% 26% 54% 25% 21% 58% 25% 18% U-17 21% 35% 44% 46% 26% 28% 49% 26% 25% 57% 23% 20% 75% 18% 7% Suomi 20% 38% 42% 46% 27% 27% 45% 28% 27% 54% 23% 22% 76% 18% 5% Vastustajat 24% 29% 48% 46% 24% 30% 53% 25% 22% 61% 22% 16% 73% 18% 10% Veikkausliiga 21% 35% 43% 36% 34% 30% 41% 36% 24% 59% 25% 16% 66% 23% 10% A-maaottelut 25% 40% 35% 46% 32% 22% 37% 33% 30% 54% 27% 19% 65% 24% 11% Suomi 32% 35% 33% 43% 32% 26% 34% 34% 32% 48% 32% 20% 72% 19% 9% Vastustajat 25% 40% 35% 46% 32% 22% 37% 33% 30% 54% 27% 19% 65% 24% 11% Eripituisten syöttöjen onnistumisprosentti eri pelipaikoilla Keskuspuolustajat Laitapuolustajat Keskipelaajat Laitapelaajat Hyökkääjät <10m >20m <10m >20m <10m >20m <10m >20m <10m >20m B-SM 94% 91% 66% 79% 85% 68% 70% 77% 52% 71% 81% 59% 78% 75% 57% U-17 89% 89% 68% 91% 91% 50% 91% 83% 62% 86% 82% 54% 80% 84% 50% Suomi 89% 88% 69% 90% 95% 57% 89% 86% 63% 84% 85% 50% 76% 88% 20% Vastustajat 88% 90% 66% 94% 86% 41% 93% 80% 62% 88% 77% 61% 89% 75% 80% Veikkausliiga 93% 95% 71% 88% 89% 60% 91% 88% 72% 86% 77% 70% 77% 63% 69% A-maaottelut 97% 97% 86% 94% 90% 70% 93% 92% 77% 84% 86% 63% 80% 71% 59% Suomi 97% 95% 80% 91% 86% 71% 94% 92% 74% 83% 78% 62% 83% 71% 71% Vastustajat 97% 98% 91% 96% 93% 68% 92% 93% 80% 84% 92% 63% 78% 71% 55% Kyllä, aikuiset onnistuvat nuoria paremmin etenkin pitkissä syötöissä.

40 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Syöttöjen keskimääräinen lukumäärä eri syöttötekniikoilla miesten ja nuorten otteluissa. Mitä syöttötekniikkaa käytettiin useimmin miesten ja nuorten otteluissa? Syöttötekniikat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet Nuoret 72.9 % 66.5 % 14.8 % 12.4 % 8.8 % 6.9 % 3.5 % 6.1 % 1.1 % 4.0 % 0.5 % 0.7 % 0.5 % 1.2 % 0.4 % 0.2 % Sisäterä Nilkka Ulkoterä Pää Kärki Jalkapohja Kantapää Vartalo/reisi Selvästi eniten syötettiin jalan sisäterällä ja -syrjällä.

41 Suomalaisen jalkapallon lajianalyysi, osa Kuva - Syötöt: Syöttöjen lähtöalue miesten otteluissa. Miltä alueelta annetiin eniten syöttöjä miesten otteluissa? PUOLUSTUSALUE 25% - 22% - 15% 7% 6% 6% KESKIALUE 60% - 66% - 74% 20% 20% 31% HYÖKKÄYSALUE 15% - 12% - 11% 6% 4% 5% 10% 8% 5% 20% 23% 25% 4% 2% 2% 8% 7% 5% 20% 23% 19% 6% 6% 4% Musta = Veikkausliiga Valkea = Suomi Keltainen = Vastustajat Keskialueelta annettiin eniten syöttöjä miesten otteluissa.

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisen jalkapallon ll teknistaktinen lajianalyysi Henri Lehto, LitM Projektitutkija Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

ACK 5v5 Pelikirja

ACK 5v5 Pelikirja 1 ACK 5v5 Pelikirja 10.10.2016 5v5 yleistä Innostaminen ja onnistuminen avainasiassa Oikeantasoista ja kannustavaa toimintaa Pelipaikkojen ja niiden tehtävien tiedostaminen Puolustussuuntaan pelipaikkojen

Lisätiedot

Palloilun pelianalyysit

Palloilun pelianalyysit Palloilun pelianalyysit Mikko Häyrinen ja Henri Lehto Joukkueurheilun asiantuntijat KIHU Huippu-urheilupäivät, Vierumäki 7.10.2014 Sisältö 1. Yleistä 2. Maalipallo 3. Jalkapallo 4. Lentopallo 5. Lajianalyysit

Lisätiedot

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto.

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Technical and tactical game analysis of elite basketball in three different levels Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mikko Häyrinen, Ari Tammivaara,

Lisätiedot

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen

Suomen Palloliitto. Miehet / pojat. Mika Laurikainen Suomen Palloliitto Pelaajakehitys 23.9.2011 2011 Miehet / pojat Mika Laurikainen Rakenne. Resurssit. Pelaajakehityksen rakenne Pelaajan urapolku SPL Valmennuslinja 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe a. U15 U17

Lisätiedot

ACK 8v8 Pelikirja

ACK 8v8 Pelikirja 1 ACK 8v8 Pelikirja 10.10.2016 8v8 yleistä Pelipaikkojen ja niiden tehtävien tiedostaminen Pelipaikkojen täyttäminen Ylivoiman luominen Tyhjän tilan käyttö Kenttätasapaino Pääajatuksena minä, sinä ja pallo

Lisätiedot

IBF:N TLETEELLINEN KONFERENSS,I 7, 10.9.1988 SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. FINNISH BANDY FEDERATION

IBF:N TLETEELLINEN KONFERENSS,I 7, 10.9.1988 SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. FINNISH BANDY FEDERATION IBF:N TLETEELLINEN KONFERENSS,I 7, 10.9.1988 SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. FINNISH BANDY FEDERATION -8- Eri maiden hyökkäyspelianalyysi kansaivälisellä tasolla apulaisprofessori Pekka Luhtanen

Lisätiedot

PELAAMISEN PERIAATTEET

PELAAMISEN PERIAATTEET PELAAMISEN PERIAATTEET 1. Mielummin 5-4 voitto kuin 0-1 tappio 2. Pidämme palloa ja haastamme 1v1 tilanteissa jos olemme yli puolessa kentässä 3. 2v1 tilanteissa haastamme aina. 4. Alivoimalla syötämme

Lisätiedot

teknis-taktinen lajianalyysil

teknis-taktinen lajianalyysil Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Naisten beach volleyn teknis-taktinen lajianalyysil Mikko Häyrinen, Urheilututkija, joukkueurheilu Huippu-urheilun kehitysprojektien k raportointiseminaari

Lisätiedot

VANHEMMAT KESKUSTELU (VP + VALMENTAJAT) 1. SHA toiminta 2. SHA vuosikello 3. SHA kehittymisen seuranta 4. Omatoiminen harjoittelu

VANHEMMAT KESKUSTELU (VP + VALMENTAJAT) 1. SHA toiminta 2. SHA vuosikello 3. SHA kehittymisen seuranta 4. Omatoiminen harjoittelu VANHEMMAT KESKUSTELU (VP + VALMENTAJAT) 1. SHA toiminta 2. SHA vuosikello 3. SHA kehittymisen seuranta 4. Omatoiminen harjoittelu SHA TOIMINTA Sami Hyypiä Akatemia on perustettu Suomen Palloliiton toimintastrategian

Lisätiedot

IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN

IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN IKÄ PIENPELI KEHITYS IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN MUUT PELIMUODOT TEKNIIKKA FYSIIKKA 7 2v2 3v3 1v1 Pallon kuljetus Tasapaino, liikkuvuus, reaktionopeus 8 2v2 3v3 1v1 2v1 3v1 Kuljetus, harhautukset,

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Palaute joukkueen toiminnasta

Palaute joukkueen toiminnasta Pelikirja Vanhemmille Toimintakausi 2017-2018 Vanhemmat: SÄÄNNÖT VANHEMMILLE - Huolehtivat, että pelaajat ilmoittautuvat tapahtumiin nimenhuudossa https://nimenhuuto.com/ - Huolehtivat, että pelaajilla

Lisätiedot

KESKIKENTÄN (6 ja 8) PELAAMINEN MAAJOUKKUEEN PELITAVAN MUKAISESTI

KESKIKENTÄN (6 ja 8) PELAAMINEN MAAJOUKKUEEN PELITAVAN MUKAISESTI KESKIKENTÄN (6 ja 8) PELAAMINEN MAAJOUKKUEEN PELITAVAN MUKAISESTI U15-U17 poikien maajoukkueet JVK-Lopputyö Jarkko Wiss PELAAJAT TAUSTAA PELITAPA - Ajatus lopputyöstä syntyi keskusteluista U15-U17 maajoukkueen

Lisätiedot

Auran Palokunnan Urheilijat

Auran Palokunnan Urheilijat Auran Palokunnan Urheilijat Valmennuslinja Toni Kulikoff 06/2018 APU:n pelaaja APU:n pelaaja on - Muita kunnioittava - Hyvin käyttäytyvä - Aktiivinen osallistuja - Liikunnallinen - Muita tervehtivä - Positiivinen

Lisätiedot

Valmennuslinja. Kultsujuniorit

Valmennuslinja. Kultsujuniorit Valmennuslinja Kultsujuniorit Seuran tavoitteet - Kehittää junioreita yksilöinä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti - yksittäisen pelaajan oman tason mukainen harjoittelu ja pelaaminen - joukkueet jaetaan

Lisätiedot

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto (pallo

Lisätiedot

Hyökkääminen Pelin alueet

Hyökkääminen Pelin alueet Hyökkääminen Pelin alueet Alue 1 Pelin avaaminen sekä rakenteluvaihe Alue käytännössä vastustajan keskikenttäpelaajien etupuolella oleva alue Alue 2 Murtautumisvaihe Alue käytännössä vastustajan alimpien

Lisätiedot

SAPA ry Pelaajakoulutuslinja osa 4. Pelin teoria

SAPA ry Pelaajakoulutuslinja osa 4. Pelin teoria SAPA ry Pelaajakoulutuslinja osa 4 Pelin teoria Sisällys 1. Käytettävät ryhmitykset 2. Pelin jatkuvan kierron malli 3. Hyökkäyspelaaminen Pelin avaaminen Rakentelu Murtautuminen Viimeistely Positiivinen

Lisätiedot

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL - Henkinen ja sosiaalinen Miten lapsi? heittäytyy peliin, säilyttää keskittymisensä ymmärtää jo rooliaan kokonaisuudessa / pelipaikalla reagoi esim. tappioasemaan

Lisätiedot

PELIANALYYSI JA VIDEOKUVA - KEINOJA PELAAMISEN PERUSVALMIUKSIEN JA PELIN OPPIMISEN HAVAINNOLLISTAMISEEN

PELIANALYYSI JA VIDEOKUVA - KEINOJA PELAAMISEN PERUSVALMIUKSIEN JA PELIN OPPIMISEN HAVAINNOLLISTAMISEEN PELIANALYYSI JA VIDEOKUVA - KEINOJA PELAAMISEN PERUSVALMIUKSIEN JA PELIN OPPIMISEN HAVAINNOLLISTAMISEEN Henri Lehto, joukkueurheilun asiantuntija, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU SISÄLTÖ

Lisätiedot

KÄSIPALLO. Olympialaji vuodesta 1972

KÄSIPALLO. Olympialaji vuodesta 1972 KÄSIPALLO Olympialaji vuodesta 1972 Tiesitkö, että Käsipallo on maailman 3. suurin sisäpallopeli (koris, lentis, käsis) Maailmassa on 20 miljoonaa käsipalloilijaa lähes 200 maassa Käsipalloa luonnehditaan

Lisätiedot

SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003

SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA)

OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA) OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA) MYEERIKKILÄ FBA TOIMINNASSA MyEerikkilä on Eerikkilän Urheiluopiston

Lisätiedot

Urheiluakatemia. Tavoitteet:

Urheiluakatemia. Tavoitteet: Urheiluakatemia Tavoitteet: Pelaajien osallistaminen Yhteisten sääntöjen noudattaminen ja niihin sitoutuminen: Urheilijana elämiseen tottuminen Teknistaktisten ja pelipaikkakohtaisten valmiuksien kehittäminen

Lisätiedot

FC ESPOO. Pelitavan pääpiirteet 9v9

FC ESPOO. Pelitavan pääpiirteet 9v9 FC ESPOO Pelitavan pääpiirteet 9v9 ISO KUVA: - Rohkea: Pelaaja uskaltaa käyttää taitojaan joka osa-alueella - Liikkuva: Pelaajan liikkuminen on monipuolista ja nopeaa - Taitava: Pelaajalla on perustaidot

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto Maalintekoa Sininen oma kuljetus syötä itselle ennen merkkiä. Nopea käännös yksi kosketus katse kohteeseen hae tyhjätila, maalivahdinliike. Katse palloon lauo liike perään, irtopallot maaliin. Haetaan

Lisätiedot

PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET

PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET 1. Maalinteko 1v1 vastakkaisiin maaleihin Tilanne käynnistyy valmentajan merkistä molemmilta maaleilta yhtäaikaa. Puolustava pelaaja syöttää lyhyen kuljetuksen jälkeen

Lisätiedot

SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003

SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne)

Lisätiedot

VASTUSTAJA-ANALYYSIT VAMMAISPÖYTÄ- TENNIKSESSÄ JA PYÖRÄTUOLIRUGBYSSÄ

VASTUSTAJA-ANALYYSIT VAMMAISPÖYTÄ- TENNIKSESSÄ JA PYÖRÄTUOLIRUGBYSSÄ Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VASTUSTAJA-ANALYYSIT VAMMAISPÖYTÄ- TENNIKSESSÄ JA PYÖRÄTUOLIRUGBYSSÄ Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Tommi Ojanen Päävalmentaja, pyörätuolirugbymaajoukkue

Lisätiedot

LIITE 2. Suomen Palloliitto SUOMEN PALLOLIITTO MAAJOUKKUEEN PELITAPA. U21 maajoukkue Poikien U15-U19 maajoukkueet

LIITE 2. Suomen Palloliitto SUOMEN PALLOLIITTO MAAJOUKKUEEN PELITAPA. U21 maajoukkue Poikien U15-U19 maajoukkueet LIITE 2 SUOMEN PALLOLIITTO Suomen Palloliitto MAAJOUKKUEEN PELITAPA U21 maajoukkue Poikien U15-U19 maajoukkueet PELITAVAN AVAINASIAT 1. TILANTEENVAIHDOT 2. KOLLEKTIIVINEN PUOLUSTUSPELI 3. PALLONHALLINTA

Lisätiedot

Peli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto)

Peli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto) Peli-idea puolustuspeli Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto). - Jätä hieman vapaaksi vastustajan puolustuslinjan pelaajia, houkuttele syöttämään, prässää nopeasti ja samanaikaisesti! Peli-idea puolustuspeli.

Lisätiedot

SalPa jalkapallon tavoitteet ja toimintamalli

SalPa jalkapallon tavoitteet ja toimintamalli SalPa jalkapallon tavoitteet ja toimintamalli Kiireetön kasvattaja toimintamalli -> Kaikissa toimissa panostetaan yksilön kehittämiseen turvallisessa ja kiireettömässä toimintaympäristössä -> Menestymään

Lisätiedot

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto

Lisätiedot

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 TALVI 2013-2014 2. TALVEN HARJOITUS- JA PELIVUOROT Harjoitus- ja peliohjelma pojat E10 Päivämäärä Aika Paikka Toiminta ke 6.11. klo 17.00-18.00 Pullerin Säästöpankki

Lisätiedot

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min)

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min) 8. P97 seututaitokoulu 26.1 2008 (1h,45min) -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.15 min -Nopeus ketteryys harjoituksen alussa, n.15 min -Rastiharjoittelu lohkoissa 1-5 max.15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto.

SPL Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 Lappeenranta puh: 05-411 8481, fax: 05-411 8464, Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto. D12 Ikäluokan haavit D12 Haavin tarkoitus Antaa lahjakkaille ja motivoituneille pelaajille mahdollisuuden päästä vertailemaan omia taitojaan muiden saman ikäisten ja tasoisten pelaajien kanssa Saada muutama

Lisätiedot

TPS Jalkapallon valmennuslinja FC TPS Turku Oy ja TPS Juniorijalkapallo ry

TPS Jalkapallon valmennuslinja FC TPS Turku Oy ja TPS Juniorijalkapallo ry TPS Jalkapallon valmennuslinja FC TPS Turku Oy ja TPS Juniorijalkapallo ry Mika Laurikainen Tommi Pikkarainen Päivitetty 11/2015 TPS jalkapallon tavoitteet ja strategia Menestyvä kasvattaja strategia Kaikissa

Lisätiedot

Peli-idea Hyökkäyspeli

Peli-idea Hyökkäyspeli Peli-idea Hyökkäyspeli Pelijärjestelmä 1-4-4-2 Niin paljon kuin mahdollista avataan peliä puolustuslinjasta-pelirohkeus! Nopealla pallonhallintapelillä yritetään löytää hyökkäyssuuntaan kääntynyt keskikenttäpelaaja

Lisätiedot

SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA

SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA 1.HARJOITUS LA 6.6 13.30-13.45 (75 ) SISÄLTÖ JA TAVOITTEET: PALLOTTOMAN PELAAJAN SIJOITTUMINEN, LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Henri Lehto, Projektitutkija, LitM www.kihu.fi Sisältö Taustaa KIHU:sta

Lisätiedot

PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA

PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Antti Paananen Naisten päävalmentaja, SLeL www.kihu.fi

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus Yksilökeskeinen valmennusfilosofia - Kokonaisvaltainen valmennus Kokonaisvaltainen valmennus Taktiikka / Pelikäsitys Havainnointi / Hahmottaminen Ratkaisuvaihtoehdot Päätöksenteko Ratkaisut Suorittaminen

Lisätiedot

F.C. KASIYSI. valmennustoiminnan linjaus. harjoittelun ja pelaamisen periaatteet PELAAVA

F.C. KASIYSI. valmennustoiminnan linjaus. harjoittelun ja pelaamisen periaatteet PELAAVA F.C. KASIYSI valmennustoiminnan linjaus PELAAVA harjoittelun ja pelaamisen periaatteet VALMENNUSTOIMINNAN LINJAUKSET SISÄLTÖ Yleistä Palloliiton nuorisotoimintalinja Pelaajan tie F.C. Kasiysi Espoossa

Lisätiedot

Harjoitusten rakenne ja kulku. Alkulämmittely. Yksilötaito: Haltuunotto - jalalla, ilmasta Syöttäminen - nilkalla, pitkä.

Harjoitusten rakenne ja kulku. Alkulämmittely. Yksilötaito: Haltuunotto - jalalla, ilmasta Syöttäminen - nilkalla, pitkä. Title: Viikko 21/2015 Date: 11/05/2015 Venue: Matinkylän UP Duration: 1,5h No of Players: 20-40 Ability / Level: Equipment: Purpose: Yksilötaito: Pelitaito: Haltuunotto - jalalla, ilmasta Syöttäminen -

Lisätiedot

Valmennuslinja 2017-> Nuoren pelaajan oppimisprosessi naperoista edustusjoukkueeseen

Valmennuslinja 2017-> Nuoren pelaajan oppimisprosessi naperoista edustusjoukkueeseen Valmennuslinja 2017-> Nuoren pelaajan oppimisprosessi naperoista edustusjoukkueeseen Nuoren pelaajan oppimisprosessi 5v->19v Kolme avainasiaa: 1. Pelaajien pitää pelata jalkapalloa 2. Pelaajien pitää oppia

Lisätiedot

Maskun Palloseuran valmennuslinja

Maskun Palloseuran valmennuslinja Maskun Palloseuran valmennuslinja Maskun Palloseuran valmennuslinjaus on tarkoitettu kaikkien juniorijoukkueiden valmentajien avuksi ja tueksi. Seuran valmennusta yhtenäistetään. Tällä taataan jokaiselle

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI VALMENNUKSEN TUKENA Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu www.kihu.fi TAUSTAA Pelianalyysi antaa luotettavaa ja objektiivista

Lisätiedot

PELAAJANPOLKU GrIFK jalkapallo 2014

PELAAJANPOLKU GrIFK jalkapallo 2014 PELAAJANPOLKU jalkapallo 2014 1. Valmennusfilosofia 1.1 Yksilökeskeinen - Tunne pelaajat ja jokaisen kehitystarpeet - Jokaiselle haasteita omalla tasolla - Valmiit mallit eri ikäluokkien toimintaan - Ikäluokkien

Lisätiedot

OL = Oikea laita VL = Vasen laita 10 = Piilokärki K = Kärki. OL = xxx VL = xxx 10 = xxx K = xxx

OL = Oikea laita VL = Vasen laita 10 = Piilokärki K = Kärki. OL = xxx VL = xxx 10 = xxx K = xxx TERMIT: MV = Maalivahti OP = Oikea puolustaja VP = Vasen puolustaja KK = Keskikenttä OL = Oikea laita VL = Vasen laita 10 = Piilokärki K = Kärki AVAUSKOKOONPANO: MV = xxx OP = xxx VP = xxx KK = xxx Vaihtomiehet:

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia PELAAJAPROFIILI Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Suomen Palloliitto on määritellyt: "Yksilökeskeisellä valmennusfilosofialla tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välistä vuorovaikutusta ja toimintaa,

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti. Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemian kehittymisen seurantakonsepti Hannele Forsman Sami Hyypiä Akatemia Miksi kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta konsepti I? Yksilön kehittämisnäkökulma Faktaa Oman osaamisen tasosta

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

PELAAJAKEHITYS 2010-LUVULLA RAPORTTI LAJIPROSESSISTA

PELAAJAKEHITYS 2010-LUVULLA RAPORTTI LAJIPROSESSISTA PELAAJAKEHITYS 2010-LUVULLA RAPORTTI LAJIPROSESSISTA Voittoja joka päivä TAUSTAA... 3 I ARVOPOHJA... 4 1. Palloliiton visio 2020... 4 2. Yksilökeskeinen valmennusfilosofia... 5 II PERUSTEET... 6 1. Lajianalyysi...

Lisätiedot

NoPS Jalkapallon valmennuslinja NoPS - nokialaista palloilua vuodesta 1968

NoPS Jalkapallon valmennuslinja NoPS - nokialaista palloilua vuodesta 1968 NoPS Jalkapallon valmennuslinja NoPS - jalkapallon strategia ja tavoitteet Menestyvä kasvattaja strategia Kaikissa toimissa panostetaan yksilön kehittämiseen Menestymään pyritään edustusjoukkueen tasolla

Lisätiedot

TIPS T07 Pelikirja. Jokainen meistä on taitava pelaaja, jokaisesta meistä tulee taitavampi kun pelaan joukkueen kautta.

TIPS T07 Pelikirja. Jokainen meistä on taitava pelaaja, jokaisesta meistä tulee taitavampi kun pelaan joukkueen kautta. TIPS T0 Pelikirja Jokainen meistä on taitava pelaaja, jokaisesta meistä tulee taitavampi kun pelaan joukkueen kautta -Xabi Alonso - HYVÄ TIETÄÄ Pelaajat ennen harjoituksia: - Muista ravinto (lämmin ruoka

Lisätiedot

Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 2014

Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 2014 Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 04 Henri Lehto Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 04 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

3m-5m. T: kuljettaminen, kääntyminen Kenttä: ¼ tai liikuntasali

3m-5m. T: kuljettaminen, kääntyminen Kenttä: ¼ tai liikuntasali Kenttäalue: LIIKUNTASALI tai ¼ tekonurmikenttä JA KÄÄNTYMINEN 3m-5m 5m 5m 3m-5m TAITO A (0 ): kääntyminen kuljettaminen merkkikiekolle, pysähtyminen ja kääntyminen seuraavaa merkkiä kohti kääntyminen ilman

Lisätiedot

7 VS 7 PELIKIRJA. OTE HJS PELIKIRJASTA ( Word dokumentti ) Kai Savonniemi

7 VS 7 PELIKIRJA. OTE HJS PELIKIRJASTA ( Word dokumentti ) Kai Savonniemi 7 VS 7 PELIKIRJA OTE HJS PELIKIRJASTA ( Word dokumentti ) Kai Savonniemi 7 VS 7 PELIRYHMITYS PELIN AVAUS TILA ALHAALLA Maalivahti pelaa pallon topparille niin, että topparin pelisuunta on eteenpäin PELIN

Lisätiedot

PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET

PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä www.kihu.fi Pelianalyysin historiaa Ensimmäiset käsin tehtävät analyysit

Lisätiedot

Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN

Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN 3.9.2016 UUDET SÄÄNNÖT 1.7.2016 1. Passiivinen peli 2. 7 ken0äpelaajaa 3. Sininen kor7 4. Viimeisen 30 sekunnin sääntö 5. Loukkaantunut pelaaja PASSIIVINEN PELI Tuomarit

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009. Kari Savolainen

MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009. Kari Savolainen MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009 Kari Savolainen Tutkimusongelmat Kaudella 2008 2009 jääkiekon SM liigan runkosarjassa tehtyjen tasakentällismaalien ja erikoistilannemaalien määrät ja syntymekanismit.

Lisätiedot

3X3 Koripallon pelisäännöt (tekstiversio)

3X3 Koripallon pelisäännöt (tekstiversio) Sivu 1 (5) 3X3 Koripallon pelisäännöt (tekstiversio) 1 Kenttä Ottelu pelataan puolikkaalla koripallokentällä yhteen (1) koriin. Kenttään kuuluu normaali 3 sekunnin alue, ml. vapaaheittoviiva (5,80 m),

Lisätiedot

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 MEIDÄN PELIN PRIORITEETIT = TAVOITTEET ERI PELITILANTEISSA HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET 1. Maalinteko 1. Maalinesto 2. Tilan voittaminen

Lisätiedot

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen

Lisätiedot

Muistiinpanoja. Lukijalle

Muistiinpanoja. Lukijalle Muistiinpanoja Lukijalle Sydän Pelissä toiminta on osa TPS jalkapallon toimintaa. Sydän Pelissä Ohjaajakoulutuksen tavoitteena on tarjota ohjaajille, valmentajille ja opettajille käytännön vinkkejä ohjaus-

Lisätiedot

Leirin ohjelma ja harjoitteet

Leirin ohjelma ja harjoitteet Leirin ohjelma ja harjoitteet "Success is no accident. It is hard work, perseverance, learning, studying, sacrifice and most of all, love of what you are doing or learning to do" Pele 24.-26.7.2013 Lippumäki,

Lisätiedot

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: SPL ETELÄ UEFA C UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: Urheilu ja lajiosaaminen - osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten vaiheen toimivia harjoituksia, harjoitusviikkoja ja jaksoja kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Henkilökohtaiset lajitaidot:

Henkilökohtaiset lajitaidot: Henkilökohtaiset lajitaidot: F-tytöt (1-2 luokkalaiset) mailaote ja kätisyys pallon kuljettaminen syöttäminen E-tytöt (3-4 luokkalaiset) peliasennon hallitseminen pallon kuljettaminen juosten laukaisemisen

Lisätiedot

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun. 02-03 04-05 06-08 Kausisuunnitelma 2016-2017 Maalivahtiharjoittelu eri ikäluokissa Taktinen harjoittelu Tekninen harjoittelu Fyysiset ominaisuudet Psyykkiset valmiudet

Lisätiedot

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: SPL ETELÄ UEFA C UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: Urheilu ja lajiosaaminen - osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten vaiheen toimivia harjoituksia, harjoitusviikkoja ja jaksoja kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Sami Hyypiä Akatemian huippujalkapalloseminaari 23.3.2012 www.kihu.fi

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Sami Hyypiä Akatemian huippujalkapalloseminaari 23.3.2012 www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisen jalkapallon ll teknistaktinen lajianalyysi Henri Lehto, LitM Projektitutkija Sami Hyypiä Akatemian huippujalkapalloseminaari 23.3.2012

Lisätiedot

Maalivahdin avaussuunnat

Maalivahdin avaussuunnat PELIKIRJA 11 vs 11 Maalivahdin avaussuunnat Maalivahdin avaussuunnat Pallo maalivahdilla keskiakselin jommallakummalla puolella noin maalitolpan kohdalla. Näin kenttäpelaajat tietävät kumpi puoli on painoton.

Lisätiedot

Coerver harjoitus 1: Pallonhallinta

Coerver harjoitus 1: Pallonhallinta Coerver harjoitus 1: Pallonhallinta Pelaajamuodostelma 1) Paikallaan juoksu pallo jalkojen välissä. (polvet hieman koukussa) 2) Tikkaus pallon syöttely jalkojen välissä mahd. nopeasti (kisa: lasketaan

Lisätiedot

PPV-valmentajan pelikirja - PPV-joukkueiden ryhmitysopas pienen kentän 7v7-pelaamiseen

PPV-valmentajan pelikirja - PPV-joukkueiden ryhmitysopas pienen kentän 7v7-pelaamiseen PPV-valmentajan pelikirja - PPV-joukkueiden ryhmitysopas pienen kentän 7v7-pelaamiseen Harri Kumpulainen 2013 PPV-joukkueiden peliryhmitys Pienen kentän 7v7-pelitavassa PPV-joukkueet noudattavat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

RYHMITYS FJK B PELITAPA, RYHMITYS 4 4 2

RYHMITYS FJK B PELITAPA, RYHMITYS 4 4 2 RYHMITYS 4 4-2 FJK B PELITAPA, RYHMITYS 4 4 2 KÄYNNISTÄMINEN (tarkoitetaan vaihetta, jossa peli käynnistetään maalivahdilta) Pyritään avaamaan peliä lyhyellä -> toppareille / AKK:lle, jos mahdollista (vastustajia

Lisätiedot

Liiketaitovalmiuksen testi SHA:n pelaajien seurantatapahtumissa ohjeistus sääntöihin ja suoritusten arviointiin

Liiketaitovalmiuksen testi SHA:n pelaajien seurantatapahtumissa ohjeistus sääntöihin ja suoritusten arviointiin LT-Pallo testi (liiketaitovalmiudet pallon kanssa) m 4m 4m LT-Pallo testi suoritetaan tarkasti sääntöjen mukaisesti. Suoritus kellotetaan sekuntikellolla ja tekniset suoritukset arvioidaan, ja perusteella

Lisätiedot

Leirin ohjelma ja harjoitteet

Leirin ohjelma ja harjoitteet Leirin ohjelma ja harjoitteet "Success is no accident. It is hard work, perseverance, learning, studying, sacrifice and most of all, love of what you are doing or learning to do" Pelé Edson Arantes do

Lisätiedot

PPV:n valmentajatilaisuus 29.5

PPV:n valmentajatilaisuus 29.5 PPV:n valmentajatilaisuus 29.5 PPV:n valmennustoiminnan yleiset periaatteet Sytytä futiskipinä! Reilu oppimisympäristö Turvallinen oppimisympäristö Hauska oppimisympäristö Positiivisuus, suvaitsevaisuus,

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona on kyetä systemaattisesti kasvattamaan pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi

Lisätiedot

GrIFK-2011 MALLIHARJOITUKSET I-III

GrIFK-2011 MALLIHARJOITUKSET I-III GrIFK-0 MALLIHARJOITUKSET I-III Harjoitukset rakentuvat seuraavaan kaavaan: - Koordinaatio, askellus, juoksu sekä tasapaino (5 min) - Tekniikan harjoittelu (5 min) - Taktiset harjoitteet, useimmiten pienpelien

Lisätiedot

D VALMENTAJAKOULUTUS

D VALMENTAJAKOULUTUS D VALMENTAJAKOULUTUS Sisältö: D valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssi sisältää lasten ja nuorten valmennuksen

Lisätiedot

1. PERUSTELUT PELITAVALLE PELINAVAAMINEN JA RAKENTELU...

1. PERUSTELUT PELITAVALLE PELINAVAAMINEN JA RAKENTELU... 8 v 8 Pelikirja Sisällysluettelo 1. PERUSTELUT PELITAVALLE... 3 2. PELINAVAAMINEN JA RAKENTELU... 4 2.1 AVAAMINEN MAALIVAHDILTA... 5 2.2 AVAAMINEN TOPPARILTA... 8 2. 3 AVAAMINEN JA RAKENTELU ALEMMALTA

Lisätiedot

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta JAKSO 3 Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta Treenit on jaettu kolmeen n. 15min moduuliin Alkuverryttely, Treeniosio, Peliosio. Jokaiseen moduuliin on 45 eri vaihtoehtoa, joita

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

Pelaaminen 4-4-2. SPL Uusimaa pojat Pohjola Cup. SPL Uusimaa Pohjola Cup 1

Pelaaminen 4-4-2. SPL Uusimaa pojat Pohjola Cup. SPL Uusimaa Pohjola Cup 1 Pelaaminen 4-4-2 SPL Uusimaa pojat Pohjola Cup SPL Uusimaa Pohjola Cup 1 Hyökkääminen Avaaminen on alhaalta alkavan hyökkäyksen ensimmäinen vaihe, eli se miten pelaamme vastustajan ensimmäisen linjan ohi.

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

Spelbok. Kohti Aurinkoa. Pelimalli 1+4-, 1+7-, ja 1+10-ryhmityksiin. Kohti Aurinkoa 1

Spelbok. Kohti Aurinkoa. Pelimalli 1+4-, 1+7-, ja 1+10-ryhmityksiin. Kohti Aurinkoa 1 Spelbok Kohti Aurinkoa Pelimalli 1+4-, 1+7-, ja 1+10-ryhmityksiin. Kohti Aurinkoa 1 Spelbok Kohti Aurinkoa Pelimalli 1+4-, 1+7-, ja 1+10-ryhmityksiin. Esipuhe Mallin perusta Lyhenteet Kuvien merkit Pelin

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

SEUROJEN ÄÄNI - Seminaari Pelaajan laadukas arki JJK:ssa

SEUROJEN ÄÄNI - Seminaari Pelaajan laadukas arki JJK:ssa SEUROJEN ÄÄNI - Seminaari 4.2.2017 Pelaajan laadukas arki JJK:ssa PELAAJAN LAADUKAS ARKI 1. SEURAN TAVOITTEET 2. SEURAN TUKITOIMET VALMENTAJALLE, PELAAJALLE JA PERHEELLE 3. MITEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot