Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 2014

Transkriptio

1

2 Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 04 Henri Lehto Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 04 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 04

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 JOHDANTO... 5 MENETELMÄT TULOKSET Otteluiden tulokset ja maalien syntyajat Joukkuekohtaiset tulokset Sarjataulukot Pallonhallinta Tehdyt maalit ja laukaukset Päästetyt maalit ja vastustajan laukaukset Hyökkäys ja puolustuspelin nelikenttävertailu Syötöt ja keskitykset v haastot Kaksinkamppailut Rikkeet, varoitukset ja ulosajot Kulmat Paitsiot Voittajat vs. häviäjät, yhteys menestykseen Pelaajakohtaiset tulokset Suomalaiset ja ulkomaalaiset pelaajat Ottelut ja peliminuutit InStat indeksi Maalit Maalisyötöt Syötöt Key passes Kaksinkamppailut Laukaukset v haastot Rikkeet ja varoitukset Menetetyt ja takaisin voitetut pallot Erotuomarit... 93

4 4 3.6 Joukkuekohtaiset yhteenvedot HJK SJK FC Lahti VPS IFK Mariehamn FF Jaro KuPS MYPA FC Inter RoPS FC Honka TPS TÄRKEIMMÄT LÖYDÖKSET LÄHTEET... 55

5 5 JOHDANTO Veikkausliigan kausi 04 oli järjestyksessään 5. ja tarjosi hienoja hetkiä kotimaisen jalkapallon ystäville. Kausi päättyi jälleen HJK:n juhliessa mestaruutta, peräti kuudetta kertaa peräkkäin. Kauden aikana pelatuissa 98 otteluissa nähtiin lukuisia maaleja, läheltä piti tilanteita sekä erilaisia teknisiä suorituksia ja taktisia ratkaisuja. Tämä teknis taktinen analyysiraportti on järjestyksessään toinen lajissaan ja esittelee jälleen tilastojen valossa tärkeimpiä löydöksiä Veikkausliigassa kaudella 04 pelatusta jalkapallosta. Raportin tulokset on saatu keräämällä talteen InStat nimisen yrityksen Veikkausliigalle tuottama pelianalyysidata sekä tekemällä myös omia analyyseja Ottelukeskuksen koosteiden ja muiden videoiden perusteella. Raportti ei ole varsinainen tieteellinen julkaisu, mutta siinä on pyritty nostamaan esille tärkeimpiä tuloksia ja löydöksiä teknis taktisten muuttujien osalta. Iso osa esitetyistä muuttujista ja kuvista ovat tuttuja jo edelliskauden raportista, joten vertailtavuus kausien välillä onnistuu. Vertailun helpottamiseksi tuloksia käsittelevissä teksteissä on esitetty myös viime kauden vastaavia tuloksia. Raportin ensimmäisessä osassa esitellään yleisesti eri tuloksia koko Veikkausliigan osalta sekä vertaillaan eri muuttujia joukkuekohtaisesti. Toinen osa käsittelee pelaajakohtaisia tuloksia eri muuttujien osalta ja raportin lopusta löytyvät puolestaan tarkemmat ja laajat yhteenvedot joukkuekohtaisesti. Viime kauden raportti herätti mukavasti keskustelua ja analyyttista pohdintaa lukijoiden keskuudessa. Toivottavasti tämä jatkuu ja tässä raportissa esitetyt tulokset antavat edelleen aihetta syvällisemmille pohdinnoille ja Veikkausliiga jalkapallon analyyttisemmalle tarkastelulle. Raportin kirjoittaja on pyrkinyt huomioimaan aiemmin esitetyt kehitysehdotukset ja toiveet parhaalla mahdollisella tavalla, mutta totta kai lisäkommentteja kaivataan ja raporttia pyritään kehittämän jatkossakin haluttuun suuntaan. Toivottavaa on, että Veikkausliigan tasolla pelien analysointi jatkuu ja kehittyy entisestään ja tulevaisuudessa pelin teknis taktisten muuttujien tarkastelu on entistä helpompaa. Olisi myös suotavaa, että jatkossa analysoitu data olisi entistä helpommin saatavissa ja esimerkiksi erilaisia yhteenvetoraportteja tuotettaisiin liigankin toimesta vaikkapa seurojen, mutta myös suuren yleisön tietoisuuteen. Kerätty data hyödyttää eniten, kun sitä voidaan tarkastella laajemmassa mittakaavassa ja siitä voidaan vetää relevantteja johtopäätöksiä ja tehdä mielenkiintoisia havaintoja. Antoisia lukuhetkiä! Henri Lehto joukkueurheilun asiantuntija Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

6 6 MENETELMÄT Tämän teknisen raportin tulokset on saatu pääasiassa keräämällä InStat nimisen yrityksen Veikkausliigalle tuottama ottelu ja pelaajakohtainen pelianalyysidata talteen Microsoft Office Excel 03 tietokantaan. Lisäksi raportin tekijä suoritti tarkempaa maalianalyysia kaudella 04 tehdyistä maaleista videoiden perusteella. Raportissa esitettyjä muuttujia käsiteltäessä on kappaleen aluksi esitetty vihreällä värillä ko. muuttujan määritelmä englanniksi niistä muuttujista, joista InStat on sen pelianalyysiraporteissaan ilmoittanut. Valitettavasti kaikista muuttujista tällaista selitystä ei ollut saatavilla. Osa muuttujista (esim. laukaukset) on jaoteltu kentän eri osa alueiden mukaan alla esitetyn kuvan mukaisesti. Kuvissa joukkueen oma maali (puolustusalue) on siis alhaalla ja hyökkäyssuunta esitetty nuolella. Pystysuunnassa kenttä on jaettu siis kolmeen sektoriin ja vaakasuunnassa neljään lohkoon. Lisäksi puolustus ja hyökkäysalueilla rangaistusalueet muodostavat oman alueensa. Joissakin tapauksessa näitä tuloksia niputettiin yhteen ja esim. syöttöjen lukumäärää tarkasteltiin kentän eri neljänniksillä. Vastustajan rangaistusalue Hyökkäysalue vasen Hyökkäysalue keski Hyökkäysalue oikea Keskikenttä vast. puoli vasen Keskikenttä vast. puoli keski Keskikenttä vast. puoli oikea Keskikenttä oma puoli vasen Puolustusalue vasen Keskikenttä oma puoli keski Puolustusalue keski Keskikenttä oma puoli oikea Puolustusalue oikea Oma rangaistusalue KUVA. Kentän jako eri osa alueisiin.

7 7 Maalianalyysissa maalit jaoteltiin ensinnäkin pelitilanteista ja erikoistilanteista (tai niiden välittömästä jatkotilanteesta) syntyneisiin maaleihin. Pelitilannemaaleista analysoitiin lisäksi subjektiivisesti, olivatko ne syntyneet nopean vai hitaan hyökkäyksen päätteeksi. Tässä hidas hyökkäys käsitettiin hyökkäykseksi, jossa vastustajajoukkue oli ehtinyt ryhmittäytyä puolustukseen ja hyökkäävä joukkue rakensi hyökkäyksensä hitaasti (esim. pelin avaaminen omalta kenttäpuoliskolta ja sitä seuraava rakentelu ja murtautumisvaihe). Nopea hyökkäys käsitettiin puolestaan nopeaksi hyökkäykseksi epäorganisoitua puolustusta vastaan ja käynnistyi usein esimerkiksi syötönkatkosta tai pallonriistosta. Lisäksi pelitilannemaaleista analysoitiin subjektiivisesti niissä käytetty pääasiallinen murtautumistapa. Luokittelu noudatti vuoden 03 vastaavaa ja lisäksi pääsääntöisesti UEFA:n teknisissä raporteissaan käyttämää murtautumistavan luokittelua. Eri murtautumistavat selityksineen on esitetty taulukossa. TAULUKKO. Maalianalyysissa käytetyt määritelmät pelitilannehyökkäysten murtautumistavalle. Murtautumistapa pelitilannehyökkäyksissä Kombinaatio Keskitys Syöttö päätyrajalta taaksepäin Kuljetuksen jälkeen Kaukolaukaus Murtava syöttö läheltä Murtava syöttö kaukaa Puolustuksen virhe Selitys Kahden/useamman pelaajan nopea kombinaatiopeli (esim. seinäsyöttö tai seinä kolmannelle). Hyökkäyskolmanneksen laita alueelta annettu keskitys (maassa tai ilmassa) Ns. cut back, jossa hyökkäävän joukkueen pelaaja syöttää taaksepäin päätyrajan läheisyydestä lähempänä maalia kuin keskitystilanteessa (rangaistusalueen sisältä) Hyökkäävän joukkueen pelaaja on tehnyt kuljetuksellaan itselleen maalintekotilanteen Kaukolaukaus tai sitä seurannut suora rebound Yksittäisen pelaajan murtava syöttö läheltä vastustajan puolustuslinjaa (vrt. kombinaatiopeli) Murtava syöttö kaukaa vastustajan puolustuslinjasta (esim. pitkä pystypallo) Puolustuksen selvä virhe (esim. huono palautus maalivahdille) Tämän lisäksi pelitilannemaaleista analysoitiin murtautumisalue pelitilannehyökkäyksissä (kentän vasen pystykolmannes, kentän keskikolmannes, kentän oikea pystykolmannes). Pelitilannehyökkäyksistä tilastoitiin myös hyökkäyksen aikana annettujen syöttöjen lukumäärä (0///3 5/6 8/yli 8). Kaikkien maalien osalta analysoitiin myös maalintekoon käytettyjen kosketusten lukumäärä (//3/4/5/6 tai yli), maalintekoalue (mv.alue/rang.alue vasen/rang.alue keski/rang.alue oikea/rang. alueen ulkopuoli) ja maalintekijän maalintekoon käyttämä ruumiinosa (jalka/pää). Lisäksi analysoitiin, oliko maali tehty maasta vai ilmasta.

8 8 3 TULOKSET Ottelun IFK Mariehamn VPS (3.4.) alkuperäinen lopputulos ( 0) muutettiin IFK:n sääntörikkomuksen takia Palloliiton päätöksellä VPS:n voitoksi 0 3. Samoin ottelun HJK RoPS (6.0) alkuperäinen lopputulos 0 3 kääntyi vielä kauden päätteeksi HJK:n voitoksi 3 0 RoPS:n peluutettua ottelussa pelikiellossa ollutta Mika Mäkitaloa. Tässä raportissa esitetyt tulokset huomioivat kuitenkin näistä otteluista alkuperäisen tuloksen mukaiset arvot ja täten ne eroavat esimerkiksi sarjataulukossa esitetyistä lukemista. 3. Otteluiden tulokset ja maalien syntyajat Kauden 04 otteluista 45,5 % päättyi kotivoittoon, 8,3 % tasapeliin ja 6,3 % vierasvoittoon. Kotivoittojen osuus pysyi samana kauteen 03 (45,5 %) verrattuna tasapelien lisääntyessä hieman (03 5,8 %) ja vierasvoittojen vähentyessä (8,8 %). Kaikkinensa ottelut olivat jälleen tasaisia, sillä 60, % päättyi tasan tai yhden maalin erolla toiselle joukkueelle. (Kuva ). Otteluiden lopputulos 8,3 % 6,7 % 9, %,6 % 9,6 % 8,6 % 5, % Kotivoitto kolmella maalilla tai yli Kotivoitto kahdella maalilla Kotivoitto maalilla Tasan Vierasvoitto maalilla KUVA. Veikkausliiga otteluiden lopputulos kaudella 04 (% otteluista). Vierasvoitto kahdella maalilla Vierasvoitto kolmella maalilla tai yli Yleisin lopputulos Veikkausliigan otteluissa 04 oli tasapeli, joita pelattiin 4 % otteluista (7 kertaa). Seuraavaksi yleisimmät lopputulokset olivat kotivoitto 0 ( %) ja vierasvoitto 0 (0 %). Kauden 03 yleisin tulos eli 0 0 tasapeli oli nyt vasta 5. yleisin lopputulos. (Taulukko.)

9 9 TAULUKKO. Veikkausliiga otteluiden lopputulokset (% otteluista) kaudella 04. Kotijoukkueen < Vierasjoukkueen maalit > maalit % 0 % 6 % % % % % 4 % 3 % 3 % % % 9 % 6 % 6 % % 3 5 % 6 % % % % 4 % % % % 5+ % % % Kuvissa 3 ja 4 on tarkasteltu otteluiden puoliaikatuloksia ja lopputuloksia. Yleisin puoliaikatulos oli tasapeli (89/98 ottelua, 45 %, kuva 3.). Huomioitavaa on, että peräti 73 % otteluista päättyi sen joukkueen hyväksi, joka johti puoliajalla ja vain 5 kertaa 09 ottelussa puoliajalla tappiolla ollut joukkue onnistui voittamaan ottelun (kuva 4). Puoliaikatulos>lopputulos Koti Tasan Vieras < Puoliaikatulos > Lopputulos: Koti Tasan Vieras KUVA 3. Otteluiden puoliaikatulos (x akselilla) ja ottelun lopputulos (väreillä eroteltuna) Veikkausliigakaudella 04.

10 0 Puoliaikajohto>lopputulos (kpl ja % kaikista) 80 (73 %) 4 ( %) 5 (5 %) Voitto Tasan Tappio KUVA 4. Ottelun lopputulos niillä joukkueilla, jotka johtivat otteluitaan puoliajalla. 3. Maalianalyysi Veikkausliigassa kaudella 04 pelatuissa 98 ottelussa tehtiin yhteensä 5 maalia. Kauden 03 kokonaismaalimäärästä (54 maalia) jäätiin 3 maalin päähän ja ottelukohtaiseksi keskiarvoksi muodostui,58 maalia/ottelu. Näistä kotijoukkueet tekivät keskimäärin,47 maalia ja vierasjoukkueet, maalia ottelua kohden. (Kuva 5.) Koti,47 Maalit/ottelu Vieras, Maalit/ottelu KUVA 5. Maalien lukumäärä (kpl/ottelu) koti ja vierasjoukkueilla Veikkausliiga kaudella 04.

11 Kauden 04 maalikeskiarvo,58 maalia/ottelu on 4. pienin 000 luvulla. Ottelukohtainen maalikeskiarvo on laskenut Veikkausliigassa joka kausi vuoden 0 huippulukeman (3,03 maalia/ottelu) jälkeen ja tämän vuotinen maalikeskiarvo oli pienin sitten vuoden 007. (Kuva 6.) 3,50 Maalit/ottelu Veikkausliigassa 000 luvulla 3,00,50,00,50,00 0,50,6,57,55,86,73,60,63,5,65,74,8 3,03,70,65,58 0, Maalit/ottelu KUVA 6. Maalikeskiarvo (maalit/ottelu) Veikkausliigan otteluissa 000 luvulla. Veikkausliiga kauden 04 maaleista 4,5 % syntyi ensimmäisellä ja 57,5 % ottelun toisella puoliajalla. Maalien jakauma puoliaikojen välillä oli sama myös kaudella 03 (43 % ensimmäisellä ja 57 % toisella puoliajalla).,3 % maaleista syntyi otteluiden viimeisen 5 minuutin aikana, mikäli mukaan lasketaan myös ottelun lisäajalla tulleet maalit. Kaudella 03 viimeisen vartin aikana syntyneiden maalien osuus oli peräti 6 %, joten viimeisen vartin maalit olivat kaudella 04 vähän harvemmassa edelliskauteen verrattuna. (Kuva 7.) Voittomaalien yleisin syntyhetki oli puolestaan aikaväli 6 75 min ja 48,6 % voittomaaleista syntyi ottelun ensimmäisellä ja 5,4 % toisella puoliajalla (kuva 8). Maalien syntyaikojen jakauma on samaa tasoa, mitä se yleisestikin jalkapallo otteluissa on. Esimerkiksi vuoden 04 MM kisoissa 38, % varsinaisen peliajan maaleista syntyi ottelun ensimmäisellä ja 6,8 % toisella puoliajalla. Viimeisen 5 minuutin aikana syntyi 9,8 % varsinaisen peliajan maaleista. (FIFA 04.) Tähän verrattuna hieman pienempi osa kauden 04 Veikkausliiga maaleista syntyi siis viimeisen vartin aikana ja toisaalta hieman suurempi osa ensimmäisellä jaksolla.

12 Maalien syntyajat 8, % 8,0 % 7,0 % 4,3 % 4,9 %,7 % 4,3 %,6 % 0 5 min 6 30 min 3 45 min 45+ min min 6 75 min min 90+ min KUVA 7. Maalien syntyajat (% maaleista) Veikkausliiga kauden 04 otteluissa. Voittomaalien syntyajat 9,0 % 4, % 6,9 % 6, % 6, % 4, %,4 %, % 0 5 min 6 30 min min 45+ min min 6 75 min min 90+ min KUVA 8. Voittomaalien syntyajat (% maaleista) Veikkausliiga kauden 04 otteluissa. Ensimmäisellä maalilla oli edelleen iso merkitys Veikkausliigan otteluiden lopputuloksen kannalta, sillä 69,6 % otteluista päättyi ensimmäisen maalin tehneen joukkueen hyväksi, kun 0 0 tasapelit jätetään huomioimatta. Vain 4 kertaa ensimmäisen maalin päästänyt joukkue onnistui kääntämään ottelun voitokseen. Ensimmäisen maalin merkitys oli kuitenkin hieman pienempi kauteen 03 verrattuna, jolloin 73 % otteluista päättyi ensimmäisen maalin tehneen joukkueen voittoon. (Kuva 9.)

13 3. maalin merkitys Tappio 7,6 % Tasan,8 % Voitto 69,6 % KUVA 9. Ottelun lopputulos ensimmäisen maalin tehneen joukkueen osalta Veikkausliiga kaudella 04 (0 0 tuloksia ei huomioitu). Veikkausliiga kauden 04 maaleista 64,8 % syntyi pelitilanteista ja 35, % erikoistilanteista tai niiden välittömästä jatkotilanteesta. Kauteen 03 verrattuna erikoistilannemaalien määrä kasvoi 45 maalista 80 maaliin (7,7 % > 35, %) ja pelitilannemaalien määrä väheni 379 maalista 33 maaliin (7,3 % > 64,8 %). (Kuva 0.) Erikoistilannemaalien osuus oli Veikkausliigassa suurempi ja pelitilannemaalien pienempi MM kisoihin 04 verrattuna, joissa, % maaleista syntyi erikoistilanteista ja 77,8 % pelitilanteista (FIFA 04). Maalien tyypit (kpl yht. ja % kaikista) 8 (4,7 %) 80 (35,%) 3 (,%) Hidas pelitilannehyökkäys Nopea pelitilannehyökkäys Erikoistilanne KUVA 0. Maaleihin johtaneiden hyökkäysten tyyppi Veikkausliiga kaudella 04. Kuten kaudella 03, myös kaudella 04 yleisin murtautumistapa pelitilannemaaliin johtaneissa hyökkäyksissä oli keskitys, sillä 3,6 % pelitilannemaaleista tehtiin keskityksellä murtautumisen kautta. Kaudella 03 vastaava osuus oli 7 %, joten maalinteko keskitysten avulla yleistyi kaudella 04. Toisaalta myös murtavat syötöt läheltä puolustuslinjaa yleistyivät murtautumistapana

14 4 pelitilannemaaleissa kauteen 03 verrattuna (5 % pelitilannemaaleista kaudella 03 ja 9 % kaudella 04). Kaukolaukausmaalien ( % vs. 0,0 % pelitilannemaaleista), kuljetuksen jälkeen syntyneet maalien (9 % vs. 7,6 %) ja kombinaatioilla syntyneiden maalien osuus (7 % vs. 4,5 %) sen sijaan pieneni. ( (Taulukko 3.) Erikoistilannemaalien osalta yleisin maaliin johtanut erikoistilanne oli kauden 03 tapaan kulmapotku, joista syntyi 45,6 % erikoistilannemaaleista (kaudella %). Veikkausliiga kaudella 04 annettiin yhteensä 953 kulmapotkua, joten maaliin näistä johti 4, % ja suhteena ilmaistuna joka 4. kulmapotku. Tehokkuus oli hieman parempaa kauteen 03 verrattuna, jolloin 3,5 % eli joka 9. kulmapotku johti maalin syntymiseen. (Taulukko 3.) TAULUKKO 3. Murtautumistapa pelitilannemaaliin johtaneissa hyökkäyksissä ja erikoistilanteiden tyyppi maaliin johtaneissa erikoistilanteissa Veikkausliiga kaudella 04. PELITILANNE KPL % kaikista % pelitilannemaaleista Keskitys 08, % 3,6 % Murtava syöttö läheltä 6, % 8,7 % Murtava syöttö kaukaa 48 9,4 % 4,5 % Kaukolaukaus 33 6,5 % 0,0 % Syöttö päätyrajalta taaksepäin 7 5,3 % 8, % Kuljetuksen jälkeen 5 4,9 % 7,6 % Kombinaatio 5,9 % 4,5 % Puolustuksen virhe 3,5 % 3,9 % Yht ,8 % 00,0 % ERIKOISTILANNE KPL % kaikista % erikoistilannemaaleista Kulmapotku 8 6,0 % 45,6 % Rangaistuspotku 40 7,8 %, % Sivuvapaapotku 34 6,7 % 8,9 % Vapaapotku 6 3, % 8,9 % Rajaheitto 8,6 % 4,4 % Yht , % 00,0 % Pelitilannemaaleihin murtauduttiin yleisimmin kentän keskisektorilta (36 % maaliin johtaneista pelitilannehyökkäyksistä), mutta eri sektoreiden välillä ei ollut suurta eroa (kuva ). Peräti 44 % pelitilannemaaliin johtaneista hyökkäyksistä olivat hyökkäyksiä, joiden aikana annettiin 3 5 syöttöä (kuva ). On toki hyvä muistaa, että alle 6 syötön pallonhallintoja on myös suhteessa selvästi eniten otteluiden aikana. Kaikista maaleista 88,8 % tehtiin rangaistusalueen sisältä rangaistusalueen keskisektorin ollessa yleisin maalintekoalue (kuva 3). 68, % kaikista maaleista viimeisteltiin yhdellä kosketuksella ja yli kolmea kosketusta käytettiin maalintekoon vain 6,8 % maaleista (kuva 4). Noin 70 % maaleista tehtiin maasta (kuva 5) ja peräti 80 % jalalla (kuva 6).

15 5 Murtautumisalue pelitilannemaaleissa 98 (30 %) 9 (36%) 4 (34%) Vasen Keski Oikea KUVA. Pelitilannemaaliin johtaneiden hyökkäysten murtautumisalue Veikkausliiga kaudella 04. Syöttöjen lkm pelitilannemaaleissa (kpl maaleja ja % kaikista) 46 (44,%) 7 (5,%) 40 (,%) 4 (,4%) 4 (,7%) 45 (3,6%) yli 8 KUVA. Syöttöjen lukumäärä pelitilannemaaliin johtaneiden hyökkäysten aikana Veikkausliigakaudella 04. Maalintekoalue kaikissa maaleissa 5,4 %,8 % 39,0 %,7 %, % KUVA 3. Maalintekoalue kaikissa maaleissa (% maaleista) Veikkausliiga kaudella 04.

16 6 Maalintekijän kosketusten lkm kaikissa maaleissa 68, % 7,7 % 7,5 %,6 %,0 %, % KUVA 4. Maalintekoon käytettyjen kosketusten lukumäärä kaikissa maaleissa (% maaleista) Veikkausliiga kaudella 04. Maalintekotapa kaikissa maaleissa 69,8 % 30, % Maasta Ilmasta KUVA 5. Maalintekotapa (maasta/ilmasta) kaikissa maaleissa (% maaleista) Veikkausliiga kaudella 04. Maalintekotekniikka kaikissa maaleissa 80,0 % 0,0 % Jalalla Päällä KUVA 6. Maalintekotekniikka (jalalla/päällä) kaikissa maaleissa (% maaleista) Veikkausliigakaudella 04.

17 7 3.3 Joukkuekohtaiset tulokset Ottelun IFK Mariehamn VPS (3.4.) alkuperäinen lopputulos ( 0) muutettiin IFK:n sääntörikkomuksen takia Palloliiton päätöksellä VPS:n voitoksi 0 3. Samoin ottelun HJK RoPS (6.0) alkuperäinen lopputulos 0 3 kääntyi vielä kauden päätteeksi HJK:n voitoksi 3 0. Tässä raportissa esitetyt tulokset huomioivat kuitenkin näistä otteluista alkuperäisen tuloksen mukaiset arvot ja täten ne eroavat esimerkiksi sarjataulukossa esitetyistä lukemista. Joukkuekohtaisissa yhteenvedoissa eri joukkueiden tuloksia vertaillaan tarkemmin kausien 03 ja 04 osalta. Tässä kappaleessa tekstin seassa kausien välillä tehdään vertailua lähinnä koko liigan keskiarvojen osalta Sarjataulukot HJK voitti kuudennen perättäisen Suomen mestaruuden 0 pisteen erolla toiseksi tulleeseen liiganousija SJK:oon. Kauteen 03 verrattuna HJK keräsi 4 pistettä ja teki 6 maalia vähemmän otteluissaan päästettyjen maalien lukumäärän pysyessä samana. HJK:n pistekeskiarvo,09 pistettä/ottelu noudatteli yleisesti 000 luvun trendiä, sillä keskimäärin mestari on 000 luvulla saavuttanut, pistettä/ottelu, kun runko ja jatkosarjan sisältänyt vuosi 00 jätetään huomioimatta. Hopeamitali on voitettu Veikkausliigassa 000 luvulla keskimäärin,88 ja pronssi,77 pisteellä/ottelu. SJK:n,79 sekä FC Lahden,78 pistettä/ottelu tältä kaudelta suhteutuvat hyvin tähän tilastoon. (Taulukko 4.) FC Honka säilyi keräämällä 0,94 pistettä/ottelu, kun 000 luvulla säilymiseen on tarvittu keskimäärin 0,85 pistettä/ottelu. TPS saavutti puolestaan kaudella 04 keskimäärin 0,73 pistettä/ottelu. Vastaavalla tai huonommalla pistetahdilla on säilytty liigassa 000 luvulla 4 kertaa (Jazz 004, RoPS 005, KuPS 008 ja JJK 009) ja keskimäärin putoaja on kerännyt 0,7 pistettä/ottelu. HJK oli paras joukkue sekä koti että vierasotteluissa ja muutkin mitalistit onnistuivat hyvin sekä kotona että vieraissa. Muista joukkueista MYPA oli korostuneen vahva kotijoukkue ja huono vierailija, VPS ja Jaro onnistuivat puolestaan keskikastin porukoista hyvin vieraspeleissä. (Taulukot 5 ja 6)

18 8 TAULUKKO 4. Veikkausliigan sarjataulukko kaudella 04. Seura O V T H TM PM ME P HJK SJK FC Lahti VPS IFK Mariehamn FF Jaro KuPS MYPA FC Inter RoPS FC Honka TPS Selitykset: O = pelatut ottelut, V = voitot, T = tasapelit, H = häviöt, TM = tehdyt maalit, PM = päästetyt maalit, ME = maaliero, P = pisteet. Otteluiden IFK Mariehamn VPS (3.4.) ja HJK RoPS (6.0) lopputulos on sääntörikkomuksen vuoksi muutettu. TAULUKKO 5. Veikkausliigan sarjataulukko kotiotteluiden osalta kaudella 04. Seura O V T H TM PM ME P HJK SJK MYPA FC Lahti IFK Mariehamn KuPS VPS FC Inter FC Honka FF Jaro RoPS TPS Selitykset: O = pelatut ottelut, V = voitot, T = tasapelit, H = häviöt, TM = tehdyt maalit, PM = päästetyt maalit, ME = maaliero, P = pisteet. Otteluiden IFK Mariehamn VPS (3.4.) ja HJK RoPS (6.0) lopputulos on sääntörikkomuksen vuoksi muutettu.

19 9 TAULUKKO 6. Veikkausliigan sarjataulukko vierasotteluiden osalta kaudella 04. Seura O V T H TM PM ME P HJK FC Lahti SJK VPS FF Jaro IFK Mariehamn KuPS RoPS FC Inter FC Honka MYPA TPS Selitykset: O = pelatut ottelut, V = voitot, T = tasapelit, H = häviöt, TM = tehdyt maalit, PM = päästetyt maalit, ME = maaliero, P = pisteet. Otteluiden IFK Mariehamn VPS (3.4.) ja HJK RoPS (6.0) lopputulos on sääntörikkomuksen vuoksi muutettu.

20 Pallonhallinta Pallo oli keskimäärin pelissä Veikkausliiga ottelussa kaudella minuuttia ja 55 sekuntia (tulos saatiin laskemalla yhteen koti ja vierasjoukkueen pallonhallinta aika). Eniten tehokasta peliaikaa rekisteröitiin HJK:n ja vähiten RoPS:n otteluissa. Varsinkin RoPS:n otteluissa yleisö sai nähdäkseen suhteessa vähän tehokasta jalkapalloa, sillä pallo oli rovaniemeläisten otteluissa tehokkaasti pelissä lähes 5 minuuttia vähemmän liigan keskiarvoon ja noin 3,5 minuuttia toiseksi pienimpäänkin lukemaan (TPS) verrattuna. (Kuva 7.) Mainittakoon lisäksi, että tehokas peliaika oli lähellä MM kisojen 04 tehokasta peliaikaa (55 min 4 sekuntia, FIFA 04). Toki mahdolliset mittaustavalliset erot on tässä kohtaa syytä muistaa. Tehokas peliaika otteluissa (min:ss) 58:04 57:47 56:03 55: 54:49 54:45 54:38 54:3 54:7 53:58 53:48 53:36 50:00 HJK KuPS Inter MYPA Honka KA. IFK Jaro SJK VPS Lahti TPS RoPS KUVA 7. Tehokas peliaika joukkueiden otteluissa (min:ss) Veikkausliiga kaudella 04. Eniten pallonhallintaa otteluissaan merkkautti kauden 03 tapaan HJK, jonka pallonhallintaprosentti kaudella 04 oli keskimäärin 56,5 % (03 54, %). Kaikkiaan viisi joukkuetta hallitsi otteluissaan palloa keskimäärin yli puolet peliajasta. Suhteessa vähiten pallon kanssa olivat tekemisissä TPS ja MYPA 46,4 prosentin pallonhallintaosuudella. (Kuva 8.) Kotijoukkueet hallitsivat palloa otteluissa keskimäärin vierasjoukkueita enemmän (5,4 % vs. 48,6 %, kuvat 9 ja 0) ja kaikilla joukkueilla keskimääräinen pallonhallintaprosentti oli suurempi kotiotteluissa (kuva ).

21 Pallonhallinta otteluissa (%) 56,5 % 53,3 % 5,7 % 5,3 % 5, % 49,5 % 49,4 % 49,0 % 48,4 % 46,5 % 46,4 % 46,4 % HJK Jaro RoPS Inter KuPS SJK Lahti IFK Honka VPS TPS MYPA KUVA 8. Pallonhallintaprosentit joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. Pallonhallinta kotiotteluissa (%) 58,7 % 55,3 % 53,6 % 5,9 % 5,7 % 5,4 % 50,9 % 50,8 % 50,4 % 49,8 % 48,6 % 47,6 % 47, % HJK Jaro RoPS KuPS Inter KA. IFK SJK Lahti Honka VPS TPS MYPA KUVA 9. Pallonhallintaprosentit joukkueittain kotiotteluissa Veikkausliiga kaudella 04.

22 Pallonhallinta vierasotteluissa (%) 54,0 % 5,5 % 50,8 % 50,6 % 49,7 % 48,6 % 48,5 % 48,4 % 47, % 46,8 % 45,5 % 45,3 % 44, % HJK Jaro Inter KuPS RoPS KA. SJK Lahti IFK Honka MYPA TPS VPS KUVA 0. Pallonhallintaprosentit joukkueittain vierasotteluissa Veikkausliiga kaudella 04. 4,7 % Ero pallonhallinnassa kotona ja vieraissa (ero prosenttiyksiköissä:, +=enemmän kotona kuin vieraissa, =vähemmän kotona kuin vieraissa) 4,4 % 4,0 % 3,8 % 3,8 % 3,0 %,8 %,3 %,3 %,0 %,7 %,3 % 0,9 % HJK VPS RoPS Jaro IFK Honka KA. SJK TPS Lahti MYPA KuPS Inter KUVA. Ero pallonhallintaprosenteissa (prosenttiyksiköt) koti ja vierasotteluiden välillä Veikkausliiga kaudella 04.

23 Tehdyt maalit ja laukaukset Suomen mestaruuden voittanut HJK teki otteluissaan eniten maaleja ottelua kohden Klubin maalikeskiarvon ollessa,88 maalia/ottelu (03,36 maalia/ottelu) (kuva ). HJK:n ottelukohtainen maalikeskiarvo on 000 luvun 4. pienin, kun vertailuun otetaan joka vuodelta eniten maaleja tehnyt joukkue. HJK, MYPS ja IFK Mariehamn tekivät paljon maaleja kotiotteluissaan (kuva 3).,88 Maalit (kpl/ottelu),5,4,36,33,9,7,4,,5,,09 0,88 HJK IFK Jaro Lahti KuPS KA. Inter MYPA SJK Honka RoPS VPS TPS KUVA. Tehdyt maalit (kpl/ottelu) joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. Maalit (kpl/ottelu) kotona,00,00,94,47,47,44,38,38,35,4,9,9,06 HJK MYPA IFK KA. Lahti SJK KuPS Inter VPS Honka TPS Jaro RoPS KUVA 3. Tehdyt maalit (kpl/ottelu) kotiotteluissa joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04.

24 4 Maalit (kpl/ottelu) vieraissa,75,65,9,5,8,8,,06,06,00 0,8 0,59 0,44 HJK Jaro KuPS Lahti Inter RoPS KA. Honka IFK SJK VPS TPS MYPA KUVA 4. Tehdyt maalit (kpl/ottelu) vierasotteluissa joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. Kuvassa 5 on esitetty joukkueiden pelitilanteista ja erikoistilanteista tekemät maalit. HJK teki eniten pelitilannemaaleja ja yhdessä FF Jaron kanssa myös eniten erikoistilannemaaleja. Myös IFK Mariehamn iski tehokkaasti maaleja pelitilanteista (. eniten), mutta yllättävän vähän (. vähiten) erikoistilanteista. (Kuva 5.) Tehdyt Veikkausliiga maalit kaudella HJK IFK Jaro Lahti KuPS Inter MYPA SJK Honka RoPS VPS TPS Pelitilanteesta Erikoistilanteesta KUVA 5. Pelitilanteista ja erikoistilanteista tehdyt maalit joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. Taulukossa 7 kuvataan vielä tarkemmin maaleihin johtaneiden hyökkäysten tyypit joukkueittain kaudella 04. Joukkuekohtaisesti tulokset esitetään myös raportin lopussa joukkueyhteenvedoissa ja koko liigan yhteenveto on esitetty kuvassa 0.

25 5 HJK rakensi eniten maaleja hitailla pelitilannehyökkäyksillä, mutta suhteessa riippuvaisin hitaan hyökkäämisen malleistaan maalinteossa olivat FC Honka ja KuPS, jotka tekivät yli puolet maaleistaan hitailla pelitilannehyökkäyksillä. (Taulukko 7.) Pronssimitalisti FC Lahti teki eniten maaleja nopeista pelitilannehyökkäyksistä ja Lahti teki myös suhteessa muita suuremman osan nopeista hyökkäyksistä (36 % maaleista). Sen sijaan RoPS:lla, Hongalla ja SJK:lla nopeista hyökkäyksistä syntyneiden maalien määrä ja osuus jäi pieneksi. (Taulukko 7.) Eniten erikoistilannemaaleja tekivät siis HJK ja FF Jaro. Varsinkin Jaro oli todella riippuvainen erikoistilanteistaan maalinteossa, sillä peräti 45 % pietarsaarelaisten maaleista syntyi erikoistilanteista. Myös VPS, Inter ja RoPS tekivät suhteessa suurimman osan maaleistaan erikoistilanteista, kun maaleja tarkastellaan tällä kolmijaolla. (Taulukko 7.) TAULUKKO 7. Maaleihin johtaneiden hyökkäysten tyypit joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. MAALIEN TYYPPI Hidas pelitilannehyökkäys Nopea pelitilannehyökkäys Erikoistilanteesta HJK 6 (4 %) 5 (4 %) (34 %) SJK 8 (45 %) 6 (5 %) 6 (40 %) FC Lahti 6 (36 %) 6 (36 %) 3 (9 %) VPS (3 %) 9 (5 %) 6 (44 %) IFK Mariehamn 4 (48 %) 5 (30 %) ( %) FF Jaro 7 (36 %) 9 (9 %) (45 %) KuPS 3 (5 %) 8 (8 %) 3 (30 %) MYPA 0 (49 %) 8 (0 %) 3 (3 %) RoPS 5 (4 %) 6 (6 %) 6 (43 %) FC Inter 6 (38 %) 8 (9 %) 8 (43 %) FC Honka 0 (53 %) 6 (6 %) (3 %) TPS (4 %) 7 (4 %) 0 (34 %) Useimmin maalintekoon pelitilanteissa keskityksillä murtautuivat FC Honka ja FC Lahti, jotka molemmat tekivät maalia keskitysten kautta. HJK pääsi useimmin murtautumaan maalintekoon läheltä ja IFK kaukaa vastustajan puolustuslinjaa lähteneillä murtavilla syötöillä. (Taulukko 8.) HJK teki eniten maaleja kulmapotkuista, SJK rangaistuspotkuista ja VPS suorista vapaapotkuista (taulukko 9). TAULUKKO 8. Murtautumistapa pelitilannemaaleissa joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. Murtautumistapa HJK SJK Lahti VPS IFK Jaro KuPS MYPA RoPS Inter Honka TPS Keskitys Murtava syöttö läheltä Murtava syöttö kaukaa Syöttö päätyrajalta t Kaukolaukaus Kuljetuksen jälkeen Kombinaatio Puolustuksen virhe 0 0 Yht

26 6 TAULUKKO 9. Erikoistilanteiden tyyppi maaliin johtaneissa erikoistilanteissa joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. Tyyppi HJK Honka IFK Inter Jaro KuPS Lahti MYPA RoPS SJK TPS VPS Kulmapotku Rangaistuspotku Sivuvapaapotku Vapaapotku Rajaheitto Yht HJK teki selvästi eniten maaleja rangaistusalueen sisältä ja IFK puolestaan eniten rangaistusalueen ulkopuolelta (kuvat 6 ja 7). Suhteessa suurimman osan maaleistaan rangaistusalueen sisältä teki kuitenkin MYPA ja rangaistusalueen ulkopuolelta VPS (kuva 8.) 56 Maalit rangaistusalueen sisältä (yht.) HJK IFK Jaro Lahti KuPS Inter MYPA SJK RoPS Honka VPS TPS KUVA 6. Rangaistusalueen sisältä tehdyt maalit joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04. Maalit 6 alueen ulkopuolelta (yht.) IFK Jaro HJK VPS SJK Lahti KuPS Honka TPS RoPS Inter MYPA KUVA 7. Rangaistusalueen ulkopuolelta tehdyt maalit joukkueittain Veikkausliiga kaudella 04.