SYÖMISHÄIRIÖT. mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖMISHÄIRIÖT. mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille"

Transkriptio

1 SYÖMISHÄIRIÖT mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille

2 Oppaan tilaukset: Syömishäiriöliitto-SYLI ry puh Syömishäiriöt mistä on kyse? Ensitieto-opas syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmille Syömishäiriöliitto-SYLI ry Työryhmä: Tea Viljanen, aluesihteeri, ENSISYLI-projekti (toim.) Hallituksen opastyöryhmä: Sirkku Mikkola, TtM, ft. Sirpa Santala, sairastuneen äiti Paula Rekilä, syömishäiriön sairastanut ENSISYLI projektin ohjausryhmä Kuvitus ja taitto: Tanja Holmberg Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima, arviointilauseke tuotteesta: Opas antaa selkeästi jaoteltuna monipuolista tietoa syömishäiriöistä ja toimii erinomaisena ensitietomateriaalina syömishäiriöön sairastuneiden läheisille. Teksti ja kuvat: Syömishäiriöliitto-SYLI ry ISBN Kopijyvä Oy, Jyväskylä, 2009 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

3 SISÄLTÖ Lukijalle 4 Mistä syömishäiriöissä on kyse? 5 Mikä on häiriintynyttä syömistä? 5 Syömishäiriön muotoja 6 Kuinka yleistä? 7 Kauanko kestää? 8 Mistä tunnistan syömishäiriön? 10 Mitkä ovat anoreksian ja epätyypillisen laihuushäiriön oireet? 10 Mitkä ovat bulimian ja epätyypillisen ahmimishäiriön oireet? 12 Syömishäiriön kulku 14 Mistä syömishäiriöt johtuvat? 18 Mistä apua ja millaista hoitoa? 21 Kuinka nopeasti hoitoon? 1 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli Hoito erikoissairaanhoidossa 3 Milloin osastohoitoon? 4 Milloin pakkohoitoon? 5 Mitä on psykoterapia ja miten sellaista saa? 5 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet 6 Vertaistuki 7 Syömishäiriö perheessä vanhempien ajatuksia 29 Tunteet ja jaksaminen 9 Arki sairastuneen kanssa 31 Vanhempien selviytymisprosessi 34 Taloudellinen tuki 37 Syömishäiriöt - mistä on kyse? 3

4 Lukijalle Tämä opaskirja on kirjoitettu ensisijaisesti syömishäiriöön sairastuneiden lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten vanhemmille. Se toimii tiiviinä ensitietomateriaalina silloin, kun sairaus on perheessä uusi. Vanhemmat voivat löytää oppaasta omaan tilanteeseensa sopivaa tietoa ja tukea myös sairauden myöhemmässä vaiheessa. Oppaasta on hyötyä lisäksi niille, jotka työssään tai harrastustoiminnan parissa kohtaavat syömishäiriöön sairastuneita sekä heidän perheitään. Tässä oppaassa etsitään vastauksia yleisimpiin vanhempien esittämiin kysymyksiin. Oppaan toivotaan lisäävän vanhempien ymmärrystä lapsen sairaudesta ja rohkaisevan vanhempia hakemaan apua sekä lapselleen että itselleen. Oppaassa on kuvattu eri syömishäiriötyypit. Ydinajatuksena on, että kaikkiin ilmenemismuotoihin on suhtauduttava yhtä suurella vakavuudella ja että syömishäiriön eri muodoissa on enemmän samankaltaisuuksia kuin eroja. Sairastavien kokemusmaailmat ovat yllättävän yhteneviä oireilun erilaisuudesta huolimatta. Oppaaseen on koottu keskeisiä vanhempia askarruttavia teemoja. Kysymys siitä, miksi juuri minun lapseni sairastui, mietityttää varmasti jokaista syömishäiriön kohdannutta vanhempaa. Sairauden kulkuun liittyy usein varsin yksilöllisiä piirteitä ja vanhempien voi olla vaikea ymmärtää, mistä koko sairaudessa on kysymys. Syömishäiriön oireet ovat hämmentäviä ja välillä raivostuttaviakin, eikä syömishäiriöille tyypillinen sairauden kieltäminen mitenkään helpota tilannetta. Syömishäiriöt ovat luonteeltaan pitkäkestoisia ja kaikissa muodoissaan vakavasti otettavia sairauksia. Lapsen tai nuoren sairastuminen ja toipumisen läpikäyminen on monimutkainen tie, joka horjuttaa usein koko perheen hyvinvointia ja verottaa kaikkien voimavaroja niin fyysisten, henkisten kuin sosiaalistenkin ulottuvuuksien osalta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että syömishäiriöillä on hyvä ennuste ja että suurin osa sairastuneista toipuu. 4 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

5 1 Mistä syömishäiriöissä on kyse? Mikä on häiriintynyttä syömistä? Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia kehon ja mielen sairauksia. Niiden taustalla on psyykkistä pahoinvointia, joka ilmenee häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä ja muutoksina sairastuneen fyysisessä tilassa. Käyttäytyminen on epänormaalia erityisesti suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan. Myös käsitys itsestä ja omasta kehosta on usein vääristynyt. Lapsilla ja nuorilla sairaus vaikuttaa kehityksen eri osa-alueisiin ja voi pitkään jatkuessaan vaarantaa normaalin psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen¹. Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä on kuvailtu seuraavasti: Oireesta muodostuu häiriö, kun se toistuu siinä määrin, että se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä selvästi haitata arkista toimintakykyä (ihmissuhteita, koulua, työntekoa, harrastuksia) tai fyysistä terveyttä. Häiriössä syöminen tai syömättömyys nousee elämän pääsisällöksi tavalla, joka alkaa sotkea normaalia arkea. Elämä kiertyy oireilun ympärille ja oireet alkavat sanella valintojen tekemistä ². Syömishäiriöt - mistä on kyse?

6 Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin on sairastuneelle selviytymis- tai ratkaisukeino. Syömiseen, liikuntaan ja oman kehon hallintaan suunnatut ajatukset ovat keino välttää psyykkistä pahaa oloa, pelkoja ja tunnesolmuja, joita esimerkiksi erilaiset epävarmuutta tuovat elämäntilanteet, vaikeudet nuoruusiän kehityksessä tai traumaattiset kokemukset aiheuttavat. Syömisen ja oman kehon kontrollointi vie ajatukset pois pahaa oloa aiheuttavista asioista ja tuottaa sairastuneelle tunteen itsensä ja elämänsä hallinnasta. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi näkyä myös kontrollin menettämisenä. Ahmimalla syöty ruoka vie mielipahan ja ahdistuksen mennessään helpottaen oloa hetkellisesti. Syömishäiriöille on tyypillistä, että alkuvaiheessa sairastunut ei tunne olevansa sairas. Läheiset huolestuvatkin tilanteesta lähes poikkeuksetta paljon aiemmin kuin sairastunut itse. Sairastunut kokee oireilusta olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Edetessään sairaus kuitenkin tiukentaa otettaan. Syömishäiriön aiheuttamat pakkoajatukset ja häiriintynyt käyttäytyminen hallitsevat sairastunutta, eikä sairastunut pysty toimimaan muulla tavalla. Tässä mielessä syömishäiriö muistuttaa muita riippuvuussairauksia. Syömishäiriö ei siis ole tietoisesti valittu toimintamalli, vaan kyse on nimenomaan sairaudesta. Nuorta ei voi pakottaa luopumaan oireistaan. Vahvan paranemismotivaation tueksi tarvitaan lähes aina ammattiapua sekä läheisten tukea. Syömishäiriön muotoja Syömishäiriön tunnetuimmat muodot ovat anoreksia (laihuushäiriö, anorexia nervosa) ja bulimia (ahmimishäiriö, bulimia nervosa) sekä epätyypillinen laihuushäiriö ja epätyypillinen ahmimishäiriö. Anoreksia ilmenee syömisen välttelynä ja säännöstelynä, jota seuraa painon putoaminen. Syömisen välttelyn lisäksi sairastunut liikkuu usein paljon. Bulimiassa keskeisenä oireena ovat toistuvat ahmimiskohtaukset, jolloin sairastunut kadottaa tunteen syömisen hallinnasta. Kohtauksen jälkeen sairastunut pyrkii ruuasta eroon esimerkiksi oksentamalla, ulostuslääkkeillä, paastoamalla tai runsaalla liikunnalla. 6 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

7 Epätyypillisen syömishäiriön muodot saattavat olla hyvin samankaltaisia kuin anoreksia tai bulimia, mutta jokin diagnoosin kannalta keskeinen oire puuttuu tai esiintyy lievempänä. Myös epätyypillisissä syömishäiriöissä syömiskäyttäytyminen on selvästi häiriintynyttä ja haittaa sekä sairastuneen että hänen perheensä normaalia elämää. Huolimatta termistä epätyypillinen, epätyypilliset syömishäiriöt ovat hyvin yleisiä. Arvioidaan, että vähintään puolet syömishäiriöiden vuoksi hoitoon hakeutuvista sairastaa epätyypillistä syömishäiriötä². Epätyypillisen ahmimishäiriön aladiagnoosiksi on erotettu BED (binge eating disorder). BED:stä voidaan suomen kielessä käyttää myös termiä lihavan ahmimishäiriö. Toisin kuin bulimiassa, BED:ssä ahmitusta ruuasta ei pyritä eroon, vaan ajan kuluessa seurauksena on usein vaikea lihavuus. Julkisuudessa melko usein tarkasteltu ortoreksia (terveellisen ruuan pakkomielle) ei ole virallinen diagnoosi, vaan kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin². Ortoreksiassa sairastunut pyrkii orjallisesti oikeaoppiseen ja terveelliseen ruokavalioon (teoriat, dieetit), minkä seurauksena elimistö saattaa kärsiä tiettyjen ravintoaineiden puutteesta. Ortoreksian ja anoreksian välinen rajankäynti on usein veteen piirretty viiva. Syömishäiriön muotojen rajat ja määritelmät ovat jossain määrin keinotekoisia, eikä ole ollenkaan epätavallista, että syömishäiriöön sairastunut kärsii useamman syömishäiriön muodon oireista samanaikaisesti tai peräjälkeen. Kahta samanaikaista syömishäiriödiagnoosia henkilöllä ei kuitenkaan voi olla. Diagnoosit ovatkin ensisijaisesti lääketieteen ja terveydenhuollon tarpeisiin laadittuja määritelmiä. Sairastuneen tai hänen läheistensä kannalta lääkärin tekemä diagnoosi on merkityksellinen, koska se liittyy hoitoon pääsyyn, hoidon toteutukseen, ja on myös yhteydessä hoitojen korvausperusteisiin. Kuinka yleistä? Syömishäiriöt ovat melko tavallisia sairauksia. Vaikka valtaosa sairastuneista onkin tyttöjä ja naisia, poikien ja miesten oireilun oletetaan lisääntyneen, tai ainakin heidän oireilunsa osataan Syömishäiriöt - mistä on kyse? 7

8 tunnistaa aiempaa paremmin. Kaikista syömishäiriöön sairastuneista poikien ja miesten osuuden arvioidaan olevan noin 10 prosenttia, hieman syömishäiriötyypistä riippuen. Syömishäiriö yhdistetään usein virheellisesti pelkästään laihuuteen. Kuitenkin vain pieni osa syömishäiriöitä sairastavista on niin laihoja että lääketieteellisen aliravitsemuksen kriteerit täyttyvät. Suurin osa on joko normaali- tai ylipainoisia³. Anoreksiaa ja bulimiaa esiintyy yleisimmin vuotiailla. Syömishäiriöön voivat kuitenkin sairastua jo alle 10 -vuotiaat lapset, eikä aikuisiällä sairastuminenkaan ole epätavallista. Arvioiden mukaan anoreksiaa sairastaa noin 0,5 1 prosenttia ja bulimiaa noin 1-3 prosenttia vuotiaista tytöistä ja naisista. Epätyypillisiä syömishäiriöitä arvioidaan esiintyvän 5 10 prosentilla nuorista. 4 Ahminta, ylensyönti ja muu häiriintynyt syöminen ovat ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla niin yleisiä, että niiden esiintymistä olisi tärkeää arvioida jokaisen ylipainoisen nuoren kohdalla. Syömishäiriön mahdollisuus lihavuuden taustalla tiedostetaan kuitenkin toistaiseksi vielä huonosti. Jopa kolmasosa lihavista (painoindeksi 30 tai yli) nuorista kärsii lihavan ahmimishäiriöstä (BED). Tästä syömishäiriön muodosta kärsiviä on poikia noin kolmasosa. Tutkimusten mukaan lihavan ahmimishäiriön laajasti määriteltyä muotoa esiintyy länsimaisissa väestöissä joka 20. teini-ikäisellä tytöllä.³ Kauanko kestää? Syömishäiriöt ovat luonteeltaan pitkäkestoisia sairauksia. Vakavimmissa tapauksissa on kyse useiden vuosien mittaisesta prosessista. Näkyvät oireet saattavat jäädä pois ja paino normalisoitua suhteellisen nopeasti, mutta mielen toipuminen ja häiriintyneistä ajatuksista irtipääseminen voi kestää pitkään. On tärkeää, että sairastuneelle annetaan aikaa parantua, ja että häntä ei vaadita olemaan terveempi kuin hän todellisuudessa on. 8 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

9 On hyvä tietää, että syömishäiriö voi muuttaa muotoaan tyypistä toiseen. Esimerkiksi anoreksiasta voi sen pitkittyessä kehittyä bulimia ja bulimia voi muuttua BED:ksi tyhjentäytymiskeinojen jäädessä pois. Oireilun muuttuminen anoreksiasta bulimiseksi saattaa myös olla osa toipumisprosessia: arvion mukaan neljännes tai jopa puolet anoreksiaa sairastaneista käy läpi vaihtelevanpituisen bulimisen vaiheen. Yleensä on kyse ohimenevästä vaiheesta ennen toipumista.² Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sairastuneista paranee. Anoreksiasta ja epätyypillisestä laihuushäiriöstä kaksi kolmesta paranee viiden vuoden sisällä ja kolme neljästä nuoreen aikuisikään mennessä. Bulimiaa tai epätyypillistä ahmimishäiriötä sairastavista selvästi yli puolet paranee viidessä vuodessa. Tutkimusten mukaan kaikista sairastuneista 80 prosenttia toipuu niin hyvin, että voi elää normaalia elämää.² Paranemisennuste on siis varsin hyvä. Syömishäiriön aiheuttamat fyysiset vauriot saattavat kuitenkin vaikuttaa elämässä vielä pitkään toipumisen jälkeenkin. Vakavimmillaan syömishäiriöt voivat olla hengenvaarallisia sairauksia. Tutkimusten mukaan pitkäkestoisessa anoreksiassa kuolleisuus on noin 5 prosentin luokkaa. Bulimian ja epätyypillisten syömishäiriöiden vaikutusta kuolleisuuteen on sen sijaan tutkittu vähän. Kuolinsyyt anoreksiassa ovat yleensä puolustusmekanismin romahtaminen, sydän- ja verenkierto-ongelmat tai itsemurha. Hengenvaarallisia rytmihäiriöitä voi ilmetä joskus myös bulimiaa sairastavalla. Itsemurhariskin arvioidaan olevan kohonnut myös muita syömishäiriöitä kuin anoreksiaa sairastavien keskuudessa.² Lähteet: 1) Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT Jaana Ruuska 2) Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.) Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim. 3) LT Anu Raevuori 4) Psykiatrian erikoislääkäri, LT Taina Hätönen Syömishäiriöt - mistä on kyse? 9

10 2. Miten tunnistan syömishäiriön? Nykymaailmassa tuntuu olevan normaalia olla jatkuvasti laihdutuskuurilla tai ainakin suunnitella sellaisen aloittamista. Trendikkäät liikuntalajit, erilaiset dieetit ja laihdutuskeinot ovat asioita, joita tarjotaan avaimiksi onneen ja joita jokaisen itseään kunnioittavan ihmisen tulisi harrastaa. Toisaalta lihavuus on yhä yleisempää ja merkittävästi ylipainoisten määrä suurempi kuin koskaan. Mikään muu aihe on tuskin saanut yhtä paljon palstatilaa mediassa viime vuosina kuin ylipaino, lihavuus ja niiden aiheuttamat terveysriskit. Normaalin ja epänormaalin syömisen määritteleminen tuntuu tässä valossa melko vaikealta. Syömishäiriön alkamisen tunnistaminen on usein vaikeaa, koska syömishäiriöön sairastuminen on pitkä prosessi. Kukaan ei sairastu yhdessä yössä. Sairastunut pyrkii myös salaamaan oireensa. Tunnistaminen tapahtuukin usein vasta sitten, kun oireet alkavat haitata normaalia arkea. Sairastuneen elämässä syöminen ei ole enää luonnollinen osa päivärutiineja, vaan siihen sisältyy pakkoa, hallinnantunteen menettämistä, pelkoa, kieltäytymistä, itseinhoa ja ahdistusta. Oli kyseessä sitten anoreksia, bulimia tai jokin epätyypillisen syömishäiriön muoto, sairastuneen elämässä ruoka ja syöminen sisältävät arvoja ja määreitä, joilla mitataan onnistumista ja epäonnistumista viimekädessä ihmisarvoa. Mitkä ovat anoreksian ja epätyypillisen laihuushäiriön oireet? Anorektinen oireilu alkaa yleensä innostuksella syödä terveellisesti ja lisätä liikuntaa. Alkuvaiheessa nuori saa laihtumisestaan yleensä positiivista palautetta, ja hän tuntuu uuden elämäntapansa myötä usein energisemmältä ja itsevarmemmalta. Ruuasta kieltäytymisen ja laihtumisen nuori kokee onnistumisena. Sairastunut tuntee hallitsevansa itseään ja elämäänsä pudottamalla painoa vielä vähän. Terveellinen, sallittu ruokavalio tarkoittaa vähiä kaloreita ja liikunta keinoa pudottaa painoa. 10 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

11 Syöminen, eritoten kiellettyjen ruokien syöminen, tuntuu sairastuneesta repsahtamiselta, josta aiheutuu ahdistusta ja itsesyytöksiä. Päinvastoin kuin yleensä luullaan, anoreksia ei useinkaan vie sairastuneen ruokahalua. Ruokaan liittyvät ajatukset ovat sairastuneen mielessä yleensä lähes taukoamatta. Nuori kuitenkin pelkää lihomista yli kaiken ja näkee tai kokee itsensä lihavana alipainosta huolimatta. Laihtumisen aikaansaama nälkiintymistila pahentaa häiriintynyttä käyttäytymistä psyykkisiä oireita (mm. vihamielisyys, unettomuus, masentuneisuus). Suuri osa anoreksiaa sairastavista liikkuu paljon ja pakkomielteisesti. Joillain anoreksiaa sairastavilla esiintyy myös oksentamista tai esimerkiksi nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeiden käyttöä, joskus myös viiltelyä ja muuta itsetuhoista käyttäytymistä. Oireilu epätyypillisessä laihuushäiriössä voi olla hyvin samankaltaista kuin anoreksiassa. Anoreksian tyypillisiä oireita ja seurauksia: laihtuminen, alipaino syömisen rajoittaminen (mahdollisesti myös muiden perheenjäsenten ruokailutottumuksiin puuttuminen) ruokalajien jakaminen sallittuihin ja kiellettyihin yletön kiinnostus ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan lihomisen pelko, itsensä kokeminen tai näkeminen lihavana kuukautisten poisjääminen (voi aiheuttaa jatkuessaan luukatoa tai hedelmättömyyttä) ärtyisyys, uhmakkuus, raivonpuuskat yliaktiivisuus, rauhattomuus, pakkoliikunta erityisesti ruokaan, syömiseen ja liikuntaan liittyvät säännöt ja rituaalit eristäytyneisyys, ulkopuolisuuden tunne hiusten lähteminen ja oheneminen lihasvoiman heikentyminen, lihasmassan väheneminen paleleminen, ruumiin lämpötilan lasku, hidas pulssi ja matala verenpaine untuvainen lanugo-karvoitus kasvoilla tai muualla kehossa Syömishäiriöt - mistä on kyse? 11

12 Mitkä ovat bulimian ja epätyypillisen ahmimishäiriön oireet? Bulimiassa laihduttaminen, ahmiminen ja ahmitusta ruuasta eroon pääseminen muodostavat sairastuneen elämää hallitsevan noidankehän. Bulimisesti oireilevan itsetunto on yleensä suorassa suhteessa painoon ja kehon ulkomuotoon. Hän pyrkii hallitsemaan syömistä ja kehoaan samaan tapaan kuin anoreksiaa sairastava. Jatkuva ruuan säännöstely johtaa kuitenkin ahmimiseen, jolloin sairastunut menettää syömisen hallinnan. Ahmimiskohtausten aikana sairastunut voi syödä ruokamääriä, jotka terveestä ihmisestä tuntuvat käsittämättömän suurilta. Ahmiminen aiheuttaa sairastuneelle paitsi fyysistä pahaa oloa myös häpeää ja itseinhoa. Pahasta olosta pyritään eroon esimerkiksi oksentamalla, ulostuslääkkeillä tai runsaalla liikunnalla. Tyhjentäytymistä seuraa toistuvasti päätös paremman elämän aloittamisesta, eli lupaus laihduttaa. Bulimia ei välttämättä näy sairastuneen painossa, koska paino vaihtelee tyypillisesti normaalirajoissa. Bulimiaa ei usein pidetäkään niin vakavana sairautena kuin alipainoon johtavaa anoreksiaa. Bulimia on kuitenkin sekä mielelle että keholle erittäin ankara sairaus. Pitkään jatkuva oksentaminen voi vaarantaa vakavasti elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainon. Bulimiseen käyttäytymiseen voi liittyä anoreksiaa enemmän myös viiltelyä ja muuta itsetuhoista käyttäytymistä. Oireilu epätyypillisessä ahmimishäiriössä, esimerkiksi BED:ssä, on samankaltaista kuin bulimiassa. Erottavana tekijänä on se, että BED:tä sairastava ei pyri eroon ahmimastaan ruuasta, ja näin ollen tyhjentäytymiskeinot ja niistä aiheutuvat seuraukset jäävät pois. On hyvä muistaa, että oireilu aiheuttaa henkistä kärsimystä ja alemmuuden tunteita iästä riippumatta varsinkin kun se liittyy ylipainoisuuteen¹. 12 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

13 Bulimian tyypillisiä oireita ja seurauksia: jatkuva ahdistus ja häpeä omasta ulkonäöstä ja painosta toistuva, salassa tapahtuvaa ahmiminen piilotettuja karkkipapereita, keksipaketteja yms. ahmimiskohtauksen jäljiltä suurien rahamäärien käyttäminen ruokaan ja herkkuihin kotona pakastin ja ruokakaapit tyhjenevät kuin itsestään masentuneisuus, itseinho, eristäytyneisyys, itsetuhoisuus vatsakivut, ruuansulatusongelmat oksentaminen sairastunut katoaa vessaan heti ruokailun jälkeen - verestävät silmät oksentamisen jälkeen - rystysiin ilmestyy ruhjeita, jotka syntyvät, kun sormet työnnetään kurkkuun ja hampaat raapivat ihoa - oksentaminen aiheuttaa jatkuessaan sylkirauhasten turpoamista, äänen käheytymistä, hammaskiilteen vaurioitumista, mahdollisesti rytmihäiriöitä ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttö laihduttaminen, paastoaminen ja runsas liikunta painonvaihtelusta johtuva kuukautisten epäsäännöllisyys Lähde: 1) LT Anu Raevuori Syömishäiriöt - mistä on kyse? 13

14 3. Syömishäiriön kulku Syömishäiriön kulkua kuvataan usein monivaiheisella kaarella. Käsitys syömishäiriöistä vaiheittaisena prosessina auttaa ymmärtämään syömishäiriöön sairastuneen käyttäytymistä. Eri vaiheiden kesto on yksilöllistä ja riippuu monesta tekijästä. Sairauden kulku ei myöskään aina tapahdu suoraviivaisesti, vaan takapakit ja paluu aiempaan vaiheeseen ovat todennäköisiä. Syömishäiriön muodoista kaari kuvaa parhaiten anoreksian ja bulimian etenemistä. KÄRSIMYSVAIHE TOIVE MUUTOKSESTA KUHERRUS/VIEHTYMYSVAIHE MUUTOSTEN TEKEMINEN SAIRAUDEN ALKAMINEN PARANEMINEN Kuva: Pia Charpentier, Syömishäiriökeskus Sairaus alkaa laihduttamisella tai laihdutusyrityksellä. Laihduttaminen ja pyrkimys terveellisempään elämäntapaan ovat keinoja, joilla pyritään lievittämään psyykkistä pahaa oloa, jota aiheuttavat esimerkiksi erilaiset epävarmuutta tuovat elämäntilanteet, menetykset ihmissuhteissa tai traumaattiset kokemukset. Kuherrusvaiheessa sairastunut kokee uudenlaisen elämäntapansa pelkästään positiiviseksi. Laihtuminen huomataan, ja usein siitä saatavat kommentit ovat ihailevia ja kannustavia. 14 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

15 Sairastunut kokee itsetuntonsa kohenevan kehujen ja laihtumisen myötä. Sairastuneen mielestä niukka kalorimäärä ja runsas liikunta tarkoittavat terveellistä ja kunnollista elämää. Tällaisen elämäntavan kurinalainen toteuttaminen vahvistaa sairastuneen tunnetta elämän hallinnasta. Olo tuntuu hyvältä ja kevyeltä. Ajatukset siirtyvät aiemmin psyykkistä pahaa oloa ja ahdistusta aiheuttaneista asioista uuden elämäntavan sisältämiin asioihin: ruokaan, syömiseen tai syömättömyyteen, liikuntaan ja omaan kehoon. Ruuasta pidättäytyminen, oksentaminen tai muihin kyseenalaisiin tyhjentäytymiskeinoihin turvautuminen ei sairastuneesta tunnu millään tavoin epänormaalilta. Läheisten huoli ja yritykset keskustella siitä, mikä on normaalia, tulevat tässä vaiheessa poikkeuksetta torjutuiksi. Kärsimysvaiheessa syömiseen, ruokaan, liikuntaan ja muihin asioihin liittyvät pakkoajatukset ja rituaalit vahvistuvat. Sairastunut ei välttämättä edelleenkään koe olevansa sairas, vaikka sairauden sanelemat säännöt rajoittavatkin hänen arkielämäänsä. Tässä vaiheessa sairastuneen ja hänen läheistensä välille syntyy helposti riitoja. Sairastuneen toiminta tuntuu läheisistä raivostuttavalta, käsittämättömältä ja pelottavalta. Samalla kun elämä kotona muuttuu sekasortoiseksi, muuttuvat myös muut nuoren sosiaaliset suhteet. Syömättömyyteen, syömiseen ja liikuntaan energiansa suuntaava nuori yleensä eristäytyy ja kadottaa kiinnostuksensa ystäviin ja harrastuksiin. Kavereiden kanssa olemisesta tulee ajanhukkaa ja uhka syömiseen ja liikuntaan liittyvien suunnitelmien toteuttamiselle. Nuoren sairaus vaikuttaa usein myös vanhempien ihmissuhteisiin. Paitsi että parisuhde joutuu koetukselle, vaikuttaa sairaus yleensä myös vanhempien suhteisiin sukulaisten ja ystävien kanssa. Kärsimysvaiheessa elämässä alkaa olla enemmän huonoja kuin hyviä puolia myös sairastuneen omasta mielestä. Väsymys, keskittymiskyvyn puute ja fyysinen epämukavuus viestivät sairastuneelle, että jokin on pielessä. Usein sairastunut on kuitenkin itse yhtä pihalla omasta käyttäytymisestään kuin hänen läheisensä, eikä käsitä mitä hänelle on tapahtumassa. Nuori näyttää ulospäin usein pärjäävältä ja vahvalta. Todellisuudessa hänen mielensä täyttyy kuitenkin peloista, pakkomielteistä ja ristiriidoista. Hän haluaisi syödä, mutta ei uskalla. Hän haluaisi levätä, Syömishäiriöt - mistä on kyse? 15

16 mutta ei pysty. Hän toivoisi ymmärrystä ja lohdutusta, mutta ei osaa pyytää. Nuori on hämmentynyt ja peloissaan. Syömishäiriön oireet, paastoaminen, ahmiminen ja oksentaminen, tuovat helpotusta tähän mielessä vellovaan tauottomaan kaaokseen. Toive muutoksesta -vaiheessa sairastunut tajuaa, että kyse on syömishäiriöstä. Sairauden myöntäminen itselleen ja muille tuntuu vaikealta. Myöntäminen on tuskallista jo pelkästään siksi, että sairastuneen oikeaksi uskoma toimintatapa osoittautuu sairaudeksi. Sairastunut kokee myös häpeää syömis- ja muun käyttäytymisensä kummallisuudesta. Tunne siitä, että kukaan ei voi ymmärtää häntä, voivat olla esteenä avun pyytämiselle. Tässä vaiheessa sairastunut haluaa parantua, mutta hänellä ei ole keinoja siihen. Sairastuneesta tuntuu, että hänen päässään on kahdet ajatukset, sairaat ja terveet. Nämä ajatukset käyvät keskenään jatkuvaa sotaa siitä, mitä sairastunut voi tai ei voi tehdä. Vaihe on sairastuneelle henkisesti raskas. Hän tietää, että elämä ei voi jatkua samalla tavalla, mutta muutokseen liittyy paljon pelkoja ja voimattomuutta. Muutosten tekeminen on aluksi vaikeaa ja pelottavaa, koska sairauden sanelemien sääntöjen uhmaaminen ja tottelemattomuus aiheuttavat ahdistusta. Paraneminen voi tuntua mahdottomalta, koska epäonnistumiset ja takapakit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Huonona hetkenä luovuttaminen ja oireisiin palaaminen voi tuntua helpommalta vaihtoehdolta. Pikku hiljaa terve käyttäytyminen vahvistuu pakkoajatusten ja oireiden vähetessä. Paraneminen tarkoittaa sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista eheytymistä. Häiriintyneet ajatukset jäävät taka-alalle ja sairastunut pystyy luottamaan kykyynsä selvitä vaikeistakin tilanteista. Paranemisen kannalta on tärkeää, että syömishäiriön sairastanut oppii keinoja käsitellä stressiä, epävarmuutta ja muita negatiivisia tunteita, joiden tukahduttamiseksi syömishäiriö alun perin kehittyi. Tukea antava ympäristö edistää osaltaan paranemista. 16 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

17 Suuri osa sairastuneista paranee syömishäiriöistä kokonaan. Osalla syömisellä oireilua ilmenee stressaavissa elämätilanteissa ja kriiseissä. Pitkään jatkuvassa syömishäiriössä sairaus jumiutuu kärsimysvaiheen ja toive muutoksesta vaiheen alueelle, eikä sairastunut pysty tekemään sellaisia muutoksia toiminnassaan, että paraneminen olisi mahdollista. Lähde: psykologi, psykoterapeutti Pia Charpentier, Syömishäiriökeskus. Syömishäiriöt - mistä on kyse? 17

18 4. Mistä syömishäiriöt johtuvat Nykykäsityksen mukaan syömishäiriön taustalla on monen tekijän yhteisvaikutus. Vaikuttavia tekijöitä löytyy niin yhteiskunnasta, perheestä, ihmissuhteista, biologiasta kuin nuoruusiän kehityksestäkin. Perintötekijöiden arvellaan olevan yhteydessä oireilulle altistavaan persoonallisuuden rakenteeseen. Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ajatellaan puhkeavan jonkin elämäntapahtuman aiheuttaman psyykkisen paineen tai stressin seurauksena. Itse tapahtumalla ei niinkään näyttäisi olevan merkitystä. Ratkaisevaa on sen sijaan se, miten yksilö kokee tapahtuman ja sen aiheuttaman elämänmuutoksen. Läheskään aina selvää laukaisevaa tekijää tai yksittäistä tapahtumaa ei kuitenkaan pystytä nimeämään selitykseksi. Taustalla vaikuttavista ja laukaisevista tekijöistä on hyvä olla tietoinen, mutta aikaa ja energiaa ei kannata tuhlata syömishäiriön syiden etsimiseen. Voimavarat on järkevää keskittää sairastuneen ja oman jaksamisen tukemiseen.¹ Syömishäiriöt näyttäisivät usein olevan seurausta nuoruusiän fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvistä vaikeuksista. Osalle nuorista murrosiän fyysiset muutokset aiheuttavat hämmennystä 18 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

19 ja hallitsemattomuuden tunteita suhteessa omaan kehoon. Tyttöjen kohdalla tyytymättömyyttä omaan kehoon näyttäisi aiheuttavan normaaliin kehitykseen liittyvä painonnousu ja rasvakudoksen lisääntyminen. Poikien tyytymättömyys omassa kehossa vaikuttaisi kohdistuvan ennen kaikkea liian pieniin lihaksiin. Ulkonäön merkitys itsetunnolle on todettu olevan syömishäiriöön sairastuneille tytöille suurempi kuin heidän ikätovereilleen, joilla ei ole oireilua. Oireilussa voi olla kyse myös nuoren itsenäistymiseen ja irrottautumiseen liittyvistä vaikeuksista. Niin ikään perheen sisällä tai muissa läheisissä ihmissuhteissa olevat ristiriidat voivat vaikuttaa oireilun alkamiseen. Selvää syy-seuraussuhdetta perheen ongelmien ja syömishäiriöiden välillä ei kuitenkaan ole osoitettu.² Yleensä syömishäiriöön sairastuvan lapsen tai nuoren perhe on aivan tavallinen perhe, jossa on tavallisen perheen ongelmia. Perhesuhteissa tai perheen elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset saattavat kuitenkin herättää nuoressa tunteita, joita hänen on vaikea käsitellä. Perheessä voi olla useita lapsia, mutta ainoastaan syömishäiriöön sairastunut oireilee. Tällöin vanhempia voi lohduttaa tieto siitä, että sairastunut on persoonaltaan ehkä tavallista herkempi. Hänen reaktionsa perheen tai ympäristön ongelmiin ja viesteihin on tästä syystä toisenlainen kuin muiden samassa perheessä kasvaneiden lasten. Sairastunut pärjää tietoa ja taitoja vaativissa asioissa yleensä hyvin, mutta on tunne-elämän kehitykseltään haavoittuva. Hänen voi olla vaikea hyväksyä ja ilmaista erityisesti kielteisinä pidettyjä tunteita, esimerkiksi kiukkua, häpeää tai avuttomuutta. Itsekriittisyys ja epäonnistumisen pelko ovat yleisiä piirteitä syömishäiriöön sairastuneiden keskuudessa. Mediassa ja yhteiskunnassa vallitsevia kauneusihanteita syytetään herkästi syömishäiriöongelmista. On totta, että nuoria ympäröivä maailma korostaa ulkonäköön liittyviä seikkoja ja laihuudesta on muodostunut ikään kuin itseisarvo. Keinoja, joilla laihuus saavutetaan, ei osata aina edes kyseenalaistaa. Samanaikaisesti nuoriin kohdistuu myös muita odotuksia ja paineita. Mahdollisuuksia on tarjolla rajattomasti ja vaihtoehdoista pitäisi pystyä valitsemaan omansa: monessa asiassa pitäisi olla myös Syömishäiriöt - mistä on kyse? 19

20 menestynyt ja menestys puolestaan liitetään herkästi laihuuteen. Nuorelle, jonka itsetunto ei ole vahva, ulkonäköön kohdistuvat paineet voivat tuntua raskailta. Nuori kenties kuvittelee, että laihduttaminen tekee hänestä sosiaalisesti hyväksyttävämmän ja suositumman. Joidenkin liikunta- ja urheilulajien, jotka korostavat esteettisyyttä tai edellyttävät tietyssä painorajassa pysymistä, tiedetään lisäävän sairastumisriskiä. Syömishäiriöt eivät kuitenkaan ole yksioikoisesti jonkin lajin aiheuttamia vaan esimerkiksi urheilujoukkueen yhteiset kauneusihanteet tai ankara valmennuskulttuuri voivat vaikuttaa siihen, että syömishäiriöitä esiintyy joukkueessa tavallista enemmän.² Joidenkin tutkimusten mukaan lapsuusiän pyöreys ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua syömishäiriöön¹. Epäsäännöllinen ateriarytmi, jatkuva aterioiden välillä tapahtuva napostelu ja taipumus käyttää syömistä tunteiden säätelyyn (esim. mielipahaan tai jännittyneisyyteen) ennustavat ahminta-oireilua lapsilla ja nuorilla. Lisäksi taipumus masennukseen, ahdistusoireiluun, mielialan vaihteluihin ja itsekriittisyyteen yhdessä ahminta-oireen kanssa viittaavat lapsilla ja nuorilla syömishäiriöalttiuteen. Jos lapsella tai nuorella esiintyy edellä kuvattuja taipumuksia, varhaisella puuttumisella on mahdollista ehkäistä syömishäiriön puhkeaminen. Kannustavassa ilmapiirissä jaettu informaatio terveellisistä syömis- ja liikuntatottumuksista ei aiheuta eikä lisää lasten ja nuorten syömishäiriöitä.³ Lapsuusajan ylipaino saattaa vaikuttaa nuoren käsitykseen omasta kehostaan, ja kehonkuva vaikuttaa puolestaan lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymiseen. Lapsi tai nuori on saattanut joutua kiusaamisen kohteeksi ylipainon takia tai hän on voinut kokea painoon puuttumisen loukkaavana. Siihen, miten painosta ja ulkonäöstä puhutaan tai paino-ongelmiin tartutaan, pitäisikin kiinnittää huomiota. Lähteet: 1) Keski-Rahkonen, A; Charpentier, P; Viljanen, R (toim.) Olen juuri syönyt, läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim. 2) Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT Jaana Ruuska. 3) LT Anu Raevuori. 20 Syömishäiriöt - mistä on kyse?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Finlandia-talo 6.5.2015 Kari Rantanen Työterveyslääkäri, psykoterapeutti 6.5.2015 1 Mitä työuupumus on? Kuka määrittelee työuupumuksen?

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot