Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Transkriptio

1 Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry

2 Syömishäiriöiden hyvä hoito Perustuu sairauden psykologiselle ymmärtämiselle Keskittyy sairautta ylläpitävien tekijöiden korjaamiseen Psyykkiset ja fyysiset tekijät Tukee terveyttä tukevan ajattelun ja toimintamallien vahvistumista ja auttaa vähentämään sairautta tukevaa ajattelua ja toimintamalleja Huomioi sairauden vakavuuden ja yksilöllisen luonteen

3 Syömishäiriöissä on psyyken kannalta kysymys: Tärkeän kehitystehtävän tapahtumatta jäämisestä Tunteiden säätely, luottamus maailmaan ja siinä selviämiseen, luottamus muihin ihmisiin yms. Lapsen synnynnäisten ominaisuuksien ja hoivaajan ominaisuuksien ristiriidan seurauksista Lapsen emotionaalinen herkkyys >< vanhemman (ja muiden aikuisten) kyky nähdä lapsen tarpeet ja toimia hoivaajana Äärimmäisen herkkä lapsi voi vaurioitua hyvässäkin hoivassa Traumatisoitumisen jälkiseurauksista Onnettomuudet, väkivallan kokemukset (fyysinen ja henkinen), hylätyksi tuleminen yms.

4 Syömishäiriön kerrokset 1 Syömishäiriönä ilmenevä vaurio on voinut syntyä missä tahansa kehitysvaiheessa Mitä varhaisempi vaurio, sitä vakavampi häiriö Aikuisuus Nuoruusikä Lapsuus Varhaislapsuus

5 Syömishäiriön kerrokset 2 Heiveröinen pohja huteroittaa muiden kerrosten vakautta Varhaislapsuudessa oppimatta jääneet taidot eivät ole käytössä myöskään vanhempana Mitä varhaisempi häiriö, sitä suurempi merkitys oireilla on mielen koossa pitämisessä Kun rakennelman alimmat tiilet ovat huteria, koko rakennelma lepää huteralla pohjalla Tällöin oireista luopuminen aiheuttaa voimakasta epätasapainon kokemusta: ylipääsemätöntä pelkoa, hätää, tuhoutumisen tunnetta Oireista luopuminen on tällöin useimmille mahdotonta omassa varassa luopumisen aiheuttama tuska on liian suuri kestettäväksi yksin.

6 Syömishäiriön kerrokset 3 Myöhäisemmissä vaiheissa tulleet vauriot eivät vahingoita perustaltaan vahvaa psyykettä vakavasti Tällöin oireet toimivat ns. olon helpottajina, mutta pohjalla olevat terveet rakenteet mahdollistavat oireista luopumisen

7 Hyvä hoito huomioi sairauden vakavuusasteen 1 Jos varhaista vauriota ei ole tapahtunut, ei sairaus ole ns. psyykkisesti vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat vahvat ja paraneminen etenee nopeasti Sairaus on tilapäisesti sulkenut sairastuneen kapasiteetin pois käytöstä Paranemisprosessi tarkoittaa omatun kapasiteetin saamista takaisin käyttöön Polikliininen hoito tai lyhyt sairaalahoito riittävät auttamaan sairastunutta paranemaan

8 Hyvä hoito huomioi sairauden vakavuusasteen 2 Jos varhainen vaurio on tapahtunut tai keskeinen kehitystehtävä jäänyt tapahtumatta, on sairaus ns. psyykkisesti vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat heikot ja paraneminen on hidasta Oireet toimivat keskeisinä selviytymiskeinoina eikä sairastuneella ole juuri muita keinoja Paranemisprosessi tarkoittaa terveyttä tukevan selviytymiskapasiteetin rakentamista, uuden oppimista Tällöin vaaditaan pitkää, erikoistunutta hoitoa, jossa painottuu psyykkinen työskentely

9 Hyvä hoito huomioi sairauden vakavuusasteen 3 Vakavuusasteen voi havaita Oireiden tiheydestä ja vahingollisuudesta Oireiden merkityksestä psyyken kokonaisuudelle Helpotuskeino, pakokeino, kuulluksi tulemisen keino jne Koossa pysymisen keino Sairastuneen kokemuksesta kyvystään hallita oireita ja tehdä muutoksia käyttäytymiseensä Sairauden kesto ei välttämättä kerro vakavuusastetta

10 Hyvä hoito huomioi sairauden vakavuusasteen 4 Varhaisissa eli vakavissa häiriöissä eheytymiseen vaaditaan kasvuprosessi Kokemus turvassa olemisesta, hyväksytyksi tulemisesta, tunteiden oikeutuksesta, elämän hallinnasta Sairastunut tarvitsee tunteiden säätelyapua sekä turvassa olemisen kokemuksen itsensä ulkopuolelta Hänen sisällään ei ole tätä kykyä

11 Hyvä hoito huomioi sairauden vakavuusasteen 5 Sairas vs. terve toiminnanohjaus Vakavassa sairauden vaiheessa toimintaa ohjaa voittopuolisesti sairautta tukeva ajattelu Paranemisen edetessä ns. terve ajattelu alkaa yhä enemmän ohjata toimintaa Sairastunut tarvitsee tukea ulkopuolelta niin kauan kun sairautta tukeva ajattelu ohjaa toimintaa Muutos ei onnistu omassa varassa

12 Miksi pitkät hoidot? Vakavat syömishäiriöt vaativat pitkää ja intensiivistä hoitoa Jotta psyykkinen kasvuprosessi mahdollistuu Se tarvitsee tuekseen ns. uudelleenvanhemmointia, joka auttaa keskenjääneitä kehitystehtäviä valmistumaan Sairastuneen täytyy saada kokemuksellisesti ymmärrys omasta arvostaan, tunteiden sallittavuudesta ja tarpeiden tyydytetyksi tulemisen tärkeydestä. Muuten eheytymistä ei tapahdu

13 Julkisen hoidon linjausten ongelmia 1 Sairaanhoitopiireissä joudutaan suunnittelemaan hoito hallinnollisista lähtökohdista, ei hoidollisista. Resurssien vähäisyys lyhentää hoitoaikoja liiallisesti pakottaa keskittymään kehon oireiden korjaamiseen, vaikka kyse on yksinomaan psyykkisestä sairaudesta

14 Julkisen hoidon linjausten ongelmia 2 Lyhyiden hoitoaikojen haitat vakavissa syömishäiriöissä Mahdollisuus keskittyä vain konkreettisiin oireisiin, vaikka kyse on psyyken sairaudesta Vaikka paino nousisi tai oksentaminen loppuisi, psyyke ei ehdi korjaantua jolloin oireet väistämättä palaavat Epäonnistuminen lannistaa ja masentaa sairastunutta Sairaus pitkittyy ja pahimmassa tapauksessa ns. kroonistuu

15 Julkisen hoidon linjausten ongelmia 3 Sairaus pitkittyy ja mahdollisesti kroonistuu Sairastuneen omaisten elämänlaatu laskee ja he joutuvat sairauslomille Sairauden vaikutus ulottuu huomattavan laajaan ihmismäärään Erikoistuneiden hoitopaikkojen joutuessa siirtämään hoitoja perusterveydenhuoltoon, tulee sinne turha ja pitkäaikainen kuormitus, mikä tuhlaa arvokkaita resursseja Epätehokas hoitaminen tulee yhteiskunnalle äärimmäisen kalliiksi

16 Ehdotus Hoidon resurssit järjestetään sellaisiksi, että hoito voidaan suunnitella yksinomaan hoidollisesti järkevistä lähtökohdista Psykoterapia hoitomenetelmäksi myös vakavasti sairaille Riittävän pitkät, erikoistuneet hoidot vakavasti sairaille Erotellaan ns. vakavat psykopatologiat (varhainen vaurio) ja kevyet psykopatologiat (myöhäisempi vaurio) toisistaan Suunnitellaan hoidot sairauden vakavuuden mukaan kevyiksi tai intensiivisiksi Ei samaa mallia automaattisesti kaikille

17 Investoidaan vakavasti sairaiden intensiiviseen, erikoistuneeseen hoitoon ja autetaan sairastuneita paranemaan mahdollisimman nopeasti Liian lyhyiden hoitojen aiheuttama sairauden pitkittyminen on äärimmäisen kallista pitkällä tähtäimellä Sallitaan (vaaditaan) erikoistuneiden yksiköiden tehdä työnsä kunnolla viimeisimmän tieteellisen ymmärryksen (sekä käytännössä tehokkaiksi havaittujen uusien menetelmien) mukaisesti Hoitotulosten seuranta ja niiden mukainen hoidon kehittäminen