PROJEKTIVIENNIN ESISELVITYSTEN JA KOHDEMAASSA TOTEUTETTAVAN PILOTOINNIN RAHOITUS- JA TUKIMUODOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTIVIENNIN ESISELVITYSTEN JA KOHDEMAASSA TOTEUTETTAVAN PILOTOINNIN RAHOITUS- JA TUKIMUODOT"

Transkriptio

1 PROJEKTIVIENNIN ESISELVITYSTEN JA KOHDEMAASSA TOTEUTETTAVAN PILOTOINNIN RAHOITUS- JA TUKIMUODOT TAMMIKUU

2 ESIPUHE Selvityksen tavoitteena oli vertailla sitä, miten muut maat edistävät yritystensä varhaista tiedonsaantia vientikaupan kohdemaissa suunnitteilla olevista infrastruktuurihankkeista sekä toteuttavat vientiedellytysten ennakoivaa rakentamista ja mahdollistavat kohdemaassa tapahtuvan teknologiapilotoinnin ja referenssien toteuttamisen. Erityistä huomiota kiinnitettiin infrastruktuuriprojektiviennin toteutettavuusselvitysten (Feasibility Study) rahoitusinstrumenttien etsimiseen. Selvitys toteutettiin osana Tekesin rahoittamaa Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) hanketta. Selvitys toteutettiin haastatteluin sekä Finpron maatoimistojen toimittamien aineistojen perusteella. Suomalaisten viennin rahoitus- ja muiden tuki-instrumenttien nykytila-analyysissa sekä yritysten tarpeiden kartoittamisessa hyödynnettiin Esylep (Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä) hankkeessa kerättyä tietoa. Selvityksessä käytiin läpi 14:sta valitusta maasta yhteensä noin 70 tuki-instrumenttia, jotka arvioitiin relevanteiksi työn tavoitteiden kannalta. Kyseessä on benchmarking selvitys ja on mahdollista, että tarkastelluilla mailla on sellaisia aihepiiriin liittyviä tukiinstrumentteja, jotka ovat syystä tai toisesta rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle. Selvitykseen valikoituneet tuki-instrumentit on irrotettu laajemmasta viitekehityksestä ja tämän selvityksen perusteella on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden vaikuttavuudesta. Selvityksen perusteella muissa maissa ei ole radikaalisti suomalaisista instrumenteista poikkeavia rahoituskeinoja. Muiden maiden vienninedistämiskonsepti valituissa kohdemaissa painottuu Suomen mallia enemmän kohdemaissa tapahtuvaan ennakointi-, tutkimus- ja vaikuttamistyöhön, joiden tuloksia välitetään aktiivisesti oman maan vientiyrityksille. Tuki-instrumenttien vaikuttavuuden ja yritysten saaman hyödyn tarkastelu vaatisi laajempaa jatkoselvittelyä maiden viennin tukikehikoista sekä case-kohtaisten selvitysten toteuttamista. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ssä selvityksen toteutuksesta vastasivat Essi Artima- Sulkinoja, Emmi Kaipio, Päivi Menard, Mika Sulkinoja ja Tomi Tura. Kiitämme yhteistyöstä Finprota sekä Finnish Water Forum ry:tä. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA FOKUS Selvityksen toteutus Selvityksen rajaukset Raportin rakenne 6 2. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Nykyiset feasibility study- rahoitusinstrumentit Suomessa 9 3. AIEMMAT SELVITYKSET JA ARVIOINNIT YRITYSTUET LAINSÄÄDÄNNÖN KANNALTA YHTEENVETO KANSAINVÄLISESTÄ VERTAILUSTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET YHTEENVETO TUKIMUODOISTA MAAKOHTAISESTI Sweden Denmark German Netherland 42 Liite 1. Työpajan osallistujat sekä suositukset siitä, miten suomalaisyritysten pääsyä viennin infrahankkeiden valmisteluun ja toteutukseen voidaan edistää. 2

4 1. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA FOKUS Selvityksen tavoitteena on ollut vertailla sitä, miten muut maat tukevat omilla resursseillaan yritystensä pääsyä viennin infrastruktuurihankkeiden valmisteluun ja toteutukseen sekä mahdollistavat kohdemaassa tapahtuvan viennin teknologiapilotoinnin ja referenssien toteuttamisen Selvitys piti sisällään tarkastelun kehitysyhteistyörahojen käytöstä sekä erilaiset transitio-ohjelmat kaupallisen toiminnan käynnistämiseksi kehitysavun ulkopuolelle siirtyneiden maiden kanssa. - Erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamien hankkeiden tarjouskilpailuissa menestymistä tukevat aikainen tiedonsaanti, oikeanlaiset kontaktit sekä vaikuttaminen hankevalmisteluun laitosten sisällä. Selvitystyö 3

5 piti sisällään tarkastelun siitä, miten eri maat toteuttavat tätä aikaisemman vaiheen vaikuttamista ja tiedon keräämistä ja välittämistä oman maansa yrityksille tulevista hankkeista. 1.1 Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin lokakuun 2012 ja tammikuun 2013 välisenä aikana. Selvityksen taustatiedot hankittiin haastattelemalla henkilöitä keskeisistä viennin rahoitusta ja tukea tarjoavista organisaatioista Suomessa sekä tutustumalla aiempiin selvityksiin ja toteutettuihin arviointeihin. Kansainvälinen benchmarkaus piti sisällään 14 maata. Tarkasteltaviksi maiksi valittiin keskeisimmät cleantechin vientimaat sekä joukko tukitoimenpiteiltään kiinnostavia EU- tai muita maita:,, -,,,,,,,,, ja Selvitystyön puolessa välissä järjestettiin työpaja suomalaisille yrityksille, vienninedistämisorganisaatioille ja rahoituslaitoksille. Työpajassa esiteltiin kansainvälisen benchmarkauksen keskeisimmät tulokset sekä haettiin suosituksia selvityksen suuntaamiselle jatkossa. Työpajassa esiin nousseiden suositusten pohjalta selvitys fokusoitiin keskeisiin EU-maihin, joiden yhteenvedot on esitetty myös tässä raportissa. Liitteessä yksi on listattu työpajan osallistujat sekä esiin nousseita ehdotuksia siitä, miten voidaan edistää suomalaisyritysten pääsyä viennin infrahankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Selvityksessä käytiin läpi 14:sta valitusta maasta yhteensä noin 70 tukiinstrumenttia, jotka arvioitiin relevanteiksi työn tavoitteiden kannalta. Tarkemman analyysin kohteiksi valittiin instrumentit, jotka yhden tai useamman piirteensä vuoksi arvioitiin kiinnostaviksi suomalaisen vientitukijärjestelmän kannalta. Tällaisia olivat esimerkiksi instrumentit, joiden toimintamalli poikkeaa suomalaisesta mallista merkittävällä, mutta silti täälläkin toteuttamiskelpoisella tavalla. Kyseessä on benchmarking selvitys eikä sen perusteella voida tehdä täysin kattavaa nykytilakuvausta. Selvityksen fokusoinnin ja toteutuksen osalta on mahdollista, että tarkastelluilla mailla on sellaisia aihepiiriin liittyviä tuki- 4

6 instrumentteja, jotka ovat syystä tai toisesta rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle. Selvitykseen valikoituneet tuki-instrumentit on irrotettu laajemmasta viitekehityksestä ja tämän selvityksen perusteella on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden vaikuttavuudesta. Lähes kaikissa johtavissa ympäristöteknologian vientimaissa on vihreän talouden ohjelmat ja strategiat, jotka sisältävät lukuisia tukitoimenpiteitä, säädöksiä ja kannusteita niin kotimarkkinoiden kehittämiseksi, t&k -toiminnan vauhdittamiseksi kuin yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Näiden tarkastelu ei sisältynyt toteutettuun selvitykseen. Tuki-instrumenttien vaikuttavuuden ja yritysten saaman hyödyn tarkastelu vaatisi laajemmin maiden tukikehikoiden analysointia sekä case-kohtaisia selvityksiä, joita tässä selvityksessä ei ole toteutettu. Lisäksi osassa tarkastelluissa tuki-instrumentissa ensisijaiset vaikuttavuustavoitteet ovat muut kuin yritysten liiketoiminnalliset hyödyt. 1.2 Selvityksen rajaukset Tässä selvityksessä on keskitytty erityisesti ympäristö- ja energiasektorilla toteuttaviin tukitoimenpiteisiin. - Euroopan Unioni sekä kansainväliset kehityspankit ovat keskeisiä toteutettavuusselvitysten rahoittajia. Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamat hankkeet ovat suuria ja vaatimukset toteuttajille referenssien, 5

7 teknologian ja osaamisen suhteen ovat korkeat. Tässä selvityksessä keskityttiin niihin toimenpiteisiin, joilla eri maat edistävät ja mahdollistavat oman maansa yritysten pääsyä mukaan EU:n ja kehityspankkien rahoittamiin hankkeisiin. Yritysten teknologian ja osaamisen pilotoinnin osalta sekä referenssi- ja demonstraatiomahdollisuuksien edistämisessä selvityksessä ei tarkasteltu rahoitusinstrumentteja kotimarkkinareferenssien synnyttämiseksi. Toimenpiteet, joilla kotimarkkinoilla olevia pilot- ja referenssilaitoksia esitellään potentiaalisille asiakkaille, sisällytettiin selvitykseen Raportin rakenne Tätä selvitystyötä on edeltänyt erilaisia kartoituksia suomalaistyritysten kansainvälistymisen pullonkauloista ja tulevaisuuden markkinamuutosten seuraamisesta. Selvityksen tausta ja lähtökohdat on esitetty luvussa kaksi ja aihepiiriin liittyvistä muista selvityksistä ja arvioinneista on tehty yhteenvedot luvussa kolme. Luku viisi sisältää yhteenvedon kansainvälisestä benchmarkkauksesta ja luvussa kuusi selvitystyön pohjalta tehdyt johtopäätökset ja suositukset. Luvussa seitsemän esitetään maittain koottuna neljän keskeisimmän EU maan toteutettavuusselvitysten rahoitusinstrumentit. Liitteessä yksi on yhteenveto työpajassa esiin nousseista huomioista ja kehittämistarpeista. 6

8 2. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (entinen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy) toteutti vuosien 2011 ja 2012 aikana kahden ympäristöalan yritysryhmän kanssa prosessit ennakointitiedon hyödyntämiseksi yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Prosessit toteutettiin osana Tekesin rahoittamaa Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) hanketta. Tavoitteena oli uuden liiketoiminnan ja yritysten kilpailukyvyn kehittäminen sekä tiedon tuottaminen erilaisten menetelmien toimivuudesta ennakointitiedon hyödyntämisessä. Pilottien painopiste oli ympäristöalan yritysten markkina-alueilla havaittavien markkinamuutosilmiöiden ja teknologisen kehityksen analysoinnissa ja tulkinnassa. Keskeisenä johtopäätöksenä tästä hankkeesta oli, että ennakointityön pitäisi olla kaksisuuntaista; tietoa eri teknologian ja markkinoiden kehittymisestä tulisi käyttää alan toimintaehtojen muuttamiseen kuten asennemuutokseen sekä asiakkaan ymmärryksen lisäämiseen muuttuvista markkinoista ja uusien ratkaisujen tarpeellisuudesta. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Finnish Water Forum ry kartoittivat vuonna 2011 ympäristöyritysten viennin esteitä. Keskeiseksi pullon kaulaksi yritykset esittivät sen, että suomalaiset rahoitusinstrumentit eivät tue tällä hetkellä riittävästi projektivientihankkeiden identifiointia ja hankevalmistelun rahoitusta sekä pilotointia. Yritykset kokivat, että tämä muodostaa esteen suomalaiselle viennille. Yritysten oli aikaisemmin mahdollista saada Suomen valtiolta tukea infrastruktuurihankkeiden identifiointiin ja hankevalmisteluun sekä käynnistää tuen avulla vientihankkeita yhteistyössä kumppanimaan asiakkaan kanssa. Tukea sai sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä hankkeiden valmisteluun kaupalliselta pohjalta että lähialuetukena ulkoasiainministeriön ja muiden ministeriöiden kautta. Tuella oli merkittävä vaikutus mm. useiden vesialan lippulaivahankkeiden toteutukseen suomalaisyhteistyönä, esimerkkeinä Pietarin jätevedenkäsittelyn parantaminen ja Tallinnan vesilaitoksen uudistaminen. Yritysten kokemusten mukaan hankkeiden identifioinnin ja hankevalmistelun tekeminen suomalaisvoimin parantaa merkittävästi suomalaisten mahdollisuuksia päästä mukaan investointivaiheen toteuttamiseen. Samalla on pyrkimyksenä synnyttää alihankintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Ilman 7

9 aikaista mukana oloa on hankkeen myöhempiin vaiheisiin yritysten kokemusten mukaan vaikea päästä. Suomalaiset yritykset ovat kansainvälisessä mittakaavassa pieniä tai enintään keskisuuria. Verrattuna suuriin ulkomaisiin yrityksiin suomalaisyrityksillä ei yleensä ole mahdollisuuksia investoida itse hankeselvityksiin. Keskeinen tekijä erityisesti infrastruktuurivientihankkeiden käynnistymisessä ja sisällön määrittelyssä on hankkeiden alkuvaiheen valmistelu. Valmistelu voi käsittää kevyen hankeidentifioinnin tai syvällisemmän hankeselvityksen alla kuvatusti. Hankkeissa, joissa tavoitteena on käynnistää projekti ja hakea sille rahoitusta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, ensivaiheen valmistelu käsittää hankkeen identifioinnin ja siihen pohjautuvan hanke-ehdotuksen. Laadittavassa raportissa (project identification report) kuvataan hankkeen nykytilanne, ehdotetaan investoinnin sisältöä ja perustellaan investoinnin toteutusta sillä saavutettavilla eduilla. Mikäli rahoituslaitos päättää viedä hanketta eteenpäin, laaditaan seuraavassa vaiheessa rahoituslaitoksen omien menettelytapojen mukainen, tarkempi toteutettavuusselvitys (feasibility study). Vaikka toteutettavuusselvitys kilpaiiutetaan, toimivat identifiointivaiheessa tehdyt määrittelyt sen pohjana. Identifioinnilla on siten merkittävä hankkeen toteutusta ja valittavia ratkaisuja ohjaava vaikutus. Identifioinnin kustannus on tyypillisesti alle EUR. Yritysvetoisissa hankkeissa, joissa rahoittajataho ei ole etukäteen määritelty tai rahoitus voi tulla yksityissektorilta, tehdään identifiointi ja alustava toteutettavuusselvitys usein yhdessä. Tällöin kyseessä on syvällisempi hankevalmistelu (project preparation), jonka kustannus on tyypillisesti yli EUR. Koska selvityksiä ei ole välttämätöntä kilpailuttaa, on hankevalmistelun tekemisellä tässä tapauksessa vielä suorempi vaikutus investointivaiheen osallistumismahdollisuuksiin kuin edellisen tapauksen hankeidentifioinnilla. EU:n laajentumisen myötä lähialuerahoituksen käyttömahdollisuudet ovat rajoittuneet Venäjän lähialueisiin ja lisäksi rahoituksen määrä on laskussa. Finnpartnershipin ja Pohjoismaiden Projektivientirahasto Nopefin rahoituksen käyttöä vaikeuttaa huomattavasti päätöksenteossa sovellettava de minimis tukisääntö. Enimmäissumma ( eur kolmen vuoden aikana) ylittyy helposti varsinkin, jos yritys osallistuu useampaan hankevalmisteluun. Rahoitusta myönnetään lisäksi vain pitkäaikaiseen paikalliseen yhteistyöhön (etabloituminen) tähtääviin toimiin, mikä rajaa pois vientihankkeet. Vain hyvin 8

10 harvalla suomalaisyrityksellä on resursseja esim. vesilaitoksen pitkäaikaisen operoinnin hoitamiseen toisessa maassa. Yritysten kokemusten mukaan kansainvälisissä tarjouskilpailuissa on ollut mukana muiden maiden yrityksiä, joille toteutettavuusselvityksiä on resursoitu. Ei ole kuitenkaan selvää näyttöä, että tähän olisi käytetty radikaalisti suomalaisista instrumenteista poikkeavia rahoituskeinoja. 2.1 Nykyiset feasibility study- rahoitusinstrumentit Suomessa Oheiseen taulukkoon on koottu Suomessa tällä hetkellä tarjolla olevat rahoitusinstrumentit, jotka mahdollistavat toteutettavuusselvitysten tekemisen. 9

11 10(48) Nimi Tuen saaja Kohdemaat Tuettavat toimenpiteet Rahoitus ELY-KESKUS Valmistelurahoitus Pk-yritykset, Häme Ei markkinaaluerajausta Valmistelevat, kartoittavat, selvityshankkeet 70% hyväksyttävistä kustannuksista, enintään euroa Avustus Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen oltava pääosassa. Myös omat palkat ja ulkomaanmatkat tapauskohtaisesti. De minimis -tukea FINNFUND Osakepääomasijoitus, investointilaina ja välirahoitus. Hankeyhtiöt kohdemaissa. Kehitysmaat (OECD:n eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea DAC:n määrittelemät kehitysmaat) ja Venäjällä. Ympäristö-, markkina- ja kilpailutilanne, teknologian soveltuvuus ja muut toteutettavuusselvitykset. Kohdeyritysten tulee toimia yksityisellä sektorilla tai olla yksityistämishankkeita Tapauskohtaista FINNPARTNERSHIP Liikekumppanuustuki Suomalaiselle, yritykselle, julkiselle liikelaitokselle, kansalaisjärjestölle/ yhdistykselle, tutkimuslaitokselle/ yliopistolle tai vastaavalle organisaatiolle OECD:n DAC listattuun maahan suuntautuvaan hankkeeseen Pitkäaikaiseen etabloitumiseen kehitysmaahan tähtääviä toimia, esim tytär-/yhteisyrityksen perustaminen, alihankinta, lisäarvollinen kehitysmaatuonti 30/50/70% hyväksyttävistä kustannuksista, riippuen kohdemaasta ja hakijayrityksen koosta De minimis tukea. Vuoden 2013 alusta pois lukien hankkeet, joiden yrityskumppanuuden kohdemarkkinat kokonaisuudessaan on Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella: tuotettavat tavarat tai palvelut ovat tarkoitetut ainoastaan ETA:n ulkopuolelle ja tuella ei voi olla vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. 10

12 TEM/FINNVERA OYJ TEM:n avustus pkyritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä Suomalainen pkyritys Venäjä Hankeselvitykset, joiden tavoitteena on tuotannollisen tai palvelualan tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen Venäjälle, tuotannollista tai palvelutoimintaa harjoittavan tytäryrityksen toiminnan merkittävä kehittäminen tai tuotannollisen tai palvelualan yhteistyön aloittaminen Venäläisen yrityksen kanssa. Tuettavia toimenpiteitä ovat yrityksen oman henkilökunnan hankkeeseen käyttämä työaika, ulkopuolisten asiantuntijoiden kustannukset, sekä matka- ja majoituskustannukset. 50% hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään euroa. Avustusta voi saada enintään kolmeen hankevaiheeseen edellyttäen että edellinen vaihe on toteutettu ja loppuraportoitu hyväksyttävästi. De minimis -tukea NOPEF Ehdollinen kansainvälistymislaina Pohjoismaiset PKyritykset (alle 250 työntekijää, 50 M EUR liikevaihto konsernitasolla). Yritys joka on toiminut vähintään vuoden ajan voi hakea rahoitusta Nopefilta. Kaikki EU/EFTA:alueen ulkopuolella sijaitsevat maat Hankeselvitykset (feasibility study) jotka tähtäävät investointeihin EU/EFTAn ulkopuolelle. Esitutkimustoimenpiteet esim. yrityksen sisäiset palkkakulut, matkat, majoitus, juridiset ja taloudelliset neuvonantajat ja konsultit, riski- ja kannattavuustutkimukset, käännös- ja tulkkauspalvelut, liiketoimintasuunnitelmien laatiminen, yhteistyökumppanien arviointi Enintään 40% hyväksytyistä hankekustannuksista, keskimäärin n EUR per hanke. De minimis -tukea 11

13 Ulkoasiainministeriö (Energy and Environment Partnership Programme Southern and East Africa, EEP-S&EA) Kansalaisjärjestöt, julkiset ja yksityiset hankkeet, tutkimuskeskukset ja konsulttiyritykset. Keski-Amerikka ja Andien alue, eteläinen ja Itä-Afrikka sekä Mekongin alue ja Indonesia Toteutettavuusselvitykset tai niiden esiselvitykset, resurssikartoitukset, pilotti- ja mallihankkeet, strategiset selvitykset ja linjausten kehittäminen. Tapauskohtaista. EEP-tuen tarkoitus on täydentää hakijan omaa ja muualta tulevaa rahoitusta. Taulukko 1: Suomessa käytössä olevat rahoitusinstrumentit, jotka mahdollistavat toteutettavuusselvitykset 12

14 3. AIEMMAT SELVITYKSET JA ARVIOINNIT Sitran ympäristöohjelma: Fenex hanke Osana Sitran vuonna 2008 päättynyttä ympäristöohjelmaa toteutettiin Fenex - hanke, jossa kuvattiin käytännön hankkeiden kautta rahoitukseen ja toimintamalleihin liittyviä haasteita viennin kehittämisessä Baltian maissa, Ukrainassa ja Venäjällä. Hankkeen aikana erityisesti toteutettavuusselvitysten (feasibility study) rahoituksen puuttuminen havaittiin haasteeksi. Hankkeessa mukana olleet yritykset totesivat julkisilla varoilla rahoitettujen selvitysten antaneen esimerkiksi tanskalaisille yrityksille Baltian maissa vuosien etumatkan. Hankkeessa kartoitetuista Viron kohteista tanskalaiset olivat tehneet vuonna 2004 toteuttavuusselvitykset kahden sikalan biokaasun talteenotosta siten, että ratkaisuina esitettiin ainoastaan tanskalaista teknologiaa ja osaamista. Hankkeessa kokeiltiin eri vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi ja ehdotettiin Suomeen ns. feasibility study rahaston perustamista. Ehdotus koski julkisesti tuettua instrumenttia, joka olisi avoin kaikille yrityksille koosta riippumatta ja jota ei olisi rajattu tiettyihin kohdemarkkinoihin. Vaihtoehtoina tälle esitettiin lisäksi: 1. Hiilirahoituksen kehittäminen esimerkiksi ulkoministeriön kautta siten, että JIja CDM-hankkeissa voidaan hankkeen tuottamia päästövähenemiä käyttää etukäteen hankekehitykseen (ns. up-front payment) Tanskan malliin. Hiilirahoitushan voi periaatteessa kattaa kaikki potentiaalisimmat kohdemaat ja soveltuu osarahoituksena varsin monen sektorin hankkeille kun hankkeet strukturoidaan kokonaisvaltaisesti asiakastarpeiden mukaan. 2. Nopefin rahoituksen laajentaminen myös muille kuin pk-sektorin yrityksille 3. Finnpartnership liikekumppanuustuen laajentaminen myös muille kuin OECD/DAC luokituksen mukaisille kehitysmaille. Kohdemaan kehitysvaikutusten lisäksi tavoitteeksi esitettiin globalisaation haittavaikutusten vähentäminen kotimaassa suomalaista vientiä edistämällä, mikä loisi uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja kotimaahan. 4. Muu, uusi revolving fund tyyppinen tukimuoto, joka on erityisesti suunnattu yritysverkostoille ja toimii siten, että FS-rahoituksella tuetun hankkeen toteutuessa saatu rahoitus maksetaan takaisin ja palautuu uudelleen kiertoon. Lisäksi hankkeen loppuraportissa todetaan, että valmistelurahoitus, jota mm. ympäristöministeriö aiemmin kanavoi, ei yksinään ole ratkaisu esimerkiksi Venäjällä toimittaessa. Vaihtoehtona tälle hankkeessa esitettiin 13

15 kumppanuusmallia, jossa suomalainen ja ulkomainen yritys tai kunnallinen laitos voisivat hakea rahoitusta toisensa löydettyään. Esitetyn mallin lähtökohtana olisi alussa annettava twinning-tyyppinen management-tuki, mitä kautta varsinaisista investointihankkeista saataisiin kannattavampia kustannusten pienentymisen myötä. Tämän jälkeen voitaisiin käyttää feasibility study -rahoitusta konkreettisten investointien tunnistamiseen, joihin tarjottaisiin 2-3 vuoden operoinnin sisältävä rahoituspaketti, minkä jälkeen yritys/laitos/kunta olisi vapaa kilpailuttamaan sopimuksen. Suomalaisten pk-yritysten Venäjälle kohdistuvan hankevalmistelutuen arviointi Ulkoasiainministeriö toteutti vuonna Impact Consulting Oy Ltd:llä Venäjälle kohdistuneen suomalaisten pk-yritysten hankevalmistelutuen arvioinnin. Pk-yritysten hankevalmisteluun osoitetun määrärahan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yritysten Venäjälle kohdistuvan liiketoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Rahoitetuilla hankkeilla pyrittiin käynnistämään tai edelleen kehittämään suomalais-venäläistä tuotannollista yhteistyötä, palvelujen tuottamista tai muuta yritystoiminnan yhteistyötä. Käytännössä määrärahaa pystyi käyttämään sellaisiin esi- ja toteutettavuusselvityksiin sekä henkilöstön koulutukseen, joilla edistettiin liiketoiminnan toteutumista ja kehittämistä eri aloilla. Lähialueyhteistyömäärärahoista maksettava hankekohtainen avustus oli korkeintaan euroa ja 50 % toteutuneista kustannuksista. Vuosina toimintaan kohdennettiin yhteensä 3,9 miljoonaa euroa ja rahoituspäätöksiä oli marraskuun 2009 loppuun mennessä tehty 138 hankkeelle. Käytännön hallinnoijana ja asiantuntijaorganisaationa on koko instrumentin olemassaoloajan toiminut Finnvera Oyj. Arvioinnin tulokset osoittivat pk-yritysten hankevalmistelutuen olleen onnistunut kokonaisuus. Erityisen tarkoituksenmukaista se oli 2000-luvun alussa, jolloin Venäjän liiketoiminnallinen ympäristö oli turbulenssissa ja pkyrityksiltä puuttuivat Venäjällä toimintaa tukevat rakenteet. Yritystasolla instrumenttia pidettiin hyvin tarkoituksenmukaisena. Tuki-instrumentin jatkamisen lisäksi arviointiraportissa esitetään seuraavaa: 1. Instrumentin käytön laajentaminen koko Venäjää koskevaksi 2. Laaditaan pk-yrityksille suunnatuista rahoitusmahdollisuuksista kokonaiskuvan antava selvitys 3. Etsitään aktiivisesti sellaisia venäläisiä yhteistyötahoja, joiden avulla voidaan yhdessä edesauttaa tehokkaammin pk-yritysten hankkeiden 14

16 toteutusta kohdealueilla. Tämä voisi edetä pilotti- alueiden ja - alojen/sektorien kautta. Tulisi myös harkita, miten pk-yritysten tukitoiminnot voitaisiin integroida EU:n ja Venäjän välisiin rajaalueyhteistyöohjelmiin (ENPI CBC), ja miten lähialueyhteistyövaroin voitaisiin kehittää pk-sektoria tukevia ratkaisuja institutionaalisella ja koulutuksellisella tasolla. 4. Vahvistetaan pk-yritysten hankerahoitusmahdollisuuksien markkinointia ja viestintää, etenkin Finnveraa hyödyntäen. 5. Laaditaan sekä hankesuunnittelulle että raportoinnille selkeät ohjeet siitä, miten hankkeiden tuloksia, tehokkuutta ja vaikutuksia mitataan, ja miten mittarit tulisi ottaa huomioon valmisteluissa ja raportoinnissa. 6. Suunnitellaan pk-yrityksille kohdennettavia koulutusmoduuleja, joiden avulla selvennetään venäläistä liiketoimintaympäristöä ennen hankkeiden alkamista. Selvitys cleantech yritysten rahoitusmalleista Sitran ympäristöohjelma toteutti vuonna 2006 Cleantech Investillä selvityksen cleantech yrityksille suunnatuista julkisista rahoitusmalleista Suomessa ja ulkomailla. Selvityksessä todettiin seuraavaa Suomen rahoitusinstrumenttien osalta: Suomessa on tarjolla runsaasti yritysten perustamiseen ja tuotekehitykseen liittyviä valtiollisia rahoitusinstrumentteja Poikkeuksena on demonstraatiolaitosten rakentamiseen toivottavien valtiollisten rahoitusinstrumenttien puute Useimmat maailmalta löydetyt parhaat käytännöt ovat jossain muodossa jo käytössä Suomessa Maailmalta kerättyjä oppeja kannattaa kuitenkin hyödyntää nykyisiä instrumentteja kehittäessä ja uusia suunniteltaessa Rahoitusinstrumentit ovat siis jo nyt hyvällä mallilla Suomessa. Tärkeää olisikin saada lisättyä cleantech -yritysten määrää mm. lopputuotteiden kysyntää tukemalla ja kasvattamalla korkeakoulujen tutkimustoimintaa Cleantech toimialan kehittymisen kannalta olennaista ovat toimivat kotimarkkinat. Cleantech -kotimarkkinoiden luomiseksi tuet ja säädökset ovat useiden tuotteiden kohdalla toistaiseksi välttämättömiä. Selvityksessä läpikäydyissä rahoitusinstrumenteista Suomen kannalta mielenkiintoisimmiksi nostettiin on Carbon Trust ohjelma ja WD Loan and Investment Program ohjelma. 15

17 Selvityksessä esitetään kymmenen menestystekijää, jotka tulisi ottaa huomioon uusia puhtaan teknologian rahoitusinstrumentteja suunniteltaessa: Yksityinen sektori otettava mukaan jo suunnitteluvaiheessa markkinalähtöisyyden takaamiseksi. Yksityinen sektori mukaan rahoitusinstrumentin hallinnointiin mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyöllä esim. yksityisen rahoitussektorin kanssa on mahdollista saada huomattavasti laajempi vaikuttavuus samoilla panostuksilla. Innovaatiotuet yhtenäisiksi. Innovaatiotuet teknologia pushista kysyntä pulliin on oltava linjassa toistensa kanssa ja muodostettava yhtenäinen jatkumo. Markkinalähtöisiä instrumentteja on suosittava tukiaisten sijaan Säädöksiä ja verokäytäntöjä on suosittava tukien sijaan. Säädökset ja verot mielletään pysyvämmiksi kuin tuet. Siksi nämä rohkaisevat yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan paremmin kuin erilliset tuet. Instrumentin on täytettävä olemassa oleva rahoitustyhjiö, jotta se ei vääristä markkinoita. Instrumentin on oltava pitkäjänteinen. Yrityksillä on oltava varmuus jatkuvuudesta. Kuitenkin instrumentin vaiheittainen poistuminen on suunniteltava jo alusta alkaen. Pitkällä aikavälillä kaikkien tuettavien toimien on oltava markkinalähtöisesti kannattavia. Tuet kannattaa kohdistaa valmiiksi kannattaviin kohteisiin. Tukien rooli tulisi olla mieluummin taloudellisesti kannattavia kuin kannattamattomia ympäristöinvestointeja kannustava. Pelkkä teknologian kehityksen tukeminen ei riitä. On myös tuettava uuden teknologian demonstrointia ja käyttöönottoa. Taloudellisen kasvun kannalta soveltaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin tutkimusja kehitystoiminta. Missio selväksi. Rahoitusinstrumentin tarkoitus on oltava selvä. Esimerkiksi onko tavoitteena uuden yritystoiminnan synnyttäminen (kansantaloudelliset/teolliset tavoitteet) vai puhtaampi ympäristö (ympäristötavoitteet). Kehityspoliittisen instrumenttivalikoiman kehittäminen yksityissektorin toiminnan kehittämisen näkökulmasta Ulkoasianministeriö teetti vuonna 2009 Indufor Oy:lla selvityksen kehityspoliittisteninstrumenttien toimivuudesta yksityisen sektorin toiminnan kehittämisen näkökulmasta. 16

18 Tehdyn selvityksen perusteella liiketoiminnalle löytyy tukea eniten hankkeen ollessa jo alkuvaiheessa sekä varhaisessa toteutusvaiheessa. Yritysten kehitysmaatoimintojen näkökulmasta tukea puuttuu pääasiassa seuraavilta toiminnoilta: Toteutettavuusselvitykset ja muut hankkeiden alustavat selvitykset Investointi ja etabloituminen erityisen riskipitoisiin maihin ja vaativille markkinoille (erityisriskirahoitus) Yritysjohdon mentorointi liiketoimen lähdettyä käyntiin Koulutus, alihankkijoiden ja työntekijöiden valmennus liiketoimen lähdettyä käyntiin LDC-maille suunnattu joustava luotto (sekaluotto) Instrumenttien koordinointi ja hallinnointi (instrumentit ovat edelleen kovin kaukana yrityksistä) Ongelmana kehityspoliittisten instrumenttien käytölle selvityksessä esitettiin se, että yritykset eivät tiedä instrumenttien olemassaolosta, eivätkä siten osaa hyödyntää niitä. Selvityksen yhteydessä ehdotettiin neuvontapisteen perustamista jonkin yrityksiä lähellä olevan tahon yhteyteen. Selvityksessä esitettiin ensisijaisesti Liikekumppanuusohjelman ja Finnfundrahoituksen hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä. Korkotukiluottoa pidettiin toimivana instrumenttina varsinkin silloin kun suomalaista eritysosaamista viedään kehitysmaihin, viennin seurauksena on positiivisia kehitysvaikutuksia ja kun varmistetaan, ettei kilpailu vääristy. Selvityksen tuloksena suositeltiin korkotuki- luottoinstrumentin muokkaamista lahjarahaa ja lainarahaa yhdistävän sekaluoton suuntaan. Hankesyklin alkuvaiheessa on tarpeen tukea hyvien liiketoimien seulontaa esimerkiksi tilaustutkimuksen sekä laajennetun Liikekumppanuusohjelman puitteissa. Finnfundilla on ollut tärkeä rooli suomalaisten yritysten investointien rahoituksessa. Tätä toimintaa selvityksessä suositeltiin laajennettavaksi erityisriskirahoituksella, joka edistäisi monien hyvien liiketoimien toteutumista. Suomen korkotukijärjestelmän arviointi Ulkoasianministeriö toteutti 1987 aloitetun korkotukiluoton 5. evaluoinnin keväällä Siinä arvioitiin, miten Suomen järjestelmä on edistänyt köyhyyden lieventämistä ja saavuttanut kestäviä, konkreettisia tuloksia, ja mitkä sen puutteet ovat. Korkotukiluottojärjestelmä on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan välineistä. Tarkoitus on ollut tukea taloudellista ja sosiaalista kehitystä 17

19 kehitysmaissa hyödyntämällä suomalaista kokemusta ja teknologiaa. Korkotukiluotto on ollut kaupallinen vientiluotto lähinnä suomalaisille tuotteille, ja sitä tuetaan Suomen kehitysyhteistyöbudjetista maksettavalla korkotuella (julkinen kehitysapu, ODA) ja suomalaisen tai Euroopan unionin rahoituslaitoksen rahoituksella. Suomen virallinen vientiluottolaitos (Finnvera) on antanut luottotakuun, ja luotosta on tullut virallisesti tuettu vientiluotto, jota säätelevät OECD:n erityissäännöt. Korkotuesta ilmoitetaan OECD:n kehitysapukomitealle julkisena kehitysapuna. Korkotukiluotto edellyttää myös %:n suomalaista sisältöä, ja siten luotosta tulee sidottua apua edellä mainittujen OECD:n sääntöjen puitteissa. Korkotukiluottojärjestelmä on ollut ulkoasiainministeriön vastuulla osana kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä, kun taas hankkeiden hallinnointi on toteutettu yhteistyössä Finnveran kanssa. Korkotukiluottopolitiikassa ja järjestelmän hallinnoinnissa on noudatettu Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan ja Suomen korkotukiluottoja koskevan lainsäädännön yleisiä tavoitteita. Arviointi keskittyi siihen, miten korkotukea käytettäessä on keskitytty kestävyyteen, etenkin ympäristön kestävyyteen, ja miten se on osaltaan edistänyt Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan tärkeimmän tavoitteen, köyhyyden lieventämisen, saavuttamista. Arvioinnissa todettiin järjestelmän "luontainen jännite kaupallisten ja kehitystavoitteiden välillä". Arvioinnissa esitettiin järjestelmästä luopumista. Arvioinnin tulokset olivat Korkotukihankkeiden tuoma suomalainen lisäarvo vaikuttaa vähäiseltä. Käytännössä useimmat korkotukihankkeet ovat toimia, jotka eivät tarjoa suomalaiselle yksityissektorille innovatiivista tapaa edistää merkittävästi kehitystä. Korkotukiluottojärjestelmässä ei yleisesti ole realisoitu sen potentiaalia innovatiivisena työkaluna suomalaisen huipputason teknologian hyödyntämiseksi ilmastonmuutoksen, puhtaan energian, tietoja viestintätekniikan tai metsätalouden kaltaisilla aloilla. Tuloksellisuus: Toteutettavuustutkimusten laatu on yleisesti riittämätön. Siitä huolimatta suurin osa hankkeista saavuttaa todennäköisesti välitavoitteensa; investoinnit toimivat tarkoitetulla tavalla ja edistävät hankkeen tavoitteita. Täydentävyys, johdonmukaisuus ja koordinointi: Korkotukihankkeet muotoillaan pääosin erillisinä toimina, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähäisiä yhteyksiä Suomen muihin tukitoimiin tai muihin avunantajiin ja 18

20 joita ei yleensä suunnitella näiden tukemiseksi. Hankkeet ovat usein toimituslähtöisiä, ja kannustimet laajempien kansallisten ja sektoripolitiikkojen huomioon ottamiseksi ovat minimaalisia. Seuranta ja evaluointi ovat keskeisiä läpileikkaavia kysymyksiä. Korkotukiluottojärjestelmä ei tällä hetkellä sisällä parhaita käytäntöjä; indikaattoreita ja aiottuja tuloksia ei ole määritelty selkeästi, ne eivät ole mitattavissa eivätkä/tai osoitettavissa hankkeesta johtuviksi, eikä tuloksia seurata järjestelmällisesti. Tarkoituksenmukaisuus: Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen ei yleensä näy hanketasolla. Korkotukihankkeissa kaupallinen painottuminen on usein huomattavampi kuin kehitys. Hankkeet ovat yleensä taloudellisesti kannattamattomia, ja siten ne näyttävät noudattavan OECD:n kehitysapukomitean vaatimuksia kirjaimellisesti. Vaikutus ja kestävyys: Monien hankkeiden odotettu vaikutus köyhyyteen on heikko. Ympäristötekijöitä ei ole analysoitu huolellisesti. Korkotukihankkeissa on usein taloudelliseen kestävyyteen liittyviä ongelmia, erityisesti, kun kalliita ja pitkälle kehitettyjä laitteita viedään maihin, joissa käyttöön ja kunnossapitoon osoitettavat taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat rajalliset. Tehokkuus: Monet korkotukihankkeista eivät näytä saavan aikaan tavoiteltua vaikutusta kustannustehokkaasti, osittain hankintaan liittyvän vähäisen kilpailun takia. Tietyt korkotukihankkeet ovat lisäksi melko monimutkaisia, mikä osaltaan pidentää prosesseja. Selvitys yritystukien tarkoituksenmukaisuudesta Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti viimeksi vuonna 2012 olemassa olevien yritystukien toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Vuonna 2011 yritystukia myönnettiin yrityksille avustuksina, lainoina ja takauksina noin 1230 miljoonaa euroa. Tukien määrä kasvoi viimeisen vuosikymmenen aikana yli 50 prosenttia. Rakennerahastotuista Euroopan aluerahastosta (EAKR) ja maaseuturahastosta tuissa oli 166 miljoonaan euroa, josta noin puolet kansallista rahaa. yrityspalveluissa Euroopan sosiaalirahastolla on merkitystä rahoittajana. Vuonna 2011 ESR-rahoitusta myönnettiin käynnistyneisiin yrityshankkeisiin noin 15 miljoonaa euroa. Selvityksessä todettiin, että nykyinen yritystukijärjestelmä on raskas. Yritystukijärjestelmän toimivuutta voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla tukia elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. Selvityksen mukaan säästöä syntyisi kun tukia poistettaisiin, 19

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt. Palveluntuottajan pelisäännöt http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? KENELLE? MILLOIN? MILLOIN EI? MITEN SE TOIMII? HAKU PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA YLEISIMMÄT HYLKYPERUSTEET

Lisätiedot

Mikko Alkio VALTIONTUET

Mikko Alkio VALTIONTUET Mikko Alkio VALTIONTUET TALENTUM Helsinki 2010 Copyright Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1452-7 Kariston Kirjapaino Oy

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016-2020 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla:

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 24/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritystuesta annettua lakia. Ehdotuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Älykäs ja osallistava kasvu maaseutualueilla: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sivu 1 16.5.2014

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälistymisavustukset ja -tuet 1/2 Kehittämisavustus yrityksen kansainvälistymishankkeisiin Alueellinen tuki pk-yrityksen

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot