Syömishäiriöt mistä on kyse?
|
|
- Sanna Mikkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aluepäällikkö Tanja Tiainen puh Syömishäiriöt mistä on kyse? Kemi Kuva: Pia Rautio
2 Syömishäiriöliitto-SYLI ry edustaa syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään tehtävänä on lisätä kokemukseen perustuvaa syömishäiriötietoutta ja osaamista liitto perustettu 2004 neuvontapuhelin ma 9-15 ja pe puh keskustelupalsta, päivystäjät ke facebook-sivu SYLILLINEN Keskustoimisto Turussa; aluetoimisto Oulussa, toimintakeskus projektirahoituksella Tampereella
3 Syömishäiriöt - mistä on kyse? opas Syömishäiriöön sairastuneiden läheisille. Hinta 3 euroa + toimituskulut. Tilaukset info@syomishairioliitto.fitai Voisit olla onnellinen - rohkaisun sanoja sinulle, joka olet kohdannut syömishäiriön Teksti, kuvat ja taitto tarttuvat mm. häpeään, yksinäisyyteen, epätietoisuuteen ja pelkoon. Materiaalin tarkoituksena on rohkaista syömishäiriöön sairastunutta puhumaan tilanteestaan ja hakemaan siihen apua. Tekstissä on käytetty lainauksia liiton syömishäiriöön sairastuneille tarkoitetulta keskustelupalstalta. Oppaan tekstin ja kuvituksen kommentointiin osallistui noin kaksikymmentä liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoista, joilla on omakohtainen kokemus syömishäiriöstä. Opas on maksuton. Luettavissa myös pdf:nä liiton nettisivuilla. TuuSYLIIN liiton perusesite
4
5 Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry Toiminta-alue Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Vertaistukiryhmät sairastuneille (Oulu, Kemi, Rovaniemi (tauolla), Kajaani alkaa ja läheisille (Oulu) Oulu Sairastuneiden ryhmä ja klo OULU Läheisten ryhmä ja klo Toimii vapaaehtoisvoimin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsenyhdistys Toimintaa: Kaveritoiminta, tukitapaamisia vertaisen kanssa Kokemusasiantuntijatoiminta, kokemuspuheenvuorot eri tilaisuuksissa eri kohderyhmille 5 5
6 Mistä syömishäiriöissä on kyse? Kuva Annakaisa Vääräniemi
7 Syömishäiriöt kehon ja mielen sairauksia taustalla psyykkistä pahoinvointia käyttäytyminen poikkeavaa suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan käsitys itsestä ja omasta kehosta usein vääristynyt T.V
8 Ratkaisu-ja selviytymiskeino Sairastunut tarvitsee syömishäiriötä johonkin! Keino välttää psyykkistä pahaa oloa, pelkoja ja tunnesolmuja Syömisen ja oman kehon kontrollointi tuottavat tunteen itsensä ja elämänsä hallinnasta. Voi näkyä myös kontrollin menettämisenä: Ahmimalla syöty ruoka vie mielipahan ja ahdistuksen mennessään helpottaen oloa hetkeksi
9 Terve ja häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se toistuu siinä määrin, että se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä selvästi haitata arkista toimintakykyä (ihmissuhteita, opiskelua, työntekoa, harrastuksia) tai fyysistä terveyttä. Häiriössä syöminen tai syömättömyys nousee elämän pääsisällöksi tavalla, joka alkaa sotkea normaalia arkea. Elämä kiertyy oireilun ympärille ja oireet alkavat sanella valintojen tekemistä. Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.) Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim. Ratkaisukeinosta tulee sairaus > pakkoajatukset ja häiriintynyt käyttäytyminen hallitsevat sairastunutta
10 Riippuvuuden näkökulma Haitallinen käyttäytyminen on toistuvaa, ylenmääräistä ja sen tahdonalainen säätely tuottaa usein voittamattomia vaikeuksia. siihen kuuluu pakkotoimintoja, joihin liittyy aluksi mielihyvän tuntemuksia. lopettamiseen liittyy paha olo ja ahdistus. toimintaa jatketaan haitoista huolimatta. tuottaa syyllisyyttä ja häpeää. (Jukka Oksanen Päihdeongelma) Riippuvuutta on kaikki se, josta koemme olevamme pakotettuja valehtelemaan. Anja Koski-Jännes: Miten riippuvuus voitetaan (1998)
11 Syömishäiriön muotoja syömiseen liittyvien ongelmien kirjo on laaja ja raja syömishäiriön ja normaalin käyttäytymisen välillä on liukuva Ortoreksia Laihuushäiriö F0.0, F50.1 Ahmimishäiriö F50.2, F50.3 Ahmintahäiriö (=BED) F50.8 Vaikea lihavuus Mukaeltu LT, dosentti, psykiatrian el Jaana Suokkaan esityksestä, Syömishäiriöpäivät 2015 KM 2015
12 Syömishäiriön muotoja syömishäiriön muotojen rajat ja määritelmät ovat jokseenkin keinotekoisia diagnoosi on merkityksellinen, koska se liittyy hoitoon pääsyyn, hoidon toteutukseen ja on mahdollisesti yhteydessä hoidon ja kuntoutuksen korvausperusteisiin kaikki esiintymismuodot ja tavat oireilla otettava vakavasti! uusi syömishäiriöiden Käypä hoito suositus, joka ottaa huomioon myös aikuisten syömishäiriöt, julkaistiin joulukuussa 2014 TV, päivitys KM 2015
13 Muutama huomio poikien syömishäiriöistä pojat tulevat tyttöjä harvemmin hoidon piiriin, ja hoitoon tullessa heillä on (usein) pahempia komplikaatioita kuin tytöillä laihuushäiriöitä sairastavilla pojilla pituuskasvun taittuminen on yleistä sairauden ilmiasu voi olla erilainen kuin tytöillä lisäravinteiden tai anabolisten hormonien käyttö lihasmassan kasvatus-pyrkimys ja rasvan vähentämiseen tähtäävät kuurit painoa sinänsä ei pyritä vähentämään syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit soveltuvat usein pojille huonosti Käypä hoito suositus 2014 T.V.2013, päivitys KM 2015
14 Yhteistä kaikille syömishäiriöille Tyytymättömyys omaan itseen, usein huono itsetunto, riittämättömyyden tunteet Tunteiden tunnistamisen ja kokemisen vaikeus Perfektionismi Ajatukset, tunteet ja toiminta keskittyy ruoan ja oman kehon ja oman itsen ympärille Eristäytyminen, itseinhon tunteet, ahdistuneisuus, masennus, väsymys Rituaalit ja säännöt Mustavalkoinen ajattelu, joko-tai, joustamattomuus Nälän ja kylläisyyden tunteiden hämärtyminen
15 Oireista -syömishäiriö arjessa Anoreksiatyyppinen oireilu (myös epätyypillinen laihuushäiriö) laihtuminen, alipaino, syömisen rajoittaminen ruokalajien jakaminen sallittuihin ja kiellettyihin yletön kiinnostus ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan (esim. puheenaihe) lihomisen pelko, itsensä kokeminen tai näkeminen lihavana, liiallisena kuukautisten poisjääminen (luukato, hedelmättömyys) ärtyisyys, uhmakkuus, levottomuus, raivonpuuskat jos oireilua rajoitetaan yliaktiivisuus, rauhattomuus, pakkoliikunta mm. ruokaan, syömiseen ja liikuntaan liittyvät säännöt ja rituaalit eristäytyneisyys, ulkopuolisuuden tunne hiusten lähteminen tukoittain lihasvoiman heikentyminen, lihasmassan väheneminen paleleminen, ruumiin lämpötilan lasku, hidas pulssi, matala verenpaine lanugo-karvoitus kasvoilla/muualla kehossa
16 Oireista syömishäiriö arjessa Bulimiatyyppinen oireilu (myös epätyypillinen ahmimishäiriö) ahdistus ja häpeä omasta ulkonäöstä ja painosta toistuva salassa tapahtuva ahmiminen piilotettuja karkkipapereita, keksipaketteja, suurien rahamäärien käyttäminen ahmittavaan ruokaan pakastin ja ruokakaapit tyhjenevät kuin itsestään masentuneisuus, itseinho, eristäytyneisyys, itsetuhoisuus vatsakivut, ruuansulatusongelmat oksentaminen ruokailun jälkeen verestävät silmät, ruhjeet rystysissä sylkirauhasten turpoaminen, äänen käheytyminen, hammaskiilteen vaurioituminen, myös rytmihäiriöt mahdollisia ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden väärinkäyttö laihduttaminen, paastoaminen ja runsas liikunta hormonikierron häiriöt
17 Huomioita BED:stä 1/4 Ahmintahäiriön (BED) esiintyvyys väestössä on noin 2 3 %, joten jokainen kliinistä työtä tekevä lääkäri saa hoidettavakseen ahmintahäiriön kriteerit täyttäviä potilaita säännöllisesti. Joka neljännen ylipainoisuuden vuoksi lääkäriin hakeutuvan potilaan arvioidaan kärsivän myös ahmintahäiriöstä,joten ylipainon hoidon yhteydessä tulisi aina kiinnittää huomiota mahdolliseen syömishäiriöön. Mikäli ylipaino johtaa ahmintakohtauksiin, välittävänä tekijänä voi olla laihduttaminen, jolloin ruoan määrän ja laadun rajoittaminen johtaa ajoittain hallitsemattomaan ahmintaan. Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö, Pyökäri, N.; Luutonen, S.; Saarijärvi, S. Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk
18 Huomioita BED:stä 2/4 Ahmintahäiriöstä kärsivä lihoo laihduttamansa kilot takaisin usein ja nopeasti. Suuret painonvaihtelut lyhyellä aikavälillä Lihavuus on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta häiriintyneen syömiskäyttäytymisen suhde diabetekseen on vielä epäselvä. Ahmintaoireilu ja sen taustatekijät huonontavat diabeetikon hoitomyöntyvyyttä ja hoitotasapainoa Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen kartoitus diabeteksen hoidon yhteydessä on tärkeää Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö, Pyökäri, N.; Luutonen, S.; Saarijärvi, S. Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk
19 Huomioita BED:stä 3/4 Negatiivinen suhtautuminen ylipainoisuuteen lisää ahmintaoireilua, vaikeuttaa laihduttamista ja huonontaa hoitotuloksia Syömishäiriöiden kroonistumista tutkineet Pope ym. havaitsivat kohtauksittaisesta ahmintahäiriöstä kärsivien ilmoittaman sairauden keskimääräisen keston (14,4 vuotta) merkittävästi pidemmäksi kuin anoreksiaa tai bulimiaa sairastavien (5,7 ja 5,8 vuotta). Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö, Pyökäri, N.; Luutonen, S.; Saarijärvi, S. Suomen Lääkärilehti 20/2011 vsk 66 Kuva: Pia Rautio T.V
20 Huomoita BED:stä 4/4 Ahmimisen määrittelyä: Kylläisyydestä/nälkäisyydestä riippumatonta Keskeistä hallinnantunteen menettäminen Monesti itsen on vaikea ymmärtää, miksi ahmii Tavan, rutiinin tuoma turvallisuus, jatkuvuus Oma hetki, oma tila (esim. raskaan työpäivän jälkeen) Ahmimisella jokin tarve, tarkoitus, joka ohittaa tiedon, päätökset ja lupaukset Mukailtu Anna Granlundin esityksestä T.V
21 KUINKA YLEISTÄ? valtaosa sairastuneista on tyttöjä ja naisia poikien ja miesten osuus n. 10 prosenttia anoreksiaa ja bulimiaa esiintyy yleisimmin vuotiailla esiintyvyys Suomessa: Noin 7 % suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30. ikävuottaan. Laihuushäiriön esiintyvyys on 2,2 %, ahmimishäiriön 2,3 % ja epätyypillisten syömishäiriöiden 2,9 %. (Keski- Rahkonen, A. 2010) Nuorten miesten anoreksian esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 0,24 % (Raevuori ym. 2009). Jopa kolmasosa lihavista (painoindeksi 30 tai yli) nuorista kärsii ahmintahäiriöstä(bed). (Raevuori, A. 2009) Pietarsaaren alueella tehdyn tutkimuksen mukaan joka 10. tyttö sairastaa DSM IV - diagnoosikriteereidenmukaisesta syömishäiriötä ennen 30-vuoden ikää. (Isomaa,R. 2011) Ikävuosiin mennessä n tyttöä tai nuorta naista ja 3000 poikaa tai nuorta miestä on sairastanut tai sairastaa syömishäiriötä. Lisäksi vuotiaista suomalaisista henkeä on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut psykiatrisen häiriön kriteerit täyttävän syömishäiriön. (Raevuori, A.) Luvusta puuttuu vielä BED:n (binge eating disorder, ahmintahäiriö) esiintyvyys. Arvio on, että jopa suomalaista sairastaa BED:tä (Keski- Rahkonen, A). T.V.2013
22 KAUANKO KESTÄÄ? luonteeltaan pitkäkestoisia sairauksia mielen toipuminen ja häiriintyneistä ajatuksista irtipääseminen voi kestää pitkään, takapakit toipumisessa yleisiä syömishäiriö voi muuttaa muotoaan oireilun muuttuminen anoreksiasta bulimiseksi saattaa olla osa toipumisprosessia kaikista sairastuneista n. 80 % toipuu /paranee anoreksiasta ja epätyypillisestä laihuushäiriöstä kaksi kolmesta paranee viiden vuoden sisällä ja kolme neljästä nuoreen aikuisikään mennessä bulimiaa tai epätyypillistä ahmimishäiriötä sairastavista selvästi yli puolet paranee viidessä vuodessa kroonistuminen, kuolleisuus anoreksiassa n. 5% fyysiset vauriot saattavat vaikuttaa elämässä toipumisen jälkeen T.V.
23 Toipuminen, paraneminen Tarkoittaasekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista eheytymistä Sairastunut pystyy luottamaan kykyynsä selvitä vaikeistakin tilanteista Syömishäiriön sairastanut oppii keinoja käsitellä stressiä, epävarmuutta ja muita negatiivisia tunteita, joiden tukahduttamiseksi syömishäiriö alun perin kehittyi Tukea antava ympäristö edistää osaltaan paranemista
24 Mistä syömishäiriö johtuu? Kuva Annakaisa Vääräniemi
25 Mistä syömishäiriö johtuu? monen tekijän yhteisvaikutus ajatellaan puhkeavan jonkin elämäntapahtuman aiheuttaman psyykkisen paineen tai stressin seurauksena ratkaisevaa on se, miten yksilö kokee tapahtuman ja sen seuraukset Emotionaalinen herkkyys aina selvää laukaisevaa tekijää tai yksittäistä tapahtumaa ei pystytä nimeämään
26
27 Yleensä syömishäiriöön sairastuvan (lapsen tai nuoren) perhe on aivan tavallinen perhe, jossa on tavallisen perheen ongelmia. perhesuhteissa tai perheen elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset saattavat herättää tunteita, joita hänen on vaikea käsitellä perheessä voi olla useita lapsia, mutta ainoastaan syömishäiriöön sairastunut oireilee sairastunut on persoonaltaan ehkä tavallista herkempi reaktiot perheen tai ympäristön ongelmiin ja viesteihin on tästä syystä toisenlainen kuin muiden samassa perheessä kasvaneiden lasten T.V. 2013
28 kauneusihanteet muut odotukset, paineet, valinnan mahdollisuudet liikuntalajit, jotka korostavat esteettisyyttä tai edellyttävät painorajoissa pysymistä kaikki eivät kuitenkaan sairastu, muiden tekijöiden merkitys lapsuusiän pyöreys ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua syömishäiriöön taipumus käyttää syömistä tunteiden säätelyyn käsitys omasta kehosta vaikutus itsetuntoon T.V. 2013
29 Sairauden alkaminen laihduttaminen tai laihdutusyritykset pyrkimys terveellisempään elämäntapaan on keino, jolla pyritään lievittämään psyykkistä pahaa oloa ei tietoinen ratkaisukeino (pyrkimystä olla suositumpi, vahvempi, hyväksytympi ) T.V
30 Kuherrus-tai viehtymysvaihe sairastunut kokee uudenlaisen elämäntapansa pelkästään positiiviseksi laihtuminen huomataan ihailevia ja kannustavia kommentteja itsetunto kohenee näennäisesti kehujen ja laihtumisen myötä niukka kalorimäärä ja runsas liikunta edustaa sairastuneelle terveellistä ja kunnollista elämää uuden elämäntavan kurinalainen toteuttaminen vahvistaa sairastuneen tunnetta elämän hallinnasta Olo tuntuu hyvältä ja kevyeltä. T.V
31 Kuherrus-tai viehtymysvaihe ajatukset siirtyvät ruokaan, syömiseen tai syömättömyyteen, liikuntaan ja omaan kehoon, esim. sosiaalinen elämä vähenee alkaa ruuasta pidättäytyminen ja esim. oksentaminen eivät sairastuneesta tunnu millään tavoin epänormaalilta Läheisten huoli ja yritykset keskustella siitä, mikä on normaalia, tulevat tässä vaiheessa torjutuiksi
32 Kärsimysvaihe pakkoajatukset ja rituaalit vahvistuvat sairastunut ei välttämättä edelleenkään koe olevansa sairas kotona asuvien (läheisten) arki muuttuu kaoottiseksi, myös muut sairastuneen sosiaaliset suhteet muuttuvat väsymys, keskittymiskyvyn puute ja fyysinen epämukavuus viestivät sairastuneelle, että jokin on pielessä sairastunut näyttää ulospäin usein pärjäävältä ja vahvalta mieli täyttyy kuitenkin peloista, pakkomielteistä ja ristiriidoista syömishäiriön oireet, paastoaminen, ahmiminen ja oksentaminen, tuovat helpotusta tähän mielessä vellovaan tauottomaan kaaokseen
33 Muutosten tekeminen Sairauden sääntöjen uhmaaminen aiheuttaa ahdistusta Takapakkeihin hyvä varautua, olennaista se, miten niistä selvitään eteenpäin Huonona hetkenä luovuttaminen ja oireisiin palaaminen voi tuntua helpommalta vaihtoehdolta Pikku hiljaa, askel askeleelta pitkään jatkuvassa syömishäiriössä sairaus jumiutuu kärsimysvaiheen ja toive muutoksesta vaiheen alueelle, eikä sairastunut pysty tekemään sellaisia muutoksia toiminnassaan, että paraneminen olisi mahdollista. T.V
34 Toive muutoksesta sairastunut tajuaa, että kyse on syömishäiriöstä, mutta sen myöntäminen itselle ja muille tuntuu vaikealta esteenä avun pyytämiselle: häpeä syömis-ja muun käyttäytymisen kummallisuudesta ja tunne siitä, että kukaan ei voi ymmärtää halu parantua, mutta ei keinoja sairaat ja terveet ajatukset : mitä saa ja mitä ei saa tehdä Ristiriitainen vaihe: Sairastunut tietää, että elämä ei voi jatkua samalla tavalla, mutta muutokseen liittyy paljon pelkoja ja voimattomuutta. T.V
35 Syömishäiriön kaari Kärsimysvaihe Toive muutoksesta Muutosten tekeminen Kuherrusvaihe Sairauden alkaminen Pia Charpentier, Syömishäiriökeskus
36 Aluepäällikkö Tanja Tiainen puh Syömishäiriöt mistä on kyse? Toipuminen, Varhainen puuttuminen ja kohtaaminen Kuva: Pia Rautio
37 Avun tarpeen herääminen Toivoin, että joku muu olisi sanonut minun sairastavan syömishäiriötä, ettei minun olisi tarvinnut itse sitä tehdä. Häpesin, koska luulin, että syömishäiriö on vain ja ainoastaan teiniikäisten sairaus ja koin olevani niin yksin sairauteni kanssa. Sanoja, joilla olisin tuntenut tulevani ymmärretyksi, oli vaikea löytää. Olin sairastanut jo parisen vuotta ennen kuin sain sanottua sairastavani syömishäiriötä ensimmäisen kerran. Sanoin sen puhelimessa terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Kuvittelin, että kun saan asian sanottua, kaikki alkaa pikku hiljaa muuttua paremmaksi. Olin kuitenkin edelleen sairas ja olisin kaivannut aktiivista tukea syömishäiriöistä ajattelua tuntevalta taholta. 37
38 Ajatuksia puuttumisesta ja kohtaamisesta Koskaan ei voi puuttua liian aikaisin Puutu lempeästi, ymmärtäen oireiden merkitys ja tärkeys Varaudu tyrmäykseen Etsi tietoa oman ymmärryksen lisäämiseksi Tarjoa tukea ruokailutilanteissa, älä painosta Rohkaise puhumaan ja hakemaan apua Todellisuuden peilaaminen Mukailtu Linda Taakalan esityksestä R.N. 38
39 SCOFF SYÖMISHÄIRIÖSEULA 1. Yritätkö oksentaa, koska tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen? 1. kyllä 2. ei 2. Huolestuttaako sinua ajatus, ettet enää pysty hallitsemaan syömisesi määrää? 1. kyllä 2. ei 3. Oletko laihtunut lähiaikoina yli kuusi kiloa kolmen kuukauden aikana? 1. kyllä 2. ei 4. Uskotko olevasi lihava, vaikka muut väittävät, että olet laiha? 1. kyllä 2. ei 5. Hallitseeko ruoka mielestäsi elämääsi? 1. kyllä 2. ei Pistemäärien tulkinta: 0 pistettä = ei ilmoitettua oireilua 1 piste = lievää oireilua 2-5 pistettä =merkittävää oireilua Lähde: Hautala, L. Liuksiala, P-R. Räihä, H. Väänänen A-M. Jalava, A. Saarijärvi, S Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa. Suomen lääkärilehti 2005; 60: 39
40 Vältä näitä Laihdutuskuurikeskustelut, ruokavaliot ja dieetit Tarkat luvut (paino, kalorit, syödyt ruokamäärät yms.) Väittely Syyllistäminen: oireet ovat oireita, eivät ilkeyttä R.N. Kauhistelu ja päivittely (palvelevat vain sairautta) Näytät terveeltä/hyväkuntoiselta Eihän tämä paino vielä nyt niin alhainen ole Labrat (tmv. tulokset) ovat hyvät/normaalit Olet hienosti itse prosessoinut/analysoinut, ettei varmaan ole niin vakavasti asiat 40
41 Syömishäiriön hoidossa tärkeää Muuttaa ruokailutottumuksia pienin askelin terveempään suuntaan Auttaa kestämään ja säätelemään ahdistusta herättäviä tunteita Rohkaista ilmaisemaan kielteisinä pidettyjä tunteita: esim. kiukku, häpeä, avuttomuus Kannustaa etsimään itsestä positiivisia puolia Opetella laiskottelua ja rentoutumista Tukea hyväksymään itsensä sellaisena kuin on! 41
42 Kohtaamisen kulmakiviä Luottamuksellinen suhde ja henkilökemia tärkeää Kun olo on sekava ja turvaton, hoitavaa on jo eheä hoitoverkosto ja turvallinen ilmapiiri Keskity näkemään ihminen oireiden sijaan Kärsivällisyys Älä hermostu oireista 42
43 Kohtaamisen kulmakiviä Minua jännittää ottaa tämä aihe puheeksi, mutta koen sen niin tärkeäksi, että aion uskaltaa Minulla on huoli sinusta. Tiedän, (esim. eräältä luennolta), millaisia ovat syömishäiriöt, ja minulle tulee käyttäytymisestäsi se mieleen R.N. Ymmärrän, että käyttäytymiselläsi on Sinulle jokin merkitys, kerro siitä. Avoimet kysymykset: Miltä se tuntuu? Mitä ajattelet? 43
44 YLEISTÄ Kun syömishäiriö paljastuu läheisille on sairastava todennäköisesti sairastanut jo jonkin aikaa Sairaudentunnottomuus vaikeuttaa avun hakemista Myös häpeä voi estää avun hakemisen Hoidon aloittaminen sairauden varhaisessa vaiheessa lisää paranemisennustetta ja nopeuttaa paranemisprosessia Sairaudentunnon vahvistuminen tärkeää > hoidon onnistumisella on parhaat edellytykset silloin, kun sairastunut on valmis yhteistyöhön hoitavan tahon kanssa. T.V
45 YLEISTÄ Kun syömishäiriö paljastuu läheisille on sairastava todennäköisesti sairastanut jo jonkin aikaa Sairaudentunnottomuus vaikeuttaa avun hakemista Myös häpeä voi estää avun hakemisen Hoidon aloittaminen sairauden varhaisessa vaiheessa lisää paranemisennustetta ja nopeuttaa paranemisprosessia Sairaudentunnon vahvistuminen tärkeää > hoidon onnistumisella on parhaat edellytykset silloin, kun sairastunut on valmis yhteistyöhön hoitavan tahon kanssa. T.V
46 HOITOPOLKU PERUSTASO - Koulu-, opiskelija-/työterveyshuolto - Terveyskeskus -> ongelmien tunnistamista, ensihoitoa sekä jatkohoitoon ohjaamista ERITYISTASO kaupungin aikuispsykiatria, lasten ja nuorten psykiatrinen työryhmä, Tuiran mielenterveyskeskus ja sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito (EDI ryhmä ja psykiatriset osastot) -> Tutkimusjaksoja, hoitoa ja terapiaa -> Lähetteellä Täydentävät mielenterveyspalvelut -kolmas sektori ja yksityiset palvelut Syömishäiriöiden hoitoa ohjaa Käypä hoito suositus 46
47 YLEISTÄ Syömishäiriöiden hoitoa ohjaa joulukuussa 2014 julkaistu uusi Käypä hoito -suositus Syömishäiriöt aikaisemmin suositus käsitti vain lasten ja nuorten syömishäiriöt, nyt myös aikuiset mukana Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia Hoitosuositukset tehdään terveydenhuollon päätöksenteon tueksi ja potilaan parhaaksi T.V. 2013, päivitys KM
48 HOIDON YLEISET PERIAATTEET (KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 2014) Syömishäiriöiden hoito pyritään toteuttamaan avohoitona Varhainen hoitoon pääsy, tehokas ravitsemustilan korjaaminen sekä aktiivinen hoito-ote liittyy parempaan ennusteeseen Vaikeasti sairaat, huomattavan alipainoiset laihuushäiriöpotilaat tarvitsevat usein hoidon alkuvaiheessa sairaalahoitoa Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaa syömishäiriöiden hoidossa on vaikea määrittää tiukasti, sillä olennaisinta on, että hoitopaikassa osataan hoitaa syömishäiriöitä Hoitopaikan ei ole todettu vaikuttavan ennusteeseen Perheiden tai läheisten mukana olo hoidossa on tärkeää Hoidon onnistumisen kannalta tärkeää on potilaan oma valmius paranemiseen ja käyttäytymistapojen muutokseen T.V. 2013, päivitys KM
49 HOITOSUUNNITELMA On lakisääteinen (Potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hoitoa toteutettaessa on laadittava hoitosuunnitelma) (Mielenterveyslaki 22 b ) Potilaan ja perheen tiedossa oleva ajantasainen hoitosuunnitelma on yksi kuudesta Käypä hoito -suositukseen (2014) kirjatusta, hoidon laadun seuraamiseen määritellystä kriteeristä. Tämä on sairastuneiden ja perheiden/läheisten näkökulmasta iso asia ja tärkeä kriteeri, joka ei riittävästi toteudu. (Mukaeltu Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kannanotosta : Vanhempien ja perheiden huomioiminen monilla alueilla puutteellista - Syömishäiriö koskettaa Suomessa tuhansia perheitä.) T.V. 2013, päivitys KM
50 MITÄ HOITOON KUULUU? tutkimukset ja hoito moniammatillisena yhteistyönä hoito kohdistuu aluksi ravitsemustilan ja somaattisen tilan korjaamiseen ravitsemuskuntoutus koskee kaikkia syömishäiriötä sairastavia tiedollinen ohjaus sekä sairastuneen ja hänen perheensä ohjaus ja tukeminen heti hoidon alusta asti terapeuttiset ja psykososiaaliset lähestymistavat keskeisiä, koska tavoitteena on psyykkisen häiriön korjaaminen somaattisen tilan seuranta punnitseminen 1-2 kertaa viikossa osoittautunut riittäväksi lääkityksestä saattaa olla apua ahmimis- tai ahmintahäiriöiden hoidossa, mutta laihuushäiriön ydinoireet lievittyvät lääkehoidolla vain harvoin (Käypä hoito suositus, 2014) T.V. 2013, päivitys KM
51 Perhekeskeinen hoito Syömishäiriö ottaa keskeisen roolin perheessä sairaus tuhoaa perheen tavanomaiset, toimivat rituaalit perhe alkaa määritellä itseään sairauden kautta heikentää perheen kykyä kohdata perheen normaaliin elämänkaareen liittyvät tarpeet. Tunne avuttomuudesta lisääntyy Katja Tenhovirta: Maudsleyn perhehoitomalli Läheiset huonosti hyödynnetty voimavara syömishäiriön hoidossa Ruotsissa vanhemmilla mahdollisuus sairauslomaan kun oma lapsi sairastaa Ruotsissa myös osastohoitomahdollisuus koko perheelle (hoidetaan perhettä, ei vain sairastunutta) RN
52 MAUDSLEY-MALLI Perhekeskeinen menetelmä: suomeksi referoituna ja läheisten kokemuksiin peilaten: maudsleyperheet.blogspot.fi Perhelähtöisyys: kukaan ei tunne ja hoida lasta niin hyvin kuin omat vanhemmat Sairaus ei ole seurausta toimimattomasta perheestä vaan perhe oireilee yrittäessään selvitä syömishäiriön vaatimuksista Menetelmän tavoite voimaannuttaa vanhemmat astumaan lapsen puolelle, sairautta vastaan Sairaus pyritään ulkoistamaan lapsesta, mikä helpottaa myötätuntoa vanhempia opetetaan kohtelemaan sairastunutta syömishäiriöitä vastustavin reaktiomallein Syömishäiriöitä ylläpitävät reaktiot (käyttäytyminen) pyritään tunnistamaan ja niitä opetellaan välttämään. Kirjallisuutta: My Kid is Back. J Alexander & D Le Grange. Skills-based Learning for Careing for a Loved One with an Eating Disorder - The New Mausdley Method. J Treasure, G Smith. A Crane. Help Your Teenager Beat an Eating Disorder. J Lock & D Le Grange. RN
53 PSYKOTERAPIA Käytetään yleisesti avo- ja osastohoidossa (hoidollinen psykoterapia) Missä laajuudessa ja mitä suuntausta edustavaa psykoterapiaa hoidossa käytetään, vaihtelee alueellisesti Julkisen sektorin terapiapalvelut ovat maksuttomia, yleensä tarjolla rajallisesti Kelan kustantamassa kuntouttavassa psykoterapiassa Kela maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta. T.V
54 Kiitos! Kuva Lasse Nurminen
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström
Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät
PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖISTÄ. Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo
PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖISTÄ Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo Lounais-Suomen SYLI ry www.syliin.fi 040 5958 542 Maariankatu 8 D 104, Turku Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät?
Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.
Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,
PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖSTÄ
PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖSTÄ Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo Turun kaupunki Nuoriso-ohjaaja Sanna Viitamaa LOUNAIS-SUOMEN-SYLI RY KESKUSTELUAPUA KAIKILLE, JOITA SYÖMISHÄIRIÖ TAVALLA TAI
NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA
NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Projektikoordinaattori Sami Heimo 28.11.2013 Eväitä vanhemmuuteen ESITYKSEN SISÄLTÖ Lounais-Suomen
Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?
Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
Lainattuja hetkiä kalenteri 2014
Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Osa tuotoista lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle Tilaukset: Hinta 23 https://www.facebook.com/lainattujahetkia/info 22.10.2013 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja
Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä
Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä 16.5.2017 Tampereen SYLI-keskus Kaikille avoimet kahvihetket kaksi kertaa viikossa Tuettu ruokailu Perjantailounas (omat eväät mukaan) Tuki- ja ohjaustapaamiset
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET
SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ
SYÖMISHÄIRIÖT. mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille
SYÖMISHÄIRIÖT mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille Oppaan tilaukset: Syömishäiriöliitto-SYLI ry puh. 02 251 9716 info@syomishairioliitto.fi www.syomishairioliitto.fi
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.
Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä
VARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012
Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä
Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa
Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
Stressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ
SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden
Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt
Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden
SCOFF - syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula -
SCOFF syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula Suomen koulu, nuoriso ja opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen kevätkokous 23.4.2009 Lea Hautala, TtM, TY, nuorisopsykiatrian yksikkö leahau@utu.fi SISÄLTÖ
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
Syömishäiriöt. Mistä on kyse? Tunnista, kohtaa ja puutu.
Syömishäiriöt Mistä on kyse? Tunnista, kohtaa ja puutu. Syömishäiriöt Psyykkisiä sairauksia, joiden oireet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti sairastuneen terveyteen ja hyvinvointiin Käyttäytyminen ja ajattelu
Muistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT
URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.
MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret
AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA
AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen
MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
Rakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta
NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
Jonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
Opas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
Miten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset
Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
Koko elämä sirpaleina
Koko elämä sirpaleina Syömihäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriön sairastaneille tehdystä kyselystä 28 1 Kyselyn taustaa toteutti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ry:n kanssa avoimen kyselyn
Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
Mielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
Mielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa
SYÖMISHÄIRIÖT. kun ruoka on ongelma J Y V Ä S K Y L Ä P a v i l j o n k i L I N D A T A A K A L A
kun ruoka on ongelma SYÖMISHÄIRIÖT 1 1. 1. 2 0 1 2 J Y V Ä S K Y L Ä P a v i l j o n k i L I N D A T A A K A L A LINDAMARIA SYÖMISHÄIRIÖTUKIPALVELUT www.lindamaria.fi Sisältö M I L L A I N E N M I E L
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
Pitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
Miten oppia syömään monipuolisesti? Case: anoreksia
Miten oppia syömään monipuolisesti? Case: anoreksia [Tedy ry: Ravitsemushoidon IV strategiaseminaari 20.5.2015, Kuopio] PsT, dos (terveyspsykologia), yliopistonlehtori Sanna Sinikallio, Kansanterveystieteen
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
Mitä, missä, milloin - ja kuinka paljon? Avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta OYS:n alueella
Mitä, missä, milloin - ja kuinka paljon? Avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta OYS:n alueella Oulun Diakonissalaitos (ODL), Wegelius Sali 8.10.2013 klo 12-16 Tilaisuuden
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.
...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä