SYÖMISHÄIRIÖT. mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖMISHÄIRIÖT. mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille"

Transkriptio

1 SYÖMISHÄIRIÖT mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille

2 Oppaan tilaukset: Syömishäiriöliitto-SYLI ry puh Syömishäiriöt mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille Syömishäiriöliitto-SYLI ry Työryhmä: Tea Viljanen, aluesihteeri, ENSISYLI-projekti (toim.) Hallituksen opastyöryhmä: Sirkku Mikkola, TtM, ft. Sirpa Santala, sairastuneen äiti Paula Rekilä, syömishäiriön sairastanut ENSISYLI projektin ohjausryhmä Kuvitus ja taitto: Tanja Holmberg Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima, arviointilauseke tuotteesta: Opas antaa selkeästi jaoteltuna monipuolista tietoa syömishäiriöistä ja toimii erinomaisena ensitietomateriaalina syömishäiriöön sairastuneiden läheisille. Teksti ja kuvat: Syömishäiriöliitto-SYLI ry ISBN Kopijyvä Oy, Jyväskylä, 2009 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

3 SISÄLTÖ Lukijalle 4 Mistä syömishäiriöissä on kyse? 5 Mikä on häiriintynyttä syömistä? 5 Syömishäiriön muotoja 6 Kuinka yleistä? 7 Kauanko kestää? 8 Mistä tunnistan syömishäiriön? 10 Mitkä ovat anoreksian ja epätyypillisen laihuushäiriön oireet? 10 Mitkä ovat bulimian ja epätyypillisen ahmimishäiriön oireet? 12 Syömishäiriön kulku 14 Mistä syömishäiriöt johtuvat? 18 Mistä apua ja millaista hoitoa? 21 Kuinka nopeasti hoitoon? 1 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli Hoito erikoissairaanhoidossa 3 Milloin osastohoitoon? 4 Milloin pakkohoitoon? 5 Mitä on psykoterapia ja miten sellaista saa? 5 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet 6 Vertaistuki 7 Syömishäiriö perheessä vanhempien ajatuksia 29 Tunteet ja jaksaminen 9 Arki sairastuneen kanssa 31 Vanhempien selviytymisprosessi 34 Taloudellinen tuki 37 Syömishäiriöt - mistä on kyse? 3

4 Lukijalle Tämä opaskirja on kirjoitettu ensisijaisesti syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten vanhemmille. Se toimii tiiviinä ensitietomateriaalina silloin, kun sairaus on perheessä uusi. Vanhemmat voivat löytää oppaasta omaan tilanteeseensa sopivaa tietoa ja tukea myös sairauden myöhemmässä vaiheessa. Oppaasta on hyötyä lisäksi niille, jotka työssään tai harrastustoiminnan parissa kohtaavat syömishäiriöön sairastuneita sekä heidän perheitään. Tässä oppaassa etsitään vastauksia yleisimpiin vanhempien esittämiin kysymyksiin. Oppaan toivotaan lisäävän vanhempien ymmärrystä lapsen sairaudesta ja rohkaisevan vanhempia hakemaan apua sekä lapselleen että itselleen. Oppaassa on kuvattu eri syömishäiriötyypit. Ydinajatuksena on, että kaikkiin ilmenemismuotoihin on suhtauduttava yhtä suurella vakavuudella ja että syömishäiriön eri muodoissa on enemmän samankaltaisuuksia kuin eroja. Sairastavien kokemusmaailmat ovat yllättävän yhteneviä oireilun erilaisuudesta huolimatta. Oppaaseen on koottu keskeisiä vanhempia askarruttavia teemoja. Kysymys siitä, miksi juuri minun lapseni sairastui, mietityttää varmasti jokaista syömishäiriön kohdannutta vanhempaa. Sairauden kulkuun liittyy usein varsin yksilöllisiä piirteitä ja vanhempien voi olla vaikea ymmärtää, mistä koko sairaudessa on kysymys. Syömishäiriön oireet ovat hämmentäviä ja välillä raivostuttaviakin, eikä syömishäiriöille tyypillinen sairauden kieltäminen mitenkään helpota tilannetta. Syömishäiriöt ovat luonteeltaan pitkäkestoisia ja kaikissa muodoissaan vakavasti otettavia sairauksia. Lapsen tai nuoren sairastuminen ja toipumisen läpikäyminen on monimutkainen tie, joka horjuttaa usein koko perheen hyvinvointia ja verottaa kaikkien voimavaroja niin fyysisten, henkisten kuin sosiaalistenkin ulottuvuuksien osalta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että syömishäiriöillä on hyvä ennuste ja että suurin osa sairastuneista toipuu. 4 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

5 1 Mistä syömishäiriöissä on kyse? Mikä on häiriintynyttä syömistä? Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia kehon ja mielen sairauksia. Niiden taustalla on psyykkistä pahoinvointia, joka ilmenee häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä ja muutoksina sairastuneen fyysisessä tilassa. Käyttäytyminen on epänormaalia erityisesti suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan. Myös käsitys itsestä ja omasta kehosta on usein vääristynyt. Lapsilla ja nuorilla sairaus vaikuttaa kehityksen eri osa-alueisiin ja voi pitkään jatkuessaan vaarantaa normaalin psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen¹. Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä on kuvailtu seuraavasti: Oireesta muodostuu häiriö, kun se toistuu siinä määrin, että se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä selvästi haitata arkista toimintakykyä (ihmissuhteita, koulua, työntekoa, harrastuksia) tai fyysistä terveyttä. Häiriössä syöminen tai syömättömyys nousee elämän pääsisällöksi tavalla, joka alkaa sotkea normaalia arkea. Elämä kiertyy oireilun ympärille ja oireet alkavat sanella valintojen tekemistä ². Syömishäiriöt - mistä on kyse?

6 Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin on sairastuneelle selviytymis- tai ratkaisukeino. Syömiseen, liikuntaan ja oman kehon hallintaan suunnatut ajatukset ovat keino välttää psyykkistä pahaa oloa, pelkoja ja tunnesolmuja, joita esimerkiksi erilaiset epävarmuutta tuovat elämäntilanteet, vaikeudet nuoruusiän kehityksessä tai traumaattiset kokemukset aiheuttavat. Syömisen ja oman kehon kontrollointi vie ajatukset pois pahaa oloa aiheuttavista asioista ja tuottaa sairastuneelle tunteen itsensä ja elämänsä hallinnasta. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi näkyä myös kontrollin menettämisenä. Ahmimalla syöty ruoka vie mielipahan ja ahdistuksen mennessään helpottaen oloa hetkellisesti. Syömishäiriöille on tyypillistä, että alkuvaiheessa sairastunut ei tunne olevansa sairas. Läheiset huolestuvatkin tilanteesta lähes poikkeuksetta paljon aiemmin kuin sairastunut itse. Sairastunut kokee oireilusta olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Edetessään sairaus kuitenkin tiukentaa otettaan. Syömishäiriön aiheuttamat pakkoajatukset ja häiriintynyt käyttäytyminen hallitsevat sairastunutta, eikä sairastunut pysty toimimaan muulla tavalla. Tässä mielessä syömishäiriö muistuttaa muita riippuvuussairauksia. Syömishäiriö ei siis ole tietoisesti valittu toimintamalli, vaan kyse on nimenomaan sairaudesta. Nuorta ei voi pakottaa luopumaan oireistaan. Vahvan paranemismotivaation tueksi tarvitaan lähes aina ammattiapua sekä läheisten tukea. Syömishäiriön muotoja Syömishäiriön tunnetuimmat muodot ovat anoreksia (laihuushäiriö, anorexia nervosa) ja bulimia (ahmimishäiriö, bulimia nervosa) sekä epätyypillinen laihuushäiriö ja epätyypillinen ahmimishäiriö. Anoreksia ilmenee syömisen välttelynä ja säännöstelynä, jota seuraa painon putoaminen. Syömisen välttelyn lisäksi sairastunut liikkuu usein paljon. Bulimiassa keskeisenä oireena ovat toistuvat ahmimiskohtaukset, jolloin sairastunut kadottaa tunteen syömisen hallinnasta. Kohtauksen jälkeen sairastunut pyrkii ruuasta eroon esimerkiksi oksentamalla, ulostuslääkkeillä, paastoamalla tai runsaalla liikunnalla. 6 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

7 Epätyypillisen syömishäiriön muodot saattavat olla hyvin samankaltaisia kuin anoreksia tai bulimia, mutta jokin diagnoosin kannalta keskeinen oire puuttuu tai esiintyy lievempänä. Myös epätyypillisissä syömishäiriöissä syömiskäyttäytyminen on selvästi häiriintynyttä ja haittaa sekä sairastuneen että hänen perheensä normaalia elämää. Huolimatta termistä epätyypillinen, epätyypilliset syömishäiriöt ovat hyvin yleisiä. Arvioidaan, että vähintään puolet syömishäiriöiden vuoksi hoitoon hakeutuvista sairastaa epätyypillistä syömishäiriötä². Epätyypillisen ahmimishäiriön aladiagnoosiksi on erotettu BED (binge eating disorder). BED:stä voidaan suomen kielessä käyttää myös termiä lihavan ahmimishäiriö. Toisin kuin bulimiassa, BED:ssä ahmitusta ruuasta ei pyritä eroon, vaan ajan kuluessa seurauksena on usein vaikea lihavuus. Julkisuudessa melko usein tarkasteltu ortoreksia (terveellisen ruuan pakkomielle) ei ole virallinen diagnoosi, vaan kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin². Ortoreksiassa sairastunut pyrkii orjallisesti oikeaoppiseen ja terveelliseen ruokavalioon (teoriat, dieetit), minkä seurauksena elimistö saattaa kärsiä tiettyjen ravintoaineiden puutteesta. Ortoreksian ja anoreksian välinen rajankäynti on usein veteen piirretty viiva. Syömishäiriön muotojen rajat ja määritelmät ovat jossain määrin keinotekoisia, eikä ole ollenkaan epätavallista, että syömishäiriöön sairastunut kärsii useamman syömishäiriön muodon oireista samanaikaisesti tai peräjälkeen. Kahta samanaikaista syömishäiriödiagnoosia henkilöllä ei kuitenkaan voi olla. Diagnoosit ovatkin ensisijaisesti lääketieteen ja terveydenhuollon tarpeisiin laadittuja määritelmiä. Sairastuneen tai hänen läheistensä kannalta lääkärin tekemä diagnoosi on merkityksellinen, koska se liittyy hoitoon pääsyyn, hoidon toteutukseen, ja on myös yhteydessä hoitojen korvausperusteisiin. Kuinka yleistä? Syömishäiriöt ovat melko tavallisia sairauksia. Vaikka valtaosa sairastuneista onkin tyttöjä ja naisia, poikien ja miesten oireilun oletetaan lisääntyneen, tai ainakin heidän oireilunsa osataan Syömishäiriöt - mistä on kyse? 7

8 tunnistaa aiempaa paremmin. Kaikista syömishäiriöön sairastuneista poikien ja miesten osuuden arvioidaan olevan noin 10 prosenttia, hieman syömishäiriötyypistä riippuen. Syömishäiriö yhdistetään usein virheellisesti pelkästään laihuuteen. Kuitenkin vain pieni osa syömishäiriöitä sairastavista on niin laihoja että lääketieteellisen aliravitsemuksen kriteerit täyttyvät. Suurin osa on joko normaali- tai ylipainoisia³. Anoreksiaa ja bulimiaa esiintyy yleisimmin vuotiailla. Syömishäiriöön voivat kuitenkin sairastua jo alle 10 -vuotiaat lapset, eikä aikuisiällä sairastuminenkaan ole epätavallista. Arvioiden mukaan anoreksiaa sairastaa noin 0,5 1 prosenttia ja bulimiaa noin 1-3 prosenttia vuotiaista tytöistä ja naisista. Epätyypillisiä syömishäiriöitä arvioidaan esiintyvän 5 10 prosentilla nuorista. 4 Ahminta, ylensyönti ja muu häiriintynyt syöminen ovat ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla niin yleisiä, että niiden esiintymistä olisi tärkeää arvioida jokaisen ylipainoisen nuoren kohdalla. Syömishäiriön mahdollisuus lihavuuden taustalla tiedostetaan kuitenkin toistaiseksi vielä huonosti. Jopa kolmasosa lihavista (painoindeksi 30 tai yli) nuorista kärsii lihavan ahmimishäiriöstä (BED). Tästä syömishäiriön muodosta kärsiviä on poikia noin kolmasosa. Tutkimusten mukaan lihavan ahmimishäiriön laajasti määriteltyä muotoa esiintyy länsimaisissa väestöissä joka 20. teini-ikäisellä tytöllä.³ Kauanko kestää? Syömishäiriöt ovat luonteeltaan pitkäkestoisia sairauksia. Vakavimmissa tapauksissa on kyse useiden vuosien mittaisesta prosessista. Näkyvät oireet saattavat jäädä pois ja paino normalisoitua suhteellisen nopeasti, mutta mielen toipuminen ja häiriintyneistä ajatuksista irtipääseminen voi kestää pitkään. On tärkeää, että sairastuneelle annetaan aikaa parantua, ja että häntä ei vaadita olemaan terveempi kuin hän todellisuudessa on. 8 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

9 On hyvä tietää, että syömishäiriö voi muuttaa muotoaan tyypistä toiseen. Esimerkiksi anoreksiasta voi sen pitkittyessä kehittyä bulimia ja bulimia voi muuttua BED:ksi tyhjentäytymiskeinojen jäädessä pois. Oireilun muuttuminen anoreksiasta bulimiseksi saattaa myös olla osa toipumisprosessia: arvion mukaan neljännes tai jopa puolet anoreksiaa sairastaneista käy läpi vaihtelevanpituisen bulimisen vaiheen. Yleensä on kyse ohimenevästä vaiheesta ennen toipumista.² Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sairastuneista paranee. Anoreksiasta ja epätyypillisestä laihuushäiriöstä kaksi kolmesta paranee viiden vuoden sisällä ja kolme neljästä nuoreen aikuisikään mennessä. Bulimiaa tai epätyypillistä ahmimishäiriötä sairastavista selvästi yli puolet paranee viidessä vuodessa. Tutkimusten mukaan kaikista sairastuneista 80 prosenttia toipuu niin hyvin, että voi elää normaalia elämää.² Paranemisennuste on siis varsin hyvä. Syömishäiriön aiheuttamat fyysiset vauriot saattavat kuitenkin vaikuttaa elämässä vielä pitkään toipumisen jälkeenkin. Vakavimmillaan syömishäiriöt voivat olla hengenvaarallisia sairauksia. Tutkimusten mukaan pitkäkestoisessa anoreksiassa kuolleisuus on noin 5 prosentin luokkaa. Bulimian ja epätyypillisten syömishäiriöiden vaikutusta kuolleisuuteen on sen sijaan tutkittu vähän. Kuolinsyyt anoreksiassa ovat yleensä puolustusmekanismin romahtaminen, sydän- ja verenkierto-ongelmat tai itsemurha. Hengenvaarallisia rytmihäiriöitä voi ilmetä joskus myös bulimiaa sairastavalla. Itsemurhariskin arvioidaan olevan kohonnut myös muita syömishäiriöitä kuin anoreksiaa sairastavien keskuudessa.² Lähteet: 1) Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT Jaana Ruuska 2) Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.) Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim. 3) LT Anu Raevuori 4) Psykiatrian erikoislääkäri, LT Taina Hätönen Syömishäiriöt - mistä on kyse? 9

10 2. Miten tunnistan syömishäiriön? Nykymaailmassa tuntuu olevan normaalia olla jatkuvasti laihdutuskuurilla tai ainakin suunnitella sellaisen aloittamista. Trendikkäät liikuntalajit, erilaiset dieetit ja laihdutuskeinot ovat asioita, joita tarjotaan avaimiksi onneen ja joita jokaisen itseään kunnioittavan ihmisen tulisi harrastaa. Toisaalta lihavuus on yhä yleisempää ja merkittävästi ylipainoisten määrä suurempi kuin koskaan. Mikään muu aihe on tuskin saanut yhtä paljon palstatilaa mediassa viime vuosina kuin ylipaino, lihavuus ja niiden aiheuttamat terveysriskit. Normaalin ja epänormaalin syömisen määritteleminen tuntuu tässä valossa melko vaikealta. Syömishäiriön alkamisen tunnistaminen on usein vaikeaa, koska syömishäiriöön sairastuminen on pitkä prosessi. Kukaan ei sairastu yhdessä yössä. Sairastunut pyrkii myös salaamaan oireensa. Tunnistaminen tapahtuukin usein vasta sitten, kun oireet alkavat haitata normaalia arkea. Sairastuneen elämässä syöminen ei ole enää luonnollinen osa päivärutiineja, vaan siihen sisältyy pakkoa, hallinnantunteen menettämistä, pelkoa, kieltäytymistä, itseinhoa ja ahdistusta. Oli kyseessä sitten anoreksia, bulimia tai jokin epätyypillisen syömishäiriön muoto, sairastuneen elämässä ruoka ja syöminen sisältävät arvoja ja määreitä, joilla mitataan onnistumista ja epäonnistumista viimekädessä ihmisarvoa. Mitkä ovat anoreksian ja epätyypillisen laihuushäiriön oireet? Anorektinen oireilu alkaa yleensä innostuksella syödä terveellisesti ja lisätä liikuntaa. Alkuvaiheessa nuori saa laihtumisestaan yleensä positiivista palautetta, ja hän tuntuu uuden elämäntapansa myötä usein energisemmältä ja itsevarmemmalta. Ruuasta kieltäytymisen ja laihtumisen nuori kokee onnistumisena. Sairastunut tuntee hallitsevansa itseään ja elämäänsä pudottamalla painoa vielä vähän. Terveellinen, sallittu ruokavalio tarkoittaa vähiä kaloreita ja liikunta keinoa pudottaa painoa. 10 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

11 Syöminen, eritoten kiellettyjen ruokien syöminen, tuntuu sairastuneesta repsahtamiselta, josta aiheutuu ahdistusta ja itsesyytöksiä. Päinvastoin kuin yleensä luullaan, anoreksia ei useinkaan vie sairastuneen ruokahalua. Ruokaan liittyvät ajatukset ovat sairastuneen mielessä yleensä lähes taukoamatta. Nuori kuitenkin pelkää lihomista yli kaiken ja näkee tai kokee itsensä lihavana alipainosta huolimatta. Laihtumisen aikaansaama nälkiintymistila pahentaa häiriintynyttä käyttäytymistä psyykkisiä oireita (mm. vihamielisyys, unettomuus, masentuneisuus). Suuri osa anoreksiaa sairastavista liikkuu paljon ja pakkomielteisesti. Joillain anoreksiaa sairastavilla esiintyy myös oksentamista tai esimerkiksi nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeiden käyttöä, joskus myös viiltelyä ja muuta itsetuhoista käyttäytymistä. Oireilu epätyypillisessä laihuushäiriössä voi olla hyvin samankaltaista kuin anoreksiassa. Anoreksian tyypillisiä oireita ja seurauksia: laihtuminen, alipaino syömisen rajoittaminen (mahdollisesti myös muiden perheenjäsenten ruokailutottumuksiin puuttuminen) ruokalajien jakaminen sallittuihin ja kiellettyihin yletön kiinnostus ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan lihomisen pelko, itsensä kokeminen tai näkeminen lihavana kuukautisten poisjääminen (voi aiheuttaa jatkuessaan luukatoa tai hedelmättömyyttä) ärtyisyys, uhmakkuus, raivonpuuskat yliaktiivisuus, rauhattomuus, pakkoliikunta erityisesti ruokaan, syömiseen ja liikuntaan liittyvät säännöt ja rituaalit eristäytyneisyys, ulkopuolisuuden tunne hiusten lähteminen ja oheneminen lihasvoiman heikentyminen, lihasmassan väheneminen paleleminen, ruumiin lämpötilan lasku, hidas pulssi ja matala verenpaine untuvainen lanugo-karvoitus kasvoilla tai muualla kehossa Syömishäiriöt - mistä on kyse? 11

12 Mitkä ovat bulimian ja epätyypillisen ahmimishäiriön oireet? Bulimiassa laihduttaminen, ahmiminen ja ahmitusta ruuasta eroon pääseminen muodostavat sairastuneen elämää hallitsevan noidankehän. Bulimisesti oireilevan itsetunto on yleensä suorassa suhteessa painoon ja kehon ulkomuotoon. Hän pyrkii hallitsemaan syömistä ja kehoaan samaan tapaan kuin anoreksiaa sairastava. Jatkuva ruuan säännöstely johtaa kuitenkin ahmimiseen, jolloin sairastunut menettää syömisen hallinnan. Ahmimiskohtausten aikana sairastunut voi syödä ruokamääriä, jotka terveestä ihmisestä tuntuvat käsittämättömän suurilta. Ahmiminen aiheuttaa sairastuneelle paitsi fyysistä pahaa oloa myös häpeää ja itseinhoa. Pahasta olosta pyritään eroon esimerkiksi oksentamalla, ulostuslääkkeillä tai runsaalla liikunnalla. Tyhjentäytymistä seuraa toistuvasti päätös paremman elämän aloittamisesta, eli lupaus laihduttaa. Bulimia ei välttämättä näy sairastuneen painossa, koska paino vaihtelee tyypillisesti normaalirajoissa. Bulimiaa ei usein pidetäkään niin vakavana sairautena kuin alipainoon johtavaa anoreksiaa. Bulimia on kuitenkin sekä mielelle että keholle erittäin ankara sairaus. Pitkään jatkuva oksentaminen voi vaarantaa vakavasti elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainon. Bulimiseen käyttäytymiseen voi liittyä anoreksiaa enemmän myös viiltelyä ja muuta itsetuhoista käyttäytymistä. Oireilu epätyypillisessä ahmimishäiriössä, esimerkiksi BED:ssä, on samankaltaista kuin bulimiassa. Erottavana tekijänä on se, että BED:tä sairastava ei pyri eroon ahmimastaan ruuasta, ja näin ollen tyhjentäytymiskeinot ja niistä aiheutuvat seuraukset jäävät pois. On hyvä muistaa, että oireilu aiheuttaa henkistä kärsimystä ja alemmuuden tunteita iästä riippumatta varsinkin kun se liittyy ylipainoisuuteen¹. 12 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

13 Bulimian tyypillisiä oireita ja seurauksia: jatkuva ahdistus ja häpeä omasta ulkonäöstä ja painosta toistuva, salassa tapahtuvaa ahmiminen piilotettuja karkkipapereita, keksipaketteja yms. ahmimiskohtauksen jäljiltä suurien rahamäärien käyttäminen ruokaan ja herkkuihin kotona pakastin ja ruokakaapit tyhjenevät kuin itsestään masentuneisuus, itseinho, eristäytyneisyys, itsetuhoisuus vatsakivut, ruuansulatusongelmat oksentaminen sairastunut katoaa vessaan heti ruokailun jälkeen - verestävät silmät oksentamisen jälkeen - rystysiin ilmestyy ruhjeita, jotka syntyvät, kun sormet työnnetään kurkkuun ja hampaat raapivat ihoa - oksentaminen aiheuttaa jatkuessaan sylkirauhasten turpoamista, äänen käheytymistä, hammaskiilteen vaurioitumista, mahdollisesti rytmihäiriöitä ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttö laihduttaminen, paastoaminen ja runsas liikunta painonvaihtelusta johtuva kuukautisten epäsäännöllisyys Lähde: 1) LT Anu Raevuori Syömishäiriöt - mistä on kyse? 13

14 3. Syömishäiriön kulku Syömishäiriön kulkua kuvataan usein monivaiheisella kaarella. Käsitys syömishäiriöistä vaiheittaisena prosessina auttaa ymmärtämään syömishäiriöön sairastuneen käyttäytymistä. Eri vaiheiden kesto on yksilöllistä ja riippuu monesta tekijästä. Sairauden kulku ei myöskään aina tapahdu suoraviivaisesti, vaan takapakit ja paluu aiempaan vaiheeseen ovat todennäköisiä. Syömishäiriön muodoista kaari kuvaa parhaiten anoreksian ja bulimian etenemistä. KÄRSIMYSVAIHE TOIVE MUUTOKSESTA KUHERRUS/VIEHTYMYSVAIHE MUUTOSTEN TEKEMINEN SAIRAUDEN ALKAMINEN PARANEMINEN Kuva: Pia Charpentier, Syömishäiriökeskus Sairaus alkaa laihduttamisella tai laihdutusyrityksellä. Laihduttaminen ja pyrkimys terveellisempään elämäntapaan ovat keinoja, joilla pyritään lievittämään psyykkistä pahaa oloa, jota aiheuttavat esimerkiksi erilaiset epävarmuutta tuovat elämäntilanteet, menetykset ihmissuhteissa tai traumaattiset kokemukset. Kuherrusvaiheessa sairastunut kokee uudenlaisen elämäntapansa pelkästään positiiviseksi. Laihtuminen huomataan, ja usein siitä saatavat kommentit ovat ihailevia ja kannustavia. 14 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

15 Sairastunut kokee itsetuntonsa kohenevan kehujen ja laihtumisen myötä. Sairastuneen mielestä niukka kalorimäärä ja runsas liikunta tarkoittavat terveellistä ja kunnollista elämää. Tällaisen elämäntavan kurinalainen toteuttaminen vahvistaa sairastuneen tunnetta elämän hallinnasta. Olo tuntuu hyvältä ja kevyeltä. Ajatukset siirtyvät aiemmin psyykkistä pahaa oloa ja ahdistusta aiheuttaneista asioista uuden elämäntavan sisältämiin asioihin: ruokaan, syömiseen tai syömättömyyteen, liikuntaan ja omaan kehoon. Ruuasta pidättäytyminen, oksentaminen tai muihin kyseenalaisiin tyhjentäytymiskeinoihin turvautuminen ei sairastuneesta tunnu millään tavoin epänormaalilta. Läheisten huoli ja yritykset keskustella siitä, mikä on normaalia, tulevat tässä vaiheessa poikkeuksetta torjutuiksi. Kärsimysvaiheessa syömiseen, ruokaan, liikuntaan ja muihin asioihin liittyvät pakkoajatukset ja rituaalit vahvistuvat. Sairastunut ei välttämättä edelleenkään koe olevansa sairas, vaikka sairauden sanelemat säännöt rajoittavatkin hänen arkielämäänsä. Tässä vaiheessa sairastuneen ja hänen läheistensä välille syntyy helposti riitoja. Sairastuneen toiminta tuntuu läheisistä raivostuttavalta, käsittämättömältä ja pelottavalta. Samalla kun elämä kotona muuttuu sekasortoiseksi, muuttuvat myös muut nuoren sosiaaliset suhteet. Syömättömyyteen, syömiseen ja liikuntaan energiansa suuntaava nuori yleensä eristäytyy ja kadottaa kiinnostuksensa ystäviin ja harrastuksiin. Kavereiden kanssa olemisesta tulee ajanhukkaa ja uhka syömiseen ja liikuntaan liittyvien suunnitelmien toteuttamiselle. Nuoren sairaus vaikuttaa usein myös vanhempien ihmissuhteisiin. Paitsi että parisuhde joutuu koetukselle, vaikuttaa sairaus yleensä myös vanhempien suhteisiin sukulaisten ja ystävien kanssa. Kärsimysvaiheessa elämässä alkaa olla enemmän huonoja kuin hyviä puolia myös sairastuneen omasta mielestä. Väsymys, keskittymiskyvyn puute ja fyysinen epämukavuus viestivät sairastuneelle, että jokin on pielessä. Usein sairastunut on kuitenkin itse yhtä pihalla omasta käyttäytymisestään kuin hänen läheisensä, eikä käsitä mitä hänelle on tapahtumassa. Nuori näyttää ulospäin usein pärjäävältä ja vahvalta. Todellisuudessa hänen mielensä täyttyy kuitenkin peloista, pakkomielteistä ja ristiriidoista. Hän haluaisi syödä, mutta ei uskalla. Hän haluaisi levätä, Syömishäiriöt - mistä on kyse? 15

16 mutta ei pysty. Hän toivoisi ymmärrystä ja lohdutusta, mutta ei osaa pyytää. Nuori on hämmentynyt ja peloissaan. Syömishäiriön oireet, paastoaminen, ahmiminen ja oksentaminen, tuovat helpotusta tähän mielessä vellovaan tauottomaan kaaokseen. Toive muutoksesta -vaiheessa sairastunut tajuaa, että kyse on syömishäiriöstä. Sairauden myöntäminen itselleen ja muille tuntuu vaikealta. Myöntäminen on tuskallista jo pelkästään siksi, että sairastuneen oikeaksi uskoma toimintatapa osoittautuu sairaudeksi. Sairastunut kokee myös häpeää syömis- ja muun käyttäytymisensä kummallisuudesta. Tunne siitä, että kukaan ei voi ymmärtää häntä, voivat olla esteenä avun pyytämiselle. Tässä vaiheessa sairastunut haluaa parantua, mutta hänellä ei ole keinoja siihen. Sairastuneesta tuntuu, että hänen päässään on kahdet ajatukset, sairaat ja terveet. Nämä ajatukset käyvät keskenään jatkuvaa sotaa siitä, mitä sairastunut voi tai ei voi tehdä. Vaihe on sairastuneelle henkisesti raskas. Hän tietää, että elämä ei voi jatkua samalla tavalla, mutta muutokseen liittyy paljon pelkoja ja voimattomuutta. Muutosten tekeminen on aluksi vaikeaa ja pelottavaa, koska sairauden sanelemien sääntöjen uhmaaminen ja tottelemattomuus aiheuttavat ahdistusta. Paraneminen voi tuntua mahdottomalta, koska epäonnistumiset ja takapakit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Huonona hetkenä luovuttaminen ja oireisiin palaaminen voi tuntua helpommalta vaihtoehdolta. Pikku hiljaa terve käyttäytyminen vahvistuu pakkoajatusten ja oireiden vähetessä. Paraneminen tarkoittaa sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista eheytymistä. Häiriintyneet ajatukset jäävät taka-alalle ja sairastunut pystyy luottamaan kykyynsä selvitä vaikeistakin tilanteista. Paranemisen kannalta on tärkeää, että syömishäiriön sairastanut oppii keinoja käsitellä stressiä, epävarmuutta ja muita negatiivisia tunteita, joiden tukahduttamiseksi syömishäiriö alun perin kehittyi. Tukea antava ympäristö edistää osaltaan paranemista. 16 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

17 Suuri osa sairastuneista paranee syömishäiriöistä kokonaan. Osalla syömisellä oireilua ilmenee stressaavissa elämätilanteissa ja kriiseissä. Pitkään jatkuvassa syömishäiriössä sairaus jumiutuu kärsimysvaiheen ja toive muutoksesta vaiheen alueelle, eikä sairastunut pysty tekemään sellaisia muutoksia toiminnassaan, että paraneminen olisi mahdollista. Lähde: psykologi, psykoterapeutti Pia Charpentier, Syömishäiriökeskus. Syömishäiriöt - mistä on kyse? 17

18 4. Mistä syömishäiriöt johtuvat Nykykäsityksen mukaan syömishäiriön taustalla on monen tekijän yhteisvaikutus. Vaikuttavia tekijöitä löytyy niin yhteiskunnasta, perheestä, ihmissuhteista, biologiasta kuin nuoruusiän kehityksestäkin. Perintötekijöiden arvellaan olevan yhteydessä oireilulle altistavaan persoonallisuuden rakenteeseen. Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ajatellaan puhkeavan jonkin elämäntapahtuman aiheuttaman psyykkisen paineen tai stressin seurauksena. Itse tapahtumalla ei niinkään näyttäisi olevan merkitystä. Ratkaisevaa on sen sijaan se, miten yksilö kokee tapahtuman ja sen aiheuttaman elämänmuutoksen. Läheskään aina selvää laukaisevaa tekijää tai yksittäistä tapahtumaa ei kuitenkaan pystytä nimeämään selitykseksi. Taustalla vaikuttavista ja laukaisevista tekijöistä on hyvä olla tietoinen, mutta aikaa ja energiaa ei kannata tuhlata syömishäiriön syiden etsimiseen. Voimavarat on järkevää keskittää sairastuneen ja oman jaksamisen tukemiseen.¹ Syömishäiriöt näyttäisivät usein olevan seurausta nuoruusiän fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvistä vaikeuksista. Osalle nuorista murrosiän fyysiset muutokset aiheuttavat hämmennystä 18 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

19 ja hallitsemattomuuden tunteita suhteessa omaan kehoon. Tyttöjen kohdalla tyytymättömyyttä omaan kehoon näyttäisi aiheuttavan normaaliin kehitykseen liittyvä painonnousu ja rasvakudoksen lisääntyminen. Poikien tyytymättömyys omassa kehossa vaikuttaisi kohdistuvan ennen kaikkea liian pieniin lihaksiin. Ulkonäön merkitys itsetunnolle on todettu olevan syömishäiriöön sairastuneille tytöille suurempi kuin heidän ikätovereilleen, joilla ei ole oireilua. Oireilussa voi olla kyse myös nuoren itsenäistymiseen ja irrottautumiseen liittyvistä vaikeuksista. Niin ikään perheen sisällä tai muissa läheisissä ihmissuhteissa olevat ristiriidat voivat vaikuttaa oireilun alkamiseen. Selvää syy-seuraussuhdetta perheen ongelmien ja syömishäiriöiden välillä ei kuitenkaan ole osoitettu.² Yleensä syömishäiriöön sairastuvan lapsen tai nuoren perhe on aivan tavallinen perhe, jossa on tavallisen perheen ongelmia. Perhesuhteissa tai perheen elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset saattavat kuitenkin herättää nuoressa tunteita, joita hänen on vaikea käsitellä. Perheessä voi olla useita lapsia, mutta ainoastaan syömishäiriöön sairastunut oireilee. Tällöin vanhempia voi lohduttaa tieto siitä, että sairastunut on persoonaltaan ehkä tavallista herkempi. Hänen reaktionsa perheen tai ympäristön ongelmiin ja viesteihin on tästä syystä toisenlainen kuin muiden samassa perheessä kasvaneiden lasten. Sairastunut pärjää tietoa ja taitoja vaativissa asioissa yleensä hyvin, mutta on tunne-elämän kehitykseltään haavoittuva. Hänen voi olla vaikea hyväksyä ja ilmaista erityisesti kielteisinä pidettyjä tunteita, esimerkiksi kiukkua, häpeää tai avuttomuutta. Itsekriittisyys ja epäonnistumisen pelko ovat yleisiä piirteitä syömishäiriöön sairastuneiden keskuudessa. Mediassa ja yhteiskunnassa vallitsevia kauneusihanteita syytetään herkästi syömishäiriöongelmista. On totta, että nuoria ympäröivä maailma korostaa ulkonäköön liittyviä seikkoja ja laihuudesta on muodostunut ikään kuin itseisarvo. Keinoja, joilla laihuus saavutetaan, ei osata aina edes kyseenalaistaa. Samanaikaisesti nuoriin kohdistuu myös muita odotuksia ja paineita. Mahdollisuuksia on tarjolla rajattomasti ja vaihtoehdoista pitäisi pystyä valitsemaan omansa: monessa asiassa pitäisi olla myös Syömishäiriöt - mistä on kyse? 19

20 menestynyt ja menestys puolestaan liitetään herkästi laihuuteen. Nuorelle, jonka itsetunto ei ole vahva, ulkonäköön kohdistuvat paineet voivat tuntua raskailta. Nuori kenties kuvittelee, että laihduttaminen tekee hänestä sosiaalisesti hyväksyttävämmän ja suositumman. Joidenkin liikunta- ja urheilulajien, jotka korostavat esteettisyyttä tai edellyttävät tietyssä painorajassa pysymistä, tiedetään lisäävän sairastumisriskiä. Syömishäiriöt eivät kuitenkaan ole yksioikoisesti jonkin lajin aiheuttamia vaan esimerkiksi urheilujoukkueen yhteiset kauneusihanteet tai ankara valmennuskulttuuri voivat vaikuttaa siihen, että syömishäiriöitä esiintyy joukkueessa tavallista enemmän.² Joidenkin tutkimusten mukaan lapsuusiän pyöreys ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua syömishäiriöön¹. Epäsäännöllinen ateriarytmi, jatkuva aterioiden välillä tapahtuva napostelu ja taipumus käyttää syömistä tunteiden säätelyyn (esim. mielipahaan tai jännittyneisyyteen) ennustavat ahminta-oireilua lapsilla ja nuorilla. Lisäksi taipumus masennukseen, ahdistusoireiluun, mielialan vaihteluihin ja itsekriittisyyteen yhdessä ahminta-oireen kanssa viittaavat lapsilla ja nuorilla syömishäiriöalttiuteen. Jos lapsella tai nuorella esiintyy edellä kuvattuja taipumuksia, varhaisella puuttumisella on mahdollista ehkäistä syömishäiriön puhkeaminen. Kannustavassa ilmapiirissä jaettu informaatio terveellisistä syömis- ja liikuntatottumuksista ei aiheuta eikä lisää lasten ja nuorten syömishäiriöitä.³ Lapsuusajan ylipaino saattaa vaikuttaa nuoren käsitykseen omasta kehostaan, ja kehonkuva vaikuttaa puolestaan lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymiseen. Lapsi tai nuori on saattanut joutua kiusaamisen kohteeksi ylipainon takia tai hän on voinut kokea painoon puuttumisen loukkaavana. Siihen, miten painosta ja ulkonäöstä puhutaan tai paino-ongelmiin tartutaan, pitäisikin kiinnittää huomiota. Lähteet: 1) Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.) Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim. 2) Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT Jaana Ruuska. 3) LT Anu Raevuori. 20 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät

Lisätiedot

(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry

(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry (Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole

Lisätiedot

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖISTÄ. Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖISTÄ. Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖISTÄ Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo Lounais-Suomen SYLI ry www.syliin.fi 040 5958 542 Maariankatu 8 D 104, Turku Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät?

Lisätiedot

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖSTÄ

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖSTÄ PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖSTÄ Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo Turun kaupunki Nuoriso-ohjaaja Sanna Viitamaa LOUNAIS-SUOMEN-SYLI RY KESKUSTELUAPUA KAIKILLE, JOITA SYÖMISHÄIRIÖ TAVALLA TAI

Lisätiedot

NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA

NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Projektikoordinaattori Sami Heimo 28.11.2013 Eväitä vanhemmuuteen ESITYKSEN SISÄLTÖ Lounais-Suomen

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V. Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Syömishäiriöt mistä on kyse?

Syömishäiriöt mistä on kyse? Aluepäällikkö Tanja Tiainen tanja.tiainen@syomishairioliitto.fi, puh. 040 7529526 Syömishäiriöt mistä on kyse? Kemi 19.11.2015 24.11.2015 Kuva: Pia Rautio Syömishäiriöliitto-SYLI ry edustaa syömishäiriöön

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET

SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 Kokonaiskustannukset 183 250 (50+50%) Hanketyöntekijät: sh/perheterapeutti Ari Kaataja ja sh Johanna Ruusuluoto Hankkeen vastuuhenkilö: va. yl. Seppo

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on

Lisätiedot

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. ...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Koko elämä sirpaleina

Koko elämä sirpaleina Koko elämä sirpaleina Syömihäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriön sairastaneille tehdystä kyselystä 28 1 Kyselyn taustaa toteutti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ry:n kanssa avoimen kyselyn

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Osa tuotoista lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle Tilaukset: Hinta 23 https://www.facebook.com/lainattujahetkia/info 22.10.2013 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot