PROJEKTIVIENNIN ESISELVITYSTEN JA KOHDEMAASSA TOTEUTETTAVAN PILOTOINNIN RAHOITUS- JA TUKIMUODOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTIVIENNIN ESISELVITYSTEN JA KOHDEMAASSA TOTEUTETTAVAN PILOTOINNIN RAHOITUS- JA TUKIMUODOT"

Transkriptio

1 PROJEKTIVIENNIN ESISELVITYSTEN JA KOHDEMAASSA TOTEUTETTAVAN PILOTOINNIN RAHOITUS- JA TUKIMUODOT TAMMIKUU

2 ESIPUHE Selvityksen tavoitteena oli vertailla sitä, miten muut maat edistävät yritystensä varhaista tiedonsaantia vientikaupan kohdemaissa suunnitteilla olevista infrastruktuurihankkeista sekä toteuttavat vientiedellytysten ennakoivaa rakentamista ja mahdollistavat kohdemaassa tapahtuvan teknologiapilotoinnin ja referenssien toteuttamisen. Erityistä huomiota kiinnitettiin infrastruktuuriprojektiviennin toteutettavuusselvitysten (Feasibility Study) rahoitusinstrumenttien etsimiseen. Selvitys toteutettiin osana Tekesin rahoittamaa Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) hanketta. Selvitys toteutettiin haastatteluin sekä Finpron maatoimistojen toimittamien aineistojen perusteella. Suomalaisten viennin rahoitus- ja muiden tuki-instrumenttien nykytila-analyysissa sekä yritysten tarpeiden kartoittamisessa hyödynnettiin Esylep (Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä) hankkeessa kerättyä tietoa. Selvityksessä käytiin läpi 14:sta valitusta maasta yhteensä noin 70 tuki-instrumenttia, jotka arvioitiin relevanteiksi työn tavoitteiden kannalta. Kyseessä on benchmarking selvitys ja on mahdollista, että tarkastelluilla mailla on sellaisia aihepiiriin liittyviä tukiinstrumentteja, jotka ovat syystä tai toisesta rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle. Selvitykseen valikoituneet tuki-instrumentit on irrotettu laajemmasta viitekehityksestä ja tämän selvityksen perusteella on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden vaikuttavuudesta. Selvityksen perusteella muissa maissa ei ole radikaalisti suomalaisista instrumenteista poikkeavia rahoituskeinoja. Muiden maiden vienninedistämiskonsepti valituissa kohdemaissa painottuu Suomen mallia enemmän kohdemaissa tapahtuvaan ennakointi-, tutkimus- ja vaikuttamistyöhön, joiden tuloksia välitetään aktiivisesti oman maan vientiyrityksille. Tuki-instrumenttien vaikuttavuuden ja yritysten saaman hyödyn tarkastelu vaatisi laajempaa jatkoselvittelyä maiden viennin tukikehikoista sekä case-kohtaisten selvitysten toteuttamista. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ssä selvityksen toteutuksesta vastasivat Essi Artima- Sulkinoja, Emmi Kaipio, Päivi Menard, Mika Sulkinoja ja Tomi Tura. Kiitämme yhteistyöstä Finprota sekä Finnish Water Forum ry:tä. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA FOKUS Selvityksen toteutus Selvityksen rajaukset Raportin rakenne 6 2. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Nykyiset feasibility study- rahoitusinstrumentit Suomessa 9 3. AIEMMAT SELVITYKSET JA ARVIOINNIT YRITYSTUET LAINSÄÄDÄNNÖN KANNALTA YHTEENVETO KANSAINVÄLISESTÄ VERTAILUSTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET YHTEENVETO TUKIMUODOISTA MAAKOHTAISESTI Sweden Denmark German Netherland 42 Liite 1. Työpajan osallistujat sekä suositukset siitä, miten suomalaisyritysten pääsyä viennin infrahankkeiden valmisteluun ja toteutukseen voidaan edistää. 2

4 1. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA FOKUS Selvityksen tavoitteena on ollut vertailla sitä, miten muut maat tukevat omilla resursseillaan yritystensä pääsyä viennin infrastruktuurihankkeiden valmisteluun ja toteutukseen sekä mahdollistavat kohdemaassa tapahtuvan viennin teknologiapilotoinnin ja referenssien toteuttamisen Selvitys piti sisällään tarkastelun kehitysyhteistyörahojen käytöstä sekä erilaiset transitio-ohjelmat kaupallisen toiminnan käynnistämiseksi kehitysavun ulkopuolelle siirtyneiden maiden kanssa. - Erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamien hankkeiden tarjouskilpailuissa menestymistä tukevat aikainen tiedonsaanti, oikeanlaiset kontaktit sekä vaikuttaminen hankevalmisteluun laitosten sisällä. Selvitystyö 3

5 piti sisällään tarkastelun siitä, miten eri maat toteuttavat tätä aikaisemman vaiheen vaikuttamista ja tiedon keräämistä ja välittämistä oman maansa yrityksille tulevista hankkeista. 1.1 Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin lokakuun 2012 ja tammikuun 2013 välisenä aikana. Selvityksen taustatiedot hankittiin haastattelemalla henkilöitä keskeisistä viennin rahoitusta ja tukea tarjoavista organisaatioista Suomessa sekä tutustumalla aiempiin selvityksiin ja toteutettuihin arviointeihin. Kansainvälinen benchmarkaus piti sisällään 14 maata. Tarkasteltaviksi maiksi valittiin keskeisimmät cleantechin vientimaat sekä joukko tukitoimenpiteiltään kiinnostavia EU- tai muita maita:,, -,,,,,,,,, ja Selvitystyön puolessa välissä järjestettiin työpaja suomalaisille yrityksille, vienninedistämisorganisaatioille ja rahoituslaitoksille. Työpajassa esiteltiin kansainvälisen benchmarkauksen keskeisimmät tulokset sekä haettiin suosituksia selvityksen suuntaamiselle jatkossa. Työpajassa esiin nousseiden suositusten pohjalta selvitys fokusoitiin keskeisiin EU-maihin, joiden yhteenvedot on esitetty myös tässä raportissa. Liitteessä yksi on listattu työpajan osallistujat sekä esiin nousseita ehdotuksia siitä, miten voidaan edistää suomalaisyritysten pääsyä viennin infrahankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Selvityksessä käytiin läpi 14:sta valitusta maasta yhteensä noin 70 tukiinstrumenttia, jotka arvioitiin relevanteiksi työn tavoitteiden kannalta. Tarkemman analyysin kohteiksi valittiin instrumentit, jotka yhden tai useamman piirteensä vuoksi arvioitiin kiinnostaviksi suomalaisen vientitukijärjestelmän kannalta. Tällaisia olivat esimerkiksi instrumentit, joiden toimintamalli poikkeaa suomalaisesta mallista merkittävällä, mutta silti täälläkin toteuttamiskelpoisella tavalla. Kyseessä on benchmarking selvitys eikä sen perusteella voida tehdä täysin kattavaa nykytilakuvausta. Selvityksen fokusoinnin ja toteutuksen osalta on mahdollista, että tarkastelluilla mailla on sellaisia aihepiiriin liittyviä tuki- 4

6 instrumentteja, jotka ovat syystä tai toisesta rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle. Selvitykseen valikoituneet tuki-instrumentit on irrotettu laajemmasta viitekehityksestä ja tämän selvityksen perusteella on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden vaikuttavuudesta. Lähes kaikissa johtavissa ympäristöteknologian vientimaissa on vihreän talouden ohjelmat ja strategiat, jotka sisältävät lukuisia tukitoimenpiteitä, säädöksiä ja kannusteita niin kotimarkkinoiden kehittämiseksi, t&k -toiminnan vauhdittamiseksi kuin yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Näiden tarkastelu ei sisältynyt toteutettuun selvitykseen. Tuki-instrumenttien vaikuttavuuden ja yritysten saaman hyödyn tarkastelu vaatisi laajemmin maiden tukikehikoiden analysointia sekä case-kohtaisia selvityksiä, joita tässä selvityksessä ei ole toteutettu. Lisäksi osassa tarkastelluissa tuki-instrumentissa ensisijaiset vaikuttavuustavoitteet ovat muut kuin yritysten liiketoiminnalliset hyödyt. 1.2 Selvityksen rajaukset Tässä selvityksessä on keskitytty erityisesti ympäristö- ja energiasektorilla toteuttaviin tukitoimenpiteisiin. - Euroopan Unioni sekä kansainväliset kehityspankit ovat keskeisiä toteutettavuusselvitysten rahoittajia. Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamat hankkeet ovat suuria ja vaatimukset toteuttajille referenssien, 5

7 teknologian ja osaamisen suhteen ovat korkeat. Tässä selvityksessä keskityttiin niihin toimenpiteisiin, joilla eri maat edistävät ja mahdollistavat oman maansa yritysten pääsyä mukaan EU:n ja kehityspankkien rahoittamiin hankkeisiin. Yritysten teknologian ja osaamisen pilotoinnin osalta sekä referenssi- ja demonstraatiomahdollisuuksien edistämisessä selvityksessä ei tarkasteltu rahoitusinstrumentteja kotimarkkinareferenssien synnyttämiseksi. Toimenpiteet, joilla kotimarkkinoilla olevia pilot- ja referenssilaitoksia esitellään potentiaalisille asiakkaille, sisällytettiin selvitykseen Raportin rakenne Tätä selvitystyötä on edeltänyt erilaisia kartoituksia suomalaistyritysten kansainvälistymisen pullonkauloista ja tulevaisuuden markkinamuutosten seuraamisesta. Selvityksen tausta ja lähtökohdat on esitetty luvussa kaksi ja aihepiiriin liittyvistä muista selvityksistä ja arvioinneista on tehty yhteenvedot luvussa kolme. Luku viisi sisältää yhteenvedon kansainvälisestä benchmarkkauksesta ja luvussa kuusi selvitystyön pohjalta tehdyt johtopäätökset ja suositukset. Luvussa seitsemän esitetään maittain koottuna neljän keskeisimmän EU maan toteutettavuusselvitysten rahoitusinstrumentit. Liitteessä yksi on yhteenveto työpajassa esiin nousseista huomioista ja kehittämistarpeista. 6

8 2. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (entinen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy) toteutti vuosien 2011 ja 2012 aikana kahden ympäristöalan yritysryhmän kanssa prosessit ennakointitiedon hyödyntämiseksi yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Prosessit toteutettiin osana Tekesin rahoittamaa Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) hanketta. Tavoitteena oli uuden liiketoiminnan ja yritysten kilpailukyvyn kehittäminen sekä tiedon tuottaminen erilaisten menetelmien toimivuudesta ennakointitiedon hyödyntämisessä. Pilottien painopiste oli ympäristöalan yritysten markkina-alueilla havaittavien markkinamuutosilmiöiden ja teknologisen kehityksen analysoinnissa ja tulkinnassa. Keskeisenä johtopäätöksenä tästä hankkeesta oli, että ennakointityön pitäisi olla kaksisuuntaista; tietoa eri teknologian ja markkinoiden kehittymisestä tulisi käyttää alan toimintaehtojen muuttamiseen kuten asennemuutokseen sekä asiakkaan ymmärryksen lisäämiseen muuttuvista markkinoista ja uusien ratkaisujen tarpeellisuudesta. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Finnish Water Forum ry kartoittivat vuonna 2011 ympäristöyritysten viennin esteitä. Keskeiseksi pullon kaulaksi yritykset esittivät sen, että suomalaiset rahoitusinstrumentit eivät tue tällä hetkellä riittävästi projektivientihankkeiden identifiointia ja hankevalmistelun rahoitusta sekä pilotointia. Yritykset kokivat, että tämä muodostaa esteen suomalaiselle viennille. Yritysten oli aikaisemmin mahdollista saada Suomen valtiolta tukea infrastruktuurihankkeiden identifiointiin ja hankevalmisteluun sekä käynnistää tuen avulla vientihankkeita yhteistyössä kumppanimaan asiakkaan kanssa. Tukea sai sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä hankkeiden valmisteluun kaupalliselta pohjalta että lähialuetukena ulkoasiainministeriön ja muiden ministeriöiden kautta. Tuella oli merkittävä vaikutus mm. useiden vesialan lippulaivahankkeiden toteutukseen suomalaisyhteistyönä, esimerkkeinä Pietarin jätevedenkäsittelyn parantaminen ja Tallinnan vesilaitoksen uudistaminen. Yritysten kokemusten mukaan hankkeiden identifioinnin ja hankevalmistelun tekeminen suomalaisvoimin parantaa merkittävästi suomalaisten mahdollisuuksia päästä mukaan investointivaiheen toteuttamiseen. Samalla on pyrkimyksenä synnyttää alihankintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Ilman 7

9 aikaista mukana oloa on hankkeen myöhempiin vaiheisiin yritysten kokemusten mukaan vaikea päästä. Suomalaiset yritykset ovat kansainvälisessä mittakaavassa pieniä tai enintään keskisuuria. Verrattuna suuriin ulkomaisiin yrityksiin suomalaisyrityksillä ei yleensä ole mahdollisuuksia investoida itse hankeselvityksiin. Keskeinen tekijä erityisesti infrastruktuurivientihankkeiden käynnistymisessä ja sisällön määrittelyssä on hankkeiden alkuvaiheen valmistelu. Valmistelu voi käsittää kevyen hankeidentifioinnin tai syvällisemmän hankeselvityksen alla kuvatusti. Hankkeissa, joissa tavoitteena on käynnistää projekti ja hakea sille rahoitusta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, ensivaiheen valmistelu käsittää hankkeen identifioinnin ja siihen pohjautuvan hanke-ehdotuksen. Laadittavassa raportissa (project identification report) kuvataan hankkeen nykytilanne, ehdotetaan investoinnin sisältöä ja perustellaan investoinnin toteutusta sillä saavutettavilla eduilla. Mikäli rahoituslaitos päättää viedä hanketta eteenpäin, laaditaan seuraavassa vaiheessa rahoituslaitoksen omien menettelytapojen mukainen, tarkempi toteutettavuusselvitys (feasibility study). Vaikka toteutettavuusselvitys kilpaiiutetaan, toimivat identifiointivaiheessa tehdyt määrittelyt sen pohjana. Identifioinnilla on siten merkittävä hankkeen toteutusta ja valittavia ratkaisuja ohjaava vaikutus. Identifioinnin kustannus on tyypillisesti alle EUR. Yritysvetoisissa hankkeissa, joissa rahoittajataho ei ole etukäteen määritelty tai rahoitus voi tulla yksityissektorilta, tehdään identifiointi ja alustava toteutettavuusselvitys usein yhdessä. Tällöin kyseessä on syvällisempi hankevalmistelu (project preparation), jonka kustannus on tyypillisesti yli EUR. Koska selvityksiä ei ole välttämätöntä kilpailuttaa, on hankevalmistelun tekemisellä tässä tapauksessa vielä suorempi vaikutus investointivaiheen osallistumismahdollisuuksiin kuin edellisen tapauksen hankeidentifioinnilla. EU:n laajentumisen myötä lähialuerahoituksen käyttömahdollisuudet ovat rajoittuneet Venäjän lähialueisiin ja lisäksi rahoituksen määrä on laskussa. Finnpartnershipin ja Pohjoismaiden Projektivientirahasto Nopefin rahoituksen käyttöä vaikeuttaa huomattavasti päätöksenteossa sovellettava de minimis tukisääntö. Enimmäissumma ( eur kolmen vuoden aikana) ylittyy helposti varsinkin, jos yritys osallistuu useampaan hankevalmisteluun. Rahoitusta myönnetään lisäksi vain pitkäaikaiseen paikalliseen yhteistyöhön (etabloituminen) tähtääviin toimiin, mikä rajaa pois vientihankkeet. Vain hyvin 8

10 harvalla suomalaisyrityksellä on resursseja esim. vesilaitoksen pitkäaikaisen operoinnin hoitamiseen toisessa maassa. Yritysten kokemusten mukaan kansainvälisissä tarjouskilpailuissa on ollut mukana muiden maiden yrityksiä, joille toteutettavuusselvityksiä on resursoitu. Ei ole kuitenkaan selvää näyttöä, että tähän olisi käytetty radikaalisti suomalaisista instrumenteista poikkeavia rahoituskeinoja. 2.1 Nykyiset feasibility study- rahoitusinstrumentit Suomessa Oheiseen taulukkoon on koottu Suomessa tällä hetkellä tarjolla olevat rahoitusinstrumentit, jotka mahdollistavat toteutettavuusselvitysten tekemisen. 9

11 10(48) Nimi Tuen saaja Kohdemaat Tuettavat toimenpiteet Rahoitus ELY-KESKUS Valmistelurahoitus Pk-yritykset, Häme Ei markkinaaluerajausta Valmistelevat, kartoittavat, selvityshankkeet 70% hyväksyttävistä kustannuksista, enintään euroa Avustus Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen oltava pääosassa. Myös omat palkat ja ulkomaanmatkat tapauskohtaisesti. De minimis -tukea FINNFUND Osakepääomasijoitus, investointilaina ja välirahoitus. Hankeyhtiöt kohdemaissa. Kehitysmaat (OECD:n eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea DAC:n määrittelemät kehitysmaat) ja Venäjällä. Ympäristö-, markkina- ja kilpailutilanne, teknologian soveltuvuus ja muut toteutettavuusselvitykset. Kohdeyritysten tulee toimia yksityisellä sektorilla tai olla yksityistämishankkeita Tapauskohtaista FINNPARTNERSHIP Liikekumppanuustuki Suomalaiselle, yritykselle, julkiselle liikelaitokselle, kansalaisjärjestölle/ yhdistykselle, tutkimuslaitokselle/ yliopistolle tai vastaavalle organisaatiolle OECD:n DAC listattuun maahan suuntautuvaan hankkeeseen Pitkäaikaiseen etabloitumiseen kehitysmaahan tähtääviä toimia, esim tytär-/yhteisyrityksen perustaminen, alihankinta, lisäarvollinen kehitysmaatuonti 30/50/70% hyväksyttävistä kustannuksista, riippuen kohdemaasta ja hakijayrityksen koosta De minimis tukea. Vuoden 2013 alusta pois lukien hankkeet, joiden yrityskumppanuuden kohdemarkkinat kokonaisuudessaan on Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella: tuotettavat tavarat tai palvelut ovat tarkoitetut ainoastaan ETA:n ulkopuolelle ja tuella ei voi olla vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. 10

12 TEM/FINNVERA OYJ TEM:n avustus pkyritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä Suomalainen pkyritys Venäjä Hankeselvitykset, joiden tavoitteena on tuotannollisen tai palvelualan tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen Venäjälle, tuotannollista tai palvelutoimintaa harjoittavan tytäryrityksen toiminnan merkittävä kehittäminen tai tuotannollisen tai palvelualan yhteistyön aloittaminen Venäläisen yrityksen kanssa. Tuettavia toimenpiteitä ovat yrityksen oman henkilökunnan hankkeeseen käyttämä työaika, ulkopuolisten asiantuntijoiden kustannukset, sekä matka- ja majoituskustannukset. 50% hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään euroa. Avustusta voi saada enintään kolmeen hankevaiheeseen edellyttäen että edellinen vaihe on toteutettu ja loppuraportoitu hyväksyttävästi. De minimis -tukea NOPEF Ehdollinen kansainvälistymislaina Pohjoismaiset PKyritykset (alle 250 työntekijää, 50 M EUR liikevaihto konsernitasolla). Yritys joka on toiminut vähintään vuoden ajan voi hakea rahoitusta Nopefilta. Kaikki EU/EFTA:alueen ulkopuolella sijaitsevat maat Hankeselvitykset (feasibility study) jotka tähtäävät investointeihin EU/EFTAn ulkopuolelle. Esitutkimustoimenpiteet esim. yrityksen sisäiset palkkakulut, matkat, majoitus, juridiset ja taloudelliset neuvonantajat ja konsultit, riski- ja kannattavuustutkimukset, käännös- ja tulkkauspalvelut, liiketoimintasuunnitelmien laatiminen, yhteistyökumppanien arviointi Enintään 40% hyväksytyistä hankekustannuksista, keskimäärin n EUR per hanke. De minimis -tukea 11

13 Ulkoasiainministeriö (Energy and Environment Partnership Programme Southern and East Africa, EEP-S&EA) Kansalaisjärjestöt, julkiset ja yksityiset hankkeet, tutkimuskeskukset ja konsulttiyritykset. Keski-Amerikka ja Andien alue, eteläinen ja Itä-Afrikka sekä Mekongin alue ja Indonesia Toteutettavuusselvitykset tai niiden esiselvitykset, resurssikartoitukset, pilotti- ja mallihankkeet, strategiset selvitykset ja linjausten kehittäminen. Tapauskohtaista. EEP-tuen tarkoitus on täydentää hakijan omaa ja muualta tulevaa rahoitusta. Taulukko 1: Suomessa käytössä olevat rahoitusinstrumentit, jotka mahdollistavat toteutettavuusselvitykset 12

14 3. AIEMMAT SELVITYKSET JA ARVIOINNIT Sitran ympäristöohjelma: Fenex hanke Osana Sitran vuonna 2008 päättynyttä ympäristöohjelmaa toteutettiin Fenex - hanke, jossa kuvattiin käytännön hankkeiden kautta rahoitukseen ja toimintamalleihin liittyviä haasteita viennin kehittämisessä Baltian maissa, Ukrainassa ja Venäjällä. Hankkeen aikana erityisesti toteutettavuusselvitysten (feasibility study) rahoituksen puuttuminen havaittiin haasteeksi. Hankkeessa mukana olleet yritykset totesivat julkisilla varoilla rahoitettujen selvitysten antaneen esimerkiksi tanskalaisille yrityksille Baltian maissa vuosien etumatkan. Hankkeessa kartoitetuista Viron kohteista tanskalaiset olivat tehneet vuonna 2004 toteuttavuusselvitykset kahden sikalan biokaasun talteenotosta siten, että ratkaisuina esitettiin ainoastaan tanskalaista teknologiaa ja osaamista. Hankkeessa kokeiltiin eri vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi ja ehdotettiin Suomeen ns. feasibility study rahaston perustamista. Ehdotus koski julkisesti tuettua instrumenttia, joka olisi avoin kaikille yrityksille koosta riippumatta ja jota ei olisi rajattu tiettyihin kohdemarkkinoihin. Vaihtoehtoina tälle esitettiin lisäksi: 1. Hiilirahoituksen kehittäminen esimerkiksi ulkoministeriön kautta siten, että JIja CDM-hankkeissa voidaan hankkeen tuottamia päästövähenemiä käyttää etukäteen hankekehitykseen (ns. up-front payment) Tanskan malliin. Hiilirahoitushan voi periaatteessa kattaa kaikki potentiaalisimmat kohdemaat ja soveltuu osarahoituksena varsin monen sektorin hankkeille kun hankkeet strukturoidaan kokonaisvaltaisesti asiakastarpeiden mukaan. 2. Nopefin rahoituksen laajentaminen myös muille kuin pk-sektorin yrityksille 3. Finnpartnership liikekumppanuustuen laajentaminen myös muille kuin OECD/DAC luokituksen mukaisille kehitysmaille. Kohdemaan kehitysvaikutusten lisäksi tavoitteeksi esitettiin globalisaation haittavaikutusten vähentäminen kotimaassa suomalaista vientiä edistämällä, mikä loisi uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja kotimaahan. 4. Muu, uusi revolving fund tyyppinen tukimuoto, joka on erityisesti suunnattu yritysverkostoille ja toimii siten, että FS-rahoituksella tuetun hankkeen toteutuessa saatu rahoitus maksetaan takaisin ja palautuu uudelleen kiertoon. Lisäksi hankkeen loppuraportissa todetaan, että valmistelurahoitus, jota mm. ympäristöministeriö aiemmin kanavoi, ei yksinään ole ratkaisu esimerkiksi Venäjällä toimittaessa. Vaihtoehtona tälle hankkeessa esitettiin 13

15 kumppanuusmallia, jossa suomalainen ja ulkomainen yritys tai kunnallinen laitos voisivat hakea rahoitusta toisensa löydettyään. Esitetyn mallin lähtökohtana olisi alussa annettava twinning-tyyppinen management-tuki, mitä kautta varsinaisista investointihankkeista saataisiin kannattavampia kustannusten pienentymisen myötä. Tämän jälkeen voitaisiin käyttää feasibility study -rahoitusta konkreettisten investointien tunnistamiseen, joihin tarjottaisiin 2-3 vuoden operoinnin sisältävä rahoituspaketti, minkä jälkeen yritys/laitos/kunta olisi vapaa kilpailuttamaan sopimuksen. Suomalaisten pk-yritysten Venäjälle kohdistuvan hankevalmistelutuen arviointi Ulkoasiainministeriö toteutti vuonna Impact Consulting Oy Ltd:llä Venäjälle kohdistuneen suomalaisten pk-yritysten hankevalmistelutuen arvioinnin. Pk-yritysten hankevalmisteluun osoitetun määrärahan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yritysten Venäjälle kohdistuvan liiketoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Rahoitetuilla hankkeilla pyrittiin käynnistämään tai edelleen kehittämään suomalais-venäläistä tuotannollista yhteistyötä, palvelujen tuottamista tai muuta yritystoiminnan yhteistyötä. Käytännössä määrärahaa pystyi käyttämään sellaisiin esi- ja toteutettavuusselvityksiin sekä henkilöstön koulutukseen, joilla edistettiin liiketoiminnan toteutumista ja kehittämistä eri aloilla. Lähialueyhteistyömäärärahoista maksettava hankekohtainen avustus oli korkeintaan euroa ja 50 % toteutuneista kustannuksista. Vuosina toimintaan kohdennettiin yhteensä 3,9 miljoonaa euroa ja rahoituspäätöksiä oli marraskuun 2009 loppuun mennessä tehty 138 hankkeelle. Käytännön hallinnoijana ja asiantuntijaorganisaationa on koko instrumentin olemassaoloajan toiminut Finnvera Oyj. Arvioinnin tulokset osoittivat pk-yritysten hankevalmistelutuen olleen onnistunut kokonaisuus. Erityisen tarkoituksenmukaista se oli 2000-luvun alussa, jolloin Venäjän liiketoiminnallinen ympäristö oli turbulenssissa ja pkyrityksiltä puuttuivat Venäjällä toimintaa tukevat rakenteet. Yritystasolla instrumenttia pidettiin hyvin tarkoituksenmukaisena. Tuki-instrumentin jatkamisen lisäksi arviointiraportissa esitetään seuraavaa: 1. Instrumentin käytön laajentaminen koko Venäjää koskevaksi 2. Laaditaan pk-yrityksille suunnatuista rahoitusmahdollisuuksista kokonaiskuvan antava selvitys 3. Etsitään aktiivisesti sellaisia venäläisiä yhteistyötahoja, joiden avulla voidaan yhdessä edesauttaa tehokkaammin pk-yritysten hankkeiden 14

16 toteutusta kohdealueilla. Tämä voisi edetä pilotti- alueiden ja - alojen/sektorien kautta. Tulisi myös harkita, miten pk-yritysten tukitoiminnot voitaisiin integroida EU:n ja Venäjän välisiin rajaalueyhteistyöohjelmiin (ENPI CBC), ja miten lähialueyhteistyövaroin voitaisiin kehittää pk-sektoria tukevia ratkaisuja institutionaalisella ja koulutuksellisella tasolla. 4. Vahvistetaan pk-yritysten hankerahoitusmahdollisuuksien markkinointia ja viestintää, etenkin Finnveraa hyödyntäen. 5. Laaditaan sekä hankesuunnittelulle että raportoinnille selkeät ohjeet siitä, miten hankkeiden tuloksia, tehokkuutta ja vaikutuksia mitataan, ja miten mittarit tulisi ottaa huomioon valmisteluissa ja raportoinnissa. 6. Suunnitellaan pk-yrityksille kohdennettavia koulutusmoduuleja, joiden avulla selvennetään venäläistä liiketoimintaympäristöä ennen hankkeiden alkamista. Selvitys cleantech yritysten rahoitusmalleista Sitran ympäristöohjelma toteutti vuonna 2006 Cleantech Investillä selvityksen cleantech yrityksille suunnatuista julkisista rahoitusmalleista Suomessa ja ulkomailla. Selvityksessä todettiin seuraavaa Suomen rahoitusinstrumenttien osalta: Suomessa on tarjolla runsaasti yritysten perustamiseen ja tuotekehitykseen liittyviä valtiollisia rahoitusinstrumentteja Poikkeuksena on demonstraatiolaitosten rakentamiseen toivottavien valtiollisten rahoitusinstrumenttien puute Useimmat maailmalta löydetyt parhaat käytännöt ovat jossain muodossa jo käytössä Suomessa Maailmalta kerättyjä oppeja kannattaa kuitenkin hyödyntää nykyisiä instrumentteja kehittäessä ja uusia suunniteltaessa Rahoitusinstrumentit ovat siis jo nyt hyvällä mallilla Suomessa. Tärkeää olisikin saada lisättyä cleantech -yritysten määrää mm. lopputuotteiden kysyntää tukemalla ja kasvattamalla korkeakoulujen tutkimustoimintaa Cleantech toimialan kehittymisen kannalta olennaista ovat toimivat kotimarkkinat. Cleantech -kotimarkkinoiden luomiseksi tuet ja säädökset ovat useiden tuotteiden kohdalla toistaiseksi välttämättömiä. Selvityksessä läpikäydyissä rahoitusinstrumenteista Suomen kannalta mielenkiintoisimmiksi nostettiin on Carbon Trust ohjelma ja WD Loan and Investment Program ohjelma. 15

17 Selvityksessä esitetään kymmenen menestystekijää, jotka tulisi ottaa huomioon uusia puhtaan teknologian rahoitusinstrumentteja suunniteltaessa: Yksityinen sektori otettava mukaan jo suunnitteluvaiheessa markkinalähtöisyyden takaamiseksi. Yksityinen sektori mukaan rahoitusinstrumentin hallinnointiin mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyöllä esim. yksityisen rahoitussektorin kanssa on mahdollista saada huomattavasti laajempi vaikuttavuus samoilla panostuksilla. Innovaatiotuet yhtenäisiksi. Innovaatiotuet teknologia pushista kysyntä pulliin on oltava linjassa toistensa kanssa ja muodostettava yhtenäinen jatkumo. Markkinalähtöisiä instrumentteja on suosittava tukiaisten sijaan Säädöksiä ja verokäytäntöjä on suosittava tukien sijaan. Säädökset ja verot mielletään pysyvämmiksi kuin tuet. Siksi nämä rohkaisevat yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan paremmin kuin erilliset tuet. Instrumentin on täytettävä olemassa oleva rahoitustyhjiö, jotta se ei vääristä markkinoita. Instrumentin on oltava pitkäjänteinen. Yrityksillä on oltava varmuus jatkuvuudesta. Kuitenkin instrumentin vaiheittainen poistuminen on suunniteltava jo alusta alkaen. Pitkällä aikavälillä kaikkien tuettavien toimien on oltava markkinalähtöisesti kannattavia. Tuet kannattaa kohdistaa valmiiksi kannattaviin kohteisiin. Tukien rooli tulisi olla mieluummin taloudellisesti kannattavia kuin kannattamattomia ympäristöinvestointeja kannustava. Pelkkä teknologian kehityksen tukeminen ei riitä. On myös tuettava uuden teknologian demonstrointia ja käyttöönottoa. Taloudellisen kasvun kannalta soveltaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin tutkimusja kehitystoiminta. Missio selväksi. Rahoitusinstrumentin tarkoitus on oltava selvä. Esimerkiksi onko tavoitteena uuden yritystoiminnan synnyttäminen (kansantaloudelliset/teolliset tavoitteet) vai puhtaampi ympäristö (ympäristötavoitteet). Kehityspoliittisen instrumenttivalikoiman kehittäminen yksityissektorin toiminnan kehittämisen näkökulmasta Ulkoasianministeriö teetti vuonna 2009 Indufor Oy:lla selvityksen kehityspoliittisteninstrumenttien toimivuudesta yksityisen sektorin toiminnan kehittämisen näkökulmasta. 16

18 Tehdyn selvityksen perusteella liiketoiminnalle löytyy tukea eniten hankkeen ollessa jo alkuvaiheessa sekä varhaisessa toteutusvaiheessa. Yritysten kehitysmaatoimintojen näkökulmasta tukea puuttuu pääasiassa seuraavilta toiminnoilta: Toteutettavuusselvitykset ja muut hankkeiden alustavat selvitykset Investointi ja etabloituminen erityisen riskipitoisiin maihin ja vaativille markkinoille (erityisriskirahoitus) Yritysjohdon mentorointi liiketoimen lähdettyä käyntiin Koulutus, alihankkijoiden ja työntekijöiden valmennus liiketoimen lähdettyä käyntiin LDC-maille suunnattu joustava luotto (sekaluotto) Instrumenttien koordinointi ja hallinnointi (instrumentit ovat edelleen kovin kaukana yrityksistä) Ongelmana kehityspoliittisten instrumenttien käytölle selvityksessä esitettiin se, että yritykset eivät tiedä instrumenttien olemassaolosta, eivätkä siten osaa hyödyntää niitä. Selvityksen yhteydessä ehdotettiin neuvontapisteen perustamista jonkin yrityksiä lähellä olevan tahon yhteyteen. Selvityksessä esitettiin ensisijaisesti Liikekumppanuusohjelman ja Finnfundrahoituksen hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä. Korkotukiluottoa pidettiin toimivana instrumenttina varsinkin silloin kun suomalaista eritysosaamista viedään kehitysmaihin, viennin seurauksena on positiivisia kehitysvaikutuksia ja kun varmistetaan, ettei kilpailu vääristy. Selvityksen tuloksena suositeltiin korkotuki- luottoinstrumentin muokkaamista lahjarahaa ja lainarahaa yhdistävän sekaluoton suuntaan. Hankesyklin alkuvaiheessa on tarpeen tukea hyvien liiketoimien seulontaa esimerkiksi tilaustutkimuksen sekä laajennetun Liikekumppanuusohjelman puitteissa. Finnfundilla on ollut tärkeä rooli suomalaisten yritysten investointien rahoituksessa. Tätä toimintaa selvityksessä suositeltiin laajennettavaksi erityisriskirahoituksella, joka edistäisi monien hyvien liiketoimien toteutumista. Suomen korkotukijärjestelmän arviointi Ulkoasianministeriö toteutti 1987 aloitetun korkotukiluoton 5. evaluoinnin keväällä Siinä arvioitiin, miten Suomen järjestelmä on edistänyt köyhyyden lieventämistä ja saavuttanut kestäviä, konkreettisia tuloksia, ja mitkä sen puutteet ovat. Korkotukiluottojärjestelmä on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan välineistä. Tarkoitus on ollut tukea taloudellista ja sosiaalista kehitystä 17

19 kehitysmaissa hyödyntämällä suomalaista kokemusta ja teknologiaa. Korkotukiluotto on ollut kaupallinen vientiluotto lähinnä suomalaisille tuotteille, ja sitä tuetaan Suomen kehitysyhteistyöbudjetista maksettavalla korkotuella (julkinen kehitysapu, ODA) ja suomalaisen tai Euroopan unionin rahoituslaitoksen rahoituksella. Suomen virallinen vientiluottolaitos (Finnvera) on antanut luottotakuun, ja luotosta on tullut virallisesti tuettu vientiluotto, jota säätelevät OECD:n erityissäännöt. Korkotuesta ilmoitetaan OECD:n kehitysapukomitealle julkisena kehitysapuna. Korkotukiluotto edellyttää myös %:n suomalaista sisältöä, ja siten luotosta tulee sidottua apua edellä mainittujen OECD:n sääntöjen puitteissa. Korkotukiluottojärjestelmä on ollut ulkoasiainministeriön vastuulla osana kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä, kun taas hankkeiden hallinnointi on toteutettu yhteistyössä Finnveran kanssa. Korkotukiluottopolitiikassa ja järjestelmän hallinnoinnissa on noudatettu Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan ja Suomen korkotukiluottoja koskevan lainsäädännön yleisiä tavoitteita. Arviointi keskittyi siihen, miten korkotukea käytettäessä on keskitytty kestävyyteen, etenkin ympäristön kestävyyteen, ja miten se on osaltaan edistänyt Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan tärkeimmän tavoitteen, köyhyyden lieventämisen, saavuttamista. Arvioinnissa todettiin järjestelmän "luontainen jännite kaupallisten ja kehitystavoitteiden välillä". Arvioinnissa esitettiin järjestelmästä luopumista. Arvioinnin tulokset olivat Korkotukihankkeiden tuoma suomalainen lisäarvo vaikuttaa vähäiseltä. Käytännössä useimmat korkotukihankkeet ovat toimia, jotka eivät tarjoa suomalaiselle yksityissektorille innovatiivista tapaa edistää merkittävästi kehitystä. Korkotukiluottojärjestelmässä ei yleisesti ole realisoitu sen potentiaalia innovatiivisena työkaluna suomalaisen huipputason teknologian hyödyntämiseksi ilmastonmuutoksen, puhtaan energian, tietoja viestintätekniikan tai metsätalouden kaltaisilla aloilla. Tuloksellisuus: Toteutettavuustutkimusten laatu on yleisesti riittämätön. Siitä huolimatta suurin osa hankkeista saavuttaa todennäköisesti välitavoitteensa; investoinnit toimivat tarkoitetulla tavalla ja edistävät hankkeen tavoitteita. Täydentävyys, johdonmukaisuus ja koordinointi: Korkotukihankkeet muotoillaan pääosin erillisinä toimina, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähäisiä yhteyksiä Suomen muihin tukitoimiin tai muihin avunantajiin ja 18

20 joita ei yleensä suunnitella näiden tukemiseksi. Hankkeet ovat usein toimituslähtöisiä, ja kannustimet laajempien kansallisten ja sektoripolitiikkojen huomioon ottamiseksi ovat minimaalisia. Seuranta ja evaluointi ovat keskeisiä läpileikkaavia kysymyksiä. Korkotukiluottojärjestelmä ei tällä hetkellä sisällä parhaita käytäntöjä; indikaattoreita ja aiottuja tuloksia ei ole määritelty selkeästi, ne eivät ole mitattavissa eivätkä/tai osoitettavissa hankkeesta johtuviksi, eikä tuloksia seurata järjestelmällisesti. Tarkoituksenmukaisuus: Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen ei yleensä näy hanketasolla. Korkotukihankkeissa kaupallinen painottuminen on usein huomattavampi kuin kehitys. Hankkeet ovat yleensä taloudellisesti kannattamattomia, ja siten ne näyttävät noudattavan OECD:n kehitysapukomitean vaatimuksia kirjaimellisesti. Vaikutus ja kestävyys: Monien hankkeiden odotettu vaikutus köyhyyteen on heikko. Ympäristötekijöitä ei ole analysoitu huolellisesti. Korkotukihankkeissa on usein taloudelliseen kestävyyteen liittyviä ongelmia, erityisesti, kun kalliita ja pitkälle kehitettyjä laitteita viedään maihin, joissa käyttöön ja kunnossapitoon osoitettavat taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat rajalliset. Tehokkuus: Monet korkotukihankkeista eivät näytä saavan aikaan tavoiteltua vaikutusta kustannustehokkaasti, osittain hankintaan liittyvän vähäisen kilpailun takia. Tietyt korkotukihankkeet ovat lisäksi melko monimutkaisia, mikä osaltaan pidentää prosesseja. Selvitys yritystukien tarkoituksenmukaisuudesta Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti viimeksi vuonna 2012 olemassa olevien yritystukien toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Vuonna 2011 yritystukia myönnettiin yrityksille avustuksina, lainoina ja takauksina noin 1230 miljoonaa euroa. Tukien määrä kasvoi viimeisen vuosikymmenen aikana yli 50 prosenttia. Rakennerahastotuista Euroopan aluerahastosta (EAKR) ja maaseuturahastosta tuissa oli 166 miljoonaan euroa, josta noin puolet kansallista rahaa. yrityspalveluissa Euroopan sosiaalirahastolla on merkitystä rahoittajana. Vuonna 2011 ESR-rahoitusta myönnettiin käynnistyneisiin yrityshankkeisiin noin 15 miljoonaa euroa. Selvityksessä todettiin, että nykyinen yritystukijärjestelmä on raskas. Yritystukijärjestelmän toimivuutta voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla tukia elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. Selvityksen mukaan säästöä syntyisi kun tukia poistettaisiin, 19

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Vientiä edistävät rahoitus- instrumentit yritysten näkökulmasta. Kansallinen cleantech investointifoorumi 11.4.2013

Vientiä edistävät rahoitus- instrumentit yritysten näkökulmasta. Kansallinen cleantech investointifoorumi 11.4.2013 Vientiä edistävät rahoitus- instrumentit yritysten näkökulmasta Kansallinen cleantech investointifoorumi 11.4.2013 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - Lakes sekä Lahden

Lisätiedot

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Matti Leppäniemi Econet Oy, toimitusjohtaja Finnish Water Forum, hallituksen jäsen 1 Alkuvaiheen rahoituksella mukaan hankkeisiin Finnish Water Forumin,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

EY:n valtiontukisäännöt

EY:n valtiontukisäännöt EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin EK:n Ympäristöfoorumi 6.10.2010 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 29.6.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Golden Gavia-lounas Siv Ahlberg 24.4.2012 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan KiVi Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Afrikan mahdollisuudet Matti Kerppola 1.12.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014 Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun Anne Alho Imatra 18.3.2014 Sisältö Minkälaista kansainvälistyminen on? Miksi kansainvälistyminen? Peruskysymyksiä Valmiudet ja suunnittelu

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007 Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Esityksen sisältö Finnvera Finnvera lyhyesti Viejän rahoittaminen Saatavien vakuuttaminen Ostajan rahoittaminen Etabloituminen, toiminnan

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot